Turhat maatalouden tuet

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja 10YG
  • Aloitettu Aloitettu
Et vastannut kysymykseeni: "Oletko sinä, kuten Rozor, tuilla elävä ja pelkäät, että rahahanat menevät kiinni, jos ja kun totuus kansallisten maataloustukien suuruudesta ja turhuudesta paljastuu muille veronmaksajille?"
Ei muuta kuin hyvää työpäivän jatkoa. Enköhän ole keskustellut kanssasi riittävästi tästä asiasta tällä erää.
Olen samaa mieltä. Jätetään tällainen turha paskanjauhanta pois täältä asia-alueilta.
 
Kuitenkin:
upload_2017-10-28_19-15-24.png
Ilmeisesti samasta lähteestä, johon vetoat (tämä on arvaus, koska ei ole linkkiä), saamme lukea selityksenä kansallisen tuen. Tahallaanko lähetät vääristelevän graafin vai mikä on aikeesi? Vaikea on uskoa, että sinulla vain kävi vahinko ja unohdit osan tekstistä:
The figures for Sweden and Finland stand out as they show a much greater dependence of farm net income on direct payments and public support than in the DG AGRI chart shown first in this post. This is partly because of the importance of national payments to farmers (not included in the DG AGRI chart) but also because of high payments to external factors, which makes for a big difference in the denominator whether factor income or farm net income is used.
The dependence of EU farm income on public support | CAP Reform
 
Viimeksi muokattu:
Tuo MYEL:in valtion tuki tulee vähän väliä esiin. IMO tämä osoittaa että on maajusseilla jonkinlaista bisnesajattelua. He ovat yrittäjiä, jotka voivat vaikuttaa huomattavasti eläkekertymäänsä sekä niiden maksuihin. Heidän ei kannata maksaa yhtään enempää MYEL maksuja kuin on pakko, koska:
1. Saavat paremman tuoton muualta. Jos uskovat omaan työhönsä, heidän kannattaa ennemmin laajentaa eläkemaksujen summalla toimintaansa tai lyhentää lainoja. Lainojen korot ovat paljon suurempia kuin eläkkeeseen maksetun pääoman korko.
2. Pystyvä hallitsemaan omaisuuttaan. Eläkkeeseen sijoitettua pääomaa ei pysty enään itse hallitsemaan eikä sen takaisinmaksu ehdoista ole varmuutta. Esim. eläkeen määrä?
3. Eivät ole sitoutuneita Valtion eläkepolitiikkaan esim. eläkeikään. Voivat lopettaa myös ennen eläkeikää, jos toiminta on ollut riittävän kannattava. Heidän ei tarvitse pelätä esim. eläkkeiden huomattavia vähenemisiä, jos lopettaa ennen eläkeikää.
4. Varsinkin maanviljely on erittäin pääomasitoutunutta, jolloin jos uranaikana on saanut maatilansa pankilta omaksi, sen myymällä saa hyvän "lisäeläkkeen". Ei ole riippuvainen valtion maksamasta eläkkeestä.
5. On olemassa myös vakuutuksia eri riskien varalle, jotka eivät sitouduta valtion eläkepolitiikkaan.

Tuossa muutama syy miksei maanviljelijöiden kannata maksaa MYEL-maksuja. Kun valtio tukee riittävästi, nuo negatiiviset puolet alkaa kompensoitua ja joku saattaa jopa maksaa niitä. Kannatta muistaa että emme kerää omaa eläkettä, vaan maksamme muiden, joten tuokin saatava raha eläkejärjestelmään on hyvästä. Siirretään ongelmaa eteenpäin ja toivotaan ettei maajussit elä tulevaan eläkeikäänsä tai muutetaan ehtoja tulevaisuudessa.

Tätäkin asiaa täytyy tarkastella oikealta tasolta, samoin kuin maataloustukia yleensäkkin. Ei saa arvioida katsomalla vain omaan lompakoon ymmärtämättä mitä ympärillä tapahtuu, vaan pitää katsoa miten koko eläkejärjestelmä toimii.
 
On se todellista bisnesajattelua, kun pystyy maksattamaan ison osan eläkemaksuista muilla veronmaksajilla.

Taloussanomat 31.8.2015:
Tuskin kukaan suomalainen on "tienannut" omaa eläkettään, mutta kaikista vähiten eläkkeestään maksavat maanviljelijät.

Maatalousyrittäjien eläkelaitos Mela toki kerää yrittäjiltä eläkemaksuja, mutta ne riittivät viime vuonna kattamaan vain kuudenneksen Melan yli 1,2 miljardin euron menoista. Lähes miljardin laskun menoista kuittasi valtio, joten maanviljelijöiden eläkkeet ovat pitkälti verorahojen varassa.

Valtio tukee toki muidenkin yrittäjien eläkkeitä. Yrittäjien maksamat eläkemaksut eivät riitä maksussa olevien eläkkeiden maksamiseen, joten valtio hoitaa niistä tänä vuonna noin kymmenyksen eli reilut 100 miljoonaa euroa.

Sen verran avokätisempää valtion tuki maatalousyrittäjille kuitenkin on, että he selviävät yhä selvästi alhaisemmilla eläkemaksuilla kuin muut yrittäjät. Alle 53-vuotiaat yrittäjät maksavat tuloista riippumatta lähes 24 prosentin maksuja, kun taas maatalousyrittäjien maksut vaihtelevat tuloista riippuen 12 ja 24 prosentin välillä.
Tämä joukko maksaa muita vähemmän eläkkeistään
 
Eilen Yle Ykkösen Mikä maksaa -ohjelmassa keskusteltiin näennäisen sopuisessa hengessä maataloudesta Suomessa. Juho-Pekka Rantalan vieraina olivat MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila ja Luonnonvarakeskuksen tutkijatohtori Jyrki Niemi.

Marttila tietysti halusi taas lisää muiden veronmaksajien tukea, mutta myös myönsi mielestäni maailman muuttuneen. Piti isoja tiloja parempina vaihtoehtoina yms.
Marttila myös myöntää omavaraisuuden tavoittelun vääräksi:

" MTK:n puheenjohtajan Juha Marttilan mielestä ruoan tuontia voitaisiin lisätä ja omavaraisuudesta voitaisiin tinkiä, jos Suomen maatalous keskittyisi korkeahintaisen laaturuoan tuotantoon.
-Suomen pitää kehittää omia tuotteita, joka eivät ole maailmanmarkkinahintojen armoilla.
Marttilan mielestä omavaraisuudesta voisi luopua. "

YLE 09.11.2017:
Annetaan marketeissa tilaa halvoille Hinku-Intiasta tuoduille tuotteille ja keskitytään omassa tuotannossa korkeahintaisempiin laatutuotteisiin, joista puolet myydään aasialaisille miljönääreille.
Satokausi 2017 | Mikä maksaa?
 
Tuonkin oppimismahdollisuuden tuhlasit. Kannattaa kuunnella ihan ajatuksen kanssa, saattaa ymmärtää yhteiskunnan rakenteista jotain.
 
^Tuo ohjelma oli keskustelu. Se ei ollut jotakin jumalan sanaa.
Uskon, että sinä et ole kuunnellut ohjelmaa. Minä kuuntelin.
 
Täysin tietämätön saa heti jotain irti kuunnellen asiakeskustelua. Kannattaa joskus yrittää vähän nöyrtyä eikä aina vain öyhöttää omaa trollausmissiota.
 
Suomen maataloustuki kaikkiaan yli 3 miljardia euroa vuodessa
24.2.2012 15:47 Raimo Myöhänen 36 kommenttia
Jos Suomen maatalouden saama tuki poistettaisiin kokonaan, niin puolet ensi vuonna otettavasta valtionvelasta olisi kuitattu. Kuitenkaan maksettavasta markkinatuesta eivät hyödy yksittäiset maatalouden harrastajat kuin murto-osalta. Suurimman osan kahmivat erilaiset firmat, joiden luulisi tulevan toimeen pääharrastuksellaan. Valio keikkuu tilastojen kärjessä, mutta heidän suuri osuutensa perustuu kouluille jaettavaan "halpaan" maitoon.

Nyt esittämäni luvut ovat vuoden 2012 budjettilukuja viime kesältä, mutta eivät ne siitä ole ainakaan laskeneet. Itse luvut on tarkastanut Aalto Yliopiston professori Esko Niemi.

Valtiovarainministeriön laskelmien mukaan vuonna 2012 viljelyä tuetaan suoraan 1,9 miljardilla eurolla. Summasta Suomen osuudeksi koituu 1,124 miljardia ja EU maksaa 766 miljoonaa euroa. Suomen osuus jakaantuu seuraavasti: maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki 555 miljoonaa ja maatalouden ympäristötuesta 265 miljoonaa ja luonnonhaittakorvauksesta 304 miljoonaa eli 1,124 miljardia.

Suomen maksamat luopumis- ja muut tuet tekevät yhteensä 260 miljoonaa sekä maatalouden kehittämiseen varatut 116 miljoonaa. Yhteensä näistä koostuu 376 miljoonaa euroa.

Edellämainittujen tukien päälle pitää vielä laskea viljelijöiden saamat eläketuet , jotka maksetaan Sosiaali- ja terveysministeriön budjetista, sekä lomittajien ja sijaisten korvaukset 750 miljoonaa euroa.

Eikä maatalous ole ainoa taho. Myöskin ruotsalaisuuden säilyttäminen maassamme saa huomattavia avustuksia opetusministeriön budjetista, samoin työväen sivistys- ja riennot?

Lähde ja referaatit Taloussanomat.
 
Viljelijätukia jaettiin lähes 2 miljardia euroa – Keski-Suomen suurimmat yksittäiset tuet satoja tuhansia
Keskimääräinen viljelijätuki hakijaa kohti oli noin 33 000 euroa. Kansallisen tuen osuus on Suomessa Euroopan Unionin tukia suurempi.

Maataloustuki
23.3.2017 klo 11:32

Antti Seppälä

@AnttiSeppala
Jaa artikkeli Facebookissa
Jaa artikkeli Twitterissä
Keski-Suomen suurimman viljelijätuen sai viime vuonna Maatalousyhtymä Kokkila Petäjävedeltä. Sen saama tuki oli yli 400 000 euroa.

Seuraavaksi suurimmat tuet olivat kyyjärveläisen Mika Audejewin ja joutsalaisen Jukolan Maitotilan yli 350 000 euron tuet.

Kymmenen kärkeen Keski-Suomessa pääsi noin 250 000 euron tuilla.

Kaikkiaan tukia sai Suomessa viime vuonna yi 60 000 maaseudun toimijaa.

Koko Suomen yhteenlasketut maatalouden ja maaseudun tuet olivat viime vuonna runsaat kaksi miljardia euroa. Tästä kansallisen tuen osuus oli noin 1,45 miljardia, ja EU-tuen vajaat 900 miljoonaa eroa.

Maaseutuviraston mukaan ilman maatalouden tukia Suomessa ei olisi merkittävää maataloustuotantoa, laajaa elintarvikejalostusta eikä maaseutu pysyisi laajasti asuttuna.

Suomen EU:lta saamasta rahoituksesta 75 prosenttia on maaseudun tukia.

Viljelijätukien summa oli noin 300 miljoonaa euroa vuotta 2015 suurempi, mutta kasvu johtui siitä, että osa vuoden 2015 tuista siirtyi maksettavaksi vuoden 2016 puolella.
 
Ihan uusi yhden asian altteri jo vuorokauden ensimmäisen 45 minuutin aikana rekattuna. Ihan sattumalta 1 tunti 40 minuuttia myöhemmin kuin ketjun aloittaja taas aktivoitui öyhöttämään parin viikon hiljaiselon jälkeen, ja vartin sisään siitä, kun sai vastakaikua molotukseensa.
 
Ihan uusi yhden asian altteri jo vuorokauden ensimmäisen 45 minuutin aikana rekattuna. Ihan sattumalta 1 tunti 40 minuuttia myöhemmin kuin ketjun aloittaja taas aktivoitui öyhöttämään parin viikon hiljaiselon jälkeen, ja vartin sisään siitä, kun sai vastakaikua molotukseensa.

Maataloussosialistilla kupongit sekaisin jos minua tarkoitat, minä en tätä ketjua ole aloittanut, vasta rekisteröidyin.
 
Jännästi ajankohdan lisäksi retoriikka on ihan samaa kuin aiemmilla näihin maanviljelijän teloittamiskeskusteluihin osallistuneilla.
 
Valtion budjetin suurin menoerä on kunnille maksettavat valtionosuudet 8,5 miljardia euroa. Valtion eläkelain mukaisiin eläkkeisiin kuluu 4,6 miljardia euroa. Valtiovarainministeriön hallinnonala on kaikkein suurin menoerältään.

Seuraavaksi eniten rahaa menee kansaneläkkeisiin ja vammaisetuuksiin 3,6 miljardia euroa. Työttömyysturvaan käytetään 2,8 miljardia. Sairausvakuutuksen osuus on 1,9 miljardia ja lapsilisien 1,4 miljardia. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala on toiseksi suurin.

Kolmanneksi suurin on opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala. Korkeakoulujen valtionrahoitukseen uppoaa 2,6 miljardia euroa. Opintotukeen käytetään 0,8 miljardia.

Liikenneverkkoon käytetään 1,9 miljardia euroa, mikä on lähes puolet liikenne- ja viestintäministeriön budjetista.

Valtion suurimmat menoerät ovat kuntien valtionosuudet ja eläkkeet
 
Suomessa on muuten yli sata kuntaa jotka eivät tule toimeen omillaan( kunnille maksettavat valtionosuudet 8,5 miljardia euroa), vaan jota PK-seutu ja muut kaupungit elättävät. Noissa kunnissa löytyy runsaasti myös maataloustukien ja työttömyysturvan nostajia.
 
Ihan uusi yhden asian altteri jo vuorokauden ensimmäisen 45 minuutin aikana rekattuna. Ihan sattumalta 1 tunti 40 minuuttia myöhemmin kuin ketjun aloittaja taas aktivoitui öyhöttämään parin viikon hiljaiselon jälkeen, ja vartin sisään siitä, kun sai vastakaikua molotukseensa.
Minä olen minä. En käytä muita nimimerkkejä. Minulle riittää yksi.
Sinä näköjään haluat hämärtää keskustelua ja viedä sen sivuraiteelle. Kuittaat jostakin selittämättömästä syystä muiden perustellut mielipiteet öyhöttämiseksi ja molotukseksi. Lisäksi keksit jostakin mielesi sopukoista teloittamiset.
 
Suomessa ei ole mahdollista, maailman suurimpien maataloustukien avulla, tuottaa rehuohraa taloudellisesti. On halvempaa tuoda Ruotsista.

Maatalouskauppa Lantmännen Agro tuo varhain torstaiaamuna laivalla Vaasaan kolme miljoonaa kiloa ruotsalaista rehuohraa. Viljelijät eivät ymmärrä tuontiviljan tarvetta ja pelkäävät maahantuojan polkevan tuonnillaan Suomen hintatasoa alas.

Viljelijät suunnittelevat jopa mielenilmausta torstaiaamuksi Vaasaan. Maataloustuottajain keskusjärjestö MTK on saanut jäseniltään asiasta runsaasti yhteydenottoja.

– Viljelijät ovat tästä hyvin närkästyneitä. Vaikka satovuosi on ollut aika vaikea, meillä on Suomessa viljaa riittävästi teollisuuden ja kotieläintilojen tarpeeseen. Meille ei missään nimessä tarvita viljantuontia. Tässä suoraan sanottuna näkyy se, että Lantmännen Agro yrittää painaa suomalaisen viljan hintaa alaspäin tällaisella ylimääräisellä tuonnilla, MTK Etelä-Pohjanmaan toiminnanjohtaja Yrjö Ojaniemi sanoo.
Rehuohran tuonti Ruotsista Suomeen enteilee viljelijöiden protestia
Miksi maksamme kansallisia maataloustukia?
Ruotsi, joka ei maksa kansallisia maataloustukia, tuo rehuohraa Suomeen.
 
Tuo iso Ruotsista tuotu rehuohralasti on hauska juttu. Spekulointien mukaan se on ostettu Ruotsista ~ 170 € / tonni hintaan mikä siellä on suunnilleen rehuohran hinta rahdin kanssa vaikka Suomessa hinta on 130-140 € / Tonni. Syy on kaiketi että halutaan pitää rehuohran hinta täällä alhaalla joka tulee pidemmällä tähtäimellä täällä jatkojalostajille halvemmaksi. Mitään muuta loogista järkisyytä tuohon ei oikein ole.

Maanviljelijät protestoivat rehuohran tuontia vastaan Vaasan satamassa 9.11. – kutsumme median seuraamaan tapahtumaa

"Ruotsista tuotuna rehuohratonnin arvo Suomessa nousee yli 170 euron. Rehuohran hinta Enköpingissä Ruotsissa on tällä hetkellä 1 400 kruunua tonnilta eli noin 142 euroa. Rahdin ja muiden lisäkulujen lasketaan olevan vähintään 30 euroa tonnilta. Vastaavan erän ostaminen Suomesta maksaisi Lantmännen Agron omien hintatietojen mukaan 137 euroa tonnilta."
 
Viimeksi muokattu:
Jutkujen metkuja sanon mä. Olisi niistäkin pitänyt hankkiutua kerralla eroon.
 
Tuo MYEL:in valtion tuki tulee vähän väliä esiin. IMO tämä osoittaa että on maajusseilla jonkinlaista bisnesajattelua. He ovat yrittäjiä, jotka voivat vaikuttaa huomattavasti eläkekertymäänsä sekä niiden maksuihin. Heidän ei kannata maksaa yhtään enempää MYEL maksuja kuin on pakko.
Maatalouden eläkkeet ovat suurelta osalta muiden veronmaksajien maksamia.

Nämä kannattaa lukea:
" - Huvittavaa on, tai pikemminkin itkettävää, että budjettiesityksessä maanviljelijöiden lomakorvaukset ovat 200 miljoonaa euroa, mutta niiden aiheuttama byrokratia maksaa 16 miljoonaa euroa...
- Maanviljelijöiden maksama eläkemaksu on vain puolet siitä, mitä yrittäjä maksaa tuloistaan tulevia eläkepäiviään varten. Tällainen etu on ilman muuta maataloustukea., "
Kaleva sanoi:
- Maanviljelijöiden maksama eläkemaksu on vain puolet siitä, mitä yrittäjä maksaa tuloistaan tulevia eläkepäiviään varten. Tällainen etu on ilman muuta maataloustukea., Niemi tulkitsee. Hän muistuttaa myös siitä, että veronmaksajat kustantavat maanviljelijöiden eläkkeistä 77 %.
- Pitäisin järkevänä, että maataloustukea leikataan rajusti. Kannattavat tilat kyllä säilyvät ilman veronmaksajien tukiakin, Esko Niemi paukauttaa. (Uusi Suomi)

Lomituskorvaukset ovat 20 miljoonaa euroa vuodessa. Niiden vaatima byrokratia maksaa meille kaikille 16 miljonaa euroa vuodessa.

SAK:n pääekonomisti on laskenut työttömille myönnettävän avustuksen olevan vuodelle 2011 2,6 mrd euroa. Aalto yliopiston professori Esko Niemi puolestaan on päätynyt eri tilastoja vertaamalla tulokseen, jonka mukaan maataloustukien kokonaispotti on yli 3 mrd euroa.

Päätoimisia maanviljelijöitä on n. 50 000, työttömiä on lähes 300 000. Niemi suomii kovin sanoin maatalouden tolkutonta Moolokin kitaa, joka nielaisee 3 000 loton päävoiton verran veroeuroja joka vuosi.

- Huvittavaa on, tai pikemminkin itkettävää, että budjettiesityksessä maanviljelijöiden lomakorvaukset ovat 200 miljoonaa euroa, mutta niiden aiheuttama byrokratia maksaa 16 miljoonaa euroa, Niemi toteaa. Niemi katsoo, että heitä pitäisi kohdella eläkeasioissa yhdenvertaisesti perinteisten yrittäjien kanssa. Näin ei kuitenkaan tapahdu.
- Maanviljelijöiden maksama eläkemaksu on vain puolet siitä, mitä yrittäjä maksaa tuloistaan tulevia eläkepäiviään varten. Tällainen etu on ilman muuta maataloustukea., Niemi tulkitsee. Hän muistuttaa myös siitä, että veronmaksajat kustantavat maanviljelijöiden eläkkeistä 77 %.
- Pitäisin järkevänä, että maataloustukea leikataan rajusti. Kannattavat tilat kyllä säilyvät ilman veronmaksajien tukiakin, Esko NIemi paukauttaa. (Uusi Suomi)

Aiemmin Aalto Yliopiston professori Niemi on laskenut, että suomalaiset veronmaksajat menettävät kansallisena maataloustukena 2,1 mrd euroa vuosittain. Professori Aalto on kokoomuksen jäsen.
Maataloustuki kasvanut työttömyystukea suuremmaksi | Juttutupa | Kaleva.fi
 
Maatalouden eläkkeet ovat suurelta osalta muiden veronmaksajien maksamia.

Nämä kannattaa lukea:
" - Huvittavaa on, tai pikemminkin itkettävää, että budjettiesityksessä maanviljelijöiden lomakorvaukset ovat 200 miljoonaa euroa, mutta niiden aiheuttama byrokratia maksaa 16 miljoonaa euroa...
- Maanviljelijöiden maksama eläkemaksu on vain puolet siitä, mitä yrittäjä maksaa tuloistaan tulevia eläkepäiviään varten. Tällainen etu on ilman muuta maataloustukea., "

Nyt joku roti näihin "lähteisiin".
Ihan tossiasiko postaat tänne jonku roskajulkaisun keskustelupalstalta kommentin jonain faktalähteenä?
 
Roskajulkaisu? Alkuperäinen lähde on Aalto-yliopiston tuotantotalouden professori Esko Niemi.

Maataloustuki kasvanut työttömyystukea suuremmaksi | Juttutupa | Kaleva.fi

Esko on konetekniikan professori ja tuotanto tekniikkaan liittyvät asiat osaamisalueena. Maatalouden ja maaseudun autioittamisasioissa hän esiintyy henkilönä eikä alan asiantuntijana. Eli lähdekritiikki:rolleyes: Varmasti kaikki mitä Esko kertoo löytyy tilastoista ja on totta, mutta eri kohtia sopivasti painottamalla omaa asiaa saa vietyä hyvin eteenpäin. Normaalia politiikkaa, joka ei ole kiellettyä professoreilta, ja hän tainnut joissakin vaaleissa olla jopa kokoomuksen ehdokkaana. Esko on hyvä professori alallaan ;)
 
Alkuperäinen lähde näyttää olevan Uutispäivä Demari, mutta en löytänyt itse juttua. Tässä Iltalehden uutisointi aiheesta: Demari: Työttömät häviävät tuessa maataloudelle | m.iltalehti.fi

Ei tuota oikein voi juttuna pitää, kun mitään lähteitä ei ole.
Ei ole edes kerrottu sitä, että miten noita eläkkeitä on vertailtu. Onko laitettu kaikki MYELin ja YELin maksajat riviin, ja todettu että maajussit maksaa keskimäärin vähemmän.
Vai onko mukaan laskettu myös maajussien muut eläkemaksut, yel ja tyel, kun paljon on sivutoimisia viljelijöitä.
Vai yrittäjien keskiansion mukaan laskettu. Maajussi kun tienaa lähteestä ja katsatotavasta riippuen 3-5 €/h josta maksaa vielä eläkkeen, että maksavatko muut yrittäjät sitte yli puolet palkasta eläkettä vai mikä homma.
 
Ei tuota oikein voi juttuna pitää, kun mitään lähteitä ei ole.
Ei ole edes kerrottu sitä, että miten noita eläkkeitä on vertailtu. Onko laitettu kaikki MYELin ja YELin maksajat riviin, ja todettu että maajussit maksaa keskimäärin vähemmän.
Vai onko mukaan laskettu myös maajussien muut eläkemaksut, yel ja tyel, kun paljon on sivutoimisia viljelijöitä.
Vai yrittäjien keskiansion mukaan laskettu. Maajussi kun tienaa lähteestä ja katsatotavasta riippuen 3-5 €/h josta maksaa vielä eläkkeen, että maksavatko muut yrittäjät sitte yli puolet palkasta eläkettä vai mikä homma.

Ymmärtääkseni yleisesti suurin närästys tuosta myelistä aiheutuu siitä että se on minimissään n. 13% työtulosta kun YEL on vajaa 25%.
Se mikä itseä ihmetyttää kovasti on se että kitistään siitä että yhteiskunta maksaa maanviljelijöiden eläkkeitä. Samaan aikaan vaaditaan tilojen määrän vähentymistä. 2000- luvulla maataloudessa työskentelevien henkilöiden määrä on vähentynyt noin 100 000 henkeä. Ei olisi mitenkään realistista että noin nopeasti pienenevä joukko pystyisi maksamaan noin 30 vuoden aikana eläköityneen porukan eläkkeet.
 
Ymmärtääkseni yleisesti suurin närästys tuosta myelistä aiheutuu siitä että se on minimissään n. 13% työtulosta kun YEL on vajaa 25%.
Se mikä itseä ihmetyttää kovasti on se että kitistään siitä että yhteiskunta maksaa maanviljelijöiden eläkkeitä. Samaan aikaan vaaditaan tilojen määrän vähentymistä. 2000- luvulla maataloudessa työskentelevien henkilöiden määrä on vähentynyt noin 100 000 henkeä. Ei olisi mitenkään realistista että noin nopeasti pienenevä joukko pystyisi maksamaan noin 30 vuoden aikana eläköityneen porukan eläkkeet.

Juu, onhan toi yksi todiste siitä, että tukipolitiikka toimii kun tilojen määrä puolittunut EU aikana.
Maatilojen määrä vähenee – toiminta monipuolistuu - Luonnonvarakeskus
Tilojen määrä puolittunut, ja kotieläimiä enää vain kolmanneksella tiloista kun ennen puolella. Eli tarkoittaa vähän sitä, että paljon enemmän on sivutoimisia viljelijöitä.
Pelkkä peltoviljely vaatii isot pinta-alat tai erittäin erikoitunutta tuotantoa, että se voisi olla päätoimista. Eli siis eläkettä maksetaan muallekkin.

Mutta sitähän nämä eläkemaksuista närkystäjät ei huomaa tai tuo esille, että eläkkeellä on yli kaksinkertainen määrä maajusseja suhteessa eläkkeen maksajiin. Mitenkä sekin yhtälö voi olla niin vaikea ymmärtää?
Tämähän on siis tukipolitiikan ansiota.
 
Esko on konetekniikan professori ja tuotanto tekniikkaan liittyvät asiat osaamisalueena. Maatalouden ja maaseudun autioittamisasioissa hän esiintyy henkilönä eikä alan asiantuntijana. Eli lähdekritiikki
Kun Niemi on noinkin pitkän koulutuksen hankkinut ja päässyt yliopiston proffaksi, ei hän voi olla ihan yksinkertainen ihminen. Se, että hän ei ole maanviljelijä, ei estä häntä tutkimasta ja kommentoimasta maatalouden ongelmia.
Varmasti kaikki mitä Esko kertoo löytyy tilastoista ja on totta, mutta eri kohtia sopivasti painottamalla omaa asiaa saa vietyä hyvin eteenpäin. Normaalia politiikkaa, joka ei ole kiellettyä professoreilta, ja hän tainnut joissakin vaaleissa olla jopa kokoomuksen ehdokkaana. Esko on hyvä professori alallaan
Myönnät, että faktat löytyvät, mutta Niemen kokoomuslaisuuden takia et niitä hyväksy.
 
Tässä teille taas tämä mielenkiintoinen kirjoitus.
En tiedä, että kukaan olisi vaatinut tämän kirjoituksen mistään virkkeestä JSN:lta korjausta.

Tämä erityisesti nämä kannattaa lukea:
" Palkansaajat rahoittavat omat eläkkeensä, mutta maatalousyrittäjiltä kerätyt vakuutusmaksut ja sijoitusten tuotto eivät riitä rahoittamaan maatalousyrittäjien eläkkeitä. ......
Eläkemaksujen päälle veronmaksat maksavat ensi vuonna 15 miljoonaa euroa maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksen kustannuksista. "
Valtiovarainministeriö avasi uudessa Tutkibudjettia.fi-palvelussaan budjetin saloja, mutta jätti työn puolitiehen, kirjoittaa Ilta-Sanomien uutistuottaja Mika Koskinen
Valtiovarainministeriö (VM) julkisti viikko sitten Tutkibudjettia.fi-palvelun, jossa voi tutkia, millaisista tuloista ja menoista valtion budjetti koostuu.

On syytä kiittää rahaministeriötä avoimuudesta. Veronmaksajien kuuluu saada helposti ymmärrettävää tietoa siitä, mihin heiltä kerätyt veroeurot päätyvät. Siihen ei pelkkä budjettikirja eikä VM:n sivuilta löytyvät talousarvioesitykset riitä.

Valitettavasti VM:n palvelu on hyvin vajavainen.

Ensinnäkin budjetista on valittu esitettäväksi vain 10 teemaa. Näitä ovat esimerkiksi korkeakoulutus, lapsilisät, opintotuki, liikenneväylät ja veteraanit. Teemoihin liittyvät määrärahat on koottu yhteen yhden tai useamman ministeriön hallinnonalan määrärahoista ”kokonaismomenttitason tarkkuudella”.

Toiseksi teemojen välittämä tieto on rajoitettua, minkä ministeriökin toki myöntää. Silti ulkopuolisille syntyy vaikutelma, että pyyhe on heitetty kehään jo kättelyssä. Niin vajavaisia laskelmat ovat. Ja vaikka VM mainostaa teemojen valintaa ajankohtaisuudella, ei sieltä löydy esimerkiksi maahanmuuttoon tai yritystukiin liittyviä tietoja. Molemmat puhuttavat kansalaisia.

VM: Kaksi miljardia euroa
Maatalous on hyvä esimerkki siitä, miten vajavainen VM:n palvelu on. Maatalous on yksi palvelun kymmenestä teemasta, mutta veronmaksajaa VM:n erittely ei paljon lämmitä. Lähinnä se hämmentää. Niin vajavaisia luvut ovat. Luvut ovat vajavaisia siitäkin huolimatta, että budjettikirja vilisee erilaista maatalouteen liittyvää menoa, jonka perusteella relevanttia kokonaissummaa olisi voinut avata paljon laajemmin.

Tutkibudjettia.fi-palvelun maatalous-teemaan on laskettu mukaan 1,8 miljardin euron viljelijätuet, 100 miljoonan euron maaseudun kehittämistuet ja 86 miljoonan euron rakennetuet. Ne tekevät yhteensä 1 986 miljoonaa euroa. Toisaalla VM:n palvelussa kerrotaan, että nämä maatalouden tulotuet ovat joko kokonaan kansallisesti rahoitettu (maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki) tai kokonaan EU-rahoitettuja (EU-tulotuki ja EU-markkinatuki) tai kansallisesti ja EU:n osarahoittamia (luonnonhaittakorvaukset).

Kertomatta jää, mikä on kokonaisuuden kansallinen osuus. Kun Ilta-Sanomat selvitti asiaa viimeksi reilu vuosi sitten, kansallinen osuus oli yli puolet.

Tämän oleellisen tiedon poisjättäminen ei veronmaksajan näkökulmasta ole kuitenkaan VM:n erittelyn suurin puute. Suurin puute on se, että VM vaikenee täysin siitä, että ensi vuonna suomalaiset veronmaksajat maksavat suoraan budjetista 79 prosenttia maatalousyrittäjien eläkkeistä. Puhutaan 700 miljoonan euron jättisummasta, ja tämä potti on ollut viime vuodet tasaisessa kasvussa.

Eläketuki kuin pieni ministeriö
Maatalouden eläke-eurojen suurusluokkaa voi verrata pienempien ministeriöiden, kuten oikeusministeriön 900 miljoonan euron tai ulkoministeriön 1,1 miljardin euron kokonaismenoihin.

Palkansaajat rahoittavat omat eläkkeensä, mutta maatalousyrittäjiltä kerätyt vakuutusmaksut ja sijoitusten tuotto eivät riitä rahoittamaan maatalousyrittäjien eläkkeitä. Asiaa perustellaan maatalouden rakennemuutoksella. Kun maatalousyrittäjien määrä vähenee, eläkkeiden rahoituspohja rapautuu. Samaan aikaan maatalouseläkeläisten määrä kasvaa. Maatalousyrittäjien eläkelaitoksella Melalla on 66 000 työelämässä olevaa asiakasta ja 123 000 eläkkeen- tai tuensaajaa.

Mela on perustettu 1969. Veronmaksajana voi kysyä, olisiko muutoksen pitänyt varautua jo aiemmin eli ryhtyä perimään maatalousyrittäjiltä enemmän eläkemaksuja? Nyt lasku on hivutettu veronmaksajien harteille, ja se olisi heille hyvä myös selkeäsanaisesti kertoa. On tietysti totta, ettei veronmaksajien 700 miljoonan euron eläketuki ole suoranainen maataloustuki. Maataloutta se kuitenkin on.

Eläkemaksujen päälle veronmaksat maksavat ensi vuonna 15 miljoonaa euroa maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksen kustannuksista.

Lomituspalveluihin 159 miljoonaa
Mutta löytyy budjetista paljon muutakin maatalouteen virtaavaa rahaa, jos vaan haluaa kaivaa.

Valtiolle koituva lasku maatalousyrittäjien lomituspalveluista on ensi vuonna 159 300 000 euroa. Harva yrittäjä saa vastaavanlaista tukea. Turkistuottajien lomituspalveluihin uppoaa 2,6 miljoonaa euroa.

Nämä palvelut ei pyöri ilmaiseksi. Maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomituspalvelujen hallintomenoihin on budjetoitu reilut 16 miljoonaa euroa 2017.

Maa- ja metsätaloutta varten on oma ministeriö, maa- ja metsätalousministeriö. Sen hallinto- ja tutkimuskuluihin uppoaa vuodessa 126 miljoonaa. Joku voisi kysyä, miksi maatalous, joka muodostaa vain alle viisi prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta, tarvitsee oman ministeriön?

Ei pidä unohtaa myöskään maa- ja metsätalouden erilaisia verohelpotuksia. Esimerkkinä mainittakoon Juha Sipilän (kesk) hallituksen tuore päätös suunnata metsänomistajille 13 miljoonaa euroa metsätilojen sukupolvenvaihdoksia helpottamaan. Muutakin löytynee.

Suomesta ei taida löytyä yhtään maatilaa, joka pärjäisi ilman tukia. Tuilla varmistetaan osaltaan se, että Suomi on elintarviketuotannon osalta omavarainen maa. Huoltovarmuus on tärkeä asia epävarmassa maailmassa. Yhtä tärkeää on se, että veronmaksajille kerrotaan avoimesti, mikä on tämän kaiken oikea hintalappu.
Mika Koskinen

Kommentti: VM julkisti maatalouden menot, mutta vaikeni 700 miljoonan euron eläkerahoista
 
Tässä teille taas tämä mielenkiintoinen kirjoitus. En tiedä, että kukaan olisi vaatinut tämän kirjoituksen virheistä JSN:lta korjausta.

Tämä erityisesti nämä kannattaa lukea:
" Palkansaajat rahoittavat omat eläkkeensä, mutta maatalousyrittäjiltä kerätyt vakuutusmaksut ja sijoitusten tuotto eivät riitä rahoittamaan maatalousyrittäjien eläkkeitä. ......
Eläkemaksujen päälle veronmaksat maksavat ensi vuonna 15 miljoonaa euroa maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksen kustannuksista. "

Monenko eläkkeen yksi palkansaaja rahoittaa ?
 
Monenko eläkkeen yksi palkansaaja rahoittaa ?
Jos ihan itse opettelet asian.

Minä olen vapaa-aikanani ihmetellyt näitä teidän maatalouden outoja, ylimääräisiä ja tarpeettomia kansallisia tukia. Pahaa tekee aina, kun näkee luvut.
 
Jos ihan itse opettelet asian.

Minä olen vapaa-aikanani ihmetellyt näitä teidän maatalouden outoja, ylimääräisiä ja tarpeettomia kansallisia tukia. Pahaa tekee aina, kun näkee luvut.

Todennäköisesti alle yhden, sillä työntekijöitä on enemmän kuin eläkkeen saajia.
Maajussin tulisi maksaa kahden ihmisen eläkkeen. Eli ei ole kovin mielekästä vertailua tämä.
 
Todennäköisesti alle yhden, sillä työntekijöitä on enemmän kuin eläkkeen saajia.
Maajussin tulisi maksaa kahden ihmisen eläkkeen. Eli ei ole kovin mielekästä vertailua tämä.
Älä minulta kysy. Sinä täällä esiinnyt maatalouden asiantuntijana.

Minulla on vain esittää perusteltuja mielipiteitä. Vaikka tähän tapaan:
Maatalouden eläkkeet ovat isolta osaltaan muiden maksamia.

Sitten annan lainauksen, jonka oletan olevan totta (ei ole kumottu tähän asti):
Tämä joukko maksaa muita vähemmän eläkkeistäänValtion tuen takia maatalousyrittäjät maksavat matalampia eläkemaksuja kuin muut yrittäjät. Maksujen nostaminen olisi kuolinisku suomalaiselle maataloudelle, sanoo Maalousyrittäjien eläkelaitoksen toimitusjohtaja.


Tuskin kukaan suomalainen on "tienannut" omaa eläkettään, mutta kaikista vähiten eläkkeestään maksavat maanviljelijät.

Maatalousyrittäjien eläkelaitos Mela toki kerää yrittäjiltä eläkemaksuja, mutta ne riittivät viime vuonna kattamaan vain kuudenneksen Melan yli 1,2 miljardin euron menoista. Lähes miljardin laskun menoista kuittasi valtio, joten maanviljelijöiden eläkkeet ovat pitkälti verorahojen varassa.

Valtio tukee toki muidenkin yrittäjien eläkkeitä. Yrittäjien maksamat eläkemaksut eivät riitä maksussa olevien eläkkeiden maksamiseen, joten valtio hoitaa niistä tänä vuonna noin kymmenyksen eli reilut 100 miljoonaa euroa.

Sen verran avokätisempää valtion tuki maatalousyrittäjille kuitenkin on, että he selviävät yhä selvästi alhaisemmilla eläkemaksuilla kuin muut yrittäjät. Alle 53-vuotiaat yrittäjät maksavat tuloista riippumatta lähes 24 prosentin maksuja, kun taas maatalousyrittäjien maksut vaihtelevat tuloista riippuen 12 ja 24 prosentin välillä.
Tämä joukko maksaa muita vähemmän eläkkeistään
 
Monenko eläkkeen yksi palkansaaja rahoittaa ?

Kyllähän pienipalkkaisten eläkkeitä tarvitsee aina muut rahoittaa. Ei pieni palkkaiset pysty ikinä omia eläkkeitään maksamaan.

Älä minulta kysy. Sinä täällä esiinnyt maatalouden asiantuntijana.

Minulla on vain esittää perusteltuja mielipiteitä. Vaikka tähän tapaan:
Maatalouden eläkkeet ovat isolta osaltaan muiden maksamia.

Jos tarkkoja ollaan niin kaikkien eläkkeet on muiden maksamia.
 
Älä minulta kysy. Sinä täällä esiinnyt maatalouden asiantuntijana.

Minulla on vain esittää perusteltuja mielipiteitä. Vaikka tähän tapaan:
Maatalouden eläkkeet ovat isolta osaltaan muiden maksamia.

Sitten annan lainauksen, jonka oletan olevan totta (ei ole kumottu tähän asti):

En kysykkään, sillä sinulla ei selvästikkään ole mitään tietoa asiasta josta öyhötät.
Muutaman minuutin googlettelin, ja huomasin, että yksi maajussi maksaa kahden ihmisen eläkkeen. Tai pitäissi pystyä maksamaan, mutta eipä ole rahaa.
Työssäkäyvä ihminen, tai paremmin hänen työnantajansa, maksaa taas keskimäärin alle yhden eläkkeen saajan eläkkeen.

Tämähän on aivan väistämätöntä maatalouden tehostamisen kannalta. Pienet tilat lakkaa olemasta, ja isommat ostaa ne pois. Laajentuu ja tuotanto tehostuu.
 
En kysykkään, sillä sinulla ei selvästikkään ole mitään tietoa asiasta josta öyhötät.
Enkö juuri korostanut, että perustelen asiat ja laitan linkin. Etkö osaa lukea?
Muutaman minuutin googlettelin, ja huomasin, että yksi maajussi maksaa kahden ihmisen eläkkeen. Tai pitäissi pystyä maksamaan, mutta eipä ole rahaa.
Työssäkäyvä ihminen, tai paremmin hänen työnantajansa, maksaa taas keskimäärin alle yhden eläkkeen saajan eläkkeen.
Tämähän on aivan väistämätöntä maatalouden tehostamisen kannalta. Pienet tilat lakkaa olemasta, ja isommat ostaa ne pois. Laajentuu ja tuotanto tehostuu.
Ehdotan, että luet linkitetyt asiat. Sitten tulet takaisin ja kerrot perustellen asiat, jotka olivat vääriä.
 
En jaksanut kyllä lukea alusta loppuun tätä itkuvirren valitusta, mutta on pakko kommentoida ja toivottavasti kellään ei mene hiekkaa pimpulaan.
Alunperin "maataloustuet" piti suunnata suoraan kaupoille, eikä viljelijöille, mutta sepäs ei ollutkaan ihan niin yksinkertaista joten siitä luovuttiin ja tuet maksetaan nyt tilallisille. Kenelle valittaisitte nyt jos viljelijät saisivat tuotteestaan sen hinnan mikä siitä pitäisi saada??? Kymmenkunta sivua tuota valitusta ja itkemistä seuranneena en oikein tiedä että onko täällä oikeasti näin äärettömän kateellista tai sitten vain äärettömän idioottia porukkaa (osa on kyllä asiallista, osa taas...). Kaikessa tässä, tuokin viljelijä Rape osti uuden trakorin, säätanan tukihippi, noh sinä duunari mikä ajelet virman uudella esim. kuorma-autolla, katsooko muut et säätanan hippi??? Te jotka ette tiedä, taikka ette ymmärrä, taikka olette vaan niin tyhmiä ettette edes halua ymmärtää niin älkää valittako asiasta mistä ette mitään ymmärrä. Suomessa tuotetaan pääosin erittäin puhdasta ja laadukasta ruokaa, joten miksi valittaa??
 
En jaksanut kyllä lukea alusta loppuun tätä itkuvirren valitusta, mutta on pakko kommentoida ja toivottavasti kellään ei mene hiekkaa pimpulaan.
Alunperin "maataloustuet" piti suunnata suoraan kaupoille, eikä viljelijöille, mutta sepäs ei ollutkaan ihan niin yksinkertaista joten siitä luovuttiin ja tuet maksetaan nyt tilallisille. Kenelle valittaisitte nyt jos viljelijät saisivat tuotteestaan sen hinnan mikä siitä pitäisi saada??? Kymmenkunta sivua tuota valitusta ja itkemistä seuranneena en oikein tiedä että onko täällä oikeasti näin äärettömän kateellista tai sitten vain äärettömän idioottia porukkaa (osa on kyllä asiallista, osa taas...). Kaikessa tässä, tuokin viljelijä Rape osti uuden trakorin, säätanan tukihippi, noh sinä duunari mikä ajelet virman uudella esim. kuorma-autolla, katsooko muut et säätanan hippi??? Te jotka ette tiedä, taikka ette ymmärrä, taikka olette vaan niin tyhmiä ettette edes halua ymmärtää niin älkää valittako asiasta mistä ette mitään ymmärrä. Suomessa tuotetaan pääosin erittäin puhdasta ja laadukasta ruokaa, joten miksi valittaa??
Et tunne historiaa.

Aloita maataloustuen historian lukeminen vaikka tuolta:
" Maatalouden tukeminen ei alkanut kertarysäyksellä, vaan järjestelmä kehittyi hiljalleen yhä monimutkaisemmaksi. Suurin harppaus tapahtui 1960-luvulta alkaen 1980-luvulle asti "
Milloin maataloustuet keksittiin?
 
En jaksanut kyllä lukea alusta loppuun tätä itkuvirren valitusta, mutta on pakko kommentoida ja toivottavasti kellään ei mene hiekkaa pimpulaan.
Alunperin "maataloustuet" piti suunnata suoraan kaupoille, eikä viljelijöille, mutta sepäs ei ollutkaan ihan niin yksinkertaista joten siitä luovuttiin ja tuet maksetaan nyt tilallisille. Kenelle valittaisitte nyt jos viljelijät saisivat tuotteestaan sen hinnan mikä siitä pitäisi saada??? Kymmenkunta sivua tuota valitusta ja itkemistä seuranneena en oikein tiedä että onko täällä oikeasti näin äärettömän kateellista tai sitten vain äärettömän idioottia porukkaa (osa on kyllä asiallista, osa taas...). Kaikessa tässä, tuokin viljelijä Rape osti uuden trakorin, säätanan tukihippi, noh sinä duunari mikä ajelet virman uudella esim. kuorma-autolla, katsooko muut et säätanan hippi??? Te jotka ette tiedä, taikka ette ymmärrä, taikka olette vaan niin tyhmiä ettette edes halua ymmärtää niin älkää valittako asiasta mistä ette mitään ymmärrä. Suomessa tuotetaan pääosin erittäin puhdasta ja laadukasta ruokaa, joten miksi valittaa??

Taas yksi tukijussi, joka on sitä mieltä, että palkansaajien pitäisi maksaa heidän harrastuksensa. :facepalm:

Tyhmää on ainoastaan se, että on suostuttu näinkin pitkään maksaamaan täysin turhia maatalouden tukia.
 
Pyhä viha sen kuin tulvii. On ihan ok, että viljaa tuodaan tappiolla maahan hintojen polkemiseksi. Maanviljelijöitä voi myös syyllistää siitä, etteivät maksa eläkkeitään, kun kyseessä on aivan poikkeuksellinen lähinnä eläköitynyt ammattikunta.

Tyypillistä voittojen omimisen ja tappioiden sosialisoinnin ajattelua yhdistettynä punaiseen katkeruuteen. Kommarit ja kokoomusnuoret yhdessä ulisemassa, asiasisältö puuttuu molemmilta.
 
Enkö juuri korostanut, että perustelen asiat ja laitan linkin. Etkö osaa lukea?

Ehdotan, että luet linkitetyt asiat. Sitten tulet takaisin ja kerrot perustellen asiat, jotka olivat vääriä.

Johan minä tuossa aikaisemmin jo perustelin, mutta et kommentoinut näihin mitään. Lainaan vielä itse itseäni, jos vaikka nyt sattuisi silmiisi.

Juu, onhan toi yksi todiste siitä, että tukipolitiikka toimii kun tilojen määrä puolittunut EU aikana.
Maatilojen määrä vähenee – toiminta monipuolistuu - Luonnonvarakeskus
Tilojen määrä puolittunut, ja kotieläimiä enää vain kolmanneksella tiloista kun ennen puolella. Eli tarkoittaa vähän sitä, että paljon enemmän on sivutoimisia viljelijöitä.
Pelkkä peltoviljely vaatii isot pinta-alat tai erittäin erikoitunutta tuotantoa, että se voisi olla päätoimista. Eli siis eläkettä maksetaan muallekkin.

Mutta sitähän nämä eläkemaksuista närkystäjät ei huomaa tai tuo esille, että eläkkeellä on yli kaksinkertainen määrä maajusseja suhteessa eläkkeen maksajiin. Mitenkä sekin yhtälö voi olla niin vaikea ymmärtää?
Tämähän on siis tukipolitiikan ansiota.

Lisätään nyt vielä, että lähteestä riippuen maanviljelijän tuntipalkka on 3-5€ ja suomalaisen vuotuisella työtuntimäärällä, 1700h, tämä tarkoittaa 5000 - 7000€ bruttovuosituloja.
Eipä tuosta paljoa MYELiä makseta. Eläkettä siis maksetaan muuallekin.
 
Korjataas tähän sen verran että, ikävä kyllä en ole maajussi, 15 vuotta sitten kyllä maatilalla työskennellyt ja siellä tehty työmäärä palkan eteen verrattuna vaikka tämän hetken ammattiin....noh nykyään pääsee 8h aika leppoisasti, tilalla ei ikinä. Mutta valittakaa vaan, itse aion syödä suomalaista ruokaa ja tietty toivonkin että tilalliset saisivat tuotteistaan sen hinnan mikä niistä pitäisi saada, ettei tukia tarvitsisi maksaa, kyllä se ikeniä naurattaisi kun maitolitra maksaisi 10€.
 
Johan minä tuossa aikaisemmin jo perustelin, mutta et kommentoinut näihin mitään. Lainaan vielä itse itseäni, jos vaikka nyt sattuisi silmiisi.
Sinun väitteesi oli: " Juu, onhan toi yksi todiste siitä, että tukipolitiikka toimii kun tilojen määrä puolittunut EU aikana. "

Tilojen määrä on vähentynyt. Ei se johdu tukipolitiikasta. Se johtuu normaalista kehityksestä.
Tuolla kerrotaan: " ”Maatalouden vuosia käynnissä olleelle rakennekehitykselle ei tilastojen valossa ole näkyvissä loppua. Todennäköistä on, että myös tulevaisuudessa tilojen määrän väheneminen jatkuu. Kannattavat ja elinkelpoiset tilat pystyvät jatkamaan toimintaansa”, Kyyrä arvelee. "

Todetaan myös Suomen erikoinen tilanne:
”Suomessa suuri osa tiloista on edelleen perheviljelmiä. Myös työvoima on suurimmaksi osaksi viljelijäperheen jäseniä. Esimerkiksi Tanskassa palkatun työvoiman osuus on selvästi suurempi kuin meillä”, yliaktuaari Jaana Kyyrä Luonnonvarakeskuksesta (Luke) sanoo.


"
 
Sinun väitteesi oli: " Juu, onhan toi yksi todiste siitä, että tukipolitiikka toimii kun tilojen määrä puolittunut EU aikana. "

Tilojen määrä on vähentynyt. Ei se johdu tukipolitiikasta. Se johtuu normaalista kehityksestä.
Tuolla kerrotaan: " ”Maatalouden vuosia käynnissä olleelle rakennekehitykselle ei tilastojen valossa ole näkyvissä loppua. Todennäköistä on, että myös tulevaisuudessa tilojen määrän väheneminen jatkuu. Kannattavat ja elinkelpoiset tilat pystyvät jatkamaan toimintaansa”, Kyyrä arvelee. "

Todetaan myös Suomen erikoinen tilanne:
”Suomessa suuri osa tiloista on edelleen perheviljelmiä. Myös työvoima on suurimmaksi osaksi viljelijäperheen jäseniä. Esimerkiksi Tanskassa palkatun työvoiman osuus on selvästi suurempi kuin meillä”, yliaktuaari Jaana Kyyrä Luonnonvarakeskuksesta (Luke) sanoo.


"

Sinähän se mestari olet kysymysten välttelyssä.

Niin, eihän meillä silloin ole turhia ja ylimääräisiä tukia, jos pienet tilat lopettaa ja isot jatkaa?
Eikö tukipolitiikan pitäisi pitää juuri pienet ja kannattamattomat tilat elinvoimaisina.
EU aika tosin on vauhdittanut rakennemuutosta. Se voidan nähdä esim Norjasta, jossa muutos on ollut paljon hitaampaa.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
258 390
Viestejä
4 489 665
Jäsenet
74 151
Uusin jäsen
Malik

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom