- Liittynyt
- 03.03.2018
- Viestejä
- 1 276
Miten nuo mainitsemasi pehmeät keinot auttaa sinun äitiäsi työllistymään? Ja kuten sanoin, tiukentamistoimet voitaisiin välttää vahvoilla perusteilla. Toisaalta sinunkin äitisi voisi ihan hyvin asua jossain soluasunnoissa tms. muiden ihmisten äärellä. Julmuutta olisi jättää asunnotta ja ilman tukea. Tiedä vaikka vanhempana ihmisenä saisi tukea ympärillä olevista kanssa-asujista, eikä eristäytyisi ja dementoituisi yksin asuntoonsa?Eihän Kela tai sosiaalitoimi maksa hotellihuoneita kenellekään, vaan asumispaikan valinnanvapaudella tarkoitetaan sitä, että saat asuinpaikaksi valitsemalta kunnallta käyttöösi joko kunnan asunnon tai niiden puuttuessa sosiaalitoimi hyväksyy korkeamman vuokran yksityisiltä vuokramarkkinoilta. Tällöin Kela vaatii, että olet jatkuvasti kunnan asuntojonossa, ja siten jonotat edullisempaa asuntoa.
Eli älä huoli, kyllä Kelassa pidetään huolta kuluista ja ohjataan tuenhakijaa tehokkaasti edullisempaan asumiseen (mikäli ei hae halvempaa asuntoa, loppuu Kelalta koko vuokran hyväksyminen asumismenoksi, sillä asumismenoksi luetaan vain Kelan taulukon maksimi kyseiselle kunnalle ja loput otat ruokarahastasi).
Helsingin kaupungilla oli tosiaan linjaus, että jokaista alaikäistä kohden vuoden sallittu maksimi on 300 euroa vuosi (meillä käytettiin rahaa keilaamiseen eli keilaustukea). Vaatetuki on myös harkinnanvarainen, eli kerran vuodessa voidaan myöntää harkinnalla 150 euroa vaatteiden hankintaan, vaikka vaatteille on tosiaan perusosassa laskettu tietty osuus.
Toivottavasti nämä tärkeät lisätuet säilyvät myös Helsingin sote-alueella, sillä käsitykseni mukaan harkinnanvarainen toimeentulotuki siirtyi nyt kunnilta hyvinvointialueille, joka tosin ei muuttane Helsingissä juuri mitään, koska Helsinki on ihan oma sote-alueensa.
Mielestäni nämä lisätuet ovat asiallisia ja varsin niukkoja suuruudeltaan, sillä jo yksittäinen talvitakki voi maksaa 100 euroa sekä mietippä lätkäharrastuksen tai jalkapallon vuosihintaa? 300 euron harrastustuella ei siis pitkälle pötkitä, mutta keilaamiseen kyseinen tuki sopii hyvin. Eli ei nämä tuet todellakaan ole ylisuuria!
Nämä harkinnanvaraiset tuet tosiaan vaativat tietoisuutta tuista ja mielellään myös hyviä sanaseppoilun taitoja, että osaa vakuuttaa virkailijan tuen vahvasta tarpeesta. Eli harkinnanvaraisissa tuissa hakijan kirjalliset taidot sekä koulutus voivat vaikuttaa siihen, osaako hakea näitä lisätukia, kuten kesälomatukea tuetun loman omavastuuosuuden maksamiseen.
Siis jos työtön ei saa työttömän terveystarkastusta terveyskeskuksesta, niin en todellakaan sanoisi, että työttömiä tuetaan älyttömästi? Entäpä Suomen TE-keskukset? Meillä on huomattavasti vähemmän henkilökuntaa kuin Ruotsissa ja Tanskassa, jossa on todella panostettu työttömien palveluihin ja työnhaun tukemiseen.
Se työttömän 560 euroa nettona työmarkkinatukea ei ole todellakaan älytöntä tukemista, vaan jopa liian niukkaa tukemista.
Siis uskotko tosiaan, että työttömyyteen ja ns. tuille pesiytyneitä työttömiä olisi marginaalissakaan merkittäviä määriä? Ymmärrätkö, että tästä marginaalista ei ole mahdollista niistää rahaa, vaan kulut saattaisivat jopa nousta, jos työtön siirtyisi työttömyydestä vankeuteen (vankeus 200e päivä, eli 6000e kuukaudessa). Vankeus voi maksaa siis 6-kertaa enemmän kuin työttömyys (vrt. Kohutun sossu-tatun 1100e/kk).
Et voi olla noin julma, että veisit tukea pois ns. toivottomilta tapauksilta, kuten äidiltäni, jonka työttömyys on alkanut vuonna 2005 (ennen sitä vuorotteluvapaalla 2004-2005). Pitkäaikaistyöttömyys yhdistettynä nivelrikkoon, fibromyalgiaan eli kipuherkkyyteen ja vahvaan masennukseen johtaa siihen, että ei olisi reilua sakottaa häntä siitä, ettei hän ole enää tosiasiassa työmarkkinoilla mukana ja hänellä ei ole aitoa mahdollisuutta päästä takaisin.
Eli keskitytään kepin sijasta pehmeisiin keinoihin, joihin kuuluu työpsykologit te-keskuksessa, hyvä pääsy terveyskeskukseen ja työkyvynarviointiin, Kelan kuntoutusmahdollisuudet (esim. Siuntiossa oli kuntoutuksessa, jossa käytiin lintutornissa ja jousiammuntaa) ja ennen kaikkea siihen, että TE-toimiston luennolla ei hoeta paradigman mukaisesti pelkästään siitä, kuinka vain ja ainoastaan on tärkeää hakea avoimille työmarkkinoille, vaan pidetään mielessä palkkatukityö, yhteiskunnallisen yrityksen työt sekä koulutus (mainostetaan aikuislukion sivutoimisuutta sekä mahdollisuutta opiskella 2 vuotta korkeakoulussa työmarkkinatuen varassa).
On tärkeää antaa nuorille työmahdollisuuksia, ja työhyvinvointia parantaisi parempi vuorotteluvapaan säännöstö, joka mahdollistaisi sen käytön aikaisempaa suuremmalla otteella, jolloin nuoret pääsisivät sijaistamaan vuorotteluvapaalla olevaa ja saisivat työkokemusta ja potkua uraansa.
Eli uskon itse työhyvinvoinnin että osaamisen parantamisen tuomiin etuihin työllisyydessä, en jo itsekin puhumasi marginaalin kepittämiseen.
Eli mistä kumpuaa tarve tukea yhteiskunnan varoilla jokaiselle yksittäiselle ihmiselle oma asunto? Onko nuorten ja opiskelijoiden asumismuodot julmuutta? Ihan näin ajatustasolla tökin muurahaispesää, että mistä tämmöinen oletus on ihmisille muodostunut?
Nuorten tukemisesta olen samaa mieltä. Tässä maassa on aivan liian helppoa tipahtaa pois yhteiskunnan kärryiltä. Minullakin on lähipiirissä pari henkilöä, jotka eivät ole oikeastaan työtä tehneet koskaan. Ja mitään varsinaista ongelmaa ei toimintakyvyssä ole. Se on vain yhteiskunnan toimesta mahdollistettu, ettei tarvitse tehdä mitään. Minun silmissä fiksuja ja välkkyjä tyyppejä (koodaus onnistuu yms.), mutta lahjat valuneet hukkaan vuosikymmenien ajan.