Tuomionpäivän välttäminen eli miten pihistää energiaa

Itse asiassa nyt kun lähdin googlettamaan, niin vanha 300l varaaja saattaa pahimmillaan tuottaa hukkalämpöä 1000kWh vuodessa. Uusi puolet pienempi A+-luokan varaaja voi päästä 300kWh luokkaan.

Voi tuossa vaihdossa jotain säästää, mutta jos hukkalämmölle on edes osan vuodesta käyttöä, niin alle 10 vuoden TMA ei taida toteutua ellei sähkön hinta jää nykyiselle älyttömälle tasolle.

Maalämpöfoorumilla jotain juttua hukkalämmöistä: Varaajien lämpöhäviöt

E5WKKR0.png
 
Itse asiassa nyt kun lähdin googlettamaan, niin vanha 300l varaaja saattaa pahimmillaan tuottaa hukkalämpöä 1000kWh vuodessa. Uusi puolet pienempi A+-luokan varaaja voi päästä 300kWh luokkaan.

Voi tuossa vaihdossa jotain säästää, mutta jos hukkalämmölle on edes osan vuodesta käyttöä, niin alle 10 vuoden TMA ei taida toteutua ellei sähkön hinta jää nykyiselle älyttömälle tasolle.

Maalämpöfoorumilla jotain juttua hukkalämmöistä: Varaajien lämpöhäviöt

E5WKKR0.png
Noilla luvuilla säästöä tulisi 350KWh vuodessa.

Pienillä muutoksilla on tarkoitus saada kulutus vielä alemmas.
 
Lämminvesivaraaja, jossa kierukka/optio aurinkokeräimelle, niin saa ainakin kesäisin/keväisin säästöä. Jos keräimen jostain sopivasti saa tai tekee itse tyhjistä tölkeistä, niin saa samalla pari mukavaa harrastustakin.
 
Lämminvesivaraaja, jossa kierukka/optio aurinkokeräimelle, niin saa ainakin kesäisin/keväisin säästöä. Jos keräimen jostain sopivasti saa tai tekee itse tyhjistä tölkeistä, niin saa samalla pari mukavaa harrastustakin.
Ilmakeräin pitäisi tehdä kunhan saisi aikaiseksi. Levymallinen on paljon järkevämpi kuin tölkeistä tehty.
 
Käytettyyn vesimäärään ei voi vaikuttaa. Säästöt on saatava muualta. Varaaja menee vaihtoon, mallia yritän keksiä.

Onko tuossa nyt oikeasti mitään järkeä? Se perus ~150l c-luokan varaaja maksaa ~1000€ + asennus. Jos haluat jonkun a-luokan niin eiköhän noiden hinnat ole jotain muuta, joten ei tule käyttöikänsä aikana maksamaan itseään takaisin. Sähkön hinta ei tule pysymään tällä tasolla seuraavaa 10v. Jos sähkö maksaisi seuraavan 10v keskimäärin 20snt/kWh siirtoineen ja saisit säästettyä sen 300kWh/v (en usko noin isoon säästöön), niin säästöä tulisi vuodessa 60€. Varaaja asennettuna 1500€, niin investoinnin kuoletukseen menee 25v, että ollaan +-0 tilanteessa. 10 vuodessa pääsisi +-0 tilanteeseen, jos sähkön hinta olisi keskimäärin 50snt/kWh (ei ole).
 
Puolet pienemmän vesimäärän ylläpitoon menee puolet vähemmän energiaa, hukka vähenee neljäsosan?
Mistä sinä tuollaisia olet keksinyt? Ainoa, millä on hukkalämmön kannalta merkitystä on varaajan vaipan pinta-ala ja sen suhde tilavuuteen on huonompi pienellä varaajalla kuin suurella. Hukka ei siis vähene edes puoleen, kun tilavuus puolittuu.
 
Itse asiassa nyt kun lähdin googlettamaan, niin vanha 300l varaaja saattaa pahimmillaan tuottaa hukkalämpöä 1000kWh vuodessa. Uusi puolet pienempi A+-luokan varaaja voi päästä 300kWh luokkaan.

Voi tuossa vaihdossa jotain säästää, mutta jos hukkalämmölle on edes osan vuodesta käyttöä, niin alle 10 vuoden TMA ei taida toteutua ellei sähkön hinta jää nykyiselle älyttömälle tasolle.
Ja vastaavasti suorasähkötalossa vanhan 1000kWh/v kuluttavan varaajan kanssa lämmityssähkön kulutus on esim. 10000kWh. Tällöin varaajan vaihtaminen uuteen 300kWh/v malliseen aiheuttaa sen että lämmitysähköön meneekin 10700kWh/v. Lopputulos sähkönkulutuksen kanssa melko lailla plusmiinus 0 ja ollaan n. 1000-1500e+asennustyön verran miinuksella "investoinnin" takia. TMA melkein ääretön.

Jos talon lämmitys tapahtuu ILP:llä, niin uuden ja vanhan varaajan välinen sähkönkulutuksen erotus 700 kWh:n vähentyminen säästää lämmityksessä (oletus COP 3) 700/3*2 = 466 kWh, kun lämmitämiseen tarvitaan 233 kWh sähköä. Tällöin älyttömällä 50 snt/kWh hinnalla säästö per vuosi olisi 233e/vuosi. TMA n. 5-10v. Normaalilla 5-10snt/kWh hinnalla n. 25-50e/vuosi. TMA 30-60v.

Toki jos vanha varaaja on ihan loppu, niin silloin toki vaihdetaan uuteen.
 
Onko tuossa nyt oikeasti mitään järkeä? Se perus ~150l c-luokan varaaja maksaa ~1000€ + asennus. Jos haluat jonkun a-luokan niin eiköhän noiden hinnat ole jotain muuta, joten ei tule käyttöikänsä aikana maksamaan itseään takaisin. Sähkön hinta ei tule pysymään tällä tasolla seuraavaa 10v. Jos sähkö maksaisi seuraavan 10v keskimäärin 20snt/kWh siirtoineen ja saisit säästettyä sen 300kWh/v (en usko noin isoon säästöön), niin säästöä tulisi vuodessa 60€. Varaaja asennettuna 1500€, niin investoinnin kuoletukseen menee 25v, että ollaan +-0 tilanteessa. 10 vuodessa pääsisi +-0 tilanteeseen, jos sähkön hinta olisi keskimäärin 50snt/kWh (ei ole).
Vaihdan varaajan uuteen, tietysti mietin samalla energiansäästöä.
 
Mistä sinä tuollaisia olet keksinyt? Ainoa, millä on hukkalämmön kannalta merkitystä on varaajan vaipan pinta-ala ja sen suhde tilavuuteen on huonompi pienellä varaajalla kuin suurella. Hukka ei siis vähene edes puoleen, kun tilavuus puolittuu.
Aikaisemmin oli mainittu yli kolminkertainen ero hukkalämmössä.
 
Ja vastaavasti suorasähkötalossa vanhan 1000kWh/v kuluttavan varaajan kanssa lämmityssähkön kulutus on esim. 10000kWh. Tällöin varaajan vaihtaminen uuteen 300kWh/v malliseen aiheuttaa sen että lämmitysähköön meneekin 10700kWh/v. Lopputulos sähkönkulutuksen kanssa melko lailla plusmiinus 0 ja ollaan n. 1000-1500e+asennustyön verran miinuksella "investoinnin" takia. TMA melkein ääretön.

Jos talon lämmitys tapahtuu ILP:llä, niin uuden ja vanhan varaajan välinen sähkönkulutuksen erotus 700 kWh:n vähentyminen säästää lämmityksessä (oletus COP 3) 700/3*2 = 466 kWh, kun lämmitämiseen tarvitaan 233 kWh sähköä. Tällöin älyttömällä 50 snt/kWh hinnalla säästö per vuosi olisi 233e/vuosi. TMA n. 5-10v. Normaalilla 5-10snt/kWh hinnalla n. 25-50e/vuosi. TMA 30-60v.

Toki jos vanha varaaja on ihan loppu, niin silloin toki vaihdetaan uuteen.
Jos varaaja vie 700KWh vähemmän, lämmitykseen menee 350KWh enemmän.

Kovinkaan moni asia ei tuo pikavoittoa energiansäästössä. Mutta esim. mini-lto parantaa ilmanlaatua ja sillekkin voi jotain arvoa antaa. Tma 5v 20c hinnalla.
 
Viimeksi muokattu:
Aikaisemmin oli mainittu yli kolminkertainen ero hukkalämmössä.
Kannattaa vilkaista tämä:

Saat eri mallin ostamalla isomman eron kuin tilavuutta muuttamalla. Ihan järjetön temppu alkaa säästöä yrittää varaajan koon perusteella, kun ainoa merkitsevä asia on käytön määrä. Eli jos on pakko ostaa uusi, niin osta energiatehokkuutta, turha tuijottaa tiettyä litramäärää. Jos 300 l on ollut ennen ja sen käyttämä energiankulutus on ongelma, niin veikkaan että pienen ostamalla ostat sitten hetikohta toisen perään, kun hellasärö kasvaa liian isoksi.
 
Kannattaa vilkaista tämä:

Saat eri mallin ostamalla isomman eron kuin tilavuutta muuttamalla. Ihan järjetön temppu alkaa säästöä yrittää varaajan koon perusteella, kun ainoa merkitsevä asia on käytön määrä. Eli jos on pakko ostaa uusi, niin osta energiatehokkuutta, turha tuijottaa tiettyä litramäärää. Jos 300 l on ollut ennen ja sen käyttämä energiankulutus on ongelma, niin veikkaan että pienen ostamalla ostat sitten hetikohta toisen perään, kun hellasärö kasvaa liian isoksi.
Ainoa keino säästää vedessä on varaaja, kuten sanoin jo aiemmin.
300l varaaja on täysin ylimitoitettu, suihkuun menee se 20l vettä, pienempi varaaja riittää helposti.
 
Vaihdan varaajan uuteen, tietysti mietin samalla energiansäästöä.

Pikaisesti vilkaistuna Suomessa suunnilleen kaikkien yleisemmin myytyjen valmistajien varaajat on c-luokkaa. Esim. jäspillä 100l varaajalla on sama energialuokka kuin 300l varaajalla. Saksasta löytyy sitten a-luokkaa, mutta maksaa tuplat vrt. jäspi. Pienentämällä varajaa säästö jää todella pieneksi kun se hukkalämpö lämmittää taloa. Pellepeloton ratkaisu on sitten lisäeristää se nykyinen varaaja. Eiköhän noin pieni varaaja ala ottamaan päähän kunhan sähkön hinta tästä normalisoituu ja sitten ollaan kaveriporukalla saunomassa.
 
Ainoa keino säästää vedessä on varaaja, kuten sanoin jo aiemmin.
300l varaaja on täysin ylimitoitettu, suihkuun menee se 20l vettä, pienempi varaaja riittää helposti.
No varaajanhan riittävyys riippuu nyt ihan montako ihmistä siellä suihkussa käy. Jotenkin minusta tuntuu, että et oikein ymmärrä, että vaikka C luokan varaajasta A luokkaan siirtyminen näkyy energiansäästönä, niin A-luokassa pihtailu 200 l ja 300 l välillä on täysin epärelevantti kysymys, jos se vesi siinä seisoo "standby" tilassa. Eristykset ovat niin hyvät, että hukkalämmön määrä on mitätön ja sekin menee lämmitykseen. Ostohetkellä kannattaa enemmän tuijottaa ilmoitetun hukkaenergian määrää ja paljonko laite maksaa. Joku standardikokoinen rekkakaupalla myytävä vehje voi olla reilusti halvempi kuin pienempi erikoiskäyttöön/-paikkaan tarkoitettu vehje.
 
Tuossa juuri mittailin, niin meidän 20v vanhan 300L Haato-varaajan pintalämpö on 20-22 astetta 17 asteisessa teknisessä tilassa. Eli eipä tuo kauheasti hönkäile. Varaajan päällä on varastoituna askarteluun styroksilevyjä, niin ylöspäin lämmönhukka lienee 0.
 
Kyllä tässä muut on ihan oikeassa. Pelkällä varaajan litratilavuuden muuttamisella ei oikein säästöä saa. Säästöä saa paremmin eristetyllä uudella tai vanhaa lisäeristämällä, silloinkin sen uuden takaisinmaksuaika on "ikuisuus". Jos vanha on hajoamassa ja se on todella pakko vaihtaa, voi uutta suunnitella siltä kantilta, että siinä mahdollisesti on varauksia tai valmiit kierukat aurinkokeräimelle tai jollekin muulle vaihtoehtoenergialle, tai paremmin jotakin älyominaisuuksia, jos niille jotakin arvoa laskee. Sähkövastus itsessään on ihan samanlainen ja yhtä "taloudellinen" uudessa kuin 30v vanhassakin. Hyvin toimivaa ehjää vanhaa ei ole järkeä vaihtaa uuteen jos rahan säästö on mielessä.
 
Tuli puolivuosittainen veden tasauslasku. Veden kulutus kokonaisuudessaan laski vajaa kolmanneksen, mutta lämpimän veden kulutus lähes puolittui 13 kuutiosta reiluun 7 kuutioon.

Kesällä vaihdettiin suihkuun säästöpää ja hanoihin säästösuuttimet. Käyttötapoihin ei käytännössä ole tullut muutoksia. Euroissa nuo maksoi 45€ ja ensimmäinen puolivuotinen säästi 50€. Ei huono ROI.
 
Mieti mikä ROI olis tullut, jos olisitte ilman investointeja muuttaneet käyttötapoja :)
 
Pikaisesti vilkaistuna Suomessa suunnilleen kaikkien yleisemmin myytyjen valmistajien varaajat on c-luokkaa. Esim. jäspillä 100l varaajalla on sama energialuokka kuin 300l varaajalla. Saksasta löytyy sitten a-luokkaa, mutta maksaa tuplat vrt. jäspi. Pienentämällä varajaa säästö jää todella pieneksi kun se hukkalämpö lämmittää taloa. Pellepeloton ratkaisu on sitten lisäeristää se nykyinen varaaja. Eiköhän noin pieni varaaja ala ottamaan päähän kunhan sähkön hinta tästä normalisoituu ja sitten ollaan kaveriporukalla saunomassa.
En ole sen tarkemmin vielä katsonut tarjontaa, vaihtaa se kuitenkin pitää jossain vaiheessa.
 
No varaajanhan riittävyys riippuu nyt ihan montako ihmistä siellä suihkussa käy. Jotenkin minusta tuntuu, että et oikein ymmärrä, että vaikka C luokan varaajasta A luokkaan siirtyminen näkyy energiansäästönä, niin A-luokassa pihtailu 200 l ja 300 l välillä on täysin epärelevantti kysymys, jos se vesi siinä seisoo "standby" tilassa. Eristykset ovat niin hyvät, että hukkalämmön määrä on mitätön ja sekin menee lämmitykseen. Ostohetkellä kannattaa enemmän tuijottaa ilmoitetun hukkaenergian määrää ja paljonko laite maksaa. Joku standardikokoinen rekkakaupalla myytävä vehje voi olla reilusti halvempi kuin pienempi erikoiskäyttöön/-paikkaan tarkoitettu vehje.
Säästöä se on pienikin säästö. Joko se on vesi tai sitten lto, se vaan maksaa vielä enemmän.

Laskennallisesti kulutus on ollut 30% vähemmän kuin viimevuonna. Helpoimmat keinot on käytetty.
 
Viimeksi muokattu:
Säästöä se on pienikin säästö. Joko se on vesi tai sitten lto, se vaan maksaa vielä enemmän.
Tuossa joku viesti takaperin totesit seuraavaa:
Laskeskelin että max.100KWh/kk pystyisi säästämään lämpötilaa laskemalla. On kyllä yhtä tyhjän kanssa tuollainen määrä.
Ja nyt oot vaihtamassa LVV, johon laskit säästöä 350kWh/vuosi? :confused:
 
Jos varaajan uusimisella meinataan oikeasti saada sähkönsäästöä aikaiseksi, melkein pakko lämmittää se vesi jollain muulla kuin sähkövastuksella.

Olisiko täällä ratkaisuja?

Hinnat on toki suolaisempia noissa lämpöpumppuratkaisuissa.
 
Tuossa joku viesti takaperin totesit seuraavaa:

Ja nyt oot vaihtamassa LVV, johon laskit säästöä 350kWh/vuosi? :confused:
Enemmän kuluttavaanko se kannattaisi vaihtaa?
Asumista ei ole tarkoitus kurjistaa esim. lämpötilaa laskemalla.
 
Viimeksi muokattu:
Säästöä se on pienikin säästö. Joko se on vesi tai sitten lto, se vaan maksaa vielä enemmän.
Näistä kahdesta ehdottomasti lto, jos se on jotain vanhaa mallia. Toisin kuin varaajaa vaihtamalla sillä voi oikeasti saada säästöä aikaan (voi silti mennä tovi maksaa itseään takaisin).
 
Jos on hormi lähellä ja puuta kohtuuhinnalla saatavilla niin tälläisellä sais edullisesti lämmintä vettä:

puulammitteinen-kattila-ariston-sl80-3-voidaan-asentaa-51331-palaute_xbig.jpg
Miten toi voi olla noin halpa? Vaatii varmasti isomman varaajan kaveriksi mikä nostaa hintaa. Tai riittäähän tuokin jos meni vain 20l kuumaa vettä suihkussa.
 
Näistä kahdesta ehdottomasti lto, jos se on jotain vanhaa mallia. Toisin kuin varaajaa vaihtamalla sillä voi oikeasti saada säästöä aikaan (voi silti mennä tovi maksaa itseään takaisin).
Paxin kone kävisi painovoimaisen tilalle. Mahtaako tulla ongelmia jos yhden kerroksen ilmanvaihdon hoitaisi tuollaisella? Mini lto olisi toki helpompi ja halvempi.
 
Tuo hobbyhallin puu-lvv on kyllä joku kummajainen. Miten saa edes myydä tulisijaa
ilman energiamerkintää nykyään? Hyötöaste ei voi olla ihmeellinen tollaisella jättiläisellä savupiipputankilla.
 
Mielellään tuon vaihtaisi ennen kuin tulee ongelmia.

Toki, mutta mistä tietää hajoaako se lvv huomenna, viikon, vuoden vai viiden vuoden päästä? Tässä kun säästämisestä puhuttiin, niin näkisin kustannustehokkaimmaksi yrittää maksimoida käyttöiän kun investointi on helposti sen 1.5k€ asennettuna. Vanhassa talossa on vähän vaikka mitä jota voisi vaihtaa kun saattaahan se hajota.
 
Toki, mutta mistä tietää hajoaako se lvv huomenna, viikon, vuoden vai viiden vuoden päästä? Tässä kun säästämisestä puhuttiin, niin näkisin kustannustehokkaimmaksi yrittää maksimoida käyttöiän kun investointi on helposti sen 1.5k€ asennettuna. Vanhassa talossa on vähän vaikka mitä jota voisi vaihtaa kun saattaahan se hajota.
Se on käyttöiän päässä.
 
Se on käyttöiän päässä.

Onko siinä oikeasti joku ongelma, jonka tiedät pahenevan ja aiheuttavan katastrofin? Eihän lvv:llä mitään varsinaista "käyttöikää" ole. Tiedän 40 vuotta käytössä olleita varaajia, eikä niissä mitään ongelmia ole. Itsekin ostin vanhan, yli 30v käytössä olleen lvv:n uuden maalämpöpun puskurivaraajaksi. Ihan uuden veroinen rosteripytty oli.

Paikalliseen veden laatuun valittu väärän tyyppinen varaaja voi syöpyä rikki muutamassa vuodessa.
 
Tästä inspiroituneena pitääpä viikonloppuna koittaa asentaa home assistantin PowerCalc plugari, jonka pitäisi pystyä estimoimaan älylaitteiden energiankulutusta esim. lampun asetetun kirkkauden ja värin perusteella. Tällaista oon pitkään kuolannut (kun kaikki valot on älyvaloja), sais kunnon dataa kun ILP jne. on jo valmiiksi energianmittauksen piirissä.

Noniin jaetaan tulokset jos jotakuta kiinnostaa. Kova plugari, asennus ja valojen osalta It Just Works ilman konffaamista. Ikean älyvalot saivat energianmittauksen automaattisesti, mutta muutaman WiZ:n ja HUE valon osalta plugarista puuttui tarvittava mittausdata, jonka jouduin itse generoimaan, joka otti päiviä (eli valo kiinni kulutusmittariin ja skripti rumputtelee erilaiset kirkkaus-väri-saturaatio jne. kombot läpi, josta energiankulutusarviot sitten otetaan).

Ryhmät piti tehdä sitten käsin, mutta pystyi käyttämään "light group" ryhmiä jotka olin jo muutenkin tehnyt, joten esim. talon ja puutarhan valojen teho:

houselights.png


gardenlightsd.png


Puutarhan valojen osalta näkeekin kätevästi miten toi aiemmin tehty automaatio toimii, eli valot idlaa pimeän aikaan pl. kun nukutaan, minimikirkkaudella ja -teholla ja kirkastuvat, kun joku liikkuu ulkona ja tehot piikittää. Ja sit tietty energiankulutus:

houseenergy.png


Sitten laitteet joista ei saa oikein ulos varsinaista energiankulutusarviota, mutta joiden päälläolon pystyy tunnistaan (esim. joku älytelkkari tai älykaiuttimet), niin niillekin voisi mittailla käsin keskiarviokulutuksen ja tätä kautta saada home assistanttiin dataa. Veikkaan että tarkkuus olisi yllättävänkin hyvä, mutta ei taida itsellä ehkä riittää harrastautuneisuus...
 
Onko siinä oikeasti joku ongelma, jonka tiedät pahenevan ja aiheuttavan katastrofin? Eihän lvv:llä mitään varsinaista "käyttöikää" ole. Tiedän 40 vuotta käytössä olleita varaajia, eikä niissä mitään ongelmia ole. Itsekin ostin vanhan, yli 30v käytössä olleen lvv:n uuden maalämpöpun puskurivaraajaksi. Ihan uuden veroinen rosteripytty oli.

Paikalliseen veden laatuun valittu väärän tyyppinen varaaja voi syöpyä rikki muutamassa vuodessa.
Ikä on ongelma. Ikävää olla viikko ilman lämmintä vettä jos hajoaa odottamattomasti.
 
Tulipa eilen arvioitua mitä maksoi lämmitys yhden päivän osalta. Nyt maalämmöllä nollakelissä 330m2 kivitalo vei kiinteähintaista sähköä n. 7e edestä. Jos olisi ollut käytössä pörssihinnoittelu, olisi se maksanut luokkaa 22-24€ ja vanhalla öljylämmityksellä nykyisillä öljynhinnoilla 35-40€. Mutta tästä näkee että aika herkästi öljypannun voi heittää tulille, ainakin jos sähkönhinta lähestyy edes euroa.
 
Se on käyttöiän päässä.

Mistä sinä tämän tiedät? Joku varaaja kestää 5v ja toinen 40v. Itse en ainakaan pysty sanomaan varaajasta kuinka kauan se kestää. Jos luotettavuutta arvostaa, niin sanoisin perinteisen varaajan olevan varmempi valinta kuin älyvaraaja jossa on rikkoontuvaa elektroniikkaa.
 
Mistä sinä tämän tiedät? Joku varaaja kestää 5v ja toinen 40v. Itse en ainakaan pysty sanomaan varaajasta kuinka kauan se kestää. Jos luotettavuutta arvostaa, niin sanoisin perinteisen varaajan olevan varmempi valinta kuin älyvaraaja jossa on rikkoontuvaa elektroniikkaa.
Iästä.
 
Jos vaihdan sen tänään se ei hajoa huomenna. Voihan ne vesiputketkin vaihtaa ennen tai jälkeen vesivahinkoa.
 
Jos vaihdan sen tänään se ei hajoa huomenna. Voihan ne vesiputketkin vaihtaa ennen tai jälkeen vesivahinkoa.
Kyllä uusikin varaaja voi hajota, eikä se edes ole kauhean harvinaista. Vanhasta voisi ajatella, että siinä ei ainakaan mitään valmistusvikaa ole, jos on toiminut jo vuosia. Kuinka vanha varaajasi on?

Ei kyllä vesijohtojakaan kannata vaihtaa varmuuden vuoksi. Appivanhemmilleni myytiin jokunen vuosi sitten putkiremontti, jossa vaihdettiin n. 40 vuotta vanhat valurautaputket uusiin komposiittiputkiin, koska valurautaiset kuulemma olivat käyttöikänsä päässä. No eivät taatusti olleet kenenkään muun kuin myyjän mielestä, ja asiaa ymmärtämättömät vanhat ihmiset tietysti uskoivat "asiantuntijaa".
 
Jos vaihdan sen tänään se ei hajoa huomenna. Voihan ne vesiputketkin vaihtaa ennen tai jälkeen vesivahinkoa.

No vesiputket kannattaa jossain vaiheessa vaihtaa kun vesivahinko on "hieman" kallis. Tässäkin nyt pitäisi tietää niiden kunto eikä pelkästään ikä. LVV varaaja nyt lähinnä harmittaa kun ei ole lämmintä vetta kunnes saa uuden. Ketjussa kun on tarkoitus puhua säästämisestä, niin siihen tuollainen kaiken varalta vaihtaminen sopii aika huonosti, varsinkin jos sitä yrittää jotenkin säästämisellä perustella.
 
Perinteinen lämminvesivaraaja rosterisäilöllä on kyllä lähes ikuinen laite. Lämmitysvastus voi teoriassa hajota, käytännössä aika harvoin. Lisäksi se perinteinen vastus on yleensä hajotessaan helppo, nopea ja halpa vaihtaa. Eri juttu sitten jos on kilpivastukset eristeiden alla, niitä ei oikein vaihdella. Vanhemmissa on myös hyvin vähän mitään hajoavaa elektroniikkaa. Varaajan hajotessa se on yleensä ainoastaan hetkellinen epämukavuustekijä lämpimän veden vähyyden takia. Varmuuden vuoksi ilman mitään oireita ei kyllä säästömielessä kannata toimivaa vaihtaa, eri juttu sitten jos perustelee sen vaihdon jollakin muulla kuin säästöllä.

Tämän sanottua voin kyllä myös kertoa, että itselläni vanha sähkökattila (ilman varaajaa) kyllä sytytti talon palamaan aikanaan:lol: Kovilla pakkasilla oli "ikivanha" kone keksinyt jonkun oikosulun tms sisällään kortilla, sulatti mittaripaneelin irti kyljestään ja siitä syntyneestä aukosta puhalsi liekit ulos pitkälle sytyttäen seinän palamaan ja siitä sitten levisi eteenpäin... Aika usein on varaaja sellaisessa paikassa, että huonosti siinä mitään ympärillä ihan just on syttymässä, pitää monen asian osua kyllä yhteen sopivasti, että näin käy, mutta on se mahdollista.
 
No vesiputket kannattaa jossain vaiheessa vaihtaa kun vesivahinko on "hieman" kallis. Tässäkin nyt pitäisi tietää niiden kunto eikä pelkästään ikä. LVV varaaja nyt lähinnä harmittaa kun ei ole lämmintä vetta kunnes saa uuden. Ketjussa kun on tarkoitus puhua säästämisestä, niin siihen tuollainen kaiken varalta vaihtaminen sopii aika huonosti, varsinkin jos sitä yrittää jotenkin säästämisellä perustella.
Mielummin sen vaihtaa kaikessa rauhassa kuin hirveällä kiireellä, jolloin sopivaa varaajakin voi joutua odottelemaan.
Siksi kysyinkin millainen laitetaan jos sillä vähän säästäisi.
 
Kyllä uusikin varaaja voi hajota, eikä se edes ole kauhean harvinaista. Vanhasta voisi ajatella, että siinä ei ainakaan mitään valmistusvikaa ole, jos on toiminut jo vuosia. Kuinka vanha varaajasi on?

Ei kyllä vesijohtojakaan kannata vaihtaa varmuuden vuoksi. Appivanhemmilleni myytiin jokunen vuosi sitten putkiremontti, jossa vaihdettiin n. 40 vuotta vanhat valurautaputket uusiin komposiittiputkiin, koska valurautaiset kuulemma olivat käyttöikänsä päässä. No eivät taatusti olleet kenenkään muun kuin myyjän mielestä, ja asiaa ymmärtämättömät vanhat ihmiset tietysti uskoivat "asiantuntijaa".
Se pitää vaihtaa, piste. Kysymys on se millä voi säästää energiaa.
 
Mielummin sen vaihtaa kaikessa rauhassa kuin hirveällä kiireellä, jolloin sopivaa varaajakin voi joutua odottelemaan.
Siksi kysyinkin millainen laitetaan jos sillä vähän säästäisi.

No itse en vaihtaisi toimivaa varaajaa ihan vaan varmuuden vuoksi, jos sen kanssa ei ole mitään ongelmia. Ihan siksi, että kukaan ei tiedä miten pitkään se nykyinen varaaja vielä toimii. Toki mukavampi se on vaihtaa ennakkoon, mutta silloin on kyllä mielestäni turha millään säästöllä perustella vaihtoa. Sitten jos tekee jotain putkiremppaa tms. niin asia erikseen. Säästöä saat jatkamalla sen nykyisen käyttöä. Uuden investointi on niin iso, että se on vain kuluerä laskit sitä nyt miten päin vaan. Toki jos sen nyt välttämättä haluaa vaihtaa ja haluat tulevaisuudessa säästää sähköä, niin katso a-luokan varaaja. Näissä sitten hinnat on helposti tuplat vrt. normi c-luokan varaaja, joten eipä tälläkään todellisuudessa säästä rahaa kun investointi on niin iso suhteessa säästettyyn energiaan.
 
No itse en vaihtaisi toimivaa varaajaa ihan vaan varmuuden vuoksi, jos sen kanssa ei ole mitään ongelmia. Ihan siksi, että kukaan ei tiedä miten pitkään se nykyinen varaaja vielä toimii. Toki mukavampi se on vaihtaa ennakkoon, mutta silloin on kyllä mielestäni turha millään säästöllä perustella vaihtoa. Sitten jos tekee jotain putkiremppaa tms. niin asia erikseen. Säästöä saat jatkamalla sen nykyisen käyttöä. Uuden investointi on niin iso, että se on vain kuluerä laskit sitä nyt miten päin vaan. Toki jos sen nyt välttämättä haluaa vaihtaa ja haluat tulevaisuudessa säästää sähköä, niin katso a-luokan varaaja. Näissä sitten hinnat on helposti tuplat vrt. normi c-luokan varaaja, joten eipä tälläkään todellisuudessa säästä rahaa kun investointi on niin iso suhteessa säästettyyn energiaan.
Tulee paljon kalliimmaksi korjata vesivahinko kuin vaihtaa varaaja.

Käyttösähkö on se minkä kulutusta pitäisi saada laskettua. Se vie suhteettoman suuren osan sähköstä.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
259 276
Viestejä
4 502 568
Jäsenet
74 376
Uusin jäsen
wookie

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom