Kyllä, mutta missään ei tietääkseni pakoteta valtiota maksamaan sitä. Muutenhan voisin sanoa että valtion pitää maksaa mulle hotellihuone helsingin keskustasta.
Eihän Kela tai sosiaalitoimi maksa hotellihuoneita kenellekään, vaan asumispaikan valinnanvapaudella tarkoitetaan sitä, että saat asuinpaikaksi valitsemalta kunnallta käyttöösi joko kunnan asunnon tai niiden puuttuessa sosiaalitoimi hyväksyy korkeamman vuokran yksityisiltä vuokramarkkinoilta. Tällöin Kela vaatii, että olet jatkuvasti kunnan asuntojonossa, ja siten jonotat edullisempaa asuntoa.
Eli älä huoli, kyllä Kelassa pidetään huolta kuluista ja ohjataan tuenhakijaa tehokkaasti edullisempaan asumiseen (mikäli ei hae halvempaa asuntoa, loppuu Kelalta koko vuokran hyväksyminen asumismenoksi, sillä asumismenoksi luetaan vain Kelan taulukon maksimi kyseiselle kunnalle ja loput otat ruokarahastasi).
Eli saako normaalien (ilmeisesti toimeentulotuki?) tukien päälle esimerkiksi vaaterahaa 150e/vuosi tai harrastusrahaa 300e/vuosi per lapsi? Nämä on monesti sellaisia tukimuotoja että ihmiset ei tiedä niitä tai jos tietää niin saattaa olla harkinnanvaraisia eli ei kuulukaan kaikille vaan jos satut tuesta tietämään ja virkalija sen hyväksyy niin saat sen. Ei siis missään nimessä tasapuolinen tai selkeä juttu -> ei kovin hyvä tukimuoto mielestäni. Helpommin niin että suoraviivaisemmin kaikille samat tuet.
Helsingin kaupungilla oli tosiaan linjaus, että jokaista alaikäistä kohden vuoden sallittu maksimi on 300 euroa vuosi (meillä käytettiin rahaa keilaamiseen eli keilaustukea). Vaatetuki on myös harkinnanvarainen, eli kerran vuodessa voidaan myöntää harkinnalla 150 euroa vaatteiden hankintaan, vaikka vaatteille on tosiaan perusosassa laskettu tietty osuus.
Toivottavasti nämä tärkeät lisätuet säilyvät myös Helsingin sote-alueella, sillä käsitykseni mukaan harkinnanvarainen toimeentulotuki siirtyi nyt kunnilta hyvinvointialueille, joka tosin ei muuttane Helsingissä juuri mitään, koska Helsinki on ihan oma sote-alueensa.
Mielestäni nämä lisätuet ovat asiallisia ja varsin niukkoja suuruudeltaan, sillä jo yksittäinen talvitakki voi maksaa 100 euroa sekä mietippä lätkäharrastuksen tai jalkapallon vuosihintaa? 300 euron harrastustuella ei siis pitkälle pötkitä, mutta keilaamiseen kyseinen tuki sopii hyvin. Eli ei nämä tuet todellakaan ole ylisuuria!
Nämä harkinnanvaraiset tuet tosiaan vaativat tietoisuutta tuista ja mielellään myös hyviä sanaseppoilun taitoja, että osaa vakuuttaa virkailijan tuen vahvasta tarpeesta. Eli harkinnanvaraisissa tuissa hakijan kirjalliset taidot sekä koulutus voivat vaikuttaa siihen, osaako hakea näitä lisätukia, kuten kesälomatukea tuetun loman omavastuuosuuden maksamiseen.
Tämän maan työttömien tukeminen on mennyt jo valmiiksi älyttömyyksiin, joten missä niiden pehmeiden keinojen raja menee? Paljonko työssäkäyvien selkärangasta pitää mielestäsi vielä riistää lisää? Todellisuudessa kun sitä taikaseinää ei ole.
Siis jos työtön ei saa työttömän terveystarkastusta terveyskeskuksesta, niin en todellakaan sanoisi, että työttömiä tuetaan älyttömästi? Entäpä Suomen TE-keskukset? Meillä on huomattavasti vähemmän henkilökuntaa kuin Ruotsissa ja Tanskassa, jossa on todella panostettu työttömien palveluihin ja työnhaun tukemiseen.
Se työttömän 560 euroa nettona työmarkkinatukea ei ole todellakaan älytöntä tukemista, vaan jopa liian niukkaa tukemista.
Eli minun kommenttini koskevat tähän tiettyyn marginaaliin, joka ei pitkään aikaan (2v+) tartu oikein mihinkään ja alkavat selkeästi mennä lokeroon, jotka ovat työttömyydestä tehneet itselleen elämäntavan. Laajemmassa mittakaavassa näiltä säästyneillä rahoilla voitaisiin niille muille tarjota parempia mahdollisuuksia työllistymiseen. Eli tuetaan niitä, joilla on vielä toivoa. Voihan he vielä asua pääkaupunkiseudullakin yhteisasuntoloissa muiden kaltaisensa, opiskelijoiden yms. kanssa. Ei kaikilla tarvitse olla mahdollisuutta yksiöön maan kalleimmalla alueella.
Siis uskotko tosiaan, että työttömyyteen ja ns. tuille pesiytyneitä työttömiä olisi marginaalissakaan merkittäviä määriä? Ymmärrätkö, että tästä marginaalista ei ole mahdollista niistää rahaa, vaan kulut saattaisivat jopa nousta, jos työtön siirtyisi työttömyydestä vankeuteen (vankeus 200e päivä, eli 6000e kuukaudessa). Vankeus voi maksaa siis 6-kertaa enemmän kuin työttömyys (vrt. Kohutun sossu-tatun 1100e/kk).
Et voi olla noin julma, että veisit tukea pois ns. toivottomilta tapauksilta, kuten äidiltäni, jonka työttömyys on alkanut vuonna 2005 (ennen sitä vuorotteluvapaalla 2004-2005). Pitkäaikaistyöttömyys yhdistettynä nivelrikkoon, fibromyalgiaan eli kipuherkkyyteen ja vahvaan masennukseen johtaa siihen, että ei olisi reilua sakottaa häntä siitä, ettei hän ole enää tosiasiassa työmarkkinoilla mukana ja hänellä ei ole aitoa mahdollisuutta päästä takaisin.
Eli keskitytään kepin sijasta pehmeisiin keinoihin, joihin kuuluu työpsykologit te-keskuksessa, hyvä pääsy terveyskeskukseen ja työkyvynarviointiin, Kelan kuntoutusmahdollisuudet (esim. Siuntiossa oli kuntoutuksessa, jossa käytiin lintutornissa ja jousiammuntaa) ja ennen kaikkea siihen, että TE-toimiston luennolla ei hoeta paradigman mukaisesti pelkästään siitä, kuinka vain ja ainoastaan on tärkeää hakea avoimille työmarkkinoille, vaan pidetään mielessä palkkatukityö, yhteiskunnallisen yrityksen työt sekä koulutus (mainostetaan aikuislukion sivutoimisuutta sekä mahdollisuutta opiskella 2 vuotta korkeakoulussa työmarkkinatuen varassa).
On tärkeää antaa nuorille työmahdollisuuksia, ja työhyvinvointia parantaisi parempi vuorotteluvapaan säännöstö, joka mahdollistaisi sen käytön aikaisempaa suuremmalla otteella, jolloin nuoret pääsisivät sijaistamaan vuorotteluvapaalla olevaa ja saisivat työkokemusta ja potkua uraansa.
Eli uskon itse työhyvinvoinnin että osaamisen parantamisen tuomiin etuihin työllisyydessä, en jo itsekin puhumasi marginaalin kepittämiseen.