Turhat maatalouden tuet

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja 10YG
  • Aloitettu Aloitettu
Kun tulee katastrofeja ja luonnonmullistuksia sekä tämä ilmasto näköjään muuttuu, niin katovuosien sattuessa jokainen maa käyttää ensin itse tuottamansa ruuan, niin mistähän sitä ruokaa saisi kun omat tuotannot on ajettu minimiin ?:confused: Ruoka on sitten tosi kallista jos sitä ei saa rahallakaan, eli myydään ei oota.
Suomessa maataloustuet valuvat suurimmaksi osaksi jakeluketjun hyväksi eikä maajussille kuten näköjään väitetään, jos kaikki maataloustuotteet ostettaisiin kokonaan tai suureksi osaksi suoraan tuottajalta niin tukeja tarvittaisiin paljon vähemmän kuin nyt.

Miksi pitäisi ajaa maataloustuotanto minimiin? Ei siinä ole mitään järkeä.:confused:
 
Alkutuotantoa lukuunottamatta muu ruoantuotantoketju toimiikin markkinaehtoisesti ilman tukiaisia. Alkutuotanto on se häepeäpilkku, joka pitäisi saada tuottamaan ruokaa markkinaehtoisesti ilman tukiaisia tai tarkemmin sanottuna ilman kotimaisia tukiaisia.;)

Helppo se on toimia "markkinaehtoisesti" kun valtio tukee tuottajahintaa.

Ja jos Suomen valtio ei tue niin kyllä Ruotsi/Puola/Ranska tukee.
 
Ylipäänsä kannattaa tutustua sellaiseen käsitteeseen kuin veron kohtaanto. Pätee kääntäen myös tukiin.

E: Lyhyesti, kun ette kumminkaan tutustu: Verosta ei välttämättä kärsi eniten se, joka sen valtiolle maksaa. Samoin tuesta ei välttämättä hyödy eniten se, joka sen valtiolta saa.
 
Helppo se on toimia "markkinaehtoisesti" kun valtio tukee tuottajahintaa.

Ja jos Suomen valtio ei tue niin kyllä Ruotsi/Puola/Ranska tukee.


Kyllä muutkin tukee, mutta Suomi tukee "vähän" enemmän.;)





maatalous2015.png
 
Kyllä muutkin tukee, mutta Suomi tukee "vähän" enemmän.;)

Hemmetin pahaltahan tuo näyttää. Hintatason ja ilmaston puolesta meidän pitäisi olla varmaan jossain Norjan tietämillä, mutta mistä johtuu loput? Minua kiinnostaisi tietää, kuinka paljon maataluoden arvonlisästä ja samalla myös tuista valuu kotimaisen duopolimme taskuun. Alkutuottaja ei siis välttämättä ole tässä pääsyyllinen tai ainoa syyllinen.
 
Hemmetin pahaltahan tuo näyttää. Hintatason ja ilmaston puolesta meidän pitäisi olla varmaan jossain Norjan tietämillä, mutta mistä johtuu loput? Minua kiinnostaisi tietää, kuinka paljon maataluoden arvonlisästä ja samalla myös tuista valuu kotimaisen duopolimme taskuun. Alkutuottaja ei siis välttämättä ole tässä pääsyyllinen tai ainoa syyllinen.

Syyllinen ei ole se, joka ottaa vastaan tukea (esim. Nalle) vaan se, joka tukea puolustaa (esim. kepu ja eräät tyypit täällä).;)
 
lmaston puolesta meidän pitäisi olla varmaan jossain Norjan tietämillä

No ei. Käytännössä kaikki Norjan maataloustuotanto sijaitsee Lillhammerin eteläpuolella, eli siis Hämeenlinna-Lahti tasosta etelään. Eteläisimmät alueet sijaitsevat Viron etelärajan tasolla. Kasvukausi on paljon pidempi ja routaa ei käytännössä meri-ilmaston ansiosta ehdi muodostumaan. Kesällä Norjassa paistaa vähemmän aurinko, mutta toisaalta ainakaan kuivuus ei tule ongelmaksi ja tuskin hallakaan.
 
Suomessa maataloustuet valuvat suurimmaksi osaksi jakeluketjun hyväksi eikä maajussille kuten näköjään väitetään, jos kaikki maataloustuotteet ostettaisiin kokonaan tai suureksi osaksi suoraan tuottajalta niin tukeja tarvittaisiin paljon vähemmän kuin nyt.
Normaalin markkinatalouden toimintamallien mukaan tukien pitäisi valua maan hintaan, arvoon ja vuokriin. Itse maataloustyöhön tuki ei mene, vaikka sitä siihen yritettäisiin siihen kohdistaa niin kauan kuin tukea maksetaan nimenomaan maataloustukeen oikeuttavan maan kanssa toimiville ja muille ei.

Maatalousmaan tapauksessa markkinat eivät varmastikaan ole tehokkaat, vaan maata vuokrataan tutuille ja naapureille kaikenlaisilla random-diileillä, eikä markkinaehtoisesti, mutta mitä tehokkaammin markkinat toimivat, sitä enemmän tuesta pääomittuu maan hintaan.
 
Normaalin markkinatalouden toimintamallien mukaan tukien pitäisi valua maan hintaan, arvoon ja vuokriin. Itse maataloustyöhön tuki ei mene, vaikka sitä siihen yritettäisiin siihen kohdistaa niin kauan kuin tukea maksetaan nimenomaan maataloustukeen oikeuttavan maan kanssa toimiville ja muille ei.

Maatalousmaan tapauksessa markkinat eivät varmastikaan ole tehokkaat, vaan maata vuokrataan tutuille ja naapureille kaikenlaisilla random-diileillä, eikä markkinaehtoisesti, mutta mitä tehokkaammin markkinat toimivat, sitä enemmän tuesta pääomittuu maan hintaan.
Teepä huviksesi harjoitus ja katso mikä on pellon hinta jossa on tukioikeudet ja etsi läheltä toinen pläntti jossa ei ole, et ylläty.

Itse tiedän muutamat "tutut vuokracaset" ja niissä tosiaan hinta on hieman edukkaampi kuin markkinahinta, mutta toisaalta sopparit pitkiä ja se mikä 4 vuotta sitten oli halpa alkaa nyt olemaan vähintään markkihintainen kun tuotetusta kamasta saatu hinta on pudonnut ja tuet pienentyneet. Vuokraisitko itse peltosi talosi ympäriltä jollekin tuntemattomalle joka vetää paskaa peltoon ja myrkyttää siten että nurtsisikin lähtee vai naapurille hieman edukkaammin joka ei vedä paskaa ollenkaa tai odottaa ainakin sopivaa tuulen suuntaa/myrkyttäessä jättää sellaisen varman turvavälin reunaan :). Lisäksi kyseessä on oman elämäntyön jäänteet&jatko niin ymmärrän "alihintaiset" diilit enemmän kuin hyvin.

Vastaavasti eräs vuokrasi peltonsa suurelle toimijalle joka tarvitsee kierron takia paljon pinta-alaa, hinta oli niin maantieteelliseen sijantiin nähden kova että kukaan viljanviljelijä sellaista pystyisi maksamaan. Ko. tyyppi sanoi että viljelystä saadut tulot ei ole hetkeen riittänyt edes koneiden uusintaan niin päätös oli helppo ja tila pysyvästi pakettiin :).

Vastaavasti esim. kunta voi suljetussa tarjouskilpailussa myydä iha räkähintaan hehtaareja, mutta silloin paikka on ollut useammalla tavalla enemmistölle paska, kaikki lähistön jussit nimittäin nuo tarjouskilpailut tietävät ja sopiva maa sopivassa paikkaa myydään kyllä ihan markkihintaan tai ainakin lähelle sitä.

Kaveri otti osaa erääseen yksityisen maa-alueiden myyntiin, mutta sanoi että hinta keuli heti niin paljon että pelkästään jatkoon pääsystä neuvotteluissa olisi pitänyt tarjota pari tonnia oman lasketun "järki hinnan yli" lopulta maat myytiin tuosta jatkorajasta vielä
pari tonnia yli. Nykyhetkellä ko. pelloilla tehdään takuulla tappiota.

Lisäksi pitää huomioida että vilja/peruna/joku muu kasvi/maito&rehu/liha/siipikarja bisnes on keskenään erilaista eli jos yhdellä osa-alueella systeemi menee näin niin muilla voi mennä/menee vähän eri tavalla ja tuohonkin sitten vielä maantieteellinen vaihtelu päälle. Itsellä ei ole "sisäpiirin tietoa kuin yhdestä osa alueesta yhdellä maantieteellisellä alueella" ja tällä hetkellä näyttää siltä että 100ha tilakin josta iso osa omaa velatonta peltoa kannattaisi pistää vuokralle nykyhinnoilla - toisin oli vielä 5v sitten - saas nähdä miten tulevaisuudessa.

Eräs (tai oikeastaan kaikki) tuttunikin on sitä mieltä että tukia pois, koska se tiputtaisi puolestaan sellaiset tahot pois jotka tekevät hommaa vain tukien takia, toisin sanoen eivät panosta hommaan yhtään ja saavat keskimäärin selvästi heikonpaa tulosta koska output
on huonoa määrältään ja laadultaan - voisi kutsua harrasteviljeliöiksi jotka eivät laske mitä jää viivan alle vaan hommaa tehdään jopa tappiolla ihan vaan tekemisen ilosta. Toisaalta tuon paskasti tekemisenkin voisi optimoida siten että tuet nostaa homman pinnalle, kunhan osaa karsia oikeat menot pois.


Onhan se nyt ihan hullua että toiselle maitotilalliselle maksetaan tukea siitä että se ei tuota maitoa ja toiselle tukea siitä että se tuottaa, jossain on vikaa :)...
 
Maataloustukien pointti nimenomaan on että tilat poistetaan normaalin markkinatalouden myllerryksistä koska ruuan tuotanto on liian tärkeä asia sille että olisi riski että tilat kaatuvat kun tulee katovuosia tai jotain hintanotkahduksia. Ruuan tuotanto säilyy tukien avulla tasaisena mikä on hyvä asia kuluttajille. Olisi lievästi sanottuna katastrofi pienituloisille jos ruokaan tulisi yhtäkkiä suuria hintavaihteluja.
 
Maataloustukien pointti nimenomaan on että tilat poistetaan normaalin markkinatalouden myllerryksistä koska ruuan tuotanto on liian tärkeä asia sille että olisi riski että tilat kaatuvat kun tulee katovuosia tai jotain hintanotkahduksia. Ruuan tuotanto säilyy tukien avulla tasaisena mikä on hyvä asia kuluttajille. Olisi lievästi sanottuna katastrofi pienituloisille jos ruokaan tulisi yhtäkkiä suuria hintavaihteluja.

Sarjassamme typerin perustelu. Maataloustukia pitää maksaa 2,7 miljardia vuodessa kun voi tulla kato.:facepalm:
 
No, sitten on turha valittaa jos tulee katovuosi ja ruokaa ei saa mistään :rage: Ennen opetettiin että on seitsämän hyvää vuotta ja seitsemän huonoa, hyvien vuosien aikana pitää varautua huonoihin vuosiin:rolleyes:
 
Veikkaan että jos tulee niin iso katastrofi että mistään maailmasta ei saa mitään ruokaa tuolla kolmella miljardilla, ja omat hätävarastot ajetaan loppuun. Niin siinä ei myöskään suomalaiset jyväjemmarit kansalaisia pelasta... Luulisi että tuntuu tuo katastrofi sitten täälläkin
 
Keskieuroopassa kun tulee kunnon katovuosi niin ulkomaista ruokaa ei saa suomeen, päin vastoin ostavat täältäkin kaiken mitä liikenee
 
Sarjassamme typerin perustelu. Maataloustukia pitää maksaa 2,7 miljardia vuodessa kun voi tulla kato.:facepalm:

On meilla sitten varmaan typeriä päättäjiä EU:ssa ja Suomessa koska tuon takia tukia maksetaan, mutta ehkä sinä tiedät paremmin. Kannattaisi varmaan Merkelillekin soittaa ja kertoa miten asiat on.
 
Teepä huviksesi harjoitus ja katso mikä on pellon hinta jossa on tukioikeudet ja etsi läheltä toinen pläntti jossa ei ole, et ylläty.
No, veikkaisin että sellainen maatalousamaa jolla tapahtuvaan viljelyyn ei saa tukea on jotakuinkin arvotonta. Ts. ainoa mihin se kelpaa on metsätilan perustamiseen?
Onhan se nyt ihan hullua että toiselle maitotilalliselle maksetaan tukea siitä että se ei tuota maitoa ja toiselle tukea siitä että se tuottaa, jossain on vikaa :)...
Tuethan ovat tosiaan aivan pähkähulluja.

Samaa kuulen täältäkin: joillekin ennenmuinoin maitotiloja pyöritelleille maksetaan maidon tuottamattajättämistukea ja sen lisäksi saa tuotantotukea possujen kasvatukseen. Se on kiva kun joku sukupolvi sitten keksitty "maidontuotanto-oikeus" periytyy sukupolvelta toiselle ja toimii ikuisena tukiautomaattina jollekin lordikreiville.

Yritä siinä nyt sitten kilpailla tasaveroisesti possujen kasvatuksessa kun toinen saa jotain bonustukea siitä hyvästä, ettei kasvata maitokarjaa...
Maataloustukien pointti nimenomaan on että tilat poistetaan normaalin markkinatalouden myllerryksistä koska ruuan tuotanto on liian tärkeä asia sille että olisi riski että tilat kaatuvat kun tulee katovuosia tai jotain hintanotkahduksia. Ruuan tuotanto säilyy tukien avulla tasaisena mikä on hyvä asia kuluttajille. Olisi lievästi sanottuna katastrofi pienituloisille jos ruokaan tulisi yhtäkkiä suuria hintavaihteluja.
Nykysysteemihän on täysi katastrofi kuluttajalle.

Miksi ruotsalaiset selviävät ilman kansallisia tukia ja suomalaiset eivät?
 
Suomalainen maatalous on tehotonta, koska pellot ovat pieniä ja maa on usein kivistä. Myös niin sanotut tukiviljelijät luovat tehottomuutta. Kotitilani ympärillä on alle 5 kilometrin säteellä noin 100 hehtaaria peltoa, jota ei viljellä enää aktiivisesti, mutta tuet nostetaan. Peltoja ei kannata vuokrata tai myydä, koska paremman tuoton saa, kun antaa peltojen olla heinällä ja niittää sen kerran kesässä maahan. Tilaa ei pysty kasvattamaan, koska peltoa ei saa. Nuo pellot on myös huonosti hoidettuja ja pieniä eli niitä ei kannata vuokratakaan ainakaan lyhyillä vuokrasopimuksilla. Pitäisi saada ostettua isoja alueita näiden pienten peltojen ympäriltä ja raivata pellot yhtenäiseksi isoksi pelloksi.

Tukia pitäisi siis ainakin ensimmäiseksi muuttaa siihen suuntaan, että kaikki pellot pysyisi aktiivisessa viljelyssä.
 
No, sitten on turha valittaa jos tulee katovuosi ja ruokaa ei saa mistään :rage: Ennen opetettiin että on seitsämän hyvää vuotta ja seitsemän huonoa, hyvien vuosien aikana pitää varautua huonoihin vuosiin:rolleyes:

Milloin Suomessa on viimeksi ollut selainen kato, jolla on ollut kansallista merkitystä? Sata vuotta?

Katoa ajatellen viljelijät voisivat rakentaa monikerroksisia LED-kasvihuoneita maan alle, jolloin kato olisi kokonaan pois laskuista.
 
Milloin Suomessa on viimeksi ollut selainen kato, jolla on ollut kansallista merkitystä? Sata vuotta?

Katoa ajatellen viljelijät voisivat rakentaa monikerroksisia LED-kasvihuoneita maan alle, jolloin kato olisi kokonaan pois laskuista.

Vähän viitsit perehtyä asiaan niin ymmärrät että sääolot ei ole ainoa satoja tuhoava asia ja kyllä sitä pulaa ruuasta on ollut ihan 1900-luvullakin.

LED-kasvihuoneesi oli joko joku läppä tai sitten et ymmärrä asiasta edes perusteita.
 
Vähän viitsit perehtyä asiaan niin ymmärrät että sääolot ei ole ainoa satoja tuhoava asia ja kyllä sitä pulaa ruuasta on ollut ihan 1900-luvullakin.

LED-kasvihuoneesi oli joko joku läppä tai sitten et ymmärrä asiasta edes perusteita.

Mikä muu kuin sääolot tai tuhohyöteiset tuhoavat satoja? Kummatkin täysin kontrolloitavissa maan alla.

LED-kasvihuoneita on Suomessa useita. Googlaa vaikka.
 
Mikä muu kuin sääolot tai tuhohyöteiset tuhoavat satoja? Kummatkin täysin kontrolloitavissa maan alla.

LED-kasvihuoneita on Suomessa useita. Googlaa vaikka.

Erilaiset taudit. Eikä ne ole täysin kontrolloitavissa kasvihuoneympäristössä.

Miten ajattelit rakentaa kasvihuoneen 10 hehtaarin kaurapellolle?
 
Viimeksi muokattu:
Erilaiset taudit. Eikä ne ole täysin kontrolloitavissa kasvihuoneympäristössä. Kerrotko miten rakennat kasvihuoneen 10 hehtaarin kaurapellolle?

Eivät kasvitauditkaan tyhjästä synny, vaan ne tulevat jostain. Hyvällä kontrollilla ne voidaan estää.

On mahdollista tehdä 10 hehtaarin LED-kasvihuone myös kauralle, mutta se ei olisi kovin järkevää, koska viljoja voidaan katoa/huoltovarmuutta ajatellen säilöä vuosikymmeniksi.

LED-kasvihuone kauralle toimisi 365/24, jolloin se voisi olla ainakin viisi kertaa pienempi eli kaksi hehtaaria. Jos kerroksia on kymmen, niin yhden kerroksen koko olisi 0,2 hehtaaria. Eli esim. 30 x 70 m
 
Viimeksi muokattu:
Maatalousmaan tapauksessa markkinat eivät varmastikaan ole tehokkaat, vaan maata vuokrataan tutuille ja naapureille kaikenlaisilla random-diileillä, eikä markkinaehtoisesti, mutta mitä tehokkaammin markkinat toimivat, sitä enemmän tuesta pääomittuu maan hintaan.
Pitää paikkansa. Vuokralle antajien lisäksi myös vuokralaisten toiminta on markkinanäkökulmasta tehotonta, mm. maantieteeseen liittyvistä syistä. Suomessa riittää etenkin juuri niiden kannattamattomien pientilojen peltoja, jotka ovat hajanaisia, pieniä, hankalan muotoisia ja muuten vähäarvoisia. Tehokkaat isot koneet eivät ehkä niille mahdu(tai maalaji ei kanna), ehkä lohkon alan on niin pieni, että se syö tehokkuuden tai mahdollisesti lohko on niin perseessä, että siirtoajoa tulee runsaasti. Usein vähän näitä kaikkia.

Tietenkin keskusteluun osallistuvien pitää huomata, että arvovaltaisten tahojen mielestä minä olen erään toisen käyttäjän tapaan "väyry", joka on jollakin väärällä puolella, vaikka en juuri mielipiteitäni olekaan ilmaissut, vaan lähinnä eritellyt asioita ja yrittänyt selittää vajavaisen osaamiseni perusteella täysummikoille jotain. Oletusarvona on siis, että valehtelen, vääristelen ja olen kepulainen paikallispoliitikko. Kenties piereskelenkin.
 
Katoa ajatellen viljelijät voisivat rakentaa monikerroksisia LED-kasvihuoneita maan alle, jolloin kato olisi kokonaan pois laskuista.
Jos keinovalaistun kasvihuoneen, edullisenkaan, jota maanalainen ja/tai LED-valaistu, ei ole, investointikulu halutaan peittää, tuotteen täytyy olla varsin arvokas.

Samoin jos energiataloudellisen kasvihuoneen (jollainen LED-valaistu keinovalojen joukossa on, ja jollainen maanalainen kasvihuone ei vuosittain satoa tuottavien kohdalla ikinä ole) käyttökulu halutaan peittää, tuotteen tulee olla varsin arvokas.

Eksoottisia mausteita ja huumeita voi olla kannattavaa viljellä maan alla keinovalolla. Tavallisia vihanneksia ei. Viljakasvien osalta ehdotus on tietenkin huumoria.

Eivät kasvitauditkaan tyhjästä synny, vaan ne tulevat jostain. Hyvällä kontrollilla ne voidaan estää.
Kasvitauteja kuten muitakaan tuotantoon vaikuttavia tauteja ei voida estää, vaan pelkästään rajoittaa ja hallita. Tämä muodostaa moninaisia ongelmia ja riskejä laajemminkin viljelyn ja karjatalouden alalla. Se on kuitenkin jo substanssipuolta, joka ei aiemman näytön perusteella ole lainkaan kiinnostavaa näissä ketjuissa, joten ei mennä siihen. Aihetta ei edes perusteissaan yritetä ymmärtää, vaan vahva tunne on se tärkein.
On mahdollista tehdä 10 hehtaarin LED-kasvihuone myös kauralle, mutta se ei olisi kovin järkevää, koska viljoja voidaan katoa/huoltovarmuutta ajatellen säilöä vuosikymmeniksi.
Syyt moisen projektin järjettömyyteen ovat aivan toiset.
LED-kasvihuone kauralle toimisi 365/24, jolloin se voisi olla ainakin viisi kertaa pienempi eli kaksi hehtaaria. Jos kerroksia on kymmen, niin yhden kerroksen koko olisi 0,2 hehtaaria. Eli esim. 30 x 70 m
Tällaisen laskelman arvo on sama kuin arvio siitä, paljonko autoja seitsemän kerroksen kellariautotalliin mahtuu tietyn kokoiselle tontille. Sillä ei siis ole mitään merkitystä muuten kuin jonkun rakentaessa juuri kuvatunlaista rakennusta.
 
LED-kasvihuone kauralle toimisi 365/24, jolloin se voisi olla ainakin viisi kertaa pienempi eli kaksi hehtaaria. Jos kerroksia on kymmen, niin yhden kerroksen koko olisi 0,2 hehtaaria. Eli esim. 30 x 70 m
Kantaa muuten ottamatta ehdotuksesi järjettömyyteen, haluaisin kysyä mistä tuon "ainakin viisi kertaa pienemmän" repäisit?
 
Kantaa muuten ottamatta ehdotuksesi järjettömyyteen, haluaisin kysyä mistä tuon "ainakin viisi kertaa pienemmän" repäisit?
Varmaankin katsonut wikipediasta kauran kasvuajan ja jakanut vuoden pituuden tällä lukemalla. Lopuksi pyöristetään ylöspäin ja lisätään yksi sato sekä lisämääre "ainakin" koska kehittynyt teknologia on taikuutta ja ylittää aina kaikki odotukset.
 
Itse suuntaudun enemmän poliittisesti oikealle, kuin vasemmalle, mutta silti näen maataloustuet hyvänä asiana.
Niiden perinmäinen tarkoitushan on tarjota kansalaisille ruokaa halvemmalla, että myös köyhimmillä olisi varaa syödä.
Luken sivuilta näkee selvästi, että heti EU :un liittymisen jälkeen hinnat ovat tippuneet noin 50%
http://statdb.luke.fi/PXWeb/pxweb/f...t1/?rxid=125d7d24-5313-432a-9c2b-dbdf7d6f535a

Tuontantokustannukset ovat nousseet kuitenkin merkittävästi tuosta ajasta, mutta hinta on laahannut. Nykyisellä tuotannon tehokkuudella jos tuet poistettaisiin ja tuottajahinnat olisivat indeksikorjattuja vuodesta -94 niin maajussit nauraisivat matkalla pankkiin Maybachin takapenkillä.

Alkutuotantoa lukuunottamatta muu ruoantuotantoketju toimiikin markkinaehtoisesti ilman tukiaisia. Alkutuotanto on se häepeäpilkku, joka pitäisi saada tuottamaan ruokaa markkinaehtoisesti ilman tukiaisia tai tarkemmin sanottuna ilman kotimaisia tukiaisia.;)

Ei niitä tietenkään tarvitse tukea, koska maajussit tukevat heitä. Sehän koko maataloustuen tarkoitus onkin. Olisihan se kiva nähdä, kun tuet poistettaisiin ja leipä maksaisi 3 kertaa enemmän kuin nyt, tai 400 grammaa jauhelihaa olisi 10 euroa.

Ja tuetaan sitä muuallakin maataloutta kansallisesti. Ne on välistä vaan piilotettu vähä paremmin, esim verotukseen:
Saksalaisen sianlihan piilotuki hermostutti ranskalaiset - Maaseutumedia

Enkä oikein ymmärrä väitteitä "suomalaisen maatalouden tehottomuudesta".
Esim sianlihantuotanto on Suomessa Euroopan tehokkainta. Suomen tuottajahinnat ovat EU :n pienimmät, ja silti tilat pyörivät. Kaupassa vaan jotenkin Tanskalainen ja Saksalainen possu on kalliimpaa, joten teollisuuden pitäisi hieman tehostaa - maatilat pyörii jo tehokkaasti.

Sika - ja siipikarjatuotannossa tuki on irroitettu tuotannosta, eli ne pyörivät lähes ilman tukia. Vanhojen viitemäärien mukaan tulee vielä muutama vuosi pienenevää tukea, mutta kohta se poistuu kokonaan.

Maitopuolella taas on paljon tekemistä. Taitaa suurin osa maatalouden tuista mennä sinne, vaikka tuottajahinta on EU -alueen korkeimpia. Silti tilalliset valittavat heikkoa kannattavuutta. Totuus on se, että maitopuolelle on vasta tulossa se rakennekehitys mikä sika -ja siipikarjapuolella on jo tapahtunut. Paljon on pieniä alle 60 lehmän navettoja.
Nykyaikaisen 120 päisen robottinavettaa pystyy pyörittämään 1-2 ihmistä, mutta on paljon pientiloja missä on 20-40 lehmää missä pitäisi mennä 2-4h päivässä yhdeltä ihmiseltä, mutta silti asutaan koko päivä navetassa koska vanhat ja huonot systeemit.
Tätä pitäisi tehostaa, niinkuin se on jo muissa tuotantosuunnissa tapahtunut.
 
Eivät kasvitauditkaan tyhjästä synny, vaan ne tulevat jostain. Hyvällä kontrollilla ne voidaan estää.

On mahdollista tehdä 10 hehtaarin LED-kasvihuone myös kauralle, mutta se ei olisi kovin järkevää, koska viljoja voidaan katoa/huoltovarmuutta ajatellen säilöä vuosikymmeniksi.

LED-kasvihuone kauralle toimisi 365/24, jolloin se voisi olla ainakin viisi kertaa pienempi eli kaksi hehtaaria. Jos kerroksia on kymmen, niin yhden kerroksen koko olisi 0,2 hehtaaria. Eli esim. 30 x 70 m

Traktorit ja Puimurit huristelee siellä kerroksissa? Ei tämä nyt ole oikein mielekästä keskustelua jos aihe on noin vieras.
 
Viimeksi muokattu:
Jos keinovalaistun kasvihuoneen, edullisenkaan, jota maanalainen ja/tai LED-valaistu, ei ole, investointikulu halutaan peittää, tuotteen täytyy olla varsin arvokas.

Samoin jos energiataloudellisen kasvihuoneen (jollainen LED-valaistu keinovalojen joukossa on, ja jollainen maanalainen kasvihuone ei vuosittain satoa tuottavien kohdalla ikinä ole) käyttökulu halutaan peittää, tuotteen tulee olla varsin arvokas.

Eksoottisia mausteita ja huumeita voi olla kannattavaa viljellä maan alla keinovalolla. Tavallisia vihanneksia ei. Viljakasvien osalta ehdotus on tietenkin huumoria.


Kasvitauteja kuten muitakaan tuotantoon vaikuttavia tauteja ei voida estää, vaan pelkästään rajoittaa ja hallita. Tämä muodostaa moninaisia ongelmia ja riskejä laajemminkin viljelyn ja karjatalouden alalla. Se on kuitenkin jo substanssipuolta, joka ei aiemman näytön perusteella ole lainkaan kiinnostavaa näissä ketjuissa, joten ei mennä siihen. Aihetta ei edes perusteissaan yritetä ymmärtää, vaan vahva tunne on se tärkein.

Syyt moisen projektin järjettömyyteen ovat aivan toiset.

Tällaisen laskelman arvo on sama kuin arvio siitä, paljonko autoja seitsemän kerroksen kellariautotalliin mahtuu tietyn kokoiselle tontille. Sillä ei siis ole mitään merkitystä muuten kuin jonkun rakentaessa juuri kuvatunlaista rakennusta.

Tässä vain kuvailen minkälainen 10 hehtaarin LED-kasvihuone kauralle olisi. Jo aiemmin totesin, että se ei ole järkevä.
 
Kantaa muuten ottamatta ehdotuksesi järjettömyyteen, haluaisin kysyä mistä tuon "ainakin viisi kertaa pienemmän" repäisit?

Useampia satoja vuodessa x parempi hehtaari sato. Vähintään viisi kertaa suurempi on tietysti vain arvio. Tarkemmin sen tietäisi vain tekemällä sellaisen.
 
Varmaankin katsonut wikipediasta kauran kasvuajan ja jakanut vuoden pituuden tällä lukemalla. Lopuksi pyöristetään ylöspäin ja lisätään yksi sato sekä lisämääre "ainakin" koska kehittynyt teknologia on taikuutta ja ylittää aina kaikki odotukset.

Mitä sisä sait?
 
Näiden maatalouden kehittämistukien nimissä sitä mielikuvitusta on myös riittänyt. Tulokset luokkaa vesistöt saastuvat edelleen, tukia tarvitaan lisää, maan hinta nousee jne.
 
Itse suuntaudun enemmän poliittisesti oikealle, kuin vasemmalle, mutta silti näen maataloustuet hyvänä asiana.
Niiden perinmäinen tarkoitushan on tarjota kansalaisille ruokaa halvemmalla, että myös köyhimmillä olisi varaa syödä.
Luken sivuilta näkee selvästi, että heti EU :un liittymisen jälkeen hinnat ovat tippuneet noin 50%
http://statdb.luke.fi/PXWeb/pxweb/fi/LUKE/LUKE__02 Maatalous__06 Talous__02 Maataloustuotteiden tuottajahinnat/04_Tuottajahinnat_Liha_v.px/table/tableViewLayout1/?rxid=125d7d24-5313-432a-9c2b-dbdf7d6f535a

Tuontantokustannukset ovat nousseet kuitenkin merkittävästi tuosta ajasta, mutta hinta on laahannut. Nykyisellä tuotannon tehokkuudella jos tuet poistettaisiin ja tuottajahinnat olisivat indeksikorjattuja vuodesta -94 niin maajussit nauraisivat matkalla pankkiin Maybachin takapenkillä.



Ei niitä tietenkään tarvitse tukea, koska maajussit tukevat heitä. Sehän koko maataloustuen tarkoitus onkin. Olisihan se kiva nähdä, kun tuet poistettaisiin ja leipä maksaisi 3 kertaa enemmän kuin nyt, tai 400 grammaa jauhelihaa olisi 10 euroa.

Ja tuetaan sitä muuallakin maataloutta kansallisesti. Ne on välistä vaan piilotettu vähä paremmin, esim verotukseen:
Saksalaisen sianlihan piilotuki hermostutti ranskalaiset - Maaseutumedia

Enkä oikein ymmärrä väitteitä "suomalaisen maatalouden tehottomuudesta".
Esim sianlihantuotanto on Suomessa Euroopan tehokkainta. Suomen tuottajahinnat ovat EU :n pienimmät, ja silti tilat pyörivät. Kaupassa vaan jotenkin Tanskalainen ja Saksalainen possu on kalliimpaa, joten teollisuuden pitäisi hieman tehostaa - maatilat pyörii jo tehokkaasti.

Sika - ja siipikarjatuotannossa tuki on irroitettu tuotannosta, eli ne pyörivät lähes ilman tukia. Vanhojen viitemäärien mukaan tulee vielä muutama vuosi pienenevää tukea, mutta kohta se poistuu kokonaan.

Maitopuolella taas on paljon tekemistä. Taitaa suurin osa maatalouden tuista mennä sinne, vaikka tuottajahinta on EU -alueen korkeimpia. Silti tilalliset valittavat heikkoa kannattavuutta. Totuus on se, että maitopuolelle on vasta tulossa se rakennekehitys mikä sika -ja siipikarjapuolella on jo tapahtunut. Paljon on pieniä alle 60 lehmän navettoja.
Nykyaikaisen 120 päisen robottinavettaa pystyy pyörittämään 1-2 ihmistä, mutta on paljon pientiloja missä on 20-40 lehmää missä pitäisi mennä 2-4h päivässä yhdeltä ihmiseltä, mutta silti asutaan koko päivä navetassa koska vanhat ja huonot systeemit.
Tätä pitäisi tehostaa, niinkuin se on jo muissa tuotantosuunnissa tapahtunut.

Noin vinkkonä voisit vertailla Suomen ja muiden maiden tilojen kokoja, niin voisi olla helpompi ymmärtää "väitteitä suomalaisen maatalouden tehottomuudesta".
 
Traktorit ja Puimurit huristelee siellä kerroksissa? Ei tämä nyt ole oikein mielekästä keskustelua jos aihe on noin vieras.

Niin, voi olla vaikea synnyttää mielekästä keskustelua, jos toinen osapuoli on laittamassa traktoreita ja nykyisen kaltaisia puimureita kasvihuoneeseen. Kasvihuoneeseen tarvittaisiin tietenkin omat kinnteät puimurinsa ja kuljetusjärjestelmänsä.:facepalm:
 
Näiden maatalouden kehittämistukien nimissä sitä mielikuvitusta on myös riittänyt. Tulokset luokkaa vesistöt saastuvat edelleen, tukia tarvitaan lisää, maan hinta nousee jne.

Jep, maatalous paha. Saastuttaa kaikki vesistöt Suomessa. Onneksi missään muualla maatalous ei saastuta, vaikka Suomessa on EU :n tiukoin nitraattiasetus.

Muuttakaamme kaikki Helsinkiin, niin saamme uiskennella kirkkaissa ja puhtaissa vesissä kun maatalous ei enää saastuta vesistöjemme.

Syy jätevesien päätymiselle Munkkiniemen rantavesiin selvisi: Kilotolkulla rasvaa valutettu viemäriin – nyt selvitetään, mistä rasva on peräisin
 
Noin vinkkonä voisit vertailla Suomen ja muiden maiden tilojen kokoja, niin voisi olla helpompi ymmärtää "väitteitä suomalaisen maatalouden tehottomuudesta".

Mitäs väliä tehokkuudella on, jos se on kannattamatonta?
Suomessa tuotetaan esim sianlihaa EU :n alhaisimmilla tuottajahinnoilla ja silti pärjätään kilpailussa. Esim lihasikojen päiväkasvu on EU :n parasta.
Vaikka Euroopassa onkin isompia tiloja, niin ne ei ole yhtä tehokkaita - saatika kannattavia kuin Suomalaiset.

Maitopuolella taas on tekemistä, ja siellä pitäisi ensitöikseen irroittaa suora tuki tuotannosta mikä nopeuttaisi tilakehitystä ja kannattamattomat tilat tippuisi pois.
 
Mitäs väliä tehokkuudella on, jos se on kannattamatonta?
Suomessa tuotetaan esim sianlihaa EU :n alhaisimmilla tuottajahinnoilla ja silti pärjätään kilpailussa. Esim lihasikojen päiväkasvu on EU :n parasta.
Vaikka Euroopassa onkin isompia tiloja, niin ne ei ole yhtä tehokkaita - saatika kannattavia kuin Suomalaiset.

Maitopuolella taas on tekemistä, ja siellä pitäisi ensitöikseen irroittaa suora tuki tuotannosta mikä nopeuttaisi tilakehitystä ja kannattamattomat tilat tippuisi pois.

Sikatilojen osalta voitaisiin siis yhdistää Suomalainen päiväkasvu ja suursikala.
 
Sikatilojen osalta voitaisiin siis yhdistää Suomalainen päiväkasvu ja suursikala.

Siitä ei ole pelkoa, että tilakokojen kasvu olisi millään tavalla hidastumassa.

Mutta, väite että suuri on automaattisesti kannattavaa on väärä.

Eikä suomalaisten tilojen keskikoko enää edes ole kovin kaukana EU -alueen vastaavista.

Norja on hyvä esimerkki siitä kuinka EU on vauhdittanut rakennekehitystä. Norjassa se on siis huomattavasti hitaampaa kuin esim Suomessa. Eli on ne tukiaiset toiminu.
 
Mutta, väite että suuri on automaattisesti kannattavaa on väärä.

No ei varsinaisesti, mutta sikatilat ovat jo nyt tarpeeksi isoja. Minä en ainakaan tahdo mitään Brasilian menoa, jossa on pelkästään valtavia tiloja, joissa eläinten oloista ei välitetä pätkääkään.

Jättimäisellä tilalla eläinten olot väistämättä heikkenevät, kun jokaista elukkaa kohden tulee vähemmän huomiota
 
No ei varsinaisesti, mutta sikatilat ovat jo nyt tarpeeksi isoja. Minä en ainakaan tahdo mitään Brasilian menoa, jossa on pelkästään valtavia tiloja, joissa eläinten oloista ei välitetä pätkääkään.

Jättimäisellä tilalla eläinten olot väistämättä heikkenevät, kun jokaista elukkaa kohden tulee vähemmän huomiota

Ei pidä paikkansa.
Isoissa yksiköissä on monta työntekijää ja saman eläimen näkee useat silmäparit joten sitä ei jätetä hoitamatta. Isoilla tiloilla ei myöskään tule ongelmaa "ei kerkeä ei jaksa" koska porukkaa otetaan töihin jos töitä on ja huonot työntekijät laitetaan pihalle.

Animalian ja OE kuvat on ollu pieniltä tiloilta, missä isäntä/pari on väsynyt ja ajautunut taloudelliseen ahdinkoon.
Ei näiltä "tehotuotantotiloilta.

Tuskin on pelkoa, että Suomessa mentäisiin ihan Brasiliaan malliin.
Ei ihan länsimaalaista touhua.
 
Itse suuntaudun enemmän poliittisesti oikealle, kuin vasemmalle, mutta silti näen maataloustuet hyvänä asiana.
Niiden perinmäinen tarkoitushan on tarjota kansalaisille ruokaa halvemmalla, että myös köyhimmillä olisi varaa syödä.
Luken sivuilta näkee selvästi, että heti EU :un liittymisen jälkeen hinnat ovat tippuneet noin 50%
Eikö tehokkaampaa olisi vaan tarjota ruokaseteleitä niille kansalaisille joilla on ongelmia ruoan ostamisen kanssa ja antaa heidän ostaa ruoka sieltä mistä he haluavat? Ostakoon kotimaista jos se vastaa heidän kulutuspreferenssejään

Itse veikkaisin, että jopa niinkin pieni kuin 10-20% putoaminen suomen maatalouden alkutuotannossa näkyisi aika positiivisena kehityksenä tuottajahinnoissa. Avainlippu ja suomalaisuus ovat aika hyviä myyntivaltteja ja Fazerit ja Atriat voivat kyllä pyytää kotimaisesta leivästä ja leikkeestä korkeampaa hintaa kuin saksa-importista -> jos se kotimaisen leivän hinta nousee kaupassa 20snt / leipä tai 2e /kilo lihasta ja edes puolet tuosta menisi alkutuottajille, niin sen vaikutus olisi aika iso.

Nyt kotimaista ruokaa pakkomyydään hintoja polkien kun "ylituotanto" (ylituotanto suhteessa kysyntään sillä hintatasolla minkä tuotantokustannukset edellyttäisivät) on pakko tunkea markkinoille. Mikään ei tuhoa brändiä niin tehokkaasti kuin sen väkisin bulkkiuttaminen ja dumppausmyynti.
 
Itse veikkaisin, että jopa niinkin pieni kuin 10-20% putoaminen suomen maatalouden alkutuotannossa näkyisi aika positiivisena kehityksenä tuottajahinnoissa. Avainlippu ja suomalaisuus ovat aika hyviä myyntivaltteja ja Fazerit ja Atriat voivat kyllä pyytää kotimaisesta leivästä ja leikkeestä korkeampaa hintaa kuin saksa-importista -> jos se kotimaisen leivän hinta nousee kaupassa 20snt / leipä tai 2e /kilo lihasta ja edes puolet tuosta menisi alkutuottajille, niin sen vaikutus olisi aika iso.

Nyt kotimaista ruokaa pakkomyydään hintoja polkien kun "ylituotanto" (ylituotanto suhteessa kysyntään sillä hintatasolla minkä tuotantokustannukset edellyttäisivät) on pakko tunkea markkinoille. Mikään ei tuhoa brändiä niin tehokkaasti kuin sen väkisin bulkkiuttaminen ja dumppausmyynti.
En ole ollenkaan eri mieltä.

Voisin kuitenkin huvin vuoksi keskittyä yhteen kohtaan eli laskea tätä hihasta ravistettua ja täysin epärealistista hintaesimerkkiä pidemmälle. Oletetaanpa siis vitsillä, että leivästä alkutuottajalle menevä osuus nousisi kymmenellä sentillä per leipä.

Koska puhuttiin vain leivästä, pitää nyt päättää, minkä raaka-aineen hintaa tarkastellaan. Helpointa on tietenkin valita vehnä, koska sitä käytetään sekä sellaisenaan että suuri osuus myös muita viljalajeja sisältäviin yleisiin leipiin. Vehnän hintataso on myös sopivasti kauran ja rukiin väliltä.

Leipäkin on määriteltävä. Jos leipäpakkaus olisi jokseenkin normaalin kokoinen, 20 sentin hinnanmuutos ei olisi aivan posketon eikä toisaalta merkityksetönkään, joten oletetaan vaikkapa noin puolen kilon leipäpussi, johon karkeasti voitaisiin arvioida(en ole mylläri tai leipuri kuten en ) kuluvan kolmanneskilogramma kuivattua viljaa sellaisena kuin se tilalta toimitetaan tai haetaan. Viljan hinta nousisi siis 30 senttiä kilolta.

Seuraavaksi selvitetään, onko tämä paljon vai vähän: yleisöllä on ymmärrettävästi usein kovin heikko tieto maataloustuotteiden hinnoista, kuten raaka-aineiden hinnoista yleensäkin. Otetaan vertailutasoksi 15 c/kg, joka olisi realistinen arvio leipävehnälle, jos satunnainen suomalainen viljelijä nyt tekisi kaupat erästä. Näistä seikoista voidaan laskea karkeasti, että tuotteen hinta arvotuilla parametreillä nousisi 200%, eli viljatili kolminkertaistuisi.

Oletetaan vaikkapa tila, jolla vehnän myynnistä tulisi nykyhinnalla 20 000 euroa. Voidaan sanoa, että nykyhinnoilla tuettunakin toiminta tuottaa heikosti, eli tuosta ei jää juuri mitään. Toisaalta taas kuvitteellisessa tilanteessa puulaakin liikevaihto nousisi aivan tyhjästä 40 000 euroa, jolloin viljelijä nauraisi koko matkan pankkiin.

Tästä kaikesta voimme siis huomata miten villi fantasia on, että kauppa ja teollisuus toimisivat niin avokätisesti, että antaisivat leivästä viljelijälle 10 senttiä aiempaa enemmän. Varsin rajuja tuloksia saisimme samasta laskelmasta jo paljon maltillisemmalla 10 sentin leipäkilon hinnannousulla alkutuottajalle siirrettynä.
 
Viimeksi muokattu:
En ole ollenkaan eri mieltä.

Voisin kuitenkin huvin vuoksi keskittyä yhteen kohtaan eli laskea tätä hihasta ravistettua ja täysin epärealistista hintaesimerkkiä pidemmälle. Oletetaanpa siis vitsillä, että leivästä alkutuottajalle menevä osuus nousisi kymmenellä sentillä per leipä.

Koska puhuttiin vain leivästä, pitää nyt päättää, minkä raaka-aineen hintaa tarkastellaan. Helpointa on tietenkin valita vehnä, koska sitä käytetään sekä sellaisenaan että suuri osuus myös muita viljalajeja sisältäviin yleisiin leipiin. Vehnän hintataso on myös sopivasti kauran ja rukiin väliltä.

Leipäkin on määriteltävä. Jos leipäpakkaus olisi jokseenkin normaalin kokoinen, 20 sentin hinnanmuutos ei olisi aivan posketon eikä toisaalta merkityksetönkään, joten oletetaan vaikkapa noin puolen kilon leipäpussi, johon karkeasti voitaisiin arvioida(en ole mylläri tai leipuri kuten en ) kuluvan kolmanneskilogramma kuivattua viljaa sellaisena kuin se tilalta toimitetaan tai haetaan. Viljan hinta nousisi siis 30 senttiä kilolta.

Seuraavaksi selvitetään, onko tämä paljon vai vähän: yleisöllä on ymmärrettävästi usein kovin heikko tieto maataloustuotteiden hinnoista, kuten raaka-aineiden hinnoista yleensäkin. Otetaan vertailutasoksi 15 c/kg, joka olisi realistinen arvio leipävehnälle, jos satunnainen suomalainen viljelijä nyt tekisi kaupat erästä. Näistä seikoista voidaan laskea karkeasti, että tuotteen hinta arvotuilla parametreillä nousisi 200%, eli viljatili kolminkertaistuisi.

Oletetaan vaikkapa tila, jolla vehnän myynnistä tulisi nykyhinnalla 20 000 euroa. Voidaan sanoa, että nykyhinnoilla tuettunakin toiminta tuottaa heikosti, eli tuosta ei jää juuri mitään. Toisaalta taas kuvitteellisessa tilanteessa puulaakin liikevaihto nousisi aivan tyhjästä 40 000 euroa, jolloin viljelijä nauraisi koko matkan pankkiin.

Tästä kaikesta voimme siis huomata miten villi fantasia on, että kauppa ja teollisuus toimisivat niin avokätisesti, että antaisivat leivästä viljelijälle 10 senttiä aiempaa enemmän. Varsin rajuja tuloksia saisimme samasta laskelmasta jo paljon maltillisemmalla 10 sentin leipäkilon hinnannousulla alkutuottajalle siirrettynä.

Viljantuotanto on sikäli hyvä esimerkki, että se taitaa olla lähes kaikkialla maailmassa tappiollista. Yksi iso syy siihen on tukiaiset, jotka ovat nostaneet pellonhintaa.
Äkkiseltään tulee mieleen Ukraina, missä on maailman paras maaperä maanviljelyyn ja tilusrakenne kunnossa koska kolhoosit jne.

Sitten kun Suomessa viljanviljelijä saa vielä 20e/tonni vähemmän mitä maailman markkinahinta on, niin onhan se kumma kun maatalous ei kannata.
Mutta kun se Suomessa nyt vaan on niin, että maanviljelijä tulee teollisuutta ja kauppaa.

Jos viljanhinta nousisi 50e tonnilta, niin leivän hinta nousisi varmaan 20 pinnaa, vaikka viljan raaka-ainehinta on vain murto-osa leivästä.
Eikös pari vuotta sitten kaljanhintaa nostettu, koska viljanhinta nousi? Taisi viljan osuus valmiista kaljasta olla parin sentin luokkaa.

Pikkusen sapettaa maajussien puolesta, kun heitä julkisuudessa kyykytetään tuolla elämisestä, mutta maajussit ne vasta yhteiskuntaa tukeekin.
 
Seuraavaksi selvitetään, onko tämä paljon vai vähän: yleisöllä on ymmärrettävästi usein kovin heikko tieto maataloustuotteiden hinnoista, kuten raaka-aineiden hinnoista yleensäkin. Otetaan vertailutasoksi 15 c/kg, joka olisi realistinen arvio leipävehnälle, jos satunnainen suomalainen viljelijä nyt tekisi kaupat erästä. Näistä seikoista voidaan laskea karkeasti, että tuotteen hinta arvotuilla parametreillä nousisi 200%, eli viljatili kolminkertaistuisi.
Olen kohtuu hyvin tietoinen viljan maailmanmarkkinahinnasta siinä mielessä, että tajuan sen olevan mitättömän matala suhteessa siihen mitä lopputuotteet maksavat. Olen myös tietoinen siitä, että kun esim. vehnän maailmanmarkkinahinta on heilunut välillä 100-400 taalaa / tonnilta, niin vaikutus suomalaiseen leivän hintaan on ollut ihan mitätön. Luvut sinänsä ovat täysin hihasta ravistettuja siinä mielessä, että on mahdotonta arvioida miten elintarviketeollisuuden sisäänostajat ovat valmiita suomalaisuudesta maksamaan. Sehän määräytyy lopulta sen mukaan, että paljonko S-marketissa ja K-kaupassa asioivat ovat valmiita maksamaan siitä hyvästä, että siinä leipäpaketissa on suomiviljaa käytetty.

Jos leipäviljan tukia supistettaisiin rajusti (tarkoittaen esim. 15v siirtymäaikana kansalliset tuet ruotsin tasolle liukuvasti), niin tuotantopuoli alkaisi mukaantua uuteen hintatasoon ja tehottomimmat tilat alkaisivat vähitellen sulkea. Se vaikuttaisi lähes varmasti tuotannon määränä, jota alimman hintaluokan tuotteissa (bulkkileivässä) korvattaisiin varmaankin kansainvälisiltä markkinoilla tulevalla tuonnilla. Sen sijaan siellä ylemmissä hintaluokissa kotimaiset raaka-aineet toimisivat brändäyksen välineenä.

Siksi minusta olisikin tärkeää lopettaa tämä aivan yltiöpäinen kotimaisen maatalouden tukeminen ja siirtyä about samalle tukitasolle muun euroopan kanssa. Ihmisten pitäisi itse saada päättää, että paljonko he arvostavat kotimaisuutta. Olisi mielestäni myös reilumpaa maataloustuottajille jos heidän tuotteitaan ei kohdeltaisi bulkkina, vaan he voisivat keskittyä siihen mille kysyntää on parhaiten suhteessa tuotantokustannuksini.

Paljonko leipäviljan tuottajahinnan pitäisi olla, jotta hommassa olisi järkeä parhaille suomalaisille tiloille ilman kansallisia tukia?
 
Olen kohtuu hyvin tietoinen viljan maailmanmarkkinahinnasta siinä mielessä, että tajuan sen olevan mitättömän matala suhteessa siihen mitä lopputuotteet maksavat. Olen myös tietoinen siitä, että kun esim. vehnän maailmanmarkkinahinta on heilunut välillä 100-400 taalaa / tonnilta, niin vaikutus suomalaiseen leivän hintaan on ollut ihan mitätön. Luvut sinänsä ovat täysin hihasta ravistettuja siinä mielessä, että on mahdotonta arvioida miten elintarviketeollisuuden sisäänostajat ovat valmiita suomalaisuudesta maksamaan. Sehän määräytyy lopulta sen mukaan, että paljonko S-marketissa ja K-kaupassa asioivat ovat valmiita maksamaan siitä hyvästä, että siinä leipäpaketissa on suomiviljaa käytetty.

Jos leipäviljan tukia supistettaisiin rajusti (tarkoittaen esim. 15v siirtymäaikana kansalliset tuet ruotsin tasolle liukuvasti), niin tuotantopuoli alkaisi mukaantua uuteen hintatasoon ja tehottomimmat tilat alkaisivat vähitellen sulkea. Se vaikuttaisi lähes varmasti tuotannon määränä, jota alimman hintaluokan tuotteissa (bulkkileivässä) korvattaisiin varmaankin kansainvälisiltä markkinoilla tulevalla tuonnilla. Sen sijaan siellä ylemmissä hintaluokissa kotimaiset raaka-aineet toimisivat brändäyksen välineenä.

Siksi minusta olisikin tärkeää lopettaa tämä aivan yltiöpäinen kotimaisen maatalouden tukeminen ja siirtyä about samalle tukitasolle muun euroopan kanssa. Ihmisten pitäisi itse saada päättää, että paljonko he arvostavat kotimaisuutta. Olisi mielestäni myös reilumpaa maataloustuottajille jos heidän tuotteitaan ei kohdeltaisi bulkkina, vaan he voisivat keskittyä siihen mille kysyntää on parhaiten suhteessa tuotantokustannuksini.

Paljonko leipäviljan tuottajahinnan pitäisi olla, jotta hommassa olisi järkeä parhaille suomalaisille tiloille ilman kansallisia tukia?

Mitäs muutakaan Suomessa kannattaisi käyttää, kuin suomiviljaa? Se on jatkuvasti 20e / tonni markkinahinnan alapuolella, niin eipä ole mitään perustetta käyttää muuta kuin halvinta - siis suomalaista.

Eipä tuo viljanviljely kannata Suomessa millään tilalla. Vasta suomen suurin maatila, 1300 hehtaaria, siirtyi luomuun kannattavuussyistä.
Luomusta nyt en viitsi sen enempää paasata, mutta se vasta tuista riippuvaa tuotantoa onkin.

On vaikea verrata EU :n tasolla, että kuinka paljon mikäkin maa tukee omaa tuotantoansa. Suomessa se maksetaan suoraan kansallisina tukina, mutta muissa maissa on esimerkiksi verotuksellisia eroja. Suomessa ALV ja ruu'an verotus ovat korkeita, varmaankin EU :n kärkikastia. Esim Ruotsissa maatilat ovat kokonaan vapautettu kiinteistöveron piiristä.
Vasta laajentaneella tilalla tuo etu voi tehdä kymmeniä tuhansia euroja.
Ja esim Saksassa tuottajalle maksetaan tukea sellaisesta toimenpiteestä, mikä suomessa on lainsäädännössä säädetty pakolliseksi. Kyse on siis porsaan häntien typistäminen.

Eli ei ole siis reilua verrata suoranaista rahamäärää, mitä Suomessa tuetaan maataloutta kansallisesti koska muut maat tekee samaa, mutta 'salaisemmin'.
Lisäksi osa noista kansallisista tuista on cityvihreiden animalianrakastajien vaatimia ja Sirkka-Liisa Anttilan hyväksymiä eläinten hyvinvointitukea. Eläintenhyvinvointi tuntuu joillekin olevan tärkeää, mutta maajussien pitäisi se tehdä omalla kustannuksella.

Hatusta heittäisin, että jos rehuohran hinta olisi 200 e/tonni niin alkaisi viljanviljely kannattamaan. Leipävehnän hinta olisi tuolloin 240-260 e/tonni.
Ainakin näin vuonna 2007 kun viljatilat tekivät viimeksi voittoa.
Tuotantopanokset tietysti nousee samalla sekunnilla kun viljanhinta, mutta isännillä pitäisi olla pussi kunnossa ja ostaa panokset etukäteen.
 
Mitäs muutakaan Suomessa kannattaisi käyttää, kuin suomiviljaa? Se on jatkuvasti 20e / tonni markkinahinnan alapuolella, niin eipä ole mitään perustetta käyttää muuta kuin halvinta - siis suomalaista.
Suomalainen ei ole halvinta jos sen kustannuksiin lasketaan suorat ja epäsuorat tuet. Se on itseasiassa aivan sairaan kallista.

Esim. ALV on kaikille leiville sama, oli leipä sitten tehty ruotsalaisesta, puolalaisesta tai suomalasiesta viljasta. Veroetua ei ole kenelläkään.

Sen lisäksi suomessakin kiinteistöverot ovat maa- ja metsätalousmaalle ovat aivan naurettavan alhaiset. Sitäpaitsi, kuten tiedetään, kiinteistövero pääomittuu maan arvoon -> ei vaikuta maanviljelyn kannattavuuteen vaan maan omistuksen kannattavuuteen.

Herää kysymys, että kumpia tässä halutaan tukea. Maajusseja vai maan omistajia?
 
Suomalainen ei ole halvinta jos sen kustannuksiin lasketaan suorat ja epäsuorat tuet. Se on itseasiassa aivan sairaan kallista.

Esim. ALV on kaikille leiville sama, oli leipä sitten tehty ruotsalaisesta, puolalaisesta tai suomalasiesta viljasta. Veroetua ei ole kenelläkään.

Siis myllylle/leipomolle/kaupalle suomalaisen viljan osto on kannattavinta, koska se on halvinta.
Tarkoitin tuolla verotuksella sitä, että muissa maissa on halvempi tuottaa koska veroetu. Ei siis tarvita niin paljoa tukea, koska verotuksellisesti säästää.

Niinkuin tuossa jo pariin kertaan aikasemmin sanoin, niin maiden välillä maatalouden tukemista on vaikea vertailla koska tukimuotoja on erilaisia.
 
Siis myllylle/leipomolle/kaupalle suomalaisen viljan osto on kannattavinta, koska se on halvinta.
Tarkoitin tuolla verotuksella sitä, että muissa maissa on halvempi tuottaa koska veroetu. Ei siis tarvita niin paljoa tukea, koska verotuksellisesti säästää.

Niinkuin tuossa jo pariin kertaan aikasemmin sanoin, niin maiden välillä maatalouden tukemista on vaikea vertailla koska tukimuotoja on erilaisia.
Viitsitkö avata, että mitä veroa leipäviljan tuottaja maksaa?

Ostat tonnilla lannoitetta (kokonaishinta 1240eur, alv 24%) myyt tonnilla viljaa (kokonaishinta 1240e, alv24%), vähennät alvit ja veroa piti maksaa 0e. Itseasiassa jos viljan tuotanto on tappiollista, niin ALV:tä maksetaan nolla. Sitähän maksetaan nimensä mukaisesti arvolisästä, mitä luonnollisesti ei nykyään maataloudessa muodostu...
 
Viitsitkö avata, että mitä veroa leipäviljan tuottaja maksaa?

Ostat tonnilla lannoitetta (kokonaishinta 1240eur, alv 24%) myyt tonnilla viljaa (kokonaishinta 1240e, alv24%), vähennät alvit ja veroa piti maksaa 0e. Itseasiassa jos viljan tuotanto on tappiollista, niin ALV:tä maksetaan nolla. Sitähän maksetaan nimensä mukaisesti arvolisästä, mitä luonnollisesti ei nykyään maataloudessa muodostu...

Itseasiassa ruu'an ALV on 14%.
Vilja ja maito on ruokaa mutta broilerin ja sian ruhot ei, ja niillä on normaali 24% ALV

Tuossa eri maiden ALV kantoja ja onhan Suomi sielä kärkimittelöissä:
Arvonlisävero – Wikipedia

Vaikka nuo periaatteessa on läpikulkueriä, niin kyllä se lopputuotteen hinnassa näkyy.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
258 278
Viestejä
4 486 107
Jäsenet
74 132
Uusin jäsen
Jaakko0000000

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom