Eli siis ei tarvitsisi kuin parhaassa tapauksessa löytää "vain" useampi satatuhatta sukupolvea pitkä suora perimysketju eliöiden fossiilleja, niin uskoisit? Eli siis että eka eliö olisi selkeästi vielä lentolisko ja viimeisin selkeä harakka.
Melko kevyt vaatimus, kun huomioidaan että ihan mitätön määrä eliöistä fossiloituu kuoltuaan...
Geneettisillä vertailuilla on pystytty määrittämään eläinten sukulaisuussuhteet vähän sinne päin, esim vesinokkaeläimen ja ihmisen viimeisen yhteinen kantanmuoto arvioidaan eläneen 166 miljoonaa vuotta sitten. Sen jälkeen löytyneet vesinokkaeläimen ja ihmisen kantamuodot ovat nimenomaan näitä "välimuotoja". Ne ovat yleensä paljon tuoreempia löytöjä ja noin ollen selkeästi hyvin lähellä nykyihmistä tai nykyistä vesinokkaeläintä, mutta silti välimuotoja
No ei todella ole omaa ajatusta. Naurettavaa ajatellakaan, että voisin osua lähemmäksi omalla arvailullani kuin kymmeniä vuosia asiaa tutkineet nerot. En ota kantaa yhtään mikä teoria on tosi, ne on minulle kaikki mahdollisia.
Onko itselläsi yhtään omaa ajatusta siitä, mistä jumaluus on tullut, vai komppaatko vain jonkun mielipidettä?
Tämä on aika hyvä, tosin tässä on yksi miinus yhä. Edelleen kaikki koirat ovat suden kanssa lisääntymiskelpoisia (kromosomitasolla), eli vielä ei olla luotu uutta lajia. Eli kreatonisteille tämä kertoo faktana sen, että uutta lajia ei voi luoda, vaikka tuhansia vuosia on yritetty (todellisuudessa kunnon jalostus on ollut voimissa vasta satoja sukupolvia, vanhimpienkin rotujen kohdalla mennään ehkä vasta tuhannessa ilman että on tuotu yhtään lisää sutta mukaan). Unohtavat vaan sen, että lajien todelliseen lajien erottumiseen menee nisäkkäiden kaltaisten monimutkaisten eliöiden kohdalla kymmeniä tuhansia sukupolvia, jota ei vielä olla saavutettu.
Käytännössähän voidaan pistää terrieri ja susi samaan häkkiin myöhäiseen maailmantuhoon saakka ja nämä eivät luontaisesti lisäänny, vaan susi tappaa terrierin miljoona kertaa miljoonasta. Keinosiemennyksen ristiin toimiessa ovat vielä kuitenkin sama laji. Noiden kohdalla ollaan siis (avustetun) evoluution eriytymispisteessä kahden lajin välillä. Ehkä enää 5000 vuotta terrierin sairasta jalostusta ja ollaan pisteessä, jossa susi ja terrieri eivät enää voi saada lisääntymiskykyistä jälkeläistä. Tämän jälkeen evoluutio lopulta vahvistettu?
Minne ne kaikki välimuodot katoavat? Miksi eliöt ovat jumahtaneet lajeiksi, joilla nyt mennään?Lajien sisäiset muutokset ja esim kehon sopeutumiskyky ovat aivan eri asia kuin lajien välinen evoluutio.
Jos kalevi pekkanen lakkaa käyttämästä vasenta kättään ja vakuuttaa koko pekkasen suvun mukaan vasurin turhuus taisteluun ja pekkalat jatkavat vasurin roikottamista sanotaan nyt 100milj.v. Alkaako jossain vaiheessa syntyä hekkokäsisiä pekkaloita vai johtaako homma vain siihen, että käsi kuivuu ja heikkenee, mutta seuraavan pekkalan syntyessä käsi on kuitenkin samanlainen kuin vasuria käyttäneidenkin lajitoverien? Eli kirjautuuko fyysinen toiminta/toimimattomuus yksilön dna:han ja jatkaa muuntumistaan seuraavissa sukupolvissa?
Miksei löydy eläimiä jotka edustavat useampaa lajia? KOirat on edelleen koiria vaikka laji onkin varsin skaalautuva. Silti koiran muutokset ovat lajin sisäistä mikroevoluutiota.
Siinä mielessä komppaan muiden mielipiteitä Jumalasta, että uskon raamatun olevan Jumalan antama "lyhyt maailmanhistoria", elävä ja vaikuttava sana, jota Pyhä Henki, avaa ja jonka kautta ohjaa, muistuttaa, rohkaisee ja vahvistaa omiaan. Sekä osoittaa maailmalle synnin ja pelastuksen.
Purematta en niellyt asioita ennen uskoontuloani, enkä sen jälkeen. Olen selventänyt itselleni islamin, hindulaisuuden (+hare krisna liikkeen) buddhalaisuuden, saatananpalvonnan ja new agen oppipohjia ja opetuksia. Pentuna pelailin kaveriporukassa spiritismiä useamman vuoden.
Kuten tieteeseen luottavilla, myös mulla on paljon kysymyksiä joihin raamatusta ei löydy vastauksia. Luominen, Jumaluus, kuoleman jälkeinen elämä kiinnostaisi paljon enemmän kuin Herrani on hyväksi nähnyt sanassa ilmoittaa. En usko raamatun todenperäisyyteen kenenkään vakuuttelujen, saarnojen tai mielipiteiden vuoksi. Uskon sen todenperäisyyteen, koska olen täysin vakuuttunut Hengestä, joka sanan on innoittanut.
Olen kuunnellut valtavan määrän (mielestäni) huonoja, ihmiskeskeisiä, rahaa vinkuvia saarnoja, joiden saarnaajista osa puhuu ilman, että on Pyhältä Hengeltä saanut sanomaansa, osan on puhuneet jumaluudesta hyötymään pyrkineet ja osan sudet lammasten vaatteissa pyrkien eksyttämään ja tuhoamaan Jumalan seurakuntaa.
Olen lähinna raivoissani ihmislähtöisistä rakenteista, joita ihmiset ovat Kristuksen ympärille rakentaneet. En tarkoita, että kaikkien pitäisi palvella JUmalaansa samalla tavoin, mutta vanha sanonta (Jumalan antama herätys -> Herätysliike -> liike (ilman Henkeä) on usein osuva. Ihmisilä on tapana rakentaa itselleen helpommin ymmärrettäviä rakenteita Pyhän Hengen liikehdinnän päälle.
Israelille ei erämaassa kelvannut JUmalan johdatus, vaikka se oli näkyvänä tulipatsaana öisin ja pilvenä päivisin. Haluttiin itse johtaa, tai ainakin, että johtajana olisi ihminen. JUmala tarjosi itseään israelin johtajaksi eli teokratiaa, mutta ihmiset vaativat ihmiskuninkaan jonka sitten saivat ja paskaa tuli kansalle niskaan yhdeksältä kymmenestä kuninkaasta.
Samoin ei kelpaa Hnegen johdatus monille uskoville vaan tehdään rakenteet, joiden avulla voidaan (muka) hallita ja jäsentää seurakunnan elämää. Ja niin on syntyneet komeat kirkot/rukoushuoneet, pappien liperit ja kultatamineet, suitsukeastiat, seurakunnan kokousaikataulut ja valmiiksi ihmisvoimin hiotut Jumalanpalvelukset, joiden aikataulut niin tiukat ja lukkoonlyödyt, ettei anneta Hengelle edes tilaa toimia.
Sanan ohjeet seurakunnan rakenteista ja viroista on poljettu omien tittelien edestä maahan ja moniin kirkkoihin mennään papereilla, ei Hengen johdosta. Tämä tuottaa kuka mitäkin seurakunnsta ja Jumalasta haluavia leipäpappeja, jotka hääräävät oman ymmärryksensä varassa ja saavat enimmäkseen aikaa tuhoa.
Monessa hellarisrk:ssa on esim ylenkatsottu selkeä ohje kielilläpuhumisesta seurakunnsaa. Olkoon hiljaa seurakunnassa, ellei ole kielienselityksen lahjan omaavaa paikalla ja puhukoon yksin ollessaan Jumalalle. Olen ollut onenmonessa tilaisuudessa, missä on oikein ehoitettu kaikkia lahjan saaneita pölisemään kuorossa kenenkään ymmärtämättä sanaakaan. Katoliset ovat korottaneet Jeesuksen äidin "taivaan kuningattareksi" sekä väännetty valtama määrä "pyhimyksiä", joita jopa marian ohella rukoillaan.
Maailmassa on valtavasti toiminta ja toimijoita, jotka väittävät kyllä toimivansa Jeesuksen nimessä, mutta hajoittavat ja sekoittavat niin uskovat kuin ulkopuoliset. Puhumattakaan menneistä katastrofeista, esim ristiretket.. Huh tapetaan ja pakkokäännytetään hengen lähdön uhalla.
EI ihme, että ulkopuoliset katselevat touhua ja toteavat, että porukka on täysin sekaisin ja suurelta osin ovat oikeassa. Silti Julama armossaan toimii ja jaksaa kovapäisiä lapsiaan. Ikävä kyllä monet ovat pettyneitä Jeesukseen hänen nimissään toimivien vuoksi. EI osata (ja miksi osattaisiin) erottaa JUmalan tahtoa mukakristittyjen tai sekoilevien uskovien teoista ja sanoista.
Tähän muuten vielä, että olen. On käyty kaikki normaalit kirkot, lapsena opetettu rukoilemaan ja pyhäkoulussa käyty, rippikoulu suoritettu, babtistien ja helluntalaisten leiri koettu teininä (rippikoulun jälkeen), kirkoissa istuttu vapaaehtoisesti, kirkkohäissä oltua bestmaninakin ja näinpoispäin. Viimeksi TÄNÄÄN käyty ortodoksissessa kirkossa (koristeita katsomassa), jossa oli jonkinlainen palvausrituaali meneillään. Kertakaan ei ole herra (eikä myöskään onneksi pappi) koskettanut ja herättänyt mitään tuntoja.
Aiemmin ollut melkolailla "näin kuuluu tehdä" fiilis, mutta pari kk sitten suoraan sanottuna vitutti istua kuuntelemassa papin horinoita tädin miehen hautajaisissa, vaikka muissa osioissa kyllä tuli vähintään pala kurkkuun (lapsena olin paljon heillä hoidossa). Tänään kunnioitin muiden touhua pitämällä turpani kiinni ja muutenkin pysymällä sivussa, mutta kyllä rehdisti nauroin touhulle kun pääsin pois kirkon läheisyydestä.
On ollut "near death experience" ja muutama muu klassinen uskoontulon hetki koettu. Ei ole siltikään mitään korkeampaa voimaa tuntunut koskaan. Ekan kerran muistan 8-vuotiaana kyseenalaistaneeni jeesusjutut koulussa. En kylläkään ääneen opettajalle, koska siitä ei olisi hyvä heilunut. Ei ollut ehkä se opetus ihan lain rajoissa alle 25 lapsen kyläkoulussa, jossa n. puolet oppilaista muutaman herätysliikkeisiin kuuluvan perheen lapsia (ja perheiden suvut/perheet isoja tekijöitä paikallispolitiikassa ja omat ja melkeinkn kaikkien muidenkin lasten vanhemmat "vanhanaikaisia"). Päihdeongelma ja vankila kokematta, löytyiskö sieltä herra?
Häät, hautajaiset, leirit, hengellisiin tilaisuuksiin osallistuminen, kolehtiin osallistuminen, raamatun lukeminen, rukoileminen, hyvän tekeminen, rippi/pyhäkoulun käynti, uskovan kodin lapseus tai viikottainen Jumalanpalvelusseremoniaan osallistuminen ei vie taivaaseen.
Fariseus (Nikodemus) meni yöllä Jeesuksen luo (etteivät muut näkisi ja häntäkin liitettäisi tähän ristiriitaiseen henkilöön) kysymään mitä kuka Jeesus on, kun tämä oli nähnyt ihmeteot. Jeesus kääntää puheen asioista olennaisimpaan ja Nikodemus tippuu täysin kyydistä.
Fariseusten joukossa oli Nikodemos-niminen mies, juutalaisten neuvoston jäsen. 2
Hän tuli yöllä Jeesuksen luo ja sanoi: »Rabbi, me tiedämme, että sinä olet Jumalan lähettämä opettaja. Ei kukaan pysty tekemään sellaisia tunnustekoja kuin sinä, ellei Jumala ole hänen kanssaan.» 3Jeesus vastasi hänelle: »Totisesti, totisesti: jos ihminen ei synny uudesti, ylhäältä, hän ei pääse näkemään Jumalan valtakuntaa.» 4Nikodemos kysyi: »Miten joku voisi vanhana syntyä? Miten joku voisi mennä takaisin äitinsä kohtuun ja syntyä toisen kerran?»
5
Jeesus vastasi: »Totisesti, totisesti: jos ihminen ei synny vedestä ja Hengestä, hän ei pääse Jumalan valtakuntaan. 6
Mikä on syntynyt lihasta, on lihaa, mikä on syntynyt Hengestä, on henkeä. 7Älä kummeksu sitä, että sanoin sinulle: ’Teidän täytyy syntyä uudesti.’ 8Tuuli puhaltaa missä tahtoo. Sinä kuulet sen huminan, mutta et tiedä, mistä se tulee ja minne se menee. Samoin on jokaisen Hengestä syntyneen laita.»
9Miten tämä kaikki on mahdollista?» Nikodemos kysyi.
10Jeesus vastasi:
Etkö sinä, Israelin opettaja, ymmärrä sitä?
11»Totisesti, totisesti: me puhumme mitä tiedämme ja todistamme siitä mitä olemme nähneet, mutta te ette ota vastaan meidän todistustamme. 12Jos te ette usko, kun puhun teille tämän maailman asioista, kuinka voisitte uskoa, kun puhun taivaallisista! 13
Kukaan ei ole noussut taivaaseen, paitsi hän, joka on taivaasta tänne tullut: Ihmisen Poika.
14»Niin kuin Mooses autiomaassa nosti käärmeen korkealle, niin on myös Ihmisen Poika korotettava, 15
jotta jokainen, joka uskoo häneen, saisi iankaikkisen elämän. 16
Jumala on rakastanut maailmaa niin paljon, että antoi ainoan Poikansa, jottei yksikään, joka häneen uskoo, joutuisi kadotukseen, vaan saisi iankaikkisen elämän.
17»Ei Jumala lähettänyt Poikaansa maailmaan sitä tuomitsemaan, vaan pelastamaan sen. 18
Sitä, joka uskoo häneen, ei tuomita, mutta se, joka ei usko, on jo tuomittu, koska hän ei uskonut Jumalan ainoaan Poikaan. 19
Ja
tuomio on tämä: valo on tullut maailmaan, mutta pahojen tekojensa tähden ihmiset ovat valinneet sen asemesta pimeyden. 20Se, joka tekee pahaa, kaihtaa valoa; hän ei tule valoon, etteivät hänen tekonsa paljastuisi. 21Mutta se, joka noudattaa totuutta, tulee valoon, jotta kävisi ilmi, että hänen tekonsa ovat lähtöisin Jumalasta.»
Jeesuksen seuraaminen maksaa kaiken. Se maksaa elämäsi hallinnan, unelmasi ja haaveesi, mutta antaa rajattomasti enemmän. Paljon jo tässä ajassa ja valtavasti tulevassa.
Mua kiinnostaisi kuula lisää tuosta mitä sanoit, että "muutama muu klassinen uskoontulon hetki koettu. Ei ole siltikään mitään korkeampaa voimaa tuntunut koskaan"
Mitä klassinen uskoontulonhetki tarkoittaa, jos mitään ei tapahtunut?
Tiedän monia, jotka rukoileet "syntisen rukouksen" ilman mitään seurausta. Moni on myöhemmin sanonut, että halusi kyllä kokeilla Jeesusta/uskoa tai tavoitteli kokemuksia ja myöhemmin uskoontultuaan sanoneet käsittäneensä etteivät olleet vielä valmiita. Sydän ei ollut mukana siinä mitä suu sanoi.
Jumala on sydämen tuntija ja näkee vaikuttimet ja sydämen tilan. Useesti se tuntuu olevan, että ihmisen on oltava aika ahtaalla, ennenkuin on valmis elämästään luopumaan. Monille uudestisyntyminen tapahtuu oman tunnon heräämisen myötä, kun tajuaa ettei selviä yksin ja on syyllinen JUmaan edessä.
Mä ajoin itseni aineilla niin loppuun, että yllätyin lähinnä siitä, että kelpasin edelleen Hänelle. Mulla ei ollu annettavana kuin synnit ja sotkettu elämä. Kolmeen kuukauteen en tuntenut mitään fyysistä, mutta sitten sain kohdata Pyhän Hengen aivan yllättäen sellaisella tavalla, että vaikka yrittäisin kaikinvoimin kieltää Jumalan niin tietäisin vain huijaavani itseäni.
Herra kohtaa kaikki eri tavalla. Mulla on ystäviä, jotka eivät ole koskaan kokeneet mitään fyysistä, mutta sydämen usko on vahva. Ja uskohan on myös lahja, ei omaa uskottelua.
