Työkalut ja muut vehkeet

Alu-Bacholaisen jälkeen jäi kyllä itsellä jarrulevyrempoissa pukkien kanssa pelailu koska a) tunkki o tukeva b) pukkia ei sen kanssa saa paikalleen.
Laita nyt hyvä ihme kuitenkin joku pukki sinne alle, vaikka nyt vaan tekisitkin sitten jarruremonttia siinä sivussa. Siinäkin kyllä helposti saa päänsä/jalkansa tai kätensä sinne johonkin väliin nalkkiin. Jos ei tosiaankaan ole sellaista pukkia, minkä saisi sinne "hyvin" tai hyvälle paikalle, niin se pukki (tai pölkky tai rengas) kannattaa sinne kuitenkin laittaa sitten vaikka johonkin huonompaan paikkaan. Ei se siinä vaiheessa haittaa että menee helma kurttuu tms jos sillä kuitenkin pelastaa vaikka oman kätensä.
 
Laita nyt hyvä ihme kuitenkin joku pukki sinne alle, vaikka nyt vaan tekisitkin sitten jarruremonttia siinä sivussa. Siinäkin kyllä helposti saa päänsä/jalkansa tai kätensä sinne johonkin väliin nalkkiin. Jos ei tosiaankaan ole sellaista pukkia, minkä saisi sinne "hyvin" tai hyvälle paikalle, niin se pukki (tai pölkky tai rengas) kannattaa sinne kuitenkin laittaa sitten vaikka johonkin huonompaan paikkaan. Ei se siinä vaiheessa haittaa että menee helma kurttuu tms jos sillä kuitenkin pelastaa vaikka oman kätensä.
No oon mä renkaan tukivarren alle vipannut, mut vaikea kyllä keksiä että mitä sellaista tasasella pihalla voisi oikeasti tapahtua kun ei jarruhommissa ole edes tarvetta pitää kättä siellä levyn alapuolella. Paineet pitäisi kadota kerrasta ja siltikin olettavasti jäisi kulma vielä tunkista kantamaan.

Väittäisin et kyl se tunkki alkaa vuotamaan ja kulma putoaa hitaasti alas. Tollasella yllälinkatulla (jollainen se alu-bachokin on) niin saa kyllä ihan huoletta antaa sikaa kaikenlaisille pulteille eikä tartte ns miettiä että kaatuuks tunkki. Tuo 20-50€ räpsäkin on kohtis tukeva sivusuunnassa, mutta tommonen leveä pyöräväli on ihan helvetin tukeva.

Iskarit eteenkin vaihdoin pelkällä tunkilla… Räpsällä oli aina pukit.

Niin se vaan mene että kun vehkeet ”paranee” niin muu turvallisuus vähenee :)… Ei kukaan nosturin allekaan viritä rautakankea (joo paska vertaus :)).
 
Tilasko näitä kukaan?
Mulla on tallissa boschilaista jonkin verran, kaikki oikeestaan sellainen mitä käytän paljon on Boschia, mutta tässä tulee tuollaisia "kerran ja kesällä" itsellä käytössä tarvittavia työkaluja kuten akkurälläkkä ja tuo käsisirkkeli. Onko nämä mistään kotoisin? Tilasin paketin kun ei näissä nyt kovin korkealta ainakaan putoa vaikka olisivat ihan paskoja.

Mulla on halpistyökoneista muutenkin hyvät kokemukset kun joskus junnuna ostin 25e:llä Gernin ruuvivääntimen (vai oliko peräti porakone) ja se toimi mulla monen monta vuotta nikkaroinneissa vaikka oli talvet aina lämmittämättömässä autotallissakin :D

Vastaan itelleni että tuli ja on aika "lelun" oloisia kyllä boschilaisiin verrattuna, mutta katsotaan nyt sitten kauanko kestävät.
Oliko jollain jotain faktaa että brucken akut ja vehkeet on samoja laitteita? Kävin hakemassa 4ah akun, hintaa oli -50% alessa 25e joten ei ollut sekään hinnalla pilattu, veikkaan että ei ole kyllä 4ah:ta nähnytkään, mutta ehkäpä näillä sitten määrä korvaa laadun =D
 
Vastaan itelleni että tuli ja on aika "lelun" oloisia kyllä boschilaisiin verrattuna, mutta katsotaan nyt sitten kauanko kestävät.
Oliko jollain jotain faktaa että brucken akut ja vehkeet on samoja laitteita? Kävin hakemassa 4ah akun, hintaa oli -50% alessa 25e joten ei ollut sekään hinnalla pilattu, veikkaan että ei ole kyllä 4ah:ta nähnytkään, mutta ehkäpä näillä sitten määrä korvaa laadun =D

Jos ns, nyky boschilaisiin nähden on lelun oloisia, niin ei kovin hyviltä vaikuta... Bosch teki laatukaluja joskus 20v- sitten, ihan kiinankuraa sen jälkeen kaikki mitä olen käpistellyt.

Milloinkohan olisi työmaalla boschin nähnyt, ei ihan heti tule mieleen.
 
Niin se vaan mene että kun vehkeet ”paranee” niin muu turvallisuus vähenee :)… Ei kukaan nosturin allekaan viritä rautakankea (joo paska vertaus :)).

Nostureissa onkin se failsafe lukitus jo tehtaan jäljiltä.
Kukaan täyspäinen ei kyllä auton alle mene tekemään mitään remonttia pelkän tunkin varassa.

Hyvä esimerkki mahdottomasta, joka tapahtui kuitenkin on kun yhdellä kaverilla renkaita vaihtaessaan asfaltoidulla pihalla yhtäkkiä auto tuli alas. Syyllinen ei ollut pettänyt tunkki, vaan pettänyt asfaltti. Sadevedet tms oli kaivanut suuren poteron sinne asfaltin alle. Asfaltti kesti hyvin, kunnes tuli riittävä pistekuorma pienelle alueelle ja se koko tunkki humpsahti sinne maan alle.
 
Jos ns, nyky boschilaisiin nähden on lelun oloisia, niin ei kovin hyviltä vaikuta... Bosch teki laatukaluja joskus 20v- sitten, ihan kiinankuraa sen jälkeen kaikki mitä olen käpistellyt.

Milloinkohan olisi työmaalla boschin nähnyt, ei ihan heti tule mieleen.

Joo, aika paljon kepoisampia, kovaa muovia kuoret ja esim akun kiinnitys aika heppoisen tuntuinen. No eipä tuohon rahaan nyt voi ihan kauheita vaatiakaan.
Boschin "vihreä" sarja ollut itsellä paskaa, siniset toimineet hyvin mutta se ei tietysti ole tae että ammattikäyttöön soveltuisivat. En ole juurikaan skeneä seurannut että mikä on tällä hetkellä se the juttu persvakomiehillä.
 
Joo, aika paljon kepoisampia, kovaa muovia kuoret ja esim akun kiinnitys aika heppoisen tuntuinen. No eipä tuohon rahaan nyt voi ihan kauheita vaatiakaan.
Boschin "vihreä" sarja ollut itsellä paskaa, siniset toimineet hyvin mutta se ei tietysti ole tae että ammattikäyttöön soveltuisivat. En ole juurikaan skeneä seurannut että mikä on tällä hetkellä se the juttu persvakomiehillä.
Milwaukee alkaa olemaan se huippukone nykyjään, makita on jäänyt taakse.

Toki sama se millä se tietokonenörtti tai pukupelle sen reiän vuodessa poraa.
 
Jos ns, nyky boschilaisiin nähden on lelun oloisia, niin ei kovin hyviltä vaikuta... Bosch teki laatukaluja joskus 20v- sitten, ihan kiinankuraa sen jälkeen kaikki mitä olen käpistellyt.

Milloinkohan olisi työmaalla boschin nähnyt, ei ihan heti tule mieleen.
Joo ei voi kyllä suositella kun ei edes varaosia vehkeisiin saa. 300€ sinisestä jiirisirkkelistä lähti ensin pala siitä ohjurista/tuesta jota vasten leikattava kappale laitetaan. Sitten räjähti ne ns. suojat jonka jälkeen oli aikasta selvää että pyöreän kappaleen sahaaminen on aikasta riskaapeliä
mutta kyllähän siniseen 10v ikäiseen varaosia saa eli kättä taskuun ja vehkeet kuntoon. Noh, boschin omasta varaosamyynnistä ei saa/saanut. Noh, pikkuhuoltofirmat jotka koneita korjaa niin jemmaa yleensä säkillisen osia eli sama varaosajamppa osaa kertoa firmoja joille voi soittaa kysyä. Noh, boschilla on keskitetty huolto eli ei ole mitään pikkufirmoja joilta kysellä. Noh, ei hätää, joku varmasti lähettää keskitettyyn huoltoon koneen jota ei voi/kannata korjata mutta josta voisi kannabalisoida tarvittavat osat? Ei, me emme tarjota lainkaan tuollaista palvelua.

Sanon vaan että kannattaa pari kertaa miettiä että kannattaako sekaantua ko. firman pro-tason samoihin kun jälkimarkkinointi on tuollaista. 30v kärcheriin löytyi sentään vielä tarvittavat kilut pikkuhuoltofirmasta vaikka ns. virallinen huolto sielläkin pystyi levittelemään vain käsiä.
 
Viimeksi muokattu:
Milwaukee alkaa olemaan se huippukone nykyjään, makita on jäänyt taakse.

Toki sama se millä se tietokonenörtti tai pukupelle sen reiän vuodessa poraa.
Milwaukee o vähä niinku teollisuuteen ja makita puuhommiin/raksalle. Vähän eri käyttöprofiili ja ”kohtelu”. Molemmat heittämällä hyviä kotiin, makitalla paljon parempi hinta/laatusuhde kotihommiin.
 
Joo ei voi kyllä suositella kun ei edes varaosia vehkeisiin saa. 300€ sinisestä jiirisirkkelistä lähti ensin pala siitä ohjurista/tuesta jota vasten leikattava kappale laitetaan. Sitten räjähti ne ns. suojat jonka jälkeen oli aikasta selvää että pyöreän kappaleen sahaaminen on aikasta riskaapeliä
mutta kyllähän siniseen 10v ikäiseen varaosia saa eli kättä taskuun ja vehkeet kuntoon. Noh, boschin omasta varaosamyynnistä ei saa/saanut. Noh, pikkuhuoltofirmat jotka koneita korjaa niin jemmaa yleensä säkillisen osia eli sama varaosajamppa osaa kertoa firmoja joille voi soittaa kysyä. Noh, boschilla on keskitetty huolto eli ei ole mitään pikkufirmoja joilta kysellä. Noh, ei hätää, jiku varmasti lähettää keskitettyyn huoltoon koneen jota ei voi/kannata korjata mutta josta voisi kannabalisoida tarvittavat osat? Ei, me emme tarjota lainkaan tuollaista palvelua.

Sanon vaan että kannattaa pari kertaa miettiä että kannattaako esnsekaantua ko. firman pro-tason samoihin kun jälkimarkkinointi on tuollaista. 30v kärcheriin löytyi sentään vielä tarvittavat kilut pikkuhuoltofirmasta vaikka ns. virallinen huolto sielläkin pystyi levittelemään vain käsiä.
On kyllä jännä miten on vuosikymmenien maine paskottu ihan täysin. Toki tekee jonkun vuoden hyvin rahaa, kun tietämättömät ostaa vanhalla maineella tavaraa.

Jonkun finluxin tms vielä ymmärtää, että oikeude on myyty kiinaan, kun ei enää omaa toimintaa ollut.
 
Nostureissa onkin se failsafe lukitus jo tehtaan jäljiltä.
Kukaan täyspäinen ei kyllä auton alle mene tekemään mitään remonttia pelkän tunkin varassa.

Hyvä esimerkki mahdottomasta, joka tapahtui kuitenkin on kun yhdellä kaverilla renkaita vaihtaessaan asfaltoidulla pihalla yhtäkkiä auto tuli alas. Syyllinen ei ollut pettänyt tunkki, vaan pettänyt asfaltti. Sadevedet tms oli kaivanut suuren poteron sinne asfaltin alle. Asfaltti kesti hyvin, kunnes tuli riittävä pistekuorma pienelle alueelle ja se koko tunkki humpsahti sinne maan alle.
Hyvä esimerkki tosiaan että mitä voi käydä, siltikin vaikea nähdä että jarrulevyä vaihtaessa tossa olisi voinut ”mitään” käydä.

Se nyt on selvä että jos joku ruumiin osa on puristusvaarassa auton alla niin pukki alle.

Tosin kaverisi tilanteessa se pukki ei olisi auttanut kun sen poikkipinta-ala pienempi kuin tunkin eli käytännössä olisi tarvittu se rautankanki fail-safe nosturin alle eli jättää tunkki nostopaikkaan tai rengas jonnekin. Tunkin nyt jättää toki (jos ei ole töiden tiellä, jos on niin rengaskin tod näk on), mutta tosiaan kaverisi tapauksessa ihan hyvällä mäihällä alas olisi auto tullut joka tapauksessa pukista riippumatta.
 
Mä tein tuommoisen heurekan kun markkinakattila-autojen kans oli niin vaikea saada pukkia mihinkään, ainakaan meikän suht korkeita malleja. Kakkosnelosia vaan väliin sopiva määrä ja laskee pieneen puristukseen ettei voi vahingossakaan potkaista pois. Tietenkään tuossa ei mikään kuormitusta ottava komponentti ole suoraan tarkoitettu kuormitettavaksi noin, arvioisin tämän riittävän turvalliseksi renkaanvaihto/jarruremppa -tason töihin. Jos tarvii mennä kokonaan auton alle niin sitten oikeat pukit käyttöön.
 

Liitteet

  • photo_2022-10-21_00-26-54.jpg
    photo_2022-10-21_00-26-54.jpg
    238,3 KB · Luettu: 181
Itsellä on ainakin ollut tarvetta sekä isommalle, että pienemmälle hallitunkille. Isompi on kätevä rengasvaihtohommissa jne, pienempää tulee taas käytettyä usein paikallisnostoissa/tuennoissa. Eli mielestäni molemmille on paikkansa. Aina pukit alle varmistukseksi.
 
Onko teillä tarkastukameroista kokemuksia minkälainen kannattaisi hankkia? Omalla lcd näytöllä, vai puhelimen näytön kautta katsottava? Välillä olisi tarve esim. moottorin takaosaan katsella tarkemmin ja peilien kanssa menee melko vaikeaksi. Hintaluokka toiveissa alla satasen, tekeekö tälläisillä halvemmilla laitteilla mitään?
 
Hyvä esimerkki mahdottomasta, joka tapahtui kuitenkin on kun yhdellä kaverilla renkaita vaihtaessaan asfaltoidulla pihalla yhtäkkiä auto tuli alas. Syyllinen ei ollut pettänyt tunkki, vaan pettänyt asfaltti. Sadevedet tms oli kaivanut suuren poteron sinne asfaltin alle. Asfaltti kesti hyvin, kunnes tuli riittävä pistekuorma pienelle alueelle ja se koko tunkki humpsahti sinne maan alle.
Itelläkin ainoa kerta, kun auto on tullut alas, tapahtui asfaltilla. Tässä tapauksessa kyse oli lievästä asfaltin kallistuksesta ja huonosti asetetusta pukista, jolloin vääntäessäni osia irti tuli autoon sen verran sivuttaisvoimaa, että pukki petti alta. No, renkaan laitan aina alle varmistamaan, niin mitään vakavampaa ei käynyt. Tunkin varassa ja renkaalla varmistaen tulee tehtyä lähes kaikki rempat, joissa ei tarvitse mennä auton alle. Tunkki ei ole vielä koskaan pettänyt, vaikka erilaisia rimpuloita on ollut käytössä. Myös sen opin, että pukkeja on erilaisia ja ne kaikkein pienimmät pukit eivät ole kovin vakaita, koska jalkojen muodostaman alueen pohjapinta-ala on aika onneton.
 
Viimeksi muokattu:
Gys Gysmi 160P tuli hankittua ja testattua. Kevyt ja pieni ainakin on.

Esabin 2 millin puikolla kokeilin. Kyllä se hitsas kunhan ensin sai syttymään, koitin ensin raapaista mutta sitten bongasin netistä naputtelu taktiikan. Hankalaa kyllä oli, piti jokaisen pienenkin vedon jälkeen puhdistaa puikon pää viilalla että syttys uudestaan. Ja aina ei syttynyt siltikään ilmeisesti kohde oli liian kuonassa.

En ole ennen puikolla hitsannut. Vähän pitkiä olivat omaan makuun. Tuli vasta nyt mieleen että voiko itse puikosta pitää kiinni kun hitsaa vai onko siinä sähköiskun vaara? En omista virallista hitsauskäsinettä, joku vanha nahkakinnas löytyi.

Sellainen ero vielä migiin että puikkoa pitää koko ajan liikuttaa lähemmäs kappaletta. Sekin tuntus haastavalta. En ymmärrä miten noita puikkokoneita käytetään telakallakin laivan rakentamiseen. Vaatii kyllä harjoittelua.

Verdict: en suosittele or is it just me?
 
Gys Gysmi 160P tuli hankittua ja testattua. Kevyt ja pieni ainakin on.
Linkki (bauhaus.fi) 249€
Tuolta hämmentävä
Voidaan käyttää kaiken tyyppisten puikkojen kanssa: rutiili, ruostumaton teräs, valurauta
tasavirralla. Erittäin pieni kokoinen ja kevyt hitsauslaite, tarvitsee toimiakseen vain vähän virtaa.
Korkeus (cm) 27
Leveys (cm) 17
Paino (kg) 3,68
Syvyys (cm) 11
KÄYTTÖVOIMA
Käyttövoima Voimavirta
OMINAISUUDET
Tyyppi Puikkohitsauskone
Ominaisuudet: elektrodipidike, maadoituspuristin, kuljetushihna, kuumakäynnistys, tarttumaton, potentiomittari, PROTEC400 teknologia, ilmajäähdytys
Liitäntä: 10/25 mm²
Virtalähde: generaattorin vaatimukset 6 kw ± 15%
Kuormittavuus: 60 % 85 A
Elektrodin paksuus: 1,6-4 mm
Sopii: rutiilipäällystetyille hitsauselektrodeille
Avoin piirijännite: 72 V
Materiaali: teräslevy
Verkkojännite: 230 V - 50/60 Hz (yksisuuntainen)
Hitsausvirta: 10-160 A
Mukana: maakaapeli 1,6 m/ø 16 mm², puikonpidin 2 m/ø 16 mm² ja salkku
Voimavirta tuo mieleen kolmivaihe, mutta mainitaan 230 V joka tuo mieleen yksivaihe.
 
Gys Gysmi 160P tuli hankittua ja testattua. Kevyt ja pieni ainakin on.

Esabin 2 millin puikolla kokeilin. Kyllä se hitsas kunhan ensin sai syttymään, koitin ensin raapaista mutta sitten bongasin netistä naputtelu taktiikan. Hankalaa kyllä oli, piti jokaisen pienenkin vedon jälkeen puhdistaa puikon pää viilalla että syttys uudestaan. Ja aina ei syttynyt siltikään ilmeisesti kohde oli liian kuonassa.

En ole ennen puikolla hitsannut. Vähän pitkiä olivat omaan makuun. Tuli vasta nyt mieleen että voiko itse puikosta pitää kiinni kun hitsaa vai onko siinä sähköiskun vaara? En omista virallista hitsauskäsinettä, joku vanha nahkakinnas löytyi.

Sellainen ero vielä migiin että puikkoa pitää koko ajan liikuttaa lähemmäs kappaletta. Sekin tuntus haastavalta. En ymmärrä miten noita puikkokoneita käytetään telakallakin laivan rakentamiseen. Vaatii kyllä harjoittelua.

Verdict: en suosittele or is it just me?
Tuskin puikolla kukaan haluaa hitsata, jos ei nimenomaan tarvitse sellaisen ominaisuuksia, eli esim hitsauslaitteen suhteellisen helppo liikuteltavuus, kun puikko ei tarvitse suojakaasua ja täten hitsauskoneen lisäksi kaasupulloa yms.
 
Gys Gysmi 160P tuli hankittua ja testattua. Kevyt ja pieni ainakin on.

Esabin 2 millin puikolla kokeilin. Kyllä se hitsas kunhan ensin sai syttymään, koitin ensin raapaista mutta sitten bongasin netistä naputtelu taktiikan. Hankalaa kyllä oli, piti jokaisen pienenkin vedon jälkeen puhdistaa puikon pää viilalla että syttys uudestaan. Ja aina ei syttynyt siltikään ilmeisesti kohde oli liian kuonassa.

En ole ennen puikolla hitsannut. Vähän pitkiä olivat omaan makuun. Tuli vasta nyt mieleen että voiko itse puikosta pitää kiinni kun hitsaa vai onko siinä sähköiskun vaara? En omista virallista hitsauskäsinettä, joku vanha nahkakinnas löytyi.

Sellainen ero vielä migiin että puikkoa pitää koko ajan liikuttaa lähemmäs kappaletta. Sekin tuntus haastavalta. En ymmärrä miten noita puikkokoneita käytetään telakallakin laivan rakentamiseen. Vaatii kyllä harjoittelua.

Verdict: en suosittele or is it just me?

Ilmeisesti huonolaatuinen kone tai liian alhainen sytytysvirta, niin puikon sytytys on hankalaa.
Kunnon koneella/virralla riittää että kopauttaa puikkoa kerran tai kaksi.
Itselläni oli samanlaisia ongelmia, kun heikolla aggregaatilla ei pystynyt pitämään kuin 70A virtaa.

Puikosta voi kyllä pitää kiinni, jos tuntuu vatkaavan muuten liikaa.
Tokihan puikko lyhenee, kun ainetta siirtyy hitsattavaan kappaleeseen, oikea käden liike tulee kyllä kokemuksen myötä.

Puikkoa ei käytetä laivanrakennuksessa kuin enää viimeistelytöissä ja kiinassa, jossa sata ukkoa puikkoineen tekee sen mitä täällä yksi ukko jauhekaaren kanssa.
Isot levykentät hitsataan telakalla jauhekaarella ja hankalammat rakenteet pääosin mig:illä ( tai oikeastaan mag:illa, kun suojakaasussa on hiilidioksidia ).

Tig juuri + puikko yhdistelmällä hitsataan kyllä vielä melko paljon höyry- ja paineputkia energiateollisuudessa, kun kaikkia kuumalujia lisäaineita ei valmisteta / ole helposti saatavilla mig lankoina ja välillä olosuhteet ovat sellaiset, että puikko on ainut mahdollinen menetelmä.

Muuten puikko on vähän menneisyyden menetelmä, jolle on oma paikkansa tietyissa tarpeissa, kuten hankalissa olosuhteissa ( sateessa, tuulessa, veden alla ) tai helposti siirrettävänä kevyenä laitteistona.
Tokihan puikolla on näppärä näpätä jotain teräsrakenteita kasaan raksalla tai ulkona, jos hitsattavaa ei ole metritolkulla.

Itse hitsaan puikkoni tuollaisellla Kempin 150 Minarcilla taikka vanhalla Kemppi Master 2500:sella, joka on pääosin tig koneena hitsauspöydän vieressa.
 
Gys Gysmi 160P tuli hankittua ja testattua. Kevyt ja pieni ainakin on.

Esabin 2 millin puikolla kokeilin. Kyllä se hitsas kunhan ensin sai syttymään, koitin ensin raapaista mutta sitten bongasin netistä naputtelu taktiikan. Hankalaa kyllä oli, piti jokaisen pienenkin vedon jälkeen puhdistaa puikon pää viilalla että syttys uudestaan. Ja aina ei syttynyt siltikään ilmeisesti kohde oli liian kuonassa.

En ole ennen puikolla hitsannut. Vähän pitkiä olivat omaan makuun. Tuli vasta nyt mieleen että voiko itse puikosta pitää kiinni kun hitsaa vai onko siinä sähköiskun vaara? En omista virallista hitsauskäsinettä, joku vanha nahkakinnas löytyi.

Sellainen ero vielä migiin että puikkoa pitää koko ajan liikuttaa lähemmäs kappaletta. Sekin tuntus haastavalta. En ymmärrä miten noita puikkokoneita käytetään telakallakin laivan rakentamiseen. Vaatii kyllä harjoittelua.

Verdict: en suosittele or is it just me?
Ostit 48 puikkoja? Kokeile 46, tai mitä tahansa muuta 6013 standardin puikkoa. Syttyy helpommin.
Linkki (bauhaus.fi) 249€
Tuolta hämmentävä

Voimavirta tuo mieleen kolmivaihe, mutta mainitaan 230 V joka tuo mieleen yksivaihe.
Sen on joku kesähessu suomentanut ranskasta. Siellä on erilaiset sähköverkot.
 
Tunkeista:
Minulla on ollut vuosia kaksi halpaa 2t tunkkia, jotka olivat täsmälleen saman näköisiä kuin alla oleva. Toinen oli vain huomattavasti toista isompi.
Molemmat ovat täyttäneet ja ylittäneet kaikki odotukset. Isompi alkoi vuotamaan ja päätin lisätä siihen öljyä. Taisin samalla pilata jonkin ylikuormaventtiilin, koska sen jälkeen tunkilla ei enää nostanut kuin ~800kg. Sain ilmaiseksi ~40v vanhan ammattilaistunkin, joka oli helvetin raskas ja laski kuorman pikkuhiljaa. Kuorman laskeutuminen oli niin ärsyttävä ominaisuus suuren painon lisäksi, että myin seuraavalle. Sitten sain seuraavan näköisen tunkin:
Sillä olisi nostanut vaikka tonttiin lasketun amisauton helmasta, mutta ei oikeaa autoa keskeltä. Jos nostan autoa helmasta, käytän auton mukana tulevaa tunkkia, eli tekeleelle ei ollut mitään käyttöä, vaan myin senkin. Oli kömpelöin ja turhin tunkin tekele, jota olen ikinä käyttänyt. Koska välillä on käyttöä kahdelle tunkille, ja jäljelle jäi vain pienempi tunkki mallia kaikista halvin, päätin sijoittaa unelmieni tunkkiin, joka täyttäisi kaikki haaveeni. Tunkkia on voitava käyttää auton alla ja eri suunnista. Nostokorkeutta olisi mukava olla puolen metrin luokkaa ja pitäisi vielä olla kannettavissa. Tärkeää oli myös nostokahvan nopea irrotus. Unelmieni vempele oli tämä:
Kakkosnelosten virittäminen tunkin väliin ei korvaa pukkien käyttöä. Tunkin hajoamista pidän kaikista epätodennäköisimpänä syynä taakan putoamiseen. Alla olevan kuvan tilanne tapahtui, kun auto oli nostettu keskeltä taka-akselia. Massattu banjo oli varsin liukas vasten jääkiekkoa ja auton perä lähti liukumaan sivulle. Tunkki kaatui matkan aikana. Unelmieni täyttymys kesti kaatumisenkin ja taas oli käyttöä toiselle tunkille.
[EDIT]Indonesiassa hotellin netillä ei näköjään pysty lähettämään kuvaa.

Vastaan itelleni että tuli ja on aika "lelun" oloisia kyllä boschilaisiin verrattuna, mutta katsotaan nyt sitten kauanko kestävät.
Oliko jollain jotain faktaa että brucken akut ja vehkeet on samoja laitteita? Kävin hakemassa 4ah akun, hintaa oli -50% alessa 25e joten ei ollut sekään hinnalla pilattu, veikkaan että ei ole kyllä 4ah:ta nähnytkään, mutta ehkäpä näillä sitten määrä korvaa laadun =D
Itselläni on Bruckelta akkuporakone, ruohotrimmeri, mutterimopo ja kulmahiomakone. Aekirilta taas iskevä ruuvinväännin ja porakone. Ovat 100% yhteensopiva ja suurin osa laitteista on samoja. Porakoneet ovat periaatteessa samoja olennaisimmilta spekseiltää: Hiiliharjamoottori, 13mm istukka ja 2 vaihdetta. Ovat kuitenkin täysin eri vehkeitä. Ainoat moitteet liittyvät akkurälläkkään ja Aekirien vain pyöriessä toimivaan valoon.

Onko teillä tarkastukameroista kokemuksia minkälainen kannattaisi hankkia? Omalla lcd näytöllä, vai puhelimen näytön kautta katsottava? Välillä olisi tarve esim. moottorin takaosaan katsella tarkemmin ja peilien kanssa menee melko vaikeaksi. Hintaluokka toiveissa alla satasen, tekeekö tälläisillä halvemmilla laitteilla mitään?
Tämän hankin pari viikkoa sitten. Ei ole moitittavaa.
 
Juu akkurälläkästä itsekin totesin että voima siitä loppuu aika herkästi, eli melko hentosesti sillä joutuu "töitä" tekemään.
 
Juu akkurälläkästä itsekin totesin että voima siitä loppuu aika herkästi, eli melko hentosesti sillä joutuu "töitä" tekemään.
Kiinalainen 30 euron makitakopio saksan ebaystä yllätti positiivisesti tehoilla. Katkaisulaikalla käytännössä teho lopu ikinä ja virsikirjalla tai vastaavalla saa silläkin hioa yllättävän reilusti.
Akkuahan tuo sitten syö iloisesti vaikka olisi oikeita Makitan 5Ah tai 6Ah akkuja.
 
Gys Gysmi 160P tuli hankittua ja testattua. Kevyt ja pieni ainakin on.

Esabin 2 millin puikolla kokeilin. Kyllä se hitsas kunhan ensin sai syttymään, koitin ensin raapaista mutta sitten bongasin netistä naputtelu taktiikan. Hankalaa kyllä oli, piti jokaisen pienenkin vedon jälkeen puhdistaa puikon pää viilalla että syttys uudestaan. Ja aina ei syttynyt siltikään ilmeisesti kohde oli liian kuonassa.

En ole ennen puikolla hitsannut. Vähän pitkiä olivat omaan makuun. Tuli vasta nyt mieleen että voiko itse puikosta pitää kiinni kun hitsaa vai onko siinä sähköiskun vaara? En omista virallista hitsauskäsinettä, joku vanha nahkakinnas löytyi.

Sellainen ero vielä migiin että puikkoa pitää koko ajan liikuttaa lähemmäs kappaletta. Sekin tuntus haastavalta. En ymmärrä miten noita puikkokoneita käytetään telakallakin laivan rakentamiseen. Vaatii kyllä harjoittelua.

Verdict: en suosittele or is it just me?

Ihan vastaavat kokemukset puikkokoneesta, kun ajattelin sellaisen kanssa fiksailla minikaivurin kauhaan S40 kiinnikkeet.. Biltemasta piti ottaa rutiilipuikkoja, mutta tulikin niitä toisia, vissiin emäspuikkoja. Ei meinannut ja oikein syttyä millään ja tosiaan sen verta on migin käyttö selkarangassa että helposti unohtui se puikon pituuden kompensointi sauman edetessä. No harjoittelun puutetta, ja sellaiseksi jäikin, koska hitsailin sitten loppujen lopuksi migillä loput koko kiinnikkeestä.

Tietysti puikon etuja on tosiaan se että voi käyttää missä vaan ja saatavilla helposti eri aineille sopivaa puikkoa.

Kokeile tigiä seuraavaksi!
 
On siinä puikolla(kin) harjoittelemista, vaikka aika yksinkertainen kampe onkin. Kyllähän silläkin hitsaa vaikka pitsiksi ruostunutta pakoputkea ehjäksi taas, kun vaan tottuu siihen. Puikoissa ja materiaaleissa on eroja miten niissä syttyy, kannattaa kokeilla vähän erilaisia raapaisuja/naputuksia/vetoja kun treenailee. Tietysti kannattaa myös varmistaa, että on maadoitukset ja muut narujen liitokset kunnossa. Jos on huono kontakti jossakin, ei syty yhtä herkästi, mutta voi syttyessään kuitenkin palaa ihan kohtalaisesti.
 
Mulla on itselläni japsi harrasteauto ja tunkkien suhteen pääasiallinen ongelma on se, että tollasella "matalalla" hallitunkillakaan ei pääse oikeisiin tunkkauspisteisiin käsiksi oikein mitenkään järkevästi, kun helmojen tunkkauspaikoissa pitäisi olla sellanen sopvia adapteri sen pokkauksen takia ja muut viralliset tunkkauspisteet on etuapurungon alla tai takana perän alta nostaminen. Jos haluan auton keulasta ilmaan, niin vaihtoehdot ovat joko ajaa auto sellasille pienille rampeille ja nostaa apurungon alta, tuolloin tollanen isompi hallitunkki palvelee, mutta saman ajaa sellanen pienikin hallitunkki tai irrottaa puskuri ja nostella esim apurungon kiinnityspisteistä tai jostain reaktiotankojen alta tms. Takaa päin nostaessa puskurin alta mahtuu paremmin tunkkailemaan perän alta, mutta silloinkin pieni tunkki toimii yhtä hyvin, pääasiallinen ongelma on siinä, että vaikka sellanen isompi tunkki juuri mahtuisi esim keulasta (mistä ei edes mahdu) sinne auton alle, niin sitten sitä tunkin pumppua ei saa sitäkään vertaa varresta pumppailtua, että auto nousisi ilmaan. Perän kautta on parempi tilanne onneksi. Noiden pienien tunkkien hyötynä onkin järkevämpi toiminta kotitallissa talvipuuhastelussa ja isompi tunkki palvelee lähinä ulkona rengashommissa ja käyttöauton tunkkauspisteet on moderniin tapaan vähän järkevämmät , niin sieltä saa helmasta nostella isolla tunkilla esim renkaita vaihdellessa vähän kätevämmin. Käytännössä siis sellaseen tallipuuhasteluun ja ahtaampiin sisätiloihin ottaisin aina vaan tollasen pikkutunkin ja sitten jos ison hallitunkin säilyttäminen ei ole tilan puolesta mikään ongelma niin sellanen menee rengashommissa kyllä vaivattomammin.
 
Mulla on itselläni japsi harrasteauto ja tunkkien suhteen pääasiallinen ongelma on se, että tollasella "matalalla" hallitunkillakaan ei pääse oikeisiin tunkkauspisteisiin käsiksi oikein mitenkään järkevästi, kun helmojen tunkkauspaikoissa pitäisi olla sellanen sopvia adapteri sen pokkauksen takia ja muut viralliset tunkkauspisteet on etuapurungon alla tai takana perän alta nostaminen. Jos haluan auton keulasta ilmaan, niin vaihtoehdot ovat joko ajaa auto sellasille pienille rampeille ja nostaa apurungon alta, tuolloin tollanen isompi hallitunkki palvelee, mutta saman ajaa sellanen pienikin hallitunkki tai irrottaa puskuri ja nostella esim apurungon kiinnityspisteistä tai jostain reaktiotankojen alta tms. Takaa päin nostaessa puskurin alta mahtuu paremmin tunkkailemaan perän alta, mutta silloinkin pieni tunkki toimii yhtä hyvin, pääasiallinen ongelma on siinä, että vaikka sellanen isompi tunkki juuri mahtuisi esim keulasta (mistä ei edes mahdu) sinne auton alle, niin sitten sitä tunkin pumppua ei saa sitäkään vertaa varresta pumppailtua, että auto nousisi ilmaan. Perän kautta on parempi tilanne onneksi. Noiden pienien tunkkien hyötynä onkin järkevämpi toiminta kotitallissa talvipuuhastelussa ja isompi tunkki palvelee lähinä ulkona rengashommissa ja käyttöauton tunkkauspisteet on moderniin tapaan vähän järkevämmät , niin sieltä saa helmasta nostella isolla tunkilla esim renkaita vaihdellessa vähän kätevämmin. Käytännössä siis sellaseen tallipuuhasteluun ja ahtaampiin sisätiloihin ottaisin aina vaan tollasen pikkutunkin ja sitten jos ison hallitunkin säilyttäminen ei ole tilan puolesta mikään ongelma niin sellanen menee rengashommissa kyllä vaivattomammin.
Mulla oli samanlaiset ajatukset aiemmin ja sitten ostin Bahcon low tunkin BH11500. Onnistuu muovihelmaisen ja matalan auton nostaminen, kun tunkki on matala pidemmältä matkalta. Ja nostaa vielä reippaasti korkeammalle kun pikkutunkit.
 
Mulla oli samanlaiset ajatukset aiemmin ja sitten ostin Bahcon low tunkin BH11500. Onnistuu muovihelmaisen ja matalan auton nostaminen, kun tunkki on matala pidemmältä matkalta. Ja nostaa vielä reippaasti korkeammalle kun pikkutunkit.
Joo, mutta jos ainoa järkevä nostopiste on esim etuapurungon keskellä puolivälissä auton pohjaa niin silloin auto vaatii jokatapauksessa ajamisen rampeille niin tunkin ulottumalla ei oo väliä. Riippuu paljon autosta ja nostopisteistä siis eli jokaisen kannattaa tehdä arvio sen perusteella.
 
Muovihelmaiset tms japskit sun muut matalat ei hyvin usein nouse yhtään millään tunkilla sivuilta, ennen kuin ajaa nostettavan pään pyörät esim tiiliskivien tai 2x4:n päälle ensin. Ongelma ei välttämättä ole se, etteikö ultramatala tunkki mahtuisi sen muovihelman alta, vaan se, että kun tunkin työntää edemmäs itse nostokohdan alle, ottaa nostettaessa se tunkin puomiosa kiinni helmaan. Eikä usein myöskään ole riittävästi tilaa, että voisi ensin työntää tunkin helman alta ja sitten sen jälkeen siellä auton alla laittaa lätkäkiekkoa tms koroketta nostokohtaan.

Kaikille erilaisille tunkeille on kyllä omat paikkansa ja useammalle erilaiselle tunkille kyllä on käyttöä kun harrastaa.

Yksi vaihtoehto lisää: Jos haluaa nostaa autoa hallitunkilla, joka pitää työntää niin syvälle auton alle että sen kahvan pumppaaminen on matalasta tilasta johtuen hankalaa/hidasta, kannattaa miettiä hallitunkkia jossa on paineilmamahdollisuus myös. Niitä on aivan saman näköisiä ja kokoisia kuin tavallinen 2t hallitunkki, mutta varressa on lisäksi paineilmaliitin ja käyttökytkin sille. Ei tarvitse kuin työntää sinne auton alle ja painaa napista.
 
Ostit 48 puikkoja? Kokeile 46, tai mitä tahansa muuta 6013 standardin puikkoa. Syttyy helpommin.

Mitä tuo lukema tarkoittaa? Puikot oli 2 mm, pitäiskö olla kuitenkin 2.5 mm vai onko sillä merkitystä, teho tuntus riittävän.

Miten kauan puikot säilyy? Omassa käytössä yksi paketti kestänee useamman vuoden.
 
Miten kauan puikot säilyy? Omassa käytössä yksi paketti kestänee useamman vuoden.

Säilytys vaikuttaa aika paljon. Olen ajanut vuosikymmeniä vanhoilla puikoilla välillä ja menee ihan täydestä kun on kuivassa pidetty. Jotkin erikoispuikot voi kestää aikaa huonommin, niistä en osaa sanoa, mutta tuskin muutamassa vuodessa mikään puikko käyttökelvottomaksi muuttuu.
 
Onko kenelläkään kokemusta vain ilmanpaineella toimivista tunkeista, tämän tyylisistä?
Ainakin paperilla vaikuttavat melkoisen käteviltä. Ehkä joskus vielä pitää kokeilla :D
Vähän epäilyttää tuo kyseinen tekele, näyttää kiinalaiselta "laatuvehkeeltä", merkkitunkit on kyllä ihan toimivia, jos vaan sattuu alle mahtumaan, monesti noissa on korkeus melko iso ilman paineitakin, että ei mahdu alle jos on vähänkään matalampi auto kyseessä. Offihommissa ja raskaankaluston kenttähuolloissa oon tommosia nähny käytössä, ja ainakin siellä ihan toimivia.

Auto ilmajousen päällä. Juu ei.
Kokemusta tämmöisestä ei ole, mutta ideana särähtää korvaan. Eikä tommosia ole ammattipuolella näkynyt.
Raskaankaluston renkaanvaihdoissa tuommosia käytetään, pajalla toki on hydrauli-ilmatunkit mutta kenttäolosuhteissa tuommonen ilmapalje on paljon kevyempi käsitellä, ja monesti paikat on semmosia että sinne ei saa sitä isoa hydraulitunkkia alle. Nostetaan siis pelkkää akselia senverta että saa renkaan vaihdettua. Eihän sinne alle ole normaalinkaan tunkin kanssa tarkoitus mennä, vaan se on tarkoitettu pelkästään nostamiseen, ihan toimivia nuo on kun ne on siinä käytössä mihin ne on tarkoitettukkin. (en nyt ota kantaa onko tuo kiinalaiselta näyttävä kovin laadukas, saattaa olla tai saattaa olla olematta).
 
Viimeksi muokattu:
Joo, mutta jos ainoa järkevä nostopiste on esim etuapurungon keskellä puolivälissä auton pohjaa niin silloin auto vaatii jokatapauksessa ajamisen rampeille niin tunkin ulottumalla ei oo väliä. Riippuu paljon autosta ja nostopisteistä siis eli jokaisen kannattaa tehdä arvio sen perusteella.
Mä oon niin eri mieltä tosta apurungosta nostamisesta. Just silloin kun auto on rampeilla, omasta mielestä pitkä tunkki on parhain. Huomattavasti mukavampaa tunkata auton edessä eikä alla, sekä nostokorkeus isommalla tunkilla yleensä parempi. Mielipiteitä tunkista on kyllä yhtä monta kuin käyttäjääkin.

Yksi vaihtoehto lisää: Jos haluaa nostaa autoa hallitunkilla, joka pitää työntää niin syvälle auton alle että sen kahvan pumppaaminen on matalasta tilasta johtuen hankalaa/hidasta, kannattaa miettiä hallitunkkia jossa on paineilmamahdollisuus myös. Niitä on aivan saman näköisiä ja kokoisia kuin tavallinen 2t hallitunkki, mutta varressa on lisäksi paineilmaliitin ja käyttökytkin sille. Ei tarvitse kuin työntää sinne auton alle ja painaa napista.

Mielenkiintoisen oloinen tunkki, kukas tommosia valmistaa?
 
Mielenkiintoisen oloinen tunkki, kukas tommosia valmistaa?
Olettaisin, että joiltakin isommilta korjaamomerkeiltä löytyy, kun korjaamoilla noita käytetään. Tuossahan on siis se nosto edelleen hydraulinen, mutta sitä pumppua vaan käytetään paineilmalla (tai normaalisti käsin). Tässä nyt ensimmäinen malli mikä tuli videohaussa vastaan, joku kiinalainen vissiin mutta samalta näyttää ja kuulostaa kuin merkkivehkeetkin:
 
Viimeksi muokattu:
Mitä tuo lukema tarkoittaa? Puikot oli 2 mm, pitäiskö olla kuitenkin 2.5 mm vai onko sillä merkitystä, teho tuntus riittävän.

Miten kauan puikot säilyy? Omassa käytössä yksi paketti kestänee useamman vuoden.
Sen lisäksi että puikkoja on eri paksuuksia, on myös niiden seosaineissa on eroja. Tässä yksi ohje joka voi avata hieman asiaa:
https://asiakas.kotisivukone.com/files/weldtec.kotisivukone.com/puikkojenvalinta.pdf
Nuo 48 ja 46 ovat Esabin puikkojen tyypit. Eli 48.00 ja 46.00, jotka ovat yleistyneet yleiskieleen. Muilla valmistajilla on omat merkinnät.

Ja kyllähän ne kuivat puikot syttyvät ja palavat helpommin kuin märät. Riippuu tietysti säilytystilojen kosteudesta. En kyllä omaan kotitalliin (lämmitetty) mitään puikkojen säilytyskuivainta hommaisi. Jos tuntuu että ovat märkiä, niin voihan niitä vaikka uunissa kuivata. Jos rouva antaa luvan.

Puikkohitsauksen etuja on jo mainittu helppo liikuteltavuus ja pieni virran tarve. Monet asennushitsaukset tarvitsevat isot virrat, ja puikkokoneesta ne saadaan helposti ja pienemmässä koossa. Toki nykyään alkaa olemaan MIG/MAG koneita pienemmässä koossa, mutta ne tarvitsevat edelleen sen kaasun. Pienenä yleistyksenä puikolla aloittelija liittää varmemmin kaksi metallipalaa yhteen kuin MIG/MAG koneella.

Niitä magneettisia puikkoja alussa varmasti on paljon, mutta kun pakkaus alkaa olemaan lopussa, on niiden magneettisuuskin hävinnyt. ;)
Rautalangasta väännettynä: tekemällä oppii.
 

AJOKIN renkaita vaihtamassa ollut henkilö kuoli jäätyään puristuksiin Nurmijärvellä Uudellamaalla torstaina. Pelastuslaitos sai hälytystehtävän ihmisen pelastamiseksi puristuksista noin kello 13.

Itä-Uudenmaan poliisi kertoi, että tapausta selvitetään kuolemansyyn tutkintana. Poliisi ei tiedota tapaturmasta enempää.

Itse asiassa poliisin pitäisi tiedottaa tästä enemmän ihan valistamistarkoituksessa. Jos pitää veikata niin on käytetty ns. leskentekijää mutta eipä se tavatonta ole että joku hallitunkki antautuu.
 

Itse asiassa poliisin pitäisi tiedottaa tästä enemmän ihan valistamistarkoituksessa. Jos pitää veikata niin on käytetty ns. leskentekijää mutta eipä se tavatonta ole että joku hallitunkki antautuu.

Vaatii silti suorastaan yrittämistä, että onnistuu renkaanvaihdossa itsensä depsaamaan. Jos pitäisi veikata, niin kyseessä luultavasti joku myöhäiskeski-ikäinen mies. Ihan vaan koska tämä ihmisryhmä tuntuu olevan sitä kaikista "kiireisintä" ja samaan aikaan välinpitämättömintä omasta turvallisuudestaan.

Laittakaa nyt saatana edes se rengas varmistukseksi sinne auton alle kun se on tunkilla.
 
Tuossa puhutaan erikoisesti "ajokista", eli ei välttämättä ole henkilöauto. On voinut esimerkiksi jäädä jonkun ison työkoneen kaatuneen renkaan alle. Mutta joka tapauksessa siis huonoilla vehkeilä varmistamatta tehty mitä suurimmalla todennäköisyydellä.
 
Tuossa puhutaan erikoisesti "ajokista", eli ei välttämättä ole henkilöauto. On voinut esimerkiksi jäädä jonkun ison työkoneen kaatuneen renkaan alle. Mutta joka tapauksessa siis huonoilla vehkeilä varmistamatta tehty mitä suurimmalla todennäköisyydellä.
Ylen uutisessa poliisin mukaan oli jäänyt puristuksiin auton alle. Oli talvirenkaita vaihtamassa ja yksityishenkilö, ei työtapaturma.

En kyllä keksi miten renkaat vaihdetaan auton alta käsin. Ehkä oli osunut silmään muuta hommaa jota sitten piti vilkaista.
 
En kyllä keksi miten renkaat vaihdetaan auton alta käsin. Ehkä oli osunut silmään muuta hommaa jota sitten piti vilkaista.

Eihän se vaadi kuin sen, että esim. yksi pyörän pultti vierii auton alle, jonka perään lähdetään. Sitten syystä taikka toisesta auto putoaa tunkin päältä ja ollaan tässä lopputuloksessa. Korostaa jälleen, kuinka tärkeää on varmistaa auton tuenta.
 
Surullinen juttu. Oisko voinut olla joku pehmeä alusta myös, ts. ei betoni tai asfaltti. Ei paljoakaan vaadi että sortuu sivusuunnassa.
Edit. Aina arveluttaa nämä harrastajatason vehkeet mitä mulla edustaa lähinnä nämä ajorampit. Liekö niillä tapahtunut onnettomuuksia?
 
Viimeksi muokattu:
Jokunen vuosi oli ainakin Vaasan lähistöllä, olisko ollut Mustasaaressa tms. tapaus jossa maasturin alla oli käytetty kepiämmälle henkilöautolle tarkoitettuja ramppeja hengenlähdön merkeissä. Näin ainakin hatarasti muistelen....
 
Ylen uutisessa poliisin mukaan oli jäänyt puristuksiin auton alle. Oli talvirenkaita vaihtamassa ja yksityishenkilö, ei työtapaturma.

En kyllä keksi miten renkaat vaihdetaan auton alta käsin. Ehkä oli osunut silmään muuta hommaa jota sitten piti vilkaista.
Renkaiden vaihdossa on hyvä suorittaa myös tarkastustehtäviä, jotka vaaivat ainakin joidenkin ruumiinosien työntämistä rungon sisään. Jarrupalat on helppo tarkastaa ja raidetankoa ja niveliä voi kokeilla, mutta se vaatii, että etupää on kokonaan ilmassa. Se taas tuo riskin jos menee repimään autoa sivusuunnassa.
 
Itselle tule todennäköisimpänä mieleen, että vaihdettava rengas on ollut jumissa pyörännavassa ja renkaanvaihtaja on kurottautunut auton alle lyödäkseen rengasta takapuolelta. Siinä vasaroidessa on auto heilunut ja tunkki kaatunut.
 
Itselle tule todennäköisimpänä mieleen, että vaihdettava rengas on ollut jumissa pyörännavassa ja renkaanvaihtaja on kurottautunut auton alle lyödäkseen rengasta takapuolelta. Siinä vasaroidessa on auto heilunut ja tunkki kaatunut.
Näinpä.
Monesti nuo kyllä jumissa. Itse käytän kupari rasvaa tuossa.
Ja turha alkaa keskustelua korroosiota ja jännite pareista eri metallien välillä.
 
Renkaiden vaihdossa on hyvä suorittaa myös tarkastustehtäviä, jotka vaaivat ainakin joidenkin ruumiinosien työntämistä rungon sisään. Jarrupalat on helppo tarkastaa ja raidetankoa ja niveliä voi kokeilla, mutta se vaatii, että etupää on kokonaan ilmassa. Se taas tuo riskin jos menee repimään autoa sivusuunnassa.
Kyllä itse ainakin renkaanvaihdon yhteydessä tarkastan jarrujen osien,vetoakselien ja ohjausen suojakumien ja iskunvaimentimien yleiskunnon.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
259 239
Viestejä
4 506 039
Jäsenet
74 344
Uusin jäsen
Vm85

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom