Turhat maatalouden tuet

[Geroniimo]

On.

Itellä moinen helmi myös. VX malli. Ja ettei ihan offtopickia niin on ostettu aikanaan valtion tukemalla korkotukilainalla.

 

[ATE]

Suomessa voidaan tuottaa elintarvikkeita ilman tukiakin. Käytännössä Suomen maataloustuki pitää yllä 45.000 kannattamatonta tilaa. Kun maataloustuki poistetaan vaiheittain, niin jäljelle jää 5.000 tilaa, jotka pärjäävät omillaan sekä EU-tuella. Nämä 5.000 tilaa tuottavat saman tai enemmän kuin 50.000 tilaa nyt.

Suurin osa opiskelijoista valmistuu ja saa työpaikan. He tulevaisuudessa maksavat teidänkin tukenne ellei ihmeitä tapahdu ja tuet poistetaan.

Melko fantasiaa että tuottaisivat saman tai enemmän. Ei oikein mitenkään ole mahdollista että tuotantokapasiteetti pysyisi samana kun suuret yritykset eivät kaikkia peltolohkoja kuitenkaan hankkisi.

 

[Rozor]

Suomessa voidaan tuottaa elintarvikkeita ilman tukiakin. Käytännössä Suomen maataloustuki pitää yllä 45.000 kannattamatonta tilaa. Kun maataloustuki poistetaan vaiheittain, niin jäljelle jää 5.000 tilaa, jotka pärjäävät omillaan sekä EU-tuella. Nämä 5.000 tilaa tuottavat saman tai enemmän kuin 50.000 tilaa nyt.

Suurin osa opiskelijoista valmistuu ja saa työpaikan. He tulevaisuudessa maksavat teidänkin tukenne ellei ihmeitä tapahdu ja tuet poistetaan.

En osaa sanoa mikä voisi olla optimi tilamäärä Suomessa, mutta on se ainakin reippaasti enemmän kuin 5000.
Juu paperilla näyttää mahdolliselta että 5000 tilalla olisi keskimäärin 460 ha viljelyksessä, kun keskikoko on nyt luokkaa 40ha.
Yli 460 ha tiloja on Suomessa ~100 kpl.
Suomi on pitkä maa ja tilusrakenne pirstaloitunut, joten olisi paljon pieniä lohkoja pitkien välimatkojen päässä.
Suomessa kun keväällä on 10pv aikaa tehdä kylvöt ja 100 h aikaa puida. Väliaikaista työvoimaa tuolle ajalle ei saa mitenkään.
Ja tuet kun poistettaisiin, niin koko itäsuomi autioituisi.
Nyt noi "isot" tilat toimii hyvin, koska peltolohkot.fi ovat läheltä ja ostettu siten kun on itselle hyvältä vaikuttanut.

 

[Zefram Cochrane]

En osaa sanoa mikä voisi olla optimi tilamäärä Suomessa, mutta on se ainakin reippaasti enemmän kuin 5000.
Juu paperilla näyttää mahdolliselta että 5000 tilalla olisi keskimäärin 460 ha viljelyksessä, kun keskikoko on nyt luokkaa 40ha.
Yli 460 ha tiloja on Suomessa ~100 kpl.
Suomi on pitkä maa ja tilusrakenne pirstaloitunut, joten olisi paljon pieniä lohkoja pitkien välimatkojen päässä.
Suomessa kun keväällä on 10pv aikaa tehdä kylvöt ja 100 h aikaa puida. Väliaikaista työvoimaa tuolle ajalle ei saa mitenkään.
Ja tuet kun poistettaisiin, niin koko itäsuomi autioituisi.
Nyt noi "isot" tilat toimii hyvin, koska peltolohkot.fi ovat läheltä ja ostettu siten kun on itselle hyvältä vaikuttanut.

5000 tilaa olisi optimi 15 vuoden päästä.

Peltopörssi on hyvä ajatus eli viljeliöiden välillä voidaan vaihtaa peltoja ja näin pienentää pirstaloitumista.

 

[Rozor]

5000 tilaa olisi optimi 15 vuoden päästä.

Mihin perustat tämän faktan?

 

[Zefram Cochrane]

Mihin perustat tämän faktan?

Ensinnäkin voi kysyä voiko olla liian suuria maatiloja? Minusta ei eli puhutaan mieluummin maksimista eli mitä olisi mahdollista enimmillään saavuttaa tilojen vähentämisessä 15 vuodessa. Suomen kannalta maataloustuet voisi poistaa vaikka heti, mutta se aiheuttaisi paljon inhimillistä hätää. Minun arvio on, että 15 vuotta olisi sopiva aika purkaa tukiaiset. Mitään faktaahan tässä suhteessa ei voi määritellä. Sopiva aika riippuu keneltä kysytään. Kepu varmaan tykkäisi luvusta ∞.

Jos välttämättä puhutaan optimista, niin maatilojen määrä ei voi olla yksi eikä kaksi ja todennäköisesti kolmekin on liian vähän kilpailun kannalta eli optimi on jossain 4 - 10 (arvio ei fakta). Nyt en ota kantaa milloin tämä voisi olla mahdollista saavuttaa.

 

[Moksis]

Tehokasta ajaa 100km päästä pelloilta tavara pihaan.

 

[Gize]

Ensinnäkin voi kysyä voiko olla liian suuria maatiloja? Minusta ei eli puhutaan mieluummin maksimista eli mitä olisi mahdollista enimmillään saavuttaa tilojen vähentämisessä 15 vuodessa.

Ei, ei voi, massikka lyödään käymään aamulla Helsingissä ja eikun Utsjoelle kyntämään

 

[Rozor]

Ensinnäkin voi kysyä voiko olla liian suuria maatiloja? Minusta ei eli puhutaan mieluummin maksimista eli mitä olisi mahdollista enimmillään saavuttaa tilojen vähentämisessä 15 vuodessa. Suomen kannalta maataloustuet voisi poistaa vaikka heti, mutta se aiheuttaisi paljon inhimillistä hätää. Minun arvio on, että 15 vuotta olisi sopiva aika purkaa tukiaiset. Mitään faktaahan tässä suhteessa ei voi määritellä. Sopiva aika riippuu keneltä kysytään. Kepu varmaan tykkäisi luvusta ∞.

Jos välttämättä puhutaan optimista, niin maatilojen määrä ei voi olla yksi eikä kaksi ja todennäköisesti kolmekin on liian vähän kilpailun kannalta eli optimi on jossain 4 - 10 (arvio ei fakta). Nyt en ota kantaa milloin tämä voisi olla mahdollista saavuttaa.

Eli tämä oli pelkkää mutuilua.
Suomessa nyt vaan tulee alueelliseet rajoitteet esiin.
Jossain preerioilla onnistuu että on kymmeniä tuhansia hehtaareja, mutta ei suomen pirstaloituneessa tilusjärjestelmässä.
Eikä auta tilusjärjestelytkään määräänsä enempää ku joka metsänkainalo on otettu käyttöön.

 

[Zefram Cochrane]

Eli tämä oli pelkkää mutuilua.
Suomessa nyt vaan tulee alueelliseet rajoitteet esiin.
Jossain preerioilla onnistuu että on kymmeniä tuhansia hehtaareja, mutta ei suomen pirstaloituneessa tilusjärjestelmässä.
Eikä auta tilusjärjestelytkään määräänsä enempää ku joka metsänkainalo on otettu käyttöön.

Mutuilua tai arvioita, mikä vaan tuntuu paremmalta.

Suomessa vain 8 % on peltopinta-alaa. Suomessa on peltoa 2,3 ja Saksassa noin 17 miljoonaa hehtaaria. Saksan maapinta-ala on vain vähän suurempi kuin Suomessa. Voisi kuvitella, että vähän yhtenäisemmät peltoalueet olisivat mahdollisia. Asiaa auttaisi, jos tuet poistettaisiin, niin pellon ja metsämaankin hinta romahtaisi.

 

[valexi]

Suurin osa opiskelijoista valmistuu ja saa työpaikan. He tulevaisuudessa maksavat teidänkin tukenne ellei ihmeitä tapahdu ja tuet poistetaan.

Pahoittelen jos viestistäni sai sellaisen kuvan, että työskentelisin maatalousalalla, koska se ei pidä paikkaansa. Yritän vastaisuudessa argumentoida niin, ettei tällaisia (varsinkaan tahallisia) väärinymmärryksiä sattuisi.

Pointtini oli se, että osa pitää erilaisia tukia tarpeettomina. Sinun mielestäsi maataloustuet ovat turhia, jonkun muun mielestä muut yrittäjien tuet, työttömyystuki ym.

Minun mielestäni pitää myös varautua omavaraisuuteen esim. poikkeusoloja varten, niin ruoan tuotannossa, ammusten valmistuksessa ja asetuotannossa.

 

[Zefram Cochrane]

Pointtini oli se, että osa pitää erilaisia tukia tarpeettomina. Sinun mielestäsi maataloustuet ovat turhia, jonkun muun mielestä muut yrittäjien tuet, työttömyystuki ym.

Myös monet yritystuet voitaisiin poistaa.

Työttömyystuet ovat tarpeellisia, mutta ne eivät saa olla sellaisia, että kannustavat olemaan työttömänä vaikka muitakin vaihtoehtoja olisi.

Minun mielestäni pitää myös varautua omavaraisuuteen esim. poikkeusoloja varten, niin ruoan tuotannossa, ammusten valmistuksessa ja asetuotannossa.

Samaa mieltä, mutta olemme ilmeisesti erimielisiä miten se tehdään.

Suomeen voisi perustaa tehtaan erilaisille tela-ajoneuvoille. esim. MBT, rynnäkkövaunut, IT-tykit, kranaatinheittimet, panssarihaupitsit, raketinheittimet, kuljetusvaunut... Tuli vitsi mieleen: panssaroitu tankkiauto eli tankkitankki.

 

[Tonnin Seteli]

Asiaa auttaisi, jos tuet poistettaisiin, niin pellon ja metsämaankin hinta romahtaisi.

Paljonko tiedät metsätaloudesta? Minä tiedän hyvin vaatimattoman arvioni mukaan ainakin perusteet. Mihin perustuu käsityksesi siitä, että metsämaan hinta romahtaisi maataloustukien poistolla? Minä en keksi mitään muuta syytä kuin mahdollisesti sen, että lopettavien pienten maatilojen määrän noustessa hetkellisesti tulisi metsämaatakin vähäksi aikaa runsaasti myyntiin.

On kuitenkin kyseenalaista, miten mittava metsäomaisuus heikosti kannattavilla eli pienillä maatiloilla tällä hetkellä on(toki suuri), kuinka moni lopulta tilaa lihoiksi laittaessaan luopuisi metsästä, olisiko ylitarjonta riittävä suhteessa sijoittajien (myös jatkavien maajussien) ostohalukkuuteen, ja millainen on metsätalouden tilanne todennäköisten luovuttajien mailla.

Kiinnostus metsätalouteenhan on nimenomaan kasvanut jo pitkään monilla tiloilla, joilla viljely on käynyt tai käymässä kannattamattomaksi, ja sitä jäähdytellään pois. On aivan tavallista, että aikanaan viljakasvien viljelyllä hyvin elänyt tila viljelee enää vanhoilla koneilla vähän, suunnittelee lopettavansa senkin, ja keskittyy metsäbisnekseen mahdollisen muun päivätyön ohessa. Metsässähän riittää myös itse omistajayrittäjälle työtä, vaikka hankintahakkuut ovatkin käyneet kannattamattomiksi: raivaustyöt eivät vaadi kalustoon sidottua pääomaa paskaakaan ja osa-aikaisen yrittäjäharrastelijan työteho on parhaimmillaan verrattavissa ammattimieheen. Siinä missä moni tilallinen tai tilallisen urbanisoitunut perillinen on metsiään pois myynyt, jatkajat ovat laajentaneet.

 

[ATE]

Mutuilua tai arvioita, mikä vaan tuntuu paremmalta.

Suomessa vain 8 % on peltopinta-alaa. Suomessa on peltoa 2,3 ja Saksassa noin 17 miljoonaa hehtaaria. Saksan maapinta-ala on vain vähän suurempi kuin Suomessa. Voisi kuvitella, että vähän yhtenäisemmät peltoalueet olisivat mahdollisia. Asiaa auttaisi, jos tuet poistettaisiin, niin pellon ja metsämaankin hinta romahtaisi.

Metsätalous ei ole mitenkään riippuvainen tuista. Miksi metsämaan hinta laskisi?

Paljonko tiedät metsätaloudesta? Minä tiedän hyvin vaatimattoman arvioni mukaan ainakin perusteet. Mihin perustuu käsityksesi siitä, että metsämaan hinta romahtaisi maataloustukien poistolla? Minä en keksi mitään muuta syytä kuin mahdollisesti sen, että lopettavien pienten maatilojen määrän noustessa hetkellisesti tulisi metsämaatakin vähäksi aikaa runsaasti myyntiin.

Tuskin tulisi runsaasti myyntiin. Metsätalous on täysin irrallinen asia maataloudesta. Vaikka joku jyväjemmari lopettaisi maatilansa niin ei tällä olisi mitään syytä pistää metsämaitaan myyntiin. Korkeintaan joku energiapuun hinta voisi hieman laskea jos joku jyväjemmari on käyttänyt kuivuriaan omasta metsästä saadulla hakkeella. Todennäköisesti nekin vaikutukset hukkuisivat Äänekosken tehtaan luomaan hinnan kasvuun.

 

[Tonnin Seteli]

5000 tilaa olisi optimi 15 vuoden päästä.

Peltopörssi on hyvä ajatus eli viljeliöiden välillä voidaan vaihtaa peltoja ja näin pienentää pirstaloitumista.

Joo, tai peltoja voisi muokata jotta vilja kasvaa paremmin. Ei pidä naurattaa. Noin itsestäänselvät normaalit käytännöt on luonnollisesti otettu käyttöön hyvin laajasti kauan sitten. Maata ei aina kannata aktiiviviljelijöiden kesken alkaa miettiäkään myyvänsä, koska verenimijä haluaa plusmiinusnolla-kiinteistökaupastakin omansa(tässä olisi korjauksen varaa). Sen sijaan ristiin vuokraaminen onnistuu ja sitä tehdään. Usein myös aktiiviviljelijä vuokraa omistuspeltojen jatkeena olevia maita muulta maanomistajalta, joka on lopettanut tilanpidon tai perinyt maat.

Pirstaleisella rakenteella viitattiin varmaankin johonkin muuhun eli siihen, että tilat eivät Suomessa ole neliöitä valtavalla tasangolla, jossa tilarakennusta ympäröi valtava yhtenäinen viljelyala. Tätä etäisesti muistuttavaa yhtenäistä tai yhdistettävää viljelymaata on jonkin verran Pohjanmaalla, Satakunnassa, Varsinais-Suomessa, vähän ehkä Lapissa ja marginaalitapauksissa muualla. Erittäin suuri osa hyvästäkin viljelymaasta on täällä maantieteellisistä syistä pirstoutunutta.

 

[Tonnin Seteli]

Metsätalous ei ole mitenkään riippuvainen tuista. Miksi metsämaan hinta laskisi?

Juuri tätä tarkoitin. Metsätalouteen saa kyllä määrältään vähäisiä yritystukia, mutta ne eivät mitenkään ratkaise kannattavuutta. Tilanne on täysin eri kuin maataloudessa ja etenkin viljakasvien viljelyssä.

Ennen kaikkea metsätalous ei ole riippuvaista maataloudesta, ja maatalous onkin joillekin jopa hidaste tehokkaan metsätalouden harjoittamiseen. Mitään mainittavaa synergiaetua ei enää ole, kuten joskus primitiivisinä aikoina saattoi olla, kun hakkuita kannatti tehdä omalla miestyöllä ja maatalouskalustolla puuta ajaen. Ei ole edes sesonkiperusteista etua, sillä nykyään kannattavan oman metsätyön sesonki mene päällekkäin peltoviljelyn töiden kanssa, toisin kuin silloin, kun hakkuu kannatti ja Dextalla kiskottiin kahta pölliä juontokouralla perkeleiden pöristessä karvahattu syvällä. Ollu välttämättä sitä moottorisahaakaan vaan pelkkä kirves.

Tuskin tulisi runsaasti myyntiin. Metsätalous on täysin irrallinen asia maataloudesta. Vaikka joku jyväjemmari lopettaisi maatilansa niin ei tällä olisi mitään syytä pistää metsämaitaan myyntiin.

Lähinnä ajattelin ahdingon syvenemistä, talousvaikeuksia jne. Joku vedätetty pöhveli voisi kusirajan noustessa myydä maatakin jo ennen maatalouden lopettamistakin, ellei joka kuvion kiinnitys satu olemaan pankin vakuutena. Metsämaatahan ei sinänsä ole mikään tarve myydä pois edes urbaaniin elämään ja muuhun työhön vaihtaessaan, ellei sen määrä ole kamalan pieni(ja silloin taas voi olla kova ei-taloudellinen motiivi pitää se). Jotkut silti päätyvät siihen, mutta yhdyn arvioosi ettei mitään ylitarjontaa metsätiloista ole tulossa, oli sitten maatalouden kehitys lähitulevaisuuden Suomessa mikä tahansa.

Lopettajien perilliset saattavat myös herkemmin myydä, vaikka en usko tätäkään miksikään ratkaisevaksi tekijäksi. Nämä saattavat myös siirtää omaisuuttaan seuraavalle sukupolvelle lopettamisen yhteydessä, vaikka viljelyä ei olisi tämän jälkeen tarkoituskaan jatkaa. Tällä tarkoitan vain pohtia sitä, miten mahdollisia myyntihalukkaita ilmeistyisi jokin määrä. Halukkaita ostajia kuitenkin on toistaiseksi näköpiirissä tarpeeksi, jotta hinta kilpaillaan ylös tarjonnan vähän kasvaessakin.

Suuret linjat hintoihin tulee maailman markkinoilta, mutta on meillä täällä ihan omatkin markkinat.
Suomessa viljan hinta on jatkuvasti 20e/t alle kansainvälisten hintojen.

Hyvä että mainitsit, vaikka tämä keskusteluun merkityksellisesti osallistuvilla lienee tiedossa.

Tarkoitin, että hinnan kausivaihtelu on nykyään vähäistä ja muut tekijät heiluttavat hintaa niin paljon, että moinen ilmiö hukkuu kohinaan. Kauan sitten eli aikana ennen EU-jäsenyyttä oli mainittujen teknisten ja markkinataloudellisten syiden lisäksi olemassa myös tuotantoon sidottua tukea, johon sisältyi kausihinnoittelu.

Meidän maa- ja metsätalouden erikoisasiantuntijadosentillemme tämä kaikki oli tietenkin itsestäänselvää. Hänellä on siis selvästi jotain muitakin perusteluja sille varmalle faktalle, että kansallisten maataloustukien poisto laskisi metsämaan hintaa. Niitä voimme vain arvailla ennen kuin ne toimitetaan.

Korkeintaan joku energiapuun hinta voisi hieman laskea jos joku jyväjemmari on käyttänyt kuivuriaan omasta metsästä saadulla hakkeella. Todennäköisesti nekin vaikutukset hukkuisivat Äänekosken tehtaan luomaan hinnan kasvuun.

Jaa-a, mahtaako kuitupuun hinta olla nousemaan päin? Toki se yksittäisenä tekijänä luo nousupainetta, mutta saattaapa peittyä muuhun laskuun. Huonosti on kelvannut viime aikoina. Tai toki vakiintuneet yhteistyökumppanit saavat välttävään markkinahintaan puunsa kaupaksi, mutta satunnaisilta perikuntien leimikoilta ei ihan tunkua ole hakemaan, jos jotain pitäisi maksaakin.

 

[Zefram Cochrane]

Paljonko tiedät metsätaloudesta? Minä tiedän hyvin vaatimattoman arvioni mukaan ainakin perusteet. Mihin perustuu käsityksesi siitä, että metsämaan hinta romahtaisi maataloustukien poistolla? Minä en keksi mitään muuta syytä kuin mahdollisesti sen, että lopettavien pienten maatilojen määrän noustessa hetkellisesti tulisi metsämaatakin vähäksi aikaa runsaasti myyntiin.

On kuitenkin kyseenalaista, miten mittava metsäomaisuus heikosti kannattavilla eli pienillä maatiloilla tällä hetkellä on(toki suuri), kuinka moni lopulta tilaa lihoiksi laittaessaan luopuisi metsästä, olisiko ylitarjonta riittävä suhteessa sijoittajien (myös jatkavien maajussien) ostohalukkuuteen, ja millainen on metsätalouden tilanne todennäköisten luovuttajien mailla.

Kiinnostus metsätalouteenhan on nimenomaan kasvanut jo pitkään monilla tiloilla, joilla viljely on käynyt tai käymässä kannattamattomaksi, ja sitä jäähdytellään pois. On aivan tavallista, että aikanaan viljakasvien viljelyllä hyvin elänyt tila viljelee enää vanhoilla koneilla vähän, suunnittelee lopettavansa senkin, ja keskittyy metsäbisnekseen mahdollisen muun päivätyön ohessa. Metsässähän riittää myös itse omistajayrittäjälle työtä, vaikka hankintahakkuut ovatkin käyneet kannattamattomiksi: raivaustyöt eivät vaadi kalustoon sidottua pääomaa paskaakaan ja osa-aikaisen yrittäjäharrastelijan työteho on parhaimmillaan verrattavissa ammattimieheen. Siinä missä moni tilallinen tai tilallisen urbanisoitunut perillinen on metsiään pois myynyt, jatkajat ovat laajentaneet.

Taisit vastata itse itsellesi.

 

[Zefram Cochrane]

Joo, tai peltoja voisi muokata jotta vilja kasvaa paremmin. Ei pidä naurattaa. Noin itsestäänselvät normaalit käytännöt on luonnollisesti otettu käyttöön hyvin laajasti kauan sitten. Maata ei aina kannata aktiiviviljelijöiden kesken alkaa miettiäkään myyvänsä, koska verenimijä haluaa plusmiinusnolla-kiinteistökaupastakin omansa(tässä olisi korjauksen varaa). Sen sijaan ristiin vuokraaminen onnistuu ja sitä tehdään. Usein myös aktiiviviljelijä vuokraa omistuspeltojen jatkeena olevia maita muulta maanomistajalta, joka on lopettanut tilanpidon tai perinyt maat.

Pirstaleisella rakenteella viitattiin varmaankin johonkin muuhun eli siihen, että tilat eivät Suomessa ole neliöitä valtavalla tasangolla, jossa tilarakennusta ympäröi valtava yhtenäinen viljelyala. Tätä etäisesti muistuttavaa yhtenäistä tai yhdistettävää viljelymaata on jonkin verran Pohjanmaalla, Satakunnassa, Varsinais-Suomessa, vähän ehkä Lapissa ja marginaalitapauksissa muualla. Erittäin suuri osa hyvästäkin viljelymaasta on täällä maantieteellisistä syistä pirstoutunutta.

Luulisin, että kun jäljellä on vain se 5000 tilaa, niin peltojen vaihtamisesta olisi helpompi sopia.

 

[10YG]

Jos maatalous on niin huonosti kannattavaa, miksi samalla maksetaan vuokrahintoja?

Maatalous- ja puutarhayritykset maksoivat vuokratusta peltomaasta keskimäärin 223 euroa hehtaarilta vuodessa. Tiedot käyvät ilmi Luonnonvarakeskuksen (Luke) uudesta Pellon vuokrahinnat -tilastosta ja perustuvat vuoden 2016 sato- ja puutarhatutkimusten yhteydessä kerättyihin pellon vuokrahintoihin.
Pellon vuokrahinnat on selvitetty

Luulisi, että vuokrahinta olisi lähellä nollaa, jos ala on niin huonosti tuottava kuin saamme esimerkiksi täälläkin lukea.

MT pistää vieläkin pahemmaksi tilanteen:

Maatalouden kannattavuus koheni viime vuonna hivenen edellisvuodesta, mutta rämpii silti edelleen koko 2000-luvun pohjalukemissa.

Luonnonvarakeskus julkisti viime vuoden ennakkotulokset perjantaina. Luvut ovat alustavia ja elävät vielä lähiviikkoina.

Maatalous- ja puutarhayritysten kannattavuuskerroin oli ennakkotulosten mukaan 0,35. Edellisvuonna se oli 0,32, vuonna 2000 vielä 0,71.



Kannattavuuskerroin kuvaa sitä, miten suuren osan palkka- ja oman pääoman korkotavoitteestaan yrittäjäperhe saavuttaa.

Kun kerroin on 0,35, oma palkka jää runsaaseen kolmannekseen tavoitellusta, samoin omalle pääomalle saadaan vain runsas kolmannes korkotavoitteesta.

Kasvihuoneilla ennätystulos, lammastiloilla pohjanoteeraus – maatalouden kannattavuus pysyi surkeana

 

[idkf]

Tilanne viljan hinnan suhteen on tällä hetkellä aika absurdi, kun etelässä olevilla tiloilla on kannattavempaa maksaa rahti satamaan ja laiva viroon ja myydä siellä, kuin myydä kotimaassa kahdelle isolle. Nyt yrittävät ilmeisesti viljelijät laittaa jotain osuuskuntaa pystyyn, ja alkaa viemään porukalla ulkomaille paremman hinnan perässä, sen sijaan että möisivät S ja K ketjuille.

 

[Zefram Cochrane]

Tilanne viljan hinnan suhteen on tällä hetkellä aika absurdi, kun etelässä olevilla tiloilla on kannattavempaa maksaa rahti satamaan ja laiva viroon ja myydä siellä, kuin myydä kotimaassa kahdelle isolle. Nyt yrittävät ilmeisesti viljelijät laittaa jotain osuuskuntaa pystyyn, ja alkaa viemään porukalla ulkomaille paremman hinnan perässä, sen sijaan että möisivät S ja K ketjuille.

Hyvä, näin markkinatalous toimii.

 

[Pertti Kosunen]

Hyvä, näin markkinatalous toimii.

Eiku kartelli.

 

[Rozor]

Eiku kartelli.

Hintoja pidetään tarkoituksenmukaisesti alhaalla.
Jatkuvasti laahataan 20€/t maailmanmarkkinahintojen perässä.
Sitte uutisissa vouhkataan jos joku nyt on sattunut pikkusen glyfoa ajamaan kasvustoon, mutta ulkomailla ostettaessa sillä ei ole mitään merkitystä.
Näytteitä otetaan kyllä kotimaisesta viljasta, mutta ei ulkomaisesta. Sitte siitä maksetaan vielä 20€ enemmän tonnilta.

 

[zepi]

Miksi se suomessa tuotettu ruoka pitäisi myydä nimenomaan Suomeen? Myisivät ulkomaille jos sieltä saa paremman hinnan.

Markkinoilla pätee normaalisti kaksi lainalaisuutta: Ostaja yrittää ostaa niin halvalla kuin pystyy ja myyjä koittaa myydä niin kalliilla kuin pystyy.

Jos myyjä myy ihan vapaaestoisesti ostajalle X halvemmalla kuin mitä ostaja Y maksaisi, niin ihan myyjän oma häpeä jos tuntuu ettei saa kohtuullista korvausta tuotteistaan.

 

[Tonnin Seteli]

Taisit vastata itse itsellesi.

Toki siltä osin, paljonko tiedät metsätaloudesta, eli hyvin vähän. Kuitenkin jotain tuuheaa teoriaa metsämaan hinnan romahdukselle maataloustukien poistuessa odottelin.

Luulisin, että kun jäljellä on vain se 5000 tilaa, niin peltojen vaihtamisesta olisi helpompi sopia.

Juurihan minä edellä selitin, että tuo ei tälläkään hetkellä ole ongelma. Edellä esitettiin fantasia, jonka mukaan maatalousmaa Suomessa on tilkkuista vain järjestelykysymysten ja tyhmien maajussien riitojen vuoksi, mikä siis ei pidä paikkaansa. Maatalousmaa on tilkkuista maantieteellisten rajoitteiden vuoksi, siis sikäli kuin on. Osa on hyvinkin yhtenäistä ja jatkuvaa.

Miksi se suomessa tuotettu ruoka pitäisi myydä nimenomaan Suomeen? Myisivät ulkomaille jos sieltä saa paremman hinnan.

Tokihan Suomi myös vie maataloustuotteita.

Markkinoilla pätee normaalisti kaksi lainalaisuutta: Ostaja yrittää ostaa niin halvalla kuin pystyy ja myyjä koittaa myydä niin kalliilla kuin pystyy.

Näinhän idealistinen markkinatalous teoriassa toimii, ja käytännössä noin yksinkertaistettuna muodostaa kartelliasetelmia.

Maataloudessa ongelmana on, että viljelijät joutuvat sekä ostamaan kartellilta että myymään kartellille. Se on lannoitteiden hinnassa yhtä lailla ota tai jätä kuin viljaa myytäessä. Elintarviketeollisuus mieluummin yhdessä sopien maksaa vähän enemmän puolalaisesta myrkkyviljasta kuin kotimaisesta tuotteesta, jotta halvan raaka-aineen saatavuus jatkuu. Eihän se haittaa, jos kotimainen tuotanto vähenee, kunhan edes osan saa orjilta alle maailmanmarkkinahinnan.

Hassunhauskaa on myös, että kun maatilalle saapuu tavaraa, rahdin maksaa viljelijä. Kun maatilalta lähtee tavaraa, rahdin maksaa viljelijä.

Jos maatalous on niin huonosti kannattavaa, miksi samalla maksetaan vuokrahintoja?

Luulisi, että vuokrahinta olisi lähellä nollaa, jos ala on niin huonosti tuottava kuin saamme esimerkiksi täälläkin lukea.

Eiköhän ole itsestäänselvää, että vuokraakin maksetaan jos hyödykkeellä on myös myyntihinta.

Se, että paskoillakin pelloilla on vielä jonkinlainen hinta, johtunee lähinnä hyvin tilapäisestä ilmiöstä: kämäisiä länttejä viljellään harrastemielessä. Vanhat ihmiset jatkavat kuihtuvaa elinkeinoaan vielä pari vuotta. Markkinataloudellisesti tämä on huono juttu. Huoltovarmuusajattelun puolesta joku voisi olla eri mieltä. Tulevaisuus näyttää, miten tässä käy. Luultavaa on, että juuri niin kuin maatalousvihaajat toivovat. Todennäköisesti melko pian niitä jämäpaloja ei enää viljellä, vaan istutetaan koivikko ellei sitten kasvukeskusten lähellä rakenneta ylihintaista kanakoppia täyteen pölhöille. Tai ehkä joitain korpipeltoja "viljellään" pian ihan oikeasti harrastemielessä, eli nurmella, vailla tukia, maata muokataan, ehkä välillä kylvetään kaura jota ei puida. Jos yhtälö ei aukea, niin tämä liittyy maan ns. monikäyttöön ja tarkemmin ottaen riistanhoitoon.

Sen sijaan paremmilla pelloilla kysytymmillä seuduilla on korkeakin vuokra, eikä mikään 223 euroa per ha. Niin on myyntihintakin. Tietenkin näitä hintoja korottaa se, että maatalous on tuettua, kuten muuallakin. Ne paremmat seudut taas ovat sellaisia, joissa tukematonkin maatalous pyörinee jatkossa, kun varsinaisia suoria maataloustukia ei enää ole. Riippuu tietysti siitä, puretaanko tukien ohessa myös orjuutus ja kyykytys. Negatiivista maataloustukea on tällä hetkellä käytössä ihan hyvin varsinaisen maataloustuen vastapainoksi, ja vaikea sille on enää mitään tehdä. Yaralla on käytännössä verotusoikeus maajusseja kohtaan, ja jos sama linja jatkuu, hyvin pian myös Monsantolla ja Syngentalla. Jännittyneenä odotan tietoa siitä, koska pohjavesioikeudet myydään amerikkalaiselle pörssiyhtiölle ja maanomistajat joutuvat maksamaan sadevedestä jollekin Googlelle.

 

[Zefram Cochrane]

Toki siltä osin, paljonko tiedät metsätaloudesta, eli hyvin vähän. Kuitenkin jotain tuuheaa teoriaa metsämaan hinnan romahdukselle maataloustukien poistuessa odottelin.

Tiedän talouden toimintamekanismeista. Nämä pätevät myös maatalouteen, jos niiden annetaan vaikuttaa.

Eipä tässä sen tuuheampaa teoriaa tarvita kuin, että jos 45.000 tilaa tulee myyntiin metsineen ja peltoineen, niin hinta putoaa.

Juurihan minä edellä selitin, että tuo ei tälläkään hetkellä ole ongelma. Edellä esitettiin fantasia, jonka mukaan maatalousmaa Suomessa on tilkkuista vain järjestelykysymysten ja tyhmien maajussien riitojen vuoksi, mikä siis ei pidä paikkaansa. Maatalousmaa on tilkkuista maantieteellisten rajoitteiden vuoksi, siis sikäli kuin on. Osa on hyvinkin yhtenäistä ja jatkuvaa.

Koko Suomen maatalous on ongelma. Kaikki keinot ongelman ratkaisemiseksi tulee ottaa käyttöön. Tilojen väheneminen/tilakoon kasvu vaikuttaa suoraan kannattavuusongelmaan. Peltojen yhtenäistäminen on vain sivujuonne.

 

[Rozor]

Tiedän talouden toimintamekanismeista. Nämä pätevät myös maatalouteen, jos niiden annetaan vaikuttaa.

Eipä tässä sen tuuheampaa teoriaa tarvita kuin, että jos 45.000 tilaa tulee myyntiin metsineen ja peltoineen, niin hinta putoaa.

Sinun kanssasi on aika turha väitellä, sillä sinun tietämyksesi maataloudesta on ihan lapsen kengissä. Esim Suomessa on yli 600 000 metsänomistajaa, joten 45 000 tilallisen metsät eivät siinä paljoa merkitse. Toisekseen, metsätalous on ihan eri touhua kuin maatalous, eikä niillä ole mitään yhteistä. Suurin osa maajussilta pääsisi voitolle jo myisi pellot, joten metsää ei tarvitsi edes myydä.
Metsänomistus - Suomen Metsäyhdistys ry

 

[Zefram Cochrane]

Sinun kanssasi on aika turha väitellä, sillä sinun tietämyksesi maataloudesta on ihan lapsen kengissä. Esim Suomessa on yli 600 000 metsänomistajaa, joten 45 000 tilallisen metsät eivät siinä paljoa merkitse. Toisekseen, metsätalous on ihan eri touhua kuin maatalous, eikä niillä ole mitään yhteistä. Suurin osa maajussilta pääsisi voitolle jo myisi pellot, joten metsää ei tarvitsi edes myydä.
Metsänomistus - Suomen Metsäyhdistys ry

Olen hyvin selvillä, että metsänomistajia on huomattavasti enemmän kuin tiloja. Olen itsekin aikoinani omistanut metsää.

Kyllä 45.000 metsän myyjää tarkoittaisi aika paljon. Metsäverotusta pitäisi viedä siihen suuntaan esim. verotuksen avulla, että kaupunkilaismetsänomistajille tulisi motivaatiota myydä.

 

[Rozor]

Olen hyvin selvillä, että metsänomistajia on huomattavasti enemmän kuin tiloja. Olen itsekin aikoinani omistanut metsää.

Kyllä 45.000 metsän myyjää tarkoittaisi aika paljon. Metsäverotusta pitäisi viedä siihen suuntaan esim. verotuksen avulla, että kaupunkilaismetsänomistajille tulisi motivaatiota myydä.

Noh, edelleenkään metsätalous ei liity mitenkää maatalouteen. Sama verotus se maajusseillakin on puustosta ja siksi metsä on erittäin huono sijoituskohde.
Enkä siis ymmärrä, miksi maanviljelijä ostaisi metsää, peltoahan se viljelee?

 

[hkultala]

Noh, edelleenkään metsätalous ei liity mitenkää maatalouteen. Sama verotus se maajusseillakin on puustosta ja siksi metsä on erittäin huono sijoituskohde.
Enkä siis ymmärrä, miksi maanviljelijä ostaisi metsää, peltoahan se viljelee?

Metsässä ja pellossa on tiettyjä synergiaetuja tarvittavan välineistön/kaluston suhteen.

Esim. Metsästä harvennettua puuta on kätevä käyttää lämmitykseen, jos sattuu asumaan metsänsä lähellä, ja sen puun kuljettamiseen pääasiassa maatalouskäytössä oleva traktori on kätevä.

 

[Rozor]

Metsässä ja pellossa on tiettyjä synergiaetuja tarvittavan välineistön/kaluston suhteen.

Esim. Metsästä harvennettua puuta on kätevä käyttää lämmitykseen, jos sattuu asumaan metsänsä lähellä, ja sen puun kuljettamiseen pääasiassa maatalouskäytössä oleva traktori on kätevä.

No tämä nyt on ainoa etu, mutta ei ole mikään automaatti että isolla tilalla on isot metsät. Eipä tuossa isolla tilalla ole aikaakaan metsähommiin + metsä sitoo todella paljon pääomia pitkäksi aikaa = ei ole järkeä.
Pääomien hajauttamiseen varmaan ihan hyvä vaihtoehto, kun hinta aikalailla vakio. Mutta nykyverotuksella ja hintatasolla ei kenelläkään ole varaa puuta myydä.

 

[Hug Eboner]

Huvittaa aina kun nämä patut tulevat kyselemään rikkinäisiä/vanhoja siemen säkkejä, että voivat ainakin väitää yrittäneensä kasvattaa jotain.

 

[ATE]

Olen hyvin selvillä, että metsänomistajia on huomattavasti enemmän kuin tiloja. Olen itsekin aikoinani omistanut metsää.

Kyllä 45.000 metsän myyjää tarkoittaisi aika paljon. Metsäverotusta pitäisi viedä siihen suuntaan esim. verotuksen avulla, että kaupunkilaismetsänomistajille tulisi motivaatiota myydä.

Ei niillä 45.000 ole syytä myydä sitä metsää pois. Yleensä kun tulee sitä rahan tarvetta niin myydään puuta metsästä eikä itse metsäpohjaa. Maatalousyrittäjä kun lopettaa niin tälle tulee todennäköisesti iso rahamälli kun pellot myydään pois. Aikalailla päinvastainen tilanne kuin mikä metsäpohjan myyntiin ajaisi.

Metsässä ja pellossa on tiettyjä synergiaetuja tarvittavan välineistön/kaluston suhteen.

Esim. Metsästä harvennettua puuta on kätevä käyttää lämmitykseen, jos sattuu asumaan metsänsä lähellä, ja sen puun kuljettamiseen pääasiassa maatalouskäytössä oleva traktori on kätevä.

Suuri osa kuitenkin taitaa kuivata viljat öljyllä. Maataloustraktori soveltuu pitkälti vain pieneen harrasteluun metsässä. Jos haluat harjoittaa metsätaloutta traktorilla niin tarvitset kunnon metsätraktorin tai sitten alat säätämään pohjapanssareiden kanssa ja sittenkin suuri osa työstä täytyy tehdä käsin.

Hyvin minimaaliset vaikutukset kuitenkin tällä on metsän puun ja metsäpohjan hintoihin. Jos jotain vaikutusta haluaa hakea niin todennäköisesti maajussien ansiosta metsät on paremmassa kunnossa koska niitä on hyvin harvennettu jos kerran energiapuun tarve on ollut suurempi ja maajussien lopettaessa metsien hoito menee huonompaan suuntaan kun se omistajuus siirtyy jollekkin kaupunkilaiselle jota ei metsänhoito niin kiinnosta.


Yleensäkin metsämaan myynti ei vaikuta yleensä puun hintaan jonka sanelee pitkälti sen puun kysyntä.

 

[Niamu]

Myös monet yritystuet voitaisiin poistaa.

Työttömyystuet ovat tarpeellisia, mutta ne eivät saa olla sellaisia, että kannustavat olemaan työttömänä vaikka muitakin vaihtoehtoja olisi.

Kaikki tuet tulisi poistaa. Olisi kyllä parempoi että jokainen tulisi toimeen omillaa. Sekin oli myös kurja juttu ettei valtio antanut telakoiden ja uudenkaupungin autotehdasta kaatua. Vai olikos se sittenkin hyvä juttu että tuettiin koska nyt nämä toimii vasinais-suomen vetureina ja vetää pienempiään mukanaan.

 

[fly]

Kaikki tuet tulisi poistaa. Olisi kyllä parempoi että jokainen tulisi toimeen omillaa. Sekin oli myös kurja juttu ettei valtio antanut telakoiden ja uudenkaupungin autotehdasta kaatua. Vai olikos se sittenkin hyvä juttu että tuettiin koska nyt nämä toimii vasinais-suomen vetureina ja vetää pienempiään mukanaan.

sinulle ja muillekkin ylläoleville joiden mielestä maa ja metsätaloutta ei pitäisi tukea

kuinka hyvältä se säästetty raha sitten maistuu, kun muualta ei enään tulekkaan sitä viljaa tai puuta?

yksikään viljelijä joka osaa hommansa ei ole kannattamaton, perinteiden menetys taas on katastrofi

isot yhtenäiset pelto alat on luonnolle katastrofi meidän olosuhteissa ja muuallakin, altistaa muun muassa eroosiolle ja luonnon köyhtymiselle, tosin isot tekijät kuten monsanto farmasti tykkää

 

[Tonnin Seteli]

Metsässä ja pellossa on tiettyjä synergiaetuja tarvittavan välineistön/kaluston suhteen.

Esim. Metsästä harvennettua puuta on kätevä käyttää lämmitykseen, jos sattuu asumaan metsänsä lähellä, ja sen puun kuljettamiseen pääasiassa maatalouskäytössä oleva traktori on kätevä.

Toki. Suurelta osin tämä on kuitenkin harrastusta ja yksityistalouden etua siitä, että harjoittaa metsätaloutta.

Maatalouden lämpökeskuksissa tai viljan kuivaamiseen voidaan käyttää haketta, halkoja tai pellettiä, mutta nämäkin saattavat olla ostotavaraa. Enimmäkseen käytetään öljyä, missä hommassa kuluu myös merkittävä määrä sähköä ohessa. Ostoenergiaa joka tapauksessa. Hieman liioiteltu vertaus on, että harva öljykasvien viljelijäkään käyttää omaa biodieseliä koneissaan.

Pointti kai alunperin oli se, onko maatalouden ja metsätalouden yhdistäminen elinkeinoksi kannattavaa siinä määrin, että toinen paljon vaikuttaisi toiseen. Minusta nykyään ei. Eikös tämä siitä lähtenyt, että maataloustukien poiston piti asiantuntijamme mielestä romahduttaa metsän hinta, ja olimme eri mieltä?

 

[10YG]

Eiköhän ole itsestäänselvää, että vuokraakin maksetaan jos hyödykkeellä on myös myyntihinta.

Se, että paskoillakin pelloilla on vielä jonkinlainen hinta, johtunee lähinnä hyvin tilapäisestä ilmiöstä: kämäisiä länttejä viljellään harrastemielessä. Vanhat ihmiset jatkavat kuihtuvaa elinkeinoaan vielä pari vuotta. Markkinataloudellisesti tämä on huono juttu. Huoltovarmuusajattelun puolesta joku voisi olla eri mieltä. Tulevaisuus näyttää, miten tässä käy. Luultavaa on, että juuri niin kuin maatalousvihaajat toivovat. Todennäköisesti melko pian niitä jämäpaloja ei enää viljellä, vaan istutetaan koivikko ellei sitten kasvukeskusten lähellä rakenneta ylihintaista kanakoppia täyteen pölhöille. Tai ehkä joitain korpipeltoja "viljellään" pian ihan oikeasti harrastemielessä, eli nurmella, vailla tukia, maata muokataan, ehkä välillä kylvetään kaura jota ei puida. Jos yhtälö ei aukea, niin tämä liittyy maan ns. monikäyttöön ja tarkemmin ottaen riistanhoitoon.

Sen sijaan paremmilla pelloilla kysytymmillä seuduilla on korkeakin vuokra, eikä mikään 223 euroa per ha. Niin on myyntihintakin. Tietenkin näitä hintoja korottaa se, että maatalous on tuettua, kuten muuallakin. Ne paremmat seudut taas ovat sellaisia, joissa tukematonkin maatalous pyörinee jatkossa, kun varsinaisia suoria maataloustukia ei enää ole. Riippuu tietysti siitä, puretaanko tukien ohessa myös orjuutus ja kyykytys. Negatiivista maataloustukea on tällä hetkellä käytössä ihan hyvin varsinaisen maataloustuen vastapainoksi, ja vaikea sille on enää mitään tehdä. Yaralla on käytännössä verotusoikeus maajusseja kohtaan, ja jos sama linja jatkuu, hyvin pian myös Monsantolla ja Syngentalla. Jännittyneenä odotan tietoa siitä, koska pohjavesioikeudet myydään amerikkalaiselle pörssiyhtiölle ja maanomistajat joutuvat maksamaan sadevedestä jollekin Googlelle.

Tämä pitkä vastaus oli minulle.
Kirjoitat todennäköisesti ensin enimmäkseen ihan asiaa. Loppukaneetti, etenkin Googlesta, näyttää erikoiselta. Asian kirjoittaminen ja pakinatyylin yhdistäminen on vaikea taiteen laji.

Boldasin yhden erikoisen väitteesi. Ei se, että kritisoi kansallisia maataloustukia, tee kenestäkään maatalousvihaajaa. Olet aivan väärässä tässä asiassa.

 

[fly]

eli ne jotka ei päässyt korjaamaan satoaan ollenkaan on nyt sitten konkassa, koska tukia maksetaan jonkin kuivaimen mukaan

oikeudenmukaisuutta se on epäoikeudenmukaisuuskin?

 

[10YG]

"Pukki kaalimaan vartijana".
Miten tällainen on mahdollista? Maataloudesta vastaava ministeri on maataloustukien saamapuolella:

Uusi Suomi:
Mittavia maataloustukia saavan maitotilallisen Jari Lepän (kesk.) nousu maatalousministeriksi herättää tyytymättömyyttä tukijärjestelmän vastustajissa.
Lepän ja hänen vaimonsa yhteinen, 70-hehtaarinen Antinmäen tila tuottaa muun muassa maitoa ja lihaa ja Leppä on viime vuosina saanut maataloustukia noin 120 000 euroa vuodessa, kertoo Talouselämä.
”Nyt on pukki kaalimaan vartijana” – Uudella maatalousministerillä 120 000 euron maataloustuet

 

[ratkakapu]

"Pukki kaalimaan vartijana".
Miten tällainen on mahdollista? Maataloudesta vastaava ministeri on maataloustukien saamapuolella:

Maan tapa kato... Keskusta varmaan perustelee kokemusasiantuntijuudella.

 

[10YG]

Maan tapa kato... Keskusta varmaan perustelee kokemusasiantuntijuudella.

Juu, näin se varmaan on. On ihmeellistä, että agraaripuolueella voi olla niin iso kannatus kuin Keskustalla on Suomessa. Missään muussa EU-maassa ei ole tällaista.

Tänään Hesarissa Osmo Soininvaara kiteyttää asian hyvin:
"Keskustan eduskuntaryhmässäkin joka kolmas kansanedustaja on maanviljelijä, kun väestöstä kolme prosenttia....
Se on kymmenkertainen yliedustus maanviljelijöiltä."

HS 22.10.2017
VIHREIDEN entinen puheenjohtaja, ex-kansanedustaja ja tietokirjailija Osmo Soininvaara on huomattavan suorasukainen arviossaan. Hänestä keskusta on onnistunut pitkään pysymään selvästi luonnollista kokoaan suurempana poliittisena voimana Suomessa.

”Se, että kaupunkiporvaristoa edustava puolue on suurempi kuin maalaisliitto, on täysin normaali tilanne”, Soininvaara sanoo.

Hän sanoo keskustan olevan ilmiselvä ”agraaripuolue”, vaikka puolue muuta väittäisi.

Keskustan eduskuntaryhmässäkin joka kolmas kansanedustaja on maanviljelijä, kun väestöstä kolme prosenttia, tilastotieteistä lisensiaattitutkinnon suorittanut Soininvaara sanoo.

”Se on kymmenkertainen yliedustus maanviljelijöiltä.”

Soininvaaran mukaan kokoomuksen pitäisi olla peräti viisi kertaa keskustaa suurempi puolue.

”Onhan tämä kokoomukselta aivan surkea suoritus. Jos keskustan kannatus on palautumassa normaaliksi, ei siihen oikeastaan tarvita mitään syytä”, Soininvaara sanoo.

 

[ATE]

Kokoomuskin on vahvasti myös maataloustukien kannalla niin eipä siitä paljoa iloa maatalouden vihaajille olisi vaikka keskustan kannatus tippuisi.
Kokoomus seisoo maataloustukien takana, Jokinen: "Vartiaisen avaukset ovat henkilökohtaisia"


Susanna Koski juuri koulutti kokoomusnuoriakin jotka huutelivat tyhmiä.
Kokoomusperheessä maatalousriitaa nuorten ja Susanna Kosken välillä

 

[10YG]

Kokoomuskin on vahvasti myös maataloustukien kannalla niin eipä siitä paljoa iloa maatalouden vihaajille olisi vaikka keskustan kannatus tippuisi.

Tonnin Setelille tämän jo kirjoitin. Laitetaan tämä nyt uudestaan:
Ei se, että kritisoi kansallisia maataloustukia, tee kenestäkään maatalousvihaajaa. Olet aivan väärässä tässä asiassa.

 

[ATE]

Tonnin Setelille tämän jo kirjoitin. Laitetaan tämä nyt uudestaan:
Ei se, että kritisoi kansallisia maataloustukia, tee kenestäkään maatalousvihaajaa. Olet aivan väärässä tässä asiassa.

En mitenkään sanonut että sinä vihaat maataloutta, mutta hauska että tunnistit itsesi. Kalikka jne.

 

[10YG]

En mitenkään sanonut että vihaat maataloutta, mutta hauska että tunnistit itsesi. Kalikka jne.

Kirjoitit vastauksena minulle:
"Kokoomuskin on vahvasti myös maataloustukien kannalla niin eipä siitä paljoa iloa maatalouden vihaajille olisi vaikka keskustan kannatus tippuisi."
Jälleen kerran: en ole maatalouden vihaaja.

Susanna Koski sanoi näin:
""Kokoomuksen kanta kotimaista ruuantuotantoa ja viljelijää kohtaan on yksiselitteisen selvä, arvostamme ja puolustamme sitä."
Hän ei ole missään puolustanut miljardiluokan vuosittaisia kansallisia maataloustukia.

 

[ATE]

Kirjoitit vastauksena minulle:
"Kokoomuskin on vahvasti myös maataloustukien kannalla niin eipä siitä paljoa iloa maatalouden vihaajille olisi vaikka keskustan kannatus tippuisi."
Jälleen kerran: en ole maatalouden vihaaja.

Susanna Koski sanoi näin:
""Kokoomuksen kanta kotimaista ruuantuotantoa ja viljelijää kohtaan on yksiselitteisen selvä, arvostamme ja puolustamme sitä."
Hän ei ole missään puolustanut miljardiluokan vuosittaisia kansallisia maataloustukia.

En kirjoittanut mitenkään vastauksena sinulle. En edes quotennut viestiäsi.

Satuit vain jostain syystä tunnistamaan alleviivatusta itsesi.

 

[fly]

Tonnin Setelille tämän jo kirjoitin. Laitetaan tämä nyt uudestaan:
Ei se, että kritisoi kansallisia maataloustukia, tee kenestäkään maatalousvihaajaa. Olet aivan väärässä tässä asiassa.

mitenniin ei tee? pitäähän niille jonkun maksaa liksaa kun kauppaketjut sitä ei tee

vai meinaatko että suomalaisten pitäisi kilpailla esim puolalaisten kanssa ?

 

[10YG]

En kirjoittanut mitenkään vastauksena sinulle. En edes quotennut viestiäsi.Satuit vain jostain syystä tunnistamaan alleviivatusta itsesi.

Ai jaa. Et ole tähän ketjuun kirjoittanut mitään tänään. Sitten kun minä kirjoitan jotain kepuvastaista, vastaat siihen heti ja nyt väität, että et vastannut minulle.

Aivan sama minulle, jos et myönnä selvää asiaa. Antaa olla. Ei jaksa tuollaista väyrystelyä. "Kepu pettää aina".

 

[ratkakapu]

vai meinaatko että suomalaisten pitäisi kilpailla esim puolalaisten kanssa ?

Käsittääkseni sisämarkkinat tarkoittavat juuri tätä. Ei voida ottaa rusinoita pullasta, vaikka sitä kovasti yritetäänkin mm. alkoholin ja autojen kanssa. Markkinat auki kunnolla EU:n sisällä tai sitten ei, vaan irti systeemistä kaikilla aloilla

 

[idkf]

Nyt kun taas meni poliitiikkaan niin jos johonkin keskusta pitää kategorisoida niin kyllähän keskustaa yhdistävä tekijä on paljon selvemmin se, että on maakuntapuolue kuin maanviljelyspuolue. Keskustan kansanedustajiakin kun miettii niin vaikea kyllä uskoa, että puolet olisi maanviljeliöitä, vaikka ei kyllä kiinnosta alkaa selvittelemään.

Eiköhän Soinivaara vain yritä politikoida laskelmoidusti "helpot" luottamukset, kaupungissa kun maajussit on se turvallisin asia mistä kaikki on samaa mieltä. Lähes mistä tahansa muusta puhut, niin et voi kaikkia miellyttää vaan joudut valitsemaan ryhmäsi.