Tuomionpäivän välttäminen eli miten pihistää energiaa

[Pakana]

Ihan yhtälailla se purueristeisessäkin se kosteus alkaa tiivistymään väärään paikkaan kun lämpötila laskee. Onneksi pakkasella kosteus luonnostaan on hyvin vähäistä.

 

[petepeluri]

Ihan samalla tavalla pystyy uudemmassakin sähkölämmitteisessä lämmitystä ja kuuman veden kulutusta vähentämään kuin vanhemmassa sähkölämmitteisessä, ei se talon valmistusvuosi siihen liity mitenkään, kyllähän täällä monikin on kirjoittanut sähkölaskunsa olevan talvella 2,5-3t kwh ja ylikin. Nimenomaan lämmityksestä se kulutus tulee. Uudemmissa taloissa voi olla muutama ilmanvaihtopropeli enemmän, mutta ei ne kulutuksen vähentämistä estä. Jollain ilmeisesti joku harhaluulo, että vanhassa talossa voi ihan hyvin olla 12 asteessa pakon edestä, mutta uudemmassa ei? Nythän ei puhuta mukavuuslämmöstä, vaan siitä että jos on pakko (rahat ei riitä kalliiseen sähköön samalla kulutuksella kuin aikaisemmin) sitä kulutusta kyllä voi vähentää ihan dramaattisesti. Tuo mun alkuperäinen vastaus koski kirjoittajan viestiä, jossa sanottiin että lämmitystä ei kannata pienentää, kun sillä parin asteen vähennyksellä saatava säästö on niin minimaalinen. Jos kulutusta ei kannata jonkun vähentää, silloin voi ihan hyvin sanoa, että näille kavereille on sähkö vielä halpaa.

Parin asteen pudotuksella säästäisi luokkaa muutamia kymmeniä kilowattitunteja kuukaudessa. Tuolla ei ole mitään merkitystä ellei kilowattitunnin hintaa lasketa euroissa.

 

[Kvarkki]

Tuossa on jokin vettäsäästävä rengas. Reilu 4l/min. toimii hyvin.

Sori, mutta vahvasti epäilen tuon olevan just sellainen paska, josta puhuin. Iso pää ja pieni virtaama. Vertailun vuoksi Oras Apollo ECOn virtaama on 7 l/min ja sekin on perusversioon nähden ihan perseestä. Riittävästi vettä antavassa perusversiosssa 18 l/min - Jos siis pitää täysillä mikä suinkaan ei ole mikään pakko esim. vartalonpesun aikana. Näissä on vähän sama homma kuin jonkun säästösuuttimen pistäminen keittiössä tiskialtaan hanaan, siinä sitten odotellaan veden valumista vaikka lopputuloksena ihan saman verran vettä kuluu/tarvitaan. Toki ymmärrän kyllä näkökulman, että helpompi ostaa 20 euron säästöhana kuin kertoa puolisolle, että nyt olis aika lyhentää pesuhetkeä puoleen. Jälkimmäinenhän se varsinainen ongelma on eikä hanan tyyppi.

e: Apollo ei taida olla edes se oikea tyyppi tai sitten on tullut uusi mallisto. Oraksen sivuilla oleva on ainakin kovin ison oloinen siihen perinteiseen malliin nähden - Mielestäni sekin oli Apollo, mutta saatan olla väärässä.

e2: Apollo 242068-11 on se vanha kunnon perinteinen (ulkonäöltään ainakin, tää taitaa olla joku epämääräinen malli muuten).

 

[asentaja1]

Parin asteen pudotuksella säästäisi luokkaa muutamia kymmeniä kilowattitunteja kuukaudessa. Tuolla ei ole mitään merkitystä ellei kilowattitunnin hintaa lasketa euroissa.

Sen takia mä kirjoitinkin, että sitä lämpötilaa voi kyllä tiputtaa paljon enemmänkin kuin pari astetta jos tuntuu sähkö kalliilta, jos ei tunnu kalliilta sitten voi taputtaa itseään selkään koska liksa on kohdallaan.

Edelleenkään tuollainen esittämäsi vähentäminen viidennekseen alkuperäisestä ei ole mitenkään realistinen, ellei aiemmin sitten ole kulutettu ilman huolenhäivää vanhassa talossa. Ainut miten tuohon voisi uudemmassa päästä on sammuttamalla sähkölämmityksen ja alkamalla lämmittää puulla. Eli väitteesi, että 2000-3000kWh/kk säästöön pääsisi lämpöjä tiputtamalla ei ole mitenkään realistinen, kuin todella rajatuissa tapauksissa.

Tottakai riippuu lähtötilanteesta, mutta siinä uudessa talossa jos on 2,5-3t kwh kuukauden sähkölasku, sitä helpompaa sen kulutuksen pienentäminen on mikäli lämmityksen osuus on pienempi jo valmiiksi. Usko tai älä, kyllä se kulutus tippuu uudessakin talossa kun käyttöveden ja lämmityksen laittaa minimiin kaiken muun kulutuksen minimoinnin lisäksi.

Vanhassa purueristeissä talossa ilman kosteussulkuja voi lämmöt tiputtaa alas, uudessa muovilla eristetyssä tuollainen ~+10c ei ole enää mikään riskitön. Kosteus voi alkaa tiivistyä vääriin paikkoihin ja kohta talo onkin homeessa.

Ihan sama talon iästä, kosteus on se mikä on pahasta pitkässä juoksussa, ei niinkään lämpötila. Eikä tässä puhuta normaaliolosuhteista, vaan siitä mikä on mahdollista kriisitilanteessa kun on pakko. Se on hyvin monella tasan kaksi vaihtoehtoa: Konkurssi nyt heti parin kuukauden sisällä, tai jokin hieman teoreettista pienempi mahdollisuus sille, että väliaikaisesta lämpötilan laskusta voi jotakin seurata vaikkapa talolle 10-20v kuluttua. Suurimmalle osalle ihmisistä tuo on aika no brainer ->lämpöjen tiputus talossa. Loput sitten itkee yhteiskuntaa avuksi, kun omasta mukavudesta ei voida tinkiä edes pakon edestä.

 

[Kvarkki]

Ihan sama talon iästä, kosteus on se mikä on pahasta pitkässä juoksussa, ei niinkään lämpötila. Eikä tässä puhuta normaaliolosuhteista, vaan siitä mikä on mahdollista kriisitilanteessa kun on pakko. Se on hyvin monella tasan kaksi vaihtoehtoa: Konkurssi nyt heti parin kuukauden sisällä, tai jokin hieman teoreettista pienempi mahdollisuus sille, että väliaikaisesta lämpötilan laskusta voi jotakin seurata vaikkapa talolle 10-20v kuluttua. Suurimmalle osalle ihmisistä tuo on aika no brainer ->lämpöjen tiputus talossa. Loput sitten itkee yhteiskuntaa avuksi, kun omasta mukavudesta ei voida tinkiä edes pakon edestä.

Taitaa kyllä olla huomattavasti teoreettista suurempi välitön ongelma, jos puhutaan eristeistä, jotka ei pääse kuivumaan. PU ja puru/hirsimökissä voi aika rauhassa räpeltää lämpötilan ja kosteuden kanssa, mutta aika rohteita temppuja 60-90 luvun muovi-ihmeissä kaikkine tyyppivikoineen.

e: EIkä myöskään näissä äärieristetyissä uusissa, joissa väkisin ollaan kusessa kastepisteen sijainnin kanssa (jos/kun rakenne vuotaa jostain kosteaa ilmaa).

 

[petepeluri]

Sori, mutta vahvasti epäilen tuon olevan just sellainen paska, josta puhuin. Iso pää ja pieni virtaama. Vertailun vuoksi Oras Apollo ECOn virtaama on 7 l/min ja sekin on perusversioon nähden ihan perseestä. Riittävästi vettä antavassa perusversiosssa 18 l/min - Jos siis pitää täysillä mikä suinkaan ei ole mikään pakko esim. vartalonpesun aikana. Näissä on vähän sama homma kuin jonkun säästösuuttimen pistäminen keittiössä tiskialtaan hanaan, siinä sitten odotellaan veden valumista vaikka lopputuloksena ihan saman verran vettä kuluu/tarvitaan. Toki ymmärrän kyllä näkökulman, että helpompi ostaa 20 euron säästöhana kuin kertoa puolisolle, että nyt olis aika lyhentää pesuhetkeä puoleen. Jälkimmäinenhän se varsinainen ongelma on eikä hanan tyyppi.

e: Apollo ei taida olla edes se oikea tyyppi tai sitten on tullut uusi mallisto. Oraksen sivuilla oleva on ainakin kovin ison oloinen siihen perinteiseen malliin nähden - Mielestäni sekin oli Apollo, mutta saatan olla väärässä.

e2: Apollo 242068-11 on se vanha kunnon perinteinen (ulkonäöltään ainakin, tää taitaa olla joku epämääräinen malli muuten).

Vanhassa oli liian kapea suihku, uuden leveämpi suihku on parempi. Ei ole kuulunut valitusta että hiukset olisi vaikeampi pestä. 5min. suihkuun riittää ~20l vettä.

 

[Kvarkki]

Vanhassa oli liian kapea suihku, uuden leveämpi suihku on parempi. Ei ole kuulunut valitusta että hiukset olisi vaikeampi pestä.

Hyvä jos teillä toimii, varmaan paljon ohuempaa/harvempaa laatua olevat hiukset (kuten suurimmalla osalla suomalaisista). Normaalilla hotellipaskalla saa pari minuuttia uittaa hiuksia kunnes ovat aidosti märät päänahkaa myöten ja sen jälkeen kolme kertaa niin kauan, että saa shampootkin pois. Yleensä jätän hiukset pesemättä jos suinkinkin pystyy ja paska suihku. Heikolla paineella/harvoilla suuttimilla ei yksinkertaisesti vaan saa tarpeeksi vettä oikeaan paikkaan ilman julmettua odottelua. Jossain on sentään keskellä se "painepesu" moodi, josta saa heikossakin paikassa vähän painetta, mutta se vesimäärä/pinta-ala on sitten ihan naurettava.

Spoileri

Parempi kuitenkin paksuin omin hiuksin vanhuuteen kuin kaljuna

 

[HTK12]

Tottakai riippuu lähtötilanteesta, mutta siinä uudessa talossa jos on 2,5-3t kwh kuukauden sähkölasku, sitä helpompaa sen kulutuksen pienentäminen on mikäli lämmityksen osuus on pienempi jo valmiiksi. Usko tai älä, kyllä se kulutus tippuu uudessakin talossa kun käyttöveden ja lämmityksen laittaa minimiin kaiken muun kulutuksen minimoinnin lisäksi.

No ei todellakaan ole, jos lämmityksen osuus on pienempi. Lämmitys on se, josta on helppo säästää. Esim. ruuanlaitosta ei voi helposti säästää. Samoin etätöitä tekevä ei voi säästää vaikka sen CAD tietokoneen sähkönkulutusesta jne. Lämpimän veden kulutusta voi pienentää, mutta jos aiemmin ei tuhlailtu, niin ei 80% tiputus ole realistinen siinäkään. Koko kiinteistön sähkön kulutusta on erittäin hankala tiputtaa 80%, jos siellä on tarkoitus vielä elää.

Ihan sama talon iästä, kosteus on se mikä on pahasta pitkässä juoksussa, ei niinkään lämpötila. Eikä tässä puhuta normaaliolosuhteista, vaan siitä mikä on mahdollista kriisitilanteessa kun on pakko. Se on hyvin monella tasan kaksi vaihtoehtoa: Konkurssi nyt heti parin kuukauden sisällä, tai jokin hieman teoreettista pienempi mahdollisuus sille, että väliaikaisesta lämpötilan laskusta voi jotakin seurata vaikkapa talolle 10-20v kuluttua. Suurimmalle osalle ihmisistä tuo on aika no brainer ->lämpöjen tiputus talossa. Loput sitten itkee yhteiskuntaa avuksi, kun omasta mukavudesta ei voida tinkiä edes pakon edestä.

Ilman muovia olevissa rakenteissa kosteus ei ole samanlailla ongelma kun niihin ei kosteus pysähdy kuten muovilla olevissa. Kosteus menee purun läpi ja puru kuivuu, muovi pysäyttää sen kosteuden ja ei pääse ulos -> eristeet on märät eikä kosteus niistä pääse pois -> kohta siellä on hometta. Tämä ei ole mikään teoreettinen ongelma vaan kohtuu todennäköinen, jos lämmöt tiputtaa sinne ~10c ja jatkaa elämistä. Ainut vaihtoehto olisi lisätä ilmanvaihtoa niin paljon, että kosteusprosentin saa todella alas (loputkin lämmöt sitten ulos). Mitä matalampi sisälämpötila, niin sen suurempi ongelma kosteus on lämmityskaudella, kun raketeissa on muovi kosteussulkuna. Ihmiset kun kokoajan lisäävät sitä kosteutta asuessaan. Jos ei ole raha-asioita hoitanut päin persettä, niin ei siinä mikään konkurssi parissa kuukaudessa tule. Pankista lainaa ja sillä hoitaa sähkölaskut. Sen lainan maksaa sitten muutoman vuoden kuluessa pois. Talon jos homehdutat, niin siinä on sitten helposti useamman sadantuhannen vahinko kun talo puretaan, eli järki mukana siinä säästämisessä, ettei muutoman tonnin säästöstä tule muutoman sadantonnin vahinko. Ei tässä mistään mukavuudesta olla itkemässä vaan nämä asiat pitää hoitaa järjellä.

Otetaan nyt ihan käytännön esimerkki, jos siinä modernissa talossa lämmitykseen menee 70% sähköstä talvella ei lämpöjä laskemalla voi vähentää kulutusta 80% kuten esitit. Vaikka ei lämmittäisi taloa ja antaisi mennä pakkaselle ei päästäisi tuohon 80% säästöön. Se, että sinulla onnistui 40-luvun talossa ei tarkoita, että yleisesti onnistuisi. Sähköä kuluu paljon muuhunkin kuin pelkkään lämmitykseen uudemmassa talossa. Kuten sanoin ainut miten tuollaiseen säästöön uudemmassa talossa pääsee on sammuttamalla sähkölämmityksen kokonaan (muun säästön lisäksi) ja siirtymällä lämmittämään puilla. Itsellä on kaikki patterit kylminä ja leivinuuniin työnnän arviolta ~15 i-m³ koivua lämmityskauden aikana (ainostaan kosteissa tiloissa on lattilämmitys pienellä teholla). Siltikään ei kulutus tipu 80% kun sitä sähköä käytetään paljon muuhunkin kuin lämmitykseen.

 

[ossobucco]

Parin asteen pudotuksella säästäisi luokkaa muutamia kymmeniä kilowattitunteja kuukaudessa. Tuolla ei ole mitään merkitystä ellei kilowattitunnin hintaa lasketa euroissa.

No jos nyrkkisääntö, että asteen pudottaminen säästää 5% pitää paikkaansa ja jos lämmitykseen menee 2000kWh/kk, säästää kahden asteen pudottamisella 200kWh ja neljän asteen pudottamisella 400. Jos sähkön hinta on 30 snt/kWh, säästää kahden asteen pudottamisella 60€ ja neljällä 120. Eihän nuo mitään valtavia summia ole, mutta enemmän kuin ei mitään kuitenkin.

 

[ossobucco]

Sen takia mä kirjoitinkin, että sitä lämpötilaa voi kyllä tiputtaa paljon enemmänkin kuin pari astetta jos tuntuu sähkö kalliilta, jos ei tunnu kalliilta sitten voi taputtaa itseään selkään koska liksa on kohdallaan.
...

Olet sitten keksinyt tällaisen mielestäsi nerokkaan hokeman. Mutta ei, haluttomuus laskea sisälämpötilaa, sanotaan nyt vaikka alle 18 asteen, ei todellakaan kerro siitä, että sähkön hinta olisi kohdallaan.

 

[petepeluri]

Hyvä jos teillä toimii, varmaan paljon ohuempaa/harvempaa laatua olevat hiukset (kuten suurimmalla osalla suomalaisista). Normaalilla hotellipaskalla saa pari minuuttia uittaa hiuksia kunnes ovat aidosti märät päänahkaa myöten ja sen jälkeen kolme kertaa niin kauan, että saa shampootkin pois. Yleensä jätän hiukset pesemättä jos suinkinkin pystyy ja paska suihku. Heikolla paineella/harvoilla suuttimilla ei yksinkertaisesti vaan saa tarpeeksi vettä oikeaan paikkaan ilman julmettua odottelua. Jossain on sentään keskellä se "painepesu" moodi, josta saa heikossakin paikassa vähän painetta, mutta se vesimäärä/pinta-ala on sitten ihan naurettava.

Spoileri

Parempi kuitenkin paksuin omin hiuksin vanhuuteen kuin kaljuna

Voihan se hiusten paksuuskin vaikuttaa. Tuo ~4l on minimi millä suihkuttelu toimii vanhantyyppisellä hanalla... Ihmeen vähän on napinaa tullut vedensäästämisestä.

 

[petepeluri]

No jos nyrkkisääntö, että asteen pudottaminen säästää 5% pitää paikkaansa ja jos lämmitykseen menee 2000kWh/kk, säästää kahden asteen pudottamisella 200kWh ja neljän asteen pudottamisella 400. Jos sähkön hinta on 30 snt/kWh, säästää kahden asteen pudottamisella 60€ ja neljällä 120. Eihän nuo mitään valtavia summia ole, mutta enemmän kuin ei mitään kuitenkin.

Oma arvio on että pumpuilla 600KWh tuottaa ~2000KWh lämpöä, tuosta 10% on aika vähän.
Pitäisi mitata paljon puhallusnopeus vaikuttaa hyötysuhteeseen, jos putki on helpossa paikassa.

 

[Nebu]

Itsellä asetuksena +15c.
Tuolla asetuksella jälkilämmitys haukkaa n. 0-6 kWh per vrk pakkasilla -1c ja -15c välillä riippuen valitusta puhallusnopeudesta / vaihdettavan ilman määrästä.

20 kWh per vrk kuulotaa paljolta. Minkälaisista ilmamääristä puhutaan? Mikä IV-kone?

ETA:
Onko tietoa, että minkälämpöistä jälkilämmittämätön tuloilma kovilla pakkasilla on?
Onko lämpimällä puolella menevät tuloilmakanavat kondenssieristetty solukumilla tms.? Yleensä ei ole, paitsi jos tuloilmaa jäähdytetään.
Kovilla pakkasilla lämpimän sisäilman sisältämän vesihöyryn tiivistyminen jälkilämmittämätöntä tuloilmaa kuljettavan kylmän putken ulkopintaan on yksi riski.

Mulla on myös 83 neliöisessä kaukolämmöllä lämpeävässä kerrostalokolmiossa huoneistokohtainen LTO ilmanvaihtokone. Ostin asunnon viime keväänä ja sähkönkulutus kesällä oli noin 250-270kWh/kk. Syksyllä kuitenkin sähkönkulutus pomppasi lokakuussa 499kWh ja marraskuussa 522kWh.
Tämän huomattuani arvelin kulutuksen nousun johtuvan ilmanvaihdosta ja selvisikin, että laitteen sisällä oli pelti mikä piti manuaalisesti kääntää kesäasennosta talviasentoon (kesäasennossa tuloilmavirta ohittaa lämmönsiirtimen).
En ollut ottanut selvää tälläisestä asennosta, koska edellisessä asunnossa automatiikka hoiti saman työn.
Jälkilämmityksen termostaatti oli säädetty 15 asteeseen, tiputin sen kuitenkin omatoimisesti 10 asteeseen samalla kun käänsin pellin talviasentoon.
Tämän jälkeen sähkönkulutus tippuikin jonkin verran. Viime viikolla etelään ulottoi jonkinlaiset pakkaset ja maanantaina asunnon sähkönkulutus oli 30kWh per vuorokausi.
Yöllä kun täällä ei ole mitään laitteita päällä jääkaappien lisäksi asunnon sähkönkulutus oli Helenin seurannan mukaan noin 1,1 - 1.2 kWh jokaisella tunnilla. Tämän jälkeen käänsin jälkilämmityksen termostaatin nollaan ja sähkönkulutus on sen jälkeen ollut kohtuullinen 0,12 - 0,17kWh tunnille yöaikaan ja päiväkohtaiset kokonaiskulutukset ovat olleet keskimäärin 8kWh. Asumismukavuudessa en ole eroa huomannut.
Koneena on Swegon CASA 430K.

 

[B12]

Mulla on myös 83 neliöisessä kaukolämmöllä lämpeävässä kerrostalokolmiossa huoneistokohtainen LTO ilmanvaihtokone. Ostin asunnon viime keväänä ja sähkönkulutus kesällä oli noin 250-270kWh/kk. Syksyllä kuitenkin sähkönkulutus pomppasi lokakuussa 499kWh ja marraskuussa 522kWh.
Tämän huomattuani arvelin kulutuksen nousun johtuvan ilmanvaihdosta ja selvisikin, että laitteen sisällä oli pelti mikä piti manuaalisesti kääntää kesäasennosta talviasentoon (kesäasennossa tuloilmavirta ohittaa lämmönsiirtimen).
En ollut ottanut selvää tälläisestä asennosta, koska edellisessä asunnossa automatiikka hoiti saman työn.
Jälkilämmityksen termostaatti oli säädetty 15 asteeseen, tiputin sen kuitenkin omatoimisesti 10 asteeseen samalla kun käänsin pellin talviasentoon.
Tämän jälkeen sähkönkulutus tippuikin jonkin verran. Viime viikolla etelään ulottoi jonkinlaiset pakkaset ja maanantaina asunnon sähkönkulutus oli 30kWh per vuorokausi.
Yöllä kun täällä ei ole mitään laitteita päällä jääkaappien lisäksi asunnon sähkönkulutus oli Helenin seurannan mukaan noin 1,1 - 1.2 kWh jokaisella tunnilla. Tämän jälkeen käänsin jälkilämmityksen termostaatin nollaan ja sähkönkulutus on sen jälkeen ollut kohtuullinen 0,12 - 0,17kWh tunnille yöaikaan ja päiväkohtaiset kokonaiskulutukset ovat olleet keskimäärin 8kWh. Asumismukavuudessa en ole eroa huomannut.
Koneena on Swegon CASA 430K.

Itse en ole kanssa huomannut mitään eroa asumisessa, onko jälkilämmitys päällä vai ei. Ei ole päällä ollut muutamaan vuoteen. Minessa asumuksessa jälkilämmitys on käännetty täysille ja ihmiset vain ihmettelevät kuinka paljon sähköä kuluu kesät talvet.

en oikein ymmärrä logiikkaa miksi lämmönvaihdin pitäisi ohittaa kesällä. Meillä ainakin helteellä ulkona on huomattavasti lämpimämpi kuin sisällä ja lämmönvaihdin jäähdyttää tuloilmaa, mikä on hyvä vaan. Viileällä taas toisinpäin, mikä on myös vain hyvä asia.

 

[petepeluri]

Itse en ole kanssa huomannut mitään eroa asumisessa, onko jälkilämmitys päällä vai ei. Ei ole päällä ollut muutamaan vuoteen. Minessa asumuksessa jälkilämmitys on käännetty täysille ja ihmiset vain ihmettelevät kuinka paljon sähköä kuluu kesät talvet.

en oikein ymmärrä logiikkaa miksi lämmönvaihdin pitäisi ohittaa kesällä. Meillä ainakin helteellä ulkona on huomattavasti lämpimämpi kuin sisällä ja lämmönvaihdin jäähdyttää tuloilmaa, mikä on hyvä vaan. Viileällä taas toisinpäin, mikä on myös vain hyvä asia.

Kondensio?

 

[Zigh]

Kondensio?

Ei iv-kone kondensoi kesällä.

 

[oltsandeeri]

Mulla on myös 83 neliöisessä kaukolämmöllä lämpeävässä kerrostalokolmiossa huoneistokohtainen LTO ilmanvaihtokone. Ostin asunnon viime keväänä ja sähkönkulutus kesällä oli noin 250-270kWh/kk. Syksyllä kuitenkin sähkönkulutus pomppasi lokakuussa 499kWh ja marraskuussa 522kWh.
Tämän huomattuani arvelin kulutuksen nousun johtuvan ilmanvaihdosta ja selvisikin, että laitteen sisällä oli pelti mikä piti manuaalisesti kääntää kesäasennosta talviasentoon (kesäasennossa tuloilmavirta ohittaa lämmönsiirtimen).
En ollut ottanut selvää tälläisestä asennosta, koska edellisessä asunnossa automatiikka hoiti saman työn.
Jälkilämmityksen termostaatti oli säädetty 15 asteeseen, tiputin sen kuitenkin omatoimisesti 10 asteeseen samalla kun käänsin pellin talviasentoon.
Tämän jälkeen sähkönkulutus tippuikin jonkin verran. Viime viikolla etelään ulottoi jonkinlaiset pakkaset ja maanantaina asunnon sähkönkulutus oli 30kWh per vuorokausi.
Yöllä kun täällä ei ole mitään laitteita päällä jääkaappien lisäksi asunnon sähkönkulutus oli Helenin seurannan mukaan noin 1,1 - 1.2 kWh jokaisella tunnilla. Tämän jälkeen käänsin jälkilämmityksen termostaatin nollaan ja sähkönkulutus on sen jälkeen ollut kohtuullinen 0,12 - 0,17kWh tunnille yöaikaan ja päiväkohtaiset kokonaiskulutukset ovat olleet keskimäärin 8kWh. Asumismukavuudessa en ole eroa huomannut.
Koneena on Swegon CASA 430K.

430K:ssa on 900w jälkilämmitysvastus.

En tiedä tulkitsinko viestin ja sen lukemat oikein, eli, että tuntikulutuksen kasvu koko yön ajan oli 0,2 kWh per h -> 1,1 kWh per h, mutta jos tulkitsin, niin kuulostaa oudolta, jos jälkilämmitys on ollut koko yön täysillä, kun termostaatti säädetty kuitenkin vain +10c.

 

[oltsandeeri]

Itse en ole kanssa huomannut mitään eroa asumisessa, onko jälkilämmitys päällä vai ei. Ei ole päällä ollut muutamaan vuoteen. Minessa asumuksessa jälkilämmitys on käännetty täysille ja ihmiset vain ihmettelevät kuinka paljon sähköä kuluu kesät talvet.

en oikein ymmärrä logiikkaa miksi lämmönvaihdin pitäisi ohittaa kesällä. Meillä ainakin helteellä ulkona on huomattavasti lämpimämpi kuin sisällä ja lämmönvaihdin jäähdyttää tuloilmaa, mikä on hyvä vaan. Viileällä taas toisinpäin, mikä on myös vain hyvä asia.

Modernimmat koneethan tekevät automaattisesti kesäpellin säädön kesät talvet.

Eli hieman yksinkertaistaen - pelti on aukiasennossa, kun on riittävän kuumaa TAI kylmää ulkona.

Itse asiassa jo vm 2005 Valloxissa on tämä ominaisuus.

 

[petepeluri]

Ei iv-kone kondensoi kesällä.

Sisällä riittävän viileää niin mahdollista ainakin teorisssa. Toisaalta lto päällä kesällä viileä yöilma ei viilennä asuntoa, hyvät ja huonot puolet.

 

[Nebu]

430K:ssa on 900w jälkilämmitysvastus.

En tiedä tulkitsinko viestin ja sen lukemat oikein, eli, että tuntikulutuksen kasvu koko yön ajan oli 0,2 kWh per h -> 1,1 kWh per h, mutta jos tulkitsin, niin kuulostaa oudolta, jos jälkilämmitys on ollut koko yön täysillä, kun termostaatti säädetty kuitenkin vain +10c.

Tulkitsit oikein ja tätä itsekin ihmettelin, että miksi kyseinen kone lämmittää yötä päivää täydellä teholla.

 

[petepeluri]

Onko se pelti varmasti oikein? 80% hyötysuhteella kympin pakkasella ilman pitäisi olla yli +10c ilman vastustakin.

 

[Teräsmiäs]

Meillä äidillä on tyhjänä rivaritalo kaksio (suora sähkö) 52m2, koska asunto ei ole mennyt kaupaksi.
Tuli nyt vasta mieleen kun juttelin äidin kanssa, että olivatko kääntäneet lämminvesivarajaan 15asteeseen kun lähtivät asunnosta. No eipä ollut.
Täytyy jouluna ajella Poriin ja käydä kääntämässä katkaisija alemmas.

Miten patterit?
Keittiössä on 1kpl sähköpatteri, olohuoneessa on 2kpl sähköpatteria. Eteisessä 1kpl ja 1kpl makuuhuoneessa.
Kylppärin olivat sentään kääntäneet minimiin koska siellä on lattialämmitys ja ovi melkein kiinni, että minimi ilmanvaihto.

En osannut pähkäillä, onko hyvä jättää muutama patteri minimiin vai pelkästään 1kpl?

 

[Nebu]

Onko se pelti varmasti oikein? 80% hyötysuhteella kympin pakkasella ilman pitäisi olla yli +10c ilman vastustakin.

On se oikein. Itse epäilen termostaatin toimivuutta. Täytyy olla huoltoyhtiöön yhteydessä.

 

[Shajk]

No ei todellakaan ole, jos lämmityksen osuus on pienempi. Lämmitys on se, josta on helppo säästää. Esim. ruuanlaitosta ei voi helposti säästää.

Mikron käyttö vedenkeittimen tai lieden sijasta, pikakahvi suodatinkahvin sijasta, uunin käytön välttäminen.

Ja sitten nestekaasu maksaa noin 25 senttiä/kWh, pullot ja kaasuliesi noin 400€ investointikustannus. Siinä saa laskea takaisinmaksuaika jos oma näkemys on että sähkön hinta jatkuu kalliina. Itse ostin tonnilla keittolevyllä varustetun kamiinan, kun "ilmaista" polttopuuta löytyi pihapuista sen verran että saa ruoat laitettu kun sähkön hinta on korkealla.

Samoin etätöitä tekevä ei voi säästää vaikka sen CAD tietokoneen sähkönkulutusesta jne.

Itselläni se järeä cad kone sijaitsee työpaikalla, ja kotona sähköpihi kone millä etäyhteyden kautta teen töitä. Olen myös harrastanut läppärin latausta työpaikalla, kun sen akku kestää pari päivää vapaa-ajan käytössä.

Lämpimän veden kulutusta voi pienentää, mutta jos aiemmin ei tuhlailtu, niin ei 80% tiputus ole realistinen siinäkään. Koko kiinteistön sähkön kulutusta on erittäin hankala tiputtaa 80%, jos siellä on tarkoitus vielä elää.

Työkaveri otti käyttöön erilliset kylpypäivät. Lämminvesi on päällä viikonloppuisin sekä keskiviikkona. Muuten täytyy pesusienellä ja ämpärillä peseytyä.

Otetaan nyt ihan käytännön esimerkki, jos siinä modernissa talossa lämmitykseen menee 70% sähköstä talvella ei lämpöjä laskemalla voi vähentää kulutusta 80% kuten esitit. Vaikka ei lämmittäisi taloa ja antaisi mennä pakkaselle ei päästäisi tuohon 80% säästöön. Se, että sinulla onnistui 40-luvun talossa ei tarkoita, että yleisesti onnistuisi. Sähköä kuluu paljon muuhunkin kuin pelkkään lämmitykseen uudemmassa talossa.

Vertaamalla kesän ja talven kulutus selviää lämmityksen osuus.
Itselläni 460kWh/kk kesällä, ja 1681 kWh Marraskuu 2021. marraskuu 2022: 1051 kWh.
Joulukuussa viime vuonna meni jo 2336kWh, tähän asti 869kWh. Eli ehkä 50% kokonaissäästö tulossa joulukuussa ehkä noin 3-4 asteen lämmön pudotuksella.

Ennen 21-22 astetta, nykyään enemn joustoa, lämmöt ollut alhaisimmillaan 16 ja harvoin 20.

VM 71 rinnetalo 240m2. MLP. Vähän pörssioptimointia harrastettu. Ensin toimivan käyrän rinnakkaisnosto 5 astetta. Sitten yöpudotus päiväsaikaan -10 astetta. Pumpun kierrokset rajoitettu 50 prosenttiin, silloin kun on kyllmää (-15C) ulkona, pumpun kierrokset saa nousta 70 prosenttiin yöllä ja 100 prosenttiin silloin jos sattuu tulla halpoja tunteja yöllä. Sähkö vastukset estetty. Päiväsaikaan betonilattiat auttavat lämmön pitämisessä. Veikiertoiset patterit.

 

[B170]

Induktio-keittolevyllä on kans hätänen kiehauttaa, jopa nopeampi kuin mikro. Niitä saa halvimmillaan 40€:lla.

 

[oltsandeeri]

On se oikein. Itse epäilen termostaatin toimivuutta. Täytyy olla huoltoyhtiöön yhteydessä.

Jos pelti on varmasti irti kennosta ja tuloilma menee kennon läpi, on melkein termostaatin tai vastuksen pakko olla viallinen.

ETA:
Voipi vika toki jossain muuallakin olla.

 

[Shajk]

Ja sitten säästövinkki briteistä, missä sähkön hintakatto on noin 40 snt/kWh, ja yhdellä tutulla on noin 13 astetta lämmintä talossa. Peseydy suihkulla kylpyammeessa, anna veden kerääntyä. Jätä vesi ammeeseen kunnes se on jäähtynyt, sillä tavalla huoneen lämpökin nousee vähän. Mutta päästä pois sitten kun on jäähtynyt, muuten se jäähdyttää tehokkaasti haihdutuksen kautta.

 

[Mikkos]

Ja sitten säästövinkki briteistä, missä sähkön hintakatto on noin 40 snt/kWh, ja yhdellä tutulla on noin 13 astetta lämmintä talossa. Peseydy suihkulla kylpyammeessa, anna veden kerääntyä. Jätä vesi ammeeseen kunnes se on jäähtynyt, sillä tavalla huoneen lämpökin nousee vähän. Mutta päästä pois sitten kun on jäähtynyt, muuten se jäähdyttää tehokkaasti haihdutuksen kautta.

Nyt on kyllä aika nippelivinkki. Normisuohkun aikana vettä kertyy ehkä sen 50-60l ja se ei paljon ammeessa tunnu- Lämpöä tuskin tulee kovin paljon mutta kosteutta sitäkin enemmän ja että se kosteuden saa pois kylppäristä niin ilmanvahtoa pitää lisätä jolloin hyöty on +-0.

 

[Rapilysin]

Mikron käyttö vedenkeittimen tai lieden sijasta, pikakahvi suodatinkahvin sijasta, uunin käytön välttäminen.

Joku pikakahvi ja läppärin lataaminen töissä on kuitenkin aika hifistelyä. Toki moccamasterissa on ~ 1500 watin vastus, mutta puoli pannullista keittyy jossain kolmessa minuutissa ja lämpölevyn vastus ei ole varmaan edes 100 w.

Eli puoli pannua kahvia vie virtaa keittäessä 0,075 kwh ja jos kestää vaikka puolisen tuntia saada pannu tyhjäksi = levy sammuksiin niin tuohon pitää lisätä 0,05 kwh. Voihan tuon toki siirtää termariin niin säästää sen 50 wh. Läppäreiden akut taitaa olla jotain 50 wh luokkaa ja latauksen hyötysuhde varmaan lähellä 1, joten ei noistakaan ihan kauheita säästöjä saa.

Tietysti hifistelyssä ei ole mitään vikaa, mutta tarkoitus oli tähdentää minkä verran vaikuttavuutta tuollaisilla jutuilla on. Jos ajattelisin keittäväni kolmesti päivässä tuon puoli pannullista, kuukauden kulutus kahvinkeittimen osalta on 6,75 - 11,25 kwh riippuen pitääkö levyä lämpimänä keittämisen jälkeen. Kupillinen mikrossa taitaa ottaa 800 w * 1 min ja näitä tarvitaan n. 3, että saadaan sama määrä kahvia -> 40 wh / puoli pannua -> kuukauden kulutus n. 3,5 kwh.

E: Tuo uunin käytön vähentäminen on kyllä toimiva vinkki varsinkin jos voi hyödyntää vaikka leivinuunia sekä lämmityksessä että ruoanlaitossa. Sillä saattaa säästää jo useampia kymmeniä kilowattitunteja, jos tekee monta kertaa viikossa uuniruokia.

Induktio-keittolevyllä on kans hätänen kiehauttaa, jopa nopeampi kuin mikro. Niitä saa halvimmillaan 40€:lla.

Näissä on varmaan aika sama hyötysuhde kuin mikrossakin. Ite melkeen keitän veden induktioliedellä mieluummin kuin mikrossa. Kattilaakaan ei tarvi kauheasti veden keittämisen jälkeen pestä niin vaiva on aika minimaalinen.

 

[Greenofficer]

Se nyrkkisääntö 5% per aste on varmaan laskettu suorasähköllä. Pumpuilla hyötysuhde laskee lämpötilan noustessa, joten olisi kiva nähdä vahvistettua tietoa paljonko kulutus laskee ILP:llä esim. tiputtaessa lämmön 23c -> 19c. Onko se 20% vai enemmän.

 

[renee]

Alla oleva uutinen voi liittyä tai voi olla liittymättä energiansäästöön, mutta joka tapauksessa puulämmittämisen kanssa pitää olla tarkkana, eli toivottavasti jokaisella on se parinkympin häkävaroitin palovaroittimen lisäksi. Ja tosiaan peltejä ei laiteta kiinni sitä aikasemmin, mitä enemmän haluaa säästää, vaan ne laitetaan vasta sitten kiinni, kun häkää ei enää muodostu Isoisoisoisoisän vinkkeihin kannattaa myös suhtautua varauksella, sillä nykyasunnot ovat paljon tiiviimpiä ja häkää kertyy helpommin huoneilmaan.

Tosiaan neljä kuollut omakotitalossa Kirrkkonummella ja rikosta ei epäillä, niin tällainen tapaus voisi viitata häkäkuolemiin.

Iäkkään miehen talosta löytyi neljä aikuista kuolleina Kirkkonummella – poliisi ja Otkes selvittävät syytä, uhreissa ei väkivallan merkkejä

Poliisi tutkii asiaa kuolemansyyn selvittämisenä. Talon omistaa 83-vuotias mies.

yle.fi

 

[Kvarkki]

Meillä äidillä on tyhjänä rivaritalo kaksio (suora sähkö) 52m2, koska asunto ei ole mennyt kaupaksi.
Tuli nyt vasta mieleen kun juttelin äidin kanssa, että olivatko kääntäneet lämminvesivarajaan 15asteeseen kun lähtivät asunnosta. No eipä ollut.
Täytyy jouluna ajella Poriin ja käydä kääntämässä katkaisija alemmas.

En ehkä lähtis kyllä tuohon. Hukkuvan lämmön määrä on hyvin pieni ja menee lämmityksen hyväksi. Vastapuolella selvä riski siihen, että säiliössä alkaa kasvaa potentiaalisesti tappavat pöpöt.

 

[Teräsmiäs]

En ehkä lähtis kyllä tuohon. Hukkuvan lämmön määrä on hyvin pieni ja menee lämmityksen hyväksi. Vastapuolella selvä riski siihen, että säiliössä alkaa kasvaa potentiaalisesti tappavat pöpöt.

Tuolla ei siis ketään asu tai ei käy vierailemassa? Asunton on siis ollut keväästä asti myynnissä.

 

[Kvarkki]

Tuolla ei siis ketään asu tai ei käy vierailemassa? Asunton on siis ollut keväästä asti myynnissä.

Bakteereilla on aikaa odotella. Hiljattainhan tuossa oli juttu Sokoksen hotellipampusta, joka kävi viikoittain tyhjän hotellin kaikki huoneet läpi ja juoksutti minuuttikaupalla vettä em. ongelmien estämiseksi. Toki kyse on säädellystä toiminnasta, mutta hieman nihkeää se varmasti kotioloissakin tulisi olemaan. Varsinkin, kun säästö tuosta on ihan kärpäsen paskan verran. Tai lämmityskaudella jopa olematon, kun hukkalämpö menee hyödyksi.

 

[asentaja1]

Esim. ruuanlaitosta ei voi helposti säästää.

Ruuanlaitosta on erittäin helppo osaavan säästää. Muutama esimerkki: Uunin käytön lopetus, valmistaa isompia eriä kerrallaan ja harvemmin, painekattila, hidas ja pitkä haudutus. Välttää ylimääräistä tiskiä, käsitiskaus.

Samoin etätöitä tekevä ei voi säästää vaikka sen CAD tietokoneen sähkönkulutusesta jne. Koko kiinteistön sähkön kulutusta on erittäin hankala tiputtaa 80%, jos siellä on tarkoitus vielä elää.

En tiedä minkälainen tehomörssäri sulla on, mutta perusjärkevä pc ei vie mahdottomia vaikka olisi päällä 24/7
ja usein sen ei tarvitse olla päällä 24/7. Kaikki muut sähkövehkeet voi myös jättää käyttämättä tai laskea minimiin pakon edessä, ei niitä elämiseen pitäisi kenenkään tarvita pakosti kun pihistellään.

Lämpimän veden kulutusta voi pienentää, mutta jos aiemmin ei tuhlailtu, niin ei 80% tiputus ole realistinen siinäkään.

Tämäkin on pakon edessä erittäin helppoa. Suihkuvesi ämpäriin ja retkisuihku, käsitiskaus, ei hanasta tarvitse lämmintä vettä oikein mihinkään laskea.

muovi pysäyttää sen kosteuden ja ei pääse ulos -> eristeet on märät eikä kosteus niistä pääse pois -> kohta siellä on hometta. Tämä ei ole mikään teoreettinen ongelma vaan kohtuu todennäköinen, jos lämmöt tiputtaa sinne ~10c ja jatkaa elämistä. Ainut vaihtoehto olisi lisätä ilmanvaihtoa niin paljon, että kosteusprosentin saa todella alas (loputkin lämmöt sitten ulos). Mitä matalampi sisälämpötila, niin sen suurempi ongelma kosteus on lämmityskaudella, kun raketeissa on muovi kosteussulkuna. Ihmiset kun kokoajan lisäävät sitä kosteutta asuessaan.

Totta, ilmanvaihtoa on pakko lisätä myös samalla ja osa lämmöstä katoaa siinä mukana.

Jos ei ole raha-asioita hoitanut päin persettä, niin ei siinä mikään konkurssi parissa kuukaudessa tule. Pankista lainaa ja sillä hoitaa sähkölaskut. Sen lainan maksaa sitten muutoman vuoden kuluessa pois.

Niin, seinästä saa rahaa kun käy hakemassa. Isossa kuvassa aika harva on niin onnellisessa asemassa, että yhtäkkinen sanotaan nyt vaikka 6-12000e yhtäkkinen lisä muutamien kuukausien ajalta ei tunnu missään. Tulevista hinnoista ei tiedä mitään, mahdollisesti ensi talvena sama juttu. Lainaa lainan päälle, se on hyvä ratkaisu aina.

Ei tässä mistään mukavuudesta olla itkemässä vaan nämä asiat pitää hoitaa järjellä.

Siitähän tässä nimenomaan on pohjimmiltaan kysymys. Iltapäivälehtien pelottelu on osunut moneen aika syvälle ja lisäksi monella fysiikan ymmärrys ja tietämys talotekniikasta ei ole hirveän vahva. Mukavuuksista (kuten lämpimät pitkät suihkut ja sähkövempeleet elämisen edellytyksenä) ei olla valmiita tinkimään, ei ainakaan kovin mielellään kovin paljoa.

Itsellä on kaikki patterit kylminä ja leivinuuniin työnnän arviolta ~15 i-m³ koivua lämmityskauden aikana (ainostaan kosteissa tiloissa on lattilämmitys pienellä teholla). Siltikään ei kulutus tipu 80% kun sitä sähköä käytetään paljon muuhunkin kuin lämmitykseen.

Sä et vaan osaa pihistää siitä sähköstä. Tuollainen n 500kwh kuussa kyllä riittää varsin hyvin pakon edestä useammankin hengen taloudessa talvikuukautena kun mukavuudesta on halua tinkiä. Vähemmälläkin pääsee erittäin helposti jos puuta käyttää.


Ja edelleenkin kun moni lukee väärin, kysymys on siitä mikä on mahdollista pakon edessä. Ei siitä mikä on mukavaa.

 

[asentaja1]

Taitaa kyllä olla huomattavasti teoreettista suurempi välitön ongelma, jos puhutaan eristeistä, jotka ei pääse kuivumaan. PU ja puru/hirsimökissä voi aika rauhassa räpeltää lämpötilan ja kosteuden kanssa, mutta aika rohteita temppuja 60-90 luvun muovi-ihmeissä kaikkine tyyppivikoineen.

Ihan totta, mitä uudempi talo sen enemmän saa olla sen kosteudenhallinan kanssa tarkkana ja ilmanvaihtoa on yleensä lisättävä, vanhempi talo antaa enemmän anteeksi. Vahinkoa on helppo saada aikaiseksi jos ei asiaan kiinnitä huomiota.

 

[petepeluri]

Ruuanlaitosta on erittäin helppo osaavan säästää. Muutama esimerkki: Uunin käytön lopetus, valmistaa isompia eriä kerrallaan ja harvemmin, painekattila, hidas ja pitkä haudutus. Välttää ylimääräistä tiskiä, käsitiskaus.


En tiedä minkälainen tehomörssäri sulla on, mutta perusjärkevä pc ei vie mahdottomia vaikka olisi päällä 24/7
ja usein sen ei tarvitse olla päällä 24/7. Kaikki muut sähkövehkeet voi myös jättää käyttämättä tai laskea minimiin pakon edessä, ei niitä elämiseen pitäisi kenenkään tarvita pakosti kun pihistellään.


Tämäkin on pakon edessä erittäin helppoa. Suihkuvesi ämpäriin ja retkisuihku, käsitiskaus, ei hanasta tarvitse lämmintä vettä oikein mihinkään laskea.


Totta, ilmanvaihtoa on pakko lisätä myös samalla ja osa lämmöstä katoaa siinä mukana.



Niin, seinästä saa rahaa kun käy hakemassa. Isossa kuvassa aika harva on niin onnellisessa asemassa, että yhtäkkinen sanotaan nyt vaikka 6-12000e yhtäkkinen lisä muutamien kuukausien ajalta ei tunnu missään. Tulevista hinnoista ei tiedä mitään, mahdollisesti ensi talvena sama juttu. Lainaa lainan päälle, se on hyvä ratkaisu aina.



Siitähän tässä nimenomaan on pohjimmiltaan kysymys. Iltapäivälehtien pelottelu on osunut moneen aika syvälle ja lisäksi monella fysiikan ymmärrys ja tietämys talotekniikasta ei ole hirveän vahva. Mukavuuksista (kuten lämpimät pitkät suihkut ja sähkövempeleet elämisen edellytyksenä) ei olla valmiita tinkimään, ei ainakaan kovin mielellään kovin paljoa.



Sä et vaan osaa pihistää siitä sähköstä. Tuollainen n 500kwh kuussa kyllä riittää varsin hyvin pakon edestä useammankin hengen taloudessa talvikuukautena kun mukavuudesta on halua tinkiä. Vähemmälläkin pääsee erittäin helposti jos puuta käyttää.


Ja edelleenkin kun moni lukee väärin, kysymys on siitä mikä on mahdollista pakon edessä. Ei siitä mikä on mukavaa.

Jollain ylläpitolämmityksellä pääsee 500KWh/kk, toki siellä ei silloin voi asua.

 

[Hammer Schultz]

Sä et vaan osaa pihistää siitä sähköstä. Tuollainen n 500kwh kuussa kyllä riittää varsin hyvin pakon edestä useammankin hengen taloudessa talvikuukautena kun mukavuudesta on halua tinkiä. Vähemmälläkin pääsee erittäin helposti jos puuta käyttää.

Meillä on vajaa 100m2 suorasähkö ja alin kk-kulutus oli kesäkuussa 550kwh, tämä ilman mitään lämmitystä tai viilennystä (pl. kylppärin lattialämmitys ja lvv) eli suurelta osin pelkkää käyttösähköä. Talvella 500kwh kulutus tarkottaisi about varmasti rakenteiden kostumisen koska lämmöt olisi luokkaa 5-10C.

Ei kannata kovaan ääneen heitellä noin mahtipontisia väitteitä, ne eivät pidä paikkaansa kun harvoissa tapauksissa.

 

[asentaja1]

Meillä on vajaa 100m2 suorasähkö ja alin kk-kulutus oli kesäkuussa 550kwh, tämä ilman mitään lämmitystä tai viilennystä (pl. kylppärin lattialämmitys ja lvv) eli suurelta osin pelkkää käyttösähköä. Talvella 500kwh kulutus tarkottaisi about varmasti rakenteiden kostumisen koska lämmöt olisi luokkaa 5-10C.

Ei kannata kovaan ääneen heitellä noin mahtipontisia väitteitä, ne eivät pidä paikkaansa kun harvoissa tapauksissa.

Tuollainen minimikulutus tuollaisessa kämpässä tarkoittaa sitä, että kun alat oikeasti ajatuksen kanssa miettimään kulutustottumuksiasi ja katsomaan mihin sitä sähköä menee, siellä on massiiviset säästöt odottamassa valmiiksi sitten kun tulee tarve oikeasti pihistää sähköstä.
En itsekään olisi uskonut vielä puoli vuotta sitten ennen kuin näitä asioita alkoi oikeasti miettimään ja katsomaan että kuinka paljon on suhteellisen pienelläkin mukavuudesta tinkimisellä saavutettavissa.

 

[Vesiperä]

Täällä samoja lukemia suorasähkötalossa. Neliöt 140. Kylppärin lattialämmöt päällä, ja tais olla ilp pois päältä 3kk. Pari pakastinta ja jääkaappi. Taloudessa pari tietokonetta ja konsoli. Sähkösaunan lämmitystä noin kerran viikkoon arviolta 7kw per kerta. Ja ilmanvaihtokone ottaa ykkösnopeudella reilu 100w seinästä. Täysillä meni joku 250w.

Kulutus heinäkuussa ja elokuussa melkolailla 550kwh per kk.

 

[j1m2]

Ihan totta, mitä uudempi talo sen enemmän saa olla sen kosteudenhallinan kanssa tarkkana ja ilmanvaihtoa on yleensä lisättävä, vanhempi talo antaa enemmän anteeksi. Vahinkoa on helppo saada aikaiseksi jos ei asiaan kiinnitä huomiota.

Ehkä ei kuitenkaan kannata liioitella asian kanssa,suomessa on ollut villaeristeisiä taloja ja kesämökkejä yli 50 vuotta joista aika isossa osassa on keskitalvella ollut pelkkä ylläpitolämpö tai muuten lämpö 10-15 asteen välissä kovemmilla pakkasjaksoilla.Eikä kaikki ole homeessa ja purkua vaille.Toki jos on suuri ihmismäärä pienessä talossa ja veden kanssa lotrataan surutta asiaan kannattaa kiinnittää enemmän huomiota.Aika hankala on järkeä käyttämällä saada mökkiä homeeseen muutaman viikon pakkaskaudella vaikka pitäisi lämmöt tuossa 10-15 asteessa.

 

[asentaja1]

Ehkä ei kuitenkaan kannata liioitella asian kanssa,suomessa on ollut villaeristeisiä taloja ja kesämökkejä yli 50 vuotta joista aika isossa osassa on keskitalvella ollut pelkkä ylläpitolämpö tai muuten lämpö 10-15 asteen välissä kovemmilla pakkasjaksoilla.Eikä kaikki ole homeessa ja purkua vaille.Toki jos on suuri ihmismäärä pienessä talossa ja veden kanssa lotrataan surutta asiaan kannattaa kiinnittää enemmän huomiota.Aika hankala on järkeä käyttämällä saada mökkiä homeeseen muutaman viikon pakkaskaudella vaikka pitäisi lämmöt tuossa 10-15 asteessa.

Olen aivan samaa mieltä, sitä juuri tarkoitankin. Moni muu täällä väittää, että lämpötilaa ei voi laskea tai muuten on talo heti homeessa.
Jos asunto on käytössä ja veden kanssa paljon lotrataan, silloin asiaa kuitenkin kannattaa tarkkailla ja tarvittaessa lisätä ilmanvaihtoa.

 

[Jooga]

Tuollainen minimikulutus tuollaisessa kämpässä tarkoittaa sitä, että kun alat oikeasti ajatuksen kanssa miettimään kulutustottumuksiasi ja katsomaan mihin sitä sähköä menee, siellä on massiiviset säästöt odottamassa valmiiksi sitten kun tulee tarve oikeasti pihistää sähköstä.
En itsekään olisi uskonut vielä puoli vuotta sitten ennen kuin näitä asioita alkoi oikeasti miettimään ja katsomaan että kuinka paljon on suhteellisen pienelläkin mukavuudesta tinkimisellä saavutettavissa.

Ei tuota voi yleistää mitenkään noin rankasti. Oma sähkönkulutus on leikkaantunut 30-40% 3500kwh -> 2300 ennakoitu tämä joulukuu. Kyseessä pääosin suoralla sähköllä lämmennyt ja muutamia turhakkeita on edelleen ylläpidossa, mutta ei käytössä (ehkä 100-200kwh/kk edestä 01-05 välillä, ei suurta vaikutusta pörssisähkön hinnannousuun). Kulutusta pienennetty asentamalla toiseenkin päähän taloa ILP, kytketty kaikki paitsi autotallin yksi sähköpatteri pois, mikä sekin on termostaatilla minimissä. Nyt asennettiin mm. shelly lämmittämään käyttövesi pörssisähkön halvimmalla hetkellä. Sisälämpö 19 asteessa ja muutama huone vielä kylmempi. Lämmitystä tuetaan pörssisähkön kalleimpina päivinä runsaalla takankäytöllä ja puusaunalla.

Kaikki löysät on otettu pois, mutta silti se ilmalämpöpumppujen puhallus ja märkätilojen suorasähkö-lattialämmitys 1.5 - 3.5 kw riippuen ulkolämmöstä, tämä peruskuorma jo johtaa 40-80 kwh päiväkulutukseen, mikä 60kwh keskiarvolla on 1800kwh/kk. Tässä ei siis yöllä tapahtuvaa käyttöveden lämmitystä.

Väittäisin että tässä on jo kaikki löysät otettu talosta pois, sisälämpöä tiputtamalla vielä enemmän voi saada säästöjä, mutta ne menevät jo selvästi asuinmukavuuden kustannuksella. Tuo 500kwh/kk on vain täysin epärealistinen ainakin omalla kohdallani, ja väitän että oma taloni ei ole lähellekään sieltä huonoimmasta päästä, vaikka remontoitavaa olisi mm. ikkunoiden uusimisessa, mikä parantaisi energiatehokkuutta.

 

[B12]

Täällä samoja lukemia suorasähkötalossa. Neliöt 140. Kylppärin lattialämmöt päällä, ja tais olla ilp pois päältä 3kk. Pari pakastinta ja jääkaappi. Taloudessa pari tietokonetta ja konsoli. Sähkösaunan lämmitystä noin kerran viikkoon arviolta 7kw per kerta. Ja ilmanvaihtokone ottaa ykkösnopeudella reilu 100w seinästä. Täysillä meni joku 250w.

Kulutus heinäkuussa ja elokuussa melkolailla 550kwh per kk.

Meidänkin talossa "pohjakuorma" on siinä 500kWh paikkeilla silloin kun ei lämmitetä ollenkaan. Kylppärin lattialämmitys pienellä, lvv, ilmanvaihto, jääkaappi, pakastin, viihdelaitteet, läppäri , kesällä ei juurikaan edes (led)valoja päällä jne. Nyt ehkä mahdollista päästä 400kWh pintaan. Lattialämpöjä ja varaajan lämpöjä tiputettu ja varaajaa ohjataan shellyllä halvimmat tunnit. Tällaisilla pikkupakkasilla lämmitykseen (2kpl ilp) näkyy menevän 300- 500kWh (vastaa 1000+kWh suoraa sähköä). Puutakin vähän poltellaan ja tehdään leivinuunissa ruokia.

 

[asentaja1]

Toistan itseäni, mutta tässä puhuu moni nyt kahdesta eri asiasta. Toiset puhuu siitä, paljonko on kulutus kun vähän nipistetään näön vuoksi jostakin, mutta eletään kuitenkin ainakin lähes normaalisti (mutta ehkä kuitenkin itse luullaan, että todella pienellä). Toiset, itseni mukaanlukien puhuu topicin aiheen mukaisesti siitä, mikä on mahdollista ja paljonko se kulutus on siinä vaiheessa kun ihan tosissaan säästetään sähköä ja mennään jossakin kohdin jopa sen oman mukavuusalueen ulkopuolelle.

 

[Proscribo]

Toiset, itseni mukaanlukien puhuu topicin aiheen mukaisesti siitä, mikä on mahdollista ja paljonko se kulutus on siinä vaiheessa kun ihan tosissaan säästetään sähköä ja mennään jossakin kohdin jopa sen oman mukavuusalueen ulkopuolelle.

Sen rajan vetäminen vaan on vähän yksilöllistä. Vai oletko jo muuttanut pieneen kaukolämmöllä lämpiävään kerrostalokämppään, sehän vasta sitä todellista pihistämistä on?

 

[petepeluri]

Toistan itseäni, mutta tässä puhuu moni nyt kahdesta eri asiasta. Toiset puhuu siitä, paljonko on kulutus kun vähän nipistetään näön vuoksi jostakin, mutta eletään kuitenkin ainakin lähes normaalisti (mutta ehkä kuitenkin itse luullaan, että todella pienellä). Toiset, itseni mukaanlukien puhuu topicin aiheen mukaisesti siitä, mikä on mahdollista ja paljonko se kulutus on siinä vaiheessa kun ihan tosissaan säästetään sähköä ja mennään jossakin kohdin jopa sen oman mukavuusalueen ulkopuolelle.

Kaikilla kulutuksessa ei ole nipistettävää. Käyttösähköä menee reilu 300KWh/kk ja se on jo vähän.

 

[asentaja1]

leivinuuniin työnnän arviolta ~15 i-m³ koivua lämmityskauden aikana

Tämä on aika kunnioitettava määrä pelkästään leivinuuniin lämmityskauden aikana. Jos lasketaan lämmityskauden olevan vaikkapa 4kk, se tekee noin 6,5 pesällistä päivässä. (1 irtokuutio noin 250kg, 15 irtokuutiota n 3750kg, kuiva 33cm klapi keskimäärin noin 600g, normipesällinen noin 4,8kg, yht noin 780 pesällistä). Vaihtelee tietysti tulisijan ja lämmittäjän mukaan, mutta tuolla määrällä puuta pitäisi kyllä saada leivinuunin lisäksi myös kaikki lämmin vesi ja kaikki ruuanvalmistus kevyesti hoidettua. Pelkästään leivinuunissa tuo määrä puuta poltettuna menee aika paljon harakoille.

 

[ossobucco]

Toistan itseäni, mutta tässä puhuu moni nyt kahdesta eri asiasta. Toiset puhuu siitä, paljonko on kulutus kun vähän nipistetään näön vuoksi jostakin, mutta eletään kuitenkin ainakin lähes normaalisti (mutta ehkä kuitenkin itse luullaan, että todella pienellä). Toiset, itseni mukaanlukien puhuu topicin aiheen mukaisesti siitä, mikä on mahdollista ja paljonko se kulutus on siinä vaiheessa kun ihan tosissaan säästetään sähköä ja mennään jossakin kohdin jopa sen oman mukavuusalueen ulkopuolelle.

Tuollainen keskustelu on täysin hedelmätöntä, sillä tietysti äärimmillään sähköä ei kulu lainkaan. Eihän moneen paikkaan maaseudulla tullut sähkö kuin vasta 50-luvulla tai myöhemmin ja silloinkin elettiin. Ja ketjun aihe on sähkönsäästövinkit eikä mikään selviytymisleikki.

 

[zepi]

Tuo "märkätilojen pakollinen lattialämmitys" on kyllä hauska juttu. Se on käytännössä täysin tuntematon konsepti Suomen ulkopuolella.

Suurimmassa osassa maista homma hoidetaan niin, että lattioille ei päästetä vettä vaan suihkutellaan esim. suihkukopissa tai kylpyammessa. Tuo että koko kylppäri kastellaan suihkulla on suomalainen erikoisuus.