Työelämäkeskustelu

Mutta se poistaa jos työnantajalla ei ole tosiasiallista mahdollisuutta seurata että koska työ tehdään, joka tulee aika nopeasti vastaan etätyöskenaarioissa. Tosin etätöissä pitäisi lähtökohtaisesti tehdä myös etätyösopimus, jota vähän heikosti nykyään noudatetaan.
Nykyään on kyllä aika vähissä tilanteet, millä työajanseurannasta vapautuu. Mainitsemasi seikka (esim. etätyö) ei siihen suoraan auta.

 
Viimeksi muokattu:
Mutta se poistaa jos työnantajalla ei ole tosiasiallista mahdollisuutta seurata että koska työ tehdään, joka tulee aika nopeasti vastaan etätyöskenaarioissa. Tosin etätöissä pitäisi lähtökohtaisesti tehdä myös etätyösopimus, jota vähän heikosti nykyään noudatetaan.
Jos meillä olisi vain minä tässä, niin mun aikaa nyt pystyisi 80% ajasta seuraamaan ilman ongelmia. Meidän myyjillä tilanne on kuitenkin ihan toinen. Ne kiertelee asiakkaissa 3-5 päivää viikosta ja lähdöt ja saapumiset on hyvin satunnaisia kun kotiin saapumiset saattaa venyä ehtooseen ym. Käytännössähän me ollaan menty tuolla työaika-autonomian mukaan jo nyt. Jos on menoja ollut niin ilmoitus on riittänyt, että koska olen taas saavutettavissa eikä niistä ole sen enempää ikinä kyselty. Niin kauan kun hommat on tehty niin kukaan ei menemisiä ole kysellyt. Meidän suomen konttori on siis osa pohjoismaiden+balttianmaiden osastoa joka on osa Saksalaista emoyhtiötä joka on osa vielä isompaa teollisuuden konsernia. Tämä emo konserni maksaa palkan ja nyt siis kyselee miten haluttais tämä hoitaa ja miten hyvin meidän esimies meidän työaikoja tosiasiallisesti pystyy seuraamaan.
 
Työaika-autonomia on ihan mahdollista, mutta se vaatii sen että työntekijä ihan aikuisten oikeasti vastaa oman työnsä järjestelyistä eikä työnantaja seuraa työaikaa. Eli mikään ”ei me tätä seurata mutta sun pitää olla toimistolla maanantaisin ja keskiviikkoisin vähintään klo 9-14” ei täytä sen vaatimuksia.

Lukaise vaikka tuosta AVIn kalvosarjasta pääpiirteet, myyntiedustajat on siellä nimenomaisesti mainittu ammattiryhmänä jolle tämä soveltuu.

 
Työaika-autonomia on ihan mahdollista, mutta se vaatii sen että työntekijä ihan aikuisten oikeasti vastaa oman työnsä järjestelyistä eikä työnantaja seuraa työaikaa. Eli mikään ”ei me tätä seurata mutta sun pitää olla toimistolla maanantaisin ja keskiviikkoisin vähintään klo 9-14” ei täytä sen vaatimuksia.

Lukaise vaikka tuosta AVIn kalvosarjasta pääpiirteet, myyntiedustajat on siellä nimenomaisesti mainittu ammattiryhmänä jolle tämä soveltuu.

Tosin en tiedä onko myyntiedustajallakaan tosiasiallista työaika-autonomiaa ts. ei pysty päättämään omaehtoisesti tekevänsä työt vaikka 23-07 välisenä aikana. Voi olla työnantajan kannalta saavutettavat asiakkaat harvassa noihin aikoihin.

Enemmän puhtaalla etätyöntekijällä voi olla oikeaa autonomiaa töiden ajankohdan suhteen, mutta se taas on suljettu jostain syystä pois. Johdonmukaisuus ei tässä maassa aina ole ehkä se vahvin puoli näissä :)
 
Tosin en tiedä onko myyntiedustajallakaan tosiasiallista työaika-autonomiaa ts. ei pysty päättämään omaehtoisesti tekevänsä työt vaikka 23-07 välisenä aikana. Voi olla työnantajan kannalta saavutettavat asiakkaat harvassa noihin aikoihin.

Enemmän puhtaalla etätyöntekijällä voi olla oikeaa autonomiaa töiden ajankohdan suhteen, mutta se taas on suljettu jostain syystä pois. Johdonmukaisuus ei tässä maassa aina ole ehkä se vahvin puoli näissä :)

Tuossa on kuitenkin sinänsä eri asiasta kyse. Työntekijä voi päättää tehdä töitä vain 23-07, mutta hän tuskin on silloin kovin hyvä myyntiedustaja koska ei tavoita yhtään asiakasta. Kyse on siitä onko työntekijällä tosiasiallisesti itse mahdollisuus määritellä työaikansa vai saneleeko työnantaja kuitenkin jollain tasolla sääntöjä.

Toisaalta taas jos myyntiedustaja asiakaskunta on globaali eikä Suomessa niin 23-07 duunin painaminen voi olla se paras vaihtoehto ja tyyppi vetää enemmän hilloa taloon kuin yksikään toinen edustaja koska on ainoa joka toimii asiakkaiden aikavyöhykkeen työaikoina.

Pointti on kuitenkin että jos työnantaja antaa myyntihessun huseerata rauhassa eikä puutu tämän tekemisiin ja tekemättömyyksiin niin silloin työntekijällä on tosiasiallinen autonomia päättää itse työajoistaa . Jos taas työnantaja vaatii olemaan toimistolla ma ja ke 9-14 ja tavoitettavissa joka päivä saman aikavälin niin tosiasiallista autonomiaa ei silloin ole.

Työajanseurannan ei myöskään tarvitse olla mitään monimutkaista rakettitiedettä. Omalla duunipaikalla esim. on systeemi käytössä johon voi yksinkertaisimmillaan kirjata vain poikkeamat normaalista. Jos teen normaalin 8h päivän niin en merkkaa mitään, eikä ole väliä olinko töissä 6-14 vai 9-17, järjestelmä laittaa sinne defaultilla normimtyöpäivän. Jos teen tunnin vähemmän niin kirjaan päivälle -1h, jos teen 1,5h tuntia sisään niin merkkaan +1,5.

Kaikki tapahtuu puhelinsovelluksella tai nettisivulla palveluntarjoajan järjestelmään josta esimiehet saa tarvittaessa katsottua raportit. Erittäin simppeli systeemi ja täyttää työaikalain vaatimukset työajanseurannalle.
 
Tuossa on kuitenkin sinänsä eri asiasta kyse. Työntekijä voi päättää tehdä töitä vain 23-07, mutta hän tuskin on silloin kovin hyvä myyntiedustaja koska ei tavoita yhtään asiakasta. Kyse on siitä onko työntekijällä tosiasiallisesti itse mahdollisuus määritellä työaikansa vai saneleeko työnantaja kuitenkin jollain tasolla sääntöjä.

Toisaalta taas jos myyntiedustaja asiakaskunta on globaali eikä Suomessa niin 23-07 duunin painaminen voi olla se paras vaihtoehto ja tyyppi vetää enemmän hilloa taloon kuin yksikään toinen edustaja koska on ainoa joka toimii asiakkaiden aikavyöhykkeen työaikoina.

Pointti on kuitenkin että jos työnantaja antaa myyntihessun huseerata rauhassa eikä puutu tämän tekemisiin ja tekemättömyyksiin niin silloin työntekijällä on tosiasiallinen autonomia päättää itse työajoistaa . Jos taas työnantaja vaatii olemaan toimistolla ma ja ke 9-14 ja tavoitettavissa joka päivä saman aikavälin niin tosiasiallista autonomiaa ei silloin ole.
Tosiasiallista autonomiaa ei kuitenkaan ole, jos työtehtävät määräävät epäsuoraan työajan esim. myyntiedustajan tapauksessa asiakkaiden työajat. Tällöin on juurikin niin, että työntekijä _ei_ voi tosiasiallisesti määritellä itse työaikaansa, kuten itsekin totesit, koska työnantaja sanelee käytännössä jollain tasolla sääntöjä sen osalta.

Työajanseurannan ei myöskään tarvitse olla mitään monimutkaista rakettitiedettä. Omalla duunipaikalla esim. on systeemi käytössä johon voi yksinkertaisimmillaan kirjata vain poikkeamat normaalista. Jos teen normaalin 8h päivän niin en merkkaa mitään, eikä ole väliä olinko töissä 6-14 vai 9-17, järjestelmä laittaa sinne defaultilla normimtyöpäivän. Jos teen tunnin vähemmän niin kirjaan päivälle -1h, jos teen 1,5h tuntia sisään niin merkkaan +1,5.

Kaikki tapahtuu puhelinsovelluksella tai nettisivulla palveluntarjoajan järjestelmään josta esimiehet saa tarvittaessa katsottua raportit. Erittäin simppeli systeemi ja täyttää työaikalain vaatimukset työajanseurannalle.
Juu, noita on laidasta laitaan. Tuo järjestelmän default työajan lätkiminen automaattisesti tuntuu olevan monessa paikassa, jolloin käytännössä vain poikkeukset oikeasti kirjataan esim. ylityöt ja sairaslomat.

Omassa nykyisessä työpaikassa en edes tiedä miten käytännössä hoitavat, mutta oletan tuollaisen olevan käytössä ts. vain erityiset poikkeukset raportoidaan, koska itse joudun ilmoittamaan juurikin vain ylityöt ja sairaspäivät plus tietty lomat. "Normaalin" työajan seuranta liukumineen on täysin omalla vastuulla. Itse asiassa ainut työnantaja vuosien varrella, missä käytännössä oli ns. oikea työajanseuranta oli konsulttifirma, missä täysi tuntiraportointi johtui siitä, että tunnit menivät laskutukseen :)

Edit: Ymmärrän hyvin johtotehtävät ja vastaavat, joissa korvaus oikeasti sisältää määrittelemättömän työajan, mutta nämä autonomia tyyliset määritelmät menevät kyllä aika sumean logiikan puolelle, koska todella harvaa työtä voi oikeasti täysin tehdä ihan koska haluaa huomioimatta ympäröivää maailmaa työtehtävien osalta. Omat varsinaiset käytännön työt voisin periaatteessa tehdä ihan minä vuorokaudenaikana tahansa, mutta työnantaja voisi puuttua asiaan, jos olisin enää saavutettavissa vain asynkronisesti sähköpostin ja chatin kautta eikä mikään käyttämäni työtunti olisi päällekkäin muiden kanssa :) Silti olen aika varmasti työaika-autonomian osalta paremmalla tasolla kuin tavallinen myyntiedustaja, vaikka menenkin tuohon etätyö-kategoriaan.
 
Viimeksi muokattu:
Tosiasiallista autonomiaa ei kuitenkaan ole, jos työtehtävät määräävät epäsuoraan työajan esim. myyntiedustajan tapauksessa asiakkaiden työajat. Tällöin on juurikin niin, että työntekijä _ei_ voi tosiasiallisesti määritellä itse työaikaansa, kuten itsekin totesit, koska työnantaja sanelee käytännössä jollain tasolla sääntöjä sen osalta.

Tässä taas menee ns. omenat ja appelsiinit sekaisin. Autonomiassa kyse on siitä ettei työnantaja määrittele ja valvo työaikaa, vaan työntekijä saa vapaasti itse päättää työaikansa pituuden ja sijoittelun (yleensä myös missä ja miten) työnsä suorittamiseksi. Se että työtehtävien menestyksekäs hoitaminen edellyttää työn tekemistä ainakin jossain määrin tiettyinä ajanhetkinä on ihan eri asia eikä kuulu tähän tarkasteluun.

Työntekijältä voidaan kuitenki edelleen edellyttää että hän yleensäkin tekee työnsä, ja työntekoon voidaan jopa antaa tavoiteaikatauluja ilman että se poistaa autonomisuutta. Jos työntekijällä on tosiasiallinen autonomia päättää työajastaan, hän voi silloin sen puitteissa olla tekemättä töitä vaikka kokonaan, mutta tämä saattaa toki johtaa muunlaisiin seurauksiin työnantajan puolelta koska työntekijän ei silloin myöskään hoida työtehtäviään.
 
Tässä taas menee ns. omenat ja appelsiinit sekaisin. Autonomiassa kyse on siitä ettei työnantaja määrittele ja valvo työaikaa, vaan työntekijä saa vapaasti itse päättää työaikansa pituuden ja sijoittelun (yleensä myös missä ja miten) työnsä suorittamiseksi. Se että työtehtävien menestyksekäs hoitaminen edellyttää työn tekemistä ainakin jossain määrin tiettyinä ajanhetkinä on ihan eri asia eikä kuulu tähän tarkasteluun.

Työntekijältä voidaan kuitenki edelleen edellyttää että hän yleensäkin tekee työnsä, ja työntekoon voidaan jopa antaa tavoiteaikatauluja ilman että se poistaa autonomisuutta. Jos työntekijällä on tosiasiallinen autonomia päättää työajastaan, hän voi silloin sen puitteissa olla tekemättä töitä vaikka kokonaan, mutta tämä saattaa toki johtaa muunlaisiin seurauksiin työnantajan puolelta koska työntekijän ei silloin myöskään hoida työtehtäviään.
Jos tässä menee ns. omenat ja appelsiinit sekaisin, niin miksi samoilla perusteilla kaikkia kriteerit täyttäviä työtehtäviä ei katsota autonomian perusteella työajanseurannan ulkopuolelle vaan jostain syystä vain tietyt esim. myyntiedustaja voidaan tällaiseksi katsoa?

Tämä on se oma pointtini eli tässä ei ole johdonmukaista logiikkaa sille, miten tuota sovelletaan. Käytännössä siis vähemmän autonominen työ voidaan sulkea työajanseurannan ulkopuolelle, mutta toista ei.

Itselleni kyllä kelpaa ihan hyvin nykyisenlainen seuranta, mutta ihmettelenpä vain, miksi tehdään tällaisia poikkeuksia eikä vain käytetä yleisesti samoja kriteereitä.
 
Viimeksi muokattu:
Mutta se poistaa jos työnantajalla ei ole tosiasiallista mahdollisuutta seurata että koska työ tehdään, joka tulee aika nopeasti vastaan etätyöskenaarioissa. Tosin etätöissä pitäisi lähtökohtaisesti tehdä myös etätyösopimus, jota vähän heikosti nykyään noudatetaan.
Kännykkäleimaus toimii kotoakin kun vaan on systeemit kunnossa.
 
Meidän systeemi on hyvä, missä tietokoneella kirjataan tehdyt tunnit ja yleensä porukka vaan kopioi samaa tuntimäärää jo kuukauden/kuukausia etukäteen ja ehkä korjaa tarvittaessa jos jotain isoja muutoksia (kuten sairausloma) tulee.

Työt kun hoitaa, niin sama onko toimistolla, kotona, asiakkailla, rannalla ottamassa aurinkoa, tai tekemässä jotain ihan muuta.
 
Meidän systeemi on hyvä, missä tietokoneella kirjataan tehdyt tunnit ja yleensä porukka vaan kopioi samaa tuntimäärää jo kuukauden/kuukausia etukäteen ja ehkä korjaa tarvittaessa jos jotain isoja muutoksia (kuten sairausloma) tulee.

Työt kun hoitaa, niin sama onko toimistolla, kotona, asiakkailla, rannalla ottamassa aurinkoa, tai tekemässä jotain ihan muuta.
Meillä oli sama kunnes kyllästyttiin pomon vinkumiseen siitä jos joskus lähti aikaisemmin kotiin tai halus pitää liukumaa. Sitten hommattiin oikeat kellokortit ja mussutus loppui.
 
Meillä oli sama kunnes kyllästyttiin pomon vinkumiseen siitä jos joskus lähti aikaisemmin kotiin tai halus pitää liukumaa. Sitten hommattiin oikeat kellokortit ja mussutus loppui.
No eihän se sitten sama ollut kun meillä? Koska meillä ei pomoa kiinnosta ollaanko edes Suomessa kun töitä tehdään. Eikä ole väliä kuinka usein tai harvoin toimistolla käy tai kauanko siellä on. Voi myös ihan suoraan sanoa jos kesken työpäivän lähtee omille menoilleen ja ne kyllä tehdään ihan työajalla, eikä tarvitse käyttää mitään liukumia.
 
Jos tässä menee ns. omenat ja appelsiinit sekaisin, niin miksi samoilla perusteilla kaikkia kriteerit täyttäviä työtehtäviä ei katsota autonomian perusteella työajanseurannan ulkopuolelle vaan jostain syystä vain tietyt esim. myyntiedustaja voidaan tällaiseksi katsoa?

Tämä on se oma pointtini eli tässä ei ole johdonmukaista logiikkaa sille, miten tuota sovelletaan. Käytännössä siis vähemmän autonominen työ voidaan sulkea työajanseurannan ulkopuolelle, mutta toista ei.

Lyhyt vastaus on se, että tämän on tarkoitus olla poikkeus jota sovelletaan vain tietyissä tilanteissa ja rajattuun joukkoon työntekijöitä. Mikäli tätä alettaisiin soveltaa laajemmin niin veikkaan ettei kestäis kauaa että työnantajat alkaaa luistelemaan työajanseurantavelvoitteesta sen perusteella että kaikki työntekijät ovatkin jotain spesialisteja joiden työaikaa ei seurata.

Pitää myös ajatella sitä mitä esim. myyntiedustajalla tarkoitetaan. Olen itsekin ollut töissä myyntiorganisaatiossa, jossa on ollut liikkuvia myyjiä jotka reissaavat jatkuvasti ympäri maan asiakkaiden luona. Toisaalta taas yritys ohjeisti työntekijät työskentelemään toimistolla ma-pe 8-16 niinä aikoina kun eivät ole reissussa. Näin ollen työntekijöillä on määritelty ja seurattava työaika, ei työaika-autonomiaa, vaikka reissun päällä ollessaan vastaavatkin oman työnsä järjestelyistä itse. Näin ollen työnantajalla katsottiin olevan velvollisuus järjesteää työajanseuranta lain vaatimalla tavalla.

Tuossa linkkaamassani kalvosarjassa mainittiin työntekijöistä esimerkkeinä "myyntiedustajat, kiinteistövälittäjät ja muut vastaavat liikkuvat työntekijät". Myyntiedustajalla tarkoitetaan tässä yhteydessä todennäköisesti vähän erilaista edustajaa kuin osan viikkoa asiakkaissa ja osan viikkoa toimistolla notkuvaa myyjää joiden kanssa itsekin työskentelin. Sellainen "oikea" myyntiedustaja on enemmänkin yrittäjän kaltainen henkilö jolla on budjetointi- ja tulosvastuu sekä yleensä vahvasti tulokseen sidottu palkkaus. Näin ollen työnteko silloin kun asiakkaat ovat saatavilla kuuluu tällaisen henkilön intresseihin, koska ilman asiakkaita ei tule tulosta. Sitten taas toisena esimerkkinä mainittu kiinteistövälittäjä joutuu työskentelemään pitkälti iltaisin ja viikonloppuisin, koska aika harva asunnonostaja pääsee näytölle arkisin 8-16 välillä ja puhelimet soi aamusta iltamyöhään. Tälläkin samaten yleensä vahvasti tuloksiin sidottu palkkaus, jolloin henkilön oma intressi on työskennellä silloin kun asiakkaat ovat saatavilla. Näillä molemmilla esimerkkitapauksilla voi olla työaika-autonomia ja vapaus päättää itsenäisesti oman työnsä järjestelyistä.

Perusteet poikkeuksille löytyy suoraan laista:
2 § Poikkeukset soveltamisalasta

Tätä lakia ei, lukuun ottamatta 15 §:n 3 ja 4 momenttia, sovelleta työntekijään, jonka työaikaa ei ennalta määritellä eikä työajan käyttöä valvota ja joka siten voi itse päättää työajastaan, kun kyse on:

1) työstä, jota siihen kuuluvien tehtävien ja muutoin työntekijän aseman perusteella on pidettävä yrityksen, yhteisön tai säätiön taikka sen itsenäisen osan johtamisena tai tällaiseen johtamistehtävään rinnastettavana itsenäisenä tehtävänä;

2) työntekijästä, joka suorittaa uskonnollisia toimituksia evankelis-luterilaisessa kirkossa, ortodoksisessa kirkkokunnassa tai muussa uskonnollisessa yhteisössä;

3) työnantajan perheenjäsenen työstä;

4) työstä, jota siihen liittyvien toiminnan erityispiirteiden vuoksi tehdään sellaisissa oloissa, ettei voida katsoa työnantajan asiaksi valvoa siihen käytettävän ajan järjestelyjä;

5) valtion virkamiehen työstä tuomioistuimen jäsenenä tai esittelijänä, käräjäviskaalina, käräjänotaarina, julkisena oikeusavustajana, syyttäjänä, ulosottomiehenä, haastemiehenä tai ulkomaanedustuksessa;

6) Suomen Pankin virkamiehen työstä, jonka pankkivaltuusto on määrännyt tämän lain ulkopuolelle.

Vaikka työnantaja päättäisikin olla seuraamatta työntekijän tulemisia ja menemisiä, niin 37,5h viikkotyöaikaa kuukausipalkalla tekevän toimistotyöntekijän (tai etätyöntekijän) joka suorittaa työnantajan antamia tehtäviä työnantajan määrittelemässä aikataulussa ei oikein voi katsoa tipahtavan mihinkään noista poikkeuksista.

Mutta joo, eiköhän tämä asia ala olla pikkuhiljaa kaluttu läpi.

Summa summarum: On mahdollista joissain tapauksissa, vaatii perusteet miksi näin on, pelkästään työnantajan halu olla ottamatta työajanseurantajärjestelmää käyttöön ei riitä syyksi, autonomian pitää olla ihan oikea autonomia jossa kaikki vastuu ja oikeus työaikajärjestelyistä jää työntekijälle ja työnantajalla ei silloin ole siihen mitään sanottavaa milloin töitä tehdään.
 
No eihän se sitten sama ollut kun meillä? Koska meillä ei pomoa kiinnosta ollaanko edes Suomessa kun töitä tehdään. Eikä ole väliä kuinka usein tai harvoin toimistolla käy tai kauanko siellä on. Voi myös ihan suoraan sanoa jos kesken työpäivän lähtee omille menoilleen ja ne kyllä tehdään ihan työajalla, eikä tarvitse käyttää mitään liukumia.
Ei varmasti olekkaan sama, meillä pitää olla työpaikalla koska ei pysty kotona tekemään, mutta pointti oli se että on usein myös työntekijän etu että on kunnon seuranta koska muuten työnantaja saattaa kairata kuivana kakkoseen heti kun mahdollista.
 
Lyhyt vastaus on se, että tämän on tarkoitus olla poikkeus jota sovelletaan vain tietyissä tilanteissa ja rajattuun joukkoon työntekijöitä. Mikäli tätä alettaisiin soveltaa laajemmin niin veikkaan ettei kestäis kauaa että työnantajat alkaaa luistelemaan työajanseurantavelvoitteesta sen perusteella että kaikki työntekijät ovatkin jotain spesialisteja joiden työaikaa ei seurata.

Pitää myös ajatella sitä mitä esim. myyntiedustajalla tarkoitetaan. Olen itsekin ollut töissä myyntiorganisaatiossa, jossa on ollut liikkuvia myyjiä jotka reissaavat jatkuvasti ympäri maan asiakkaiden luona. Toisaalta taas yritys ohjeisti työntekijät työskentelemään toimistolla ma-pe 8-16 niinä aikoina kun eivät ole reissussa. Näin ollen työntekijöillä on määritelty ja seurattava työaika, ei työaika-autonomiaa, vaikka reissun päällä ollessaan vastaavatkin oman työnsä järjestelyistä itse. Näin ollen työnantajalla katsottiin olevan velvollisuus järjesteää työajanseuranta lain vaatimalla tavalla.

Tuossa linkkaamassani kalvosarjassa mainittiin työntekijöistä esimerkkeinä "myyntiedustajat, kiinteistövälittäjät ja muut vastaavat liikkuvat työntekijät". Myyntiedustajalla tarkoitetaan tässä yhteydessä todennäköisesti vähän erilaista edustajaa kuin osan viikkoa asiakkaissa ja osan viikkoa toimistolla notkuvaa myyjää joiden kanssa itsekin työskentelin. Sellainen "oikea" myyntiedustaja on enemmänkin yrittäjän kaltainen henkilö jolla on budjetointi- ja tulosvastuu sekä yleensä vahvasti tulokseen sidottu palkkaus. Näin ollen työnteko silloin kun asiakkaat ovat saatavilla kuuluu tällaisen henkilön intresseihin, koska ilman asiakkaita ei tule tulosta. Sitten taas toisena esimerkkinä mainittu kiinteistövälittäjä joutuu työskentelemään pitkälti iltaisin ja viikonloppuisin, koska aika harva asunnonostaja pääsee näytölle arkisin 8-16 välillä ja puhelimet soi aamusta iltamyöhään. Tälläkin samaten yleensä vahvasti tuloksiin sidottu palkkaus, jolloin henkilön oma intressi on työskennellä silloin kun asiakkaat ovat saatavilla. Näillä molemmilla esimerkkitapauksilla voi olla työaika-autonomia ja vapaus päättää itsenäisesti oman työnsä järjestelyistä.

Perusteet poikkeuksille löytyy suoraan laista:


Vaikka työnantaja päättäisikin olla seuraamatta työntekijän tulemisia ja menemisiä, niin 37,5h viikkotyöaikaa kuukausipalkalla tekevän toimistotyöntekijän (tai etätyöntekijän) joka suorittaa työnantajan antamia tehtäviä työnantajan määrittelemässä aikataulussa ei oikein voi katsoa tipahtavan mihinkään noista poikkeuksista.

Mutta joo, eiköhän tämä asia ala olla pikkuhiljaa kaluttu läpi.

Summa summarum: On mahdollista joissain tapauksissa, vaatii perusteet miksi näin on, pelkästään työnantajan halu olla ottamatta työajanseurantajärjestelmää käyttöön ei riitä syyksi, autonomian pitää olla ihan oikea autonomia jossa kaikki vastuu ja oikeus työaikajärjestelyistä jää työntekijälle ja työnantajalla ei silloin ole siihen mitään sanottavaa milloin töitä tehdään.
Niin, itse en pystyisi suoraselkäisenä pistämään edes noita myyntiedustajia tuon ulkopuolelle, koska tosiasiallisesti eivät pysty tekemään töitä koska haluavat, vaikka työnantaja puuttuukin siihen käytännössä vain epäsuorasti työtehtävien kautta. Ja juu, tunnen itsekin myyntiedustajia, lähin löytyy omasta sisaruskatraasta eikä se työaika tosiaan käytännössä kovin vapaa ole, vaikka olisivat koko ajan tien päällä ilman toimistopäiviä.

Samoin ihmettelen sitä, miksi puhdasta etätyötä tekevä ei mene esim. tämän kohdan piikkiin:
"4) työstä, jota siihen liittyvien toiminnan erityispiirteiden vuoksi tehdään sellaisissa oloissa, ettei voida katsoa työnantajan asiaksi valvoa siihen käytettävän ajan järjestelyjä;"

Mutta joo, emme ole varsinaisesta asiasta eri mieltä ts. mitkä nuo säännöt tällä hetkellä ovat ja siitäkin, että mitä vähemmän poikkeuksia sen parempi ts. mahdollisimman monen osalta työnantajalla pitää olla seurannan velvoite. Oudoksun vain sääntöjen tulkintaa, joka tuntuu muuttuvan pelkästään sillä perusteella mikä titteli lätkäistään työlle.
 
Viimeksi muokattu:
Toi autonomia tarkoittaa varmaan semmoista mikä meillä on. Järjestelmä kirjaa automaattisesti sen 7.5 tuntia päivässä jollet muuta. Ylimenevät on liukumaa, ja järjestelmä ei kirjaa ylimääräisiä tunteja jos olet saavuttanut liukuman rajan. Toimii mulle hyvin, tosin vähän kyseenalaistan ton tuntien kirjaamatta jättämisen laillisuuden.

Edellisellä työpaikalla oli vastaava järjestelmä ja jossain vaiheessa päätettiin siirtyä kellokorttiin. Sitä vastustettiin kovasti, mut johto painosti ja se toteutettiin. Parin viikon kuluttua johto tajus, että ihmiset oli tehnyt vitusti ylitöitä kirjaamatta niitä ja nyt ne sitten kirjautuu… Välittömästi sanottiin, että paulautteeseen on reagoitu ja lopetettiin. Joku hakkeroi ne ja laitto kosketusnäyttöön dilberttejä joita pysty selaamaan.
 
Toi autonomia tarkoittaa varmaan semmoista mikä meillä on. Järjestelmä kirjaa automaattisesti sen 7.5 tuntia päivässä jollet muuta. Ylimenevät on liukumaa, ja järjestelmä ei kirjaa ylimääräisiä tunteja jos olet saavuttanut liukuman rajan. Toimii mulle hyvin, tosin vähän kyseenalaistan ton tuntien kirjaamatta jättämisen laillisuuden.
Nää leikkurit ja ihmiset, jotka painaa sen leikkurin jälkeen ilmaistöitä on kyllä aina ollut itelle käsittämättömiä. Itsellä vastaantulleet oli vielä sellaisia, jotka ei vaan malttaneet olla tekemättä töitä, ei ollut työnantajan painostusta tms.
 
Itselläni paras systeemi työajoissa, mihinkään ei merkata mitään ja kukaan ei kysele mistään mitään eikä ole pakko olla koskaan missään tietyssä paikassa. Itse hoidan että hommat tulee tehtyä ja onnistuminen näkyy suoraan euroina viivan alla.
 
Meillä työaika-autonomia tarkoittaa sitä että työnantaja ei seuraa työaikaa ollenkaan, ainoa ohje on että tavoitteellinen 8h päivä tai 40h viikko ei saa ylittyä jos tarkastellaan 6kk keskiarvoa ja pyhäpäivinä/lomina työskentely on ehdottomasti kielletty. Työntekijöillä on velvollisuus pitää vapaamuotoista kirjanpitoa työtunneistaan mahdollista auditointia varten jotta voidaan todentaa että työaikalakia on noudatettu. Ja kehityskeskustelun yhteydessä pomon todentaa nämä 6kkn keskiarvot.

Mulle tämä systeemi sopii ihan hyvin, en tee ylitöitä ja löytyy joustoa omiin menoihin. Mutta tarkka työajan seuranta on kyllä työntekijän turva loppupeleissä, nämä autonomiat/joustot on enemmän työnantajapuolen etuja.
 
Nää leikkurit ja ihmiset, jotka painaa sen leikkurin jälkeen ilmaistöitä on kyllä aina ollut itelle käsittämättömiä. Itsellä vastaantulleet oli vielä sellaisia, jotka ei vaan malttaneet olla tekemättä töitä, ei ollut työnantajan painostusta tms.
Taytyisi aina erotella valkokaulus ja sinikaulus naissa jutuissa. Tyo tekijaansa opettaa ja valkokauluspuolella se oppi tuo lisaa rahaa joissain kohdin. Jokaisen ilmaiseksi tekemani tunnin olen saanut ajan myota kymmenkertaisesti takaisin. Sinikauluspuolella hyva syy tehda tehda toita on se ettei tarvitse menna sita perse perhetta menna katsomaan.

Kylla se tahtoo olla myos etta valkokauluspuolella juuri ne jotka ovat tarkimpia siita mita kuuluu heidan itsensa maarittelemiin tehtavakuvauksiin ovat myos niita jotka ovat ensimmaiseksi lomautettuna kun taloudessa on hiljaisempaa.
 
Nää leikkurit ja ihmiset, jotka painaa sen leikkurin jälkeen ilmaistöitä on kyllä aina ollut itelle käsittämättömiä. Itsellä vastaantulleet oli vielä sellaisia, jotka ei vaan malttaneet olla tekemättä töitä, ei ollut työnantajan painostusta tms.
Mulla meni hetki edes tajuta se. Kuukauden edelleen vastasin öisin tuleviin puheluihin ja sitten ilmoitin että kannattaa soittaa jollekin joka saa siitä rahaa. Loppujen lopuksi ihan hyvä näin, pääsin samalla 5v vanhoista edellisen työtehtävän jäänteistä eroon.
 
No ehkä ikävintä sen vuoksi, että se antaa huonon esimerkin alaisille. Meillä on sisäinen ohjelma / koulutus johtajille ja siellä painotetaan vapaa-ajalla työskentelyn vaikutuksia alaisiin.

Jos siis aina vastaat viesteihin lomallakin tulee alaisille helposti olo, että niin tulisi tehdä (riippumatta siitä onko siihen ohjeistettu).
 
Tuossa aikaisemmin mainitsemani työpaikan kanssa kävi niin, että pari muutakin lähti saikun kautta pois ja muutenkin vaihtuvuus oli kovaa. Vuosi myöhemmin AVI tai joku vastaava viranomainen teki jonkun tarkastuksen ja sieltä laitettiin yksi työnsankari pakkolomalle.

Siellä oli pari tyyppiä joilla oli tuollainen ihan järjetön työskentelytapa. Osa siitä isosta tunti- ja työmäärästä johtui siitä, että piti sotkeutua mukaan kaikkeen mahdolliseen, ja sitten toki sotki samalla muiden hommat. Tyyliin arkkitehti ei malttanut pitää näppejään erossa koodaamisesta ja käytti siihen aikaan, niin arkkitehtuurihommat kärsi.
 
Ei viitsisi kovin tarkkaan avata, mutta rasittavaa kun töissä on niin epäselvät työskentelytavat, tavoitteet ja vastuualueet. Tuntuu että omalla vastuulla on vähän kaikki mutta toisaalta ei oikein mikään, eikä sen takia meinaa saada oikein mitään järkevää aikaan. On tämän takia jatkuva pieni ahdistus päällä, kun ei oikein yhtään tiedä että saako tarpeeksi aikaan vai ei. Melkein päivittäin mietityttää, että saako jossain välissä kenkää, vaikka se täällä suomessa onkin useimmiten aika pitkä prosessi. Ellei sitten tee jotain aivan selkeitä ja räikeitä laiminlyöntejä.

Koitan ajatella, että tämä ei ole minun ongelma ja olisi esimiehen tehtävä miettiä näitä asioita järkevämmin. Palkka juoksee. Silti vähän ahdistaa. Aamuisin ei yhtään huvittaisi lähteä toimistolle tai etäpäivän tapauksessa avata työläppäriä. Tympii tällainen jatkuva epämääräisyys.

On vähän huvittavankin dysfunktionaalinen organisaatio.
 
Ei viitsisi kovin tarkkaan avata, mutta rasittavaa kun töissä on niin epäselvät työskentelytavat, tavoitteet ja vastuualueet. Tuntuu että omalla vastuulla on vähän kaikki mutta toisaalta ei oikein mikään, eikä sen takia meinaa saada oikein mitään järkevää aikaan. On tämän takia jatkuva pieni ahdistus päällä, kun ei oikein yhtään tiedä että saako tarpeeksi aikaan vai ei. Melkein päivittäin mietityttää, että saako jossain välissä kenkää, vaikka se täällä suomessa onkin useimmiten aika pitkä prosessi. Ellei sitten tee jotain aivan selkeitä ja räikeitä laiminlyöntejä.

Koitan ajatella, että tämä ei ole minun ongelma ja olisi esimiehen tehtävä miettiä näitä asioita järkevämmin. Palkka juoksee. Silti vähän ahdistaa. Aamuisin ei yhtään huvittaisi lähteä toimistolle tai etäpäivän tapauksessa avata työläppäriä. Tympii tällainen jatkuva epämääräisyys.

On vähän huvittavankin dysfunktionaalinen organisaatio.
Kannattaisiko asia ilmaista pomolle? Tuskin tulee muutosta jos ei itse ole aktiivinen asian suhteen.

Itselläni onneksi varsin selkeä työnkuva ja tiedän aina tasantarkkaan mitä pitää tehdä, tai no tiedän päämäärän, keinot sinne pääsemiseen on sitten ihan oman harkinnan mukaan, kukaan ei kerro mitä ja miten pitää tehdä, eikä myöskään käske tekemään mitään.
 
Ehkä kannattaisi, mutta samalla tulisi tavallaan sanottua, ettei saa oikeastaan mitään aikaan.

Voisiko pomoa lähestyä vaikka sillä, mitä itsekin sanoit alkuun: epäselvät työskentelytavat, tavoitteet ja vastuualueet. Sanot että olet noista huolissasi, ja kysyt miltä pomon mielestä tilanne näyttää, ja olisiko noissa parannettavaa. Ja että omasta mielestä saisit enemmän aikaan jos noihin tulisi parannusta. Sehän on ihan totta, eikä tarvitse sanoa mikä se parannuksen lähtötaso olisi.

Itselläkin aina välillä tuo huijarisyndrooma nostaa päätään, mutta helpottaa kun tulee hyvää palautetta ylhäältä.
 
Tutun puolesta kyselen.

Kotihoidossa töissä ja pomo kertonut yhdelle työntekijälle, että työautoihin laitettu GPS seuranta viime viikonloppuna. Mitään yleistä ilmoitusta tai muuta tietoa ei muille työntekijöille ole tullut. Autot kuitenkin joka päivä ajossa, eli monta päivää jo seurattu.

Mitä lakeja tuollaisesta seurannasta on? Ei kai seurantaa voi laittaa noin vain ilman ilmoitusta käyttöön? Ja voiko seurata ilman hyvää syytä?

Autoilla ajetaan pääsääntöisesti vain työpaikan ja asiakkaiden välisiä matkoja. Firmassa muutenkin kaikki vähän pielessä.
 
Tutun puolesta kyselen.

Kotihoidossa töissä ja pomo kertonut yhdelle työntekijälle, että työautoihin laitettu GPS seuranta viime viikonloppuna. Mitään yleistä ilmoitusta tai muuta tietoa ei muille työntekijöille ole tullut. Autot kuitenkin joka päivä ajossa, eli monta päivää jo seurattu.

Mitä lakeja tuollaisesta seurannasta on? Ei kai seurantaa voi laittaa noin vain ilman ilmoitusta käyttöön? Ja voiko seurata ilman hyvää syytä?

Autoilla ajetaan pääsääntöisesti vain työpaikan ja asiakkaiden välisiä matkoja. Firmassa muutenkin kaikki vähän pielessä.

Näin perstuntumalta vastaan, että saa, mutta:

1. Tuosta pitäisi kyllä ehdottomasti tiedottaa henkilökuntaa
2. Työnantajan pitää pystyä perustelemaan, mihin seurantaa tarvitaan
3. GPS-seuranta tarkoittaa henkilötietojen käsittelyä, joten työnantajan on noudatettava GDPR:ää ja Suomen tietosuojalakia sekä varmistettava, että seuranta on oikeasuhtaista sen käyttötarkoitukseen nähden. Tietoja saa käyttää vain ennalta määrättyihin tarkoituksiin ja tiedot on suojattava sekä käsiteltävä luottamuksellisesti.
 
Näin perstuntumalta vastaan, että saa, mutta:

1. Tuosta pitäisi kyllä ehdottomasti tiedottaa henkilökuntaa
2. Työnantajan pitää pystyä perustelemaan, mihin seurantaa tarvitaan
3. GPS-seuranta tarkoittaa henkilötietojen käsittelyä, joten työnantajan on noudatettava GDPR:ää ja Suomen tietosuojalakia sekä varmistettava, että seuranta on oikeasuhtaista sen käyttötarkoitukseen nähden. Tietoja saa käyttää vain ennalta määrättyihin tarkoituksiin ja tiedot on suojattava sekä käsiteltävä luottamuksellisesti.

Meillä kans GPS joka autossa. Ymmärrän että verottajaa varten tarvitaan ajopäiväkirjaa.
Mutta oma esimies kyttää missä autot liikkuu ja kuka missäkin on milloinkin. Mihin hänet vois käräyttää tai mitä seuraamuksia tuosta on?
 
Meillä kans GPS joka autossa. Ymmärrän että verottajaa varten tarvitaan ajopäiväkirjaa.
Mutta oma esimies kyttää missä autot liikkuu ja kuka missäkin on milloinkin. Mihin hänet vois käräyttää tai mitä seuraamuksia tuosta on?

Jos epäilet, että seurantatietoja käytetään väärin, niin lähtisin liikkeelle näin:

1. Ota yhteyttä ammattiliittosi lakiasianneuvontaan
2. Ota yhteyttä Suomen tietosuojavaltuutettuun
3. Tee asiasta rikosilmoitus poliisille, jos epäilet, että asiassa on kyse rikoksesta
 
- Etätyö -> ei taukoja työkaverien kanssa, työyhteisön tuki puuttuu, etäkokoukset tehneet työtahdista kiireisemmän(?), hämärtänyt työn ja vapaa-ajan rajaa
- Jatkuva uuden oppinen varsinaisen työn lisäksi rasittaa
- Työajan ulkopuoliset yhteyden otot

Ei varsinaisesti mielenterveyspalveluista mitään?
 
Voin ainakin vahvistaa että päivät täyttyy back to back palavereista, asiakastöistä jne, jolloin ei tule mahdollisuutta taukoihin eikäs lounaisiin. Itse toki jätän useimmin nykyään vain menemättä osaan tai en hyväksy niitä. Todella usein lounasaikaan sijoitetut palaverit tuppaavat olemaan asiakaspuheluita.
 
- Etätyö -> ei taukoja työkaverien kanssa, työyhteisön tuki puuttuu, etäkokoukset tehneet työtahdista kiireisemmän(?), hämärtänyt työn ja vapaa-ajan rajaa
- Jatkuva uuden oppinen varsinaisen työn lisäksi rasittaa
- Työajan ulkopuoliset yhteyden otot

Ei varsinaisesti mielenterveyspalveluista mitään?

Itse koen, että työkaverit ovat iso tekijä viihtyvyydessä. Joka työpäivä tulee jutusteltua työkavereiden kanssa ihan arkisista asioita ja työasioista ei tarvitse jauhaa tauoilla, vaan juttua löytyy ihan mistä tahansa muustakin.

Se hyvä yhteishenki hitsaa porukkaa yhteen ja se lisää työpaikalla käytettyjä vuosia.
 
Itse koen, että työkaverit ovat iso tekijä viihtyvyydessä. Joka työpäivä tulee jutusteltua työkavereiden kanssa ihan arkisista asioita ja työasioista ei tarvitse jauhaa tauoilla, vaan juttua löytyy ihan mistä tahansa muustakin.

Se hyvä yhteishenki hitsaa porukkaa yhteen ja se lisää työpaikalla käytettyjä vuosia.

Itsellä ihan sama fiilis. Sitä ihan mielellään ajelee päivittäin konttorille vaikka voisi jäädä etäpäivälle.
 
Saahan noita taukoja etänäkin kun laittaa kalenteriin merkinnät vaikka lounaan ja kahvit. Tulee herkemmin pidettyäkin ja muut eivät varaile palavereja päälle.

Edit. Meillä oli myös edellisessä työpaikassa teams kahvipalaveri erikseen tiimin kanssa merkattu pari krt viikossa. Tuohon sitten osallistui tai ei osallistunut. Työasioista ei saanut puhua. Toimi yllättävän hyvin.
 
Saahan noita taukoja etänäkin kun laittaa kalenteriin merkinnät vaikka lounaan ja kahvit. Tulee herkemmin pidettyäkin ja muut eivät varaile palavereja päälle.

Edit. Meillä oli myös edellisessä työpaikassa teams kahvipalaveri erikseen tiimin kanssa merkattu pari krt viikossa. Tuohon sitten osallistui tai ei osallistunut. Työasioista ei saanut puhua. Toimi yllättävän hyvin.

Eli kukaan ei puhunut mitään :joy:
 
Itse koen, että työkaverit ovat iso tekijä viihtyvyydessä. Joka työpäivä tulee jutusteltua työkavereiden kanssa ihan arkisista asioita ja työasioista ei tarvitse jauhaa tauoilla, vaan juttua löytyy ihan mistä tahansa muustakin.

Se hyvä yhteishenki hitsaa porukkaa yhteen ja se lisää työpaikalla käytettyjä vuosia.
Meitäkin on niin moneen junaan. Itseä eniten ärsyttää nimenomaan työkaverit jotka tulee toimistolla jauhamaan paskaa. Vaikka laittaisi huoneen oven kiinni niin ei käy vinkkinä että nyt tarvisi keskittyä hommiin(normaalisti ovi auki aina). Paljon mielummi etähommissa kun saa rauhassa tehdä työnsö. Laittaa vaan kalenteriin tosiaan lounas tauot ettei varmasti osu palaverikutsua päälle ja kahvitauolla lähtee koneelta vaikka käymään pikku kävelyllä.
Ps. Olen sosiaalinen, mutta inhoan turhaa small talk jauhamista ja kun jatkuvasti katkeaa ajatus jonkun rampatessa sisää. Imee vaan energiaa
 
Meitäkin on niin moneen junaan. Itseä eniten ärsyttää nimenomaan työkaverit jotka tulee toimistolla jauhamaan paskaa. Vaikka laittaisi huoneen oven kiinni niin ei käy vinkkinä että nyt tarvisi keskittyä hommiin(normaalisti ovi auki aina). Paljon mielummi etähommissa kun saa rauhassa tehdä työnsö. Laittaa vaan kalenteriin tosiaan lounas tauot ettei varmasti osu palaverikutsua päälle ja kahvitauolla lähtee koneelta vaikka käymään pikku kävelyllä.
Ps. Olen sosiaalinen, mutta inhoan turhaa small talk jauhamista ja kun jatkuvasti katkeaa ajatus jonkun rampatessa sisää. Imee vaan energiaa

Varmaan työtehtävissäkin on vaikutusta tuohon. Omassa duunissa ainoastaan toimihenkilöillä ja muutamilla muilla on toimistotilat ja työntekijöillä ei ole toimistotiloja.

Toki jos asiaa on toimihenkilölle ja ovi on kiinni, niin sinne ei mennä pööpöilemään. Ovi auki, niin sinne voi mennä pööpöilemään.

Jotkut toimiston kaverit ovat aika puheliaita ja sitä joskus voi jumittua jauhamaan paskaa oviaukkoon ja samaiset kaverit jäävät jutuile ihan missä vaan vastaan tulevat. Tuollaisista en koe ärsytystä, jos vain juttu luistaa.
 
Saahan noita taukoja etänäkin kun laittaa kalenteriin merkinnät vaikka lounaan ja kahvit. Tulee herkemmin pidettyäkin ja muut eivät varaile palavereja päälle.

Edit. Meillä oli myös edellisessä työpaikassa teams kahvipalaveri erikseen tiimin kanssa merkattu pari krt viikossa. Tuohon sitten osallistui tai ei osallistunut. Työasioista ei saanut puhua. Toimi yllättävän hyvin.
Kyllä mä teen noin vaikka olen toimistolla. Vituttaa kun aina samat matti myöhäiset varaa turhanpäiväisiä palavereja ja ”kas kummaa, tossa 12:30-13:00 on monella vapaata”.

Ei toki käy kateeksi yrittää järjestää kokouksia monen aikavyöhykkeen yli kiireisille ihmisille.
 
Itse koen, että työkaverit ovat iso tekijä viihtyvyydessä. Joka työpäivä tulee jutusteltua työkavereiden kanssa ihan arkisista asioita ja työasioista ei tarvitse jauhaa tauoilla, vaan juttua löytyy ihan mistä tahansa muustakin.

Se hyvä yhteishenki hitsaa porukkaa yhteen ja se lisää työpaikalla käytettyjä vuosia.
Ja tämä on just se syy, miksi osa tykkää olla etänä. Mikään ei ole rasittavampaa, kuin joku työporukan "hitsautuminen" tai muu trendikäs paske. Paskanjauhamiseen menee tunteja ja se on pois työnteosta. Ei töissä olla kavereita varten, vaan tekemässä rahaa ja työt ja sitten pois. En myöskään koe mitään järkeä jutella jonkun työkaverin kanssa "arkisista asioista". Työt ja vapaa-aika pidetään erillään ja tämä onnistuu niin etätöissä kuin toimistolla. Tuollaiset "juttua löytyy" tyypit on inhokkeja.
 
Ja tämä on just se syy, miksi osa tykkää olla etänä. Mikään ei ole rasittavampaa, kuin joku työporukan "hitsautuminen" tai muu trendikäs paske. Paskanjauhamiseen menee tunteja ja se on pois työnteosta. Ei töissä olla kavereita varten, vaan tekemässä rahaa ja työt ja sitten pois. En myöskään koe mitään järkeä jutella jonkun työkaverin kanssa "arkisista asioista". Työt ja vapaa-aika pidetään erillään ja tämä onnistuu niin etätöissä kuin toimistolla. Tuollaiset "juttua löytyy" tyypit on inhokkeja.

Ei sitä paskanjauhantaa tarvitse työajalla harrastaa ja vaikka välillä harrastaisikin niin ei se aina ole pahasta. Kukaan tietotyöntekijä ei pysty painamaan 8h täysillä ja ihan hyvä asia vaan, jos tulee työkavereiden kanssa juttuun. Monesti siinä on hyviä ilmiöitäkin, kuten yhteistyön kasvaminen ja parempien tulosten aikaansaanti kun pyytää herkemmin mielipiteitä sooloilun sijaan. Pakko ei toki ole haluta kaveerata ja ei siinäkään mitään väärää ole. Aidosti hyvä työyhteisö on vaan työnantajankin kannalta hyvä juttu. Se sitouttaa ihan erilailla työpaikkaankin kuin pelkkä yksin kotona istuminen ja koneen nakuttaminen. Loppupeleissä se työyhteisö on se isoin asia mikä muuttuu työpaikkaa vaihtaessa. Palkkaa ja samanlaisia työhommia on kyllä tarjolla kaikkialla.

Itse tykkään etäilyssä siitä, että voin hypätä suoraan sängystä työkoneelle ja aloittaa työpäivän. Säästää huomattavasti aikaa päivästä, kun ei tarvitse matkustaa, miettiä pukeutumista tms. Lisäksi koen, että kotitoimistossani on paremmat puitteet sille päätyölleni kuin työnantajan toimistolla. Toimistoilussa parasta on taas työkavereiden näkeminen ja nuo päivät ovat eri tavoin tuottavia kuin etäpäivät, esimerkiksi hiljaista tietoa vaihtuu huomattavasti enemmän. Pääsääntöisesti haluan itsekin tehdä etätyötä mutta esimerkiksi päivä viikossa tai kahdessa toimistoakin tekee mielestäni hyvää ja tuolloin ei tarvitse vielä stressata sitä tuottavuusaspektia etenkin kun se päivä on erilailla hyödyllinen ja tuottava kuin etäpäivät.
 
Itse koen, että työkaverit ovat iso tekijä viihtyvyydessä. Joka työpäivä tulee jutusteltua työkavereiden kanssa ihan arkisista asioita ja työasioista ei tarvitse jauhaa tauoilla, vaan juttua löytyy ihan mistä tahansa muustakin.

Se hyvä yhteishenki hitsaa porukkaa yhteen ja se lisää työpaikalla käytettyjä vuosia.

Olen samaa mieltä, että työkaverit ovat iso tekijä viihtyvyydessä.

Silti en ymmärrä miksi jotkut jäärät kuvittelee, että yhteishengen vuoksi pitää olla fyysisesti paikalla kuuntelemassa töitä häiritsevää paskanjauhantaa silloin kun pitäisi keskittyä töihin. IRC keksittiin 80-luvulla ja sen jälkeen yhteisöt ja kaveriporukat ovat voineet pysyä jatkuvassa yhteydessä netin välityksellä. Työpaikoilla ratkaisu on nykyisin Slack ja vastaavat. Oleellista on vaan, että ymmärretään, että siellä voi ja pitää saada jauhaa muustakin kuin pelkistä työasioista (erillisellä kanavalla), niin silloin se paljon kaivattu yhteishenki voi kehittyä niiden kesken, joille yhteinen paskanjauhanta on tärkeää. Tässä on myös se hyvä puoli, että sinne paskanjauhanta-kanavalle voi katsoa silloin kun sattuu olemaan sopiva hetki, eikä silloin, kun Reino sattuu tulemaan työpisteelle häiritsemään.

Kuitenkin näen kolleegoita mielellään aina joskus myös naamatusten. Itselläni 1-2 kertaa kuukaudessa tuntuu optimaaliselta.
 
Viimeksi muokattu:
Aika vaativat hommat kyllä porukalla vissiin jos häiritsee työkaverin saapuminen omalle työpisteelle jauhamaan shaissea. Omassa työpaikassani tätä tehdään kyllä koko ajan puolin ja toisin, eikä ketään häiritse ikinä vaikka olisi palaveri kesken tms.

Ja tämä onkin (paremman kahvin lisäksi) ainut syy miksi toimistolla käyn edelleen pari kertaa viikossa.
 
Aika vaativat hommat kyllä porukalla vissiin jos häiritsee työkaverin saapuminen omalle työpisteelle jauhamaan shaissea. Omassa työpaikassani tätä tehdään kyllä koko ajan puolin ja toisin, eikä ketään häiritse ikinä vaikka olisi palaveri kesken tms.

Ja tämä onkin (paremman kahvin lisäksi) ainut syy miksi toimistolla käyn edelleen pari kertaa viikossa.

Nyt ei kyllä käy järkeen? Eli joku tulee kesken palaverin sönköttämään jotain, niin se ei muka häiritse ketään? Herää kysymys, että miksi olla mukana sellaisessa palaverissa, mikä ei edes häiriinny siitä, jos joku tulee sönköttämään?

Toimistolla ollessa vituttaa juurikin se, että kun itse käytän palavereissa kuulokkeina airpodseja, niin porukka ei tajua tätä ja luulevat että voivat tulla huutelemaan kun katsovat ettei minulla ole headsettiä pään ympärillä.

Mutta tästä päästään sitten toiseen vitutuksen aiheeseen, eli soittelijoihin. Mikä helvetti siinä on, että joillakin työntekijöillä on sellainen vittumainen tapa, että he soittavat työkaverille? Tästähän ei pääse eroon edes sillä, että on etänä töissä.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
262 718
Viestejä
4 555 276
Jäsenet
75 048
Uusin jäsen
Lymppä

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom