Tuli mieleen joku psykosomaattinen oireilu? Sellaistakin on kai olemassa. En nyt löytänyt kunnollista linkkiä, mutta tuossa joku.
Antti Heikkilä: Näin mielipaha aiheuttaa sairauksia
Viha/suuttumus on ihmisen reaktio siihen, kun hän kokee tulleensa kohdelluksi epäreilusti. Sen vuoksi korotamme ääntämme tai suljemme kädet nyrkkiin riidellessä toisen kanssa. Tietysti se, mitä kukin kokee epäreiluksi kohteluksi riippuu täysin kyseisen henkilön näkemyksistä itsestään muihin verrattuna.
– Jos ei pysty vihaa käsittelemään, niin paikat ovat jumissa. Usein kiltit ihmiset, jotka pyrkivät miellyttämään, pelkäävät omaa vihaansa ja pakottavat sen tiedostamattomaan.
En ole kiltti ihminen, sen ainakin tiedän. Myöntyväisyys on lyhyellä aikavälillä hyvä keino antautua tilapäisesti niissä tilanteissa, joissa lopputulema ei ole kyseisen henkilön mielestä väittelemisen arvoinen, mutta pitkällä aikavälillä se altistaa vahingollisille tilanteille, kuten hyväksikäyttäville ihmissuhteille tai työuralle, joka ei tule etenemään.
"Oman vihan pelkääminen", kuten Heikkilä tuossa kirjoittaa, on usein moraalikäsityksen varjolla keino yrittää tukahduttaa ne terävät kulmahampaat, jotka me vääjäämättä alitajuisesti tiedämme omistavamme. Ongelma tässä on se, että silloin ei koskaan tule tehneeksi sitä, mikä on oikein. Ymmärrettävästi voi olla pelottavaa huomata, että kykenee fantasioimaan erittäin mustia ajatuksia. Se voi olla vaarallista ja on erittäin hyödyllistä olla vaarallinen, koska silloin tulee käyneeksi itsensä kanssa sellaista dialogia, joka on erittäin tervehdyttävää pitkällä aikavälillä ja nimenomaan ohjaa ihmistä siihen, että hän puuttuu asioihin, jotka ovat epäreiluja ja sanoo sanottavansa niistä.
Mutta joo, tästä voisi jatkaa ikuisuuksiin. Kanadalaisella J.B. Petersonilla on paljon puheita näistä sivuavista aiheista.
Mitä tulee "sydänsuruihin" niin ymmärrän täysin viehätyksen perustaa perhe ja monella tapaa tukea ja ohjata toisen ihmisen elämää, mutta en ainakaan tällä hetkellä koe kiinnostusta asiaa kohtaan. Siinä on aina ollut jotain vierasta, kuin huonosti istuva puvuntakki. En oikein osaa yhdistää itseäni siihen konseptiin.
Itsellä oli vastaavaa oikeastaan koko elämän. Nyt diagnosoitiin n. kuukausi sitten ADD (muut oireet siis tähän kuin univaikeudet) ja lääkkeiden käytön jälkeen univaikeudet / päiväväsymys poistui.
Hyvä, että sait apua. En täysin ymmärrä ADD:n kokonaiskuvaa, mutta olen siinä käsityksessä, että teillä on tosiaan suuria vaikeuksia saada levollista unta. Hieman tätä sivuten, suvussani kulkee hieman vastaavia tapauksia, mutta itselleni diagnoosia ole ei koskaan tehty. Ihan pienenä lapsena sain lääkitystä tarkkaavuuden säätelemiseksi, mutta sitä jaksoa kesti vain noin 1-2 vuotta enkä ole sittemmin tarvinnut. Palaute, jota olen saanut muilta ihmisiltä, viittaisi diagnoosia päinvastaiseen suuntaan.
***
Tuo uniapnea sitä vastoin voi olla täysin mahdollinen selitys.