Valtiovarainministeriö avasi uudessa Tutkibudjettia.fi-palvelussaan budjetin saloja, mutta jätti työn puolitiehen, kirjoittaa Ilta-Sanomien uutistuottaja Mika Koskinen
Valtiovarainministeriö (VM) julkisti viikko sitten Tutkibudjettia.fi-palvelun, jossa voi tutkia, millaisista tuloista ja menoista valtion budjetti koostuu.
On syytä kiittää rahaministeriötä avoimuudesta. Veronmaksajien kuuluu saada helposti ymmärrettävää tietoa siitä, mihin heiltä kerätyt veroeurot päätyvät. Siihen ei pelkkä budjettikirja eikä VM:n sivuilta löytyvät talousarvioesitykset riitä.
Valitettavasti VM:n palvelu on hyvin vajavainen.
Ensinnäkin budjetista on valittu esitettäväksi vain 10 teemaa. Näitä ovat esimerkiksi korkeakoulutus, lapsilisät, opintotuki, liikenneväylät ja veteraanit. Teemoihin liittyvät määrärahat on koottu yhteen yhden tai useamman ministeriön hallinnonalan määrärahoista
”kokonaismomenttitason tarkkuudella”.
Toiseksi teemojen välittämä tieto on rajoitettua, minkä ministeriökin toki myöntää. Silti ulkopuolisille syntyy vaikutelma, että pyyhe on heitetty kehään jo kättelyssä. Niin vajavaisia laskelmat ovat. Ja vaikka VM mainostaa teemojen valintaa ajankohtaisuudella, ei sieltä löydy esimerkiksi maahanmuuttoon tai yritystukiin liittyviä tietoja. Molemmat puhuttavat kansalaisia.
VM: Kaksi miljardia euroa
Maatalous on hyvä esimerkki siitä, miten vajavainen VM:n palvelu on. Maatalous on yksi palvelun kymmenestä teemasta, mutta veronmaksajaa VM:n erittely ei paljon lämmitä. Lähinnä se hämmentää. Niin vajavaisia luvut ovat. Luvut ovat vajavaisia siitäkin huolimatta, että budjettikirja vilisee erilaista maatalouteen liittyvää menoa, jonka perusteella relevanttia kokonaissummaa olisi voinut avata paljon laajemmin.
Tutkibudjettia.fi-palvelun maatalous-teemaan on laskettu mukaan 1,8 miljardin euron viljelijätuet, 100 miljoonan euron maaseudun kehittämistuet ja 86 miljoonan euron rakennetuet. Ne tekevät yhteensä 1 986 miljoonaa euroa. Toisaalla VM:n palvelussa kerrotaan, että nämä maatalouden tulotuet ovat joko kokonaan kansallisesti rahoitettu (maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki) tai kokonaan EU-rahoitettuja (EU-tulotuki ja EU-markkinatuki) tai kansallisesti ja EU:n osarahoittamia (luonnonhaittakorvaukset).
Kertomatta jää, mikä on kokonaisuuden kansallinen osuus. Kun Ilta-Sanomat selvitti asiaa viimeksi reilu vuosi sitten, kansallinen osuus oli yli puolet.
Tämän oleellisen tiedon poisjättäminen ei veronmaksajan näkökulmasta ole kuitenkaan VM:n erittelyn suurin puute. Suurin puute on se, että VM vaikenee täysin siitä, että ensi vuonna suomalaiset veronmaksajat maksavat suoraan budjetista 79 prosenttia maatalousyrittäjien eläkkeistä. Puhutaan 700 miljoonan euron jättisummasta, ja tämä potti on ollut viime vuodet tasaisessa kasvussa.
Eläketuki kuin pieni ministeriö
Maatalouden eläke-eurojen suurusluokkaa voi verrata pienempien ministeriöiden, kuten oikeusministeriön 900 miljoonan euron tai ulkoministeriön 1,1 miljardin euron kokonaismenoihin.
Palkansaajat rahoittavat omat eläkkeensä, mutta maatalousyrittäjiltä kerätyt vakuutusmaksut ja sijoitusten tuotto eivät riitä rahoittamaan maatalousyrittäjien eläkkeitä. Asiaa perustellaan maatalouden rakennemuutoksella. Kun maatalousyrittäjien määrä vähenee, eläkkeiden rahoituspohja rapautuu. Samaan aikaan maatalouseläkeläisten määrä kasvaa. Maatalousyrittäjien eläkelaitoksella Melalla on 66 000 työelämässä olevaa asiakasta ja 123 000 eläkkeen- tai tuensaajaa.
Mela on perustettu 1969. Veronmaksajana voi kysyä, olisiko muutoksen pitänyt varautua jo aiemmin eli ryhtyä perimään maatalousyrittäjiltä enemmän eläkemaksuja? Nyt lasku on hivutettu veronmaksajien harteille, ja se olisi heille hyvä myös selkeäsanaisesti kertoa. On tietysti totta, ettei veronmaksajien 700 miljoonan euron eläketuki ole suoranainen maataloustuki. Maataloutta se kuitenkin on.
Eläkemaksujen päälle veronmaksat maksavat ensi vuonna 15 miljoonaa euroa maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksen kustannuksista.
Lomituspalveluihin 159 miljoonaa
Mutta löytyy budjetista paljon muutakin maatalouteen virtaavaa rahaa, jos vaan haluaa kaivaa.
Valtiolle koituva lasku maatalousyrittäjien lomituspalveluista on ensi vuonna 159 300 000 euroa. Harva yrittäjä saa vastaavanlaista tukea. Turkistuottajien lomituspalveluihin uppoaa 2,6 miljoonaa euroa.
Nämä palvelut ei pyöri ilmaiseksi. Maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomituspalvelujen hallintomenoihin on budjetoitu reilut 16 miljoonaa euroa 2017.
Maa- ja metsätaloutta varten on oma ministeriö, maa- ja metsätalousministeriö. Sen hallinto- ja tutkimuskuluihin uppoaa vuodessa 126 miljoonaa. Joku voisi kysyä, miksi maatalous, joka muodostaa vain alle viisi prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta, tarvitsee oman ministeriön?
Ei pidä unohtaa myöskään maa- ja metsätalouden erilaisia verohelpotuksia. Esimerkkinä mainittakoon
Juha Sipilän (kesk) hallituksen tuore päätös suunnata metsänomistajille 13 miljoonaa euroa metsätilojen sukupolvenvaihdoksia helpottamaan. Muutakin löytynee.
Suomesta ei taida löytyä yhtään maatilaa, joka pärjäisi ilman tukia. Tuilla varmistetaan osaltaan se, että Suomi on elintarviketuotannon osalta omavarainen maa. Huoltovarmuus on tärkeä asia epävarmassa maailmassa. Yhtä tärkeää on se, että veronmaksajille kerrotaan avoimesti, mikä on tämän kaiken oikea hintalappu.
Mika Koskinen
Kommentti: VM julkisti maatalouden menot, mutta vaikeni 700 miljoonan euron eläkerahoista