• TechBBS:n politiikka- ja yhteiskunta-alue (LUE ENSIN!)

    Politiikka- ja yhteiskunta-alue on TechBBS-keskustelufoorumilla ala-osio, joka on tarkoitettu poliittisten ja yhteiskunnallisten aiheiden sekä niiden ilmiöiden ja haasteiden käsittelyyn.

    Ohjeistus, säännöt ja rangaistukset koskevat vain tätä aluetta, muilla alueilla on käytössä TechBBS-foorumin tavalliset säännöt.

    Ylläpito valvoo, ohjeistaa ja moderoi keskustelua, mutta ensisijaisesti alueen keskustelijoiden pitäisi pyrkiä aktiivisesti ylläpitämään asiallista keskustelua ja myös selvittämään mahdollisesti syntyviä erimielisyyksiä ilman ylläpidon puuttumista keskusteluun.

Työttömän elämä -thread

Jos hakijalla on niin huono itsetunto ettei uskalla kertoa itsestään mitään negatiivista, niin kyllä siitäkin jotain voi päätellä.

Ja moni työnantaja olisi tyytyväinen kun kysymykset ehkäisivät heidän näkökulmastaan vaikean ihmisen rekrytoinnin. Ts. hoitivat hommansa just niinkuin piti.
Mikäs siinä, jos firman tavoitteena on rekrytoida hajuttomia, mauttomia ja persoonattomia yes yes miehiä.
 
Tuli näistä haastatteluista mieleen yksi kerta kun duunia hain, niin haastattelija kysy että mikä mua motivoi töihin. Vastasin parin sekunnin mietinnän jälkeen että raha. Haastattelija joutu hetken miettimään ja kysyi sitten että eikö mikään muu? Sanoin että ei kyllä, jos olisi lompakko täynnä rahaa, niin en varmaan töitäkään ettisi. Seuraavana päivänä soi puhelin ja kysyttiin että koska voin aloittaa hommat. :D
Kaveri kertoi, että heidän firmaan haki tehdastyöhön henkilö, joka oli ollut useamman vuoden pois työelämästä. No haastattelija kysyi tietenkin tähän syytä ja vastaus oli ollut, että sai kohtuullisen perinnön ja jäi kotiin pelaaman pleikkaa ja juomaan kaljaa. No seuraava kysymys oli tietenkin, että miksi haet nyt töitä. Vastaus oli, että rahat on loppu ja lisää tarvitsisi. Kolmas kysymys oli, että mitä tekisit, jos tulisi uudestaan perintö. Ja vastauksena oli, että saman mitä aiemminkin. Ja tämä henkilö sitten palkattiin.
 
Mikäs siinä, jos firman tavoitteena on rekrytoida hajuttomia, mauttomia ja persoonattomia yes yes miehiä.
Eli kysymällä suurimmista saavutuksista saa vain yes-yes miehiä? No, ollaan ehkä eri mieltä sitten tästä.

Itse koen, että rekrytoiva firma saa ihan vapaasti valita ketä rekryävät ja jos kysymykset filtteröivät ei-toivotut pois, niin sitten ne toimivat just tasan niinkuin niiden pitää. Se, että ovatko lopputulokset hyviä vai huonoja on sitten eri tarina, enkä ota siihen kantaa.

Sen verran tiedän, että ihminen voi osata sanoa ei ilman, että on vaikea.
 
Työpaikalla homma luistaa jos sielä on ihmisiä jotka osaavat kommunikoida, ei ole pahempaa kuin työkaveri(parina) lähes autistia vastaava ihminen.
 
"Minulla ei ole heikkouksia" on "väärä" vastaus.
Sanoinko että tällä tavalla pitäisi vastata? Edelleenkään en usko työhaastattelun olevan se paikka, jossa kannattaa esitellä omia huonoja puolia tai näyttää itsensä huonossa valossa. Sitten tietenkin jos ei halua paikkaa :)
 
Kaveri kertoi, että heidän firmaan haki tehdastyöhön henkilö, joka oli ollut useamman vuoden pois työelämästä. No haastattelija kysyi tietenkin tähän syytä ja vastaus oli ollut, että sai kohtuullisen perinnön ja jäi kotiin pelaaman pleikkaa ja juomaan kaljaa. No seuraava kysymys oli tietenkin, että miksi haet nyt töitä. Vastaus oli, että rahat on loppu ja lisää tarvitsisi. Kolmas kysymys oli, että mitä tekisit, jos tulisi uudestaan perintö. Ja vastauksena oli, että saman mitä aiemminkin. Ja tämä henkilö sitten palkattiin.

Mun mielestä tässä on ihan aito vahvuus ihmisessä. Tommonen joka uskaltaa noin suoraan sanoa asiat kuin ovat, ovat myös henkilöitä joihin voi helposti luottaa. Kaikista pahimpia on semmoiset epäröijät ja kiertelijät jos koittaa saada jotakin kriittistä informaatiota hakijasta ulos.
 
Itse varmaan lähtisin suoraan vittuilemaan haastattelialle jos jotain tuollaista irrelevanttia paskaa jaksaisi esittää. Kysymyksiä mitkä eivät mitenkään liity työtehtäviin, mutta pitää hieman pöhistä ja näytellä. Helvetin surulliseksi on homma mennyt.

Itse näkisin asian niin, että jos haastattelussa testataan supliikkitaitoja tämmöisillä teatterikysymyksillä, niin kyseinen työpaikka on joka tapauksessa aivan väärä minulle. Periaatteessa ihan hyvä juttu, että asia tulee kerralla selväksi.
 
Mun mielestä tässä on ihan aito vahvuus ihmisessä. Tommonen joka uskaltaa noin suoraan sanoa asiat kuin ovat, ovat myös henkilöitä joihin voi helposti luottaa. Kaikista pahimpia on semmoiset epäröijät ja kiertelijät jos koittaa saada jotakin kriittistä informaatiota hakijasta ulos.

Tämä on kyllä ihan totta. Ite pääsin työnjohtajaksi tehtaalle ja esimies on useamman kerran ollu hämillään kun sanon asiat niin suoraan. En yritä peitellä kämmejäni tai luomiani sotkuja. Varmaan oisin vastannu nuihin kysymyksiin samanlailla.
 
Mikä on suurin saavutuksesi, missä näet itsesi 10 vuoden kuluttua, minkälaisen työntekijän saisimme sinusta, miten ystäväsi kuvailisi sinua jne on sellasia höpöhöpökysymyksiä joihin odotetaankin höpöhöpövastauksia.
Jos jotekin osaavia, niin luulisi kysymyksillä ja sitä myöten vastauksilla olevan merkitystä.

Moni työ kuitenkin on keskinkertaista diipadaapaa niin miksi hlvetissä pitää sen takia hyppiä renkaiden läpi ja hommata marskin ristit sun muut killuttimet? Jos pyrkii vaikkapa rakennussiivoojaksi niin tarvitseeko siinä oikeasti tietää minkä värisellä laskuvarjolla on hypättävä youtube-videossa?
Jos haetaan rakennussiivoojaa sen alan firmaan, niin tuskin esteeksi muodostuu laskuvarjon väri, mutta harrastukset voi toki olla positiivinen tai negatiivinen vaikutus.

Jos taasen tuolla viittaa videohaastatteluun, niin se voi olla näinä aikoina ihan tekninen syys, millä lasketaan prosessi kustannuksia.

Osa rekryistä käytetyistä jutuista voi olla käytössä ns laajasti, joita käytetään vaikka tuntuvat älyttömiltä yksittäisen tehtävän kohdalla, joiden perusteella voidaan tarjota jotain toista paikkaa.

Ja, kun ja koska on "kiellettyjä" kysymyksiä, niin voidaan hakea niihin vastauksia vähän mutkankin kautta. "kiellettyihin" kysymyksiin saa toki vastata kysymättäkin.

Ja hyvähän se on että karsiutuu sellaisesta paikasta johon ei ole sopiva.



Tulisi riittää siinä tilanteessa että a) tienaaminen kiinnostaa b) olen sitä mieltä että pystyn homman hoitamaan. Ja TÄTS IT.
Ehkä jossain hommissa riittää, jos ei ole kilpailua.
 
Viimeksi muokattu:
Omassa tapauksessa meni näin: Haku työpaikalle -> pääsin jatkoon ja ensin videohaastattelu -> varsinainen työhaastattelu -> työn aloittaminen.
 
Miten vastataan oikein kysymykseen ”missä näet itsesi viiden vuoden päästä?”.

Kuulin tuon kysymyksen ekan kerran työhaastattelussa 90-luvulla ja viimeksi tänä vuonna. Ehkä tuo kertoo enemmän haastattelijasta (HR).
 
Miten vastataan oikein kysymykseen ”missä näet itsesi viiden vuoden päästä?”.

Kuulin tuon kysymyksen ekan kerran työhaastattelussa 90-luvulla ja viimeksi tänä vuonna. Ehkä tuo kertoo enemmän haastattelijasta (HR).

Kyllähän vastaus tuohon kysymykseen kertoo mm. kunnianhimosta ja halusta kehittyä. Tai sitten tietysti näiden puutteesta. "Oikea" vastaus on sitten varmaan tilanteesta kiinni.
 
Suurin osa ihmisistä nyt vaan "käy töissä" ja saa siitä palkkaa. Jos hoitaa työnsä asiallisesti ja välillä esittää jotain kehitysehdotuksia ja ideoita, eikö se nyt riitä? Pomolle se riittää, miksi ei rekrytoinnissa?

Jos maksan vaikka kylppäriremontista, kyselenkö missä tekijä näkee itsensä 5 vuoden päästä ja kuinka intohimolla suhtautuu minun kylpyhuoneeseni? En, vaan maksan siitä, että hoitaa sovitut työt.
 
Suurin osa ihmisistä nyt vaan "käy töissä" ja saa siitä palkkaa. Jos hoitaa työnsä asiallisesti ja välillä esittää jotain kehitysehdotuksia ja ideoita, eikö se nyt riitä? Pomolle se riittää, miksi ei rekrytoinnissa?
Kun se soppari on tehty, niin myöhästä enään katua. Joo on koeaika, mutta pyritään toki sitä ennen karsiin ei sopivat.

Varmaan se rykrytiimi haluaa erottaa ja löytää mahdolliset joukkoon eksyneet namutkin.

Jos maksan vaikka kylppäriremontista, kyselenkö missä tekijä näkee itsensä 5 vuoden päästä ja kuinka intohimolla suhtautuu minun kylpyhuoneeseni? En, vaan maksan siitä, että hoitaa sovitut työt.
Kylppäriremontin kohdalla luulisi kiinnostavan näkeekö tekijäfirma vielä viidenvuoden päästä olevansa alalla ja ainakin pystyssä.

Jos taasen mietit sitä firmaa joka etsii vahvistus remppa tiimiin, niin monesti on plussaa jos tekijä näkee olevan viidenvuoden päästä alalla. Firmen liikeideasta riippuen on merkitystä millaista "intohimoa" hommaa kohtaa on.
 
Tuota, Saksassa asuminen ei ole halvempaa. En tiedä itä-Saksassa tai mihin vertaat.
Itse asuin Hampurissa.
- Vuokra 980€ (Kaksio, 60m2)
- Sähkö 80€ / kk
- Puhelinlasku 39€/kk
- 100mb netti 39€/kk
- Autopaikka 30€/kk
- Tähän päälle kerran vuodessa kaasu, vesilasku, jätemaksut jne. jotka vuokranantaja tasaa kerran vuodessa.

Niin, ja takuuvuokra on 3kk kylmä vuokra ja sen palautumisessa takaisin menee yleensä 6kk-12kk.
Itse sain 8kk jälkeen takaisin kun Covid lopetti työt

Työn verotus? Unohdat varmaan laskelmista Saksalaisen pakollisen sairasvakuutuksen?
3300€/kk ansiosta käteen jäi 2300€
Polttoaine kulut on halvempaa ja ruoka oli edullisempaa. (Olut, viina ja sikarit myös)

Lisäksi Saksan lääkäri järjestelmä on omansa..

nim. Merk. Jalkapöydän luu murtui ja sen jälkeen murtuneella jalalla JULKISILLA piti käydä xrayssa, lääkärillä ja sieltä ortopedille ja sieltä vielä apuvälinekeskukseen. Nämä ei todellakaan ollut edes vierekkäin. Välimatkaa oli 2-7km näillä paikoilla.

Ensiavussa vain lastotettiin ja ohjattiin omalle lääkärille ja siitä sitten tuo rumba.. Julkisilla..

Suomessa tämä onnistuisi yhdellä sairaala käynnillä.
No ei tuo vuokra nyt älyttömältä kuulosta jos asuu vaikkapa Hampurin keskustassa. Toki et kerro asuitko Hampurin ytimessä, vai jossain ongelmalähiössä siellä. Vuokran päälle muut maksut varmaan aikalailla samaa luokkaa kuin Helsingissä. Poislukien kaasumaksu.
Käteen näkyy jäävän sitten noilla tuloilla jonkin verran enemmän kuin suomessa. Varmasti sitten paljonkin enemmän kun tulot lähestyy vaikkapa 5k€/kk. Suomessa progressio syö mielenkiinnon hankkiutua paremmille palkoille.

Suomessa jos loukkaat jalkasi, niin kyllähän sitä julkisilla kuljetaan tai muuten vain omalla kyydillä. Toki lanssillakin pääsee, mutta pitää olla sellainen tapaus että oikeasti lanssia tarvitsee. Murtunut jalka tuskin sellainen on. Ja jos ambulanssia tarvitset, niin kyllähän se täälläkin laskutetaan sinulta erikseen. Taksi halvempi.
 
Työkkäri ei ole ahdistellut pandemian alettua.

Kuntakokeilusta sain lapun 4kk sitten mutta sen jälkeen ei ole kuulunut yhtään mitään.
 
No ei tuo vuokra nyt älyttömältä kuulosta jos asuu vaikkapa Hampurin keskustassa. Toki et kerro asuitko Hampurin ytimessä, vai jossain ongelmalähiössä siellä. Vuokran päälle muut maksut varmaan aikalailla samaa luokkaa kuin Helsingissä. Poislukien kaasumaksu.
Käteen näkyy jäävän sitten noilla tuloilla jonkin verran enemmän kuin suomessa. Varmasti sitten paljonkin enemmän kun tulot lähestyy vaikkapa 5k€/kk. Suomessa progressio syö mielenkiinnon hankkiutua paremmille palkoille.

Suomessa jos loukkaat jalkasi, niin kyllähän sitä julkisilla kuljetaan tai muuten vain omalla kyydillä. Toki lanssillakin pääsee, mutta pitää olla sellainen tapaus että oikeasti lanssia tarvitsee. Murtunut jalka tuskin sellainen on. Ja jos ambulanssia tarvitset, niin kyllähän se täälläkin laskutetaan sinulta erikseen. Taksi halvempi.
Asuin 13km Hampurin keskustasta. Normaali lähiö.

Juu, kyllä Suomessa julkisella kuljetaan mutta se riittää yleensä mennä yhteen sairaalaan.
Ei kulkea 4-5 eri paikassa ja kuluttaa 2 päivää siihen.

Nykyään asun Uudenmaan alueella (Ei Helsinki, Espoo tai Vantaa), vuokra saunallisesta kaksiosta 1020€ +sähköt.
Puhelin ja netti sentään halvempia Suomessa ja rajattomia (koskien puhelinta).
Koen tälläisen normi 3-4000 palkalla elävän Suomessa, että Saksassa saman laatuiseksi.

Sen myönnän, että Saksan halvempaa olutta ja alkoholia kyllä kaipaan. Sekä vapaata kellonaikaa ostaa sitä olutta kaupasta/huoltoasemalta.

Illan vietossa Reeberbahnilla ei tsrvinnut kuivin duin istua junassa.Rauhassa saa klo 03 ostaa olutta kaupasta mukaan ja nautiskella sitä tuttavien kanssa vaikka yö picnicillä.

edit: 5000€/kk niin alkaa oleen veroprosentti jo lähellä 42% Saksassa. 57000 vuositulon jälkeen on varmasti 42%.
Lisäksi sairasvakuutuksen hinta muuttuu, niillä oli vuositulorajat muistaakseni jos tienasi enemmän. En nyt jaksa kaivaa faktaa, menee mutu tuntumalla
 
Viimeksi muokattu:
Hienoa kun suomessa syyllistetään työttömiä, luulee joku muutaman viikon työttömänä olleen, että on patalaiska spurgu. työttömyys johtuu monestakin, ei vaan löydy työtä, tai on esimerkiksi sairas.
 
Hienoa kun suomessa syyllistetään työttömiä, luulee joku muutaman viikon työttömänä olleen, että on patalaiska spurgu. työttömyys johtuu monestakin, ei vaan löydy työtä, tai on esimerkiksi sairas.
Mistä tämä purkaus tuli? Joku blogi kirjoitus vai olet haistellut kavereidesi mielipiteitä työttömistä?
 
työttömyys johtuu monestakin, ei vaan löydy työtä, tai on esimerkiksi sairas.
Sairauksen seurauksena voi olla ilman työtä. Ja sairaus on iso työllistymis este. Kuka haluaa palkata sairaan, jos terveitäkin tarjolla. Tuota kynnystä voisi lainsäätäjä alentaa, mutta en ennusta niin tapahtuvan lähitulevaisuudessa.
Osittain tuohon auttaisi samojen terveiden työllistysmisesteiden karsinta.

Kaikki sairaudet ei ole sinänsä ole este työllistyä, mutta vaikeuttaa itsensä myymistä ja lait tulee herkästi esteeksi.

Toki tässäkin ketjussa on niitä esimerkkejä minkä takia työttömiä pidetään myös sellaisina jotka eivät kovin innokkaasti ole töitä hakemassa/ottamassa.

Siksi työttömyystuet on vastikkeellisia.
 
Mistä tämä purkaus tuli? Joku blogi kirjoitus vai olet haistellut kavereidesi mielipiteitä työttömistä?
No kyllä Suomessa on ihan oikeaa työttömyysvihaa. Tälle on tavallaan ihan oma nimensäkin, moraalipaniikki. Eli ajatellaan että työtön on moraaliltaan jotenkin vammainen tai rikollinen kun ei työ kelpaa. Alempaa ihmissakkia, sellaista homogeenista massaa, joilla on kaikilla joku alkoholiongelma tai muu syy miksi työt ei kiinnosta. Tai, harvemmin, miksi ei työhön kelpaa. "Kyllähän jokaiselle työtä löytyy".

Tuossa on ihan akateemista julkaisua, jossa asiaa käsitellään:

Pitkittynyt talouden taantuma kiristää ihmisten asenteita sosiaaliturvan käyt-
täjiä kohtaan. 47 Uudelleenjakavassa sosiaalipolitiikassa jaetaan niukkuutta ja
sosiaaliturvan käyttäjien määrä samanaikaisesti kasvaa. Maksajan asemaan
itsensä asettavat tai mieltävät ihmiset alkavat aikaisempaa systemaattisemmin
miettiä etuuksien ja palvelujen käyttäjien moraalia. Asenteiden kiristymistä
tapahtuu erityisesti, mikäli julkinen valta leikkaa samanaikaisesti myös mak-
sajien käyttämiä etuuksia ja palveluja tai palvelujen ja tulonsiirtojen piiriin tu-
lee samanaikaisesti uusia ryhmiä.

...

Mekanismipohjainen selitys viimesijaisen turvan muita etuuksia vähäi-
semmälle kannatukselle on kaksiosainen. Ensimmäinen mekanismi perustuu
omaan rakennepoliittiseen etuun: viimesijaisia etuuksia käyttää yleensä varsin
pieni osa väestöstä, jolloin ero rahoittajien ja käyttäjien välillä on varsin suuri.
Ero näiden kahden ryhmän välillä on tosin osin fiktiivinen. Nämä etuudet ja
osin myös palvelut rahoitetaan kunnallis- ja valtionveroista, joista jälkimmäi-
seen sisältyy myös välilliset verot. Välilliset verot jakautuvat yhteiskunnassa
laajalti maksettavaksi. Lisäksi harva henkilö on koko elämänsä viimesijaisella
sosiaaliturvalla. Pidemmällä ajalla hänelle kertyy myös maksujaksoja. Siten
todellisuudessa tiettynä hetkenä heikoimmassa asemassa olevat osallistuvat
viimesijaisen sosiaaliturvan rahoitukseen.

Toinen mekanismi perustuu viimesijaisen turvan saajiin liittyvään epä-
luottamukseen. Viimesijaisen turvan piirissä on perinteisesti arveltu olevan
enemmän sosiaaliturvan väärinkäyttöä kuin muualla (ks. myös stm 2000d).

...

Molemmat viimesijaisen sosiaaliturvan kannatusta alentavat tekijät altis-
tavat viimesijaisen sosiaaliturvan ja sen käyttäjät moraalipaniikille. Tuota tut-
kimuksessa ahkerasti käytettyä käsitettä on määritelty monilla eri tavoilla vii-
meisten neljänkymmenen vuoden aikana, jolloin aihe on ollut systemaattisen
tutkimuksen kohteena (K. Saari 2012). Yhteistä määritelmille on poikkeuk-
sellisen emotionaalinen reaktio johonkin määrällisesti suhteellisen vähäiseen
ilmiöön, johon kohdentuu sekä merkittävä mediahuomio että vahvoja poliit-
tisia intressejä. Esimerkkejä moraalipaniikkeja aiheuttaneista ryhmistä ovat
anarkistit tai turkistarhoja valokuvaavat ryhmät, joissa muutamat kymmenet
tai korkeintaan sadat henkilöt ovat valtakunnallisen kiinnostuksen ja usein
myös paheksunnan kohteena. Yleensä tämä kiinnostus aiheuttaa intressiryh-
mien edustajien, puolueiden ja poliitikkojen sekä eri alojen tutkijoiden kom-
mentointia, joka osaltaan lisää keskustelun näyttävyyttä ja näkyvyyttä, ja siten
myös yhteiskunnallista painoarvoa. (Cohen 2002.)
 
Veikkaan että iso osa on myös kyvyttömyys ja työn haun "taidot". Maailma on muuttunut ja nuo on oma taiteenlajinsa nykypäivänä. Pelkkä hakemus sisään ja sormet ristiin ei oikein monestikkaan riitä nykypäivänä, ei aina edes kouluttautuneilla. Toisekseen, toivottavasti koulussa nykyään opetellaan ja valmistellaan nuoria tulevaan, eli opeteltaisiin työnhakemista jne.
 
Ainakin korkeakouluissa järjestetään vastaavia työpajoja. Ne ovat vapaaehtoisia eivätkä kovinkaan suosittuja.
Varmaan liittyy osaltaan siihen että tuollaiseen koulutukseen liittyy omanlaisensa stigma. Eli että tuollainen koulutus olisi tarkoitettu sellaiselle, jolla on jotain ongelmia tai osaamispuutteita, jonka takia se tarvii tuollaista erityiskoulutusta. Jota oletuksena "normaali" ihminen ei tarvi
 
Miten vastataan oikein kysymykseen ”missä näet itsesi viiden vuoden päästä?”.

Kuulin tuon kysymyksen ekan kerran työhaastattelussa 90-luvulla ja viimeksi tänä vuonna. Ehkä tuo kertoo enemmän haastattelijasta (HR).

Kysymyksen tarkoitus on ennen kaikkea selvittää seuraavat asiat:
  1. Ovatko odotuksesi urastasi realistisia?
  2. Oletko tarpeeksi kunnianhimoinen (kyseiseen tehtävään)?
  3. Onko tehtävä linjassa myöhempien tavoitteidesi suhteen?
Työnantajat rekrytoivat mielellään osaajia, jotka haluavat kasvaa ja kehittyä urallaan. Vastauksesi avaa heille, mitä sinä haluat tulevaisuudeltasi.

@kuoris Tämä oli ihan Duunitorin vuoden 2020 nettiartikkelista lainattu. Kyllä, kysymys on klassikko. Ja kyllä, se kysytään meillä jokaiselta. Tervetuloa haastatteluun!
 
Edellisen jälkeen herää kysymys että voisiko joskus olla rehellistä rokkia eikä aina vaan niitä vtun syntikoita?
 
Mun mielestä voitais suoraan kysyä niistä taidoista joita siellä työssä tarvitaan. Oletko tehnyt asiaa x, miten tuttu on y ja onko aikaisemmassa työpaikoissa kokemusta asiasta z. Yleensähän eivät edes haettavan työn toimenkuvasta tiedä niin tarkkaan, että osaisivat edes esittää jonkunlaisen työn kuvauksen, puhumattakaana arvioida työssä vaadittavia aitoja. Siksi ne kyselee näitä täytekysymyksiä, koska eivät tiedä mistään mitään. Eri asia jos siellä on edes joku esimies tai muu mutta sekin voi olla eri osastolta...

Lopulta pitää itse nyhtää nämä tiedot että pääsee kertomaan että on kokemusta x, tein y, z en ole tehnyt mutta tein c ja b ja nehän on samaa asiaa. Seuraavan kerran kysyn haastattelijalta missä se näkee itsensä 5 vuoden kuluttua, miten se kertoisi yrityksestä kaverilleen tai mitkä ovat yrityksen tavoitteet työntekijöiden tulevaisuuden kannalta?
 
Toisaalta psykopaattien tai narsistien läsnäollessa heikkouksien näyttäminen on se Viimeinen Virhe.

Itselläni oli joskus nuorena lähijunassa vastapäätä istui selkeäsi jollain tavalla häiriintynyt tapaus joka alkoi höpistä liikkuvassa junassa, että hänellä on ase mitäs jos hän käyttäisikin sitä. Sen sijaan, että olisin panikoinut työnsin käteni laukkuun ja otin kiinni siellä olevasta sateenvarjosta ja työnsin sen laukun sivuun kiinni siten, että näyttää kun siinä olisi aseenpiippu. Sen jälkeen katon tätä tyyppiä suoraan silmiin ja totesin "minulla on vähän suurempi ase" ja siirsin laukkua siten, että "piippu" osoittaa suoraan häntä kohti. Sen jälkeen vain tuijotin tyyppiä suoraan silmiin mitään sanomatta vähän kuin Clint Eastwoodin länkkereissä tehdään usein luodaan tietynlaista painostavaa tunnelmaa sanomatta sanaakaan. Kun juna pysähtyi seuraavalle asemalla tämä kaveri paineli juosten ovesta ulos. Olen lähes varma, että ei ollut hänen pysäkkinsä. Onneksi olen perinyt isältä ja vaarilta vähän sellaisen vittumaisen näköisen kuutiomaisen naamavärkin ja asennetta. Sekä katsonut paljon Eastwoodin länkkäreitä. :cool:

Turhia taisteluita ja turhaa uhoamista ei kannata tehdä, mutta kyllä elämässä tietyissä tilanteissa kannattaa oppia pitämään puoliaan. Järkevintähän varmaan olisi poistua paikalta ja soittaa poliisit, mutta liikkuvassa junassa se on vähän mahdotonta. Jos tyypillä oikeasti on ase todennäköisesti joku teräase suomessa kun ollaan harvemmin näillä on tuliaseita ei ole järkevää kääntää selkää, koska se heikentää puolustautumismahdollisuuksia jos se kaveri päättääkin käyttää sitä varsinkaan kun junassa ei voi paeta kovin pitkälle.

Mitään etua kyllä tästäkään jutusta ei ole työhaussa jos tämän kertoisi työhaastattelussa varmaan leimaantuisi uhoajaksi tai ongelmien aiheuttajaksi jotenkin ihmisillä on hirveä tarve leimata uhri syylliseksi aina kaikkiin tilanteisiin vaikka hän vain yrittäisi selvitä vaikeasta tilanteesta parhaalla käytössään olevalla tavalla oli se sitten työttömyys tai muu tilanne. Tämä pätee myös taloudenrakenteiden takia työttömiksi joutuneisiin ja moneen muuhunkin asiaan täällä jotenkin moni ihminen korottaa itseään sillä, että pyrkii vaikka väkisin saamaan muut näyttämään huonommilta. Jotenkin tuntuu, että sellaisilla ihmisillä joille itselleen on sattunut ikäviä juttuja ja jotka ovat selvinneet kovista paikoista on vähemmän tarvetta uhota kuin kaiken maailman nojatuolimajureilla, joilla ei ole elämänkokemusta muutamaa metriä äidin tissistä pidemmälle. Juu ja anteeksi, että olen tätä mieltä jokainen toki tekee parhaansa. :p
 
Se on kuulemma niin etteivät kaikki psykot tai narsistit ole väkivalta-tapauksia. Jotkin ovat myös firmojen toimitusjohtajia tai HR-managereita. Niin niiden läsnäollessa jos tulee sekunninkaan murto-osan epäröinti kysymykseen vastattaessa niin sen duunin voi samantien unohtaa. Ei auta vaikka kuinka olisi Alonso-Finnit tai Kivelät luettu kannesta kanteen tai olisi vaikkapa atk-taidot riittävällä tasolla.
 
Se on kuulemma niin etteivät kaikki psykot tai narsistit ole väkivalta-tapauksia. Jotkin ovat myös firmojen toimitusjohtajia tai HR-managereita. Niin niiden läsnäollessa jos tulee sekunninkaan murto-osan epäröinti kysymykseen vastattaessa niin sen duunin voi samantien unohtaa. Ei auta vaikka kuinka olisi Alonso-Finnit tai Kivelät luettu kannesta kanteen tai olisi vaikkapa atk-taidot riittävällä tasolla.

Narsistien kanssa pärjää parhaiten vähän lipomalla persettä ja esittämällä kaikki asiat siten, että naristi luulee, että idea oikeastaan oli hänen itsensä. Narsisteilla on usein hauras persoona, joka ei kestä mitään kritiikkiä ja ylivertaisuukuvitelma, jossa he pitävät itseään ylivertaisina ihmisinä muihin nähden. Narsiteilla menee kuppi nurin jos joku yrittää olla heitä ylempi ja tietävämpi. Psykopaattien kanssa pärjää parhaiten tunnistamalla heidät ja pitämällä etäisyyttä. Jos on pakko olla tekemisissä hoittaa kaikki asiat mahdollisimman nopeasti ja mieluiten aina siten, että läsnä on todistajia.
 
Yleensä ei ole soveliasta muuttaa lainausta ja olla kertomatta siitä.
Yleensä työssäkäyvien on hankala asettua huonompiosaisten asemaan ja yleensä työssäkäyvien paasauksesta käy hyvin selvästi ilmi, ettette tiedä työttömän tukijärjestelmän toimivuudesta yhtään-hevonvitun-mitään. Ja se kävi paremmin selväksi tiivistämällä epäolennaisuudet viestistäsi pois, eikä mitään olennaista menetetty.
 
Yleensä työssäkäyvien on hankala asettua huonompiosaisten asemaan ja yleensä työssäkäyvien paasauksesta käy hyvin selvästi ilmi, ettette tiedä työttömän tukijärjestelmän toimivuudesta yhtään-hevonvitun-mitään. Ja se kävi paremmin selväksi tiivistämällä epäolennaisuudet viestistäsi pois, eikä mitään olennaista menetetty.

Yhtä lailla kuin sanot että työssäkäyvien ei tulisi puhua työttömien asioista, niin voidaan sanoa että työttömien ei tulisi puhua työssäkäyvien asioista. Kuulostaako hyvältä pohjalta rakentavalle keskustelulle?
 
Yhtä lailla kuin sanot että työssäkäyvien ei tulisi puhua työttömien asioista, niin voidaan sanoa että työttömien ei tulisi puhua työssäkäyvien asioista. Kuulostaako hyvältä pohjalta rakentavalle keskustelulle?
Suurin osa työttömistä on työtön vai lyhyitä aikoja. Siten kaikilla on melkein kokemusta työnteosta, pienemmällä osalla on kokemusta pidemmästä työttömyydestä.
 
Yleensähän se menee niin että oma työttömyys on ok, mutta muiden on väärin.

Onhan meillä esimerkiksi kansanedustajia jotka ovat ehdotelleet työttömille jotain risujen keräämistä metsistä, mutta sitten itse jääneet tyytyväisenä vuosikausiksi sopeutumisrahalle.
Tämä on ihan peruspolitiikkaa missä työtön on pääsääntöisesti laiska paska. Esim koko kepun puolueohjelma perustuu siihen että niille muille, eli työttömille on tarjolla vain keppiä, koska se "aktivoi" parhaiten. Tämä kova linja myös uppoaa heidän kannattajiinsa todella hyvin. Mitä paremmin tämä mielikuva laiskasta työttömästä saadaan kannattajille myytyä, sitä varmemmin he myös kepua ja heidän työttömiä kurmottavaa poliitiikkaa äänestävät. Mutta kepunkin kohdalla kun on omista kannattajista kysymys, niin keppi onkin huono asia. Esimerkiksi tässä tuvekeskustelussa sama kepu haluaa niitä karkkipalkintoja ja positiivisia kannustimia omilleen. Yhtäkkiä ne pakot, velvollisuudet ja leikkaukset eivät vaan toimikaan...

Politiikka onkin enemmän tietyn ideologian noudattamista päätöksissä kuin aidosti faktapohjaista ongelmien ratkomista. Ja omille paremman lupaamista ja hankkimista ja sen vihatun tai väärämielisen kansanosan elämisen haittaamista.. Esimerkkinä tästä vaikka tämä kokkaripuolueen budjettiohjelma, mikä on ihan puhdas tulonsiirto köyhiltä varakkaille. Mutta kun se keneltä otetaan on saatu maalattua sellaisen laiskan paskan mielikuvan kohteeksi, niin ottaminen on helppoa. Kokkarit taputtaa kun työttömiltä otetaan ja itse saadaan.

Eli vain omakohtainen kokemus oikeuttaa aiheesta keskusteluun?
Yleisellä tasolla ei voi odottaa mitään sanomisen arvoista olevan henkilöllä jolta puutuu sekä kokemus että tieto siitä mitä se työttömyys pitää sisällään. Ongelma nähdään vain sen oman poliittisen linssin läpi puna-valkoisena kahden värin kontrastina ja työttömät laitetaan yhdeksi homogeeniseksi massaksi, missä kaikki ovat *keksi joku negatiivinen mielleyhtymä ja laita se tähän*.
 
Yleensähän se menee niin että oma työttömyys on ok, mutta muiden on väärin.

Onhan meillä esimerkiksi kansanedustajia jotka ovat ehdotelleet työttömille jotain risujen keräämistä metsistä, mutta sitten itse jääneet tyytyväisenä vuosikausiksi sopeutumisrahalle.

Työttömien tylyttäjä Susanna Koski ainakin nostaa sopeutumisrahaa tyytyväisenä tiputtuaan eduskunnasta. Hänen mielestään myös työehtosopimusten yleisitovuus pitäisi romuttaa. Susanna Kosken ei tarvitse asioida te-toimiston tai kelan kanssa saadakseen etuutensa, joten hän ei joudu asioimaan samoilla luukuilla ja palveluissa missä halveksimansa työttömät asioivat. Eikä Susanna voi sopeutusmisrahakaudella joutua karenssille mitenkään toisin kuin työttömät voivat eikä Susannaa pakoteta osallistumaan työttömyysturvan leikkaamisen uhalla työvoimapalveluihin.

Kaikkein härskeimmissä tapauksissa ex-kansanedustaja tiputtuaan eduskunnasta on jäänyt vuosikausiksi sopeutumisrahalle vaikka olisi saanut työpaikkansa takaisin pelkällä omalla ilmoituksella, koska on virkavapaalla virastaan ja sen virkavapaan voi päättää, koska tahansa pelkällä omalla ilmoituksella. En muista tämän tapauksen nimeä se oli joku kokoomuksen listoilla ollut rehtori nainen.

PS:n ja sinisten ex-kansanedustaja Reijo Hongisto teki siten, että palasi poliisin virkaansa, mutta vain 50% työajalle, koska voi sillä tavalla toimimalla nostaa siihen päälle täyden sopeutusmisrahan. Tällä tavalla toimimalla hän tekee puolet vähemmän töitä, mutta saa saman verran rahaa kuin mitä saisi täysistä työtunneista. Eli kansanedustajat voivat myös toimia tällä tavalla, että tekevät vähemmän työtunteja tarkoituksellisesti voidakseen saada samat rahat pienemmällä määrällä töitä kun voivat yhdistää palkan ja sopeutumisrahan.

 
Yleisellä tasolla ei voi odottaa mitään sanomisen arvoista olevan henkilöllä jolta puutuu sekä kokemus että tieto siitä mitä se työttömyys pitää sisällään. Ongelma nähdään vain sen oman poliittisen linssin läpi puna-valkoisena kahden värin kontrastina ja työttömät laitetaan yhdeksi homogeeniseksi massaksi, missä kaikki ovat *keksi joku negatiivinen mielleyhtymä ja laita se tähän*.
Jos näkemys työttömyydestä on yksinkertainen, tai poliittisesti värittynyt, niin ainoa mahdollisuus muuttaa sitä on keskustella asiasta ja avata aihetta niiden taholta, joilla on parempaa tietoa ja kokemusta aiheesta. Vaihtoehtona on, että henkilö ei tuo ajatuksiaan esille ja ajattelee asiasta jatkossakin samalla tavalla.

Tässä toki oletetaan, että joku kirjoittaa aiheesta mielipiteensä, koska haluaa osallistua keskusteluun. Kaikki eivät halua. Esimerkiksi poliitikoilla on tapana pitää saarnan kaltaisia puheenvuoroja, joilla pyritään vain vahvistamaan jotain ajattelutapaa. Tästä malliesimerkkejä näkee esimerkiksi eduskunnan ohipuhumistunnilla.
 
Suurin osa työttömistä on työtön vai lyhyitä aikoja. Siten kaikilla on melkein kokemusta työnteosta, pienemmällä osalla on kokemusta pidemmästä työttömyydestä.
Tässä katjussa kai keskustellaan monesta.

Lyhytaikainen työttömyys, niin se on keskustelua työnhausta ja sen saamisesta, se kuskustelu koskettaa myös työssäolevia jotka hakevat uutta työpaikkaa.

Kilpailevat samoista pesteistä.

Jos puhutaan muista työttömistä niin sitten keskusteluun tulee mukaan ne kannustinjutut, ansisidonnaiset, työttömyyden "syyt".

Kannustinloukkuja kritisoidaan ja ne ovat hyvin tärkeä ongelmia. Yksilö valitsee hetkessä sen itselleen , parhaan, helpoimman vaihtoehdon.
 
Jos näkemys työttömyydestä on yksinkertainen, tai poliittisesti värittynyt, niin ainoa mahdollisuus muuttaa sitä on keskustella asiasta ja avata aihetta niiden taholta, joilla on parempaa tietoa ja kokemusta aiheesta. Vaihtoehtona on, että henkilö ei tuo ajatuksiaan esille ja ajattelee asiasta jatkossakin samalla tavalla.
Tässä on nyt yli 30 sivua viestejä, joista hyvin moni kumoaa @Jooga:n typerän mielipiteen, joka perustuu pelkkään mutuun siitä kuinka tukien tulisi toimia jossain lintukodossa, eikä siitä kuinka ne todellisuudessa toimivat. Kyseinen mielipide ei kuitenkaan näytä muuttuvan mihinkään suuntaan, joten järjellä ajateltuna jälkimmäinen vaihtoehto varmaan olisi järjellisen keskustelun kannalta parempi. Tai sitten se kolmas vaihtoehto, että käydään vinkumassa porvari-modelle (joka ei saa yleensä edes trolleja bannattua reporteista huolimatta) että nyt on käynyt kamala vääryys kun on lainattu viestiä ihan väärin.

Pitää varmaan tehdä Kultalusikka Perseessä Syntyneiden Porvarien Elämää käsittelevä lanka, minne jokainen meistä työttömistä voi käydä sitten kertomassa millaista se on, vaikka siitä ei minkäänlaista käryä (ainakaan itselläni) olekaan.
 
Tässä on nyt yli 30 sivua viestejä, joista hyvin moni kumoaa @Jooga:n typerän mielipiteen, joka perustuu pelkkään mutuun siitä kuinka tukien tulisi toimia jossain lintukodossa, eikä siitä kuinka ne todellisuudessa toimivat. Kyseinen mielipide ei kuitenkaan näytä muuttuvan mihinkään suuntaan,...
Kelasin viestejä taaksepäin, ja ilmeisesti lähti tästä viestistä , jos lyhyesti kertoi olevan työelämässä, ja perusteli järjestelmän ongelmia ja kannatta työttömyyskorvauksissa ns kannustin osuutta. Kritisoi jotain kannustumia.

30 sivua taaksepäin en kelannut, mutta tuon viestin jälkeen ei oikein osunut silmiin viestejä joiden olisi voinut kuvitella hänenmielipidettä kääntää. Saati että olisi ollut kunnon ehdotuksia.

Työttömyysturvan pitää alla kannustava, vastikkeellisuus sellaiseksi yleensä lasketaan, se sitten niin kirjava juttu mitä se voi olla.

Tilastoissa kiinnostaa työttämät työnahkijat, siis ne jotka oikeasti ovat työnhakijoita, mutta eivät ole töitä saaneet.
Tilastoissa kiinnostaa työllisyysaste ja erilaiset huoltosuhteet.

Jos halutaan maksaa työttömyystukea, niin tason sovittaminen on vaikeaa, se on tarpeeton jos se vastaan perustoimeentuloa, voi olla perusteltua silloin jos jako/haku prosessit erilaisia, esim työttömyystuen voisi saada heti nopeasti ja helposti ja siitä siirryttäisiin toimeentulotukeen.

Jos työttömyystuki toisi perusttoimeentulotukea korkeamman tason, niin siinä sitten tarvitaan niitä vastikkeellisia elementtejä, joudutaan rakentelen hallinto himmeleitä, erilaisia mita virityksiä mitä nähty.



Vastikeettomuus lisää työttömyyttä.


Mutta en siihen keskustelluun liikaa sekoittaisi myitä syitä miksi yksilö on työtön, muut syyt vaatii taasen syyn mukaisia toimia, mutta ei niitä kannata ratkaista vastiikkettomalla työttömyytuella.



**
Termit vähän puhekieltä.

Työttömyys tuilla tarkoitan niitä työttömyydestä maksettavia etuuksia. "työttömyyskorvauksia", poislukien mm. kultaiset kädenpuristukset.

Perustoimeentulotuella vastikeettomia perustoimeentulon tukia.
 
Kelasin viestejä taaksepäin, ja ilmeisesti lähti tästä viestistä , jos lyhyesti kertoi olevan työelämässä, ja perusteli järjestelmän ongelmia ja kannatta työttömyyskorvauksissa ns kannustin osuutta. Kritisoi jotain kannustumia.

30 sivua taaksepäin en kelannut, mutta tuon viestin jälkeen ei oikein osunut silmiin viestejä joiden olisi voinut kuvitella hänenmielipidettä kääntää. Saati että olisi ollut kunnon ehdotuksia.

Löysit ensimmäisen viestini ja luit sen, mahtavaa! Teit varmaan enemmän kuin moni minua kritisoineista on tehnyt.

Ilmeisesti otin virheellisellä tavalla politiikan mukaan keskusteluun ja se triggeröi monia, jolloin omaa viestiäni ei edes yritetty sisäistää. Ihmettelen vielä mikä on oma typerä mielipiteeni keskustelussa.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
285 245
Viestejä
4 898 950
Jäsenet
78 946
Uusin jäsen
Eister

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom