Turhat maatalouden tuet

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja 10YG
  • Aloitettu Aloitettu
Näissä kepu vs kaupunki -keskusteluissa loistaa aina kiusallinen tietämättömyys siitä, kuinka talous toimii. Omat työpaikat tulee olemaan käytännössä aina isommassa kapungiassa, mutta se ei poista sitä tosiasiaa, että monilla vientialoilla ei ole toivoakaan saada tuotetta kansainvälisille markkinoille, jos kotimaan sisällä ei ole niitä ensimmäisiä asiakkaita keiden kanssa pilotoida.

Mitä tulee maatalouden tukiin, niin niiden lopettaminen suomesta käsin on suurinpiirtein sama asia, kuin yritettäisiin pelastaa maailma ja kiellettäisiin Suomesta kerralla kaikki polttomoottoriautot ja ihmeteltäisiin rahojen loppua kun elinkeinoelämä ei tunnu toimivan.
 
Kriisivalmiuteen ei voida suhtautua siten, että jos omavaraisuus ei ole täysin sataprosenttinen, millään ei ole mitään väliä. Käytännössä mikään valtio merkittävimpiä suurvaltoja lukuunottamatta ei edes teoriassa voi olla täysin omavarainen siinä määrin, että kaikki ylellisyydetkin saadaan tuotettua itse. Suomi sen sijaan voi olla joko siedettävässä määrin vikasietoinen tai täysin muiden armoilla. Valinta näiden välillä ei ole vaikea.

Mielenkiintoista. Millä perusteella nykyisellä tukijärjestelmällä on mitään tekemistä huoltovarmuuden kanssa? Se on vain päälleliimattu selitys, kustannustehokkainta vaihtoehtoa ei ole koskaan selvitetty. Ja epäilen, että tullaan selvittämäänkään.
 
Näissä kepu vs kaupunki -keskusteluissa loistaa aina kiusallinen tietämättömyys siitä, kuinka talous toimii. Omat työpaikat tulee olemaan käytännössä aina isommassa kapungiassa, mutta se ei poista sitä tosiasiaa, että monilla vientialoilla ei ole toivoakaan saada tuotetta kansainvälisille markkinoille, jos kotimaan sisällä ei ole niitä ensimmäisiä asiakkaita keiden kanssa pilotoida.

Mitä tulee maatalouden tukiin, niin niiden lopettaminen suomesta käsin on suurinpiirtein sama asia, kuin yritettäisiin pelastaa maailma ja kiellettäisiin Suomesta kerralla kaikki polttomoottoriautot ja ihmeteltäisiin rahojen loppua kun elinkeinoelämä ei tunnu toimivan.

Nämä on varmaan sellaisia argumentteja, joita yritystukityöryhmä sai kuultavakseen. Kukaan ei ymmärrä taloutta ja tukemisen tarvetta paremmin kuin Pekkarinen. Ei ainakaan taloustieteen tutkijat..
 
Nämä on varmaan sellaisia argumentteja, joita yritystukityöryhmä sai kuultavakseen. Kukaan ei ymmärrä taloutta ja tukemisen tarvetta paremmin kuin Pekkarinen. Ei ainakaan taloustieteen tutkijat..

Pekkarinen on minun parempi kuin ei olisi koskaan syntynytkään-listalla. Kaikki mitä Pekkarinen tekee on Suomen edun vastaista ja omien intressiryhmien/henkilöiden puolesta (maataloustuki/maanviljelijät ja tuulivoiman tuotantotuki/vävypoika).;)
 
Mielenkiintoista. Millä perusteella nykyisellä tukijärjestelmällä on mitään tekemistä huoltovarmuuden kanssa? Se on vain päälleliimattu selitys, kustannustehokkainta vaihtoehtoa ei ole koskaan selvitetty. Ja epäilen, että tullaan selvittämäänkään.
Aihe on kieltämättä mielenkiintoinen. Minähän en perustele käytössä olevaa maatalouspolitiikkaa huoltovarmuudella(enkä monilta osin millään muullakaan).

Maatalouden alasajon vimmaa (joka ei siis ole sama kuin tukien vähentäminen ja poisto, vaikka siihen liittyykin) puolestaan perustellaan(tässäkin ketjussa) sillä, ettei huoltovarmuus siitä kärsi, taikka mitään vaaraa ei muutenkaan ole, tahi että peli on joka tapauksessa hävitty skenaariossa X.
 
Aihe on kieltämättä mielenkiintoinen. Minähän en perustele käytössä olevaa maatalouspolitiikkaa huoltovarmuudella(enkä monilta osin millään muullakaan).

Maatalouden alasajon vimmaa (joka ei siis ole sama kuin tukien vähentäminen ja poisto, vaikka siihen liittyykin) puolestaan perustellaan(tässäkin ketjussa) sillä, ettei huoltovarmuus siitä kärsi, taikka mitään vaaraa ei muutenkaan ole, tahi että peli on joka tapauksessa hävitty skenaariossa X.

Ainakaan minä en edusta mitään "maatalouden alasajon vimmaa". Haluan yksinkertaisesti, että kansalliset maataloustuet poistetaan siirtymäkauden kuluessa (esim. 15 vuotta). Tämän jälkeen meillä on muutamia tuhansia hyvin tehokkaita suurtiloja, jotka tuottavat suunnilleen saman määrän kuin nytkin (pientä hienosäätöä voidaan tehdä). Tilat saavat edelleen EU-tuet.
 
Tuhansia kilometreja teitä ym myöten tai meritse tai erittäin kalliilla lentoteitse.
Ostin pääsiäiseksi uusiseelantilaista lampaanlihaa, jonka suomalainen elintarvikeyritys oli palvannut ja siivuttanut. Kilohinta 13 €. Tarjolla oli myös maataloustukiaisilla halpuutettua kotimaista lampaanlihaa. Kilohinta 22 €.

Harmi, etten kuullut jo viikko sitten, että tuhansien kilometrien päästä ulkomailta tuotu lampaanliha onkin kalliimpaa. Hämäännyin luulemaan täysin päinvastaista, kun vertasin vain kilohintoja.
Jos olet joskus tavatraa tilannut ulkomailta, satoja koloja, niin olet varmasti tullut siihen lopputulokseen, että kallista on.
Viimeksi tilasin ulkomailta kirjan. Hinta oli 30 €, kun Suomessa sama opus maksaa halvimmillaan 44 €. Jos olisin halunnut ostaa satoja kiloja samaa kirjaa, niin se varmasti maksaisi satoja kertoja enemmän kuin yksi kirja. Mutta millä ihmeellä se isompi ostos tulisi edelleenkään halvemmaksi tehdä kotimaasta?
 
Ostin pääsiäiseksi uusiseelantilaista lampaanlihaa, jonka suomalainen elintarvikeyritys oli palvannut ja siivuttanut. Kilohinta 13 €. Tarjolla oli myös maataloustukiaisilla halpuutettua kotimaista lampaanlihaa. Kilohinta 22 €.

Harmi, etten kuullut jo viikko sitten, että tuhansien kilometrien päästä ulkomailta tuotu lampaanliha onkin kalliimpaa. Hämäännyin luulemaan täysin päinvastaista, kun vertasin vain kilohintoja.

Viimeksi tilasin ulkomailta kirjan. Hinta oli 30 €, kun Suomessa sama opus maksaa halvimmillaan 44 €. Jos olisin halunnut ostaa satoja kiloja samaa kirjaa, niin se varmasti maksaisi satoja kertoja enemmän kuin yksi kirja. Mutta millä ihmeellä se isompi ostos tulisi edelleenkään halvemmaksi tehdä kotimaasta?

Lammasta tuotetaan Suomessa vähän. Kannattaa vertailla paljon tuotettuja asioita, kuten sian / naudan /kanan lihat.
Uusi Seelanti soveltuu erittäin hyvin ilmastollisesti mm. lampaanlihan tuottoon, jonka seurauksena lähtöhinta siellä on lähinnä olematon vs Suomi.

Kirja ei ole esim helposti pilaantuva (kuljettaminen on helppoa). Kirja mahtuu myöskin pieneen tilaan ja kirja on korkealle jalostettu, kallis asia jo lähtökohtaisesti, jossa valmistuskustannukset ovat merkitykselliset. Kirjaa ei myöskään tarvitse tarkastaa terveysriskien varalta ym ym.
 
Lammasta tuotetaan Suomessa vähän. Kannattaa vertailla paljon tuotettuja asioita, kuten sian / naudan /kanan lihat.
Myös niitä saa halvemmalla ulkomailta.
Uusi Seelanti soveltuu erittäin hyvin ilmastollisesti mm. lampaanlihan tuottoon, jonka seurauksena lähtöhinta siellä on lähinnä olematon vs Suomi.
Juuri näin. Jokaisen maan kannattaa tuottaa sitä, mitä pystyy kustannustehokkaasti tuottamaan ja jolle on markkinoilla kysyntää. Suomen kannattaa tuottaa esim. bulkkisellua sekä korkean jalostusasteen mekaniikkaa ja viedä niitä ulkomaille. Vastaavasti muualta kannattaa tuoda Suomeen sitä, mitä muualla tuotetaan tehokkaammin kuin täällä - esim. elintarvikkeita ja maataloustuotteita. Tämä on ihan taloustieteen alkeita.
Kirja ei ole esim helposti pilaantuva (kuljettaminen on helppoa). Kirja mahtuu myöskin pieneen tilaan ja kirja on korkealle jalostettu, kallis asia jo lähtökohtaisesti, jossa valmistuskustannukset ovat merkitykselliset. Kirjaa ei myöskään tarvitse tarkastaa terveysriskien varalta ym ym.
Höpsistä. Pointti oli nyt kuitenkin siinä, että melkein jokainen tällä forumilla oleva tietää omakohtaisesti, ettei ulkomailta tilaaminen ole kallista. Tietysti on poikkeustapauksia, joissa kotimainen vaihtoehto on halvempi kuin tuontitavara, mutta ne ovat poikkeuksia. Maataloustuotteet eivät pääsääntöisesti lukeudu poikkeuksiin.
 
Myös niitä saa halvemmalla ulkomailta.

Juuri näin. Jokaisen maan kannattaa tuottaa sitä, mitä pystyy kustannustehokkaasti tuottamaan ja jolle on markkinoilla kysyntää. Suomen kannattaa tuottaa esim. bulkkisellua sekä korkean jalostusasteen mekaniikkaa ja viedä niitä ulkomaille. Vastaavasti muualta kannattaa tuoda Suomeen sitä, mitä muualla tuotetaan tehokkaammin kuin täällä - esim. elintarvikkeita ja maataloustuotteita. Tämä on ihan taloustieteen alkeita.

Höpsistä. Pointti oli nyt kuitenkin siinä, että melkein jokainen tällä forumilla oleva tietää omakohtaisesti, ettei ulkomailta tilaaminen ole kallista. Tietysti on poikkeustapauksia, joissa kotimainen vaihtoehto on halvempi kuin tuontitavara, mutta ne ovat poikkeuksia. Maataloustuotteet eivät pääsääntöisesti lukeudu poikkeuksiin.
Sitä en oikein ymmärrä kuinka valtion taloustilannetta voi arvioida katsomalla omaan rahapussiin...
Kuinka paljon Suomelle nyt vaikka tuossa lampaanliha esimerkissä se:
1. kotimainen lampaanliha maksoi?
2. ulkomainen lampaanliha maksoi?

Oma arvaus on
1. 5€/kg
2. 9€/kg
, voi olla metsässä, mutta vastaus ei ole 23€/kg ja 13€/kg, minkä se maksaa suomalaiselle ;)
 
Sitä en oikein ymmärrä kuinka valtion taloustilannetta voi arvioida katsomalla omaan rahapussiin...
Kuinka paljon Suomelle nyt vaikka tuossa lampaanliha esimerkissä se:
1. kotimainen lampaanliha maksoi?
2. ulkomainen lampaanliha maksoi?

Oma arvaus on
1. 5€/kg
2. 9€/kg
, voi olla metsässä, mutta vastaus ei ole 23€/kg ja 13€/kg, minkä se maksaa suomalaiselle ;)

Suomi maksaa siitä, että Uudesta-Seelannista saadaan tänne lampaanlihaa myytäväksi? Avaahan hieman noita arvauksiasi...

E: Ja mikäli tässä ketjussa aiemmin esitetyt väitteet pitävät paikkansa, jos sen kotimaisen lampaanlihan hinta on 13€, Suomi on maksanut siitä reilusti yli 13€ tukia verovaroista.
 
Viimeksi muokattu:
Halpa ulkomainen ruoka selittyy pitkälti sillä, että se on lähtömaan ylituotantoa, jota dumpataan halvalla ulos. Samaa tapahtuu Suomesta ulos, eli suomalaiset elintarvikkeet voivat olla halvempia muualla kuin Suomessa.
Tuottajahinnat ovat kuitenkin Euroopassa suomea korkeammat, joten suomalaisen ruuan hinta ei selity tuottajahinnoilla.
 
Halpa ulkomainen ruoka selittyy pitkälti sillä, että se on lähtömaan ylituotantoa, jota dumpataan halvalla ulos. Samaa tapahtuu Suomesta ulos, eli suomalaiset elintarvikkeet voivat olla halvempia muualla kuin Suomessa.
Tuottajahinnat ovat kuitenkin Euroopassa suomea korkeammat, joten suomalaisen ruuan hinta ei selity tuottajahinnoilla.

Eli olisi järkevää laskea joidenkin maataloustuotteisen omavaraisuutta, jotta ei tarvise dumpata ulos? Hei, minä keksin ratkaisun, poistetaan paikalliset maataloustukiaiset.;)
 
Eli olisi järkevää laskea joidenkin maataloustuotteisen omavaraisuutta, jotta ei tarvise dumpata ulos? Hei, minä keksin ratkaisun, poistetaan paikalliset maataloustukiaiset.;)

Eläintuotannossa sattuu vaan olemaan niin, että tuotannon ohjausta ei voida tehdä kovin nopeilla liikkeillä poislukien ehkä broilerituotanto. Esimerkiksi kananmunista on ollut välillä pulaa, jonka seurauksena tuotantoa lisätään jonka jälkeen vuoden pääsyä on ylituotantoa. Kananmunat ovat vielä ehkä eniten markkinoiden armoilla eikä juurikaan nauti tukiaisista, silti juuri tuolla alalla ylituotantoa on eniten eläintuotteista.
 
Suomen tuotteet on myös paljon korkealaatuisempia jos sitä laatua mitataan vaikka niillä eläinten oloilla tai antibioottijäämillä tai bakteeririskeillä. Osa hinnasta selittyy sillä.
 
Suomi maksaa siitä, että Uudesta-Seelannista saadaan tänne lampaanlihaa myytäväksi? Avaahan hieman noita arvauksiasi...

E: Ja mikäli tässä ketjussa aiemmin esitetyt väitteet pitävät paikkansa, jos sen kotimaisen lampaanlihan hinta on 13€, Suomi on maksanut siitä reilusti yli 13€ tukia verovaroista.

Arvaus menee niin että:
1. Lampaan lihan tuotanto on ei tehotuotantoa, joka perustuu hyvin pitkälle siihen, että kesäisin lampaat ovat riittävän suurella niityllä/pellolla ja talvella sisällä, mutta syövät tilalla/Suomessa tuotettua ruokaa. Ei tarvitse paljoa ulkomailta tuotuja lannoitteita, kasvinsuojeluaineta tai lääkkeitä. Kulut hyvin pitkälti palkkakuluja ja rahoituskuluja. Tilan pyörittäminen kuitenkin vaatii tiettyjä tuontituotteita, polttoainetta, koneita tms. joiden arvoksi arvioin tuon 5€/kg.
2. 13€/kg pakasteliha, joka on sesonkin sisäänvetotuote, kaupan kate voisi olla vaikka 2€/kg. Lihan jalostus saman 2€/kg, josta päästään tuohon 9€/kg, minkä tuotteesta pitää maksaa ulos, että sen saa Suomeen.

Eli 1. Suomesta lähtee rahaa ulos 5€/kg, jonka on lihan hinta Suomelle.
2. Suomesta lähtee rahaa ulos 9€/kg, joka on lihan hinta Suomelle.

Noista tuista ja lampaan lihan hinnasta Suomelle... Jos Suomi tuottaa sitä lampaanlihaa niin se maksaa sille aivan yhtä paljon (ei nyt ihan, mutta tasapuolisuden vuoksi mielestäni näinkin päin saa oikoa asioita ;) ) tuottaako joku sen asukas sen lihan vai ottaako Suomi ensin rahaa toisilta suomalaisilta (Suomen näkökulmasta itseltään) ja antaa rahaa toiselle suomalaiselle, joka tuottaa sen lihan. Samoin Suomen kannalta ei ole väliä maksaako liha 13 vai 23€/kg, kunhan raha jää Suomeen kiertämään. Eli Suomen näkökulmasta siirretään rahaa taskusta toiseen ja saadaan lampaanlihaa kansalaisille.
 
Sitä en oikein ymmärrä kuinka valtion taloustilannetta voi arvioida katsomalla omaan rahapussiin...
Ei voikaan, siksi mainitsin seuraavassa viestissäni viennin ja tuonnin merkityksen kansantaloudelle. Toisaalta valtion tukiaispolitiikka näkyy kyllä omassa rahapussissa, koska tuet menevät muualle kuin tuottajille.

Maailman tuottajien puheenjohtaja haluaa tehokkaampaa viljelyä: "Maataloustukien poistaminen ei heikentänyt kannattavuutta"

Jos Suomi tuottaa sitä lampaanlihaa niin se maksaa sille aivan yhtä paljon (ei nyt ihan, mutta tasapuolisuden vuoksi mielestäni näinkin päin saa oikoa asioita ;) ) tuottaako joku sen asukas sen lihan vai ottaako Suomi ensin rahaa toisilta suomalaisilta (Suomen näkökulmasta itseltään) ja antaa rahaa toiselle suomalaiselle, joka tuottaa sen lihan. Samoin Suomen kannalta ei ole väliä maksaako liha 13 vai 23€/kg, kunhan raha jää Suomeen kiertämään. Eli Suomen näkökulmasta siirretään rahaa taskusta toiseen ja saadaan lampaanlihaa kansalaisille.
Suomen näkökulmasta tuollaisessa rahan siirtelyssä taskusta toiseen hukataan resursseja, jotka voisi käyttää järkevämmin ja hyödyllisemmin.
 
Niitä tukia pitäisi päästä poistamaan euroopan tai maailman talouden mittakaavassa, jotta systeemi lähtisi tervehtymään markkinaehtoisemmaksi ja kustannukset siirtyisivät veroista suoraan ruoan hintaan eikä piilottuisi tukiin. Nyt lähes joka maa noita maksaa jossain muodossa suojatakseen maatalouttansa ja pitääkseen omavaraisuutta yllä, niin tuosta seuraa valtava vaiva yrittää pitää sen järjestelmän kannustimet oikeanlaisina. Tälläkin hetkellä EU:n systeemi maksaa niitä tukia pinta-alan perusteella on selvästi kompromissi.
 
Rozorin jankutus muistuttaa niitä, jotka vastustavat alkoholin vapauttamista. Selvästi nähdään, että maissa, joissa alkoholipolitiikka on vapaata, ei ole mitään suurempaa ongelmaa. Vastaavasti voidaan nähdä, että kansallisen maataloustue poisto ei aiheuta erityisiä ongelmia. On tietysti merkitystä miten sen tekee. Jos on riittävän pitkät siirtymäajat, niin viljelijät/viljeliäksi aikovat voivat sopeutua paremmin.

Suosittelen tutustumaan alkoholismiin Venäjällä.
 
Sitten sinun argumenttisi on vailla pohjaa ja alkaa mennä argumentaatiovirheen puolelle.

Yksikään todellinen skotti – Wikipedia

Sinun pilkunnussintasi ei muuta tosiasiaa mihinkään. Edelleen Euroopan unionissa on melkein kaikissa valtioissa (poislukien Suomi ja Ruotsi) vapaa alkoholipoilitiikka ilman erityisiä ongelmia.

Tuollainen "argumentoitivirheiden" kommentointi on paikallaan lähinnä tohtorinväitöksissä.
 
Niitä tukia pitäisi päästä poistamaan euroopan tai maailman talouden mittakaavassa, jotta systeemi lähtisi tervehtymään markkinaehtoisemmaksi ja kustannukset siirtyisivät veroista suoraan ruoan hintaan eikä piilottuisi tukiin. Nyt lähes joka maa noita maksaa jossain muodossa suojatakseen maatalouttansa ja pitääkseen omavaraisuutta yllä, niin tuosta seuraa valtava vaiva yrittää pitää sen järjestelmän kannustimet oikeanlaisina. Tälläkin hetkellä EU:n systeemi maksaa niitä tukia pinta-alan perusteella on selvästi kompromissi.

Maataloustukien koko idea on ettei maatalous olisi markkinaehtoista.
 
Mikään määrä tukia ei koskaan auta, koska mitä enemmän tukia maksetaan, sitä kannattamattomampaa liiketoimintaa niiden avulla aina pyöritetään.

Jos tukia maksetaan tarpeeksi tulee setelisilpusta valmistetusta tuhkasta halvin kirsikkatomaattien lannoitusaine ja maatalousyrittäjä voi silti olla hätää kärsimässä, vaikka pihan läpi menee paalikaupalla seteleitä tuhkaamoon...
 
Maataloustukien koko idea on ettei maatalous olisi markkinaehtoista.
Voitko jotenkin selittää tätä?

Yleensä täällä, ainakin minä ja moni muu, kritisoi suomalaisia kansallisia maataloustukia.
Ne ovat suhteellisesti ottaen maailman suurimmat. Hyväksymme pitkin hampain EU-tuet. Nekin ovat suomalaisten veronmaksajien maksamia.
Kansalliset tuet ovat suoraan suomalaisen veronmaksajan pussista pois. Todella törkeää.
 
Voitko jotenkin selittää tätä?

Yleensä täällä, ainakin minä ja moni muu, kritisoi suomalaisia kansallisia maataloustukia.
Ne ovat suhteellisesti ottaen maailman suurimmat. Hyväksymme pitkin hampain EU-tuet. Nekin ovat suomalaisten veronmaksajien maksamia.
Kansalliset tuet ovat suoraan suomalaisen veronmaksajan pussista pois. Todella törkeää.

Halutaan antaa erään puoleen kannattajille äänestystukea.
 
Maatalousministeri Jari Leppä on huolissaan EU:n maataloustukien mahdollisista leikkauksista.
Ihan hienoa, että pitää suomalaisten puolta, mutta miten asia oikeasti on?

" JARI LEPPÄ on itsekin viljelijä. Vaimonsa Katriinan kanssa hän pitää Etelä-Savossa Pertunmaalla Antinmäen tilaa, jossa on metsää, lypsylehmiä ja karjaa. Lisätuloja perhe hankkii vuokraamalla mökkejä.......
Eduskunnassa Leppä on ollut usein ns. maanviljelijöiden tukikuningas. Vuonna 2017 Lepän osuus tukirahoista oli 116 000 euroa.
EU-tukia arvioitaessa hänen tilansa lasketaan kuuluvan Pohjois-Suomeen, eli silloin tilalle voidaan maksaa pohjoista tukea. Etelä- ja Pohjois-Suomen raja kulkee juuri Pertunmaalla, keskeltä Lepän kotikylää. "

MINISTERILLE alkoi tippua viestejä heti, kun uutinen tuli julki. Kannustuksia, muistutuksia ja vaatimuksia: nyt ei saa antaa periksi!

Kyse on rahasta. Keskiviikkona Euroopan komissio julkaisi esityksensäEuroopan unionin budjetiksi vuosille 2021–2027.

Suomen maatalousministeriä Jari Leppää (kesk) kosketti erityisesti luku, joka kertoi, mitä EU esittää tekevänsä maatalouden tukien suhteen. Komissio paljasti, että tukiin olisi tiedossa noin viiden prosenttiyksikön leikkaus.

Ensimmäisten arvioiden mukaan Suomen saamista suorista maataloustuista lähtisi muutama prosentti, mikä tarkoittaisi seitsemän vuoden aikavälillä noin 20–25 miljoonaa euroa vähemmän rahaa.

Nyt Suomi saa maa- ja metsätalousministeriön mukaan EU:sta maataloustukea vuosittain noin 870 miljoonaa euroa. Kaikkiaan maatalouden saama tuki nousi noin kahteen miljardiin euroon.

LEPÄN mielipide tulee nopeasti selväksi: maatalouden tuista ei saa leikata euroakaan.

”Kun ottaa huomioon, miten vaikea tilanne suomalaisilla maanviljelijöillä on, leikkauksia ei voi millään hyväksyä. Ei vaan voi”, Leppä sanoo.

”Tähän tehtävään olen hyvin motivoitunut. Pidämme puolemme”, Leppä ilmoittaa.

Sitten seuraa sujuva ja tunteisiinkin vetoava puhe, jonka voi tiivistää lauseeseen: maanviljelijät ovat nyt poikkeuksellisen ahtaalla.

TÄSSÄ Leppä taitaa olla ainakin osin oikeassa.

Luonnonvarakeskuksen kannattavuuskirjanpidon tutkimuspäällikkö Arto Latukka kertoo, että maatalousyrittäjille vuosi 2016 oli vuosikymmenen kehnoin, ja viime vuonna alan kannattavuus heikkeni ennusteiden mukaan entisestään.

Latukan mukaan tulosten heikkenemisen taustalla ovat sekä maataloustuotteiden halventuneet hinnat että nousseet tuotantokustannukset.

JARI LEPPÄ on itsekin viljelijä. Vaimonsa Katriinan kanssa hän pitää Etelä-Savossa Pertunmaalla Antinmäen tilaa, jossa on metsää, lypsylehmiä ja karjaa. Lisätuloja perhe hankkii vuokraamalla mökkejä.

Lepän suku on viljellyt tilalla jo vuodesta 1539. Pertunmaalle tekisi nytkin mieli, sillä keväisin tekemistä riittää.

Eduskunnassa Leppä on ollut usein ns. maanviljelijöiden tukikuningas. Vuonna 2017 Lepän osuus tukirahoista oli 116 000 euroa.

EU-tukia arvioitaessa hänen tilansa lasketaan kuuluvan Pohjois-Suomeen, eli silloin tilalle voidaan maksaa pohjoista tukea. Etelä- ja Pohjois-Suomen raja kulkee juuri Pertunmaalla, keskeltä Lepän kotikylää.
Lauantaivieras: EU:n suunnittelemia leikkauksia Suomen maataloustukiin ”ei voi millään hyväksyä”, sanoo ministeri Jari Leppä
 
No tuo nyt on ihan loogista, että ministeriötä johtaa alan asiantuntija, eikä mikään saatanan pop-bändin sanoittaja.
Eturistiriitahan tuosta syntyy, mutta näkisin asiantuntemuksesta saatavien hyötyjen ajavan edelle... Mieluummin toki joku tutkija tai vastaava, mutta varsinkin maatalouspuolella saa tämmöisiä puolueista etsiä.
 
No tuo nyt on ihan loogista, että ministeriötä johtaa alan asiantuntija, eikä mikään saatanan pop-bändin sanoittaja.
Eturistiriitahan tuosta syntyy, mutta näkisin asiantuntemuksesta saatavien hyötyjen ajavan edelle... Mieluummin toki joku tutkija tai vastaava, mutta varsinkin maatalouspuolella saa tämmöisiä puolueista etsiä.
Myönnät eturistiriidan, mutta asia on mielestäsi kuitenkin hyvällä mallilla.

Entäs jos "saatanan pop-bändin sanoitttaja" olisi kulttuuriministeri ja haluaisi lisää veronmaksajien tukea omalle ja muille pop-bändeille? Olisiko asia hyvin mielestäsi hyvin, koska ministeri tällöin tuntee asian parhaiten?
 
Viimeksi muokattu:
Entäs jos "saatanan pop-bändin sanoitttaja" olisi kulttuuriministeri ja haluaisi lisää veronmaksajien tukea omalle ja muille pop-bändeille? Olisiko asia hyvin mielestäsi hyvin, koska ministeri tällöin tuntee asian parhaiten?
Miksi Suomi ajaa suomalaisten asiaa EU:ssa? Eturistiriita!
 
Komissio leikkaisi maatalouden tukia merkittävästi – uusi ehdotus toisi 100 000 euron tilakohtaisen tukikaton
Euroopan komissio on tehnyt esityksen siitä, miten EU-budjetin perinteisesti suurin menoerä maatalous rahoitetaan vuosina 2021–2027.
Komission ehdotus tarkoittaisi kovia leikkauksia sekä suoriin tukiin että maaseudun kehittämisrahoihin, joista myös Suomessa hyödytään.

Maatalouskomissaari Phil Hoganin mukaan kyseessä on ”kunnianhimoinen, tasapainoinen ja realistinen” esitys, jossa EU laskisi
maatalousmenojaan noin viidellä prosentilla. Seitsemässä vuodessa on tarkoitus käyttää yhteensä 365 miljardia maatalouden tukemiseen,
mikä vastaa noin 32 prosenttia EU-budjetista.

Nykyisellä budjettikaudella maatalouden osuus on noin 37 prosenttia.

Komission mukaan jatkossa pienet ja keskisuuret tilat saisivat korkeampia hehtaarikohtaisia tukia. Viljelijöitä patistetaan sekä säännöillä että rahallisilla porkkanoilla lisäämään ympäristö- ja ilmastoystävällistä viljelyä.
 
Erittäin tervetullut leikkaus, Suomessakin olisi aika ruveta tuottamaan sitä ruokaa tehokkaasti ja ennen kaikkea kannattavasti.
 
Erittäin tervetullut leikkaus, Suomessakin olisi aika ruveta tuottamaan sitä ruokaa tehokkaasti ja ennen kaikkea kannattavasti.

Voitko kertoa miten tuolla lisätään tehokkuutta?

”Komission mukaan jatkossa pienet ja keskisuuret tilat saisivat korkeampia hehtaarikohtaisia tukia. Viljelijöitä patistetaan sekä säännöillä että rahallisilla porkkanoilla lisäämään ympäristö- ja ilmastoystävällistä viljelyä.”
 
Voitko kertoa miten tuolla lisätään tehokkuutta?

”Komission mukaan jatkossa pienet ja keskisuuret tilat saisivat korkeampia hehtaarikohtaisia tukia. Viljelijöitä patistetaan sekä säännöillä että rahallisilla porkkanoilla lisäämään ympäristö- ja ilmastoystävällistä viljelyä.”
Suomessa on tämä duopoli, joka tekee maataloudesta kannattamatonta. Jos viljelijät voisivat myydä tuotteitaan edes puolella siitä hintaa suoraan kuluttajille, millä duopoli myy, niin silloinhan se homma olisi jo kannattavaa.
 
Viimeksi muokattu:
Suomessa on tämä duopoli, joka tekee maataloudesta kannattamatonta. Jos viljelijät voisivat myydä tuotteitaan edes puolella siitä hintaa suoraan kuluttajille, mitä saavat duopolilta, niin silloinhan se homma olisi jo kannattavaa.
Duopoli kaupassa on iso ongelma. Iso kiitos Lidlille, kun tuli kilpailemaan tänne peräpohjolaan.

Vedät kuitenkin mutkat suoraksi. Suomen suurin ongelma maataloudessa on täysin kannattamaton maatalous isossa osaa Suomea. Tätä pidetään yllä yli miljardin euron vuosittaisella, suomalaisilta veronmaksajilta perittävältä, kansallisella maataloustuella.

Vielä kertauksena hieman vanha, mutta todennettu tarina:
Esko Rantanen kirjoittaa (Talouselämä 7/2013), että Suomi ei vaatinut EU-budjettineuvotteluissa maksualennuksia ja maksoi vuonna 2011 maatalouden kansallista tukea absoluuttisina euroina toiseksi eniten Ranskan jälkeen. Koska maat ovat erikokoisia, on aiheellista tarkastella myös maataloustukien suhteellista suuruutta.
Eurostatin tilastokirjan Agriculture and fishery statistics:n mukaan Suomessa vuonna 2010 maataloustuotannon arvosta oli tukia noin 59 prosenttia. Norjassa tuki oli 37 prosenttia, Irlannissa 31, Sveitsissä 29, Ruotsissa 21 ja EU:ssa keskimäärin 16 prosenttia tuotannon arvosta. OECD:n julkaisusta Agricultural Policies in OECD Countries (2010) ilmenee, että muissa korkean maataloustuen maissa, Japanissa, Etelä-Koreassa ja Islannissa, tukitasot ovat myös selvästi alhaisemmat kuin Suomessa.
Suomessa on maailman korkeimmat maataloustuet
 
Duopoli kaupassa on iso ongelma. Iso kiitos Lidlille, kun tuli kilpailemaan tänne peräpohjolaan.

Vedät kuitenkin mutkat suoraksi. Suomen suurin ongelma maataloudessa on täysin kannattamaton maatalous isossa osaa Suomea. Tätä pidetään yllä yli miljardin euron vuosittaisella, suomalaisilta veronmaksajilta perittävältä, kansallisella maataloustuella.

Vielä kertauksena hieman vanha, mutta todennettu tarina:
Tämäkin miljardi valuu käytännössä duopolille, koska sen takia voidaan polkea tuottajahintoja entisestään.
 
Tämäkin miljardi valuu käytännössä duopolille, koska sen takia voidaan polkea tuottajahintoja entisestään.
Ei siis valu Lidlille, vaikka nykyään myy erittäin paljon suomalaisia tuotteita.
Esitä nyt edes jotain konkreettista hypoteesisi todistukseksi.
 
No nythän on tulossa jo toinen katovuosi peräkkäin, joten eiköhän tästä turhasta maataloudesta päästä kohta eroon.
 
Kaikki ulkoviljely ja muu turha kivikautinen näpertely tulisi kieltää ja lopettaa.
Sisäviljely on ainoa järkevä tulevaisuuden tapa tuottaa ruokaa. Sitä tulee aktiivisesti kehittää ja tukea. Saataisiin toiminnasta oikeasti tehokasta ja tuottoisaa, peltoalaa olisi käytännössä rajattomasti, kulut minimaaliset, olosuhteet ja tuotto huimaa.
 
Kaikki ulkoviljely ja muu turha kivikautinen näpertely tulisi kieltää ja lopettaa.
Sisäviljely on ainoa järkevä tulevaisuuden tapa tuottaa ruokaa. Sitä tulee aktiivisesti kehittää ja tukea. Saataisiin toiminnasta oikeasti tehokasta ja tuottoisaa, peltoalaa olisi käytännössä rajattomasti, kulut minimaaliset, olosuhteet ja tuotto huimaa.
Kerro lisää sisäviljelyn loputtomasta peltoalasta :D onko suomi niin tiheään rakennettu että sisätilaa on jo enemmän kuin ulkotilaa?
 
No nythän on tulossa jo toinen katovuosi peräkkäin, joten eiköhän tästä turhasta maataloudesta päästä kohta eroon.
Nyt on kesäkuun ensimmäinen päivä. Kesä vasta alussa.
Mistä sinä tiedät, että tämä vuosi on katovuosi?
Mitä muita yliluonnollisia kykyjä sinulla on?
 
Kerro lisää sisäviljelyn loputtomasta peltoalasta :D onko suomi niin tiheään rakennettu että sisätilaa on jo enemmän kuin ulkotilaa?
Ootko nyt tosissas?
Yhteen peltoalan kokoiseen tilaan saadaan ihan niin monta kerrosta kuin vaan halutaan? Tämä yhdistettynä tasaiseen ja jatkuvaan satoon korvaisi nykyiset pellot helposti.
Näitä on vasta viimevuosina alettu miettiä ja kehittää kun maataloustuilla ei ole enää saanut uusia kartanoita vanhojen tilalle ja suomalainen laiska ja tuottamaton maajussi on auttamatta putoamassa lopullisesti kelkasta. Suomi on tässäkin asiassa kehitysmaa vaikka meidän tätäkin olisi ensimmäisinä kannattanut ruveta kehittämään.Jos maanviljelijöistä olisi kiinni, täällä kynnettäisiin edelleen vetoauralla ja kuokalla tukien juostessa loputtoman virtana.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
258 259
Viestejä
4 486 945
Jäsenet
74 127
Uusin jäsen
rkj

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom