YLE vuonna 2014:
Ympäristötuki on ollut alusta alkaen väärin mitoitettu
Viimeksi kuluneen kahdenkymmenen vuoden aikana fosforipäästöt ovat laskeneet muualla Suomen rannikolla 16 prosenttia mutta Saaristomeressä vain 5 prosenttia.
”Ympäristötuki on ollut alusta alkaen väärin mitoitettu. Sitä ei ole suunnattu alueille, jossa sitä olisi tarvittu eniten. Osa sen toimenpiteistä on heikkotehoisia”, Helsingin yliopiston ympäristötalouden professori
Markku Ollikainen sanoo.
Yhdeksän maanviljelijää kymmenestä kuuluu Suomessa ympäristötuen piiriin. He joutuvat noudattamaan annettuja lannoitusrajoja. Ympäristötuen raja-arvot ovat olleet löysiä, MTT:n Kasvintuotannon tutkimuksen erityistutkija
Risto Uusitalo sanoo.
”Jos ympäristötuen fosforirajat olisivat tiukemmat, ravinteiden huuhtoutumista vesistöihin olisi voitu vähentää, Uusitalo sanoo.
Hänen mielestään ei ole tutkimusnäyttöä siitä, että sadot huononisivat, jos fosforin käyttöä vähennettäisiin. Maataloustuottajien MTK sekä maa- ja metsätalousministeriö ovat vastustaneet tiukempia lannoitusrajoja. Ne pelkäävät satojen heikentymistä.
Salaiset
maa-analyysit
Ympäristötukea saavat viljelijät ottavat maa-analyysejä eli mittaustuloksia pelloistaan ja päättävät sen pohjalta lannoituksen määrän. Tällä hetkellä analyysit ovat salaisia. Edes ympäristö- ja maataloustutkijat eivät saa nähdä tulosten paikallisia tietoja.
”Valitettavasti on niitä, joiden mielestä peltomaan analyysi on yksityistä tietoa. Minusta se on julkista tietoa yhtä lailla kuin kaupunkisuunnittelu. Voimme vaatia avoimuutta niiltä, jotka saavat ympäristötukea”, sanoo entinen ympäristöministeri
Ville Niinistö (vihr).
MTK on vastustanut maa-analyysien julkistamista.
”Emme mekään anna sairauskertomuksia tai verinäyteanalyysejä kaikkien tietoon. Vaikka ympäristö on yhteinen ja vaikka analyysit teetetään verorahoin, tämä on kuitenkin yksityisasia”, MTK:n ympäristöpäällikkö
Liisa Pietola sanoo.
Orpo tutkituttaa
analyysien julkistamisen
Tuore maa- ja metsätalousministeri
Petteri Orpo (kok) ottaa MOT:ssa kantaa maa-analyysien salailuun.
”Olen valmis käynnistämään prosessin ministeriössä, että lähdetään avoimuuden hengessä löytämään tapa, jolla peltokohtaiset ja lohkokohtaiset ravinnetiedot saataisiin yleiseen käyttöön. On paljon Euroopan unionin yhteisestä maatalouspolitiikasta tulevia määräyksiä, jotka edellyttävät konkreettisia toimenpiteitä ympäristötuen vastineeksi. Meidän pitää tuottajien kanssa löytää ne tavat, joilla se tehdään”, hän sanoo.
Tarvittaisiin rohkea poliitikko, joka kääntäisi suunnan
Professori Ollikainen arvostelee poliitikkoja ja virkamiehiä, jotka ovat korjailleet huonoa ympäristötukijärjestelmää eivätkä ole luoneet uutta ja parempaa.
”On ollut vuosikausia tiedossa, että järjestelmä pitäisi korvata. Tarvittaisiin rohkea poliitikko, joka kääntäisi suunnan, etsisi modernin ja järkevien kannustimien kautta toimivan tuen, joka olisi myös viljelijän kannalta hyvä”, hän sanoo.
Alkuperäisen ohjelman on tuottanut Svenska Ylen tutkiva ohjelma Spotlight, toimittajana Annvi Gardberg.
Ympäristön miljardituet valuneet hukkaan