Työttömän elämä -thread

[pilipalipuu]

Jos X rahalla (palkka) saa nyt työntekijän, niin mikäli työntekijälle annetaan Y rahaa (kansalaispalkka), saa tulevaisuudessa työntekijän X-Y rahalla, koska tällä kokonaisrahalla riittävän moni työntekijä katsoo tulevansa toimeen. Asia muuttuu, jos Y on riittävän suuri, mutta siihen ei yksinkertaisesti ole varaa.

Selvennetään hieman asiaa joka vaikuttaa olevan epäselvä.

X-Y-palkkaesimerkissä on kyse yksinkertaisesta perustulosta: Yksinkertaisimmillaan perustulossa henkilölle maksetaan esimerkiksi kuukausittain tietty tuloista riippumaton määrä rahaa, ja kaikkea muuta veronalaista tuloa verotetaan aina samalla veroprosentilla.

Perustulokeskustelussa Suomen kontekstissa kyseessä olisi negatiivinen tulovero: Negatiivisessa tuloverossa henkilö taas maksaa veroa vasta, kun hänen kuukausitulonsa ylittävät tietyn tulorajan. Jos tulot jäävät tulorajan alle, vähimmäistulotaso turvataan maksamalla henkilölle negatiivista veroa eli etuutta.

Työttömyystuki tällä hetkellä toimii niin että 300 euron ylittävät osa tuloista vähentää työttömyystukea, ja jokainen 300 euron jälkeen ansaittu euro vähentää työttömyystukea 50 sentillä. Negatiiviseen tuloveroon perustuva perustulo toimisi käytännössä samalla periaatteella, mutta määrät riippuvat laatijasta. Toisin sanoen yksinkertaista perustuloa vastustava argumentti ei toimi negatiiviseen tuloveroon perustuvaa perustuloa vastaan siinä missä se ei toimi nykyistä työttömyystukeakaan vastaan.

Suomi on tapojensa mukaisesti perustanut asiaa selvittämään työryhmän:

Valtiovarainministeri Annika Saarikon asettaman asiantuntijatyöryhmän tehtävänä on selvittää negatiivisen tuloveron käyttöönottoa Suomen verojärjestelmässä. Ensisijaisesti selvitetään mahdollisuutta ottaa käyttöön valtion tuloverotuksen yhteydessä toteutettava työtulotuki. Lisäksi selvitetään edellytyksiä työtulotukea koskevan kokeilun käynnistämiseen.

Työtulotuki tarkoittaisi, että ansiotulovero voisi olla negatiivinen pienituloisilla palkansaajilla, eläkeläisillä ja yrittäjillä. Työtulotuki kannustaisi työllistymään muun muassa osa-aikaisiin ja keikkatöihin. Työtulotuki ulottaisi tuloverotuksen progression myös pienempiin ansiotuloihin, joista ei makseta ansiotuloveroa.

”Pidän negatiivisen tuloveron selvittämistä tärkeänä osana kokonaisuutta, jonka tarkoituksena on löytää ratkaisuja työn ja sen tekijöiden kohtaamiseen. Työnteon täytyy olla aina kannattavaa. Olisi hyvä, että verojärjestelmäkin voisi tätä tavoitetta tukea entistä paremmin”, sanoo valtiovarainministeri Annika Saarikko.

Työryhmä tarkastelee myös edellytyksiä työtulotukea koskevan kokeilun toteuttamiseen. Kokeilun on tarkoitus alkaa vuoden 2023 alusta. Kokeilussa hyödynnetään vuosina 2017–2018 toteutetun perustulokokeilun kokemuksia.

Selvitystyö perustuu pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman kirjauksiin.

Työryhmässä on edustajat valtiovarainministeriöstä, sosiaali- ja terveysministeriöstä, Kelasta ja Verohallinnosta. Valtiovarainministeriö asetti työryhmän 24.8.2021. Työryhmän toimikausi päättyy 30.6.2022.

Hallituksen on tarkoitus tehdä linjaukset negatiivisen tuloveron käyttöönotosta kesällä 2022.

Työryhmä selvittämään negatiivisen tuloveron käyttöönottoa

vm.fi

Mielestäni tässä mallissa on vain voittajia, mutta se jääköön nähtäväksi. Yksinkertaisen perustulon kokeilussakaan ei ollut häviäjiä, paitsi ne joille työttömyydestä rankaiseminen on itseisarvo. Toki negatiivisen tuloveron malli on parempi.

 

[Kaitzschu]

Negatiiviseen tuloveroon perustuva perustulo toimisi käytännössä samalla periaatteella, mutta määrät riippuvat laatijasta. Toisin sanoen yksinkertaista perustuloa vastustava argumentti ei toimi negatiiviseen tuloveroon perustuvaa perustuloa vastaan siinä missä se ei toimi nykyistä työttömyystukeakaan vastaan.

Myönnettäköön, että kirjoittelin perustulona kansalaispalkasta, joka siis ei missään tapauksessa toimi.

Negatiivinen tulovero puolestaan on sen verran monipuolisemmin säädettävissä oleva helvetinkone, että sitä en mene tyrmäämään suoralta kädeltä.

 

[pulatunnus]

Perustulokeskustelussa Suomen kontekstissa kyseessä olisi negatiivinen tulovero: Negatiivisessa tuloverossa henkilö taas maksaa veroa vasta, kun hänen kuukausitulonsa ylittävät tietyn tulorajan. Jos tulot jäävät tulorajan alle, vähimmäistulotaso turvataan maksamalla henkilölle negatiivista veroa eli etuutta.

Työttömyystuki tällä hetkellä toimii niin että 300 euron ylittävät osa tuloista vähentää työttömyystukea, ja jokainen 300 euron jälkeen ansaittu euro vähentää työttömyystukea 50 sentillä. Negatiiviseen tuloveroon perustuva perustulo toimisi käytännössä samalla periaatteella, mutta määrät riippuvat laatijasta. Toisin sanoen yksinkertaista perustuloa vastustava argumentti ei toimi negatiiviseen tuloveroon perustuvaa perustuloa vastaan siinä missä se ei toimi nykyistä työttömyystukeakaan vastaan.

Negatiivista tuloverotusta viritellään monenlaiseen käyttöön.

Mutta jos sillä korvataan toimeentulotukea ja skiptaan työttömyys etuudet, niin sillä olisi etunsa.

Jos unohdetaan viiveet, nopea tuen saaminen, niin siinä saisi sitten veronpalautuas 16€ päivä jos ei tuloja, jos verotettavaa tuloa 12k€ niin alkaisi maksamaan veroja.

No pienituloinen tuskin haluaa odottaa veronpalautuksia, vaan tärkeää on että ei tarvi odotella ja pikavippeja ottaa. Paras varmaan olisi että tuloton saisi sen 16€ joka päivä, siitä seuraa se että rahaa saisi vaikka ei olisi enään siihen "oikeutettu" Mutta jos tuon hoitaa verottaja, niin se takaisin perintä voitaisiin leipoa ennakkonpidätyksiin, ei 100% seuraavaan, mutta esim parinkuukauden viiveellä.

Mutta entäs sitten jos tulot loppuu seinaan, niin pitäskö olla mahdollista ihan sähköisella kertailmoituksella aloittaa palautusten maksatus päivän viiveellä.

Realiaikaisessa maksatuksessa se ongelma että osa niitä nostaisi vaikka tuloja olisi, mutta voisiko sen sallia, olisko se ihan hyhvä sallia, jolloin olisi pieni valtion pikavippipalvelu. Jos vanhoja aiheettomia maksatukasia on palauttamatta, niin uutta ei saisi, ennen kuin "tili" on nollaantunut.

Mielestäni tässä mallissa on vain voittajia, mutta se jääköön nähtäväksi. Yksinkertaisen perustulon kokeilussakaan ei ollut häviäjiä, paitsi ne joille työttömyydestä rankaiseminen on itseisarvo. Toki negatiivisen tuloveron malli on parempi.

Jos työttömyys etuudet poistetaan, niin ei tarvi olla siitä huolissaan ja jos "perustulolla" ei tavoitella työtömyysetuuksien tasoa niin ei luulisi olevan ongelma.

Lisäksi tuontakia ei voi kuopata niitä kuntouttavia työllistämistoimia, kurssituksia sun muita. Osaa ykislöistä vaan pitää vähän kiskoa hihasta.


Mutta mitä tuo kustantaa, työttömyysetuudet, toimeentulotuet lähtisi mäkeen, pitkäaikais työttämät olisi häviäjiä. voittajia olisi ne tulottomat jotka nyt ei saa toimeentulotukea, työttömysyetuuksia. Pitäisikö tehdä jotain ikärajoituksia/leikkureita, korvat muita tulonsiirtoja ja tukia.

Mistä pussista rahat, valtio, maakunnat, vai kunnat. Koska hyvätuloiset keskittyy harvoille alueille, niin valtio.


Mutta ei nämä poista niitä työllistämisen ja työllistymisen esteitä. Ne on edelleen selätettävä, tai nimenomaan on selätettävä että mahdollisimman monelle olisi töitä. Joten tämä menee siinä mielessä ohi keskustelun.


edit, jos Suomessa n 1,5mil alle kymppitonnin verotettavaa tienaavaa, niin se joukko saisi negatiivista tulovero palautusta. Mutta jos veronalaisia etuuksia laikataan niin määrä jotain muuta. Tosin lukumäärä on samaa luokkaan kuin työvoiman ulkopuolella olevien määrä.

Lukujen mittasuhteita miettien, niin työttömien määrä parisataatuhatta. Työttömyysetuuksista tuskin halutaan mukisematta luopua. joten poliittisesti homma on vaikea.

 

[kuoris]

Mikä ihme on negatiivinen tuloverotus? Jos sulla on vero-% -20 niin paljonko saat tonnista käteen, 1200 eur? Eikö tuo vaan lisää matalapalkkaisuutta ja halpatyövoimaa kun voidaan maksaa pientä palkkaa ja odotetaan että valtio pistää loput. Yritysten kilpailukyky toki paranee ja omistajat voittavat. Verokilkailu lisääntyy. Ja keskituloisten verotus kovenee kun jokuhan tuon lystin maksaa.

 

[pulatunnus]

Mikä ihme on negatiivinen tuloverotus? Jos sulla on vero-% -20 niin paljonko saat tonnista käteen, 1200 eur?

Nimitys kuvaa ajatusta, mutta jos lähtee laskemaan vie tosiaan harhaan.

Mutta ajatus sellainen että verotuksessa on tulotaso missä ei makseta veroja, mutta ei myöskään saa åalutusta.
Jos tulot kasvaa siitä, niin verotus kiristyy, kuten nykyäänkin.
Jos tulot laskee siitä, niin kääntäen, verottaja maksaa sitä enemmän, mitä pienemmät tulot. Aiemmin esimerkin nollatuloilla 16e päivä veronpalautusta, , 12 000€ (vuosi) tuloilla nolla, ja siitä ylöspäin maksetaan veroja. (*

Ajatus on siinä että tuet on riippuvaisia tuloista, tai kuvaavammin niiden pienuudesta.

Hyvää on konemaisuus, selkeys, helposti automatisoitavissa. Lisäetuna se että verottaja voi pidättää veronpalautuksista jos veroja maksamatta, samoin voi nostella veroprosenttia, ilman mitää jumppaa, ulosottopäätöksiä jne.


Ajatus on että tuo selkeyttää tukimallia, helpompi suunnitella, sillä korvataan muita vastikkeellisia ja vastikeettomia tulonsiirtoja. Ja moni olisi häviäjä, mutta se mahdollistaa leveämmän turvatun tuen leveämmin. (no en ynnännyt kustannus vaikutuksia)

Toki kaatuu politikointiin ja jos toteutuu niin tulee vaalien kestomiina, joten tarvisi lainsäädännön joka varautuu eritilanteisiin ja tasokorotuksiin vaatimus riittävän suuresta määräenemmistöstä.

Eikö tuo vaan lisää matalapalkkaisuutta ja halpatyövoimaa kun voidaan maksaa pientä palkkaa ja odotetaan että valtio pistää loput.

Ei, vaan se tehostaa tukienmaksamista, pienentää kannustinloukuja, eli tukievarassa elävä voi tehdä virallisia verotettavia matalapalkkaisia, ja pätkä hommia

Mutta jos halutaan kaikilla työpaikka, niin ne yleisitovuduet pitää purkaa, irtisanomis suojaa purkaa, silloin entistä isomman osan on mahdollista työllistyä.

Jotta mahdollisimman suuri osa läthtisi töihin niin kannustimet on tärkeitä, niin matalapallkka ja pätkätöissä kannustinloukut on haitaksi.


(*
Eli työssäkäyvän osalta tänäpäivänä 12 000 palkasta ei mene veroa, (veroluenteisia maksuja menee).
Tuossa mallissa ei myöskään mene, tosin sekin sitten jumpattava että mitä automaattisia laskennallasia vähennyksiä mitenkin pidetään, jos mennään nykykunanllisveron kaavalla 12k€ verotettava tulo on jo aika iso.

 

[pilipalipuu]

Mikä ihme on negatiivinen tuloverotus? Jos sulla on vero-% -20 niin paljonko saat tonnista käteen, 1200 eur? Eikö tuo vaan lisää matalapalkkaisuutta ja halpatyövoimaa kun voidaan maksaa pientä palkkaa ja odotetaan että valtio pistää loput. Yritysten kilpailukyky toki paranee ja omistajat voittavat. Verokilkailu lisääntyy. Ja keskituloisten verotus kovenee kun jokuhan tuon lystin maksaa.

Negatiivinen tulovero tarkoittaa käytännössä vain sitä että jokainen saa lähtökohtaisesti perustuloa, mutta tulojen kasvaessa perustuloa saa vähemmän ja tietyn pisteen jälkeen ei ollenkaan vaan tuloja aletaan verottamaan normaalin progression mukaisesti. Lainaan kommenttia, jota kommentoit:

Selvennetään hieman asiaa joka vaikuttaa olevan epäselvä.

X-Y-palkkaesimerkissä on kyse yksinkertaisesta perustulosta: Yksinkertaisimmillaan perustulossa henkilölle maksetaan esimerkiksi kuukausittain tietty tuloista riippumaton määrä rahaa, ja kaikkea muuta veronalaista tuloa verotetaan aina samalla veroprosentilla.

Perustulokeskustelussa Suomen kontekstissa kyseessä olisi negatiivinen tulovero: Negatiivisessa tuloverossa henkilö taas maksaa veroa vasta, kun hänen kuukausitulonsa ylittävät tietyn tulorajan. Jos tulot jäävät tulorajan alle, vähimmäistulotaso turvataan maksamalla henkilölle negatiivista veroa eli etuutta.

Työttömyystuki tällä hetkellä toimii niin että 300 euron ylittävät osa tuloista vähentää työttömyystukea, ja jokainen 300 euron jälkeen ansaittu euro vähentää työttömyystukea 50 sentillä. Negatiiviseen tuloveroon perustuva perustulo toimisi käytännössä samalla periaatteella, mutta määrät riippuvat laatijasta. Toisin sanoen yksinkertaista perustuloa vastustava argumentti ei toimi negatiiviseen tuloveroon perustuvaa perustuloa vastaan siinä missä se ei toimi nykyistä työttömyystukeakaan vastaan.

Mitä tulee tämän mallin kustannuksiin, on yllättävän yleinen mielikuva että tämä lisäisi verotusta. En tiedä mistä tämä kuvitelma syntyy. Jos malli toteutettaisiin työttömyystuen nykyisellä määrällä, maksettava määrä ja mekaniikka olisi täysin sama kuin ennenkin. Niin kuin lihavoituna lainauksessa lukee. Vain työttömyystukihakemusten määrän tippuessa nollaan tästä syntyisi sitten mitä vaikutuksia syntyykään - jokainen työttömän statusta Kelalta koskaan hakenut tietää mitä työttömyystukihakemusten loppuminen tarkoittaa ja kannattaa siksi myös tätä mallia. Kelan työn määrän lisääntyminen tai väheneminen on spekulointia ennen kuin kokeilusta nähdään tuloksia ja tiedetään miten yksilöllinen veroprosentti tarkastetaan kuukausittain, mutta logiikka ja tieto automaation skaalaeduista ohjaa uskomaan jälkimmäiseen.

Esimerkki: Kelan maksama työttömyysetuus on 33,78 e/pv. Sitä maksetaan 5 päivältä viikossa (myös arkipyhiltä). Tästä johtaen työttömyystuen kuukausimäärä on 33,78*20 = 675,6 €. Työttömyystuen lisäksi saa siis kuukaudessa ansaita 300 € joka ei vaikuta työttömyystukeen sekä 675,6*2 = 1351,2 €, jolloin jokainen ansaittu euro vähentää työttömyystukea 50 senttiä ja jonka jälkeen työttömyystukea ei makseta. Eli yhteensä 300+1351,2 = 1651,2 €. Jos oletetaan että negatiivinen tulovero on täsmälleen sama kuin nykyinen työttömyystuki, negatiivista tuloveroa maksettaisiin yksilölle vähenevässä määrin niin kauan kunnes tämä ansaitsee kuukaudessa tulona 1651,2 €. Tämän määrän jälkeen negatiivista tuloveroa (eli perustuloa) ei enää makseta vaan alkaa verotuksen normaali progressio.

Negatiivisen tuloveron oikeita tunnistettuja haasteita, joita varmaankin tätä varten perustettu työryhmä tutkii:

Yksinkertaisen perustulon tai negatiivisen tuloveron toteuttaminen ei kuitenkaan ole ongelmatonta: jos nykyiset sosiaalietuudet ja eri tulolajien erilainen verokohtelu korvattaisiin, sillä olisi merkittäviä vaikutuksia tulonjakoon. Tällöin sosiaaliturva ei myöskään enää kohdentuisi tarveperusteisesti. Vähimmäisturvan ylittävien etuuksien, kuten ansiosidonnaisten etuuksien ja asumistukien, säilyttäminen ennallaan taas jättäisi tulonsiirtojärjestelmän lähes yhtä monimutkaiseksi kuin mitä se nykyisellään on.

edit: korjattu ajatusvirhe

 

[TisdM]

Negatiivinen tulovero tarkoittaa käytännössä vain sitä että jokainen saa lähtökohtaisesti perustuloa, mutta tulojen kasvaessa perustuloa saa vähemmän ja tietyn pisteen jälkeen ei ollenkaan vaan tuloja aletaan verottamaan normaalin progression mukaisesti.
...

Tuo se kuinka itsekin perustulon näen. Jostain syystä kovimpaan ääneen perustuloa vastustavilla ja puolustavilla on sellainen käsitys, että se olisi joku automaattinen rahasumma nykyisten tukien ja/tai palkan päälle.

Perustulo toimii vain jos se korvaa kaikki muut viimesijaiset tuet, myös asumistuen. Vain tällä tavoin byrokratia vähenee ja järjestelmästä tulee yksinkertaisempi ja joustavempi. Itseäni myös ihmetyttää se, kun jatkuvasti esille nousee, että perustulo ei huomioisi eri elämäntilanteita ja yksityiskohtaisia tilanteita. Mielestäni tämä on hieman erikoinen argumentti, kun kuitenkin loppujenlopuksi se käteen jäävä tukisumma on sama. Aivan sama millä nimikkeillä se sama tukisumma tulee kasaan, kun se tilille tuleva loppusumma ei kuitenkaan muutu mihinkään.

Ja juu, ansiosidonnainen/eläke/yms. sosiaaliset tulonsiirrot ovat eri asioita, mutta perustulo ei millään tavalla estä niiden toteuttamista.

 

[Kaitzschu]

Itseäni myös ihmetyttää se, kun jatkuvasti esille nousee, että perustulo ei huomioisi eri elämäntilanteita ja yksityiskohtaisia tilanteita. Mielestäni tämä on hieman erikoinen argumentti, kun kuitenkin loppujenlopuksi se käteen jäävä tukisumma on sama.

Tämähän pitäisi paikkansa vain, mikäli kaikki saisivat saman verran tukea. Mutta kun ynnäillään työmarkkinatukea, asumistukea, toimeentulotukea ja ties kuinka montaa muuta tukea eläkkeitä unohtamatta yhteen, niin lopputulos on, että joko kaikille maksettaisiin aivan järkyttävä rahasumma tai joidenkin saama tuki laskisi.

 

[pulatunnus]

Mitä tulee tämän mallin kustannuksiin, on yllättävän yleinen mielikuva että tämä lisäisi verotusta. En tiedä mistä tämä kuvitelma syntyy. Jos malli toteutettaisiin työttömyystuen nykyisellä määrällä, maksettava määrä ja mekaniikka olisi täysin sama kuin ennenkin. Niin kuin lihavoituna lainauksessa lukee. Vain työttömyystukihakemusten määrän tippuessa nollaan tästä syntyisi sitten mitä vaikutuksia syntyykään - jokainen työttömän statusta Kelalta koskaan hakenut tietää mitä työttömyystukihakemusten loppuminen tarkoittaa ja kannattaa siksi myös tätä mallia.

Jos kelan maksama työttömyysetuus on 726 e päivä.
Työttömiä on, parisataa tuhatta.
Jossain tilastossa alle 10 000€ tulot on noin 1,5 miljoonalla, muutamasatatuhatta jotka ei verotilastoissa.

Tuo olisi tasonkorotus monelle, mutta työttömille neutraali tai leikkuri.

Oletus siis että liki kaikki muut tuet menee roskiin ja korvataan tuolla.

Tuossa tavallaan poistaisit työttömyysetuudet ja nostaisit perustoimeentulo tuet työttömyysetuuksien tasolle, eli se olisi vähän sama kuin työttömyystuosta poistettaisiin vastikkeellisuus.

Miten aktivoit, miten työllistä, ei tuo niitä ongelmia poista.

 

[TisdM]

Tämähän pitäisi paikkansa vain, mikäli kaikki saisivat saman verran tukea. Mutta kun ynnäillään työmarkkinatukea, asumistukea, toimeentulotukea ja ties kuinka montaa muuta tukea eläkkeitä unohtamatta yhteen, niin lopputulos on, että joko kaikille maksettaisiin aivan järkyttävä rahasumma tai joidenkin saama tuki laskisi.

Sellaista mallia ei taida olla, jossa olisi vain voittajia. Kyllä, joukossa olisi niitä joiden tukitaso tippuu, mutta myös niitä joilla se nousee. Valtaosalla pysyisi samana.

 

[pulatunnus]

Sellaista mallia ei taida olla, jossa olisi vain voittajia. Kyllä, joukossa olisi niitä joiden tukitaso tippuu, mutta myös niitä joilla se nousee. Valtaosalla pysyisi samana.

Tuossa oltiin tarjoamassa työttömien tasoa, n 700€ kuussa, eli yli 45 miljardia vuodessa.
Tai jos se maksetaan 1,5 miljoonalle niin yli 12 miljardia.

Nyt sitten pitää päättää mitä sillä korvataan, työttömyysetuudet oli yksi, siitä saadaa kiva siivu, samalla menee ne ansiosidonnaiset , jotka kyllä saakin mennä. Opintuet, perustoimeentulo, niistä taidaan jäädä miinukselle kun jaetaan enemmän mitä säästetään, lapsilisät, asumistuet.

Sitten pitäs vielä tehdä niin luja valu ettei noita sitten pikkuhiljaa hivuteta takaisin.

Näitä kun myydään äänestäjille, niin ne tuppaa olemaan tasokorotuksia, ja samalle saaja pohjaa leventäviä, ja tässäkään ei itse ongelmaan ratkottu.

 

[TisdM]

Tuossa oltiin tarjoamassa työttömien tasoa, n 700€ kuussa, eli yli 45 miljardia vuodessa.
Tai jos se maksetaan 1,5 miljoonalle niin yli 12 miljardia.

Nyt sitten pitää päättää mitä sillä korvataan, työttömyysetuudet oli yksi, siitä saadaa kiva siivu, samalla menee ne ansiosidonnaiset , jotka kyllä saakin mennä. Opintuet, perustoimeentulo, niistä taidaan jäädä miinukselle kun jaetaan enemmän mitä säästetään, lapsilisät, asumistuet.

Sitten pitäs vielä tehdä niin luja valu ettei noita sitten pikkuhiljaa hivuteta takaisin.

Näitä kun myydään äänestäjille, niin ne tuppaa olemaan tasokorotuksia, ja samalle saaja pohjaa leventäviä, ja tässäkään ei itse ongelmaan ratkottu.

Isojen sosiaaliturvaa koskevien muutosten tekeminen on hankalaa juurikin tuon takia, kun aina pyritään kalastelemaan äänestäjäkuntaa lupaamalla muiden taskuista enemmän. Olisihan se nyt yksinkertaisesti ihan hirmuista, jos luvattaisiin, että et suoraan saa muiden taskusta enemmän, mutta asiat tehdään merkittävästi helpommaksi ja vähemmän byrokraattisesti, jotta sillä omalla tekemisellä ja ahkeruudella on helpompi tienata enemmän.

Edit.

Ja tuohon kokonaiskustannuksiin liittyen olisi mielenkiintoista nähdä laskelmia eri tulotasoilla sellaisesta perustulomallista, joka kattaisi myös asumistuen. Noin muutoin tämä perustulosysteemi olisi mielestäni vain yksi osa kattavaa kokonaisuutta, jossa remontoitaisiin eläkkeet, verotus ja sosiaaliturva siten, että lähtökohtaisesti työn tekeminen on aina kannattavaa. Ja kyllä, sellainen malli vaatisi sen, että elintaso varmasti laskisi sellaisilla, jotka eivät syystä tai toisesta työskentele.

 

[taxman]

Myönnettäköön, että kirjoittelin perustulona kansalaispalkasta, joka siis ei missään tapauksessa toimi.

Negatiivinen tulovero puolestaan on sen verran monipuolisemmin säädettävissä oleva helvetinkone, että sitä en mene tyrmäämään suoralta kädeltä.

Molemmat ovat sama asia eri nimellä.

 

[taxman]

Miten aktivoit, miten työllistä, ei tuo niitä ongelmia poista.

Perustulon kuukaisittainen määrä pitäisi sitoa esimerkiksi työllisyysasteeseen tai valtion menoihin: mitä huonommin menee, sitä alemmaksi perustulon pitäisi tippua automaattisesti. Sopivaa jäykkyyttä ja ennustettavuutta tähän toki tarvitaan, ettei perustulo heittelehdi liikaa kuukaudesta toiseen.

Toinen asia, joka perustulossa on ehdottoman tärkeä on sen maksun sitominen vain maassa oleskeville kansalaisille: jos perustuloa maksetaan myös thaimaahan, niin lähden välittömästi sinne elämään kohtuullista työttömän elämää. Suomen hintatasolla motivaatio hankkia tulot työn kautta pysyy taas hyvänä.

 

[alakääntö]

Perustulon kuukaisittainen määrä pitäisi sitoa esimerkiksi työllisyysasteeseen tai valtion menoihin: mitä huonommin menee, sitä alemmaksi perustulon pitäisi tippua automaattisesti. Sopivaa jäykkyyttä ja ennustettavuutta tähän toki tarvitaan, ettei perustulo heittelehdi liikaa kuukaudesta toiseen.

No valtion budjetti esimerkiksi paisuu koko ajan, joten samalla perustulo siihen perustuen pieninisi joka vuosi. Viime vuodelta noustiin 57 miljardista 65 miljardiin. Tarkoittaisiko tämä että tuki vastaavasti pienisisi 9%? Kuitenkin yksittäisen ihmisen kohdalla olisi tärkeää että omat menonsa voi ennustaa, jolloin suunnitelmallinen toiminta on mahdollista. Puhumattakaan että valtion menot olisi ihan suoraan vain lisäinflaatiota, kun oikeasti inflaation kanssa pitäisi mennä toiseen suuntaan.

Ja miksi se pitäisi edes tuolla tavalla sitoa?

Mitä tulee nykyisiin tukiin nin eläkkeet 300M ja lapsilisät 1000M ovat etuja joita maksetaan ulkomaille:

Sosiaaliturvaa maksetaan ulkomaille miljoonia – eläkkeitä maksettiin 300 miljoonaa euroa

Suurin osa esimerkiksi ulkomaille maksetuista lapsilisistä on perusteltuja – järjestelmää käytetään kuitenkin myös hyväksi.

www.ts.fi

Ja kelan sivuilta:
Etuuksien maksaminen ulkomaille
Jos asut ulkomailla tilapäisesti (eli alle 6 kuukautta), sinulla on yleensä oikeus Kelan etuuksiin aivan kuin asuisit edelleen Suomessa. Etuuksien maksamista siis jatketaan ulkomaille ja uusia etuuksia voidaan myöntää hakemuksesta. Perustoimeentulotukea ei kuitenkaan makseta ulkomaille.

Jos taas asut ulkomailla vakinaisesti (eli yli 6 kuukautta), et yleensä voi saada Kelan etuuksia. Etuuksien maksaminen päättyy muuttopäivään.

Lähdetkö ulkomaille?

Jos maksamme sinulle tukia tai sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti, sinun täytyy ilmoittaa meille ulkomaille lähdöstäsi.

www.kela.fi

 

[taxman]

No valtion budjetti esimerkiksi paisuu koko ajan, joten samalla perustulo siihen perustuen pieninisi joka vuosi. Viime vuodelta noustiin 57 miljardista 65 miljardiin. Tarkoittaisiko tämä että tuki vastaavasti pienisisi 9%? Kuitenkin yksittäisen ihmisen kohdalla olisi tärkeää että omat menonsa voi ennustaa, jolloin suunnitelmallinen toiminta on mahdollista. Puhumattakaan että valtion menot olisi ihan suoraan vain lisäinflaatiota, kun oikeasti inflaation kanssa pitäisi mennä toiseen suuntaan.

Ja miksi se pitäisi edes tuolla tavalla sitoa?

En esittänyt mitään tarkkaa mekanismia, koska se ei ole relevantti. Eli jos helpottaa ajatella, niin voisi tuo esimerkiksi toimia kuvaamallasi tavalla, mutta välttämättä sen ei tarvitse toimia niin.

Perustulon on tärkeä joustaa automaattisesti, koska poliittisesti perustulon vähentäminen on hyvin hankalaa. Tällöin automaattinen mukautuminen esim. työttömyysasteeseen säätää työn tarjontaa kulloiseenkin tilanteeseen sopivammaksi. Hyvänä puolena perustulo olisi suurempi hyvinä aikoina.

 

[pulatunnus]

Isojen sosiaaliturvaa koskevien muutosten tekeminen on hankalaa juurikin tuon takia, kun aina pyritään kalastelemaan äänestäjäkuntaa lupaamalla muiden taskuista enemmän. Olisihan se nyt yksinkertaisesti ihan hirmuista, jos luvattaisiin, että et suoraan saa muiden taskusta enemmän, mutta asiat tehdään merkittävästi helpommaksi ja vähemmän byrokraattisesti, jotta sillä omalla tekemisellä ja ahkeruudella on helpompi tienata enemmän.

Jep.
Jos tuota kohti otetaan tavaoite, ja
Jotta sivutaan otsikonaihetta, niin ekana mäkeen ansiosidonnaiset, eli jatkaa lyhentämistä ja tason laskua, tyyliin viidenvuoden päästä seis, Kela ottaa hoitaakseen vastuut.. Kassat henkilökohtaiseksi rahastoiksi, eli edelleen saisi rahastoida, ehkä pakottaakkin.

Perustyöttömyysetuus, perostoimeentulontasolle, maksu kerran päivässä. Jolloin raha liikkuu ja voidaan vähän maksaa etupainotteisesti ja niistä tai muista etuuksista sitten oikeus vähentää, jos tuli liikaa, niin oikaisu sujuu jälkijättöisesti. Ja voitaisiin maksaa nopeasti sitä etuutta, kun voidaan että pieni riski liikaa maksamisesta.

Tuosta seuraisi se että jos esim negatiinen tuloveroitus otetaan käyttöön, niin häviäjiä olisi vähemmän, kun systeemistä on karsittu isot etuudet pois.

En esittänyt mitään tarkkaa mekanismia, koska se ei ole relevantti. Eli jos helpottaa ajatella, niin voisi tuo esimerkiksi toimia kuvaamallasi tavalla, mutta välttämättä sen ei tarvitse toimia niin.

Perustulon on tärkeä joustaa automaattisesti, koska poliittisesti perustulon vähentäminen on hyvin hankalaa. Tällöin automaattinen mukautuminen esim. työttömyysasteeseen säätää työn tarjontaa kulloiseenkin tilanteeseen sopivammaksi. Hyvänä puolena perustulo olisi suurempi hyvinä aikoina.

Jos tasoon halutaan jotain automatiikkaa, niin eikö parempi olisi jokin indexi, vaikka sitten ihan räätälöity perustoimeentulo indexi.
Miksi hyvään aikaan pitäisi maksaa suurempaa tukea ja huonompaan aikaan pienempää. Jos työvoima tarvi on suurta, niin eikä silloin tuottavinta että saadaan töihin kaikki. Huonoon aikaan taasen apuakin tarvitaan.

Ja toinen, jos laajasti menee lujaa, niin eikö silloin julkisenpuolen osuutta pitäisi vähentää, ja kun taantumaa niin julkisenpuolen elvyttää.

Kyse kuitenkin niistä suojaverkoista, jonka takia keskiluokka maksaa veroja, ja se haluaa että sillä on jokin suojaverkko, jos keskiluokalle kerrotaan että hyvään aikaan he joutuu rahoitaa muiden hyvinvoinita, mutta huonoon aikaan heille ei tarjotaankin heikompaa perusturvaa, niin miksi maksaa "vakuutuksesta."


Mutta suorilla etuuksilla ja tuilla ei lisätä työllisyyttä, vastikkeellisuus auttaa, mutta jos on työllistämisen esteitä, niin se on monelle liianiso este.

Jos niitä esteitä ei pureta, niin vaihtoedoksi jää sitten massiiviset työllistämis tuet, mutta se on vähän kankea tie.

 

[Ile_26]

Kauanko muuten on kohtuullinen aika työttömyyden alusta ensimmäiseen tukeen? Nyt tulee 50. päivää täyteen

 

[Kaitzschu]

Miksi hyvään aikaan pitäisi maksaa suurempaa tukea ja huonompaan aikaan pienempää.

Koska huonompaan aikaan on vähemmän varaa. Hyvään aikaan ei makseta suurempaa, vaan normaalia tukea.

 

[taxman]

Laitoin jatkot perustuloketjuun:

Perustulokokeilu

Jaa että 650€/kk lomalle jos voisit valita työn? No kai sellainenkin yksilö löytyy :D Helposti kunhan retkeilyvarusteet löytyy vanhastaan niin on jopa valinnanvaraa täällä Suomessa ja lähialueilla minne mennä. Jää sitten pieni jalanjälki verrattuna kaukaisiin kohteisiin menoon sekä elämiseen...

bbs.io-tech.fi

 

[keffdor]

Otin lopputilin työpaikalta tuossa syksynä, tullut se 90päivää täyteen ja täytin työkkäriin hakemuksen että saisin liiton rahaa. Tuli kuitenkin hylätty päätös työkkäristä ja vaativat selvitystä miksi otettu lopputili tuolloin. Olisiki tuo hakemus pitänyt tehdä heti silloin kun olin lopputilin saanut että nuo karenssipäivät olisi laskettu? Ja vaikuttaako jotenkin tuohon kun pitkin syksyä tullut tehtyä tuuraushommia eri paikoissa.

 

[Special Once]

Otin lopputilin työpaikalta tuossa syksynä, tullut se 90päivää täyteen ja täytin työkkäriin hakemuksen että saisin liiton rahaa. Tuli kuitenkin hylätty päätös työkkäristä ja vaativat selvitystä miksi otettu lopputili tuolloin. Olisiki tuo hakemus pitänyt tehdä heti silloin kun olin lopputilin saanut että nuo karenssipäivät olisi laskettu? Ja vaikuttaako jotenkin tuohon kun pitkin syksyä tullut tehtyä tuuraushommia eri paikoissa.

Ne kyselee tietoja sen takia että voivat lyödä karenssin takautuvasti, muutenhan sinä oisit takautuvasti oikeutettu työttömyyskorvauksiin. Laitat sinne selvityksen että erosit päivänä x niin ne laskee siitä 90 päivän karenssin.

Tuuraushommat yms ei vaikuta karenssin kestoon.

 

[KoneenKokoaja]

Otin lopputilin työpaikalta tuossa syksynä, tullut se 90päivää täyteen ja täytin työkkäriin hakemuksen että saisin liiton rahaa. Tuli kuitenkin hylätty päätös työkkäristä ja vaativat selvitystä miksi otettu lopputili tuolloin. Olisiki tuo hakemus pitänyt tehdä heti silloin kun olin lopputilin saanut että nuo karenssipäivät olisi laskettu? Ja vaikuttaako jotenkin tuohon kun pitkin syksyä tullut tehtyä tuuraushommia eri paikoissa.

Työkkäriin olisi pitänyt ilmoittautua heti työttömäksityönhakijaksi kun työsuhde päättyi, koska käsittääkseni ne karenssi päivät alkavat kulua vasta sen jälkeen kun on ilmoittautunut työkkäriin. Työkkärissä pitää näet olla kirjoilla työttömänä vaikka ei saisikaan mitään työttömyysetuutta Suomessa työvoimatoimisto ei tee työttömyysetuuspäätöksiä vaan kirjaa työttömät ja pitää yllä työvoimapalveluita. Työttömyysetuuspäätökset tehdään työttömyyskassassa jos saa ansisidoinnaista tai kelassa jos ei saa.

"Ilmoittaudu työnhakijaksi viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänäsi. Voit ilmoittautua myös ennen kuin työttömyys tai lomautus alkaa. Voit ilmoittautua työttömyyden tai lomautuksen alkamisen jälkeenkin. Huomioithan, että työttömyysetuutta voit kuitenkin saada vasta aikaisintaan ilmoittautumispäivästä alkaen. "

Töiden ja tekijöiden kohtaamispaikka

www.te-palvelut.fi

 

[Special Once]

Työkkäriin olisi pitänyt ilmoittautua heti työttömäksityönhakijaksi kun työsuhde päättyi

Ei pidä paikkaansa. Jos irtisanot itsesi ilman pätevää syytä 30.6., karenssi alkaa 1.7. riippumatta siitä oletko työkkärissä kirjoilla vai et. Näin ainakin vielä 2016 enkä onnistunut löytämään tietoa että mikään olisi muuttunut.

Muutenhan tuossa kävisi niin, että irtisanot itsesi työstä ja siirryt toiseen työhön jossa olet töissä viisi vuotta. Tämän jälkeen ilmoittaudut työnhakijaksi ja saat kiitokseksi heti 3kk karenssin kun irtisanouduit viisi vuotta sitten.

 

[Ad_Astra]

Otin lopputilin työpaikalta tuossa syksynä, tullut se 90päivää täyteen ja täytin työkkäriin hakemuksen että saisin liiton rahaa. Tuli kuitenkin hylätty päätös työkkäristä ja vaativat selvitystä miksi otettu lopputili tuolloin. Olisiki tuo hakemus pitänyt tehdä heti silloin kun olin lopputilin saanut että nuo karenssipäivät olisi laskettu? Ja vaikuttaako jotenkin tuohon kun pitkin syksyä tullut tehtyä tuuraushommia eri paikoissa.

Jos työsuhde on loppunut 1.8. vaikkapa ja ilmoittaudut työttömäksi 1.12. niin ei sieltä mitään karensseja tule. Oli syy mikä tahansa duunin loppumiselle. Ja niin kauan kun ei nosta työttömyysetuutta, se on ihan yksi hailea mitä sitä tekee tai jättää tekemättä.
Todennäköisesti ne vain haluaa mustaa valkoisella, että milloin sinulla se työ on oikeasti loppunut, ettei vain olisikin loppunut viikkoa aikaisemmin ja koitat vain erehdyttää viranomaisia.

Ja silläkään ei ole mitään merkitystä mitä työkkäri sanoo tai lausuu, kun se joka maksaa, päättää loppupeleissä kaiken. Turha laitos tuo työkkäri kyllä..

 

[Myrkky]

Jos työsuhde on loppunut 1.8. vaikkapa ja ilmoittaudut työttömäksi 1.12. niin ei sieltä mitään karensseja tule. Oli syy mikä tahansa duunin loppumiselle. Ja niin kauan kun ei nosta työttömyysetuutta, se on ihan yksi hailea mitä sitä tekee tai jättää tekemättä.
Todennäköisesti ne vain haluaa mustaa valkoisella, että milloin sinulla se työ on oikeasti loppunut, ettei vain olisikin loppunut viikkoa aikaisemmin ja koitat vain erehdyttää viranomaisia.

Ja silläkään ei ole mitään merkitystä mitä työkkäri sanoo tai lausuu, kun se joka maksaa, päättää loppupeleissä kaiken. Turha laitos tuo työkkäri kyllä..

Aijaa. Mulle soitti kelasta, ja sanoi että 2v (kaksi vuotta) karenssia kun lopetin yrittäjänä olemisen.

 

[DarkkiFIN]

Ja silläkään ei ole mitään merkitystä mitä työkkäri sanoo tai lausuu, kun se joka maksaa, päättää loppupeleissä kaiken. Turha laitos tuo työkkäri kyllä..

Ainakin YTK haluaa työkkärin lausunnon ennen kun saa euroakaan sieltä.

 

[VIC-20]

Aijaa. Mulle soitti kelasta, ja sanoi että 2v (kaksi vuotta) karenssia kun lopetin yrittäjänä olemisen.

Mielenkiinnosta kyselen, että mikä oli kelan perustelu noin pitkälle (2 vuotta) karenssille? Vai oliko kyseessä yritystoiminnan myyminen?

 

[Ad_Astra]

Ainakin YTK haluaa työkkärin lausunnon ennen kun saa euroakaan sieltä.

Haluaa haluaa, mutta lopulta maksaja päättää. Samoin kuin työkkäri tekee maksavan lausunnon niin maksaja voi sen evätä.

 

[Ad_Astra]

Aijaa. Mulle soitti kelasta, ja sanoi että 2v (kaksi vuotta) karenssia kun lopetin yrittäjänä olemisen.

Just näin

 

[DarkkiFIN]

Haluaa haluaa, mutta lopulta maksaja päättää. Samoin kuin työkkäri tekee maksavan lausunnon niin maksaja voi sen evätä.

Mutta ne päättää sen hyvinkin pitkälti sen perusteella mitä se työkkäri sanoo.

 

[Myrkky]

Mielenkiinnosta kyselen, että mikä oli kelan perustelu noin pitkälle (2 vuotta) karenssille? Vai oliko kyseessä yritystoiminnan myyminen?

Juurikin näin. Myin oman osuuteni hyvään hintaan pois, summa sattui olemaan sama mitä olin velkaa pankille ko. firmasta.

Plus miinus nolla siis. Sihteeri joutui kirjoittamaan kolme saman sisältöistä paperia eri muodoissa että alkoi menemään perille, ja sitten lopulta ei kelan täditkään enää tainnut tajuta, niin karenssi oli jotain muutama viikko, ei kuitenkaan kuukausia ihme kyllä.

 

[Ad_Astra]

Mutta ne päättää sen hyvinkin pitkälti sen perusteella mitä se työkkäri sanoo.

Edelleen, maksaja päättää ja samoin kuin maksaja jotain haluaa, niin ne käskevät työkkäriä oikaisemaan asian. T'lläin työkkäri tottelee, eikä vikise vastaan.
Hyvänä esimerkkinä osa-aikaistunut työsuhde. Työkkäri miltei aina heittää maksavan lausunnon eikä niitä sinänsä mikään muu kiinostakaan. Maksaja tosin
on sitten kiinnostunut siitä, kenen aloitteesta ja mistä syin tämä tapahtunut. Vaikka olisi lääkärintodistuksella osa-aikaistettu, niin ei tipu mitään. He hyväksyvät
ainoastaan yksipuolisen osa-aikaistuksen työntantajan toimesta tuottannollisin ja taloudellisin syin.

 

[DarkkiFIN]

Edelleen, maksaja päättää ja samoin kuin maksaja jotain haluaa, niin ne käskevät työkkäriä oikaisemaan asian. T'lläin työkkäri tottelee, eikä vikise vastaan.
Hyvänä esimerkkinä osa-aikaistunut työsuhde. Työkkäri miltei aina heittää maksavan lausunnon eikä niitä sinänsä mikään muu kiinostakaan. Maksaja tosin
on sitten kiinnostunut siitä, kenen aloitteesta ja mistä syin tämä tapahtunut. Vaikka olisi lääkärintodistuksella osa-aikaistettu, niin ei tipu mitään. He hyväksyvät
ainoastaan yksipuolisen osa-aikaistuksen työntantajan toimesta tuottannollisin ja taloudellisin syin.

Noista osa-aikaisista en tiiä miten menee, kun ei omalle kohalle oo sattunu.

Omalla kohalla on tainnu aina mennä sen mukaan mitä työkkäri sanoo, niin se on sitten ollu maksajankin kanta.

 

[GuntherPrien]

Edelleen, maksaja päättää ja samoin kuin maksaja jotain haluaa, niin ne käskevät työkkäriä oikaisemaan asian.

Onko tähän tullut muutos?

Ainakin ennen, kun itselläni oli työttömyyttä niin työvoimatoimistossa oli oma lautakunta joka antoi kassalle työvoimapoliittisen päätöksen, ja sen perusteella työttömyyskassa sitten maksoi päivärahaa. Jos lautakunta totesi työvoimapoliittisessa päätöksessä, ettei ollut oikeutta päivärahaan niin kassa ei maksanut ensimmäistäkään päivärahaa. Tästä on ihan omakohtaisiakin kokemuksia 90-luvun loppuvuosilta, kun päättivät jaksottaa rahana maksettuja lomia. Asia tarkistettiin kassan työntekijän kanssa, ja tuolloisilla säännöillä meni ihan oikein. Jaksotusta tuli useamman päivän pidempään kuin lomaoikeutta olisi ollut. Kassan ja työvoimatoimiston avustuksella päästiin ratkaisuun, jossa ei jääty ilman korvauksia, vaan ne tulivat eri momentilta kun päädyttiin laittamaan kirjoittanut opiskelemaan työvoimapoliittiseen koulutukseen jaksotusajaksi.

 

[aimo_ii]

Ja silläkään ei ole mitään merkitystä mitä työkkäri sanoo tai lausuu, kun se joka maksaa, päättää loppupeleissä kaiken. Turha laitos tuo työkkäri kyllä..

Maksaja ei voi muuttaa TE-toimiston lausuntoa.

 

[Tott]

Otin lopputilin työpaikalta tuossa syksynä, tullut se 90päivää täyteen ja täytin työkkäriin hakemuksen että saisin liiton rahaa. Tuli kuitenkin hylätty päätös työkkäristä ja vaativat selvitystä miksi otettu lopputili tuolloin. Olisiki tuo hakemus pitänyt tehdä heti silloin kun olin lopputilin saanut että nuo karenssipäivät olisi laskettu? Ja vaikuttaako jotenkin tuohon kun pitkin syksyä tullut tehtyä tuuraushommia eri paikoissa.

Oliko varmasti kulunut 90 päivää eikä vaikka 89? Jos on alle niin joutuvat tutkimaan karenssin sen yhden päivän takia. Jos irtisanoutumisesta on yli 90 päivää niin mielestäni työkkärin ei pitäisi myöskään olla kiinnostunut asiasta eikä sillä ole mitään väliä mikä irtisanoutumisen syy on ollut.

Ne kyselee tietoja sen takia että voivat lyödä karenssin takautuvasti, muutenhan sinä oisit takautuvasti oikeutettu työttömyyskorvauksiin. Laitat sinne selvityksen että erosit päivänä x niin ne laskee siitä 90 päivän karenssin.

Tuuraushommat yms ei vaikuta karenssin kestoon.

Mielestäni työttömyyskorvauksia ei makseta takautuvasti vaan vasta siitä päivästä kun ilmoittautuu te-toimistoon (omavastuupäivät tosin ensin ja niiltä ei makseta). Oma lomaa saa kyllä pitää työsuhteen loppumisen ja työttömyyden välissä (tässä oli joku raja jos aikoo ansiosidonnaista saada ilmoittautumisen jälkeen). Tuuraushommien ei pitäisi vaikuttaa mitenkään.

Maksaja ei voi muuttaa TE-toimiston lausuntoa.

Ei voi muuttaa eikä te-toimiston lausunnosta voi valittaa. Se voidaan kuitenkin ilmeisesti uudelleen käsitellä jos siihen on tarjolla uutta tietoa. Maksajan päätös on sitten se mistä valitetaan ja sillä tavalla voidaan saada aikaan muutos päätökseen. En tiedä kuinka usein päätös muuttuu tai valitetaanko näistä useinkin.

 

[aimo_ii]

Ei voi muuttaa eikä te-toimiston lausunnosta voi valittaa. Se voidaan kuitenkin ilmeisesti uudelleen käsitellä jos siihen on tarjolla uutta tietoa. Maksajan päätös on sitten se mistä valitetaan ja sillä tavalla voidaan saada aikaan muutos päätökseen. En tiedä kuinka usein päätös muuttuu tai valitetaanko näistä useinkin.

Lausunnosta voi tosiaan pyytää uudelleen käsittelyä vaikka kuinka monta kertaa, jos siihen tekee perusteluja. Toki TE-toimisto ei välttämättä käsittele sitä. Ja sitten kassalle tehdystä hakemuksen kielteisestä päätöksestä voi valittaa sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakuntaan. Tässä käsittelyssä menee pitkään, puoli vuotta ei välttämättä edes riitä. Ja tästä voi vielä valittaa vakuutusoikeuteen tarvittaessa. Itse olen aikoinaan taistellut opintojen sivutoimisuuden osalta ja voin sanoa, että prosessi on aivan ***seestä.

 

[Special Once]

Mielestäni työttömyyskorvauksia ei makseta takautuvasti vaan vasta siitä päivästä kun ilmoittautuu te-toimistoon (omavastuupäivät tosin ensin ja niiltä ei makseta).

Näinhän se menikin. Takautuva maksu on vain esim. semmoisessa tapauksessa, että ilmoittaudut työkkäriin 1.9. mutta haet etuuksia vasta 15.11. Tuolloin saat kerralla kahden ja puolen kuukauden rahat miinus omavastuuaika.

 

[Suk]

Hei,
Jäin tässä pari päivää sitten työttömäksi, niin mitä keinoja on saada rahaa valtion järjestelmistä? Kuuluun itse työttömyyskassaan, mutta onko muita paikkoja, josta voisi anella tuohta? Olen kyllä ilmottautunut työkkäriiin, joten se asia on kunnossa.
Ja olen siis ollut jatkuvasti töissä ja kesälomia juuri en ole koskaan päässyt kunnolla viettelemään. Joten toivon asiallisia vastauksia.

 

[Calle]

Asumistukea ehkä, mutta jos saat ansiosidonnaista niin en tiedä. Kelasta tuo kai haetaan, ei kai niitä sen kummempia paikkoja tuohen aneluun ole

 

[Special Once]

Riippuen siitä paljonko saat ansiosidonnaista ja paljonko sun vuokra on, voit saada myös toimeentulotukea. Asumistukea ei muistaakseni saa jos bruttotulo on yli 1700 euroa tms.

 

[JokuHullu]

Mahdollisesti asumistuki ja toimeentulotuki, en tiedä onko muita. Sen verran tiedän sanoa että tuo yllämainittu 1700 € bruttotulo ei pidä paikkaansa.
Asumistuesta: Kuka voi saada yleistä asumistukea?
Perustoimeentulotuesta: Kuka voi saada perustoimeentulotukea
Perustoimeentulotukea varten tarvitsee olla melko lailla varaton, ja todistaa se. Ainakin parin kuukauden ajalta pitää lähetettää tiliotteita jne.

Koska emme tiedä paljonko kassan rahaa saat ja mitä asumisesi maksaa ja onko se vuokra vai omistusasunto ja paljonko sinulla on muuta omaisuutta ja rahaa tilillä niin on aika lailla mahdoton mennä tässä ja nyt sanomaan että mitä voisit Kelalta saada.
Lueskelet vähän noita Kelan sivuja, taikka sitten vaan hakemusta sisään, kyllä ne sitten kertovat mihin olet oikeutettu.

 

[Special Once]

Sen verran tiedän sanoa että tuo yllämainittu 1700 € bruttotulo ei pidä paikkaansa.

Olet oikeassa, summa olikin 1660 eikä 1700 euroa. Toki jos pääkaupunkiseudulla asuu niin tuloraja vähän korkeampi.

 

[Hrym]

TE-toimistot eivät pahemmin tapauksia tutki. Luottavat sokeasti siihen, mitä ihmiset ilmoittavat, käytössä ns. luottamusloikka. Aiheuttaa kassoissa ihan pirusti hommia kun joutuvat pyytämään uusia työvoimapoliittisia lausintoja jotka ovat ristiriidassa työttömyysturvalain kanssa.

 

[Suk]

Mahdollisesti asumistuki ja toimeentulotuki, en tiedä onko muita. Sen verran tiedän sanoa että tuo yllämainittu 1700 € bruttotulo ei pidä paikkaansa.
Asumistuesta: Kuka voi saada yleistä asumistukea?
Perustoimeentulotuesta: Kuka voi saada perustoimeentulotukea
Perustoimeentulotukea varten tarvitsee olla melko lailla varaton, ja todistaa se. Ainakin parin kuukauden ajalta pitää lähetettää tiliotteita jne.

Koska emme tiedä paljonko kassan rahaa saat ja mitä asumisesi maksaa ja onko se vuokra vai omistusasunto ja paljonko sinulla on muuta omaisuutta ja rahaa tilillä niin on aika lailla mahdoton mennä tässä ja nyt sanomaan että mitä voisit Kelalta saada.
Lueskelet vähän noita Kelan sivuja, taikka sitten vaan hakemusta sisään, kyllä ne sitten kertovat mihin olet oikeutettu.

Kiitos näistä vinkeistä @JokuHullu.

 

[Mikkos]

On täällä kyllä hirvittävä työvoimapula kasvatustieteiden maisteri ja luokanopettajakaan ei saa töitä 14 vuodessa vaikka joka paikassa pitäis olla huutava pula.

14 vuotta sopeutumisrahaa ei riittänyt ex-kansanedustajalle – haki jatkoaikaa, eduskunta tyrmäsi yrityksen

Kokoomuksen entinen kansanedustaja Marjukka Parpola (o.s. Karttunen) pyysi eduskunnalta lisäaikaa sopeutumiseen.

www.iltalehti.fi

Kommentti: Ex-kansanedustaja antoi kasvot sille, miten antelias sosiaaliturva tekee ihmisestä helposti yhteiskunnan elätin

Marjukka Parpola (kok) on hyvä huono esimerkki suomalaisesta sosiaaliturvasta, kirjoittaa Iltalehden Mika Koskinen.

www.iltalehti.fi

 

[Maranki]

Tuon ex-kansanedustajan 2300 € kuukausittaista sopeutumisrahaa ei kyllä kannata paljon käyttää tyyppiesimerkkinä, kun paljon suurempi osa työttömistä menee työmarkkinatuella. Osa toki saa muita tukia, mutta melkoinen osa pelkästään sillä, jos puoliso on töissä. Järjestelmä on kyllä monella tavoin passivoiva, mutta enemmän sitä aiheuttavat kannustinloukut - kyse ei ole anteliaisuudesta, jos tukien porrastukset ja jotkut aikarajoitukset ovat sellaiset, että satunnaiset keikkatyöt eivät kannata. Ja joskus on myös vaara tukien menetyksestä, jos tekee jotain vahingossa väärin - tai ainakin saa varautua selvityksiin ja niiden myötä tukien viivästyksiin.

 

[Tott]

On täällä kyllä hirvittävä työvoimapula kasvatustieteiden maisteri ja luokanopettajakaan ei saa töitä 14 vuodessa vaikka joka paikassa pitäis olla huutava pula.

14 vuotta sopeutumisrahaa ei riittänyt ex-kansanedustajalle – haki jatkoaikaa, eduskunta tyrmäsi yrityksen

Kokoomuksen entinen kansanedustaja Marjukka Parpola (o.s. Karttunen) pyysi eduskunnalta lisäaikaa sopeutumiseen.

www.iltalehti.fi

Kommentti: Ex-kansanedustaja antoi kasvot sille, miten antelias sosiaaliturva tekee ihmisestä helposti yhteiskunnan elätin

Marjukka Parpola (kok) on hyvä huono esimerkki suomalaisesta sosiaaliturvasta, kirjoittaa Iltalehden Mika Koskinen.

www.iltalehti.fi

Onhan tuo nyt suorastaan idioottimaista Mika Koskiselta edes rinnastaa kansanedustajien sopeutumiseläke ansisidonnaiseen. Nehän on kaksi eri järjestelmää.

Näköjään 2000e kuukausipalkalla ansiosidonnainen on 1269e brutto. Kun otetaan tuosta vielä verot niin vuokralla asuva taitaa saada saman tai ainakin melkein peruspäivärahalla/työmarkkinatuella, asumistuella plus toimeentulotuella vaikka ei olisi työttömyyskassaan liittynytkään. Jos on siis oikeutettu toimeentulotukeen ja asuinkunnasta ja asumiskustannuksisat vähän riippuen. Pääseeköhän pääkaupunkiseudulla edes toimeentulotuen alarajan yli.

 

[alikessu]

Tavallinen työ ei kelpaa, kun sopeutumisrahalla tienaa vähintään saman verran.

Aivan. Tämä case mielestäni todistaa oikeaksi väittämän jotta liian höveli turvaverkko johtaa laiskistumiseen. Jos Marjukka olisi 39-vuotiaana patistettu työelämän pariin, uskoisin että hän olisi löytänyt koulutustaan vastaavan tehtävän. Mutta miksi vaivautua jos (lähes) saman saa soffalla makaamalla veronmaksijien piikkiin? Sitten neljäntoista vuoden makoilun jälkeen -yllätys yllätys- ei omatakaan enää sitä tarvittavaa viimeisintä osaamista ja kokemusta.