• TechBBS:n politiikka- ja yhteiskunta-alue (LUE ENSIN!)

    Politiikka- ja yhteiskunta-alue on TechBBS-keskustelufoorumilla ala-osio, joka on tarkoitettu poliittisten ja yhteiskunnallisten aiheiden sekä niiden ilmiöiden ja haasteiden käsittelyyn.

    Ohjeistus, säännöt ja rangaistukset koskevat vain tätä aluetta, muilla alueilla on käytössä TechBBS-foorumin tavalliset säännöt.

    Ylläpito valvoo, ohjeistaa ja moderoi keskustelua, mutta ensisijaisesti alueen keskustelijoiden pitäisi pyrkiä aktiivisesti ylläpitämään asiallista keskustelua ja myös selvittämään mahdollisesti syntyviä erimielisyyksiä ilman ylläpidon puuttumista keskusteluun.

Työttömän elämä -thread

Kuulostaa omituiselta olettamalta. Ihan niinkuin työtön ei voisi, ja olisi pakotettu, ostamaan puhelinta varastettuna. Puhelin, siinä missä puhelin- ja nettimaksutkin, ovat työttömälle kuitenkin täysin aiheettomia menoja, joita Kela ei korvaa eli joita ei tule työttömällä olla.

Puhelin on luksustuote, jollaista työttömällä ei kuulu olla. :rolleyes:

Lähtökohtaisesti puhelin ei ole luksustuote, mutta yli 1000 euron high end -luuri sitä alkaa jo olemaan. Tulisi mieleenkään sijoittaa edes näin työssäkäyvänäkään tuollaisia summia luuriin.
 
Ainakin sen verran siitä olisi apua että ei tarvisi hakea niitä puuttuvia euroja toimeentulotukena. Ja eiköhän siinä säästyisi useamman (kymmenen?, sadan?) Kelan virkailijan palkan verrankin kun ei tarvittaisi niin montaa toimeentulotuen käsittelijää.

Näin sen itse ajattelin. Muutenhan on vaan rahansiirtoa taskusta toiseen, ja sitä verottamista missä ei näissä tapauksessa ole näinä päivinä järkeä. Toinen puoli tosiaan sitten että Kelan akkoja voisi jäädä työttömäksi:lol:
 
Tämä on mielenkiintoinen väite. Kuullaan usein ihmisen suusta, joka maksattaa elämisen nettoveronmaksajilla.
1500 euron kännykkä ei ole mikään ihmisoikeus. Ihmisoikeus on muunmuassa asunto, terveydenhuolto ja riittävä määrä ruokaa. Ei mukavat pelihetket tai monen tuhannen euron viihde-elektroniikka kuulu nettoveronmaksajien maksettavaksi tilanteessa jossa valtion talouden tasapaino on erittäin vinksallaan.

Jos se työtön tekee kaiken sillä 1500e luurilla seuraavat 10v? Silloinhan se on hyvä sijoitus.

Tiedän kymmenittäin juoppoja jotka sossumassien ilmestyttyä tilille marssivat Alkoon. Seuraavat 3 päivää menee. Kun rahat loppu niin takaisin sossuun; Koska nälkä. Siitä sitten pelastusarmeijan jonoon hakemaan ruokakassia. Tämäkö on parempi sijoitus?

Jotenkin tämä oikeistolaisuus paistaa. Laitetaan työttömät kolhooseihin. Ja väärämieliset Siperiaan perkaamaan kalaa ja tekemään metsätöitä. Kunnes oppivat.
 
Jotenkin tämä oikeistolaisuus paistaa. Laitetaan työttömät kolhooseihin. Ja väärämieliset Siperiaan perkaamaan kalaa ja tekemään metsätöitä. Kunnes oppivat.
Oha se sentään jotain :D Sehä se oliskin, ku joku foorumilla keksis, miten äo 70:llä varustetun pitkäaikaistyöttömän sais oikeasti työllistettyä. Itse näen, et tuolloin työttömyys ei ole oma vika. Tietyllä tapaa Rawlsin oikeudenmukaisuuden verhon takaa "katsottuna" en välttis lähtis liikaa kepittämäänkään, jos työhaluja on.
 
Jos se työtön tekee kaiken sillä 1500e luurilla seuraavat 10v? Silloinhan se on hyvä sijoitus.

Niin no miten moni käyttää samaa luuria kymmenen vuotta? Ennemmin 1500e tietokone kestää käyttöä kymmenen vuotta.

Kymmenen vuotta vanha luuri ei ole saanut päivityksiä vuosikausiin ja rautakin alkaa olemaan aika tuhnua.

Toki Custom Romeilla saa lisää elinikää, mutta silti 10-vuotta luurille on pitkä aika. Sinä aikana luuri ehtii tippumaan lattialle monesti.

Ostaa tonnin koneen ja käyttää 500e sellaiseen välineeseen, jolla voi työllistää itsensä.
 
Perusteli ylpeästi 1400€ puhelinta sillä että tarvii sitä somejutuissaan (instagram), oltava hyvä kamera. Kävin kattomassa sen Instagramin ja ei minusta ainakaan hänen instagrammissa ole mitään mihin tarvitsee S22 ultra 5g:tä :D Voisi kuvitella että siellä on jotain ultimaattisen makeita kuvia ainakin 1000kpl. No ei ollu. Jollain tyyliin 700 eurollakin saa jo pirun hyviä puhelimia tollasen somesisällön tekoon. Jotain mitä pari kymmentä kuvaa?. ja 700€ on työttömälle aika iso raha. Joo sai varmaan silti hyvitystä vanhasta, mutta mikähän se vanha oli sitten ja miksi se ei kelvannut enää käyttöön?
 
  • Tykkää
Reactions: a-p
Niin no miten moni käyttää samaa luuria kymmenen vuotta? Ennemmin 1500e tietokone kestää käyttöä kymmenen vuotta.

*nostaa käden*
Mulla on puheluita, tekstareita ja musan kuuntelua varten käytössä nokia 808 vuodelta 2012 ja netflixin sängyssä katsomiseen lumia 930 vuodelta 2014 joten sillekin tulee 10 vuotta täyteen jos flixi vaan toimii.
Tätä viestiä kirjoitan vuonna 2010 ostetulla 400e tietokoneella.
 
No esim 2016 vuoden puhelimella missä on Android 7, ei voi enää käyttää verkkopankkia, eli joutuu pelleilemään avainlukulistojen ja tekstiviestivahvistusten kanssa. Ihan selkee haitta jo kun ei softatuki on loppunut. Näin niiku esimerkkinä. Kyllä se järkevä käyttöikä on siis n. 5v max.
 
  • Tykkää
Reactions: a-p
Joku alkoholisti kaataa 1400€ kurkusta alas yhdessä illassa. Sitten sossuun hakeen fyffee "koska muuten kuolee nälkään."
Täällä Lapissa eräs tuttu alkoholisti sai valtavan metsätilan perinnöksi. No ei sillä kauaa nokka tuhissut kaataa se kurkusta alas. Ja loppu tuli vaivaistalossa rasvamaksan delaamiseen.
 
  • Tykkää
Reactions: a-p
Isoäitini Perttu tekee neljää työtä Norjalaisella öljynporauslautalla, kuvaa pelikaaneja Gameboy-kameralla ja hoitaa pankkiasiansa 60-luvun kammettavalla puhelimella. Työttömälle piisaa hyvin narupuhelin ja kasa dyykattuja sanomalehtiä, piirrelköön niihin vaikka oksennuksella juovuspäissään, jos nyt 70 äo sattuu sellaiseen piisaamaan. Isosetäni Virpikin piirsi järvenjäähän 4-5kpl kirkon kokoista kirkkovenettä joka päivä pelkästään tamppaamalla, silloin kun töiltään ehti.
 
Isoäitini Perttu tekee neljää työtä Norjalaisella öljynporauslautalla, kuvaa pelikaaneja Gameboy-kameralla ja hoitaa pankkiasiansa 60-luvun kammettavalla puhelimella. Työttömälle piisaa hyvin narupuhelin ja kasa dyykattuja sanomalehtiä, piirrelköön niihin vaikka oksennuksella juovuspäissään, jos nyt 70 äo sattuu sellaiseen piisaamaan. Isosetäni Virpikin piirsi järvenjäähän 4-5kpl kirkon kokoista kirkkovenettä joka päivä pelkästään tamppaamalla, silloin kun töiltään ehti.

Eiköhän se puhelinkin kannata ostaa sen perusteella mikä on taloudellisesti järkevää olkoon sitten työtön tai töissä.
 
Tohon artikkeliin tulikin jatkoa. Paras kohta ehkä: "Sosiaalisessa mediassa Kokkonen on lisäksi kertonut, että rakennekynnet eivät olleet kalliit ja niiden huolto maksaa Kokkosen mukaan 40 euroa. Kokkonen sanoo, että on hänen oma valintansa, että hän haluaa käyttää niihin säännöllisesti rahaa."

Siis huolto maksaa 40 euroa? Kerran vai? Vai kerran kuukaudessa? Ilmeisesti 40€/kk, koska mainitsee käyttävänsä säännöllisesti rahaa niihin. Ja sitten toi, että oma valinta, mihin säännöllisesti haluaa rahaa käyttää. Tässä kohtaa mennään taas pieleen, kun ei pitäisi olla. Eli samaan aikaan hän itkee, kuinka ruoka on kallistunut ja sitten käyttää rakennekynsiin rahaa, joka täysin toissijaista. Ei veronmaksajien kuulu kynsiä maksaa ja toisaalta, ei hänen ainakaan sopisi valittaa, jos kerran raha siihenkin riittää. Voisi myös pohtia vaikka Maslowin tarvehierarkian kannalta asiaa... ohhoijaa. Ei olisi itsellä pokkaa valittaa kyllä kynsien kanssa rahattomuutta.
 
Jos se työtön tekee kaiken sillä 1500e luurilla seuraavat 10v? Silloinhan se on hyvä sijoitus.

Tiedän kymmenittäin juoppoja jotka sossumassien ilmestyttyä tilille marssivat Alkoon. Seuraavat 3 päivää menee. Kun rahat loppu niin takaisin sossuun; Koska nälkä. Siitä sitten pelastusarmeijan jonoon hakemaan ruokakassia. Tämäkö on parempi sijoitus?

Jotenkin tämä oikeistolaisuus paistaa. Laitetaan työttömät kolhooseihin. Ja väärämieliset Siperiaan perkaamaan kalaa ja tekemään metsätöitä. Kunnes oppivat.

Kolhooseista ynnämuista sellaisista näyttää puhuvan vain ne, jotka puolustavat nykyistä passivoivaa kannustinloukkujärjestelmää.
Itse taas haluan, että ihmiset ottavat vastuun itsestään, ihmisoikeuksia unohtamatta.
 
...jos nyt 70 äo sattuu sellaiseen piisaamaan.
Turha näihin lienee vastata, mut kyl mä näkisin vissin eron siinä, et jos tahtoa löytyy, mut kykyä ei, kuin et asia olisi toisinpäin.

Ellei sit tahdon puutetta voi diagnosoida joksikin sairaudeksi (vrt. lorvikatarri). Persoonallisuushäiriö ei taida myöskään toistaiseksi olla syy työkyvyttömyyseläkkeelle.
 
Tohon artikkeliin tulikin jatkoa. Paras kohta ehkä: "Sosiaalisessa mediassa Kokkonen on lisäksi kertonut, että rakennekynnet eivät olleet kalliit ja niiden huolto maksaa Kokkosen mukaan 40 euroa. Kokkonen sanoo, että on hänen oma valintansa, että hän haluaa käyttää niihin säännöllisesti rahaa."

Siis huolto maksaa 40 euroa? Kerran vai? Vai kerran kuukaudessa? Ilmeisesti 40€/kk, koska mainitsee käyttävänsä säännöllisesti rahaa niihin. Ja sitten toi, että oma valinta, mihin säännöllisesti haluaa rahaa käyttää. Tässä kohtaa mennään taas pieleen, kun ei pitäisi olla. Eli samaan aikaan hän itkee, kuinka ruoka on kallistunut ja sitten käyttää rakennekynsiin rahaa, joka täysin toissijaista. Ei veronmaksajien kuulu kynsiä maksaa ja toisaalta, ei hänen ainakaan sopisi valittaa, jos kerran raha siihenkin riittää. Voisi myös pohtia vaikka Maslowin tarvehierarkian kannalta asiaa... ohhoijaa. Ei olisi itsellä pokkaa valittaa kyllä kynsien kanssa rahattomuutta.
Tuota juuri tarkoitan aiemmilla viesteillä. 40e ei ole iso summa eli se kerran kuussa rakennekynsien huoltoon. 40e ei ole iso summa se kerran kuussa puhelimeen vaikka 3 vuoden ajan.. Nyt summa on 80e ja tähän voidaan lisätä vaikka kuinka paljon muita osamaksuja koska vaan 40 euroa kuussa. Sitten oli kulutusluottoja. Eihän se ole paha jos 40e kuussa korkoineen lyhentää. Nyt summa on jo 120e+korot..Raha menee kuin huomaamatta ja yleensä oikeasti budjetoimalla näkee mihin se menee. Tottakai se saa noihin mennä hänellä, mutta ei kannata ihmetellä miksi ruokaan ei riitä rahaa. Mun mielestä jo 80e kuussa lisää ruokaan tarkoittais monta kassillista safkaa.

Jos kokee 1300e huippupuhelimen tärkeäksi sometyön takia niin tottakai. Kunhan on tietoinen, että pystyt täysin samoin juttuihin puolet halvemmalla luurilla. Kyse on vain ja ainoastaan että priorisoi kalliin luurin ruuan ohi eli pelkkä "minä haluan". Noh tsemppiä jatkoon, toiv noista tarjotuista työpaikoista löytyy sopiva. Pisteet siitä jos on saanut työpaikka tarjouksia artikkelilla, sekin on enemmän kuin monet tuntuu tekevän. Eri asia ottaako niitä tarjouksia vastaan...
 
Turha näihin lienee vastata, mut kyl mä näkisin vissin eron siinä, et jos tahtoa löytyy, mut kykyä ei, kuin et asia olisi toisinpäin.

Ellei sit tahdon puutetta voi diagnosoida joksikin sairaudeksi (vrt. lorvikatarri). Persoonallisuushäiriö ei taida myöskään toistaiseksi olla syy työkyvyttömyyseläkkeelle.
Mitä siitä? Puhut työttömistä kuitenkin pääsääntöisesti massana johon pätee kaikki stereotypiat = rassismi, eli bannin arvoinen suoritus, sikäli mikäli ylläpitoa alkaa joskus kiinnostaa langan meno.
 
Eiköhän se puhelinkin kannata ostaa sen perusteella mikä on taloudellisesti järkevää olkoon sitten työtön tai töissä.
Tässä henkilö oli unelmoinut yrittäjän urasta, mahdollisesti lukenut menestyneistä yrittäjistä.
Liikevaihto oli jäänyt muistaakseni 150€, joten jos busines ei lähtenyt lentoon, niin kannattaa realisoida siihen liittyvät välineet, takiin tulee, mutten vähemmän kuin se että niin ei tee ajoissa, varsinkin kun kyse tavarasto jonka arvo juoksee alamäkeä.
 
Rouvalta kysyin just noista kynsistä kun sillä aikoinaan moiset oli. Niin sillä oli huolto vajaan parin viikon välein. Ehkä ne sitten on nykyään kehittynyt että kerran kuussa riittää mutta kallista tuntuisi olevan.
 
Huomautus - jätäs nämä trollaamissyyttelyt pois ja raportoi, jos näet sääntörikkeem
Mitä siitä? Puhut työttömistä kuitenkin pääsääntöisesti massana johon pätee kaikki stereotypiat = rassismi, eli bannin arvoinen suoritus, sikäli mikäli ylläpitoa alkaa joskus kiinnostaa langan meno.
Sinun edellinen viesti tässä langassa täyttää aika puhtaasti trollaamisen kriteerit jos tälle linjalle lähdetään. Enpä käynyt kuitenkaan itkemässä ylläpidolle. @erikoisninja
 
Mitä siitä? Puhut työttömistä kuitenkin pääsääntöisesti massana johon pätee kaikki stereotypiat = rassismi, eli bannin arvoinen suoritus, sikäli mikäli ylläpitoa alkaa joskus kiinnostaa langan meno.
Melko kova yleistys. Kyl mä oon nähnyt ihmisiä, joilla ei ns. pälli riitä nykyajan työelämän vaatimuksiin ja olen heidän puolellaan.

Tahdoin vaan sanoa, et jos on kykenevä, mut "ei vaan halua", ni keissi on mun kohdalla eri. Tietty kenestäkään ei päältä sitä näe, mut lähtökohtaisesti mun mielestä Suomessa pitäis olla tavoitteena tulla toimeen omalla työllään.

Enkä tässä mitenkään vihjaile mitään. Tää on vaan mun näkemys. Rawlsin teoriassa on toki ongelmana se, että hyvä elämä on eri ihmisille eri, ni siitä ei voi oikein tehdä mitään perustavaa laatua olevia politiikkasuosituksia.

Mun oma teoria on se, et työikäisen keskimääräisen älykkyyden omaavan henkilön tulis työllistyä, tai olis pitänyt tehdä toimia oman työllistymisensä eteen.

Ongelmaksi tulee tietty se, jos on ollut kiinnostunut alasta, joka ei työllistä ja on tuhlannut tukikuukautensa siihen. Näillekkin pitäis mun mielestä olla jokin takaportti elinikäisen oppimisen hengessä.
 
Asiaton käytös
Sinun edellinen viesti tässä langassa täyttää aika puhtaasti trollaamisen kriteerit jos tälle linjalle lähdetään. Enpä käynyt kuitenkaan itkemässä ylläpidolle. @erikoisninja
Se että trollataan lankaa trollaavia porvareita tuntuu olevan sellainen konsepti jota yllättävän moni ei tunnu ymmärtävän. Mikähän siinä on, että suurin osa lankaan postaavista, työssäkäyvästä paremmasta väestä, on lähes poikkeuksetta niinkin yksinkertaista porukkaa? Ja millä ilveellä nämä normaaliälyistä tyhmemmät ovat päässeet töihin, vai suhteilla? ;)

Melko kova yleistys. Kyl mä oon nähnyt ihmisiä, joilla ei ns. pälli riitä nykyajan työelämän vaatimuksiin ja olen heidän puolellaan.
No kumma juttu sitten, että lankaan suoltamasi paska kertoo ihan päinvastaista näkemyksistäsi. :rolleyes:

lähtökohtaisesti mun mielestä Suomessa pitäis olla tavoitteena tulla toimeen omalla työllään.
No se on vähän huono tavoite, ottaen huomioon sen tosiseikan, että kansasta pitää olla 20-30% työttömänä, jottei työttömyydellä tiliä tekeviltä lähde "työt" alta. Se on nimittäin yksi näistä rakenteellisen työttömyyden ongelmista, joista tässä langassa on puhuttu vuositolkulla, mutta joka ei jostain syystä tunnu menevän suhteilla työllistyneelle paremmalle väelle jakeluun.

PS Paskaa joulua kaikille porvareille.

Edit: Tässä taas näemme, kuinka parempi väki saa troolata lankaa vuositolkulla, eihän siinä nyt ole mitään väärää, mutta voi pojat jos joku ihmisroska trollaa trolleja niin voihan kyynel, parempi valittaa porvarimodelle joka jakaa rangaistuksia pelkästään ihmisroskille.
 
Viimeksi muokattu:
No se on vähän huono tavoite, ottaen huomioon sen tosiseikan, että kansasta pitää olla 20-30% työttömänä, jottei työttömyydellä tiliä tekeviltä lähde "työt" alta.
Ei pidä. Toki te-toimiston väki jää työttömäksi jos kaikki muut menee töihin, mutta noin muuten en näe mitään logiikkaa tuossa ajatuksessa.

Ja vaikka siinä olisikin perää, jokainen voi silti parantaa omaa asemaansa työmarkkinoilla.
 
No se on vähän huono tavoite, ottaen huomioon sen tosiseikan, että kansasta pitää olla 20-30% työttömänä, jottei työttömyydellä tiliä tekeviltä lähde "työt" alta. Se on nimittäin yksi näistä rakenteellisen työttömyyden ongelmista, joista tässä langassa on puhuttu vuositolkulla, mutta joka ei jostain syystä tunnu menevän suhteilla työllistyneelle paremmalle väelle jakeluun.

PS Paskaa joulua kaikille porvareille.

Onko näille väitteille ja prosenttiluvuille jotain lähdettä?
 
Täystyölisyys on kommunistinen utopia.
Kapitalistinen systeemi pyörii orjatyövoimalla ja muutama rikas omistaa kaiken. Lopuilla ei ole mitään.

Tuntuu että täällä haikaillaan takaisin punaiset vastaan valkoiset muotoon.

Mitä kapitalistista hyötyä joku alkoholisti pystyy tarjoamaan yhteiskunnalle? Jos viimeiset 10v on vain juopotellut.
 
Täystyölisyys on kommunistinen utopia.
Kapitalistinen systeemi pyörii orjatyövoimalla ja muutama rikas omistaa kaiken. Lopuilla ei ole mitään.

Tuntuu että täällä haikaillaan takaisin punaiset vastaan valkoiset muotoon.

Mitä kapitalistista hyötyä joku alkoholisti pystyy tarjoamaan yhteiskunnalle? Jos viimeiset 10v on vain juopotellut.

Mitä hyödyllistä kovemman luokan rapa-alkoholisti nyt lähtökohtaisesti pystyy tarjoamaan yhteisölle järjestelmästä riippumatta?
 
Joo puhki pierettyjä sohvia tori.fi:stä 20€? Vittu. Miksei samalla käytetyt alushousut tori.fi ja matkalla 100kg alennusmakaronia Lidilistä.
Menee näköjään tunteisiin suurilla tyän tekijöillä jos jollain työttömällä on 1500e kännykkä.
Kuutisen vuotta tulee täyteen firmassa. Nykyisen 150e (tarjouksessa) puheliminen osto aiheutti mietintää. Vanhaan saanut enää kaikkia päivityksiä niin vaihdoin.

Olen ollut pitkään työttömänä ja ulosottoveloissa. 40v lähenee, vuosien päästä, mutta ulosotot on maksettu.
 
Mitä hyödyllistä kovemman luokan rapa-alkoholisti nyt lähtökohtaisesti pystyy tarjoamaan yhteisölle järjestelmästä riippumatta?

Rappio-alkoholisti nyt sentään kuolee nuorena.
Menepäs Tampereen kauppahalliin aamulla. Eläkeläiset istuvat 1e kahvikuppi kourassa jauhamassa paskaa aamusta iltaan. Mitä eläkeläiset tuottavat?

Eihän lapsistakaan ole mitään taloudellista hyötyä yhteiskunnalle ensimmäiset 20v. Aika usein ei sen jälkeenkään.

Kapitalismin ongelma on rajaton kasvu rajallisessa ympäristössä.
Sekä kaikki varallisuus kertyy muutaman taskuun.
Kun tuotantoyksikköinä on nimenomaan kapitalistista pääomaa tuottamattomia: Alkoholisteja, nistejä, narkkeja, elämäm koululaisia, pirihuoria ja kaikenmaailman alempaa paskasakkia.
 
Viimeksi muokattu:
Rappio-alkoholisti nyt sentään kuolee nuorena.
Menepäs Tampereen kauppahalliin aamulla. Eläkeläiset istuvat 1e kahvikuppi kourassa jauhamassa paskaa aamusta iltaan. Mitä eläkeläiset tuottavat?

Eihän lapsistakaan ole mitään taloudellista hyötyä yhteiskunnalle ensimmäiset 20v. Aika usein ei sen jälkeenkään.

Kapitalismin ongelma on rajaton kasvu rajallisessa ympäristössä.
Sekä kaikki varallisuus kertyy muutaman taskuun.
Kun tuotantoyksikköinä on nimenomaan kapitalistista pääomaa tuottamattomia: Alkoholisteja, nistejä, narkkeja, elämäm koululaisia, pirihuoria ja kaikenmaailman alempaa paskasakkia.
No ne eläkeläiset ovat todennäköisesti hoidelleet verkot kuntoon että sinä voit jauhaa tuota paskaa täällä.

Antaa heidän istuksia ja juoda kahvia.
 
Jos yhtään lohduttaa, niin se kikkare nimeltään "Yt" on leivottu nykyään sellaiseksi kun "muutosneuvottelu".
Muistan kun menneessä työpaikassa tuli nämä Yt neuvottelut. HR kirkkain silmin selitti rauhallisesti porukalla, että nämähän ovat yhteistoiminta neuvottelut ja pyritään löytämään sopiva ratkaisu neuvottelemalla kaikille. Vaihtoehdot olivat
-Roima palkanvähennys
-Tittelin tippuminen ja työn kuvion muuttuminen radikaalisti
-Lähtö

Hienosti yhteistoimintaa oli. Paino sanalle mennyt työpaikka.
 
Muistan kun menneessä työpaikassa tuli nämä Yt neuvottelut. HR kirkkain silmin selitti rauhallisesti porukalla, että nämähän ovat yhteistoiminta neuvottelut ja pyritään löytämään sopiva ratkaisu neuvottelemalla kaikille. Vaihtoehdot olivat
-Roima palkanvähennys
-Tittelin tippuminen ja työn kuvion muuttuminen radikaalisti
-Lähtö

Hienosti yhteistoimintaa oli. Paino sanalle mennyt työpaikka.

Ihan mielenkiinnosta, mikä olisi mielestäsi ollut sopiva ratkaisu?

Se neuvotteluosuus tuossa tietysti on se että työntekijät saavat myös itse ehdottaa säästökohteita. Tai sitä miten esim. lomautukset toteutetaan.

Jos tarve on säästää miljoonia, niin esitys missä vähennetään pois firman tarjoamat kahvit ei välttämättä ole riittävä.
 
Ihan mielenkiinnosta, mikä olisi mielestäsi ollut sopiva ratkaisu?

Se neuvotteluosuus tuossa tietysti on se että työntekijät saavat myös itse ehdottaa säästökohteita. Tai sitä miten esim. lomautukset toteutetaan.

Jos tarve on säästää miljoonia, niin esitys missä vähennetään pois firman tarjoamat kahvit ei välttämättä ole riittävä.
En ollut johtoryhmässä, joten vaikea tietää ylemmällä tasolla. Ei varmaan mitään muita vaihtoehtoja kuin nuo /riippuen osastosta. Työntekijä kulut ovat aina firmalle ne kaikkien suurimmat kulut.
Neuvottelut ovat mielestäni sellaisia missä tullaan vastaan puolin toisin. Toisinaan toinen puoli saattaa hyötyöä neuvottelun lopputuloksesta enemmän kuin toinen. Tuo missä ehdot sanellaan valmiiksi niin huvittaa sana neuvottelu. Eihän siinä neuvotella vaan päätä näistä. Tästä jo vuosia aikaa ja kys firmalle ei mennyt hyvin pitkään pitkään aikaan joten oli odotettavissakin. Se, että YT:t koitetaan saada "yhteistyöpeliksi" on mielestäni huvittavaa. Työtekijän kannalta noissa harvemmin on positiivisia puolia. En ole sellaisessa Ytssä vielä ollut.
 
Työtön menettää tehokkaimmin työkykyään sillä, että se passivoituu kotiinsa pahimmillaan vuosikausiksi. Mielestäni tämä maa ei tarvitse lisää aktivoijia ja himmeleitä asian ympärille, vaan minimalistisuus niin tuissa kuin sitä valvovissa henkilöissä. Pitkäaikaistyöttömien tulisi itse olla se aktiivisuuden osoittava osapuoli ja ruokakuponkien päälle voisi sitten vaikka tehdä jokusen satasen sillä puhelinmyynnillä tai millä ikinä. Seuraavaksi tuleekin sitten valitusta orjuuttamisesta, kun ei heti päästä parempaan keskiluokkaan ensimmäisessä työpaikassa vuosien tauon jälkeen.

Kyllä aktivoijia tarvitaan, esimerkiksi parempi saatavuus työvoimatoimistoissa koulutusneuvontaan että työpsykologeihin, joiden avulla voidaan löytää uusia uria. Ruokakupongit eivät toteuta minimiehtoasi, koska raha on minimialistisempaa kuin maksusitoutumukset, jotka voivat vaatia työvoimaa käsittelyyn tai ongelmatilanteiden ratkaisuihin.

Eli tarvitaan kyllä sellaista aktivointia, joka laajentaa mahdollisuuksien havaitsemista. Tämä on työvoimatoimistoissa hieman vajaata, sillä siellä pitäisi nostaa koulutuksen roolia elinkeinojen mahdollistajana.

Väittäisin, että kohtuullinen osa työttömistä on nimenomaan tuossa kannustinloukussa ja istuu koneella päivät pitkät. Eli paljon syrjäytymistä ja yksinäisyyttä. Onhan näitä harjapajoja, joissa vaatimustaso luokkaa tule tai et ja "mul on selkä kipee, en tuu tänään". Ainoa tavoite voi olla "saada sisältöä päivään ja tuoda edes joku sosiaalinen kontakti". Soluasumisessa tuokin tulisi automaattisesti. Jos minulle huudetaan toisessa ketjussa, että miksi asut perheinesi okt:ssa pienellä paikkakunnalla, niin aivan hyvin myös pitkäaikaistyöttömän ei tarvi asua pk-seudulla.

Ja yhtään kuntosalijäsenyyttä tai uimahallilipuketta ei pitäisi valtion maksaa, niitä ostetaan sitten, kun on rahaa. Joku maksusitoomus tokmannille ja paikalliseen ruokakauppaan. Sieltä sitten henkkaria vasten ostokset ja lasku sekä kuitti kelaan. Joku järkevä määräraha näille/kk tai vuosi(vaatteet). Isommat hankinnat aina erillisen harkinnan mukaan. Mitäs siinä enää valittaa, jos on ruokaa ja lämpöä, itse ei tarvi maksaa mitään. Sitten jos joskus alkaa raha kiinnostaa, niin joku muu kuin ympäristötutkimus ja kulttuuriperintö oppiaineeksi ja menoksi. Hoitoala, ravintola -ja matkailuala jne.

Siis pitkäaikaistyöttömän kannattaa asua pk-seudulla, koska pk-seudulla on virikkeitä myös vähällä rahalla (maksuttomat taidenäyttelyt), eniten keikkatöitä ja monipuolista liikuntaa tarjoavat uimahallit ja kunnan kuntosalit. Eli toivon, että loppuu nämä ajatukset siitä, että pitkäaikaistyötön voitaisiin passittaa soluasumiseen Kemijärvelle, vaan lähdetään siitä lähtökohdasta, että aikuisena yksilönä myös työttömällä on oikeus pieneen yksiöönsä. Eli asumista ei pitäisi sekoittaa työmarkkina-asioihin, vaan työttömyyden tukemisessa pitää katsoa työnhakijan työvoimapoliittisia lausuntoja - onko työtön täyttänyt hyvin te-toimistossa asetetut tehtävät ja tavoitteet - jos on, niin tukien maksu on aivan OK!

Ja ylipäätään etkai vain vastusta työttömän rahallisten perustukien lisäksi harkinnanvaraisia lisätukia, kuten rahallista tukea vaatteisiin (vain 150e/vuodessa täällä Helsingissä), rahallista tukea tuetun loman omavastuuosuuteen ja junalippuihin, pölynimuri/televisionhankintaan olevaa tukea tai työttömän lapsille maksettavaa keilaustukea (meillä kaksi veljestäni sai keilaustukea 300e per lapsi/vuodessa)?

Mielestäni on todella ynseää, että olisitte kahlitsemassa työtöntä maksusitoumusten varaan, ettekä jättäisi työttömälle itselleen päätäntävaltaa siihen, mihin rahat käytetään tai käytetäänkö lainkaan (säästöön). Mielestäni siinä on taannehtumisen riski, kun kaikki holhottaisiin Kelan ja sosiaalitoimen kanssa, ja samalla vähennettäisiin myös yksityisyyttä (olisiko työttömällä esim. Maksusitoumusta seksiliikkeeseen)? Pitäisikö tuonkin asian olla yhteiskunnan luupin alla? Mielestäni raha tuo aikuisten ansaitsemaa yksityisyyttä elämään, enkä ottaisi yksityisyyttä pois työttömältä.

Eli melkoisen vahva mielikuva sinulla on siitä, että ”työtön vain istuu tietokoneella ja nostaa tukia”. Tosiasiassa se ei mene noin, vaan monella työttömällä on paljon muutakin tekemistä ja stressattavaakin kuin mitä tuo mielikuva antaa ymmärtää.

Jos minusta kaikki muu tuntuu inhottavalle, paitsi pelien pelaaminen ja just nyt ei ole e-sports paikkaa vapaana, niin en mielestäni voi vuosikausia vedota yhteiskunnan epäreiluuteen tai olettaa muiden kustantavan minun oleilu kotioloissa. Eli jossain vaiheessa sitä kuplaa täytyy rikkoa vaikka väkisin, tai muuntaa tukien muotoa (vaikka kuponkeihin tarvittaessa), jotta se halu siihen muutokseen syttyy. Jos ei syty, niin ei se yksi mielenterveyskuntoutuja siellä listalla sen enempää kustanna, kuin pitkäaikaistyöttömätkään. Päinvastoin säästöä on tullut kun tälle maksettuja rahoja voidaan käyttää niihin, joilla on vielä toivoa.

Itseasiassa mielenterveyskuntoutuja voi tulla hyvin nopeasti kalliimpi kuin pitkäaikaistyötön, sillä esimerkiksi vaikeassa masennuksessa olevan työttömän luona käyvä Ambulanssi taisi maksaa yhteiskunnalle reilut 100 euroa kerta (Kelan sairausvakuutus + toimeentulotuki maksoi koko laskun). Jo muutamalla kuukausittaisella romahduksella (ambulanssilla Haartmaniin) kulut nousevat selvästi työttömän kuluja korkeammaksi.

Eli sinullakin vähän turhan vahva mielikuva siitä, että työtön muka vain istuisi tietokoneella ja nostaisi tukia. Näinhän se ei ole, koska työttömän pieni ostovoima ohjaa edulliseen tietokoneella pelailuun mutta loppujen lopuksi varsin monen kohdalla siihen, että elämä voisi olla jotain muutakin kuin vain kotoilua ja kaupassakäyntiä.

Eli voitaisiinko ensin käyttää ne Sdp:n suosimat pehmeät keinot, kuten aidosti parempi tuki työttömälle uudelleenkouluttautumiseen? Eli pidennettäisiin työmarkkinatuella opiskelua 2 vuoden rajasta 5 vuoteen, jolloin työtön voisi päivittää osaamistaan toisella tutkinnolla tai työllistävämmällä tutkinnolla vanhan päälle.

Kävisikö pehmeiksi keinoiksi myös panostukset mielenterveyteen, jotta työttömien joukoissa olevien heikosti työkykyisten määrää saataisiin alennettua?

Sopisiko pehmeäksi keinoksi myös erilaiset buustit työmarkkinatukeen, mikäli osallistuu koulutukseen. Eli maksettaisiin esim 15% buusti niille työttömille, jotka todellakin edesauttavat oman työmarkkina-asemansa parantamisessa?

Työnantajien suhtautuminen työttömiin on myös aika oksettavaa. Näissä palkkatuki sekä 9e/päivä hommissa sulle puhutaan ja sua kohdellaan niinkuin olisit ylimääräinen roska joka nyt on siellä nurkissa pyörimässä. Motivoiko tuo sitten työllistymään jos työelämä näyttäytyy tuollaisena, vai passivoiko ehkä osan tekijöistä? Ajattelen nuorempia, jos eka raapaisu vaikka työelämään on tuollainen, voi olla että ei napostele paljoa tehdä jatkossa.

Juu, monelle nuorelle voi olla hämmästyttävä kokemus vuokratyömarkkinat, joissa töitä on vähemmän kuin tekijöitä. Tai esimerkiksi on sellaista, että työnantaja peruuttaa vuoron ilman korvausta, vaikka työntekijä olisi jo varannut työvuoron itselleen (tämä on itse koettu). Sen sijaan vastaavaa peruutusoikeutta ei ole vuokratyöntekijällä. Eli joustavuus toimii vain yhteen suuntaan, eikä työnantajalla ole mitään velvollisuuksia?

Ällöttävin työmarkkinauutinen kuultiin äskettäin Hesarissa HKL:n yhtiöitetystä Kaupunkiliikenne oy:stä. Siellä oli työntekijältä tehty 6 sentin vähennys palkasta, koska oli leimannut kellokorttinsa 30 sekuntia myöhässä. Tai ratikoiden harjat ovat katkenneita (ei viitsitä uusia halpoja harjoja), eikä ratikoiden ergonomiaan tehdä parannuksia, jotka ovat johtaneet kuljettajien rasitusvammoihin.

Ylipäätänsä työ on liian kellotettua yhtiöitetyssä HKL:ssä, joka on johtanut siihen, että kuljettaja ei voi käydä vessassa 3,5 tunnin ajon aikana tai aikatauluissa on vaikea pysyä perässä. Yhtiöittämisen jälkeen irtisanoutumisien määrä on ollut korkeaa ja tämä näkyy HSL:n arjessa siten, että metro- ja raitioliikenteessä on ollut jatkuvia vajeita, mutta palvelutason vajeet eivät näy hinnoissa vaan päinvastoin HSL on nyt nostanut hintojaan vuoden alussa.

Työnantajat tietävät, että työpaikkoja on vähemmän kuin työvoimaa. Siksi tällaista sikailua tapahtuu niin palkansaajille saatikka työttömiin tai niihin työttömiin, jotka ovat työharjoittelussa.

Hyvä julkisen sektorin työpaikka on pilattu yritysmaailman tulosten taonnalla:

Tällaisia artikkeleja kun lukee, niin tulee tunne, että ei se työttömyys ehkä pahin kohtalo ainakaan ole. Ainakin tuossa artikkelissa puhuttiin siitä, että helposti käy tuossa yhtiössä niin, että on aina töissä, eikä ole sosiaalista elämää. Niinpä, ylitöitä on, kun työvoima ei halua pysyä kelvottomissa olosuhteissa :speechless:
 
Viimeksi muokattu:
Kyllä aktivoijia tarvitaan, esimerkiksi parempi saatavuus työvoimatoimistoissa koulutusneuvontaan että työpsykologeihin, joiden avulla voidaan löytää uusia uria. Ruokakupongit eivät toteuta minimiehtoasi, koska raha on minimialistisempaa kuin maksusitoutumukset, jotka voivat vaatia työvoimaa käsittelyyn tai ongelmatilanteiden ratkaisuihin.

Eli tarvitaan kyllä sellaista aktivointia, joka laajentaa mahdollisuuksien havaitsemista. Tämä on työvoimatoimistoissa hieman vajaata, sillä siellä pitäisi nostaa koulutuksen roolia elinkeinojen mahdollistajana.



Siis pitkäaikaistyöttömän kannattaa asua pk-seudulla, koska pk-seudulla on virikkeitä myös vähällä rahalla (maksuttomat taidenäyttelyt), eniten keikkatöitä ja monipuolista liikuntaa tarjoavat uimahallit ja kunnan kuntosalit. Eli toivon, että loppuu nämä ajatukset siitä, että pitkäaikaistyötön voitaisiin passittaa soluasumiseen Kemijärvelle, vaan lähdetään siitä lähtökohdasta, että aikuisena yksilönä myös työttömällä on oikeus pieneen yksiöönsä. Eli asumista ei pitäisi sekoittaa työmarkkina-asioihin, vaan työttömyyden tukemisessa pitää katsoa työnhakijan työvoimapoliittisia lausuntoja - onko työtön täyttänyt hyvin te-toimistossa asetetut tehtävät ja tavoitteet - jos on, niin tukien maksu on aivan OK!

Ja ylipäätään etkai vain vastusta työttömän rahallisten perustukien lisäksi harkinnanvaraisia lisätukia, kuten rahallista tukea vaatteisiin (vain 150e/vuodessa täällä Helsingissä), rahallista tukea tuetun loman omavastuuosuuteen ja junalippuihin, pölynimuri/televisionhankintaan olevaa tukea tai työttömän lapsille maksettavaa keilaustukea (meillä kaksi veljestäni sai keilaustukea 300e per lapsi/vuodessa)?

Mielestäni on todella ynseää, että olisitte kahlitsemassa työtöntä maksusitoumusten varaan, ettekä jättäisi työttömälle itselleen päätäntävaltaa siihen, mihin rahat käytetään tai käytetäänkö lainkaan (säästöön). Mielestäni siinä on taannehtumisen riski, kun kaikki holhottaisiin Kelan ja sosiaalitoimen kanssa, ja samalla vähennettäisiin myös yksityisyyttä (olisiko työttömällä esim. Maksusitoumusta seksiliikkeeseen)? Pitäisikö tuonkin asian olla yhteiskunnan luupin alla? Mielestäni raha tuo aikuisten ansaitsemaa yksityisyyttä elämään, enkä ottaisi yksityisyyttä pois työttömältä.

Eli melkoisen vahva mielikuva sinulla on siitä, että ”työtön vain istuu tietokoneella ja nostaa tukia”. Tosiasiassa se ei mene noin, vaan monella työttömällä on paljon muutakin tekemistä ja stressattavaakin kuin mitä tuo mielikuva antaa ymmärtää.



Itseasiassa mielenterveyskuntoutuja voi tulla hyvin nopeasti kalliimpi kuin pitkäaikaistyötön, sillä esimerkiksi vaikeassa masennuksessa olevan työttömän luona käyvä Ambulanssi taisi maksaa yhteiskunnalle reilut 100 euroa kerta (Kelan sairausvakuutus + toimeentulotuki maksoi koko laskun). Jo muutamalla kuukausittaisella romahduksella (ambulanssilla Haartmaniin) kulut nousevat selvästi työttömän kuluja korkeammaksi.

Eli sinullakin vähän turhan vahva mielikuva siitä, että työtön muka vain istuisi tietokoneella ja nostaisi tukia. Näinhän se ei ole, koska työttömän pieni ostovoima ohjaa edulliseen tietokoneella pelailuun mutta loppujen lopuksi varsin monen kohdalla siihen, että elämä voisi olla jotain muutakin kuin vain kotoilua ja kaupassakäyntiä.

Eli voitaisiinko ensin käyttää ne Sdp:n suosimat pehmeät keinot, kuten aidosti parempi tuki työttömälle uudelleenkouluttautumiseen? Eli pidennettäisiin työmarkkinatuella opiskelua 2 vuoden rajasta 5 vuoteen, jolloin työtön voisi päivittää osaamistaan toisella tutkinnolla tai työllistävämmällä tutkinnolla vanhan päälle.

Kävisikö pehmeiksi keinoiksi myös panostukset mielenterveyteen, jotta työttömien joukoissa olevien heikosti työkykyisten määrää saataisiin alennettua?

Sopisiko pehmeäksi keinoksi myös erilaiset buustit työmarkkinatukeen, mikäli osallistuu koulutukseen. Eli maksettaisiin esim 15% buusti niille työttömille, jotka todellakin edesauttavat oman työmarkkina-asemansa parantamisessa?



Juu, monelle nuorelle voi olla hämmästyttävä kokemus vuokratyömarkkinat, joissa töitä on vähemmän kuin tekijöitä. Tai esimerkiksi on sellaista, että työnantaja peruuttaa vuoron ilman korvausta, vaikka työntekijä olisi jo varannut työvuoron itselleen (tämä on itse koettu). Sen sijaan vastaavaa peruutusoikeutta ei ole vuokratyöntekijällä. Eli joustavuus toimii vain yhteen suuntaan, eikä työnantajalla ole mitään velvollisuuksia?

Ällöttävin työmarkkinauutinen kuultiin äskettäin Hesarissa HKL:n yhtiöitetystä Kaupunkiliikenne oy:stä. Siellä oli työntekijältä tehty 6 sentin vähennys palkasta, koska oli leimannut kellokorttinsa 30 sekuntia myöhässä. Tai ratikoiden harjat ovat katkenneita (ei viitsitä uusia halpoja harjoja), eikä ratikoiden ergonomiaan tehdä parannuksia, jotka ovat johtaneet kuljettajien rasitusvammoihin.

Ylipäätänsä työ on liian kellotettua yhtiöitetyssä HKL:ssä, joka on johtanut siihen, että kuljettaja ei voi käydä vessassa 3,5 tunnin ajon aikana tai aikatauluissa on vaikea pysyä perässä. Yhtiöittämisen jälkeen irtisanoutumisien määrä on ollut korkeaa ja tämä näkyy HSL:n arjessa siten, että metro- ja raitioliikenteessä on ollut jatkuvia vajeita, mutta palvelutason vajeet eivät näy hinnoissa vaan päinvastoin HSL on nyt nostanut hintojaan vuoden alussa.

Työnantajat tietävät, että työpaikkoja on vähemmän kuin työvoimaa. Siksi tällaista sikailua tapahtuu niin palkansaajille saatikka työttömiin tai niihin työttömiin, jotka ovat työharjoittelussa.

Hyvä julkisen sektorin työpaikka on pilattu yritysmaailman tulosten taonnalla:

Tällaisia artikkeleja kun lukee, niin tulee tunne, että ei se työttömyys ehkä pahin kohtalo ainakaan ole. Ainakin tuossa artikkelissa puhuttiin siitä, että helposti käy tuossa yhtiössä niin, että on aina töissä, eikä ole sosiaalista elämää. Niinpä, ylitöitä on, kun työvoima ei halua pysyä kelvottomissa olosuhteissa :speechless:

Minun kommenteissa ja tason/suhtautumisen koventamisessa on kyse pitkäaikaistyöttömistä, jotka lähinnä muodon vuoksi osallistuvat työkkärin pakottamiin toimiin ja joilla ei ole aikomustakaan puhkaista sitä omaa mukavuuden kuplaa.

Koulutuksen ja aktiivisuuden tukemisesta mainitsinkin jo. Vaikka SDP kuvittelee taikaseinästä riittävän rahaa loputtomiin, niin se ei ole todellisuutta, että tällä maalla olisi loputtomasti lisää rahaa tunkea työttömien taskuun. Rahat täytyy siis priorisoida niille, jotka jotka siitä eniten hyötyvät. Jossain vaiheessa yhteiskunnan tulisi voida sanella, missä se ikuisesti työtön majailee, ellei ole todella vahvaa perustetta pysyä vaikkapa pääkaupunkiseudulla.
 
Minun kommenteissa ja tason/suhtautumisen koventamisessa on kyse pitkäaikaistyöttömistä, jotka lähinnä muodon vuoksi osallistuvat työkkärin pakottamiin toimiin ja joilla ei ole aikomustakaan puhkaista sitä omaa mukavuuden kuplaa.

Koulutuksen ja aktiivisuuden tukemisesta mainitsinkin jo. Vaikka SDP kuvittelee taikaseinästä riittävän rahaa loputtomiin, niin se ei ole todellisuutta, että tällä maalla olisi loputtomasti lisää rahaa tunkea työttömien taskuun. Rahat täytyy siis priorisoida niille, jotka jotka siitä eniten hyötyvät. Jossain vaiheessa yhteiskunnan tulisi voida sanella, missä se ikuisesti työtön majailee, ellei ole todella vahvaa perustetta pysyä vaikkapa pääkaupunkiseudulla.

Siis eikös asumisen sijaan kannattaisi kiinnittää huomiota silloin työvoimatoimistojen tehokkuuteen ja palvelutarjontaan? Entä jos on pitkäaikaistyötön, mutta on ikää jo sen verran paljon (58v) ja on toimintarajoitteita kehossaan (nivelrikkoa, fibromyalgiaa, masennusta) ja omaa alimittaisen ja vanhentuneen koulutuksen (merkantti)? Olisi julmaa pakottaa tällainen työtön muuttamaan nukkavierulle paikkakunnalle, eli soluasuntoon Kemijärvelle Helsingin sykkeestä.

Ei pitkäaikaistyöttömyys ole työttömän yksin vika, vaan myös työmarkkinoiden korkeat vaatimukset niin osaamisessa, cv:ssä kuin työkyvyssä voivat johtaa siihen, että jo kuluneella keholla toimiva iäkkäämpi työtön jää työmarkkinoiden jalkoihin. Eihän yksilöllisesti vaihteleva biologinen kuluminen voi olla työttömän syy, vaikka se vaikuttaa olennaisesti työmarkkinamahdollisuuksiin.

Eli pidän kyllä itse kiinni perustuslakimme 9 § kiinni, jonka mukaan jokainen Suomen kansalainen saa valita vapaasti oman asuinpaikkansa.

Eli otetaan käyttöön SDP:n perusturvamalli, jossa passiivisuudesta sanktioidaan varsin nykytyylisesti ja aktiivisuudesta palkitaan korotetulla tuella. Lisäksi lisäisin Työ- ja elinkeinotoimistoissa elinkeinoja tukevaa kouluttautumista (2 -> 5 vuotta työmarkkinatuella korkeakoulussa) sekä työpsykologien saatavuutta te-toimistoissa. Lisäksi ottaisin käyttöön Ruotsin mallin mukaisen yhteiskunnallisen työ ab:n, joka tarjoaa vajaatyökykyisille keikkatöitä sekä lisäisin vuorotteluvapaan mahdollisuuksia sekä nostaisin erityisesti vaikeista mielenterveysongelmista kärsivien palveluja ja kuntoutuksia, jotta tästä potentiaalisesta joukosta saataisiin lisää työvoimaa Suomelle.

Eli ylipäätään parempaa palvelua, koulutukseen kannustavaa työ- ja elinkeinotoimistoa sekä pidetään huolta työttömien terveydestä, niin silloin on mahdollisuutta työllistyä. Pelkkä kuponkien käyttö keppinä sitä ei tee, vaan se voi sysätä hankkimaan rahaa rikollisin keinoin kuten myymälävarkauksin. Eikä työllisyyttä lisää myös sekään, jos työtön sysätään taantuvalle alueelle autottomana.

Eli otetaan ensin käyttöön ne SDP:n pehmeät keinot, joita voidaan myöhemmin tehostaa Kokoomuksen kovemmilla keinoilla, kuten toimeentulotuessa olevalla asumiskulujen omavastuulla jne.
 
Siis eikös asumisen sijaan kannattaisi kiinnittää huomiota silloin työvoimatoimistojen tehokkuuteen ja palvelutarjontaan? Entä jos on pitkäaikaistyötön, mutta on ikää jo sen verran paljon (58v) ja on toimintarajoitteita kehossaan (nivelrikkoa, fibromyalgiaa, masennusta) ja omaa alimittaisen ja vanhentuneen koulutuksen (merkantti)? Olisi julmaa pakottaa tällainen työtön muuttamaan nukkavierulle paikkakunnalle, eli soluasuntoon Kemijärvelle Helsingin sykkeestä.

Ei pitkäaikaistyöttömyys ole työttömän yksin vika, vaan myös työmarkkinoiden korkeat vaatimukset niin osaamisessa, cv:ssä kuin työkyvyssä voivat johtaa siihen, että jo kuluneella keholla toimiva iäkkäämpi työtön jää työmarkkinoiden jalkoihin. Eihän yksilöllisesti vaihteleva biologinen kuluminen voi olla työttömän syy, vaikka se vaikuttaa olennaisesti työmarkkinamahdollisuuksiin.

Eli pidän kyllä itse kiinni perustuslakimme 9 § kiinni, jonka mukaan jokainen Suomen kansalainen saa valita vapaasti oman asuinpaikkansa.

Eli otetaan käyttöön SDP:n perusturvamalli, jossa passiivisuudesta sanktioidaan varsin nykytyylisesti ja aktiivisuudesta palkitaan korotetulla tuella. Lisäksi lisäisin Työ- ja elinkeinotoimistoissa elinkeinoja tukevaa kouluttautumista (2 -> 5 vuotta työmarkkinatuella korkeakoulussa) sekä työpsykologien saatavuutta te-toimistoissa. Lisäksi ottaisin käyttöön Ruotsin mallin mukaisen yhteiskunnallisen työ ab:n, joka tarjoaa vajaatyökykyisille keikkatöitä sekä lisäisin vuorotteluvapaan mahdollisuuksia sekä nostaisin erityisesti vaikeista mielenterveysongelmista kärsivien palveluja ja kuntoutuksia, jotta tästä potentiaalisesta joukosta saataisiin lisää työvoimaa Suomelle.

Eli ylipäätään parempaa palvelua, koulutukseen kannustavaa työ- ja elinkeinotoimistoa sekä pidetään huolta työttömien terveydestä, niin silloin on mahdollisuutta työllistyä. Pelkkä kuponkien käyttö keppinä sitä ei tee, vaan se voi sysätä hankkimaan rahaa rikollisin keinoin kuten myymälävarkauksin. Eikä työllisyyttä lisää myös sekään, jos työtön sysätään taantuvalle alueelle autottomana.

Eli otetaan ensin käyttöön ne SDP:n pehmeät keinot, joita voidaan myöhemmin tehostaa Kokoomuksen kovemmilla keinoilla, kuten toimeentulotuessa olevalla asumiskulujen omavastuulla jne.
Enkös jo sanonut, että hyvällä perustelulla asumispaikkaan ei tulisikaan puuttua? Ja että linjan koventamiset koskisivat niitä, jotka selvästi vain hyväksykäyttävät järjestelmää? Kaikki psykologit jne. kuulostaa sanoina hienolta, mutta jos vastaanotin ei ole päällä, niin kaikki se panostus (lue: raha) menee harakoille. Uuden koulutuksen hankkiminen on sen verran helppoa, että aika harva tässä maassa pitkään on työttömänä, jos halua muutokseen vain piisaa. Tämän maan työttömien tukeminen on mennyt jo valmiiksi älyttömyyksiin, joten missä niiden pehmeiden keinojen raja menee? Paljonko työssäkäyvien selkärangasta pitää mielestäsi vielä riistää lisää? Todellisuudessa kun sitä taikaseinää ei ole.

Oikeasti työllistymisongelmia nimenomaan on todennäköisesti iäkkäämmällä väestöllä, joilla työkyvyn kanssa selkeitä aitoja ongelmia. Eli kysyntää ei välttämättä markkinoilla ole. Lorvikatarri ja pitkään jatkunut tekemättömyydestä johtuva mukavuusalueen ulkopuolelle menemiseen liittyvä ongelma taas ei ole oikea työkykyyn liittyvä ylitsepääsemätön haaste. Ja näitä on nuorillakin aikuisilla todella paljon. Syrjäytyminen on omiaan aiheuttamaan myös mielenterveysongelmia. Jos apu ei kelpaa, ei aktivoidu jne. niin silloin yhteiskunnan tulisi osoittaa paikka, missä kustannukset minimoidaan (kunnes intoa alkaa taas piisata).

Eli minun kommenttini koskevat tähän tiettyyn marginaaliin, joka ei pitkään aikaan (2v+) tartu oikein mihinkään ja alkavat selkeästi mennä lokeroon, jotka ovat työttömyydestä tehneet itselleen elämäntavan. Laajemmassa mittakaavassa näiltä säästyneillä rahoilla voitaisiin niille muille tarjota parempia mahdollisuuksia työllistymiseen. Eli tuetaan niitä, joilla on vielä toivoa. Voihan he vielä asua pääkaupunkiseudullakin yhteisasuntoloissa muiden kaltaisensa, opiskelijoiden yms. kanssa. Ei kaikilla tarvitse olla mahdollisuutta yksiöön maan kalleimmalla alueella.
 
Enkös jo sanonut, että hyvällä perustelulla asumispaikkaan ei tulisikaan puuttua? Ja että linjan koventamiset koskisivat niitä, jotka selvästi vain hyväksykäyttävät järjestelmää?
Monella se asuinpaikka ja oma tahto on varmasti suurimpia esteitä työllistymiselle, mutta se, miten määritellään "selvä hyväksikäyttö" menee aika vaikeaksi etenkin lain kannalta.

Noin yleisesti työttömien "pakkosiirto" paremman työllisyyden alueelle taitais vaatia perustuslakiin muutoksia, koska sen mukaan jokaisella on oikeus valita asuinpaikkansa sekä samalla jokaisella on oikeus sosiaaliturvaan. Käytännössä siis mihinkään yhteisasuntoloihin ei ihmisiä voida pakottaa, vaikka se miten tuntuis omasta mielestä "reilulta" ratkaisulta. Samaten perustuslain vaatimus yhdenvertaisesta kohtelusta vaikeuttaa sitä "selvän hyväksikäytön" määrittelyä, jos se etuuksilla eläminen ei mene petoksen puolelle.

Ennemmin jonkun porkkanan avulla lähtisin kannustamaan sitä alueen vaihtoa, koska siihen sentään on lailliset edellytykset. Onhan tällasesta porkkanasta jo tavallaan ensimmäinen esimerkki tulossa alueellisen opintolainahyvityksen kokeilun muodossa. Eli "lähde Itä- tai Pohjois-Suomeen opiskelemaan, saa 8800 € lainoja anteeksi verovapaasti ja ajallaan suoritetun tutkinnon hyvityksen kanssa yhteensä jopa 15 000 €". Noin yleisesti muuttokustannukset työtön taitaa tiettyyn rajaan asti saadakin sossusta, mutta se nyt ei yksistään monia kannusta riittävästi.

Paljonkohan noita ns. elämäntapatyöttömiä mahtaa edes olla?

Pitkäaikaistyöttömien määrä on laskenut yli 100 000 työttömästä (v. 2021) 86 100 työttömään (v. 2022). Noita yli 2 vuotta olleita oli reilu 50 000 ja niiden määrä on aavistuksen nousussa. Terveydentilan osalta tietoa on vaikeampi saada, mutta varmaan ihan kohtalainen siivu on todellisuudessa työkyvyttömiä. Kelan arvion mukaan vuosittain maksimi sairauspäivärahapäivät tulee täyteen 25 000 ihmisellä, joista n. 5000 palautuu työttömiksi hylätyn eläkehakemuksen jälkeen, eli kahden vuoden jaksolla helposti 10 000 ihmistä kokonaisuudesta on todellisuudessa sairaita. Näistä monet vuorottelevat siis sairauspäiväraha 1 vuosi, työkkärin massit 1 vuosi, saikkua vuosi jne. Ikäihmiset poislukienkin jäljelle jää vielä aika monta pitkäaikaistyötöntä joilla syy työttömyyteen on joku muu.

Lorvikatarri ja pitkään jatkunut tekemättömyydestä johtuva mukavuusalueen ulkopuolelle menemiseen liittyvä ongelma taas ei ole oikea työkykyyn liittyvä ylitsepääsemätön haaste. Ja näitä on nuorillakin aikuisilla todella paljon. Syrjäytyminen on omiaan aiheuttamaan myös mielenterveysongelmia. Jos apu ei kelpaa, ei aktivoidu jne. niin silloin yhteiskunnan tulisi osoittaa paikka, missä kustannukset minimoidaan (kunnes intoa alkaa taas piisata).

Aavistuksen OT: Tuntuu, että tällasilla näennäisesti terveillä, työkkärikursseilla vuodesta toiseen pakon edessä roikkuvilla ihmisillä vois olla jotain diagnosoimattomia mielenterveysongelmia, jolloin se psykologin arvio vois olla ihanpaikallaan. Tai esim. adhd tai autismin kirjon häiriö. Yllättävän monella "lusmulla" tällasia piirteitä löytyy, eivätkä tajua sitä välttämättä itsekään. Monilla esiintymistapoina on just joustamattomuus ja muutosvastaisuus (haluttomuus vaihtaa aluetta/ympäristöä), sopeutumattomuus kouluihin, tietty auktoriteettivastaisuus ja vaatimusten välttely (pda/eda) ja mitä näitä nyt on. Ite olen tekemisissä jonkun verran nuorten aikuisten / vanhempien ihmisten kanssa, jotka tähän ryhmään kuuluu, ja yllättävän monta yli nelikymppistäkin on löytänyt apua työllistymiseen vasta diagnoosin kautta. Jotkut saa samalla myös selityksen siihen omaan "elämäntapalusmuiluun".

Aikuisten osalta monet eivät osaa edes hakea oikeanlaista apua omatoimisesti, vaan vasta kun ne sivutuotteena mahdollisesti ilmenevät mielenterveysongelmat iskee päälle. Tosin, adhd+asd -ihmiset kattaa parhaimmillaankin vaan yhteensä 7-8% väestöstä, mutta tulee siitäkin jo aika monta ihmistä jos sama suhde pätee pitkäaikaistyöttömiin (voi olla jopa korostuneempi osuus). Harmillisesti julkisella puolella terveydenhuollon resurssit ei tunnu riittävän näihin diagnooseihin edes nyt, vaan ajat venyy helposti vuosissa mitattaviin.

Tämä siis huomiona, koska itselle on jotenkin vaikea ymmärtää, että mitenkään merkittävä osa työttömistä, ilman mitään mielenterveyden häiriöitä, haluais aidosti elää sosiaaliturvan varassa (pl. rikolliset yms). Pienet tukisummat, joku sossutäti kyttää tiliotteita ja jo yks kielteinen tukipäätös tai selvityspyyntö vaikeuttais elämää kohtuuttomasti. Ainakin itseä rasittais moinen. Mut meitä on moneen junaan.
 
Monella se asuinpaikka ja oma tahto on varmasti suurimpia esteitä työllistymiselle, mutta se, miten määritellään "selvä hyväksikäyttö" menee aika vaikeaksi etenkin lain kannalta.

Noin yleisesti työttömien "pakkosiirto" paremman työllisyyden alueelle taitais vaatia perustuslakiin muutoksia, koska sen mukaan jokaisella on oikeus valita asuinpaikkansa sekä samalla jokaisella on oikeus sosiaaliturvaan. Käytännössä siis mihinkään yhteisasuntoloihin ei ihmisiä voida pakottaa, vaikka se miten tuntuis omasta mielestä "reilulta" ratkaisulta. Samaten perustuslain vaatimus yhdenvertaisesta kohtelusta vaikeuttaa sitä "selvän hyväksikäytön" määrittelyä, jos se etuuksilla eläminen ei mene petoksen puolelle.
...
Tämä siis huomiona, koska itselle on jotenkin vaikea ymmärtää, että mitenkään merkittävä osa työttömistä, ilman mitään mielenterveyden häiriöitä, haluais aidosti elää sosiaaliturvan varassa (pl. rikolliset yms). Pienet tukisummat, joku sossutäti kyttää tiliotteita ja jo yks kielteinen tukipäätös tai selvityspyyntö vaikeuttais elämää kohtuuttomasti. Ainakin itseä rasittais moinen. Mut meitä on moneen junaan.
Eihän se ole "pakkosiirtoa", jos maksetaan vain kohtalainen summa rahaa siihen asumiseen ja samalla kaavalla ympäri maata. Jos sillä ei itse löydä asuntoa, niin ainoa vaihtoehto on muuttaa halvemmalle alueelle tai asuntoloihin jne. halvemman ratkaisun äärelle. Vapauttaen samalla asuntonsa niille, joille sillä sijainnilla on oikeasti merkitystä. Voidaan siis puhua ennemminkin olosuhteiden pakosta ja muutos tekisi monille hyvää, kun joutuisivat puntaroimaan tulevaa paikkaansa. Menisivät ehkä jopa töiden perään jonnekin, mikä aiemmin oli "liian kaukana"? Jälleen siis vahvat perusteet huomioiden ja koskien vain sitä pienempää siivua. Mutta tämä olisi myös hyvä jokaisen tiedostaa, ettei voi loputtomiin jatkaa sitä työttömyyttäkään ja asustella kalliilla asuinalueella.

Tässä ketjussa olen itse tainnut jo aiemmin sanoa, että minun silmissä omaehtoinen pitkäaikaistyöttömyys on eräänlainen mielenterveysongelma. Ongelma on se, että nämä ihmiset eivät ole valmiita ottamaan sitä apua vastaan, koska kaikki muutos rikkoo sitä ympärille rakennettua kuplaa ja turvallisuudentunnetta. Työllisyyspalveluiden ohella tulisi siis tarjota myös tukea elämänhallinnan ja mielenterveyden suhteen. Ja näissä tapauksissa jos apua ei ota vastaan, ei tartu työmahdollisuuksiin jne. niin voi luokitella jo pitkälti järjestelmän hyväksikäyttäjien lokeroon. Puuttuu siis tahtotila muutokseen. Ja jos mistään ei tule sitä ratkaisevaa potkua takapuoleen, niin mikään ei tule muuttumaan tulevinakaan vuosina/vuosikymmeninä.

Minun kommentit saattaa kuulostaa melko rajuilta, mutta aiemmin mielenterveyskuntoutujien, sekä vastaanottokäyntejä pyöritellessä tuli nähtyä todella monenlaista tallaajaa. Usein taustalla oli lopulta vain kyvyttömyys hallita omaa elämäänsä ja se, että tilanne vain mahdollisti sen oleilun vuodesta toiseen. Samalla näki mielenterveyskuntoutujia, jotka tarttuivat pienelläkin ohjauksella todella rankoista taustoista ponnistaen kauppojen hyllyjä täyttämään ym. kuntoutustoimiin. Ratkaisevana erottavana tekijänä siis lopulta se oma tahtotila pysyä aktiivisena.

Jos meillä olisikin se SDP:n taikaseinä, josta rahaa vuotaa loputtomiin. Silloin kaikille tulisi TE-palveluihin päätyessä muutaman kk jälkeen oma psykologi ja muut tukitoimet mukaan kuvioihin estämään syrjäytymistä ja tukemaan uuden alkuun. Mutta se on todella useasti valitettavasti rahan lapioimista kankkulan kaivoon ja mitään tukea ei voi oikein pakottaakaan henkilölle, joka ei omia ongelmiaan tunnista. Rahan puuttuessa on siis priorisoitava resursseja, tai tyytyä siihen miten tällä hetkellä toimitaan. Minä en nykyistä järjestelmää erityisen hyvänä pidä.
 
Eihän se ole "pakkosiirtoa", jos maksetaan vain kohtalainen summa rahaa siihen asumiseen ja samalla kaavalla ympäri maata. Jos sillä ei itse löydä asuntoa, niin ainoa vaihtoehto on muuttaa halvemmalle alueelle tai asuntoloihin jne. halvemman ratkaisun äärelle. Vapauttaen samalla asuntonsa niille, joille sillä sijainnilla on oikeasti merkitystä. Voidaan siis puhua ennemminkin olosuhteiden pakosta ja muutos tekisi monille hyvää, kun joutuisivat puntaroimaan tulevaa paikkaansa. Menisivät ehkä jopa töiden perään jonnekin, mikä aiemmin oli "liian kaukana"? Jälleen siis vahvat perusteet huomioiden ja koskien vain sitä pienempää siivua. Mutta tämä olisi myös hyvä jokaisen tiedostaa, ettei voi loputtomiin jatkaa sitä työttömyyttäkään ja asustella kalliilla asuinalueella.
No joo, jos tasaisesti koko maassa lasketaan tukia, niin saattaishan se olla tiettyyn rajaan asti mahdollista, ei vaan välttämättä sinne "asuntolaan muutto" -tasolle. Vaikutukset ei vaan välttämättä ole sitä mitä toivot. Sinällään myös oma keskustelunsa on asumistukien vaikutus asumiskustannuksiin yleisellä tasolla. Tosiasia on silti, että asuinpaikkansa (tuen kannalta kunnan) saa valita, ja käytännössä perustuslain perusteella ihmiselle täytyy järjestää riittävä tuki, jotta ko. kunnassa pystyy asumaan. Nykyisin tää ratkaistaan tukialueilla, joissa tuen määrä on suhteessa alueen hintatasoon. Lisäksi, jälleen perustuslakia tavaten, asumiseen vaikuttaminen negatiivisesti jopa tilapäiseen asunnottomuuteen mahdollisesti johtavalla tavalla olis ongelmallista, koska "Julkisen vallan tehtävänä on edistää jokaisen oikeutta asuntoon ja tukea asumisen omatoimista järjestämistä.". Käytännössä siis "joutuisivat puntaroimaan tulevaa paikkaansa" ei tule tapahtumaan ihan ongelmitta, ellei perustuslakia muuteta.

Kaupunkien sisällä en ymmärrä itsekään, että miksi pitäis kallista kämppää maksaa, eikä sitä kyllä maksetakaan, vaan yleisessä asumistuessa on tätä varten ne ylärajat alueittain. Yksin asuvien tukea saavien keskimääräiset asumismenot vuonna 2021 oli n. 540 € ja keskimääräinen asumistuki 324 €, eli ei nyt mitenkään kovin kalliilla alueilla asuta. Pääkaupunkiseudun kahdella tukialueella maksetaan n. 20 % suurempaa asumistukea kuin seuraavalla alueella (yhteensä viidestä alueesta). Kelakin ohjaa jo nyt ihmisiä muuttamaan halvempaan asuntoon jos yleisesti kohtuullisena pidetyt asumismenot ylittyy tukea hakevalla. Aikaa annetaan 3 kuukautta hakeutua halvempaan paikkaan, ja ton 3kk aikana todelliset asumiskulut korvataan toimeentulotuessa. Tämä on ihan kohtuullista ja tavallaan samaa kuin itse ehdotat, mutta paljon lievempänä, eli ei mennä ääripäähän sinne asuntoloiden tasolle. Työttömät muodostaa muuten vaan reilun kolmanneksen asumistuen saajista, jos jotain suhteellisuutta tähän haetaan: Työssäkäyvät 64k, työttömät 136k, 391k tuensaajia yhteensä.

Minun kommentit saattaa kuulostaa melko rajuilta, mutta aiemmin mielenterveyskuntoutujien, sekä vastaanottokäyntejä pyöritellessä tuli nähtyä todella monenlaista tallaajaa. Usein taustalla oli lopulta vain kyvyttömyys hallita omaa elämäänsä ja se, että tilanne vain mahdollisti sen oleilun vuodesta toiseen. Samalla näki mielenterveyskuntoutujia, jotka tarttuivat pienelläkin ohjauksella todella rankoista taustoista ponnistaen kauppojen hyllyjä täyttämään ym. kuntoutustoimiin. Ratkaisevana erottavana tekijänä siis lopulta se oma tahtotila pysyä aktiivisena.
Kommentit ei kuulosta rajuilta, vaan lähinnä toimimattomilta pitkällä aikavälillä ja mahdollisesti rikollisuutta lisääviltä. Tän perusteella vaikuttaa, että sulla on omien kokemustesi pohjalta kohtuullinen vahvistusharha jota yleistät koskemaan koko (pitkäaikais)työttömien massaa, ja sen pohjalta ehdotat ratkaisuja. Jos oikeasti olet mielenterveyskuntoutujien kanssa ollut tekemisissä enemmänkin, niin varmasti ymmärrät myös sen, että asuminen "riittävän mukavasti" on aika olennainen osa mielenterveyden ylläpitoa ja niitä voimavaroja pysyä aktiivisena, ettei joudu alkujaankaan sinne mielenterveyspotilaiden joukkoon. Lisäksi tällasessa pakkomuuttoon ajavassa ratkaisussa unohtuu sosiaalinen aspekti ihan täysin (tukiverkot, perhe yms), joilla on myös merkittävä vaikutus mielenterveyteen. Kustannusten perusteella ihmisten ajaminen johonkin satunnaisiin solukämppiin/muihin rotanloukkuihin tai parakkeihin olis aika lyhytnäköistä ja haitallista toimintaa. Tätä on muuten suomessa kokeiltukin 60-luvulla, ei ihan toiminut.

Toki sanot, että tää koskisi vaan niitä "lusmuja" pitkäaikaistyöttömiä, mutta tässä sun mallissa ei mitenkään pystytä erottamaan niitä, jotka ovat tahtomattaan pitkäaikaistyöttömiä ja niitä, jotka sitä ovat sitä omasta halustaan. En ole mitenkään eri mieltä siitä, etteikö niitä lusmuja pitäisi saada jotenkin karsittua tai etteikö valtion rahankäyttöä pitäis saada kohtuullisemmaksi, mutta oikeasti oikeudenmukaisia ja toimivia keinoja on aika vaikea löytää, joissa ei tule sijaiskärsijöitä tai pitkän aikavälin haittavaikutuksia. Jos keskitytään kokonaisuuteen eikä pieneen vähemmistöön (eli ne lusmut), niin tukiloukkujen purkamisen jatkaminen, pienyrittäjyyden helpottaminen tukien kanssa, opiskelumahdollisuuksien edistäminen ja vastaavat keinot vaikuttaa paljon paremmilta ratkaisuilta kuin kepillä mätkiminen. Pelkästään jo yleisen paperienpyörittelyn vähentäminen ja se, että joku satunnainen selvityspyyntö ei katkaise tukia madaltaisi monen kynnystä hyväksyä pätkätöitä / alkaa pienyrittäjäksi. Lusmuja ja tukien väärinkäyttäjiä taas ei saada koskaan kitkettyä kokonaan pois. Itse en usko, että ehdottamasi asunnolla kiristäminen johtaisi mihinkään kokonaisuuden kannalta positiiviseen saati merkittävään työttömyyden laskuun. Asumistukimenojen kannalta sillä taas ei olis kovin suurta vaikutusta muutenkaan.
 
Eli pidän kyllä itse kiinni perustuslakimme 9 § kiinni, jonka mukaan jokainen Suomen kansalainen saa valita vapaasti oman asuinpaikkansa
Kyllä, mutta missään ei tietääkseni pakoteta valtiota maksamaan sitä. Muutenhan voisin sanoa että valtion pitää maksaa mulle hotellihuone helsingin keskustasta.
 
Minkä takia nää jutut aina menee kiistelyyn siitä pitääkö valtion kustantaa asuminen Hotelli Presidentissä vai jossain närpiöläisessä minkkitarhassa?

Itse pitkään muuttotappioalueella asuneena ja siellä syrjäytymisvaarassa olevien kanssa töitä tehneenä, niin kyllä se suurin este jostain Kainuusta tai Lieksasta pk-seudulle töihin tulemiseen on rahanpuute. Se ei paljon lohduta että asumiseen ja jopa muuttamiseenkin voi saada tukia, kun sitä 2000-3000 euroa ei todellakaan ole että ylipäätään voisi päästä kiinni yksityiseen vuokra-asuntoon. Kaupungin kämppiä ei saa, ja muidenkin yleishyödyllisten tahojen asuntojen saaminen on kuukausia kestävää lottoamista.
 
No joo, jos tasaisesti koko maassa lasketaan tukia, niin saattaishan se olla tiettyyn rajaan asti mahdollista, ei vaan välttämättä sinne "asuntolaan muutto" -tasolle. Vaikutukset ei vaan välttämättä ole sitä mitä toivot. Sinällään myös oma keskustelunsa on asumistukien vaikutus asumiskustannuksiin yleisellä tasolla. Tosiasia on silti, että asuinpaikkansa (tuen kannalta kunnan) saa valita, ja käytännössä perustuslain perusteella ihmiselle täytyy järjestää riittävä tuki, jotta ko. kunnassa pystyy asumaan. Nykyisin tää ratkaistaan tukialueilla, joissa tuen määrä on suhteessa alueen hintatasoon. Lisäksi, jälleen perustuslakia tavaten, asumiseen vaikuttaminen negatiivisesti jopa tilapäiseen asunnottomuuteen mahdollisesti johtavalla tavalla olis ongelmallista, koska "Julkisen vallan tehtävänä on edistää jokaisen oikeutta asuntoon ja tukea asumisen omatoimista järjestämistä.". Käytännössä siis "joutuisivat puntaroimaan tulevaa paikkaansa" ei tule tapahtumaan ihan ongelmitta, ellei perustuslakia muuteta.

Kaupunkien sisällä en ymmärrä itsekään, että miksi pitäis kallista kämppää maksaa, eikä sitä kyllä maksetakaan, vaan yleisessä asumistuessa on tätä varten ne ylärajat alueittain. Yksin asuvien tukea saavien keskimääräiset asumismenot vuonna 2021 oli n. 540 € ja keskimääräinen asumistuki 324 €, eli ei nyt mitenkään kovin kalliilla alueilla asuta. Pääkaupunkiseudun kahdella tukialueella maksetaan n. 20 % suurempaa asumistukea kuin seuraavalla alueella (yhteensä viidestä alueesta). Kelakin ohjaa jo nyt ihmisiä muuttamaan halvempaan asuntoon jos yleisesti kohtuullisena pidetyt asumismenot ylittyy tukea hakevalla. Aikaa annetaan 3 kuukautta hakeutua halvempaan paikkaan, ja ton 3kk aikana todelliset asumiskulut korvataan toimeentulotuessa. Tämä on ihan kohtuullista ja tavallaan samaa kuin itse ehdotat, mutta paljon lievempänä, eli ei mennä ääripäähän sinne asuntoloiden tasolle. Työttömät muodostaa muuten vaan reilun kolmanneksen asumistuen saajista, jos jotain suhteellisuutta tähän haetaan: Työssäkäyvät 64k, työttömät 136k, 391k tuensaajia yhteensä.


Kommentit ei kuulosta rajuilta, vaan lähinnä toimimattomilta pitkällä aikavälillä ja mahdollisesti rikollisuutta lisääviltä. Tän perusteella vaikuttaa, että sulla on omien kokemustesi pohjalta kohtuullinen vahvistusharha jota yleistät koskemaan koko (pitkäaikais)työttömien massaa, ja sen pohjalta ehdotat ratkaisuja. Jos oikeasti olet mielenterveyskuntoutujien kanssa ollut tekemisissä enemmänkin, niin varmasti ymmärrät myös sen, että asuminen "riittävän mukavasti" on aika olennainen osa mielenterveyden ylläpitoa ja niitä voimavaroja pysyä aktiivisena, ettei joudu alkujaankaan sinne mielenterveyspotilaiden joukkoon. Lisäksi tällasessa pakkomuuttoon ajavassa ratkaisussa unohtuu sosiaalinen aspekti ihan täysin (tukiverkot, perhe yms), joilla on myös merkittävä vaikutus mielenterveyteen. Kustannusten perusteella ihmisten ajaminen johonkin satunnaisiin solukämppiin/muihin rotanloukkuihin tai parakkeihin olis aika lyhytnäköistä ja haitallista toimintaa. Tätä on muuten suomessa kokeiltukin 60-luvulla, ei ihan toiminut.

Toki sanot, että tää koskisi vaan niitä "lusmuja" pitkäaikaistyöttömiä, mutta tässä sun mallissa ei mitenkään pystytä erottamaan niitä, jotka ovat tahtomattaan pitkäaikaistyöttömiä ja niitä, jotka sitä ovat sitä omasta halustaan. En ole mitenkään eri mieltä siitä, etteikö niitä lusmuja pitäisi saada jotenkin karsittua tai etteikö valtion rahankäyttöä pitäis saada kohtuullisemmaksi, mutta oikeasti oikeudenmukaisia ja toimivia keinoja on aika vaikea löytää, joissa ei tule sijaiskärsijöitä tai pitkän aikavälin haittavaikutuksia. Jos keskitytään kokonaisuuteen eikä pieneen vähemmistöön (eli ne lusmut), niin tukiloukkujen purkamisen jatkaminen, pienyrittäjyyden helpottaminen tukien kanssa, opiskelumahdollisuuksien edistäminen ja vastaavat keinot vaikuttaa paljon paremmilta ratkaisuilta kuin kepillä mätkiminen. Pelkästään jo yleisen paperienpyörittelyn vähentäminen ja se, että joku satunnainen selvityspyyntö ei katkaise tukia madaltaisi monen kynnystä hyväksyä pätkätöitä / alkaa pienyrittäjäksi. Lusmuja ja tukien väärinkäyttäjiä taas ei saada koskaan kitkettyä kokonaan pois. Itse en usko, että ehdottamasi asunnolla kiristäminen johtaisi mihinkään kokonaisuuden kannalta positiiviseen saati merkittävään työttömyyden laskuun. Asumistukimenojen kannalta sillä taas ei olis kovin suurta vaikutusta muutenkaan.
Erotteluun ei luulisi olevan mahdotonta rakentaa pykäliä, jossa sekä halu työllistyä/kouluttautua, sekä elåmänhallinta/mielenterveys puntaroidaan. Jos ei apua ota vastaan, eikä osoita aktiivisuutta, niin miksi yhteiskunnan pitäisi henkilöön minimiä enempää panostaa? Asuntola ja ruokakupongit käteen (kärjistetysti).

Ei siinä mitään erikoista ja hävettävää olisi, asuuhan moni opiskelijakin/nuorempi sillä tavalla. Ja omaiset ei myöskään tuolloin sen kauempana asu. Vaihtoehtona on toki myös töiden perässä muuttaa hieman kauemmas, jos se on oikeasti tilanteessa ongelma tai osoittaa halua muutokseen lähtemällä opiskelemaan. On aloja, joissa sekä opiskelun, että työn voi hoitaa täysin etänä asumispaikasta riippumatta. Napanuorassa roikkuminen ei mielestäni kuitenkaan voi olla syy vuosikymmenen työttömyyteen, eli jossain vaiheessa "tarttis tehrä jotain".

Mielenterveyskuntoutujien kanssa olen myös huomannut sen, että millainen etu siitä on kun ihmiset tungetaan asumaan saman katon alle / lähelle toisiaan. Heistä on tukea ja tsemppiä toisilleen, eikä väki jää yksin omiin luukkuihinsa syrjäytymään. Ehkä voitaisiin alkaa puhua ns. työllitymiskuntoutuksesta.

Nämä siis enempikin sellaisena keskustelua herättävänä ajatusleikkinä. Jotain olisi tehtävä ja paapomisen tie on aikalailla nähty, kun taikaseinääkään ei ole. Johdonmukainen malli olisi hyvä löytyä.
 
Se että ”ihmiset tungetaan asumaan saman katon alle” ei auta tai kuntouta ketään. Erilaisia tuetun asumisen paikkoja pitäisi olla enemmän, mutta ne taas maksavat helkkaristi verrattuna lähiöiden neukkukuutioihin.
 
Näin sen itse ajattelin. Muutenhan on vaan rahansiirtoa taskusta toiseen, ja sitä verottamista missä ei näissä tapauksessa ole näinä päivinä järkeä. Toinen puoli tosiaan sitten että Kelan akkoja voisi jäädä työttömäksi:lol:
Ja jos työmarkkinatuella plus toimeentulotuella oleva kuuluu kirkkoon niin ensin kirkollisvero peritään työmarkkinatuesta ja sitten annetaan takaisin toimeentulotukena.

Tohon artikkeliin tulikin jatkoa. Paras kohta ehkä: "Sosiaalisessa mediassa Kokkonen on lisäksi kertonut, että rakennekynnet eivät olleet kalliit ja niiden huolto maksaa Kokkosen mukaan 40 euroa. Kokkonen sanoo, että on hänen oma valintansa, että hän haluaa käyttää niihin säännöllisesti rahaa."

Siis huolto maksaa 40 euroa? Kerran vai? Vai kerran kuukaudessa? Ilmeisesti 40€/kk, koska mainitsee käyttävänsä säännöllisesti rahaa niihin. Ja sitten toi, että oma valinta, mihin säännöllisesti haluaa rahaa käyttää. Tässä kohtaa mennään taas pieleen, kun ei pitäisi olla. Eli samaan aikaan hän itkee, kuinka ruoka on kallistunut ja sitten käyttää rakennekynsiin rahaa, joka täysin toissijaista. Ei veronmaksajien kuulu kynsiä maksaa ja toisaalta, ei hänen ainakaan sopisi valittaa, jos kerran raha siihenkin riittää. Voisi myös pohtia vaikka Maslowin tarvehierarkian kannalta asiaa... ohhoijaa. Ei olisi itsellä pokkaa valittaa kyllä kynsien kanssa rahattomuutta.
Itse katson että rakennekynnet menevät toimeentulotuessa kohtaan "virkistys- ja harrastusmenot". Sinänsä ok käyttää rahaa niihin. Turha vaan valittaa ettei ole sitten rahaa käydä kavereiden kanssa missään jne jos on päättänyt budjetoida tuon osuuden toiseen virkistävään menoon. Tiedä sitten paljonko virkistys- ja harrastusmenot laskennallisesti ovat toimeentulotuen perusosasta.
 
Ja jos työmarkkinatuella plus toimeentulotuella oleva kuuluu kirkkoon niin ensin kirkollisvero peritään työmarkkinatuesta ja sitten annetaan takaisin toimeentulotukena.


Itse katson että rakennekynnet menevät toimeentulotuessa kohtaan "virkistys- ja harrastusmenot". Sinänsä ok käyttää rahaa niihin. Turha vaan valittaa ettei ole sitten rahaa käydä kavereiden kanssa missään jne jos on päättänyt budjetoida tuon osuuden toiseen virkistävään menoon. Tiedä sitten paljonko virkistys- ja harrastusmenot laskennallisesti ovat toimeentulotuen perusosasta.
Perusosa sisältää laskennallisia menoja seuraavassa suhteessa:
• ravintomenot 49 %
• vaate- ja jalkinemenot 9 %
• informaatiomenot (puhelin, internet, lehdet) 20 %
• vähäiset terveydenhuoltomenot 3 %
• muut menot 19 %

Esimerkki perusosan määrästä 2023:
Yksinasuva lapseton 555,11€/kk, eli 18,50€/pv
Yhteistaloudessa asuva, yli 18-vuotias 471,84€/kk eli 15,73€/pv

Lähde: kela toimeentulotuki
 
Eli reilu satanen "muihin menoihin" kuussa mihin rakennekynnetkin kuuluvat. Pitäisi tuossa olla vielä ainakin yhteen ravintolakäyntiinkin varaa per kuu hyvinkin mutta hänellä taisi olla niitä osamaksuja joten ehkä ne vievät loput. Henkilö siis vaikuttaa käyttävän rahansa mieluummin kännykän osamaksuun ja rakennekynsiin kuin ystävien tapaamiseen kodin ulkopuolella ja siinä ei ole mitään väärää. Valituksena aihe onkin sitten turha tai hän ei vaan jotenkin ymmärrä mihin rahansa hupenevat.
 
Ja ylipäätään etkai vain vastusta työttömän rahallisten perustukien lisäksi harkinnanvaraisia lisätukia, kuten rahallista tukea vaatteisiin (vain 150e/vuodessa täällä Helsingissä), rahallista tukea tuetun loman omavastuuosuuteen ja junalippuihin, pölynimuri/televisionhankintaan olevaa tukea tai työttömän lapsille maksettavaa keilaustukea (meillä kaksi veljestäni sai keilaustukea 300e per lapsi/vuodessa)?
Eli saako normaalien (ilmeisesti toimeentulotuki?) tukien päälle esimerkiksi vaaterahaa 150e/vuosi tai harrastusrahaa 300e/vuosi per lapsi? Nämä on monesti sellaisia tukimuotoja että ihmiset ei tiedä niitä tai jos tietää niin saattaa olla harkinnanvaraisia eli ei kuulukaan kaikille vaan jos satut tuesta tietämään ja virkalija sen hyväksyy niin saat sen. Ei siis missään nimessä tasapuolinen tai selkeä juttu -> ei kovin hyvä tukimuoto mielestäni. Helpommin niin että suoraviivaisemmin kaikille samat tuet.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
285 338
Viestejä
4 896 863
Jäsenet
78 977
Uusin jäsen
Seppo ja Hovi

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom