Työelämäkeskustelu

Huhhuh. Pitää varmaan olla yksityisellä puolella aika korkeassa asemassa, tai julkisella puolella missä tahansa työssä jos noin paljon on palavereita päivässä.

Itse olen siinä mielessä onnekkaassa asemassa, että vaikka työ on projektien parissa olemista ja eri sidosryhmiä on paljon, niin palavereita on 0-3 per viikko kestoltaan 15-60min.
"Meillä" on vähän turhan palaveririkasta. Kiireinen pätkä niin ihan normaalia että tunti aamulla ja illalla palaverintonta aikaa tms. ja siinä pitäisi sitten ne työt tehdä, onneksi ei koko aikaa tuollaista. Jotkut palaverit voi skipata helposti, mutta ongelmana vähän on, että niin moni asia menee pelkästään palaverin perusteella niin tippuu kärryiltä poissaolon takia kun jokin päätetään palaverissa ja asiasta ei tule mitään erillistä huutelua missään. Kuitenkin 90% palaverista on turhaa suurimmalle osalle niin kyllähän noihin työtunteja tuhlataan...

Itselläni siis useampi samanaikainen projekti joissa on sidonnaisuuksia toisiinsa ja noiden osia toteuttaa alihankkijatkin, lisäksi kun puhutaan laitteiden tuotekehityksestä (ja toki valmistuksesta) niin lusikkansa soppaan tulee kokoonpanosta, testauksesta, asiakastoimituksista jne.
Siihen vielä esimiesvastuita ja niihin liittyvät hommat niin kyllä tuo välillä sekoilulta tuntuu vaikka en siis ole projektipäällikkö vaan teknisen tiimin vetäjä :cigar2:
Olen jo pitkälti luovuttanut oman "suunnittelutyön" suhteen ja keskityn seuraamaan missä mennään ja katsomaan että kaikki tietävät mitä pitää heidän pitää tehdä...
 
Olen jo pitkälti luovuttanut oman "suunnittelutyön" suhteen ja keskityn seuraamaan missä mennään ja katsomaan että kaikki tietävät mitä pitää heidän pitää tehdä...
Tuo siirros tuntuu olevan monille pirun vaikeaa. Jeesus mulla menee sellaisiin projektipaallikoihin hermot jotka priorisoivat omat tyot sen johtamisen edelle. Sita saa valilla aika lujaakin sanoa etta haaskaat tiimin aikaa silla etta nysvaat niita hommiasia sen sijaan etta tiimi tietaisi sen mita pitaa seuraavaksi tehda.
 
Lisäksi noista palavereista 90 % on täysin turhia ja niitä pidetään vain siksi, että managerit voisivat vaikuttaa tärkeiltä.
Joo tämähän se. Aina välillä saattaa tulla vieläkin kutsuja näihin turhanpäiväisiin palavereihin missä vaan käydään läpi jonkun projektin/hankkeen nykytilaa ja ehkä sovitaan jostain seuraavista askeleista. Aivan turhaa, minkä voisi käydä sähköpostillakin läpi.

Tämä on yleensä kaikkien ajan haaskausta ja kokouksen vetäjän lisäksi näissä ei yleensä edes kukaan kuuntele ja tekee vaan omia töitään samalla. Sitten jos jollekin esitetään kysymys, niin vastaus on aina että ”ööö juu selvitellään ja palaillaan”.
 
ei yleensä edes kukaan kuuntele ja tekee vaan omia töitään samalla.
Tama tuntuu minusta ihan saatanan oudolle. Tulen kokoukseen niin ihmisilla on lapparit auki ja puuhailevat niilla jotain. Systeemissa on jotain vikaa jos on taytynyt tuolle linjalle lahtea. Jos minun pitamassa kokouksessa joku alkaisi tekemaan omia toita niin pyytaisin poistumaan. Mina myos valilla kysyn kokousen agendaa kesken kokouksen ja poistun jos asiavat ovat sellaisia etta ne eivat kiinnosta.
 
Tama tuntuu minusta ihan saatanan oudolle. Tulen kokoukseen niin ihmisilla on lapparit auki ja puuhailevat niilla jotain. Systeemissa on jotain vikaa jos on taytynyt tuolle linjalle lahtea. Jos minun pitamassa kokouksessa joku alkaisi tekemaan omia toita niin pyytaisin poistumaan. Mina myos valilla kysyn kokousen agendaa kesken kokouksen ja poistun jos asiavat ovat sellaisia etta ne eivat kiinnosta.
ratkaisu: kielletään läppärit, jos tulet kokoukseen, tulet sinne ilman läppäriä
muutenkin teknologiaa käytetään näemmä vain asioiden vaikeuttamiseksi vaikka sen piti helpottaa
 
@chrisekh @lors lara

Omassa esimerkissäni puhuin lähinnä teams kokouksista. Ei meillä ainakaan hirveästi fyysisiä kokouksia järjestetä vaikka oltaisiin toimistolla kaikki. Vaikka toimistolla olisi kokoukseen tilakin varattu, niin yleensä suurin osa jää omalle koneellensa istumaan varmaankin juuri näistä mainitsemastani syistä, että voi jatkaa töitä ja kuunnella toisella korvalla vähän meneillään olevaa kokousta.
 
Joo tämähän se. Aina välillä saattaa tulla vieläkin kutsuja näihin turhanpäiväisiin palavereihin missä vaan käydään läpi jonkun projektin/hankkeen nykytilaa ja ehkä sovitaan jostain seuraavista askeleista. Aivan turhaa, minkä voisi käydä sähköpostillakin läpi.

Tämä on yleensä kaikkien ajan haaskausta ja kokouksen vetäjän lisäksi näissä ei yleensä edes kukaan kuuntele ja tekee vaan omia töitään samalla. Sitten jos jollekin esitetään kysymys, niin vastaus on aina että ”ööö juu selvitellään ja palaillaan”.
Heh, tämä. Ja kaikki nämä voitaisiin hoitaa niin, että agendalla lukevat asiat lähetettäisiin sähköpostilla ja tehtävät olisi siihen selkeästi merkitty, jolloin vastuulliset voisivat sitten vastata kun ovat selvittäneet. Ja minestikin kysymykset palaverissa ovat sellaisia että niitä pitää selvittää ennenkuin voi vastausta antaa, joten niiden kysyminen palaverissa on täysin turhaa.
 
Etätyö on jees. Mutta välillä tuntuu että olisi hyvä jos kaikki raahaisi sen perseensä toimistolle. Max kerran kuussa, tai parin kuun välein. Säännöllisen epäsäännöllisesti tulee muutoksia, joista sitten saattaa tulla sähköposti, tai sitten ei. Mutta voisi käydä porukalla yhdessä läpi tilaajan ohjetietokanta, ja mitä muutoksia sieltä pitää ottaa huomioon. Mahdollisesti myös jo tehtyjen töiden osalta, mikäli vaatii muutoksia. Nyt mulla menee turhaa aikaa korjata/opastaa/seurata/kertoa muutoksista.
Teams-palavereita pidetään säännöllisesti pääurakoinnin kanssa. Niissä kuitenkin vain seurataan eri projektien etenemistä. "Ohimennen" saattaa kuulla jostain uudesta ohjeesta.

Tosin, vaikka 100% suomalainen firma ollaankin. Niin nuorempi kollega on ollut etelä- ja väli-amerikkaa kiertämässä >6kk. Oli aikaisemmin Aasiaa kiertämässä ~8kk. Toinen kollega muutti Singaporeen "toistaiseksi". Niin toimisto palavereita on aavistuksen hankala pitää. TJ on ollut itse vissiin pari viikkoa jossain Karjalan metsissä mökillä. Taidan olla ainut, joka on <30km päässä toimistolta. Jossa tosin kävin viimeksi syksyllä 2023 :facepalm:
 
Tama tuntuu minusta ihan saatanan oudolle. Tulen kokoukseen niin ihmisilla on lapparit auki ja puuhailevat niilla jotain. Systeemissa on jotain vikaa jos on taytynyt tuolle linjalle lahtea. Jos minun pitamassa kokouksessa joku alkaisi tekemaan omia toita niin pyytaisin poistumaan. Mina myos valilla kysyn kokousen agendaa kesken kokouksen ja poistun jos asiavat ovat sellaisia etta ne eivat kiinnosta.
Tämä on juuri se työkulttuurin ongelma, kun ihmisillä olisi töitäkin tehtävänä ja silti heidät kutsutaan turhanpäiväiseen palaveriin. Silloin on luonnollista että tekevät sitten niitä töitänsä samalla, kun ei löydy munaa olla menemättä turhaan palaveriin. Itsehän en edes osallistu palavereihin jos en ennakkoon tiedä että se olisi hyödyllistä.
 
Nykyisellä työnantajalla on valtava palaveriongelma, ja olen itse sitä nostanut tapetille jokaisessa mahdollisessa tilanteessa. Tilanne on eskaloitunut sellainen, että ehkä 10% porukasta vastaa yhtään mitään palaverikutsuihin, joten yritäppä siinä organisoida jotain oikeasti hyödyllistä kokousta kun vapaan slotin löytämisessä on haastetta ja sitten huonolla tuurilla kukaan ei edes vastaa kutsuun yhtään mitään.

Kiva huudella siellä teamsissa joka ikisen miitin kohdalla että pistäkää accept tai decline tai joudun rescheduloimaan.
 
Tilanne on eskaloitunut tilanteeseen jossa ehkä 10% porukasta vastaa yhtään mitään palaverikutsuihin
Ei meilläkään kyllä kukaan niihin mitään vastaa (en itsekään jaksa) ja silti niihin tullaan / ollaan tulematta paikalle. Eli siis myös niitä jotka ovat vastanneet ”kyllä” jää monesti tulematta paikalle. Kokous vaan järjestetään ja siellä on ketä on. Myöhemmin sitten sähköpostilla agenda ja tehtävien jako niille ketkä eivät olleet paikalla.

Eli taas päästään siihen, että ilman tuota kokoustakin olisi voinut sen tehtävien jaon/ tilannekatsauksen käydä läpi sähköpostilla.
 
Huhhuh. Pitää varmaan olla yksityisellä puolella aika korkeassa asemassa, tai julkisella puolella missä tahansa työssä jos noin paljon on palavereita päivässä.

Itse olen siinä mielessä onnekkaassa asemassa, että vaikka työ on projektien parissa olemista ja eri sidosryhmiä on paljon, niin palavereita on 0-3 per viikko kestoltaan 15-60min.

Nojaa, eräässä työpaikassa mulla oli yhden päivän aikana 6 palaveria. Ei nyt ihan kahdeksaa, mutta tämä 6 palaveria / päivä saattoi olla pari kertaa viikossa. Enkä ollut rivitoimihenkilöä kummempi. Sitten kun niillä palavereilla oli tapana venähtää, niin eipä varsinaiselle työnteolle jäänyt juurikaan aikaa. Kun vihjasin pomolle, että alkaa olla vähän liikaa palavereja ja aikaa työnteolle ei ole, niin vastaus oli, että sitten tehdään ylitöitä.
 
Nojaa, eräässä työpaikassa mulla oli yhden päivän aikana 6 palaveria. Ei nyt ihan kahdeksaa, mutta tämä 6 palaveria / päivä saattoi olla pari kertaa viikossa. Enkä ollut rivitoimihenkilöä kummempi. Sitten kun niillä palavereilla oli tapana venähtää, niin eipä varsinaiselle työnteolle jäänyt juurikaan aikaa. Kun vihjasin pomolle, että alkaa olla vähän liikaa palavereja ja aikaa työnteolle ei ole, niin vastaus oli, että sitten tehdään ylitöitä.

no pomo varmaan vetää jotain palkkaa kokouksien pitämisestä niin sittenhän niitä on pakko pitää kokoajan koska pomon palkka on tärkeä ;)
 
Katsoin vähän omaa kalenteria ja erilaisia palavereja on vähän reilut puolet ajasta, noin keskimäärin. Sellaisia statusläpikäyntejä ehkä 4h viikossa, dailyt ja weeklyt asiakkaan ja toimittajan kanssa. Sitten satunnaisia projektien statuspalavereja, mutta ei joka viikko onneksi.

Loput onkin sitten ihan työntekoa, lähinnä määrittelyn tekemistä tai testausta pienellä porukalla, joskus ihan kahdestaan toisen tyypin kanssa. Onko teillä muilla siis kalenterit täynnä tuota ”turhaa” statuspalaveria vai myös noita tekemiseen liittyviä?
 
Tässä on nyt jotain hämärää. Miksi ihmeessä menet edes kokoukseen, jonka agendaa et tiedä? Kyllähän nyt agenda pitää jakaa osallistujille ENNEN kokousta.
Helpompi osallistua katsomaan se agenda kuin junnata sita kutsujaa tekemaan se kutsu niin selkeaksi etta asia olisi kaikille selva. Monesti kutsuja ei edes voi tietaa agendasta muuta kuin sen etta meilla on tallainen ongelma ja nyt asiantuntijat kasaan etsimaan ratkaisuja.

Oma kokemus on myos etta jos alan kesken etakokouksen tekemaan jotain omia juttuja niin tipun siita kokouksesta kaytannossa pois kokonaan. En pysty mitenkaan sivukorvalla olemaan kokouksessa mukana vaan se on kaikki tai ei mitaan.

Osaan kokouksista on ihan selkeasti se syyna etta ihmiset eivat viitsi kirjoittaa vaan puhuvat mieluummin. Eli siihen kokoukseen taytyy osallistua jotta joku voi kertoa ongelman suullisesti koska sen kirjoittaminen on ollut liian ylivoimaista.
 
Helpompi osallistua katsomaan se agenda kuin junnata sita kutsujaa tekemaan se kutsu niin selkeaksi etta asia olisi kaikille selva. Monesti kutsuja ei edes voi tietaa agendasta muuta kuin sen etta meilla on tallainen ongelma ja nyt asiantuntijat kasaan etsimaan ratkaisuja.

Oma kokemus on myos etta jos alan kesken etakokouksen tekemaan jotain omia juttuja niin tipun siita kokouksesta kaytannossa pois kokonaan. En pysty mitenkaan sivukorvalla olemaan kokouksessa mukana vaan se on kaikki tai ei mitaan.

Osaan kokouksista on ihan selkeasti se syyna etta ihmiset eivat viitsi kirjoittaa vaan puhuvat mieluummin. Eli siihen kokoukseen taytyy osallistua jotta joku voi kertoa ongelman suullisesti koska sen kirjoittaminen on ollut liian ylivoimaista.

No joo, tällaisten debuggauspalaverien kohdalla ymmärrän tuon.
 
luultavasti vanhat CNC koneet jostain vuodelta 1999 pyörii Suomessa vielä koska toimivat, uusia ei hankita, kaikki koneiden työstämä raaka-aine on Suomesta niin siinä ei ole import kuluja
eli luultavasti se on juuri ja juuri kannattavaa niin kauan kun vanhat koneet vielä toimii
Taas kyllä vanhat mielikuvat loistaa tässäkin. Itse olin koneistajana keskisuuressa pajassa 2011-2019 ja sinä aikana taloon ostettiin varmaan 15 uutta konetta ja robottisoluja niille. Edellinen työpaikka siinä neljän vuoden aikana kun olin osti n. 20 konetta, rakensi kokonaan uuden kokoonpanolinjan ja satsasi R&D:henuseemman kymmenen miljoonaa. Pelkästään koneistuspuolelle meni investointeina joku 40-50 miljoonaa. Edellisn vuoden aikana kun olin jo vaihtanut hommia, sinne investoidaan parhaillaan taas uuteen linjaan, kolmeen uuteen halliin ja n. 20-25 erinäiseen koneseen juurikin koneistuspuolelle, taas joku 30 miljoonaa. Ja samaa on muuallakin, koneisiin investoidaan koko ajan. Totta kai ne vanhatkin pyörii jos ne toimii, turha toimivia ja tuottavia koneita on paaliin laittaa. Esim. edellinen firma jossa siis investoitiin 100-200 miljoonaa suomalaiseen tuotantoon, on myös linjastoja edelleen pyörimässä jotka on rakennettu -70 luvulla ja tuottavat edelleen hyvin. Ei niitä kannata poistaa käytöstä jos ne toimii.
 
Ja yleensä kauniisti tullaan kertomaan, että meidän tahtotila on tehostaa tuotantoa, mutta tarkoitus ei ole lisätä teidän työtaakkaa. Ja tarkoitus on saada tekemään urakkatöitä tuntipalkalla. Pikkusen vituttaa, kuinka tyhmiksi ihmisiä luullaan.
Jonkun verran aiheen kanssa olen puuhaillut ja kyllä se aidosti on se tahtotila. Lähinnä tuottamattoman, eli ylimääräisen/tarpeettoman työn vähentämistä (ja sen korvaamista tuottavalla työllä) Lean-hengessä. Työntekijäpuolella sitten on periaatteellinen vastustus kaiken muutoksen ja kehittämisen suhteen.
 
Kyllä näköjään työnhakukin käy ihan työstä, ensin 0,5h haastattelu rekrykonsultin kanssa, sitten 1h haastattelu rekrykonsultin ja esimiehen kanssa, sen jälkeen n. 1h itsearviointitehtäviä jonka jälkeen 2,5h henkilöarvioinnin esitehtäviä, sen jälkeen henkilöarviointia 1,5h + 1h + 1h (haastattelu, tiimityöskentely ja ongelmanratkomistehtävä) ja nyt vielä ensi viikolla haastattelu hr:n, esimiehen ja esimiehen esimiehen kanssa.. Rooli olisi ison suomalaisen putkan projektipäällikön toimi erilaisten tuotannon järjestelmien implementointiprojektien parissa, mutta mikähän tuollaisessa olisi sopiva palkkatoive? 7-7,5k€ pyynnön tein ekassa haastattelussa, mutta tuolloin haastattelijan kiinnosti enemmän se, mikä olisi pienin summa millä lähtisin, mutta eihän tuo kai nyt niin kaukana pitäisi olla?
 
Viimeksi muokattu:
Kyllä näköjään työnhakukin käy ihan työstä, ensin 0,5h haastattelu rekrykonsultin kanssa, sitten 1h haastattelu rekrykonsultin ja esimiehen kanssa, sen jälkeen n. 1h itsearviointitehtäviä jonka jälkeen 2,5h henkilöarvioinnin esitehtäviä, sen jälkeen henkilöarviointia 1,5h + 1h + 1h (haastattelu, tiimityöskentely ja ongelmanratkomistehtävä) ja nyt vielä ensi viikolla haastattelu hr:n, esimiehen ja esimiehen esimiehen kanssa.. Rooli olisi ison suomalaisen putkan projektipäällikön toimi erilaisten tuotannon järjestelmien implementointiprojektien parissa, mutta mikähän tuollaisessa olisi sopiva palkkatoive? 7-7,5k€ pyynnön tein ekassa haastattelussa, mutta tuolloin haastattelijan kiinnosti enemmän se, mikä olisi pienin summa millä lähtisin, mutta eihän tuo kai nyt niin kaukana pitäisi olla?

Riippuu tietysti työkokemuksesta aika paljon ja muutenkin palkkarakenteesta. Yksityispuolella sanoisin että jos projektinhallinnan kokemusta löytyy useampi vuosi ja jotain Prince2, Safe, PMI certtiä niin ihan kohdallaan kokonaispalkkana. Tosin voi olettaa että osa tuosta tulisi tavoitepohjaisesti, jos se on vaan järkevästi rakenneltavissa.

Jos kokemusta ei ole niin 5-6k€ on ihan hyvä palkka + jotain pikku bonaria. Julkisella puolella sitten tonnin verran vähemmän.

Bonariosuutta kasvattamalla voi kans tehdä ihan hyviä diilejä. Jossain vaiheessa, kun palkkasin projareita esimerkiksi kiinteällä palkalla 6000€ ja 5% laskutusbonus tai sitten 5000€ johon 15% laskutusbonus.
 
Meillä palkka olisi varmaan 5500-6500 eikä ylipäätänsä palkattaisi jollei olisi kokenut. Tämä tod näk ilman erillisiä bonareita. Toisaalta meillä ei välttämättä arvosteta projareita täyteen arvoonsa, ja jos se olisi joku tosi erikoinen korkean profiilin / johtoryhmän ajama proggis jota varten lähettäisiin ulkopuolelta palkkaamaan niin ehkä voisi olla (vähän) korkeampinin.
 
Kyllä näköjään työnhakukin käy ihan työstä, ensin 0,5h haastattelu rekrykonsultin kanssa, sitten 1h haastattelu rekrykonsultin ja esimiehen kanssa, sen jälkeen n. 1h itsearviointitehtäviä jonka jälkeen 2,5h henkilöarvioinnin esitehtäviä, sen jälkeen henkilöarviointia 1,5h + 1h + 1h (haastattelu, tiimityöskentely ja ongelmanratkomistehtävä) ja nyt vielä ensi viikolla haastattelu hr:n, esimiehen ja esimiehen esimiehen kanssa.. Rooli olisi ison suomalaisen

Tulee jo mieleen käymäni Capgeminin haastattelut ja testit johon piti varata päivä Helsingissä. Oli mustetahratesti ja kaikkea. Tämä joskus vuosituhannen vaihteessa.

En ollut testien mukaan matemaattisesti tarpeeksi lahjakas koodaushommiin. Ihmeen hyvin sitä kuitenkin on pärjännyt pelkän lukion laajan matikan kirjoittaneena alalla jo neljännesvuosisadan!

Luulin että tuollainen kiusaaminen olisi jo lopetettu. Suomessa on kuitenkin jopa puolen vuoden koeaika. Toki tuolla voi muutaman hullun tai job hopperin tjms skriinata. En tiedä.

Oma kokemus on se että saan 5 minuutin juttelulla henkilöstä enemmän irti mitä kaikki testit.
 
Mitä useammin ja pitempään rekrykonsultti haastattelee, valmistelee haastatteluja, kirjaa tulokset ja käy läpi esitehtävien tuloksia, sitä enemmän rekrykonsultti saa laskuttaa. Kai ne firmat on laskeneet, että tuo kannattaa, sen sijaan että olisi kevyempi prosessi ja hyödynnettäisiin sitten sitä koeaikaa. Tai sitten firmoja ei vaan kiinnosta.
 
Joskus joku konsultti puhui, että nuo testit on todella laajoja Suomessa mutta ei välttämättä niinkään muualla. Onko porukalla kokemusta ulkomaalaisista rekryistä?
 
Joskus joku konsultti puhui, että nuo testit on todella laajoja Suomessa mutta ei välttämättä niinkään muualla. Onko porukalla kokemusta ulkomaalaisista rekryistä?

Kerran olen hakenut ja päässyt Suomessa toimivaan kv-firmaan, rekryprosessi oli ulkomailta johdettu ja hoidettu. Pari normaalia haastattelukierrosta ja joku persoonallisuustesti siinä oli, Suomessa ollut yleensä kevyemmät prosessit.

Se mikä yllätti, niin valituksi tulemisen jälkeen tuli työtarjous ehdollisena, piti antaa pari referenssihenkilöä. HR oli sitten ihan oikeasti näille molemmille soitellut, ja varmistellut CV:ssä näkyviä asioita. Ilmeisesti ulkomailla on enemmänkin tapana olla luovia työhistorian ja koulutuksen suhteen... kuulin kyllä jälkeenpäin että vähän ennen minun palkkaamista noilla oli ollut pari virherekryä ulkomailla, juurikin siihen liittyen että cv ja osaaminen eivät sitten oikeasti hakijalla täsmänneet.
 
Kerran olen hakenut ja päässyt Suomessa toimivaan kv-firmaan, rekryprosessi oli ulkomailta johdettu ja hoidettu. Pari normaalia haastattelukierrosta ja joku persoonallisuustesti siinä oli, Suomessa ollut yleensä kevyemmät prosessit.

Se mikä yllätti, niin valituksi tulemisen jälkeen tuli työtarjous ehdollisena, piti antaa pari referenssihenkilöä. HR oli sitten ihan oikeasti näille molemmille soitellut, ja varmistellut CV:ssä näkyviä asioita. Ilmeisesti ulkomailla on enemmänkin tapana olla luovia työhistorian ja koulutuksen suhteen... kuulin kyllä jälkeenpäin että vähän ennen minun palkkaamista noilla oli ollut pari virherekryä ulkomailla, juurikin siihen liittyen että cv ja osaaminen eivät sitten oikeasti hakijalla täsmänneet.
Mä taas suuressa kv. firmassa ja rekry meni näin 2019:
-Soitto Headhunterilta, että kiinnostaako. Oisko 15min
-Puhelinhaastattelu tulevan esimiehen kanssa 1h
-Lounastapaaminen tulevan tiimikaverin kanssa 1h
-Muutama mailinvaihto työsuhteen ehdoista jne. + sopimusluonnokset mulle
-Toimistolle tapaamaan tuleva esimies ja lyömään kättä päälle.

Eli luokkaa helppo.

Edellinen oli 2017 kun menin yhteen Big5 -konsulttifirmaan ja prosessi oli:
-Lähetin hakemuksen
-Haastattelu toimistolla
-Sopimusluonnos mailissa
-Puhelimessa jatkot
-Allekirjoitettu soppari mulle firman puolelta ja oma nimmari papruihin ja paprujen vienti toimistolle.

Eipä ollut hankala tämäkään.
 
Oma rekry 2019 senior engineering positioon isoon kansainväliseen firmaan meni näin:

-Linkedin viesti headhunterilta kiinnostaako ja numero jos kiinnostaa.
-Soitto headhunterille että kiinnostaa, n. 5 minuuttia max.
-haastattelu tulevan esimiehen kanssa n. 1 tunti.
-Puhelu esimieheltä että tulisinko toiselle kierrokselle.
-Toinen kierros olikin ilmoitus että paikka olisikin mun. HR:n kanssa keskustelua palkkatoiveesta ja sopimuksen yksityiskohdista. Kävin esimiehen kanssa kierroksella talossa ja sieltä palatessa oli sopimus valmis allekirjoitettavaksi ja laitoin nimen alle.
 
Viimeisin oma rekrykokemus suuren kansainväliseen korporaatioon muutaman vuoden takaa oli myös "raskaanpuoleinen" prosessi.

Hakemuksella haastatteluun (1h) ensimmäiselle kierrokselle, sen jälkeen kun pääsi jatkoon niin tuli nippu linkkejä HR:ltä jossa oli sitten kaikenlaista keissiä luonneanalyysistä loogisen päättelyn testiin jossa piti ratkoa matemaattisia ja päättelytehtäviä niin monta kuin kerkeää tunnissa tjsp (yhteensä ehkä 3-4h).

Sen jälkeen vielä tulosten läpikäynti HR:n ja tulevan esihenkilön kanssa (1h), minkä jälkeen tuli kutsu haastattelun (1h) toiselle kierrokselle. Tämän jälkeen sitten tarjottiin duunipaikkaa ja käytiin palkkaneuvottelut sekä sovittiin yksityiskohdista ennen sopimuksen allekirjoitusta.
 
Nykyiseen positioon ensin ihan hain, huntteri soitteli ja pyysi miittiin.
Ilmoitus "jatkoon menemisestä", sen jälkeen Teams haastattelu tulevan esimiehen (+ toisen tiimin esimies jonka kanssa paljon tekemisissä) kanssa.
Viikon päästä tuli "tervetuloa taloon" viesti, tyypillistä kyseisen maan porukalle. Eli työehdoista ja sopimuksesta ei oltu vielä päästy sopuun.
Piti rautalangasta vääntää heille, että ensin pitää sopimukset olla valmiit, ennenkuin edellisestä duunista voin irtisanoutua :D

Kaksi viikkoa tuossa puliveerauksessa kesti, tuntui vain heillä olevan vähä eritavat kuin härmäläisillä.
 
Nykyiseen positioon suomalaiseen pörssiyhtiöön (reilu 10v sitten)

Vanha esimies postas Linkediniin että hakevat tyyppiä.
- Tein hakemuksen
- Sain kutsun haastatteluun
- Esimies ei ollut siellä, vaan kaksi tulevaa tiimijäsentä. Hiillostivat niin että tunsin itseni ihan tietämättömäksi idiootiksi
- Lähdin työhaastattelusta ja laitoin vanhalle esimiehelle tekstarin ”sori jos nolasin sut”
- tuli vastaus että meni hienosti, milloin alotat
 
Onko kellään kokemuksia vanhalle työnantajalle palaamisesta, kun on pariksi vuodeksi erehtynyt töihin kilpailijalle?

Uusi työ kilpailijalla ei todellakaan vastannut odotettua, joten comeback kiinnostaisi, mutta toki siellä odottaa ne samat ongelmat joiden takia alunperin tuli lähdettyä :D

Vähän kun haikailisi exän perään…
 
Onko kellään kokemuksia vanhalle työnantajalle palaamisesta, kun on pariksi vuodeksi erehtynyt töihin kilpailijalle?

Ei henkilökohtaisesti, mutta edellisessä duunipaikassa tuli useampikin "paluumuuttaja" takaisin firman leipiin sinä aikana kun olin siellä. Jos oli irtisanoutumisen hoitanut asiallisesti eikä ollut polttanut siltoja takanaan niin helppoa oli päästä takaisin entistä vastaaviin hommiin. Pitkälti taitaa olla kiinni niistä esimiehistä ja firman johdosta miten ne asiaan suhtautuu, osahan ottaa irtisanoutumisen suunnilleen henkilökohtaisena vittuiluna joten paluu takaisin voi olla haastavaa eikä ehkä muutenkaan hyvä idea...
 
Mulla on todella monta työkaveria jotka ovat käyneet muualla töissä. Poikkeuksetta ovat olleet kovempia tekijöitä palattuaan, tauko antaa pespektiiviä. Meillä tuota ei ole katsottu pahalla.

Varmaan itse tiedät häiritseekö ajatus vanhoista ongelmista, vai olisiko nyt jopa ajatusta miten niitä saisi ratkottua?
 
Paluun yhteydessä voi saada neuvoteltua pois niitä asioita, jotka on aiheuttaneet aiemmin kitkaa. Ei paluuta ainakaan omilla työpaikoilla ole pahalla katsottu, jos henkilö ei ole itsessään ollut vaan hankala persoona (jota tuskin otettaisiin takaisin).
 
Tiedän myös useita henkilöitä parista eri talosta jotka ovat käyneet koukkaamassa vuoden..pari muualla. Eipä noissa ole ongelmia ollut.

Itse kun lähdin edellisestä työpaikasta, niin esimies sanoi että ole yhteysessä jos haluat palata takaisin. Tai jos muilta osastoilta avautuu mielenkiintoisia paikkoja niin ilmoittaa hänelle, lupasi soitella rekrytoivalle esimiehelle ja suositella.
 
Ainoa syy miksi olen pitänyt paluumuuttoa pahana on se että olin alun perinkin mielissäni että kaveri lähti menemään. Hyvät kaverit ovat aina tervetulleita takaisin.
 
Onko kellään kokemuksia vanhalle työnantajalle palaamisesta, kun on pariksi vuodeksi erehtynyt töihin kilpailijalle?

Uusi työ kilpailijalla ei todellakaan vastannut odotettua, joten comeback kiinnostaisi, mutta toki siellä odottaa ne samat ongelmat joiden takia alunperin tuli lähdettyä :D

Vähän kun haikailisi exän perään…

Olin 1,5v töissä työpaikassa josta siirryin 1,5v muualle hommiin. Vuosi sitten palasin tuonne ensimmäiseen, väki vaihtunut ja odotukset oli korkealla, mutta yrityskulttuuri oli edelleen sama. Titteli ja palkka (50% korkeampi) on nyt eri kuin aiemmalla kierroksella.
 
Uusi työ kilpailijalla ei todellakaan vastannut odotettua, joten comeback kiinnostaisi, mutta toki siellä odottaa ne samat ongelmat joiden takia alunperin tuli lähdettyä :D

Mitä näitä on vuosien varrella nähnyt, niin palaajissa on karrikoituna paria eri tyyppiä. Eka tyyppi lähtee paremman perässä, toteaa ettei ruoho ollutkaan vihreämpää, ja palaa takaisin kohtuullisen tyytyväisenä. Toinen tyyppi lähtee karkuun ongelmia (yleensä paskaa johtamista), toteaa ettei ruoho ollutkaan vihreämpää, ja palaa takaisin tuttuun helvettiin. Jälkimmäinen tyyppi on yleensä tuntosarvet pystyssä uusien hommien suhteen koko ajan ja saattaa lähteä pian uudelleen. Omalle kohdalle pitää sitten punnita, onko ne vanhat tutut ongelmat sellaisia joiden kanssa voi elää. Jos kyse on vaikka huonosta esihenkilöstä, niin vanhaan firmaan jonkun toisen pomon alle palaaminen voi olla ihan ok.

Yritykset, ainakaan yhtään isommat, suhtautuvat tähän palaamiseen nykyään yleisesti hyvin. Ja jos nikottelua aiheesta tulee, niin se on hyvä merkki unohtaa koko homma.
 
Onkos kenelläkään kokemuksia työaika-autonomiasta? Meillä ilmeisesti nyt sitten siirrytään siihen, koska konsernin puolesta oli joko tuo tai sitten työajanseuranta leimaamalla "sisään" puhelimella. Meidän johtaja ei haluaisi alkaa työaikaa kyttäämään eikä sitä kukaan hallut alkaa meistä kirjaamaankaan.
 
Onkos kenelläkään kokemuksia työaika-autonomiasta? Meillä ilmeisesti nyt sitten siirrytään siihen, koska konsernin puolesta oli joko tuo tai sitten työajanseuranta leimaamalla "sisään" puhelimella. Meidän johtaja ei haluaisi alkaa työaikaa kyttäämään eikä sitä kukaan hallut alkaa meistä kirjaamaankaan.
On. Ylitöitä ei enää ole, liukumana voit tehdä ja liukumat voit pitää esim 29.2.

:D
 
Onkos kenelläkään kokemuksia työaika-autonomiasta? Meillä ilmeisesti nyt sitten siirrytään siihen, koska konsernin puolesta oli joko tuo tai sitten työajanseuranta leimaamalla "sisään" puhelimella. Meidän johtaja ei haluaisi alkaa työaikaa kyttäämään eikä sitä kukaan hallut alkaa meistä kirjaamaankaan.

Vaatimus työajanseurannasta tulee työaikalaista. Se ei yksittäisen johtajan haluamisesta ole kiinni. Toki esim ylin johto voi olla kokonaistyöajalla, mutta ei koko firma tai edes puolet.

 
Onkos kenelläkään kokemuksia työaika-autonomiasta? Meillä ilmeisesti nyt sitten siirrytään siihen, koska konsernin puolesta oli joko tuo tai sitten työajanseuranta leimaamalla "sisään" puhelimella. Meidän johtaja ei haluaisi alkaa työaikaa kyttäämään eikä sitä kukaan hallut alkaa meistä kirjaamaankaan.
Edellisessä firmassa ei mitattu työaikaa ja pidin itse kyllä siitä. Laitoin joka tapauksessa itselle päivien tunnit ylös, niin pystyin välillä hyvällä omatunnolla olemaan lyhyempääkin päivää, kun omasta "työaikapankista" näki jos on kertynyt ekstratunteja. Ilman tätä luulen, että olisi mennyt työnantajan hyväksi nämä kertyneet tunnit. Riippunee paljon firmasta ja tehtävistä miten hyvin tuo toimii, mutta itselle toimi vapauden vuoksi paremmin kuin normaali leimaaminen ja liukumilla pelaaminen.
 
Edellisessä firmassa ei mitattu työaikaa ja pidin itse kyllä siitä. Laitoin joka tapauksessa itselle päivien tunnit ylös, niin pystyin välillä hyvällä omatunnolla olemaan lyhyempääkin päivää, kun omasta "työaikapankista" näki jos on kertynyt ekstratunteja. Ilman tätä luulen, että olisi mennyt työnantajan hyväksi nämä kertyneet tunnit. Riippunee paljon firmasta ja tehtävistä miten hyvin tuo toimii, mutta itselle toimi vapauden vuoksi paremmin kuin normaali leimaaminen ja liukumilla pelaaminen.
Vähän riippuu pomostakin. Meillä ei aikoinaan ollut kunnollista työajan seurantaa (kellokorttia) vaan hoidettiin hommat ja sillä mentiin. Siinä oli vaan se että pomot ei tajunnu kuinka paljon jengi painaa ylitöitä ja jos joskus lähdit hyvällä omalla tunnolla kotiin kesken päivän niin hirvee mussutus tuli aina että työaika on 7-9-15-16 eikä lähdetä aikaisemmin mutta myöhempään sai kyllä olla koska hommat PITI aina olla tehtyä silloin kuin pomo sanoi.
Eli "joustaminen" oli aika yksipuolista joten halutiin porukalla että saadaan kellokortti ja kunnon seuranta että voi pomoille näyttää että on plussaa tai miinusta ilman mussutusta. Ylitöitähän ei toki saanut tehdä vaan pelkällä liukumalla.
No, tää rääkkääminen loppuikin sitten melko nopeasti kun kellokortteihin alkoi kertymään kymmeniä ja joillain satoja tunteja liukumaa..

Eli meidän tapauksessa aloite kellokorttiin tuli ihan duunaripohjalta ja toimii paremmin kuin ns. "vapaa" työskentely.
 
Vaatimus työajanseurannasta tulee työaikalaista. Se ei yksittäisen johtajan haluamisesta ole kiinni. Toki esim ylin johto voi olla kokonaistyöajalla, mutta ei koko firma tai edes puolet.

Mehän tehdään siis ihan täysin kotoa käsin töitä, ei meillä ole edes toimistoa. Joskus reissaamista mutta aika vähän, myyjillä sitten enemmän.
 
Ei sekään poista vaatimusta työajanseurannalle.

Mutta se poistaa jos työnantajalla ei ole tosiasiallista mahdollisuutta seurata että koska työ tehdään, joka tulee aika nopeasti vastaan etätyöskenaarioissa. Tosin etätöissä pitäisi lähtökohtaisesti tehdä myös etätyösopimus, jota vähän heikosti nykyään noudatetaan.
 

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjuista
254 982
Viestejä
4 430 883
Jäsenet
73 461
Uusin jäsen
jorggi

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom