Työmarkkinakierrokset.

[samsungaaja]

Tää on aina tämä sama. Jos olisi heti pyydetty se realistisempi 3% vuodelle ja sanottu ettei sitä vastaan esitetä tätä perinteistä lakko teatteria. Olisi tuolla taktiikalla saatu enemmän, mutta todellisuudessa noita herroja duunari oikeasti kiinnosta. Kunhan pääsevät pätemään ja näyttämään että vielä me täällä ollaan ja teidän etuja ajetaan. Pääasiahan on että jäsenet maksaa jotta voidaan nauttia 200k vuosipalkasta.

Tai 3 % vaatimuksella olisi tullut 1,5 %, ei nyt vaan pystytä parempaan ja ajat ovat kovat..

 

[Vepasto]

Tuo työpaikkakohtainen erä on huvittava siinä mielessä, että pelkän yleiskorotuksen saaneet kustantavat sen.
Neuvotteluissa pitäisi sopia ainoastaan yleiskorotuksista ja jos työnantajalla on halua palkita joitakin, niin mikään ei estäisi.

Tämä on niin totta.

 

[Artsi_]

Ihan hyvä tulos, jos yhtään olette perillä niin mekaaninen metsäteollisuudessa on tehty 4% sopimuksia kahdelle vuodelle että jepjep...

 

[khyllä]

Kuvittelitko oikeasti että tässä taloustilanteessa tulisi muuta?

Aina vedotaan tuohon taloustilanteeseen. Eihän täällä ole ikinä hyvä taloustilanne työnantaja puolen mielestä. Silti johtajille voidaan maksaa ylisuuria bonuksia vaikka taloustilanne olisi vielä huonompi.

 

[kilroy1]

Teollisuusliiton työnantajien taloustilanteeseen en ota kantaa mutta kaupan alalla tuo ei mene läpi. Kaupanalalla kasvu on tasaista ja tulokset kohdallaan. Työnantajat tekevät kaikkensa että alasta on tullut läpikulkuamnatti missä turha luulla että siitä tulisi kenellekään ura. Ammattitaidon ja työntekijöiden arvostus alhaalla.

 

[Mika__]

Ammattitaidon ja työntekijöiden arvostus alhaalla.

Onko työn tuottavuus noussut yhtään? Kaupan alalla en ymmärrä yhtään isompia korotuksia, duuni on semmoista että viikon koulutuksella sen tekee vaikka naapurin spanieli. Minusta siitä on turha kuvitella sen olevan mitään muuta kuin ensimmäinen merkintä nuoren CV:n. Kuka jaksaisi nakkaa lauantaimakkaraa hyllyyn pidemmän aikaa?

 

[Vepasto]

Onko työn tuottavuus noussut yhtään? Kaupan alalla en ymmärrä yhtään isompia korotuksia, duuni on semmoista että viikon koulutuksella sen tekee vaikka naapurin spanieli. Minusta siitä on turha kuvitella sen olevan mitään muuta kuin ensimmäinen merkintä nuoren CV:n. Kuka jaksaisi nakkaa lauantaimakkaraa hyllyyn pidemmän aikaa?

Hyvin ikävästi sanottu.
Miten työn tuottavuutta arvioisit tässä asiayhteydessä?

 

[Mika__]

Hyvin ikävästi sanottu.
Miten työn tuottavuutta arvioisit tässä asiayhteydessä?

Niin kuten aina? Onko työntekijän panos vähintään semmoinen, että työnantaja tienaa 2x tämän palkan minimissään per kuukausi? Tuolloin puhutaan minimitasosta, että työssä on jatkuvuutta.

Mikä siinä oli väärin/ikävää? Olen ollut kaupassa opiskelujen ohessa pari vuotta joskus 90- luvun alussa. En voisi kuvitella, että aikuisena opiskelujen jälkeen sitä tekisi ns. kokoaikatyönä.

Jossain lihatiskillä nyt joutuu jotain osaamaankin mutta jos puhutaan ruokakaupoista, onhan se sitä makkaran heittelyä hyllyyn. Toki haasteita tulee enemmän myyntityössä, mutta sekin on enenmän luonteesta kiinni kuin varsinaisesta kylmästä paperien mukaisesta osaamisesta, toki palkkauskin on erilainen. Haastavimmat hommat kaupan alalla lienee tuolla logistiikan puolella keräilykoneiden ja kuljettamien parisss.

 

[jetblack]

Niin kuten aina? Onko työntekijän panos vähintään semmoinen, että työnantaja tienaa 2x tämän palkan minimissään per kuukausi? Tuolloin puhutaan minimitasosta, että työssä on jatkuvuutta.

Mikä siinä oli väärin/ikävää? Olen ollut kaupassa opiskelujen ohessa pari vuotta joskus 90- luvun alussa. En voisi kuvitella, että aikuisena opiskelujen jälkeen sitä tekisi ns. kokoaikatyönä.

Jossain lihatiskillä nyt joutuu jotain osaamaankin mutta jos puhutaan ruokakaupoista, onhan se sitä makkaran heittelyä hyllyyn. Toki haasteita tulee enemmän myyntityössä, mutta sekin on enenmän luonteesta kiinni kuin varsinaisesta kylmästä paperien mukaisesta osaamisesta, toki palkkauskin on erilainen. Haastavimmat hommat kaupan alalla lienee tuolla logistiikan puolella keräilykoneiden ja kuljettamien parisss.

Onhan siellä osastovastaavat, kassapalveluvastaavat, apulaismarketpäälliköt, vuoropäälliköt päälliköt ja muut. Keskolla, lidlillä ja S-ryhmällä varmaan vähän eri rakenteet. Ei kai siellä enään pelkkiä hyllyttäjiä ole. Harvassa paikassa on enään yhtä tekijää yhteen hommaan vaan pitää tehdä kaikkia hommia. Ketkä sitten on pamin alaisuudessa ja ketkä jonkun muun tessin alla...

 

[antti-x]

Täytyy sanoa että tuo tasan kaksi tälle vuodelle samalla kun SAK on ilmoittanut 10% 2 vuodelle tavoitteesta tuntuu aika mahdotomalta. Voisi kuvitella että 8% 3 vuoden aikana on aika lähellä lopullista tulosta esim 3+2,5+2,5 tyylisesti. Sen enempään ei työnantajapuoli varmaan taivu millään.

Suht hyvin ennustin, kumulatiivisesti juurikin tuon 8% kolmen vuoden aikana vaikka vähän vähemmän tänä vuonna kuin veikkasin.

 

[Boulder]

Tuo työpaikkakohtainen erä on huvittava siinä mielessä, että pelkän yleiskorotuksen saaneet kustantavat sen.
Neuvotteluissa pitäisi sopia ainoastaan yleiskorotuksista ja jos työnantajalla on halua palkita joitakin, niin mikään ei estäisi.

Meillä on tähän mennessä käynyt aina niin, että yrityskohtainen erä on jaettu kaikille. Eipä tarvi arpoa voittajia.

 

[khyllä]

Meillä on tähän mennessä käynyt aina niin, että yrityskohtainen erä on jaettu kaikille. Eipä tarvi arpoa voittajia.

Paikallista erää ei ole pakko myöskään antaa kenellekään. Jos työnantaja niin päättää.

 

[samsungaaja]

Kai tuo 2 %/v on sitten "ok" tai normaali neuvottelutulos mutta kyllä se 10 %/2v oli sitten jäsenten pellenä pitämistä kun jäätiin noin kauas tavoitteesta ts. ei ollut todellisuudessa mitään mahdollisuuksia. Joku 3-3,5 % tulos niin olisi voinut uskoa että jotain oikeaakin vääntöä tuosta käytiin.

 

[_epe_]

Jotenkin tuo kampaviinerit alkaa tuntua liian uskottavalta.

 

[Boulder]

Paikallista erää ei ole pakko myöskään antaa kenellekään. Jos työnantaja niin päättää.

Meillä on varmaan ymmärretty, ettei kannata perseillä tuollaisella asialla.

 

[Eore]

Niin kuten aina? Onko työntekijän panos vähintään semmoinen, että työnantaja tienaa 2x tämän palkan minimissään per kuukausi? Tuolloin puhutaan minimitasosta, että työssä on jatkuvuutta.

Mikä siinä oli väärin/ikävää? Olen ollut kaupassa opiskelujen ohessa pari vuotta joskus 90- luvun alussa. En voisi kuvitella, että aikuisena opiskelujen jälkeen sitä tekisi ns. kokoaikatyönä.

Jossain lihatiskillä nyt joutuu jotain osaamaankin mutta jos puhutaan ruokakaupoista, onhan se sitä makkaran heittelyä hyllyyn. Toki haasteita tulee enemmän myyntityössä, mutta sekin on enenmän luonteesta kiinni kuin varsinaisesta kylmästä paperien mukaisesta osaamisesta, toki palkkauskin on erilainen. Haastavimmat hommat kaupan alalla lienee tuolla logistiikan puolella keräilykoneiden ja kuljettamien parisss.

Eiköhän se haastavin osuus kaupan alan töissä ole palvella ystävällisesti kaltaisiasi tai vastaavan asenteen omaavia asiakkaita.

 

[Ylimaisteri]

Kuvittelitko oikeasti että tässä taloustilanteessa tulisi muuta?

Tämä se onkin hauska argumentti. Jos, menee hyvin taloudessa, ei voi korottaa palkkoja. Jos menee huonosti taloudessa, ei voi korottaa palkkoja.
Ihan sama mikä on talouden tilanne, niin koskaan ei ole hyvä hetki korottaa palkkoja. Korotukset on olleet paskoja nousu- sekä laskukaudella. Tuntuu vähän käsittämättömältä jos firmat tekee miljardivoittoja, mutta palkkoja ei voi nostaa vaan niiden pitää aina laahata 20 vuotta jäljessä.

Itse hassusti työuraa aloitellessa 2006 palkka oli 1400€, ja tuolla tuli hyvin toimeen, ja rahaa hummailuun.
Nyt 2800€, ja hyvä että saa kaikki laskut maksettua ja mitään ei jää säästöön.

 

[kilroy1]

Onko työn tuottavuus noussut yhtään? Kaupan alalla en ymmärrä yhtään isompia korotuksia, duuni on semmoista että viikon koulutuksella sen tekee vaikka naapurin spanieli. Minusta siitä on turha kuvitella sen olevan mitään muuta kuin ensimmäinen merkintä nuoren CV:n. Kuka jaksaisi nakkaa lauantaimakkaraa hyllyyn pidemmän aikaa?

Puhuinko missään kohtaan päivittäistavarakaupasta ? Ei pieneen mieleesi (yllättävää että ei..) tullut että myös ammattitaitoa, osaamista ja kokemusta vaativa erikoistavarakauppa kuuluu saman sopparin alle. Siellä se ammattitaito on vähän pidemmän tien takana.. puhutaan vuosista jotta voi sanoa olevansa ammattilainen. Myös tuottavuus on sillä ammattilaisella eri luokkaa vaikka työnantaja ei siitä haluakkaan maksaa.

 

[jjasco]

Kannattais katsoa muutakin niistä neuvottelutuloksista kuin pelkkiä numeroita.

Tämäkin siellä oli ""Teknologiateollisuuden työntekijöiden uudessa työehtosopimuksessa muutosneuvotteluiden vähimmäisajat säilyvät ennallaan, eli palkanmaksu jatkuu muutosneuvotteluiden lakiin kaavailtua minimiä kaksi kertaa pidempään. Irtisanomiseen vaaditaan jatkossakin painava syy. Sopimuksessa on turvattu paikallisen sopimisen tapahtuvan työehtosopimuksessa määriteltyjen osapuolten kanssa, eli luottamusvaltuutettu ei voi tehdä paikallisia sopimuksia. ""

Ei ole ollut ilmaisia noikaan kirjaukset kun noita hallitus on heikentämssä työlainsäädäntöön siinä missä työnantajapuoli myös vaatii noita. Joten nyt saadut prosentit on kompromisseja.

 

[SampoTexaa]

Tämä se onkin hauska argumentti. Jos, menee hyvin taloudessa, ei voi korottaa palkkoja. Jos menee huonosti taloudessa, ei voi korottaa palkkoja.
Ihan sama mikä on talouden tilanne, niin koskaan ei ole hyvä hetki korottaa palkkoja. Korotukset on olleet paskoja nousu- sekä laskukaudella. Tuntuu vähän käsittämättömältä jos firmat tekee miljardivoittoja, mutta palkkoja ei voi nostaa vaan niiden pitää aina laahata 20 vuotta jäljessä.

Itse hassusti työuraa aloitellessa 2006 palkka oli 1400€, ja tuolla tuli hyvin toimeen, ja rahaa hummailuun.
Nyt 2800€, ja hyvä että saa kaikki laskut maksettua ja mitään ei jää säästöön.

Jos menee hyvin taloudessa niin maksetaan bonuksia. Jos yrittäjät nostaisi duunareiden palkkoja isosti aina noususuhdateessa niin se on venäläistä rulettia firman talouden kanssa. Vai suostuisiko liitot siihen että palkkoja lasketaan laskusuhdanteessa? Ei ikinä!

Tiesitkö että 93% suomen yrityksistä on alle 10 henkilön yrityksiä. Noilla määrillä ei tehdä miljardia voittoa. Tekeekö yksikään tällä hetkellä?

Saanko arvata. Et asu enää samankokoisessa ja varustellussa asunnossa, sinulla on parempi auto, parempi telkkari, maksoitko puhelimesta +500€, oliko Netlixiä, spotifytä jne Veikkaan että koko elintaso on vivutettu korkeammalle.

 

[Eore]

Jos menee hyvin taloudessa niin maksetaan bonuksia. Jos yrittäjät nostaisi duunareiden palkkoja isosti aina noususuhdateessa niin se on venäläistä rulettia firman talouden kanssa. Vai suostuisiko liitot siihen että palkkoja lasketaan laskusuhdanteessa? Ei ikinä!

Tiesitkö että 93% suomen yrityksistä on alle 10 henkilön yrityksiä. Noilla määrillä ei tehdä miljardia voittoa. Tekeekö yksikään tällä hetkellä?

Saanko arvata. Et asu enää samankokoisessa ja varustellussa asunnossa, sinulla on parempi auto, parempi telkkari, maksoitko puhelimesta +500€, oliko Netlixiä, spotifytä jne Veikkaan että koko elintaso on vivutettu korkeammalle.

Haluisin nähdä ne duunaritason bonukset. Lähes kaikkialla ne on luokkaa ”kakkukahvit firman konttorilla”. Kaikilla toimiston ilmansekoittajilla ja muilla excel-miehillä tietty on tulospalkkiot, mihin koitetaan päästä esim pitämällä palkkakulut mahdollisimman matalana.

 

[Mika__]

Puhuinko missään kohtaan päivittäistavarakaupasta ? Ei pieneen mieleesi (yllättävää että ei..) tullut että myös ammattitaitoa, osaamista ja kokemusta vaativa erikoistavarakauppa kuuluu saman sopparin alle. Siellä se ammattitaito on vähän pidemmän tien takana.. puhutaan vuosista jotta voi sanoa olevansa ammattilainen. Myös tuottavuus on sillä ammattilaisella eri luokkaa vaikka työnantaja ei siitä haluakkaan maksaa.

Minä otin yleisesti kantaa tähän kierrokseen ja taas kerran sen peruskauppojen/Pamin lakkointoon, mainitsin kyllä että myyntityössä on haasteensa, tietysti, etenkin mitä spessumpaan alaan ja alaan mennään. Tähän liittyen, olen aina karsastanut ajatusta, että esim Verkkis ja muut tekniset käyttää kaupan tessiä, luulisi että näihin vaativiin vaikka väkisin haettaisiin järkevämpi tes.

Tämä vain kulminoituu siihen mikä suurelle yleisölle näkyy, eli markettien lakkouhkana ja siihen, että yleensä perusteena korotustarpeille pidetään, että kun jotkut toiset saavat, hinnat kallistuu jne. Jotka eivät mitenkään liity lopulta siihen onko tarpeen/mahdollista korottaa palkkoja.

Palkkojen korotuksen eväät löytyvät siitä, että onko varaa maksaa enempää, onko työn tuottavuus kasvanut, kannattaako palkata lisää ihmisiä vai korvata automaatiolla/tekoälyllä ja mikä on alan tulevaisuudennäkymä tällä saralta.

Eiköhän se haastavin osuus kaupan alan töissä ole palvella ystävällisesti kaltaisiasi tai vastaavan asenteen omaavia asiakkaita.

Voi kyynel, osaatko keskustella aiheesta, ei muista keskustelijoista? Miten minun kirjoitus päivittäisttavarakaupan alasta liittyy mitenkään siihen mitä kaupassa teen? En minä mitään asennetta kaupassa pidä ihmisten välisessä kommunikoinnissa, kuten en muuallakaan. En keksi syytä vittuilla heille mistään enkä mene sinne etsimään kohteita valitukselle tai ylipäätään kommunikoinnille.

Mainitsin vain, että se on matalan koulutuksen entry level homma yleensä ihmisten työuran alussa ja siihen perehdytys on nopea prosessi ja pohjalle piisaa matala koulutus, toki kielitaidosta plussaa. Tämä kaikki tarkoittaa että duunareita löytyy runsaasti jotka suoriutuvat hommasta -> palkkataso ei ikinä nouse kovin paljon.

Senhän takia alalla on paljon opiskelijoita koska tuskin löytyy tarpeeksi vanhempaa väkeä joille se maistuisi +40v uran verran. Opiskelijoille myös kelpaa hyvin osa-aikahommat, ilta- yö ja viikonloppuhommat. Perheelliset eivät näistä innostu.

Näkisin kyllä alalla mahdollisuuden myös työuran loppupäähän lisäansioille mitä moni hakee eläkkeellä. Heillähän osaaminen olisi monesti aika overkill mutta se ikäpolvi ei osaa olla jouten ja asenne on, että töihin mennään tekemään töitä, fysiikka luo suurimmat rajoitteet.

 

[_epe_]

Kumminkin sillä palkalla pitäisi pystyä elämään.
Työn pitäisi mahdollistaa edes kohtuullinen vapaa-ajan vietto.
Eli ei ainoa ajatus miten tulisi toimeen edes seuraavaan tiliin asti.

 

[Ed!]

Kumminkin sillä palkalla pitäisi pystyä elämään.
Työn pitäisi mahdollistaa edes kohtuullinen vapaa-ajan vietto.
Eli ei ainoa ajatus miten tulisi toimeen edes seuraavaan tiliin asti.

Tuosta vapaa-ajasta olen hieman eri mieltä, ei tarvitse katsoa kuin sata vuotta taakseppäin niin töitä tehtiin auringonnoususta laskuun.. Ihan vain että pysyy hengissä.

Viimeiset kaksi vuosikymmentä jokaisella työssäkäyvällä oli mahdollisuus lähes ilmaiseen lainarahaan ja vaurastumiseen, mahdollisuuden joko käytti tai sitten ei.

Mutta ei se vapaa-ajan harrastuksien maksaminen työnantajalle kuulu

 

[Timo 2]

Työnantajat on jo ehtineet valittaa liian suurista korotukssista, kun palkat nousee peräti vajaa 8 % 3 vuoden aikana.

Teknologiateollisuuden työnantajat: Palkkasopu liian kallis kilpailukyvylle

Teknologiateollisuuden työnantajien toimitusjohtaja Jarkko Ruohoniemi kertoi lauantaina olevansa tyytyväinen Teollisuusliiton lakonuhkien väistymiseen...

www.ksml.fi

Ehdotan että jatkossa sidotaan duunari pakkkakehitys johtajien palkkakehitykseen. Silloin nähdään mihin yrityksillä on oikasti varaa ja mihin ei.

Mutta ei se vapaa-ajan harrastuksien maksaminen työnantajalle kuulu

Niin, ja kun palkkoja lasketaan, niin ei tarvii työntekiän miettiä harrastuksia, kun voi vain nukkua ja käydä töissä sen 996 rytmin mukkaan. Työ on parasta harrastusta.

Ai pahus, sunnuntaille työntekiälle jäi vielä luppoaikaa. Ehkäpä sekin voidaan korjata laskemalla palkkoja joilloin duunari on halukas senkin uhraamaan firman eteen samaan aikaan kun johtaja on aina sen miljoonapalkkansa ansainnut riippumatta firman tuloksesta.

 

[Mika__]

Kumminkin sillä palkalla pitäisi pystyä elämään.
Työn pitäisi mahdollistaa edes kohtuullinen vapaa-ajan vietto.
Eli ei ainoa ajatus miten tulisi toimeen edes seuraavaan tiliin asti.

Tämä on juuri se (pahoittelut sanavalinnasta) idioottimaisuus jota vastaan olen. Koko ajatusmaailma on mielestäni viallinen tuossa. Ei ihmisten palkalla pärjääminen ja vapaa-aika ole työnantajan vastuulla. Työn tuottavuus ja tarpeellisuus/vaativuus määrittelee palkkatason. Jos liksa on liian pieni vaatimuksiin nähden, siihen ei löydy tekijöitä ja vaihtuvuus on suurta.

Kannatan reilua korvausta tehdystä työstä, mutta kannattavuuden rajoissa ja suhteessa työn vaativuuteen nähden. Näen aina punaista kun näkee lakkojen aikaan tuota käytettävän, ’mutta kun muutkin saavat ja hinnat nousee’.

Yleiskorotukset ovat myös hiton huono tapa jakaa hyvää työntekijöille, siinä laiskat ja huonot saa samat edut kuin hyvät.

 

[Timo 2]

Yleiskorotukset ovat myös hiton huono tapa jakaa hyvää työntekijöille, siinä laiskat ja huonot saa samat edut kuin hyvät.

Yleiskorotus on vain minimi. Sille "hyvälle" (usein pomon pojalle, tms) saa maksaa aina enemmän.

 

[Mika__]

Yleiskorotus on vain minimi. Sille "hyvälle" (usein pomon pojalle, tms) saa maksaa aina enemmän.

Toki ja näitä yli 10 vuotta aikoinaan tehneenä, yrityksellä on kokonaisbudjetti korotuksille, esim 8% ja ensin jännitetään mikä on yleiskorotus + paikallinen perälauta, esim 2,8% yleiskorotuksena ja paikallisesti sovittava 1,2%. Ensinmainittu voidaan jakaa prosentuaalisesti tai esim euromääräisenä, jolloin se ei kasvata tuloeroja talon sisällä, 1,2% voidaan käyttää palkkakuoppaan jääneiden avittamiseen jne. Talo sitten käyttää lopun korotusbudjetin kuten haluaa. Yleensä varmistaa coretekijöiden palkkakehityksen.

Eli aina se korotusbudjetti on suurempi kuin mitä neuvotteluissa on sovittu. Mutta harvemmin jos koskaan yleiskorotuksena halutaan jakaa minimiä enempää.

 

[_epe_]

Tämä on juuri se (pahoittelut sanavalinnasta) idioottimaisuus jota vastaan olen. Koko ajatusmaailma on mielestäni viallinen tuossa. Ei ihmisten palkalla pärjääminen ja vapaa-aika ole työnantajan vastuulla. Työn tuottavuus ja tarpeellisuus/vaativuus määrittelee palkkatason. Jos liksa on liian pieni vaatimuksiin nähden, siihen ei löydy tekijöitä ja vaihtuvuus on suurta.

Kannatan reilua korvausta tehdystä työstä, mutta kannattavuuden rajoissa ja suhteessa työn vaativuuteen nähden. Näen aina punaista kun näkee lakkojen aikaan tuota käytettävän, ’mutta kun muutkin saavat ja hinnat nousee’.

Yleiskorotukset ovat myös hiton huono tapa jakaa hyvää työntekijöille, siinä laiskat ja huonot saa samat edut kuin hyvät.

Ei ihmisten palkalla pärjääminen/kannatan reilua korvausta tehdystä työstä?

 

[Paapaa]

Sopu oli huomattavasti realistisempi ja järkevämpi kuin älytön reilun 10%:n vaatimus 2 vuodelle, joka alussa jostain syystä ilmoille kajautettiin. Nyt vaikutus taitaa olla noin 5,5% kahdessa vuodessa (2,5 % + 2,9%). En tiedä, mitä AY koki saavuttavansa sillä, että asettaa täysin epärealistisen tavoitteen ja sitten saa ulos huomattavasti matalamman, jota sitten yritetään jotenkin perustella voittona jäsenille. Jäsenille tämä antaa paremmat edellytykset työpaikan säilymiseen, joten ei tätä kannata nähdä vain epäonnistumisena.

Hyvänä asiana pidän suhteellisen järkeviä perusteluja, jotka AY ilmoitti tälle maltillisemmalle sovulle: inflaationäkymien muutos, epävarmuuden kasvaminen maailmalla. Ja vielä parempana sitä, että lakkoilu vihdoin päättyy tältä osin ja yritysten epävarmuus lakkoilun osalta loppuu. Päätös ei näköjään ollut edes yksimielinen Teollisuusliitossa.

Teollisuusliiton johto perusteli tiedotustilaisuudessa sopimuksen hyväksymistä sillä, että syksyn jälkeen ennusteet tulevien vuosien hintojen noususta ovat pienentyneet ja toisaalta epävarmuus maailmalla kasvanut. Teollisuusliitto laskee, että kahdeksan prosentin palkan nousu riittää kuromaan kiinni takavuosina syntyneen ostovoimakuopan.

Teollisuusliiton hallitus ei ollut yksimielinen. Se hyväksyi neuvottelutulokset äänin 17–4.

Teollisuus | Merkittävä sopu syntyi: Palkat nousevat 8 prosenttia kolmessa vuodessa

Teknologiateollisuuden ja kemianteollisuuden työntekijöiden työehdoista syntyi sopimukset.

www.hs.fi

 

[Mika__]

Ei ihmisten palkalla pärjääminen/kannatan reilua korvausta tehdystä työstä?

Minusta nuo ovat kaksi eri asiaa. Ei se ole työnantajan vastuulla ottaa kantaa tai olla huolestunut jos palkalla ei pärjää, puhumattakaan riittääkö liksasta lomaan tai harrasteisiin mitään. Ne ovat yksilön vastuulla täysin. Jos liksa ei riitä, pitää tehdä valintoja, esim lisätä työntekoa, kouluttautua parempiin töihin tai hyväksyä asia ja lopettaa valittaminen.

Reilu palkka on ilman kusetuksia, oikein laskettu, yritys voi hyvin kannattavana pistää normitessin päälle lisiä kuten kaupan alalla esim Lidl taitaa tehdä. Yritys voi myös tarjota etuja palkan ohella pitääkseen hyvää työvoimaa.

Eli tuossa tullaan kohtaan miten paljon enemmän työpaikan pitää maksaa ja tarjota muuta hyvää jos alalle ei löydy tarpeeksi tekijöitä, pitää siis kilpailla muiden työnantajien kanssa.

Palkka on mitä on, siihen vaikuttaa potentiaalisen työvoiman saatavuus, työn vaativuus jne. Nyt puhuttiin perusmarkettihommista esimerkkinä, liksa ei ole kummoinen mutta ei se työkään ole kummoista, perehdytys hommiin on lyhyt ja nopea, mitään varsinaista älyllistä haastetta ei ole, vain fyysinen puoli käytännössä pitää toimia. Kauppa voi maksaa esillelaitosta aika pientä palkkaa koska jyvitettynä per myyty tuote ei paljon jää kouraan josta sitä liksaa maksaisi. Yhtälailla joku HK tuskin maksaa paljon henkilöille jotka hoitavat ruoan parissa hommia. Se ei ole montaa sekuntia mitä ihmiskädet voivat koskea lavalliseen lihapullia tai niiden hinta pitää tuplata.

Jossain sosialismissa yhteiskunta määräisi palkan kaikille, meillä sen hoitaa työmarkkinat itse ja meillä sitten verotetaan kaikki duunarit tasapäisiksi. Kaikille ei vain voi maksaa viiden tonnin liksaa, sen voi maksaa niille jotka tuovat minimissään 10–15t/kk taloon sisään kontribuutiona. Tykkään Suomen mallista enenmän kuin sosialismin mallista. Jo opiskeluaikoina kannattaa perehtyä liksoihin, jos kiinnostaa. Harvoinhan moni kauheasti miettii liksoja etukäteen vaan kouluttautuu mihin pääsee/haluaa ja myöhemmin harmittaa jos se ei olekaan tasolla mikä itseä kiinnostaisi.

 

[Boulder]

Isompi ongelma lienee asumiskustannukset kuin palkka. Suomi on aika voimakkaasti polarisoitunut niiden suhteen ja sitä on käytännössä mahdotonta korjata millään tes-neuvotteluilla saavutetuilla korotuksilla. Itse asun maakuntakeskuksen naapurissa ja täältä saa täysin remontoidusta kerrostalosta 90 neliön perheasunnon vuokralle noin 800 eurolla kuukaudessa ja omaksi alle sadalla tuhannella. Siinä on aikamoinen ero vaikka pk-seutuun nähden jos miettii palkasta asunnon jälkeen jäävää rahaa.

 

[vermont]

Alueellinen / paikallinen heikompiosaisuus on luonnollinen kehityssuunta kun kaupungeista syntyy metropoleja. Yritykset hamuavat ihmis(=osaamis/markkina)massojen äärelle ja se synnyttää matalapalkkavetoista palvelusektoria ympärilleen. Isot megakaupungit globaalisti on lähes tai täysin mahdottomia asua yhden matalapalkkatyön tuomilla tuloilla. Miten tätä tilannetta sitten "korjata"? Mielestäni pitää hyväksyä, että ydinkeskustan alue voi muuttua hankalaksi asua kenelle tahansa. Se mitä tuo metropolialue voi pyrkiä tekemään tukeakseen kaupungin kestävää kasvua on tehdä siitä mahdollisimman saavutettava, eli yhä kauempana keskustasta voi asua ollessaan töissä sillä alueella.

Työmarkkinaneuvotteluihin, mitä parempi tilanne yksilöllä palkan näkökulmasta, sitä enemmän pidetään jarrua yleiskorotusten suhteen, sillä ne syövät henkilökohtaisen palkkakehityksen mahdollisuuksia ko. toimintaympäristössä.

 

[KiLLPaTRiCK]

Isompi ongelma lienee asumiskustannukset kuin palkka. Suomi on aika voimakkaasti polarisoitunut niiden suhteen ja sitä on käytännössä mahdotonta korjata millään tes-neuvotteluilla saavutetuilla korotuksilla. Itse asun maakuntakeskuksen naapurissa ja täältä saa täysin remontoidusta kerrostalosta 90 neliön perheasunnon vuokralle noin 800 eurolla kuukaudessa ja omaksi alle sadalla tuhannella. Siinä on aikamoinen ero vaikka pk-seutuun nähden jos miettii palkasta asunnon jälkeen jäävää rahaa.

Nythän tätä yritetään kovasti korjata. Ihmisiä kehotetaan muuttamaan halvempiin asuntoihin. Toivottavasti onnistuu.
Onkin nämä kiinteistösijoitusfirmat vuolleet kultaa, kun poliitikot ovat kilvan päättäneet asumistukien korotuksista ja nauraneet matkalla pankkiin, kun on omalle puolueelle kilissyt vuokratuottoja.

 

[SampoTexaa]

Haluisin nähdä ne duunaritason bonukset. Lähes kaikkialla ne on luokkaa ”kakkukahvit firman konttorilla”. Kaikilla toimiston ilmansekoittajilla ja muilla excel-miehillä tietty on tulospalkkiot, mihin koitetaan päästä esim pitämällä palkkakulut mahdollisimman matalana.

Esimerkiksi K-Citymarketin kassa saa kovia tulospalkkioita – kauppaketjut palkitsevat työntekijöitään ruhtinaallisesti ja esimerkiksi teollisuusliitossa yli 50% on tulospalkkiot https://www.teollisuusliitto.fi/wp-content/uploads/2019/10/Teollisuusliiton-palkkakatsaus-2019.pdf

 

[Eore]

Esimerkiksi K-Citymarketin kassa saa kovia tulospalkkioita – kauppaketjut palkitsevat työntekijöitään ruhtinaallisesti ja https://www.teollisuusliitto.fi/wp-content/uploads/2019/10/Teollisuusliiton-palkkakatsaus-2019.pdf

Jep. Tarkemmin kun luet niin ei koske teollisuudessa osa-aikaisia, vuokratyöntekijöitä, eikä määräaikaisia työntekijöitä. Vähittäiskaupan alalla taitaa olla se reilu 60% osa-aikaisia ja muistaakseni näistä osa-aikaisista lähemmäs 70% eivät saaneet täysiä työtunteja vaikka halusivat.

 

[SampoTexaa]

Jep. Tarkemmin kun luet niin ei koske teollisuudessa osa-aikaisia, vuokratyöntekijöitä, eikä määräaikaisia työntekijöitä. Vähittäiskaupan alalla taitaa olla se reilu 60% osa-aikaisia ja muistaakseni näistä osa-aikaisista lähemmäs 70% eivät saaneet täysiä työtunteja vaikka halusivat.

Osa-aikaiset on aina haastava tulospalkkioiden suhteen koska he tosiaan on osa-aikaisia. Tulospalkkiot taitaa poikkeuksetta olla kytköksissä yhtiön tulokseen, markkinaosuuksiin ja muuhun epämääräiseen. Miten lasket vaikka nolltuntisopimuksen omaavan kiireapulaisen palkkion?

 

[Eore]

Osa-aikaiset on aina haastava tulospalkkioiden suhteen koska he tosiaan on osa-aikaisia. Tulospalkkiot taitaa poikkeuksetta olla kytköksissä yhtiön tulokseen. Miten lasket vaikka nolltuntisopimuksen omaavan kiireapulaisen palkkion?

Eiköhän se ongelma ole sinun ratkaistava, kerta tulospalkkio on mielestäsi ratkaisu eikä palkankorotukset.

Edit: selvyytenä vielä, että henkilökohtaiset tuloskannustimet on mielestäni erittäin hyvä asia. Kaikilla aloilla niiden toteuttaminen ei vaan ole kauhean yksinkertaista

 

[kilroy1]

Osa-aikaiset on aina haastava tulospalkkioiden suhteen koska he tosiaan on osa-aikaisia. Tulospalkkiot taitaa poikkeuksetta olla kytköksissä yhtiön tulokseen, markkinaosuuksiin ja muuhun epämääräiseen. Miten lasket vaikka nolltuntisopimuksen omaavan kiireapulaisen palkkion?

Meillä lasketaan ko. kuukautena tehtyjen työtuntien mukaan.. jos kk-palkkalainen on ko. kuukaudesta puolet lomalla saa 50% tulospalkkiosta. Jos nollatunti sopparilla oleva tekee 20h/vko koko kuukauden saa saman verran eli puolet täydestä. Nämä siis kuukausittain maksettavat tulospalkkiot jos niihin päästään. Tulospalkkio maksetaan seuraavassa palkassa, joulukuun myynnistä palkkion saa tammikuun lopussa.

 

[Ylimaisteri]

Jos menee hyvin taloudessa niin maksetaan bonuksia. Jos yrittäjät nostaisi duunareiden palkkoja isosti aina noususuhdateessa niin se on venäläistä rulettia firman talouden kanssa. Vai suostuisiko liitot siihen että palkkoja lasketaan laskusuhdanteessa? Ei ikinä!

Tiesitkö että 93% suomen yrityksistä on alle 10 henkilön yrityksiä. Noilla määrillä ei tehdä miljardia voittoa. Tekeekö yksikään tällä hetkellä?

Saanko arvata. Et asu enää samankokoisessa ja varustellussa asunnossa, sinulla on parempi auto, parempi telkkari, maksoitko puhelimesta +500€, oliko Netlixiä, spotifytä jne Veikkaan että koko elintaso on vivutettu korkeammalle.

En koskaan pyytänyt isoja korotuksia jos firmalla menee hyvin, tuntuu vain oudolta että koskaan ei ole hyvä hetki nostaa palkkoja.
Itse asiassa olin suhteellisen tyytyväinen omaan palkkaani tuossa 5-10 sitten, koska sillä tuli toimeen.
Kyllä, pienyrittäjiä on paljon. Minä en työskentele sellaisessa ja itseasiassa sympatiani ovat enimmäkseen noiden pikkufirmojen puolella, ei ole helppoa heilläkään.
Itse isommassa pörssissä olevassa firmassa työläisenä voin kokemuksen äänellä kertoa yhtä ja toista miten täällä toimitaan, ja peli on raakaa.

En asu samankokoisessa asunnossa, nyt on kaksio yksiön sijaan. Sen aikainen vuokra verrattuna sen aikaiseen asuntolaina + yhtiövastikkeeseen, maksoin ehkä 30% enemmän lainaa ja vastiketta verrattuna vuokraan. En nähnyt mitään järkeä asua vuokralla orjana enää jos palkkatulot mahdollistivat ihan kivan omitusasunnon hommaamiseen.
Lainan hakuhetkellä euriborit oli nollassa, mutta siellä pankissa kyllä koeponnistettiin nuo miten tulot riittää. Nämä 4-5% euriborit nykyhetkelläkään ei ole mikään ongelma maksella lainaa.
Toki vastikkeet nousee aina, mutta nyt nekin ovat nousseet vähän hillittömästi inflaation ja energian hinnan takia.

En ole omistanut telkkaria 15 vuoteen, puhelin on n.150€ maksava halvimpia malleja mikä riittää omaan käyttöön mainiosti, puhelimen uusin ehkä 3 vuoden välein kun akku alkaa pettämään.
Kodinkoneet uusitaan vasta sitten kun ne menevät rikki.
Mitään suoratoistopalveluita ei ole ollut, ei ole eikä todennäköisesti tulekaan. Auto oli tuolloin tonnin pommi, nyt auto on kahden tonnin pommi. Ajaa asiansa varsin mainiosti kunnes kone leipoo kiinni.
Ihan parin sadan euron vuosihuolloilla näen tämän vaihtoehdon paljon taloudellisemmaksi itselleni kuin maksaa autolainaa parisataa euroa kuussa + ne merkkihuollot sitten.
Paikallinen nyrkkipaja kyllä vaihtaa täällä autoon jakopäänhihnan.
En näe mitään järkeä sijoittaa isoja 5-numeroisia summia autoon tai varsinkaan ottamaan lainaa siihen.

Oma pointtini oli lähinnä se että ennen koronaa, Ukrainan sotaa ja tätä inflaatiota meni ihan itselläkin ihan kivasti, nyt 5 vuoden jälkeen on vähän eri ääni kellossa.

Ja nuo nykyiset korotukset ei ainakaan nosta ostovoimaa, palkkakuopassa ollaan edelleen ja tästä ei nousta. Taitaa kohta olla sama kohtalo kuin omilla vanhemmilla 90-luvulla kun lama koittaa.
Ja suomalaisten ostovoima on ihan pohjalukemissa jos vertaillaan muihin Euroopan sivistysmaihin, siksi koska meillä on Norjan hinnat, Itä-Euroopan palkat ja pohjoismainen verotus joka helvetin asiassa.
Ja se että nyt muka jotain kasvua on tapahtumassa, mitäpä luulette osteleeko ihmiset senkään enempää kuin viimeiset 5 vuotta on kurjistettu maksimaalisesti.
Ei, kitsastellaan samaan tahtiin ja säästöön joka penni seuraavan katastrofin varalle.

 

[samsungaaja]

älytön reilun 10%:n vaatimus 2 vuodelle

Oliko se nyt toisaalta niin älytön kun miettii kuinka pitkään työntekijöitä on kikytetty näillä rupukorotuksilla.

Jäsenille tämä antaa paremmat edellytykset työpaikan säilymiseen,

Tätä perustelua työnantajapuoli käyttää varmaan maailman tappiin mutta niin vaan yt:t viuhuu vaikka tyydytään rupukorotuksiin.

perusteluja, jotka AY ilmoitti tälle maltillisemmalle sovulle: inflaationäkymien muutos, epävarmuuden kasvaminen maailmalla.

Inflaatio on ehkä hidastunut mutta hinnat ovat jääneet korkealle tasolle. Kohtahan Ukrainan sota on kenties päättymässä, luulisi sen lisäävän varmuutta vaikka tuskin tulee sellaista aikaa maailmalla ettei mitään epävarmuutta olisi.

Ja vielä parempana sitä, että lakkoilu vihdoin päättyy tältä osin ja yritysten epävarmuus lakkoilun osalta loppuu.

Yritykset voivat myös itse vaikuttaa tähän lakkojen aiheuttamaan epävarmuuteen olemalla antamatta aihetta lakkoiluun. Eikä nämä yleensä kovin pitkään kestä muutenkaan.

 

[veijoesso77]

Onko työn tuottavuus noussut yhtään? Kaupan alalla en ymmärrä yhtään isompia korotuksia, duuni on semmoista että viikon koulutuksella sen tekee vaikka naapurin spanieli. Minusta siitä on turha kuvitella sen olevan mitään muuta kuin ensimmäinen merkintä nuoren CV:n. Kuka jaksaisi nakkaa lauantaimakkaraa hyllyyn pidemmän aikaa?

Esimerkiksi itsepalvelukassojen käyttöönotto on varmasti nostanut tuottavuutta. Kuutta itsepalvelukassaa valvoo yksi myyjä. Miten tämä tuottavuuden kasvu näkyy palkassa? En usko että mitenkään.

 

[Mika__]

Esimerkiksi itsepalvelukassojen käyttöönotto on varmasti nostanut tuottavuutta. Kuutta itsepalvelukassaa valvoo yksi myyjä. Miten tämä tuottavuuden kasvu näkyy palkassa? En usko että mitenkään.

Toisaalta, työn vaativuus ei ole muuttunut haastavammaksi ja marketissa koko tuottavuuden pitää nousta, esim saikkupäivät vähenevät, eikä tapahdu työtapaturmia. Näistä molemmista moni työnantaja palkitsee. Joka alalle löytyy omat mittarit, esim keskimääräinen kassatapahtumaan kulunut aika, virheet kassassa, asiakaspalautteeet,arvioon perustuvat määreet yms. Kaupan logistiikan puolella esim Inex on aika hienosti kehittänyt kannustinjärjestelmää mistä kertyy lisiä yms.

 

[pulatunnus]

Esimerkiksi itsepalvelukassojen käyttöönotto on varmasti nostanut tuottavuutta. Kuutta itsepalvelukassaa valvoo yksi myyjä. Miten tämä tuottavuuden kasvu näkyy palkassa? En usko että mitenkään.

Sen ihmiskassan tuottavuus ei ehkä ole noussut, ja itsepalvelukassoilla niin miten se tuottavuus jakaantuu, osa ilman muuta investoinnin tekijälle, toivottavasti asiakkaalle, ja en tiedä miten sitä systeemi tukeville silmäpareille. En uskalla lähteä isosti kehumaan tai dissaamaan. työnä näyttää olevan ihan erilaista kuin se kassahihnalla työskentely.

Mutta yleisemmin kierrokseen, avaukset olleet näinä aikoina yllättävän pitkiä, oliko ne kolmevuotisia, näinä aikoina kun huomisesta ei tietoa niin ilmeisesti uskoa kasvuun on, ja sille haluttu vakaa työrauha. vai onko siellä jotain missä tilanteessa voidaan reagoida muuttuvaan tilanteeseen.

 

[veijoesso77]

Toisaalta, työn vaativuus ei ole muuttunut haastavammaksi ja marketissa koko tuottavuuden pitää nousta, esim saikkupäivät vähenevät, eikä tapahdu työtapaturmia. Näistä molemmista moni työnantaja palkitsee. Joka alalle löytyy omat mittarit, esim keskimääräinen kassatapahtumaan kulunut aika, virheet kassassa, asiakaspalautteeet,arvioon perustuvat määreet yms. Kaupan logistiikan puolella esim Inex on aika hienosti kehittänyt kannustinjärjestelmää mistä kertyy lisiä yms.

Ei varmaan työ olekaan muuttunut haastavammaksi. Mutta jos aina vedotaan siihen, että tuottavuuden täytyy nousta, että palkat nousisi, niin täytyy ymmärtää, että yleensä investoimalla saadaan työn tuottavuus nousuun ja siihen ei yksittäisellä työntekijällä ole juuri sanottavaa. Tässäkin tapauksessa on investoitu uuteen teknologiaan ja kassahenkilökunnan yhteenlaskettu tuottavuus on noussut. Jonka tulisi johtaa korkeampaan palkkaan. Ellei tuottavuuden kasvu tekosyytä käytetä vain estämään palkankasvua.