Tuomionpäivän välttäminen eli miten pihistää energiaa

Tuollainen minimikulutus tuollaisessa kämpässä tarkoittaa sitä, että kun alat oikeasti ajatuksen kanssa miettimään kulutustottumuksiasi ja katsomaan mihin sitä sähköä menee, siellä on massiiviset säästöt odottamassa valmiiksi sitten kun tulee tarve oikeasti pihistää sähköstä.
En itsekään olisi uskonut vielä puoli vuotta sitten ennen kuin näitä asioita alkoi oikeasti miettimään ja katsomaan että kuinka paljon on suhteellisen pienelläkin mukavuudesta tinkimisellä saavutettavissa.
Sadan neliön omakotitalon pohjakulutus ilman lämmitystä on n. 500kWh/kk, ja sen alle pääseminen on normaalielämässä todella vaikeaa. Sen sijaan, että kehuskelet täällä ympäripyöreitä, niin voisit iskeä selvät luvut tiskiin ja kertoa, miten niihin olet päässyt.
 
Sadan neliön omakotitalon pohjakulutus ilman lämmitystä on n. 500kWh/kk, ja sen alle pääseminen on normaalielämässä todella vaikeaa. Sen sijaan, että kehuskelet täällä ympäripyöreitä, niin voisit iskeä selvät luvut tiskiin ja kertoa, miten niihin olet päässyt.
Mihin tuo kiinteä 600-700W menee? Ilmanvaihtokoneeseen ja lämminvesivaraajaan?
 
Tuollainen keskustelu on täysin hedelmätöntä, sillä tietysti äärimmillään sähköä ei kulu lainkaan. Eihän moneen paikkaan maaseudulla tullut sähkö kuin vasta 50-luvulla tai myöhemmin ja silloinkin elettiin. Ja ketjun aihe on sähkönsäästövinkit eikä mikään selviytymisleikki.

Päinvastoin. Tästä topicista hyvin näkee miten erilaisissa todellisuuksissa samankin maan sisällä ihmisiä asuu ja miten riippuvaisia osa ihmisistä on sähköstä. Erilaiset mielipiteet ja näkemykset avartaa aina, toivottavasti myös muitakin. Tämän foorumin lukijat keskimäärin todennäköisesti ovat nuoremman polven "sähköriippuvaista" väkeä ja sitä taustaa vasten on moni mielipidekin paljon ymmärrettävämpi.
 
Sadan neliön omakotitalon pohjakulutus ilman lämmitystä on n. 500kWh/kk, ja sen alle pääseminen on normaalielämässä todella vaikeaa. Sen sijaan, että kehuskelet täällä ympäripyöreitä, niin voisit iskeä selvät luvut tiskiin ja kertoa, miten niihin olet päässyt.
Ne on tuolla muutama sivu taaksepäin. Laitan kuun lopussa tuoreemmat ja vaikka kirjoitan vielä tarkemmin, voi olla että menee joulukuu alle marraskuun kulutuksen.
 
Tuollainen kuvan mukainen ratkaisu tuli tehtyä.
Lähtökohdat:
-1974 120m2 okt jossa asun yksin
-kesän lopulla asennettu monoblock VILP joka lämmittää alkuperäistä öljylämmityskattilaa
-alkuperäiset vesikiertopatterit 70-luvulta

Olin jo aiemmin alkanut keräämään käytettyjä uudempia pattereita että niitä joskus asentelisi vanhojen tilalle, mutta keksin sitten että laitan niitä pienimpään huoneeseen 2kpl vanhan patterin tilalle. Tavoite on siis saada kiertoveden lämpötila mahdollisimman alas jotta pumpussa on parempi hyötysuhde. Samalla koko muu talo voi olla vaikka 10C, kun 95% sisälläoloajasta tulee oltua joko tietokoneella tai sängyssä.

Vielä ei ole ollut kovin kummoisia pakkasia että näkis tarkemmin kulutuseroja. Patterit vaihtamalla huoneen lämpötila nousi 19 -> 25, ilman että mitään muuta muutettiin. Olen nyt leikannut kompensointikäyrästä 13 astetta ja huoneessa on vieläkin kuuma (22C), 18C on ihan hyvä itselle.

Energiankulutus on VILPin itsensä ilmoittama, ei ole välttämättä kovin luotettava kun siinä on tarkkuuskin vain 0,2kW.

Exceliin aloin loggaamaan tietoja ja ajankohtia kun teen jotain muutoksia. Suurin osa tiedoista on VILPin omilta antureita, huonelämpötilat mitattu erillisillä mittareilla.
 

Liitteet

  • photo_2022-12-14_19-24-11.jpg
    photo_2022-12-14_19-24-11.jpg
    124,8 KB · Luettu: 101
  • Screenshot 2022-12-20 145758.png
    Screenshot 2022-12-20 145758.png
    214,8 KB · Luettu: 100
  • Screenshot 2022-12-20 145914.png
    Screenshot 2022-12-20 145914.png
    74,2 KB · Luettu: 64
Mihin tuo kiinteä 600-700W menee? Ilmanvaihtokoneeseen ja lämminvesivaraajaan?
Ilmanvaihto, lvv, ruoanlaitto, astianpesukone, pyykinpesu, viihde, tietokoneet, valaistus. Meillä ei edes ole kylpyhuoneen lattialämmitystä. Oikein nipistämällä viime elokuussa pääsin piirun verran alle 500kWh, mutta siitä alaspäin pitää tehdä jo melko radikaaleja muutoksia ja silti säästöt ovat Wh-luokkaa.
 
Ruuanlaitosta on erittäin helppo osaavan säästää. Muutama esimerkki: Uunin käytön lopetus, valmistaa isompia eriä kerrallaan ja harvemmin, painekattila, hidas ja pitkä haudutus. Välttää ylimääräistä tiskiä, käsitiskaus.

Tämäkin on pakon edessä erittäin helppoa. Suihkuvesi ämpäriin ja retkisuihku, käsitiskaus, ei hanasta tarvitse lämmintä vettä oikein mihinkään laskea.

Millä logiikalla sä säästät käsintiskauksessa, kun yleisesti sitä pyritään energiasyöppönä välttämään? Iso koneellinen astioita peseytyy nykykoneella alle 0.4 kWh.

Tiskokone säästää vettä ja tuottaa hukkalämpöä sekä kuivaa astiat. Huolimaton käsintiskaaja kuluttaa helposti satoja litroja vettä. Vaikka unohdettaisiin valtava vedenkulutus, kylmällä vedellä käsin tiskaava jäähdyttää asuntoa ja astioiden kuivuminenkin vie lämmitysenergiaa. Vaikea kuvitella, että minkään tason rahan säästöjä käsintiskaus tuo verrattuna yleiseen tiskin määrän vähentämiseen.
 
Ilmanvaihto, lvv, ruoanlaitto, astianpesukone, pyykinpesu, viihde, tietokoneet, valaistus. Meillä ei edes ole kylpyhuoneen lattialämmitystä. Oikein nipistämällä viime elokuussa pääsin piirun verran alle 500kWh, mutta siitä alaspäin pitää tehdä jo melko radikaaleja muutoksia ja silti säästöt ovat Wh-luokkaa.
Tietysti, jos sulkee ilmanvaihdon ja lvv:n, ei peseydy eikä pese pyykkiä, ei laita ruokaa, ei käytä astioita, luopuu tietotekniikasta, televisiosta ja musiikista eikä valaise, kulutus lähestyy nollaa. Tai voi katkaista sähköt ja muuttaa hotelliin. Sellainen ei ole mikään varsinainen sähkönsäästövinkki, sillä sen ymmärtää jokainen ilman tätä foorumiakin
 
Ilmanvaihto, lvv, ruoanlaitto, astianpesukone, pyykinpesu, viihde, tietokoneet, valaistus. Meillä ei edes ole kylpyhuoneen lattialämmitystä. Oikein nipistämällä viime elokuussa pääsin piirun verran alle 500kWh, mutta siitä alaspäin pitää tehdä jo melko radikaaleja muutoksia ja silti säästöt ovat Wh-luokkaa.
Peruskulutus on meillä sitten vähän erilainen käsitteenä. Jos kotoa lähtee kuukaudeksi pois, niin tuosta varmaan putoaa vielä puolet veke kun pesukoneiden + viihdelaitteiden käyttö ja kokkaus loppuvat.
 
Tästäkin paistaa läpi, että lienetkö ikinä edes leivinuunia nähnyt. Ensinnäkin nuo laskennalliset arvot on suuntaa antavia. Toisekseen leivinuuniin ei laiteta klapeja vaan halkoja. Kolmannekseen pesällinen ei ole todellakaan mikään 5kiloa. Neljännekseen neljä lämmityskuukautta voi olla jossain Ahvenanmaalla. Vaikka en ole edes puolivälissä Suomea, lämpöä menee 8-9kk vuodesta. Alku ja loppupäässä toki vähemmän. Nämä troillailut menee samaan kategoriaan tuon helpon 2000kwh kk-säästön kanssa.
Oho, meni tunteisiin?
Olet kuitenkin oikeassa, halko on leivinuuniin parempi vaihtoehto, kukaan ei ole muuta väittänytkään, niitä vaan saa aika huonosti jos ei itse tee. Monikaan ei myös välttämättä halua varastoida useaa eri kokoa, vaan tekee kaikista klapeja. Puhutaan siis kiloista, polttopuun nimestä viis. Laskin tuon 4,8kg omien tulipesien mukaan. 2klapia alle, kolme päälle, kolme ylimmäksi. 600g klapin paino oli oman käsillä olevan kopallisen keskiarvo. Tietysti tämä vaihtelee tulisijan mukaan molempiin suuntiin, mutta on suuntaa antava kuitenkin. Aika harva lämmittää tulipesiä 9kk, jos kuitenkin lasketaan sillä, saa sinne leivinuuniin kuitenkin ladata aika ahkerasti puuta, että menee se n14kg päivässä ihan joka päivä. Yleensä ajatellaan, että leivinuunissa poltetaan yksi pikkupesällinen vähintään joka toinen päivä pitämään peruslämpö siellä ja sitten tarpeen tullen kun ruokaa tehdään pesällinen ennen sitä.
 
Taitaa olla uudemmissa taloissa harvinaisia leivinuunit johon lastataan metrin halkoja,omaan 3 tonnin vuolukivi leivinuuni/takka yhdistelmään menee nätisti puolimetrinen molemmille puolille.
 
Tämä on aika kunnioitettava määrä pelkästään leivinuuniin lämmityskauden aikana. Jos lasketaan lämmityskauden olevan vaikkapa 4kk, se tekee noin 6,5 pesällistä päivässä. (1 irtokuutio noin 250kg, 15 irtokuutiota n 3750kg, kuiva 33cm klapi keskimäärin noin 600g, normipesällinen noin 4,8kg, yht noin 780 pesällistä). Vaihtelee tietysti tulisijan ja lämmittäjän mukaan, mutta tuolla määrällä puuta pitäisi kyllä saada leivinuunin lisäksi myös kaikki lämmin vesi ja kaikki ruuanvalmistus kevyesti hoidettua. Pelkästään leivinuunissa tuo määrä puuta poltettuna menee aika paljon harakoille.

Kaikki ei asu Helsingissä, joten lämmityskausi on kyllä ~7kk itsellä riippuen nyt keleistä (syyskuun alussa joutui jo aloittamaan). Eikä kaikkien leivinuunit ole fiilistely uuneja, jossa poltellaan pari risua kun tuo kivaa tunnelmaa. ~20kg-40kg per lämmitys (riippuen miten paljon lämmitetään) menee tuossa uunissa, niin siitä voi laskella paljonko sitä menee. Kyseessä on siis on iso muurattu leivinuuni ~3500kg + muurattu piippu. Eli ei kyllä mene luuloistasi huolimatta harakoille kun sillä lämmitetään taloa.

Ruuanlaitosta on erittäin helppo osaavan säästää. Muutama esimerkki: Uunin käytön lopetus, valmistaa isompia eriä kerrallaan ja harvemmin, painekattila, hidas ja pitkä haudutus. Välttää ylimääräistä tiskiä, käsitiskaus.

Niin ja kun ruoka on tehty jo valmiiksi järkevästi ei siitä voi säästää enää merkittävästi. Muutenkin suorasähköllä olevassa talossa ruuanlaitossa säästämisessä ei ole mitään hyötyä kun se hukkalämpö lämmittää taloa. Toki jos ei fysiikkaa ymmärrä, niin voi olla vaikea käsittää.

En tiedä minkälainen tehomörssäri sulla on, mutta perusjärkevä pc ei vie mahdottomia vaikka olisi päällä 24/7
ja usein sen ei tarvitse olla päällä 24/7. Kaikki muut sähkövehkeet voi myös jättää käyttämättä tai laskea minimiin pakon edessä, ei niitä elämiseen pitäisi kenenkään tarvita pakosti kun pihistellään.

Jos sulla on joku miniläppäri, niin ei vie, kannattaa katsoa mitä tehokkaampi kone vie. Jos tarkoitus on päästä johonkin 500kWh/kk, niin vie kyllä melko paljon. Jos sitä konetta käytetään töihin, niin siitä ei voi säästää tai jää työt tekemättä.

Tämäkin on pakon edessä erittäin helppoa. Suihkuvesi ämpäriin ja retkisuihku, käsitiskaus, ei hanasta tarvitse lämmintä vettä oikein mihinkään laskea.

Tämä on taas näitä ihan järjettömiä ehdotuksia. Käsitiskaus lisää sähkön kulutusta.

Totta, ilmanvaihtoa on pakko lisätä myös samalla ja osa lämmöstä katoaa siinä mukana.

Eli on pakko lisätä lämmitystä, jos ei halua ihan nollaan kämpän lämpöjä laskea.


Niin, seinästä saa rahaa kun käy hakemassa. Isossa kuvassa aika harva on niin onnellisessa asemassa, että yhtäkkinen sanotaan nyt vaikka 6-12000e yhtäkkinen lisä muutamien kuukausien ajalta ei tunnu missään. Tulevista hinnoista ei tiedä mitään, mahdollisesti ensi talvena sama juttu. Lainaa lainan päälle, se on hyvä ratkaisu aina.

Töitä tekemällä sitä rahaa saa ja ei tuollainen 6-12k€ nyt mikään ihmeellinen ole perheelle maksaa muutomassa vuodessa. Paljon järkevämpi kuin homehduttaa talo. Toki jos on perseaukinen, niin ei varmaan kannata asua edes OKT:ssa. Tuollainen raha kun menee jo kevyesti kattoremppaan eikä edes välttämättä riitä. Ensi talveksi kannattaa sitten miettiä onko ko. taloon varaa.


Siitähän tässä nimenomaan on pohjimmiltaan kysymys. Iltapäivälehtien pelottelu on osunut moneen aika syvälle ja lisäksi monella fysiikan ymmärrys ja tietämys talotekniikasta ei ole hirveän vahva. Mukavuuksista (kuten lämpimät pitkät suihkut ja sähkövempeleet elämisen edellytyksenä) ei olla valmiita tinkimään, ei ainakaan kovin mielellään kovin paljoa.

Ei ole, kun puhut, että kulutusta voisi tiputtaa 80% lämmityskaudella. Mukavuudesta tinkimällä varmaan joku 30-50% voi säästää, mutta tuo 80% on utopiaa ellei sitten lämmityksessä siirry puuhun tms. Niin ei tosiaan kaikilla tunnu olevan mitään fysiikan ymmärrystä kun näitä säästöesityksiään täällä laukovat.Alussahan piti siihen päästä pelkästään lämpöjä vähän laskemalla, nyt alkoikin sitten se maalitolppien siirtely.


Sä et vaan osaa pihistää siitä sähköstä. Tuollainen n 500kwh kuussa kyllä riittää varsin hyvin pakon edestä useammankin hengen taloudessa talvikuukautena kun mukavuudesta on halua tinkiä. Vähemmälläkin pääsee erittäin helposti jos puuta käyttää.

Höpöhöpö, tuollainen 500kWh menee monilla perheillä normaalisti jo kesällä eikä välttämättä edes riitä. Kuten useampi on sanonut, niin tuon alle ei kyllä talvella ainakaan pääse mitenkään helposti. Se, että sinulla onnistui siinä 40-luvun talossa ei tarkoita, että kaikilla muillakin onnistuu.
 
Peruskulutus on meillä sitten vähän erilainen käsitteenä. Jos kotoa lähtee kuukaudeksi pois, niin tuosta varmaan putoaa vielä puolet veke kun pesukoneiden + viihdelaitteiden käyttö ja kokkaus loppuvat.
Kokemukseni mukaan noin puolet lähtee ja lähtisi enemmänkin, jos sulkisin palvelimet yms., mutta lasken nuo kaikki peruskulutukseen, koska olen ajatellut, että asunnot on tehty asumista varten.
 
Onhan tuo 500kwh ihan mahdollinen, kun kaikki ylimääräiset sulakkeet vedetään alas ja koko perhe majoittuu vain yhteen huoneeseen ja oleilee siellä ilman käyttösähköä. Huoneen tilavuus riittävän pieneksi, jotta noin 1kWn patteri riittää 70% käyttöasteella pitämään huoneen asuinkelpoisena (pitää jättää vähän varaa, jos tulee kylmempi kuukausi). Siinä se 500kwh sitten olikin. Käytännön haasteen aiheuttaa vesilaitteistojen ja viemäreiden tyhjennys ja pakkassuojaus. Näin on kuitenkin tehtävä, koska tuosta sähköstä ei riitä minkäänlaisen peruslämmön pitämiseen, jos siinä talossa on enemmän kuin se yksi huone.
 
Siitä joka kotiin pörssisähkön tappajaa. Eli periaatteessa kamiina viritetty avotakan hormiin. Aika extreme-viritys, eikä ehkä sovellu jos pikkulapsia tai lemmikkejä talossa. Takkasydänkin ajaisi melkein saman asian.

 
Hiukan jos suurennuslasilla katsoo, niin rouvan ryijy ja puu/muovi lattia taitaa olla turhan lähellä kiuasta. Muutenkin aika killeri viritys. Paikkakunta ei valitettavasti täsmää muuhun päivän uutisointiin. Yritys on kyllä hyvä päästä hengestään.
 
Aikaisemmin kahden hengen kotitaloudessa sähkön käyttö ollut 600-700 kWh /kk, poislukien siis lämmitys. Järkevöittämällä lämpimän veden käyttöä ja muutakin kulutusta en usko tuosta 100 kWh enempää saada tinkittyä kuukauteen. Molemmat ovat pääsääntöisesti ympäri vuorokauden kotona, tulee esim. työvälineiden sähkön käyttö omaan piikkiin (tietotekniikka). Ruuan laitto vie myös enemmän sähköä kun kaikki nykyisin valmistetaan kotona.
5000 kWh lämmitykseen vuodessa, pari astetta pudotettu lämpöjä, nyt 19°. Lisäksi puunpolttoa lisätty, voidaan saada vuositasolla pois 1000-1500 kWh. Yhteensä siis 2500 kWh pudotus vuositasolla maksimissaan kokonaiskulutukseen. Kulutus ollut aiemmin 13500 kWh.
Vanhat, 12 v vanhat lämpöpumput vaihdoin syksyllä uusiin mutta niiden tuoma säästö lienee vähäinen. Vanha, purueristeinen talo ei tyhjästä lämpiä, vaatisi niin ison energiarempan ettei rahoja niistä saisi ikinä takaisin.
Sähkön hinnalla ei säästötalkoisiin merkitystä, lähinnä sähkön riittävyydellä.
 
Hiukan jos suurennuslasilla katsoo, niin rouvan ryijy ja puu/muovi lattia taitaa olla turhan lähellä kiuasta. Muutenkin aika killeri viritys. Paikkakunta ei valitettavasti täsmää muuhun päivän uutisointiin. Yritys on kyllä hyvä päästä hengestään.
Toi harvian kiuas on hyvä kun siinä on niin pienet turvaetäisyydet: 30cm eteen ja sivuille palavaan materiaaliin. Taitaa olla jonkun sortin tuulettuva lisäkuori päällä vakiona. En silti olohuoneeseen tuollaista asentaisi.

Toisaalta ei tarvitse ilmankostutinta kun välillä heittää löylyä.
 
Millä saisi lämpimään käyttöveteen kulumaan vähemmän sähköä? 300l varaajan vaihto pienenpään säästää ehkä 300KWh vuodessa.
 
Toi harvian kiuas on hyvä kun siinä on niin pienet turvaetäisyydet: 30cm eteen ja sivuille palavaan materiaaliin. Taitaa olla jonkun sortin tuulettuva lisäkuori päällä vakiona. En silti olohuoneeseen tuollaista asentaisi.

Toisaalta ei tarvitse ilmankostutinta kun välillä heittää löylyä.
Äijä itse selitti, että metrin verran peltiä täytyy olla edessäpäin. Henk. koht. en turvaetäisyyksistä niin tiedä, mutta tuossa ihan hollilla on muutamakin kohde, jota en ihan heti veisi lähimaillekaan tulenlähdettä. Siinä on aika Simo vaatehuoneelta hei, kun kipinä lentää tuohon pöytäliinaan.
 
Millä saisi lämpimään käyttöveteen kulumaan vähemmän sähköä? 300l varaajan vaihto pienenpään säästää ehkä 300KWh vuodessa.
Käyttämällä sitä lämmintä vettä vähemmän. Ei siihen muuta helppoa ratkaisua ole jos ei jotain lämpöpumppuja lähde ostamaan.
 
Käyttämällä sitä lämmintä vettä vähemmän. Ei siihen muuta helppoa ratkaisua ole jos ei jotain lämpöpumppuja lähde ostamaan.
Vettä ei tuhlata. Onko jollain kokemusta älyvaraajista? Mahtaakohan 150l kokoluokassa edes symtyä säästöä?
 
Millä saisi lämpimään käyttöveteen kulumaan vähemmän sähköä? 300l varaajan vaihto pienenpään säästää ehkä 300KWh vuodessa.

Ei auta varaajan vaihtaminen suorasähkövaraajassa. Pitää vaan vähentää sen lämpimän veden käyttöä. Eli lyhyemmät & kylmemmät suihkut. Ainut miten sen varaajan vaihto säästäisi olisi joku lämpöpumpulla oleva varaaja.
 
Ei auta varaajan vaihtaminen suorasähkövaraajassa. Pitää vaan vähentää sen lämpimän veden käyttöä. Eli lyhyemmät & kylmemmät suihkut. Ainut miten sen varaajan vaihto säästäisi olisi joku lämpöpumpulla oleva varaaja.
Onhan se mahdollista, että pienempi varaaja säteilee ympäristöönsä vähemmän lämpöä, mutta teoreettinen säästö lienee korkeintaan 1-2kwh vuorokaudessa ja siitä pitäisi vähentää hukkalämmöstä saatava hyöty, eli muun lämmitystarpeen väheneminen, jos varaaja on lämmitetyssä tilassa. Lienee siis hyvin todennäköistä, ettei ole järkevää käyttää satoja euroja tai tonnia ehjän varaajan vaihtamiseen.
 
Ei auta varaajan vaihtaminen suorasähkövaraajassa. Pitää vaan vähentää sen lämpimän veden käyttöä. Eli lyhyemmät & kylmemmät suihkut. Ainut miten sen varaajan vaihto säästäisi olisi joku lämpöpumpulla oleva varaaja.
Lämpöpumpullisia ei tuohon käyttöön tehdä.
 
Onhan se mahdollista, että pienempi varaaja säteilee ympäristöönsä vähemmän lämpöä, mutta teoreettinen säästö lienee korkeintaan 1-2kwh vuorokaudessa ja siitä pitäisi vähentää hukkalämmöstä saatava hyöty, eli muun lämmitystarpeen väheneminen, jos varaaja on lämmitetyssä tilassa. Lienee siis hyvin todennäköistä, ettei ole järkevää käyttää satoja euroja tai tonnia ehjän varaajan vaihtamiseen.
Varaajalla alkaa tulla ikä vastaan. Puolet pienemmällä varaajalla hukkalämpö vähenee neljäsosan.
Käyttösähkön kulututusta pitäisi saada vähennettyä jotenkin, vesi on siitä varmaan puolet, vaikea arvioida.
 
Viimeksi muokattu:
Onhan se mahdollista, että pienempi varaaja säteilee ympäristöönsä vähemmän lämpöä, mutta teoreettinen säästö lienee korkeintaan 1-2kwh vuorokaudessa ja siitä pitäisi vähentää hukkalämmöstä saatava hyöty, eli muun lämmitystarpeen väheneminen, jos varaaja on lämmitetyssä tilassa. Lienee siis hyvin todennäköistä, ettei ole järkevää käyttää satoja euroja tai tonnia ehjän varaajan vaihtamiseen.

Toisaalta isossa varaajassa vedenlämpötila voi olla matalampi, joten tuskin hirveästi säästöä tulee kunnolla eristetyssä varaajassa. Toki jos se ei ole lämmitettävässä tilassa, niin sitten. Kuten sanoit niin aika pieni se säästö kuitenkin on suhteessa investointiin. Puhutaan nykyhinnoilla varmaankin tuhannesta eurosta tai yli asennettuna.

Lämpöpumpullisia ei tuohon käyttöön tehdä.

Daikin ainakin mainostaa tekevänsä: Lämpimän käyttöveden lämpöpumpputekniikka
 
Toisaalta isossa varaajassa vedenlämpötila voi olla matalampi, joten tuskin hirveästi säästöä tulee kunnolla eristetyssä varaajassa. Toki jos se ei ole lämmitettävässä tilassa, niin sitten. Kuten sanoit niin aika pieni se säästö kuitenkin on suhteessa investointiin. Puhutaan nykyhinnoilla varmaankin tuhannesta eurosta tai yli asennettuna.



Daikin ainakin mainostaa tekevänsä: Lämpimän käyttöveden lämpöpumpputekniikka
Perus varaaja maksaa tonnin luokkaa, tuo daikin neljä...
Taidan vaan vaihtaa pienemmän varaajan, pienen säästön sekin tuo.
 
Perus varaaja maksaa tonnin luokkaa, tuo daikin neljä...
Taidan vaan vaihtaa pienemmän varaajan, pienen säästön sekin tuo.

Jos se pienempi varaaja hukkaa vaikka 0.5kWh/vrk vähemmän, niin se on vuodessa ~180kWh, eli täysin mitätön määrä. Vaikka maksaisit sähköstä 50snt/kWh siirron kanssa, niin silti säästö olisi 90€/v. Tonnin varaajaa saa tuolla kuoletella reilun vuosikymmenen tuolla sähkön hinnalla. Sähkö ei tule tuolla tasolla pysymään vuosikymmentä, joten investointia ei käytännössä saa kuoletettua tuon varaajan käyttöiän aikana. Jos säätöä haluaa niin lyhyemmät/kylmemmät suihkut. Toki jos se varaaja on pakko vaihtaa, niin sitten ehkä. Tosin sähkön hinnan jossain vaiheessa normalisoituessa voi kirota sitä pientä varaajaa kun lämminvesi loppuu.
 
Jos haluaa säästää, niin ajoittaa sen ison varaajan lämpenemään halpojen tuntien aikana pörssisähkösopparilla.
 
Isomman säästön saa kun laittaa veden lämpötilan hieman kylmemmäksi, esim. 40-50 asteeseen (toki tapauskohtaista et mikä on minimilämpötila jonka jälkeen alkaa tulla kylmiä suihkuja yms). Ja ajastaa vaikka viikon-parin välein varaajan lämmön sinne n. 60-65 asteeseen legionellan nitistämistä varten.
 
Jos se pienempi varaaja hukkaa vaikka 0.5kWh/vrk vähemmän, niin se on vuodessa ~180kWh, eli täysin mitätön määrä. Vaikka maksaisit sähköstä 50snt/kWh siirron kanssa, niin silti säästö olisi 90€/v. Tonnin varaajaa saa tuolla kuoletella reilun vuosikymmenen tuolla sähkön hinnalla. Sähkö ei tule tuolla tasolla pysymään vuosikymmentä, joten investointia ei käytännössä saa kuoletettua tuon varaajan käyttöiän aikana. Jos säätöä haluaa niin lyhyemmät/kylmemmät suihkut. Toki jos se varaaja on pakko vaihtaa, niin sitten ehkä. Tosin sähkön hinnan jossain vaiheessa normalisoituessa voi kirota sitä pientä varaajaa kun lämminvesi loppuu.
Puolet pienemmän vesimäärän lämmittämiseen menee puolet vähemmän energiaa?
Lämmintä vettä kuluu kohtuudella, eikä sen käyttöä voi oikeastaan vähentää. 5min. suihku vie 20l-25l vettä, joten 150l varaajan pitäisi riittää hyvin.
 
Isomman säästön saa kun laittaa veden lämpötilan hieman kylmemmäksi, esim. 40-50 asteeseen (toki tapauskohtaista et mikä on minimilämpötila jonka jälkeen alkaa tulla kylmiä suihkuja yms). Ja ajastaa vaikka viikon-parin välein varaajan lämmön sinne n. 60-65 asteeseen legionellan nitistämistä varten.
Älyvaraajissa lämpötila on ilmeisesti pienempi silloin kun sitä ei käytetä?

Sähkönkulutusta olen saanut reilusti alas, mutta aina voi parantaa. Tavoitteena laskea +30% ilman lämpötilan laskua.
 
Lämpöpumpullisia ei tuohon käyttöön tehdä.

MLP? PILP?

Tai sitten multi-split ilma-ilmalämpöpumppu & käyttöveden lämmitys, esim.:
 
MLP? PILP?

Tai sitten multi-split ilma-ilmalämpöpumppu & käyttöveden lämmitys, esim.:
Eipä oikein kannata vaihtaa sähkölämmityksen tilalle.

Paxilla on pieni lto kone painovoimaisen ilmavaihdon tilalle. Sillä saisi varaajan hukkalämmön talteen ja parannettua ilmanvaihtoa? Tuollaisen saisi kohtuullisella vaivalla asennettua.
 
@petepeluri Sulla siis on se varaaja sisätiloissa ja suora sähkölämmitys?

Jos näin, niin varaajan vaihtaminen pienempään, varaajan lämpötilan laskeminen tai mikään muukaan ei kyllä oikein säästä yhtään mitään, kun sähkölämmitys joutuu kompensoimaan tuota vähentynyttä hukkalämmön tuotantoa.

Älyvaraajissa lämpötila on ilmeisesti pienempi silloin kun sitä ei käytetä?
"Älyä" saa ihan käyttämällä vaikka kelloajastinta tms.
 
@petepeluri Sulla siis on se varaaja sisätiloissa ja suora sähkölämmitys?

Jos näin, niin varaajan vaihtaminen pienempään, varaajan lämpötilan laskeminen tai mikään muukaan ei kyllä oikein säästä yhtään mitään, kun sähkölämmitys joutuu kompensoimaan tuota vähentynyttä hukkalämmön tuotantoa.


"Älyä" saa ihan käyttämällä vaikka kelloajastinta tms.
Mun laskelman mukaan pienempi varaaja säästää 300KWh vuodessa lämmityskuluja.

Älyvaraaja ei ole paljoa kalliimpi... Ehkä täytyy laittaa yksi mini-lto lisää jos ei muuta keksi.
 
Älyvaraaja ei ole paljoa kalliimpi... Ehkä täytyy laittaa yksi mini-lto lisää jos ei muuta keksi.
Läpivirtauslämmitin?, huono puoli siinä vaan, että muutkin vesipisteet, keittiö, wc ja kodinhoitohuone saattaa tarvita vastaavan (pienempi tehoisen) ja tietysti paikoista riippuen myös sähkötöitä.
 
@petepeluri Sulla siis on se varaaja sisätiloissa ja suora sähkölämmitys?

Jos näin, niin varaajan vaihtaminen pienempään, varaajan lämpötilan laskeminen tai mikään muukaan ei kyllä oikein säästä yhtään mitään, kun sähkölämmitys joutuu kompensoimaan tuota vähentynyttä hukkalämmön tuotantoa.


"Älyä" saa ihan käyttämällä vaikka kelloajastinta tms.
Miten lvv:n lämpötilaa säädetään kelloajastimella tms?
 
Puolet pienemmän vesimäärän lämmittämiseen menee puolet vähemmän energiaa?
Lämmintä vettä kuluu kohtuudella, eikä sen käyttöä voi oikeastaan vähentää. 5min. suihku vie 20l-25l vettä, joten 150l varaajan pitäisi riittää hyvin.

Eli vähennät siis veden kulutusta puolella? Jos et niin ei se lämmitykseen käytetty energiamäärä puolitu. Ihan rautalanka esimerkki sen 300l varaajan vedenlämpö laskee käytössä 60c->45c ja 150l varaajan 60c->30c. Kumpikin vaaraja kuluttaa saman verran energiaa lämmittääksen takaisin 60c, jos eristeiden läpi karkaavaa lämpöä ei huomioida. Ero kulutuksessa sen 300l ja 150l varaajan kohdalla on se mitä varaajan eristeiden läpi karkaa, jos käytetyn veden määrä ja lämpötila on sama. Jos varaaja on lämmitettävässä tilassa tuo varaajasta karkaava lämpö jää hyötylämmöksi sisälle. Tälläisessä tilanteessa hyöty on todella minimaalinen. Kuten sanoin, jos se uusi varaaja hukkaa 0.5kWh/vrk vähemmän eristeiden läpi, niin merkitys on erittäin pieni OKT:n koko kulutuksessa. Toki ilmalämpöpumpulla saisi paremmalla hyötysuhteella lämpöä, mutta sekin "hukkalämpö" vähentää pumpun käyttöä joten todellinen säästö on alle 0.5kWh/vrk.
 
Lisäksi on huomiotava sekin että riittääkö 150L isommalle porukalle,vieraille tai muulle tilapäiselle korkeammalle kulutuksella.Helpoimmin säästöä tulee lämpöisen veden käytön vähentämisellä joko pesua tehostamalla tai pesukertoja vähentämällä.
 
Eli vähennät siis veden kulutusta puolella? Jos et niin ei se lämmitykseen käytetty energiamäärä puolitu. Ihan rautalanka esimerkki sen 300l varaajan vedenlämpö laskee käytössä 60c->45c ja 150l varaajan 60c->30c. Kumpikin vaaraja kuluttaa saman verran energiaa lämmittääksen takaisin 60c, jos eristeiden läpi karkaavaa lämpöä ei huomioida. Ero kulutuksessa sen 300l ja 150l varaajan kohdalla on se mitä varaajan eristeiden läpi karkaa, jos käytetyn veden määrä ja lämpötila on sama. Jos varaaja on lämmitettävässä tilassa tuo varaajasta karkaava lämpö jää hyötylämmöksi sisälle. Tälläisessä tilanteessa hyöty on todella minimaalinen. Kuten sanoin, jos se uusi varaaja hukkaa 0.5kWh/vrk vähemmän eristeiden läpi, niin merkitys on erittäin pieni OKT:n koko kulutuksessa. Toki ilmalämpöpumpulla saisi paremmalla hyötysuhteella lämpöä, mutta sekin "hukkalämpö" vähentää pumpun käyttöä joten todellinen säästö on alle 0.5kWh/vrk.
Oikein muutakaan tapaa ei ole pienentää käyttösähkön määrää.

Muutama paneeli katolle on tietysti yksi vaihtoehto. Pieni järjestelmä on vaan suhteessa paljon kalliimpi.
 
Lisäksi on huomiotava sekin että riittääkö 150L isommalle porukalle,vieraille tai muulle tilapäiselle korkeammalle kulutuksella.Helpoimmin säästöä tulee lämpöisen veden käytön vähentämisellä joko pesua tehostamalla tai pesukertoja vähentämällä.
150l riittää helposti omaan käyttöön.
 
Miten lvv:n lämpötilaa säädetään kelloajastimella tms?
Mulle tuli tässä joku ajatussolmu, ei tosiaan voikaan ihan helposti. :geek: Mulla kun on maalämpöpumppu ja siinä valikoissa voi ajastaa lvv:n lämpötiloja kelloajastimella, niin hieman sekoitin.

Mut jos jotain, niin vaikka jokin moottori/karajuttu, joka toimisi NC/NO periaatteella, ts. kun siinä on sähköt niin se vääntää säätimen kohtaan X ja kun ei ole sähköjä niin palautuu kohtaan Y. Niin tätä vois sit perus kelloajastimella ohjailla. Tai vielä parempi olisi se et siinä moottori/karajutussa olisi se kelloajastin ihan itsessään.
 
Oikein muutakaan tapaa ei ole pienentää käyttösähkön määrää.

Muutama paneeli katolle on tietysti yksi vaihtoehto. Pieni järjestelmä on vaan suhteessa paljon kalliimpi.

Merkitystä on sillä käytetyllä vesimäärällä. Ylläpidettävän vesimäärän puolittaminen pienentää vähän energiankulutusta kunnolla eristetystä lämminvesivaraajassa. A-energialuokan 400l lämminvesivaraaja hukkaa vuodessa vähemmän kuin c-luokan 170l varaaja. Jos ulkonäöllä ei ole merkitystä ja tilaa varaajan ympärillä on, niin lisäeristämällä se nykyinen tulet saamaan paljon suuremmat säästöt kuin sillä varajaan pienentämisellä. Lämpimät putket kannattaa myös eristää huolella, koska niistä katoaa melkoisesti lämpöä vuodessa.
 
Merkitystä on sillä käytetyllä vesimäärällä. Ylläpidettävän vesimäärän puolittaminen pienentää vähän energiankulutusta kunnolla eristetystä lämminvesivaraajassa. A-energialuokan 400l lämminvesivaraaja hukkaa vuodessa vähemmän kuin c-luokan 170l varaaja. Jos ulkonäöllä ei ole merkitystä ja tilaa varaajan ympärillä on, niin lisäeristämällä se nykyinen tulet saamaan paljon suuremmat säästöt kuin sillä varajaan pienentämisellä. Lämpimät putket kannattaa myös eristää huolella, koska niistä katoaa melkoisesti lämpöä vuodessa.
Käytettyyn vesimäärään ei voi vaikuttaa. Säästöt on saatava muualta. Varaaja menee vaihtoon, mallia yritän keksiä.
 

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjuista
259 283
Viestejä
4 502 748
Jäsenet
74 377
Uusin jäsen
hcolyle

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom