Tuomionpäivän välttäminen eli miten pihistää energiaa

[Hammer Schultz]

ILP asennus + tulisijassa 200kg puita kuukaudessa vähentäisi helposti 1000kWh - suorasähköllä ei tarvitsisi juuri lämmitellä.

ILP on yläkerrassa, ei ole ollut käytössä talvella toistaiseksi koska lämpö ei oikein tipu alakertaan. Tulisijaa ei ole ja en usko että pystyy kovin helposti rakentamaankaan joten se ei ole ratkaisu.

Käytännössä ainoa lämmitys on alakerran lattialämmitys + kylppärin lattialämpö yläkerrassa. Yläkerrassa lämpötila luokkaa 16C ja alhaalla about 19C.

 

[petepeluri]

Riippuu tietenkin siitä mistä lämmöstä vähennetään.Nyt on täällä makkarissa jossa on myös PC-kone lämpötila 17 ,alimmillaan on ollut kovempien pakkasien aikaan aamulla n.15 astetta ja hyvin nukuttaa.Nyt kun ei ole oikein ollut mitään mieleistä pelattavaa niin ei ole tullut lämpöä PC-koneesta joka on ainoa huoneen lämmönlähde.

Kph +20c, muualla +21c. Kolmen asteen pudotus säästäisi ~100KWh, mutta kph lämpötila menisi jo liian alas. Kph:n poisto on kuristettu pieneksi ja lvv/ilp lämmittää tilaa.

 

[B12]

Mittailin infrapunapistoolilla jääkaapin ja pakastimen lämpöjä ja pakastinta tiputin vähän pienemmälle. Jääkaappi oli ok 5 astetta, mutta pakastimessa pakkasta reippaasti päälle -20.

 

[Kvarkki]

Kph +20c, muualla +21c. Kolmen asteen pudotus säästäisi ~100KWh, mutta kph lämpötila menisi jo liian alas. Kph:n poisto on kuristettu pieneksi ja lvv/ilp lämmittää tilaa.

Eikö kylpyhuoneen pitäisi olla talon lämpimin tila, että varmasti kuivuu? Muutenkin siellä yleensä on vähinmät vaatteet päällä.

 

[oltsandeeri]

Itsellä tulee pidettyä kylppärissä lattialämpöjä sen verran päällä, että kylppärin sisäilma on n. 20,5c - 21,5c.
Hyvin kuivuu, jos ja kun ilmanvaihto on riittävällä tolalla.

Muissa tiloissa 18c - 20c.

 

[B170]

Eikö kylpyhuoneen pitäisi olla talon lämpimin tila, että varmasti kuivuu? Muutenkin siellä yleensä on vähinmät vaatteet päällä.

Meillä on lattialämmitys 23 yöaikaan ja päivät asetus on 17. Poistopuhallin pyörii hiljalleen aina ja saunoessa kovemmin. Pesuhuoneen lämpötila on useimmiten 15-17, kun on menossa suihkuun niin laittaa pesällisen kiukaaseen ja lämpötila on pian 25. Eikä tuo 15-17 paha ole vaikka ei kiuasta lämmitäkään. Aina on yön lattialämmön jälkeen pesuhuoneen lattia ja siinä oleva matto aivan kuiva. Paljon menis sähköä jos siellä pitäis aina 22-23 vaikka suurimman osan ajasta on ilman ihmisiä. Jos kuivaa pyykkiä telineessä niin saunan jälkeen kuivaa nekin tai sitten laitetaan lämpöpumppukuivuriin niin sen hukkalämpö lämmittää taas pesuhuonetta.
Lattialämmityksen kulutus ollut nyt 5kWh/vrk.

 

[B170]

Mittailin infrapunapistoolilla jääkaapin ja pakastimen lämpöjä ja pakastinta tiputin vähän pienemmälle. Jääkaappi oli ok 5 astetta, mutta pakastimessa pakkasta reippaasti päälle -20.

Samaa tein alkutalvesta ja yllättävän paljon sai pakastimien säädintä pienentää, liian kylminä kävivät.

 

[Kvarkki]

Meillä on lattialämmitys 23 yöaikaan ja päivät asetus on 17. Poistopuhallin pyörii hiljalleen aina ja saunoessa kovemmin. Pesuhuoneen lämpötila on useimmiten 15-17, kun on menossa suihkuun niin laittaa pesällisen kiukaaseen ja lämpötila on pian 25. Eikä tuo 15-17 paha ole vaikka ei kiuasta lämmitäkään. Aina on yön lattialämmön jälkeen pesuhuoneen lattia ja siinä oleva matto aivan kuiva. Paljon menis sähköä jos siellä pitäis aina 22-23 vaikka suurimman osan ajasta on ilman ihmisiä. Jos kuivaa pyykkiä telineessä niin saunan jälkeen kuivaa nekin tai sitten laitetaan lämpöpumppukuivuriin niin sen hukkalämpö lämmittää taas pesuhuonetta.
Lattialämmityksen kulutus ollut nyt 5kWh/vrk.

15-17 kuulostaa kyllä lähinnä maanpäälliseltä helvetiltä kylppärissä.

 

[Greenofficer]

Ikkunoiden lisäeristys muovikalvolla samaan tyyliin kuin tuollainen Tesan tuote Tesa eristävä ikkunakalvo | Clas Ohlson

Noita tarvisi 10 pakettia eli 130e, niin katselin rakennusmuovirullia. 3x9m rullat maksaa n. 25e ja jää reilusti ylikin. Ongelmaksi havaitsin että kirkkaaksi markkinoidut muovit ovat oikeasti tiskiveden värisiä. Oletteko kenties tehneet tuollaista kikkaa ja mitä muovia käyttänyt? Ei nyt missään nimessä tarvi mikään lasinkirkas olla, kunhan nyt ulos kohtuudella vielä näkis.

Autotallissa yksikerroksiset ikkunat, laitoin 100mm villaa ulkopuolelle ikkunan syvennykseen ja päälle muovikalvo niin, että ylä- ja alareunaan jää 20mm tuuletusraot.

Laitoin lasien vaihdon ajaksi ohutta suojamuovia ikkunoiden eteen ja suurin osa muoveista liimautui staattisesti seiniin, osaan laitoin maalarinteippiä mukaan. Suojamuovi on myös kirkasta.

 

[petepeluri]

Eikö kylpyhuoneen pitäisi olla talon lämpimin tila, että varmasti kuivuu? Muutenkin siellä yleensä on vähinmät vaatteet päällä.

Kyllä se kuivuu kun lattia on +20c ja ilma vaihtuu 95m3h suihkun jälkeen.

 

[B170]

15-17 kuulostaa kyllä lähinnä maanpäälliseltä helvetiltä kylppärissä.

Kommentista oli pakko tykätä :-D
Ei meillä WC:kään ole enempää
Eikä 18 asteen huonelämpökään ole kylmä jos on villasukat, verkkarit ja joku pitkähihainen päällä. Telkkaria jos katselee T-paita päällä ilman sukkia niin viileältä tuntuu. 20-21 voi tuntua viileältä jos jostain tulee vetoa.
Semmoisen huomannut, että jos yläkerta on viileämpi kuin alakerta niin syntyy vedontunnetta, kun avoportaat. Olis pitänyt vaan jättää portaat oven taakse, näin tilat olisivat erilliset ja omat lämpötilat.

 

[asentaja1]

Sopiva lämpötila on enimmäkseen ihan tottumiskysymys. Muutaman viikon totuttelun jälkeen 15 on ihan hyvä t-paitakeli. 10-15 on villasukkakeli. Alle 10 alkaa olla minunkin mielestä liian kylmä. Aika paljon vaikuttaa ilmankosteus ja se, että jos vetää niin palelee kyllä jo aikaisemmin.

Ihan sama juttu talvikeleissä ulkona. Ensimmäiset pakkaset tuntuu kylmältä, mutta sitten keväällä kun on talven verran pakkasiin totutellut jos on samanlaisia pikkupakkasia kovien pakkasten jälkeen, tuntuu ne kelit lämpöiseltä.

 

[Kvarkki]

Kyllä minulla esim. on työpisteellä sormet ja jalat aina jäässä, jos on liian kylmä. Ihan sama onko totutellut koko talven tai ei. Sormiin ei lämmikettä edes pysty pistämään, jaloissakin rajallinen hyöty jostain merino-sukista. 20 tietämissä jos on lämpö, niin ei pahemmin ongelmaa.

 

[Hammer Schultz]

Nyt kun aloin katsomaan energian kulutusta niin on mielenkiintoista miten eilen perjantaina 16.12 sähköä kului 90kwh kun taas edellisenä päivänä torstaina 15.12 kulutus oli vain vajaa 34kwh. Mitään muutosta ei lämmityksessä ole tehty, sama pyynti termarissa ja lämpötila about sama molempina päivinä. LVV päällä öisin aina. Mikäköhän tuon voi selittää kun ei ole mitään normi kodinkonetta suurempaa sähkönkuluttajaa kuten sähköautoa tms. 55kwh ero tarkoittaa about 2,5kw jatkuvaa lisäystä sähkönkulutuksessa, tyyliin uuni päällä koko ajan.

Anyone? Ideoita? En keksi mistä tuo muutos tulee, puhutaan niin suurista määristä.

 

[Mikkos]

Anyone? Ideoita? En keksi mistä tuo muutos tulee, puhutaan niin suurista määristä.

Mitä energiaseuranta sanoo tunneittain? Tuleeko tuo tasaisiseti päivän aikana vai onko jossain kohdin kulutuspiikkejä?
Ainakin Carunalla on joskus niin että osa päivän sähköluvuista puuttuu ja päivittyy myöhemmin.

 

[Rapilysin]

Anyone? Ideoita? En keksi mistä tuo muutos tulee, puhutaan niin suurista määristä.

Mitä energiaseuranta sanoo tunneittain? Tuleeko tuo tasaisiseti päivän aikana vai onko jossain kohdin kulutuspiikkejä?
Ainakin Carunalla on joskus niin että osa päivän sähköluvuista puuttuu ja päivittyy myöhemmin.

Jos pitkin päivää niin paras veikkaukseni on, että jossain on ollut esim. ikkuna auki.

Jos taas muutamien tuntien aikana niin esim. sähkökiuas voisi kyetä tuommoiseen. Ei tosin ihan tunnin tai kahden lämmityksellä.

E: Auto ollut vahingossa piuhan päässä lämpiämässä koko päivän?

 

[stabbulamus]

Anyone? Ideoita? En keksi mistä tuo muutos tulee, puhutaan niin suurista määristä.

No veikataan, että IV-koneen jälkilämmitys+lisälämpö sähköllä?

 

[Datura]

Anyone? Ideoita? En keksi mistä tuo muutos tulee, puhutaan niin suurista määristä.

Autossa ollut lohko- ja sisätilalämmitin koko vuorokauden päällä?

 

[Hammer Schultz]

Autossa ollut lohko- ja sisätilalämmitin koko vuorokauden päällä?

Ei ole ollut auto piuhassa kertaakaan vielä (olisi toki pitänyt olla) ja meillä on 2h ajastin tolpassa muutenkin

No veikataan, että IV-koneen jälkilämmitys+lisälämpö sähköllä?

Ainoa IV-kone on liesituulettimesta ohjattava huippuimuri jossa ei käsittääkseni ole mitään moisia ominaisuuksia, anyway liesituuletin on koko ajan kolmiportaisen asteikon ensimmäisellä pykälällä.

 

[Kvarkki]

Paljonko se kulutus on yleensä? Siis tuossa kun on nyt kaksi päivää vaan, niin hankala arvata mikä on normaali. Lähinnä haen siis sitä, että jos keskiarvoksi tulee normaali, niin sit tuntien kirjauksessa on ollut jotain häikkää.

Uunillakin tietysti saa yllättäviä kulutuksia aikaiseksi, jos jättää päälle. Käyttöveden lämmityskin voisi olla osasyyllinen, siihen kyllä saa sitten jo urakalla pistää vettä.

e: Ei torstaina sattumalta ollut loppuvuorokaudesta sähkökatkoa, joka sit olis siirtänyt kaiken mahdollisen kuorman seuraavan päivän puolelle?

 

[Lamanka]

Virallisestihan huonelämpömittarit pitäisivät olla noin 150cm korkeudessa ja jos jotain "täällä on liian kylmä" -valituksia lähdetään todentamalla mittauksin niin olikohan että mittarin pitäisi olla vähintään 60cm lähimmästä seinästä tai kiinteästä kalusteesta eli käytännössä mittari pitäisi olla jollakin telineellä keskellä huonetta. Ja tuohon ohjeeseenkin oli vissiin sitten 100 ja 1 poikkeusta, olikohan että makuuhuoneen lämpö pitäisi mitata 110cm korkeudelta jne.

Itse olen ihan arviokaupalla laitellut omat lämpöanturini tuohon suositeltuun 150cm korkoon, yleensä seinälle, vähän riippuen mihin anturin saa kätevimmin laitettua. Yksi anturi on ihan hyllyllä kun sattuu olemaan sopivalla paikalla ja korkeudella. Eipä tuolla sijainnilla niin tarkkaa väliä ole kun ei tule mihinkään viralliseen käyttöön vaan ihan kotiautomaatioon ja omaksi tiedoksi.

Jos en nyt täysin väärin muista niin metrin korkeudesta ja vähintään se metri ulkoseinästä.
Itse olen aikamonesta asunnosta mitannut lämpötiloja ja navan korkeudelta se mitattiin.

edit, piti ihan mitata se navan korkeus ja näköjään 1,1metriä lattiasta

 

[Hammer Schultz]

Ohessa vielä kk-tilastot ja ko. päivät erikseen, eikö tuo Helenin data ole ihan luotettavaa kuitenkin?

En yllä ymmärrä mistä nuo muutokset tulee kun ei tosiaan saunota, ei ladata/lämmitetä autoa eikä lämpötiloissa suuria muutoksia, lämmitys tapahtuu pelkästään lattialämmityksellä toistaiseksi jne

EDIT nyt tuli mieleen yksi, jos suihkua tai lämmintä vettä ei ole juurikaan käytetty niin voisiko olla että lvv ei juodu työskentelemään joka yö vaikka ainakin rele naksahtaa joka ilta klo 22?

Jos pitkin päivää niin paras veikkaukseni on, että jossain on ollut esim. ikkuna auki.

Jos taas muutamien tuntien aikana niin esim. sähkökiuas voisi kyetä tuommoiseen. Ei tosin ihan tunnin tai kahden lämmityksellä.

Tuskin on ollut ikkuna niin kauaa auki että vaikuttaisi noin paljoa mutta teoriassa mahdollinen, saunaa ei tosiaan käytetä

 

[Hammer Schultz]

e: Ei torstaina sattumalta ollut loppuvuorokaudesta sähkökatkoa, joka sit olis siirtänyt kaiken mahdollisen kuorman seuraavan päivän puolelle?

Ei ole ollut katkoja vuosikausiin täällä

 

[Rapilysin]

Ohessa vielä kk-tilastot ja ko. päivät erikseen, eikö tuo Helenin data ole ihan luotettavaa kuitenkin?

En yllä ymmärrä mistä nuo muutokset tulee kun ei tosiaan saunota, ei ladata/lämmitetä autoa eikä lämpötiloissa suuria muutoksia, lämmitys tapahtuu pelkästään lattialämmityksellä toistaiseksi jne

EDIT nyt tuli mieleen yksi, jos suihkua tai lämmintä vettä ei ole juurikaan käytetty niin voisiko olla että lvv ei juodu työskentelemään joka yö vaikka ainakin rele naksahtaa joka ilta klo 22?



Tuskin on ollut ikkuna niin kauaa auki että vaikuttaisi noin paljoa mutta teoriassa mahdollinen, saunaa ei tosiaan käytetä

Tosi paljon hajontaa sulla. Oma kulutus tämännäköistä ja 1. 2. ja 6. päivien matalampi kulutus selittyy korkeammalla ulkolämpötilalla.

Sulla esim. 4. ja 5. päivien kohdalla myös aika kova ero, ellei mitään merkittävää syytä tule mieleen? Ulkolämpötila ei tuota selitä myöskään. Tuon vrk-kohtaisen kulutuksen perusteella ei vaikuta siltä, että lvv selittäisi asiaa, koska itsellä se näkyy kulutuspiikkinä klo 22 alkaen ja kesto on yleensä 2-3 riippuen käytetyn veden määrästä. Samaan tapaan kuin sulla 15. päivän tuntikohtaisessa kulutuksessa.

Miltä 4. ja 5. päivän vrk-kohtaiset tuntikulutukset näyttää?

E: Unohtui tuo oma kulutuskäppyrä

 

[petepeluri]

Ohessa vielä kk-tilastot ja ko. päivät erikseen, eikö tuo Helenin data ole ihan luotettavaa kuitenkin?

En yllä ymmärrä mistä nuo muutokset tulee kun ei tosiaan saunota, ei ladata/lämmitetä autoa eikä lämpötiloissa suuria muutoksia, lämmitys tapahtuu pelkästään lattialämmityksellä toistaiseksi jne

EDIT nyt tuli mieleen yksi, jos suihkua tai lämmintä vettä ei ole juurikaan käytetty niin voisiko olla että lvv ei juodu työskentelemään joka yö vaikka ainakin rele naksahtaa joka ilta klo 22?



Tuskin on ollut ikkuna niin kauaa auki että vaikuttaisi noin paljoa mutta teoriassa mahdollinen, saunaa ei tosiaan käytetä

Vesivaraajan kulutus on kilowatteja, ei kymmeniä.

 

[Hammer Schultz]

Tosi paljon hajontaa sulla. Oma kulutus tämännäköistä ja 1. 2. ja 6. päivien matalampi kulutus selittyy korkeammalla ulkolämpötilalla.

Sulla esim. 4. ja 5. päivien kohdalla myös aika kova ero, ellei mitään merkittävää syytä tule mieleen? Ulkolämpötila ei tuota selitä myöskään. Tuon vrk-kohtaisen kulutuksen perusteella ei vaikuta siltä, että lvv selittäisi asiaa, koska itsellä se näkyy kulutuspiikkinä klo 22 alkaen ja kesto on yleensä 2-3 riippuen käytetyn veden määrästä. Samaan tapaan kuin sulla 15. päivän tuntikohtaisessa kulutuksessa.

Miltä 4. ja 5. päivän vrk-kohtaiset tuntikulutukset näyttää?

E: Unohtui tuo oma kulutuskäppyrä

Ei tule mitään sellaista mieleen joka voi selittää, suurimmat syöpöt on kiertoilmauuni, induktioliesi, kuivuri (lämpöpumpullinen) ja pesukoneet mutta ei oikein mitenkään noista saa kymmeniä kilowatteja.

Tässä vielä kesäkuun kulutus on oli kaikkein pienin eli ILPpiäkään ei tarvinnut käyttää viilennykseen juurikaan, lämmitystä ainostaan kylppärin lattialämmitys. On kyllä mysteeri, olisi kiva löytää selittävä tekijä niin voisi ehkä laskea kulutusta nykyisestä.

 

[Rapilysin]

On kyllä mysteeri, olisi kiva löytää selittävä tekijä niin voisi ehkä laskea kulutusta nykyisestä.

On jotenkin hämmentävän tasainen tuo kulutus koko päivän ajan. Aamulla klo 6-8 välisenä aikana joku kahvinkeitin tms ollut päällä ja klo 22 vesivaraaja syönyt joku 0,2 kwh

Kyllä se melkein nyt johonkin lämmitykseen pitää liittyä, että joku vastus on huutanut tasaisella teholla koko päivän. Toki kun tuossa aamullakin pakkasta ollut 15 astetta niin avoimen ikkunan varmaan huomaisi sulkea. Se johdon päähän unohtunut auto sopisi kyllä äärimmäisen hyvin yhtälöön.

Onko sulla joulukuun 3. 5. ja 8. tommosta samanlaista tasasta käppyrää aamusta iltaan?

 

[Hammer Schultz]

On jotenkin hämmentävän tasainen tuo kulutus koko päivän ajan. Aamulla klo 6-8 välisenä aikana joku kahvinkeitin tms ollut päällä ja klo 22 vesivaraaja syönyt joku 0,2 kwh

Kyllä se melkein nyt johonkin lämmitykseen pitää liittyä, että joku vastus on huutanut tasaisella teholla koko päivän. Toki kun tuossa aamullakin pakkasta ollut 15 astetta niin avoimen ikkunan varmaan huomaisi sulkea. Se johdon päähän unohtunut auto sopisi kyllä äärimmäisen hyvin yhtälöön.

Onko sulla joulukuun 3. 5. ja 8. tommosta samanlaista tasasta käppyrää aamusta iltaan?

On mahdollista että lattialämmityksen termaria on säädetty asteen pari silloin tällöin mutta vaikea kuvitella sen selittävän noin suuria muutoksia.

Teen nyt testin että pidän termarin varmuudella samassa koko viikon ja katsotaan mitä sanoo, toki pakkanen lauhtui nyt jo plussalle eli se vaikuttaa

 

[Rapilysin]

Hämmentää kyllä tuo. Tuossa 5. päiväkin kulutus nousee yhtäkkiä tohon neljään kwh joskus aamuyöllä ja pysyy siinä koko päivän.

Sekin on erikoista, että lämpötila ei näytä vaikuttavan yhtään tohon sun kulutukseen noina päivinä. 5. päivä menty nollan tuntumassa tasaisella kulutuksella koko päivän ja lopputulema 89 kwh, kun 16. ollut selvästi kylmempää, kulutus samannäköistä ja lopputulos 90 kwh.

Yhtäkkiä ajattelisin, että 16 A sulakkeen takana pitää tuon kuorman olla, koska pienempi olis palanut ja luultavasti se on joku lämpövastus, koska 3000 wattia on semmonen teho, jonka luultavasti huomaisi jos se tulis jostain äänenä, valona tai liikkeenä pihalle.

E: Kuinka varaava se sun lattialämmitys on? Voisko siellä olla kolmen kilowatin verran vastuksia, jotka on joko päällä tai pois. Tosin lämmityksen aiheuttamaksi kulutukseksi tuo ei käyttäydy loogisesti suhteessa ulkolämpötilaan. Mut jos siellä on iso massa joka varaa lämpöä niin se voi olla, että logiikka ei näyttäydy lyhyellä tarkasteluvälillä (esim. 24 h).

 

[Hammer Schultz]

E: Kuinka varaava se sun lattialämmitys on? Voisko siellä olla kolmen kilowatin verran vastuksia, jotka on joko päällä tai pois. Tosin lämmityksen aiheuttamaksi kulutukseksi tuo ei käyttäydy loogisesti suhteessa ulkolämpötilaan. Mut jos siellä on iso massa joka varaa lämpöä niin se voi olla, että logiikka ei näyttäydy lyhyellä tarkasteluvälillä (esim. 24 h).

En osaa tähän tarkkaan vastata muuta kuin että se on ilmeisen syvällä betonilaatassa siten että jos lattia on kylmä niin menee aika pitkään lämmityksen kytkemisestä siihen että parketti tuntuu lämpimältä.

Teen mahdollisesti ensi viikolla testin että vedän termarin nollaan eli lämmityksen pois päältä ja katson mitä tapahtuu kulutukselle, annan kämpän viiletä kunnolla ja sitten lyön termariin sen 19C pyynnöksi, saapahan ainakin dataa.

 

[ukki]

Itsellä näytti pari päivää kulutus todella pieneltä koska Fingridin kanta oli rikki. Näytti juurikin 35 kulutusta normaalin 50-70 sijasta. Kulutus loppui kahtena päivänä kello 14 tienoilla Fingridin mukaan.

 

[juhaa]

Itselläni on hieman sama tilanne kuin Herra Schultzilla, johonkin ”hukkuu” yletönmäärä sähköä. Alan olemaan sitä mieltä, että se on lvv.

Kodinkoneet luokkaa noin 5v vanhoja.

Kuivausrumpu (pumpulla) 1-2kWh laaki
Tiskikone 1,3kWh laaki (Eko ohjelmat säästää vain kylmää vettä, jos sitäkään)
Kahvinkeitin 2kWh viikossa, kun se pitää kahvin myös päivän lämpimänä.

Ja edelleenkään ILP ei generoi vettä, mikä on jotain mitä en ymmärrä, kun sitä pitäisi tulla saavi tolkulla.

 

[Rapilysin]

En osaa tähän tarkkaan vastata muuta kuin että se on ilmeisen syvällä betonilaatassa siten että jos lattia on kylmä niin menee aika pitkään lämmityksen kytkemisestä siihen että parketti tuntuu lämpimältä.

Teen mahdollisesti ensi viikolla testin että vedän termarin nollaan eli lämmityksen pois päältä ja katson mitä tapahtuu kulutukselle, annan kämpän viiletä kunnolla ja sitten lyön termariin sen 19C pyynnöksi, saapahan ainakin dataa.

Tää voisi ehkä sitten olla se oikea vastaus. Laatta kun on lämmin niin vastukset pysyy parhaassa tapauksessa kokonaisen päivän pois päältä ja sitten sitä taas lämmitellään kauan, kun pääsee jäähtymään.

Ja edelleenkään ILP ei generoi vettä, mikä on jotain mitä en ymmärrä, kun sitä pitäisi tulla saavi tolkulla.

Jos energiaa kuluu johonkin "hukkaan" ja ILP ei tuota vettä niin mulla on epäilys, että kämppä lämpeää jollain muulla kuin ILP:llä.

Onko sulla semmoinen infrapunamittari, sillä saa kohtuu näppärästi mitattua minkä lämpöistä ILP puhaltaa. Jos se pumppu kunnolla työskentelee niin pumppuun menevän huoneilman ja sieltä poistuvan ilman lämpötilaero on äkkiä joku > 20 astetta.

E: Jos se lämminvesivaraaja imisi kymmeniä kwh päivässä ylimääräistä niin se kyllä kiehuisi yli 24/7.

 

[B12]

Yleistä on esim että ilmanvaihtokoneen jälkilämmitys on käännetty täysille ja se posottaa 24/7 kesät talvet. Monella jää huomaamatta. Niissä ei tosin ole useita kilowatteja tehoa.

Keskukselta pitäisi mittailla sulake kerrallaan, minne virtaa menee.

 

[juhaa]

Jos energiaa kuluu johonkin "hukkaan" ja ILP ei tuota vettä niin mulla on epäilys, että kämppä lämpeää jollain muulla kuin ILP:llä.

Onko sulla semmoinen infrapunamittari, sillä saa kohtuu näppärästi mitattua minkä lämpöistä ILP puhaltaa. Jos se pumppu kunnolla työskentelee niin pumppuun menevän huoneilman ja sieltä poistuvan ilman lämpötilaero on äkkiä joku > 20 astetta.

Sehän tässä onkin, että se on se ainoa lämmönlähde. Takkaa käynnistelen vasta siellä vajaan -15 pakkasella.

Pumpun kun vetää täydelle pyynnille, imuilman ollessa noin +29C, puhallus on 50-55C, jolloin se haukkaa verkosta sen 1,5kWh.

 

[Rapilysin]

Sehän tässä onkin, että se on se ainoa lämmönlähde. Takkaa käynnistelen vasta siellä vajaan -15 pakkasella.

Pumpun kun vetää täydelle pyynnille, imuilman ollessa noin +29C, puhallus on 50-55C, jolloin se haukkaa verkosta sen 1,5kWh.

Sitten on kyllä mysteeri, missä vesi on. Mutta tuo ainakin viittaa pumpun hyvään toimintaan ja ehkä sitten voi vaan olla tyytyväinen, ettei vettä tule niin ei tarvitse tyhjennellä Toki tuo kai jonkun asteen lämmittää vaikka olis esim. aineet vähissä tai jotain, mutta olen ymmärtänyt imu- ja puhalluslämpötilojen riittävän erotuksen kertovan siitä, että kone pelaa kuten kuuluu.

Mistä epäily hukkaan menevästä energiasta tulee?

 

[asentaja1]

Itselläni on hieman sama tilanne kuin Herra Schultzilla, johonkin ”hukkuu” yletönmäärä sähköä. Alan olemaan sitä mieltä, että se on lvv.

Monta tapaa lähestyä, yksi on se, että katsoo kulutushistoriasta mihin aikaan päivästä se "ylikulutus" tapahtuu. Onko lepokulutuksessa jotakin ylimääräistä, kun talossa ei olla, tai yöllä? Minkälaisista kulutusmääristä puhutaan?
Isoja kulutuksia ei pääsääntöisesti oikein tee kuin laitteet jotka kuumentaa jotakin. Koko ajan päällä olevista pikkulaitteistakin tulee iso meri kun niitä on tarpeeksi, mutta tyypillisesti ne on aika pähkinöitä lämmittimiin verrattuna.
Käyttötavat vaikuttaa myös erittäin paljon.

Yksi konsti on myös sopivassa kohdassa kääntää taulusta sulakkeita/johdonsuojia pois päältä vaikka tunniksi ja pitää kirjaa ja seurata kulutushistorista missä kohtaa "ylikulutus" katoaa. Tämän voi tehdä yksi tulppa kerrallaan, tai sitten jos on otolliset olosuhteet, vaikka kaikki kerralla ja palauttaa päälle yksitellen.

 

[petepeluri]

Itselläni on hieman sama tilanne kuin Herra Schultzilla, johonkin ”hukkuu” yletönmäärä sähköä. Alan olemaan sitä mieltä, että se on lvv.

Kodinkoneet luokkaa noin 5v vanhoja.

Kuivausrumpu (pumpulla) 1-2kWh laaki
Tiskikone 1,3kWh laaki (Eko ohjelmat säästää vain kylmää vettä, jos sitäkään)
Kahvinkeitin 2kWh viikossa, kun se pitää kahvin myös päivän lämpimänä.

Ja edelleenkään ILP ei generoi vettä, mikä on jotain mitä en ymmärrä, kun sitä pitäisi tulla saavi tolkulla.

Lämmin suihku vie 0,37KWh minuutissa 10l/min virtauksella. Siitä kellottamaan kauan siellä ollaan.

Yleistä on esim että ilmanvaihtokoneen jälkilämmitys on käännetty täysille ja se posottaa 24/7 kesät talvet. Monella jää huomaamatta. Niissä ei tosin ole useita kilowatteja tehoa.

Keskukselta pitäisi mittailla sulake kerrallaan, minne virtaa menee.

Etäluettavasta mittarista saattaa nähdä vaihekohtaisen kuorman.

 

[Greenofficer]

Sehän tässä onkin, että se on se ainoa lämmönlähde. Takkaa käynnistelen vasta siellä vajaan -15 pakkasella.

Pumpun kun vetää täydelle pyynnille, imuilman ollessa noin +29C, puhallus on 50-55C, jolloin se haukkaa verkosta sen 1,5kWh.

Millä ilma vaihdetaan? Että jos siellä onkin lämmön talteenottoa tai esilämmitystä.. Ja onko kylppärissä tai jossain muualla lattialämmitys?

Muutenhan tuohon ei oikein jää muita vaihtoehtoja kuin pitkät kuumat suihkut. Koita vaihtaa suihkupäät säästäviin malleihin, helpompaa kuin esim. jälkikasvun ohjeistus.

 

[Hammer Schultz]

oita vaihtaa suihkupäät säästäviin malleihin, helpompaa kuin esim. jälkikasvun ohjeistus.

Tästä pieni huomio, olen huomannut itse että virtausnopeudella ei ole niin paljoa väliä kuin sillä että suihku ohjautuu kapeammalle säteelle, ts. suurin osa tulee pestävän päälle eikä leviä laajalleympärille. Eli säätää sitä suihkuvirtausta hieman kapeammalle (ei tarvitse olla mikään "piikki" joka ei tunnu miellyttävälle) mutta kuitenkin siten ettei se leviä laajalle, tämä nopeuttaa suihkuja ainakin itselläni.

Virtausnopeuden säätämisessä mahd. pienelle voi käydä siten että siellä ollaan pidempään joka tuhoaa hyödyn, joskin tässäkin on varmasti ns. kultainen keskitie.

 

[Kvarkki]

Hotelleissa aina kiroan noita järjettömän isoja suihkupäitä, joista tulee vettä samalla paineella kuin vanha mies lorottelis. Käytännössä mahdoton saada järjellisessä ajassa hiuksia pestyä. Kotona noin lasten jääkiekon kokoinen ei-säästävä suihkupää, toimii.

 

[petepeluri]

Ikean 8cm suihkupäästä tulee parempi suihku kuin vanhasta pienestä päästä. Riippunee enemmän mallista kuin koosta.

 

[Pakana]

Eikö kylpyhuoneen pitäisi olla talon lämpimin tila, että varmasti kuivuu? Muutenkin siellä yleensä on vähinmät vaatteet päällä.

15-17 kuulostaa kyllä lähinnä maanpäälliseltä helvetiltä kylppärissä.

IMO kylppärin matala lämpötila nousee nopeasti kun suihkun avaa, se lämmin vesi luovuttaa lämpöä todella tehokkaasti suurella pinta-alalla huoneeseen. Tietysti sinne mennessä on viielätä, mutta suihkun jälkeen ei märkänä tarvitse palella.

Sen sijaan se kylppäri kyllä kuivuu hitaasti kun siellä on kylmä, vaikka ilmanvaihto kosteuden viekin ilmasta pois, lattia on pitkään märkä. Sitä en sitten osaa sanoa onko tuosta lattian märyydestä haittaa, siellä kyllä pitäisi olla kosteussulku.

 

[Kvarkki]

Ikean 8cm suihkupäästä tulee parempi suihku kuin vanhasta pienestä päästä. Riippunee enemmän mallista kuin koosta.

Niin siis jos vedenpaine vaan riittää… Yleensähän nuo hotellien ovat vielä jotain säästöpaskoja, jotka eivät päästä vettä läpi. Tai keskieuroopassa paine on vasn muuten surkea.

e: Ikean malli ei ole tuttu, mutta suihkujen täytyy olla päässä tiheästi, että paksut hiukset saa pestyä kunnolla. 8 cm voi olla jo aika harvassa (jos ”perinteiseen” vertaa).

 

[Pakana]

Se oraksen perinteinen n 6cm suihkupää on paras. Piste.

 

[Hammer Schultz]

Tai keskieuroopassa paine on vasn muuten surkea.

Tämä on muuten ihan totta monessa paikkaa Saksassakin eli siellä on putkistot vanhoja ja surkeita ja monesti lisäksi ihan vesipulaa kesäisin joten paineet on alhaalla.

 

[petepeluri]

Niin siis jos vedenpaine vaan riittää… Yleensähän nuo hotellien ovat vielä jotain säästöpaskoja, jotka eivät päästä vettä läpi. Tai keskieuroopassa paine on vasn muuten surkea.

e: Ikean malli ei ole tuttu, mutta suihkujen täytyy olla päässä tiheästi, että paksut hiukset saa pestyä kunnolla. 8 cm voi olla jo aika harvassa (jos ”perinteiseen” vertaa).

Tuossa on jokin vettäsäästävä rengas. Reilu 4l/min. toimii hyvin.

 

[HTK12]

Pari sivua taakepäin voi katsoa mun omat käppyrät, se yli 2000kwh/kk säästö kyllä tulee lämpöjä laskemalla jos vaan haluja on, tottakai mukavuudesta pitää vähän tinkiä, mutta ei voi sanoa, etteikö se mahdollista olisi.

Niin 40-luvun talossa kun käytännössä lopettaa sähköllä lämmittämisen niin tuollainen 2000kWh/kk on mahdollinen. Sähköllä lämpenevässä talossa ei voi kulutusta tiputtaa alle viidennekseen vaan laskemalla lämpötilaa.

 

[asentaja1]

Niin 40-luvun talossa kun käytännössä lopettaa sähköllä lämmittämisen niin tuollainen 2000kWh/kk on mahdollinen. Sähköllä lämpenevässä talossa ei voi kulutusta tiputtaa alle viidennekseen vaan laskemalla lämpötilaa.

Ihan samalla tavalla pystyy uudemmassakin sähkölämmitteisessä lämmitystä ja kuuman veden kulutusta vähentämään kuin vanhemmassa sähkölämmitteisessä, ei se talon valmistusvuosi siihen liity mitenkään, kyllähän täällä monikin on kirjoittanut sähkölaskunsa olevan talvella 2,5-3t kwh ja ylikin. Nimenomaan lämmityksestä se kulutus tulee. Uudemmissa taloissa voi olla muutama ilmanvaihtopropeli enemmän, mutta ei ne kulutuksen vähentämistä estä. Jollain ilmeisesti joku harhaluulo, että vanhassa talossa voi ihan hyvin olla 12 asteessa pakon edestä, mutta uudemmassa ei? Nythän ei puhuta mukavuuslämmöstä, vaan siitä että jos on pakko (rahat ei riitä kalliiseen sähköön samalla kulutuksella kuin aikaisemmin) sitä kulutusta kyllä voi vähentää ihan dramaattisesti. Tuo mun alkuperäinen vastaus koski kirjoittajan viestiä, jossa sanottiin että lämmitystä ei kannata pienentää, kun sillä parin asteen vähennyksellä saatava säästö on niin minimaalinen. Jos kulutusta ei kannata jonkun vähentää, silloin voi ihan hyvin sanoa, että näille kavereille on sähkö vielä halpaa.

 

[HTK12]

Ihan samalla tavalla pystyy uudemmassakin sähkölämmitteisessä lämmitystä ja kuuman veden kulutusta vähentämään kuin vanhemmassa sähkölämmitteisessä, ei se talon valmistusvuosi siihen liity mitenkään, kyllähän täällä monikin on kirjoittanut sähkölaskunsa olevan talvella 2,5-3t kwh ja ylikin. Nimenomaan lämmityksestä se kulutus tulee. Uudemmissa taloissa voi olla muutama ilmanvaihtopropeli enemmän, mutta ei ne kulutuksen vähentämistä estä. Jollain ilmeisesti joku harhaluulo, että vanhassa talossa voi ihan hyvin olla 12 asteessa pakon edestä, mutta uudemmassa ei? Nythän ei puhuta mukavuuslämmöstä, vaan siitä että jos on pakko (rahat ei riitä kalliiseen sähköön samalla kulutuksella kuin aikaisemmin) sitä kulutusta kyllä voi vähentää ihan dramaattisesti. Tuo mun alkuperäinen vastaus koski kirjoittajan viestiä, jossa sanottiin että lämmitystä ei kannata pienentää, kun sillä parin asteen vähennyksellä saatava säästö on niin minimaalinen. Jos kulutusta ei kannata jonkun vähentää, silloin voi ihan hyvin sanoa, että näille kavereille on sähkö vielä halpaa.

No kyllä sillä talon iällä on todella paljon merkitystä. Uudemissa taloissa lämmitysenergian osuus kokonaiskulutuksesta on paljon pienempi kuin tuollaisissa 40-luvun taloissa. Sinulla selvästi suurinosa meni lämmitykseen/veden lämmitykseen, joten oli mahdollista leikata kulutusta todella paljon. Vanhassa purueristeissä talossa ilman kosteussulkuja voi lämmöt tiputtaa alas, uudessa muovilla eristetyssä tuollainen ~+10c ei ole enää mikään riskitön. Kosteus voi alkaa tiivistyä vääriin paikkoihin ja kohta talo onkin homeessa. Edelleenkään tuollainen esittämäsi vähentäminen viidennekseen alkuperäisestä ei ole mitenkään realistinen, ellei aiemmin sitten ole kulutettu ilman huolenhäivää vanhassa talossa. Ainut miten tuohon voisi uudemmassa päästä on sammuttamalla sähkölämmityksen ja alkamalla lämmittää puulla. Eli väitteesi, että 2000-3000kWh/kk säästöön pääsisi lämpöjä tiputtamalla ei ole mitenkään realistinen, kuin todella rajatuissa tapauksissa.