Tuomionpäivän välttäminen eli miten pihistää energiaa

Vähän riippuu, harvalla on varaaja olohuoneessa, jossa hukkalämpö lämmittää suoraan huoneilmaa. Monesti varaaja on kellarissa, pannuhuoneessa tms teknisessä tilassa, jossa hukkalämpö on käytännössä katsoen ihan kirjaimellisesti hukkalämpöä.
Monessa muussakin laitteessa on ihan sama juttu, teoriassa laitteen hukkalämpö kyllä voi huonetta lämmittää, mutta käytäntö voi olla toinen juttu. Esimerkiksi nyt vaikka hehkulamppu katossa, hukkalämpöä kyllä, käytännössä kuitenkaan se ei oikein lämmityskustannuksissa näy kun sen lediin vaihtaa.
Ei kai siitä hukkalämmöstä ole hyötyä, jos lämmittää ilpillä tai kaukolämmöllä, jos on sähköä halvempi. Meillä tuntuu runsas 30-vuotias VLM-300 vievän yökäytössä enemmän, kuin päiväkäytössä.
 
Joulun korkein kulutus ollut 16 päivä. 180 neliötä lämmitettävää ja varasto missä lämpö laskettu 12 asteeseen. Joulukuussa eiliseen päivään mennessä reilu 1700kW


B92B4DDA-B61C-44A0-9D39-D2E6118FC943.jpeg
 
Ei kai siitä hukkalämmöstä ole hyötyä, jos lämmittää ilpillä tai kaukolämmöllä, jos on sähköä halvempi. Meillä tuntuu runsas 30-vuotias VLM-300 vievän yökäytössä enemmän, kuin päiväkäytössä.

Tottakai siitä on hyötyä, lämpöpumpun tarttee pumpata vastaava määrä vähemmän energiaa taloon kun mitä hukkalämpöä varaajasta tulee. Tokikin niin, että lämpöpumpun hyötysuhde kun on yli 1, niin lämpöpumpulla on halvempaa lämmittää mitä varaajan hukkalämmöllä, mutta ei kuitenkaan täysin hukkaan menee. Takaisinmaksuajoissa sit pitää laskea hukkalämmön vaikutus lämmitykseen höytysuhteineen.

Eikä se niinkään yksinkertaista ole, että teknisessä tilassa ei hukkalämpö hyödyttäisi mitään. Riippuu missä tekninen tila on, itsellä täsmälleen keskellä taloa, alakerrassa kaksikerroksisessa talossa. Hukkalämpö lämmittää teknistä tilaa ja tekninen tila lämmittää asuttuja huoneita.
 
Eikä se niinkään yksinkertaista ole, että teknisessä tilassa ei hukkalämpö hyödyttäisi mitään. Riippuu missä tekninen tila on, itsellä täsmälleen keskellä taloa, alakerrassa kaksikerroksisessa talossa. Hukkalämpö lämmittää teknistä tilaa ja tekninen tila lämmittää asuttuja huoneita.

Olet aivan oikeassa teoriasta (energia ei katoa mihinkään), mutta käytännössä on taloudellisempaa laittaa sitä lämpöä mahdollisimman suoraan sinne mihin sitä halutaan ja välttää kaikenlaista hukkalämpöä kaikissa laitteissa. Sulla on aika ideaali tilanne kun tekninen tila on keskellä taloa, kokonaishäviöt on silloin hyvin pienet, kuitenkin jos sun teknisen tilan vehkeet lopettaisi hukkalämmön tuottamisen, ei se todellisuudessa vastaavasti samassa suhteessa näkyisi sun lämmitystarpeen lisääntymisenä muualla.
 
Mä olen miettinyt lvv:n päivittämistä tuollaiseen lämpöpumpulliseen, ensin meinasin että vaihtaa koko varaajan, mutta tuo nykyinen onkin rosterinen.

Yksi vaihtoehto olisi se multiheater, jonka voisi asentaa lto koneen perään, kireämmillä pakkasilla laite todennäköisesti ei juuri yli cop 1 mene mutta eipä niitä kovia pakkasia kovin paljoa ole.

Jonkinlainen tilaongelma on vielä, tuonne lvv:n jalustaan on tungettu myös jakotukit, se on ihan järjetön härdelli, eikä varmaankaan myöskään vesieristyksen kannalta mikään optimi ratkaisu.
 
Sitten koitti lauantai ja lapset läträsivät sen koko 200l, jonka jälkeen tarjoiltiin vain +5 asteista vettä. Eikä se alkanut millään lämmittämään, kun ihan kohta on halvempaa tarjolla. Eihän siinä auttanut kuin 5-asteisesta suihkusta suoraan pakkaseen ja tekniseen tilaan ja vääntämään Nibestä hiiteen tuommoiset optimoinnit.

Noissa lämpöpumpuissa pitäisi olla mikrofoni että tunnistaisi kun akka kiroilee suihkussa löisi täydet kierrokset kompressorriin ja kaikki lämpövastukset päälle että tulisi lämmintä heti.
 
Löytyipäs vielä talossa kohtia missä pystyin pihistämään sähkönkulutusta. Kellarissa on autotalli varastona, kodinhoitohuone ja pesutilat saunalla ja Vallox 95 hoitaa siellä ilmanvaihdon. Kodinhoitohuoneessa lattialämmitys sähköllä ja pukuhuoneessa ja pesutiloissa vesikiertoinen lattialämmitys joka lämpenee öljyllä. Tähän asti kuivatettu pyykkiä kodinhoitohuoneessa ja nyt laitoin pyykkinarut pukuhuoneeseen ja kuivaustelineen pesuhuoneeseen. Valloxin jälkilämmitys oli unohtunut 18 asteeseen ja sen laitoin nollaan ja samoin pudotin tehonsäädön nopeuden ykköselle. Kodinhoitohuoneen lattialämmitystä pudotin hieman.

Yöllinen minimi kulutus putosi 1,7 kWh -> 0,7 kWh ja kolmen vuorokauden otannalla vuorokauden kulutus putosi yli 15 kWh.
 
Pikkuvaraaja voi ollakin pistorasian takana, mutta "oikeissa" lämminvesivaraajissa on yleensä rajummat vastukset, jolloin pistorasiakytkentä ei ole mahdollinen.
Meillä on 280l varaaja kytketty yhteen vaiheeseen ja sillä on sähkötaulussa oma 16A:n sulake. En usko, että edes on kovin harvinainen kytkentä vanhoissa taloissa. 16A:n sulake kuitenkin kestää melkein 4 kW:n tehon, joka ainakin meillä riittää hyvin lämmittämään veden yön aikana. Tämä tietysti riippuu kulutuksesta.

Lisätty: Periaatteessa 16A sulake mahdollistaisi 270 litran vesimäärän lämmittämisen 10 --> 60 astetta viidessä tunnissa. En nyt muista mikä mahtaa oll varaajamme vastusten teho, mutta jos se on 2 kW, vie lämmitys n. 9,5 tuntia. Tilanne on worst case scenario, sillä normaalielämässä lämmin vesi ei ole vielä koskaan meiltä loppunut.
 
Viimeksi muokattu:
Meillä on 280l varaaja kytketty yhteen vaiheeseen ja sillä on sähkötaulussa oma 16A:n sulake. En usko, että edes on kovin harvinainen kytkentä vanhoissa taloissa. 16A:n sulake kuitenkin kestää melkein 4 kW:n tehon, joka ainakin meillä riittää hyvin lämmittämään veden yön aikana. Tämä tietysti riippuu kulutuksesta.

On niitä monenlaisia vehkeitä ja kytkentöjä olemassa, ei yksivaiheinen kytkentä mikään harvinainen ole, voi myös olla useammalla vastuksella varustettu pönttö, joka sitten paikasta riippuen on kytketty kolmivaiheiseksi tai sitten vaikka vaan yksi vastus on kytketty. Uskallan silti vahvasti mutuilla kytkettyjen vaiheiden lukumäärästä riippumatta, että pääsääntöisesti isommat varaajat on alunperin kytketty kiinteästi (ilman pistorasiaa välissä) joka tässä oli kysyjällä pointtina.
 
On niitä monenlaisia vehkeitä ja kytkentöjä olemassa, ei yksivaiheinen kytkentä mikään harvinainen ole, voi myös olla useammalla vastuksella varustettu pönttö, joka sitten paikasta riippuen on kytketty kolmivaiheiseksi tai sitten vaikka vaan yksi vastus on kytketty. Uskallan silti vahvasti mutuilla kytkettyjen vaiheiden lukumäärästä riippumatta, että pääsääntöisesti isommat varaajat on alunperin kytketty kiinteästi (ilman pistorasiaa välissä) joka tässä oli kysyjällä pointtina.
Tarkistin kytkennän, ja varaajassa on kolme kilowatin vastusta, ja kaikki on kytketty samaan vaiheeseen. Eli tämän varaajan lämpenemisnopeuden kannalta on yhdentekevää, onko se kytketty kolmeen vai yhteen vaiheeseen. Ja kyllä, kyseessä on ihan oikea varaaja, jossa on "rajut" vastukset.
 
Tarkistin kytkennän, ja varaajassa on kolme kilowatin vastusta, ja kaikki on kytketty samaan vaiheeseen. Eli tämän varaajan lämpenemisnopeuden kannalta on yhdentekevää, onko se kytketty kolmeen vai yhteen vaiheeseen. Ja kyllä, kyseessä on ihan oikea varaaja, jossa on "rajut" vastukset.
Me puhutaan ihan eri asioista, ei kukaan ole väittänyt etteikö tuollainen varaaja tai kytkentä olisi mahdollinen, eikä kukaan ole puhunut myöskään lämmitysnopeudesta mitään. Kysymys oli siitä, että useammin se iso varaaja on kytketty kiinteällä vedolla, kuin että siinä olisi pistorasia välissä vaikka se mahdollista olisikin.
 
Eikö kaikkein parasta energiatalouden kannalta ole lämmittää suihkuvesi läpivirtauslämmittimellä suihkun vierellä? Suihkussakäynnin ajoituksella sitten säätää sähkön hinnan kukkarolle sopivaksi.
 
Eikö kaikkein parasta energiatalouden kannalta ole lämmittää suihkuvesi läpivirtauslämmittimellä suihkun vierellä? Suihkussakäynnin ajoituksella sitten säätää sähkön hinnan kukkarolle sopivaksi.

Paljon pienempään sähkönkulutukseen pääsee pumpputekniikkaa hyödyntämällä. Lisäksi sähköinen läpivirtauslämmitin vaatii ihan tolkuttomasti tehoa, jos sillä on tarkoitus normaali suihkussa käynti mahdollistaa. Tarvittava teho lienee jossain ~30kW tienoilla (perus ~12l/min virtaamalla), eli normaalilla okt:n sähköliittymällä ei onnistu.
 
Eikö kaikkein parasta energiatalouden kannalta ole lämmittää suihkuvesi läpivirtauslämmittimellä suihkun vierellä? Suihkussakäynnin ajoituksella sitten säätää sähkön hinnan kukkarolle sopivaksi.

Ei kyllä ole. Jos raha on mikä ratkaisee niin ehkä silloin moinen on "järkevä". Lämpöpumpullahan käyttövettä voi lämmitellä oikein hyvällä hyötysuhteella.
 
Eikö kaikkein parasta energiatalouden kannalta ole lämmittää suihkuvesi läpivirtauslämmittimellä suihkun vierellä? Suihkussakäynnin ajoituksella sitten säätää sähkön hinnan kukkarolle sopivaksi.

Joku voi korjata, jos laskin väärin, mutta jos haluaa lämmittää vettä 9,6L/minuutissa +40 astetta niin se edellyttäisi 26,9kw sähkövastusta, joka taas kolmivaiheisena olisi noin 40A, pelkästään yhdelle suihkulle. Koko talolle pitäisi siis ottaa esim. 3x63A-liittymä, että "säästäisi" sen varaajan puutteen ja toisaalta niitä lämmittimiä pitäisi olla jokaisessa käyttöpisteessä, eikä vain suihkussa. Tuon päälle sitten pitäisi laittaa kello herättämään klo. 01:00, että saa halvalla sähköllä suihkuteltua.
 
Huonosti muotoilin tuon aikaisemman viestini. Tottakai lämpöpumput parantavat hyötysuhdetta. Aikaisemmassa keskustelussa pyrittiin kuitenkin minimoimaan sähköllä lämmitettävän veden hukkalämpö. Se on pienin lämmittämällä vesi vasta käyttökohteessa.
 
Joku voi korjata, jos laskin väärin, mutta jos haluaa lämmittää vettä 9,6L/minuutissa +40 astetta niin se edellyttäisi 26,9kw sähkövastusta, joka taas kolmivaiheisena olisi noin 40A, pelkästään yhdelle suihkulle. Koko talolle pitäisi siis ottaa esim. 3x63A-liittymä, että "säästäisi" sen varaajan puutteen ja toisaalta niitä lämmittimiä pitäisi olla jokaisessa käyttöpisteessä, eikä vain suihkussa. Tuon päälle sitten pitäisi laittaa kello herättämään klo. 01:00, että saa halvalla sähköllä suihkuteltua.
22.3KWh riittäisi 10l virtaamalla jos veden lämmittää +38c lämpötilaan (+6:sta). Ei tekisi edes tiukkaa 50A sulakkeilla.
 
22.3KWh riittäisi 10l virtaamalla jos veden lämmittää +38c lämpötilaan (+6:sta). Ei tekisi edes tiukkaa 50A sulakkeilla.

KSOY veloittaa 3x50A liittymästä 36,40€/kk enemmän kuin 25A, eli 2kwh/vrk kulutuksen laskulla sähkön pitäisi maksaa (yöllä) keskimäärin 0,6067€/kwh, että pääsisi käyttökustannuksissa edes samaan tasoon kuin perus varaajan kanssa. Jos läpivirtauslämmittimiä halajaisi niin fiksumpaa rajoittaa veden virtaus niin alhaiseksi, että liittymän sulakekokoa ei tarvitse nostaa. Joku 7L/min virtaama, niin 15kw voisi riittää. Ehkä sinun siis kannattaa laittaa sen vanhan varaajan tilalle tuollainen ja peseytyä vain yöaikaan? Se saattaa vaan sitten olla ikävää, jos yksi käy suihkussa ja toinen pesee käsiä niin kylmä yllättää.
 
Alitehoinen läpivirtauslämmitin opettaisi kyllä säästämään energiaa kun vesi kylmää ja sen takia virtaamaakin tulee pienennettyä. Aasiassahan noita käytetään jopa hotelleissa, olen kokeillut.

Edit: Sit otin järjen käteen ja lämmitin vie yhtä paljon sähköä virtaamasta riippuen. No mut opettaa noinniinkuin muuten.
 
Viimeksi muokattu:
Huomautus - älä keskustele onelinereillä, pyri selkeään vastavuoroiseen keskusteluun jossa perustelet viestisi selkeästi
KSOY veloittaa 3x50A liittymästä 36,40€/kk enemmän kuin 25A, eli 2kwh/vrk kulutuksen laskulla sähkön pitäisi maksaa (yöllä) keskimäärin 0,6067€/kwh, että pääsisi käyttökustannuksissa edes samaan tasoon kuin perus varaajan kanssa. Jos läpivirtauslämmittimiä halajaisi niin fiksumpaa rajoittaa veden virtaus niin alhaiseksi, että liittymän sulakekokoa ei tarvitse nostaa. Joku 7L/min virtaama, niin 15kw voisi riittää. Ehkä sinun siis kannattaa laittaa sen vanhan varaajan tilalle tuollainen ja peseytyä vain yöaikaan? Se saattaa vaan sitten olla ikävää, jos yksi käy suihkussa ja toinen pesee käsiä niin kylmä yllättää.
5.50e/kk max 3x63A.
 
Ei tule mitenkään halvaksi jos tarvitsee viiteen pisteeseen asentaa virtauslämmitin jonka vaatisi meilläkin.Voi toimia jossain kesämökillä tai pienessä mummonmökissä.
 
Kertonee jotain virtaavan veden lämmittämiseen vaadittavasta tehosta. Meillä kaukolämpö, jossa ei erillistä lämminvesivaraajaa. Koko 140 neliöisen kämpän lattialämmityksen lämmönvaihtimen teho n. 12kw. Käyttöveden lämmönvaihtajan teho 60kw.
 
Kyse on tyhjäkäyntikulutuksista, ei käytöstä.
En huomannut, oliko ketjussa mainittu lämpimän käyttöveden kierto. Mutta se ainakin lisää tyhjäkäyntikulutusta todella paljon. Meillä maalämpöpumppu, jossa sisäinen 180 litran varaaja. Tein kerran testin siitä, miten nopeasti LKV-kierto tyhjentää varaajan ilman, että hanasta laskee pisaraakaan lämmintä vettä. Kokeenperusteella laskettu keskimääräinen lämpöhäviö kierron ollessa päällä oli noin 800 W eli lähes 20 kWh vuorokaudessa. Toki se häviö menee asunnon lämmitykseen lämmityskaudella, mutta....
 
Sekoitetaanko täällä nyt energian ja siirron perusmaksuja, kun pääsulaketta kasvatetaan?

Aika outoa, jos 63A saa muutamalla eurolla. Ottaisin heti, jos taskurahoilla saisi. Pelkkä liittymismaksu olisi jo tuhansia euroja kalliimpi.
 
En huomannut, oliko ketjussa mainittu lämpimän käyttöveden kierto. Mutta se ainakin lisää tyhjäkäyntikulutusta todella paljon. Meillä maalämpöpumppu, jossa sisäinen 180 litran varaaja. Tein kerran testin siitä, miten nopeasti LKV-kierto tyhjentää varaajan ilman, että hanasta laskee pisaraakaan lämmintä vettä. Kokeenperusteella laskettu keskimääräinen lämpöhäviö kierron ollessa päällä oli noin 800 W eli lähes 20 kWh vuorokaudessa. Toki se häviö menee asunnon lämmitykseen lämmityskaudella, mutta....
Meillä kierto menee rättipattereiden kautta niin sammutan kierron kesäksi. Ja muutenkin kesällä "seisonut" vesi on lämpimämpää kuin talvella kun putket ei ole niin kylmiä...
 
Sekoitetaanko täällä nyt energian ja siirron perusmaksuja, kun pääsulaketta kasvatetaan?

Aika outoa, jos 63A saa muutamalla eurolla. Ottaisin heti, jos taskurahoilla saisi. Pelkkä liittymismaksu olisi jo tuhansia euroja kalliimpi.
Liittymismaksu voi ollakin uudelle talolle. Mutta kun sama liittymä on ollut jo melkein 50v, niin mitään lisäkustannuksia siitä ei tule sen paremmin siirron kuin sähkön myyjän taholtakaan.
 
Viimeksi muokattu:
Onko porukka viritellyt jotain pädiä tms seinälle jossa reaaliajassa sähkönhinta ja ennuste? Ei liene kovin vaikeata, mietin vain mikä sivusto tarjoaisi vaikka tunnin välein päivittyvän tilanteen?
 
Onko porukka viritellyt jotain pädiä tms seinälle jossa reaaliajassa sähkönhinta ja ennuste? Ei liene kovin vaikeata, mietin vain mikä sivusto tarjoaisi vaikka tunnin välein päivittyvän tilanteen?

Seuraavan päivän hinta päivittyy klo 14 jälkeen eikä se siitä muuksi muutu. Asenna joku appi puhelimeen ja katso hinta siitä. Itellä on spot.ti puhelimessa.
 
Onko porukka viritellyt jotain pädiä tms seinälle jossa reaaliajassa sähkönhinta ja ennuste? Ei liene kovin vaikeata, mietin vain mikä sivusto tarjoaisi vaikka tunnin välein päivittyvän tilanteen?

Yhden ruudun näkymä vaikkapa pädille seinään:




Muita Vaihtoehtoja:

Lähetä sivuston ylläpitäjä ja rahoittajalle (en minä) kahvia:

 
Yhden ruudun näkymä vaikkapa pädille seinään:




Muita Vaihtoehtoja:

Lähetä sivuston ylläpitäjä ja rahoittajalle (en minä) kahvia:


Tää olis aika hyvä, olisi vielä parempi jos saisi vähän lisää tulevia tunteja niin voisi puolisokin vähän alkaa suunnittelemaan sähkönkäyttöä.
 
Sekoitetaanko täällä nyt energian ja siirron perusmaksuja, kun pääsulaketta kasvatetaan?

Aika outoa, jos 63A saa muutamalla eurolla. Ottaisin heti, jos taskurahoilla saisi. Pelkkä liittymismaksu olisi jo tuhansia euroja kalliimpi.
Ei. Siirron perusmaksu on 5.5e/kk.
 
Ei. Siirron perusmaksu on 5.5e/kk.

Oletko koskaan ajatellut perustella näitä 1-2 lauseen viestejäsi hieman enemmän niin niistä voisi olla jopa hyötyä jollekin?


Sekoitetaanko täällä nyt energian ja siirron perusmaksuja, kun pääsulaketta kasvatetaan?

Aika outoa, jos 63A saa muutamalla eurolla. Ottaisin heti, jos taskurahoilla saisi. Pelkkä liittymismaksu olisi jo tuhansia euroja kalliimpi.

Tosiaan näyttäisi Caruna Espoo Oyn siirtohinnastossa olevan 5,90e/kk perusmaksu yleissiirrolla, riippumatta sulakekoosta (max63A). Kun taas Caruna Oyn siirtomaksut riippuu sulakkeen koosta ja ovat 19-123e/kk.
 
Oletko koskaan ajatellut perustella näitä 1-2 lauseen viestejäsi hieman enemmän niin niistä voisi olla jopa hyötyä jollekin?
Mitä muuta tuohon pitäisi vastata jos kysytään sekoitetaanko nyt energian ja siirron perusmaksut?
Vastaus siihen on ei, siirron perusmaksu on 5.5e/kk.
 
Mitä muuta tuohon pitäisi vastata jos kysytään sekoitetaanko nyt energian ja siirron perusmaksut?
Vastaus siihen on ei, siirron perusmaksu on 5.5e/kk.

Tämä on keskustelufoorumi, ei chatti. Keskustelufoorumeilla on suotavaa perustella ja taustoittaa tai edes vittuilla vähän, mutta ei heittää jatkuvasti onelinereitä kuten chattiin. Esim. sähkönsiirtoyhtiön nimi olisi kiinnostavaa tietoa monelle.
 
Tämä on keskustelufoorumi, ei chatti. Keskustelufoorumeilla on suotavaa perustella ja taustoittaa tai edes vittuilla vähän, mutta ei heittää jatkuvasti onelinereitä kuten chattiin. Esim. sähkönsiirtoyhtiön nimi olisi kiinnostavaa tietoa monelle.
Kerroin siirron olevan 5.50e/kk max 3x63A. Hintaa on vaikea sen tarkemmin kuvailla. Helen tarjoaa tuon hinnan.
 
Onko porukka viritellyt jotain pädiä tms seinälle jossa reaaliajassa sähkönhinta ja ennuste? Ei liene kovin vaikeata, mietin vain mikä sivusto tarjoaisi vaikka tunnin välein päivittyvän tilanteen?
Vanhassa Android pädissä sähköseuranta äppi ja kun napista painaa näytön päälle niin näkee siitä heti hinnan. Aika kätevä.
 
Me puhutaan ihan eri asioista, ei kukaan ole väittänyt etteikö tuollainen varaaja tai kytkentä olisi mahdollinen, eikä kukaan ole puhunut myöskään lämmitysnopeudesta mitään. Kysymys oli siitä, että useammin se iso varaaja on kytketty kiinteällä vedolla, kuin että siinä olisi pistorasia välissä vaikka se mahdollista olisikin.
Toimintaasi kutsutaan maalitolppien siirtelemiseksi. Minä puhun täsmälleen samasta asiasta kuin sinäkin:
Pikkuvaraaja voi ollakin pistorasian takana, mutta "oikeissa" lämminvesivaraajissa on yleensä rajummat vastukset, jolloin pistorasiakytkentä ei ole mahdollinen.
 
Minä puhun täsmälleen samasta asiasta kuin sinäkin:
Näköjään lukemisen ymmärtäminen on toisille aika ylivoimaisen vaikea asia.:rolleyes:

Tarkistin kytkennän, ja varaajassa on kolme kilowatin vastusta, ja kaikki on kytketty samaan vaiheeseen. Eli tämän varaajan lämpenemisnopeuden kannalta on yhdentekevää, onko se kytketty kolmeen vai yhteen vaiheeseen. Ja kyllä, kyseessä on ihan oikea varaaja, jossa on "rajut" vastukset.
Tuollaista 3x1kW vastusta ei voi sanoa rajuksi kun lvv:stä puhutaan, kyllä tuo on melko pieni vastus 280l varaajaan. Yleisemmin pyöritään siellä lähempänänä 10kW tai ylikin "normaalilla" n. 200-300l varaajalla. Esim omassa 180l varaajassa on 15kW (9+6). On niitä varaajia pienillä vastuksillakin käytössä, en ole muuta väittänytkään. Sanoin myös, että usein lvv:n yhteydessä on talon lämmityskierto. En ole sanonut, etteikö olisi yksivaiheisia varaajia tai muuten varaajia jotka voisi kytkeä yksivaiheiseksi tai etteikö olisi yksivaiheisia varaajia, joihin voisi kytkeä pistorasian väliin. Sanoin, että USEAMMIN se normaali iso varaaja on kytketty kiinteällä vedolla ilman pistorasiaa, kuin pistorasian kanssa ja että "oikeissa" lämminvesivaraajissa on YLEENSÄ rajummat vastukset, joihin ei voi pistorasiakytkentää tehdä.

Mä en löydä paksumpaa rautalankaa just nyt mistä tämän sulle osaisin selvemmin vääntää, mutta jos sun 3kW varaaja on sun omasta mielestäsi rajun tehoinen, niin asia OK.
 
Tämä on keskustelufoorumi, ei chatti. Keskustelufoorumeilla on suotavaa perustella ja taustoittaa tai edes vittuilla vähän, mutta ei heittää jatkuvasti onelinereitä kuten chattiin. Esim. sähkönsiirtoyhtiön nimi olisi kiinnostavaa tietoa monelle.

Tää oli päivän paras XD


Mut joo aiheesta. Tuo 5,5€/kk max 63A on tarkoitettu kerrostaloihin... Max 10MWh/v Eli ei sovellu iotekkiläisille joilla on tekniikkaa maximit ja kulutus yli tuon. En tiedä mitä tekisivät jos kulutus menee yli.


Yleensähän nuo mitä itse huomannut niin kk maksu muuttuu pääsulakekoon mukaan. Helenillä ei visisin.

e: Oikoluin nopsaa ei se oli max 10MWh/v vaan preemiot on tuossa korkeammassa siirron kWh hinnassa. Kannattavuus raja varmaankin menee tuossa noin 10MWh paikkeilla.
 
Aikasiirron kannattavuus laski kun aikoja yhtenäistettiin, ja viikonloppuihin tuli myös päivähinnat siirtoon.
 
Näköjään lukemisen ymmärtäminen on toisille aika ylivoimaisen vaikea asia.:rolleyes:


Tuollaista 3x1kW vastusta ei voi sanoa rajuksi kun lvv:stä puhutaan, kyllä tuo on melko pieni vastus 280l varaajaan. Yleisemmin pyöritään siellä lähempänänä 10kW tai ylikin "normaalilla" n. 200-300l varaajalla. Esim omassa 180l varaajassa on 15kW (9+6). On niitä varaajia pienillä vastuksillakin käytössä, en ole muuta väittänytkään. Sanoin myös, että usein lvv:n yhteydessä on talon lämmityskierto. En ole sanonut, etteikö olisi yksivaiheisia varaajia tai muuten varaajia jotka voisi kytkeä yksivaiheiseksi tai etteikö olisi yksivaiheisia varaajia, joihin voisi kytkeä pistorasian väliin. Sanoin, että USEAMMIN se normaali iso varaaja on kytketty kiinteällä vedolla ilman pistorasiaa, kuin pistorasian kanssa ja että "oikeissa" lämminvesivaraajissa on YLEENSÄ rajummat vastukset, joihin ei voi pistorasiakytkentää tehdä.

Mä en löydä paksumpaa rautalankaa just nyt mistä tämän sulle osaisin selvemmin vääntää, mutta jos sun 3kW varaaja on sun omasta mielestäsi rajun tehoinen, niin asia OK.
Kyllä nuo tavalliset n 150-300L käyttövesivaraajat on ihan yleisesti 2000-3000W tehoisia. Lämmitykseen jos on varaaja, niin niissä sitten isommat tehot. Meillä on 300L Haato ja 3-vaiheeseen kytketty 3x10A sulakkeiden taakse.
 
Kyllä nuo tavalliset n 150-300L käyttövesivaraajat on ihan yleisesti 2000-3000W tehoisia. Lämmitykseen jos on varaaja, niin niissä sitten isommat tehot. Meillä on 300L Haato ja 3-vaiheeseen kytketty 3x10A sulakkeiden taakse.
Hyvä huomio. Tuosta se ero sitten tulee näkemyksissä, mulla oli enemmän mielessä ne myös lämmityskäyttöön osallistuvat varaajat.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
257 608
Viestejä
4 478 502
Jäsenet
73 962
Uusin jäsen
askor

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom