Teräksiset paistinpannut (ruostumaton, hiiliteräs, valurauta)

[Leterface]

Itsellä on sekä rosteri että hiiliteräs (alumiiniteflon toki myös). Liityin ketjuun noin vartti sitten, mutta pikakelauksella näyttää siltä, että jengi suosittelee hiiliterästä helppouden vuoksi rosterin yli.

En suoraan sanottuna voi käsittää tätä. Hiiliterästä (De Buyer itsellä) vaikeampaa pannua en ole koskaan omistanut. Katsottu vinkit sieltä ja täältä sekä tehty rasvapoltot ties millä metodeilla monia kertoja. Silti se "non stick" pinnoite kuoriutuu suurelta osin parin käytön jälkeen ja pannulla ei tee sen jälkeen mitään jos ei taas uhraa paria tuntia rasvapolton tekoon mikä kuoriutuu heti vaikka miten välttää tomaattia ja kaikkea hapanta.

Rosteri on way to go jos haluaa hyvää paistopintaa ja helppoutta.

Hyvä sinulle jos rosteri toimii parhaiten. Joillekin toimii hiiliteräs ja joillekin rosteri. Mutta vähän outoa silti koska oikea lämpötila on noin 70% tärkeintä kun taas jokseenkin hyvä patina hiiliteräs tai valuraudassa voi saada aikaan noin 20% lisäyksen (joka voi olla vaikka kananmunalla se kriittinen). Mutta vain kulumaton teflon on 100% tarttumaton ja se nopeasti kuluu 80% mitä voi saavuttaa helposti rautapannuilla.

 

[Leterface]

Oli vaikea valinta tänään minkä pannusarjan antaisin pojalleni joka vasta jouluna kertoi että hänellä nyt on oma kämppäkin. Toivottavasti pärjää induktiolla ja rautapannulla mitä ei liene ikinä käyttänyt No ruotsalainen mutta kiinassa valmistettu kevyempi vaihtuikin sitten ranskalaisiin De Buyer pannuihin.

Itse alankin taas kokeilemaan näiden Rönneby valurautapannujen käyttöä kun ovat seisoneet kaapissa noin 15 vuotta kun niitä aloin kunnostamaan. Molemmat pannut sopivat juuri lieteni levyille niin pakkohan niitä on alkaa käyttämään ja 30cm pannukin on mielyttävän kevyt 1,8 kg vs Debuyer Element B Pro 2,3 kg. Poika kyllä jaksaa tätä varmasti kun käy salillakin

 

[juhei]

Pitäisi miettiä jotain ”stick” pannua ekaksi ei-tefloniksi kotiin, mutta aika vaikea valita.

Kalalle ja tomaattikastikkeille varmaan rosteri olisi paras kun muuten sitruunat ja tomaatit syövät patinat.

Toisaalta hiiliteräs olisi varmaan enemmän non-stick patinoituneena ja vähemmän kriittinen lämmityksen suhteen, mutta se sitten taas ei kestä märäksi jättämistä tai esim. itselleni suhteellisen yleistä valkoviinillä lotraamista…

Mitähän tässä tekisi? Ei viitsisi ostaa kaappeihin pannuja jotka jäävät käyttämättä.

Induktiolle ja se mitä ei paisteta ikinä on nauta/porsas. Kalaa ja äyriäisiä kyllä menee ja niiden kaverina sitten valkoviiniä ja sitruunaa. Tomaattikastikkeita olen tehnyt kohtuullisella menestyksellä rosterikattilassa, joten ehkä se materiaali menettelisi.

Itse käytän hiiliterästä n. 90% ajasta, mutta sanoisin tuon kuvauksen perusteella että rosteri on sulle parempi valinta, lähinnä sen takia, että tomaattia, sitruunaa, valkkaria yms. menee pannulle. Itselläni on noita aineksia varten joku halpa ja huono Ikean kasari, mutta parempaa rosteria olen miettinyt, vaikka käyttö onkin vähäistä.

 

[apek]

Itsellä on Swiss Diamondin Premiun Steel sarjan 28 cm:n rosteri paistokasari kastikkeita varten, mutta käytännössä melkein kaiken muunkin paistan sillä, koska on vain niin hyvä pannu. Ei tarvitse huolehtia pinnoitteista ja voi käyttää teräksisiä välineitä. Vähän kun paistoon laittaa voita/öljyä, niin ei pahasti edes kiinni tartu. Ja jos tarttuu, niin helppo silti puhdistaa, kun kaataa pienen tilkan vettä pannulle paiston jälkeen ja sillä kiehuvalla vedellä lastalla vähän pyöräyttää.

Kaapissa on myös hiiliteräspannu, tefalin tarttumattomalla pinnalla oleva pannu ja myös valurautainen parilapannu, mutta eniten tulee tuota rosteria käytettyä.

 

[JokuHullu]

Onnistuukos lättyjen teko ruostumattomalla ilman kiinni tarttumista? Tähän asti tehnyt pääasiassa valuraudalla ja joskus harvoin hiiliteräkselläkin ja niillä ei tartu kiinni. Jotenkin vaan ajattelen että ne tarttuu ruostumattomaan kiinni. En (vielä) omista ruostumatonta pannua niin en pääse kokeilemaan.

 

[Pertti3]

Onnistuukos lättyjen teko ruostumattomalla ilman kiinni tarttumista? Tähän asti tehnyt pääasiassa valuraudalla ja joskus harvoin hiiliteräkselläkin ja niillä ei tartu kiinni. Jotenkin vaan ajattelen että ne tarttuu ruostumattomaan kiinni. En (vielä) omista ruostumatonta pannua niin en pääse kokeilemaan.

Kyllä valuraudalla ja hiiliteräksellä on ollut miellyttävämpi kokemus paistella itsellä.

Kätevintähän tuo paistelu on teräslastalla ja voissa paistelee. Homma hoituu rosterillakin, mutta vähän varovaisemmin itse olen teräslastaa rosterilla käyttänyt, naarmujen vuoksi, kun taas rautapannuilla ihan surutta. Pikkuisen enempi olen kuitenkin kokenut, että rosterilla tarttuisi kiinni.

Lähes reunaton valurauta lättyrauta ja ohut metallilasta on se oma valinta.

 

[OskuK]

Letuilla on se wanha viidakon sanalasku että kaksi ekaa ei koskaan onnistu, ja sen jälkeen ei mitään ongelmia? ;-) Tosin en ole tullut koittaneeksi rosterilla mutta ihme jollei onnistu. (meinaan jos muna onnistuu helposti ja munakas niin miten lettu voisi olla vaikeampi?) Lähtisin samoin kuin muuhunkin liikkeelle, vesitesti, rasva, lettu, lasketaan hiukan lämpöä, annetaan olla se minuutti, ja katsotaan missä ollaan... pitääkin kokeilla seuraavan kerran kun tulee kakarat kylään...yleensä se kysymys menee että pieniä vai suuria, ja pienille on vain valuvaihtoehto.

 

[zepi]

Itse käytän hiiliterästä n. 90% ajasta, mutta sanoisin tuon kuvauksen perusteella että rosteri on sulle parempi valinta, lähinnä sen takia, että tomaattia, sitruunaa, valkkaria yms. menee pannulle. Itselläni on noita aineksia varten joku halpa ja huono Ikean kasari, mutta parempaa rosteria olen miettinyt, vaikka käyttö onkin vähäistä.

Itsellä on Swiss Diamondin Premiun Steel sarjan 28 cm:n rosteri paistokasari kastikkeita varten, mutta käytännössä melkein kaiken muunkin paistan sillä, koska on vain niin hyvä pannu. Ei tarvitse huolehtia pinnoitteista ja voi käyttää teräksisiä välineitä. Vähän kun paistoon laittaa voita/öljyä, niin ei pahasti edes kiinni tartu. Ja jos tarttuu, niin helppo silti puhdistaa, kun kaataa pienen tilkan vettä pannulle paiston jälkeen ja sillä kiehuvalla vedellä lastalla vähän pyöräyttää.

Kaapissa on myös hiiliteräspannu, tefalin tarttumattomalla pinnalla oleva pannu ja myös valurautainen parilapannu, mutta eniten tulee tuota rosteria käytettyä.

Itselläni on nyt neljä pannua ja voisi varmaan vaihtaa tuon vanhimman 28cm Tefalin veke ja pistää rosteria tilalle. Pitää vähän katsella, että ottaisiko 26 vai 28:n mallin, vai pitäiskö napata joku 24-25cm paistokasari jolla noita happamia kastikkeita sitten pääosin tekisi.

Tulen sitten valittamaan jos ei onnistu ollenkaan...

Onko kellään kokemuksia Ikean FINMAT sarjasta? Onko tuosta mihinkään?

 

[Roskakuski]

Itsellä on rosteri, valurauta sekä hiiliteräs. Omasta mielestä myös tässä samassa järjestyksessä parhaista huonoimpaan.

 

[persu]

En suoraan sanottuna voi käsittää tätä. Hiiliterästä (De Buyer itsellä) vaikeampaa pannua en ole koskaan omistanut. Katsottu vinkit sieltä ja täältä sekä tehty rasvapoltot ties millä metodeilla monia kertoja. Silti se "non stick" pinnoite kuoriutuu suurelta osin parin käytön jälkeen ja pannulla ei tee sen jälkeen mitään jos ei taas uhraa paria tuntia rasvapolton tekoon mikä kuoriutuu heti vaikka miten välttää tomaattia ja kaikkea hapanta.

Rosteri on way to go jos haluaa hyvää paistopintaa ja helppoutta.

Kukin käyttäköön tietysti sitä mikä itsellä parhaiten toimii, siinä ei liene kiistelyn aihetta.

Minä en vaan käsitä noita sinun kokemuksiasi, enkä osaa kuvitella mikä ne selittäisi kun itsellä kokemukset on täysin päinvastaiset.

Pian 15 vuotta paistettu päivittäin käytännössä pelkästään hiiliteräspannuilla ilman mitään ongelmia. Rasvapolttoja en ole käyttöönoton jälkeen tehnyt kertaakaan yhteenkään pannuun. (4 x debuyer löytyy). Pieni määrä tomaattia tai muuta hapanta munakkaan tai kasvisten joukossa ei irrota patinaa mutta jos oikein tomaattista bolognesea tai etikkaista vindaloota tekee niin ne teen suosiolla rosterikattilassa. Silloinkin usein paistan tuotteet ensin hiiliteräksellä jos ja kun haluan aineksiiin kunnon paistopinnan ja maillardin tuomaa makua. Rosterilla en ole freesaamista rajumpaa paistamista oppinut enkä opetellut tekemään.

Jonkun kerran olen vahingossa keittänyt patinat irti happamalla hiiliteräksestä mutta en ole näiden jälkeen erikseen rasvapoltellut, patina kerääntyy äkkiä normaalissa käytössä takaisin, hetken aikaa vain täytyy vähän enemmän varoa pohjaan tarttumista. Debuyerit kyllä tekee ajoittain sitä että pintaan kerääntyy ohuelti karheutta joka alkaa ottaa kiinni mutta karhealla pesusienellä,oikein hienolla teräsvillalla tai hienolla vesihiomapaperilla kun pyöräyttää pinnan sileäksi niin taas mennään. Ei vaadi mitään hinkkaamista, hetken hioo ja pesaisee niin hyvä tulee.

Kyllä nämä välillä hieman huoltoa vaativat ja opettelua alkuun mutta ovat ikuisia ja huolettomia, en vaihtaisi mistään hinnasta pois.

 

[OskuK]

Kaikila lie pannuja joita olisi kiva käyttää, muttei keksi sovellusta. Itseläni on neljä? minivalutarautannua, "jos joskus tekee vieraille jotain kuumalla pannulla-tyyppistä" ja parila-valupannu, joka on saanut käyttöä ehkä kolmesti. Jatkuvalla käytöllä on neljä pannua:
-Skeppshultin 26cm valurautapannu, jolla menee liki kaikki itsellä,
-sitten vaimon Pyrex 24cm teflon: puolikevyt helppohermoille (siis minun hermoile, ei tarvitse seistä selän takana neuvomassa;-),
-Masterpro rosteripannu 28cm, jolla menee myös kaikki, mutta johon ei aina kyllä käsi tartu kun se valu on siinä vieressä,
-ja Fontignac 28cm teflon paistokasari teflonia, tässä tehdään kaikki pastat.

Setti on kiva, ainoa että valu voisi olla kevyempikin. Itseasiasa valupannua ei tietenkään tarvittaisi kun on teräspannukin, mutta kun siihen on tottunut ja kiintynyt. Ainoa missä rosteri on parempi on munakas, kivampi heilutella rosterissa, muoto jotenkin sopii. Suuri korkealaitainen paistokasarikin voisi olla rosteria ihan yhtä hyvin, mutta teflonin voi antaa vaimollekin sotkettavaksi. Paitsi että puulastakuri ei aina pidä, ja likoamassakin joskus on "kaikki kalut" kattilassa, ja naarmuja ei voi välttää.
Mutta, vaimoa ei voi eikä halua vaihtaa rosteriseen ;-)

Masterpro, Pyrex, Skeppshult ja Fontignac:


Valu pitä kohta viedä ulos taas poraharjattavaksi, ei edes firman nimi näkynyt enää...

 

[Gespard]

Minä en vaan käsitä noita sinun kokemuksiasi, enkä osaa kuvitella mikä ne selittäisi kun itsellä kokemukset on täysin päinvastaiset.

Hiiliterästä pitää opetella käyttämään, jos sen jättää happamien ruokien kanssa yhtään seisomaan esim levylle, niin käy huonosti ajan kanssa. Ja debyer kyllä asettui minullakin suht hitaasti, meni ainakin puoli vuotta että alkoi patinoitua ilman tahmauksia. En tiedä olisiko pitänyt tehdä alussa joku kunnon kuumennus että rasvat ym lähtee varmasti tehdaspinnasta, mutta tuskaa oli pari kuukautta. Tosin silloin olinkin ihan uusi näihin hiiliteräspannuihin. Nyt kun on pari vuotta takana, niin ei mitään ongelmia ikinä. Vesipesu harjauksella ja kuivaus ja pannu on valmis seuraavaa kierrosta varten. Se vaan että jos ei kuivaa ja ehkä rasvaakin seuraavaa kertaa varten, niin kerryttää nopeasti pintaruostetta. Ei minua haittaa sinänsä, mutta hyvä ainakin pohja kuivata kunnolla. Muuten on ruostehilettä joka paikassa. Monesti kuumennan pannun pesun jälkeen, niin ei tarvitse sisäpintaa kuivata paperilla/pyyhkeellä. Siitä kun lähtee sitten jäännösrasvat pois, mikä on vähän huono juttu minusta.

 

[Leterface]

Olikohan täällä ollut ikinä puhetta kuparipannuista? Falk kuparipannut alkaa kuumottamaan vaikka näiden hinnat ovat selvästi kalliimpia kuin tavallisten alumiiniin perustuvien rst-pannujen. Eniten itse mietin try-me 18cm kattilaa ja nyt tuli katseltua 24cm wok pannua joka kuumottaisi jos vain olisi reilu 300€ ylimääräistä rahaa..En ole tästä löytänyt mitään arvosteluja mutta olisi mielenkiintoista lukea! Jos joillakin täällä Falk pannuja/kattiloita olisi kiva kuulla kokemuksia sillä nämä ovat parhaimmillaan harvinaisen paksusta kuparista tehtyjä joiden hinta vaikka ei halpa on vähintään puolet mitä muut valmistajat pyytävät ohuemmista kuparipannuista/kattioloista.

 

[Vaateri]

Olikohan täällä ollut ikinä puhetta kuparipannuista?

Kuparikattilat ja pannut

Tällaiseen tuotteeseen tutustuin tuttavalla. Hän piti minulle pitkän esitelmän sen hyvistä puolista. Hintaa en tohdinnut kysyä. Kyseessä oli Belgialainen FALK. Erittäin hienoja kattilat olivat ja tehty vaativaan ammattikäyttöön. Näitä lienee parhaiden suomalaishotellien käytössä? Alla olevat...

bbs.io-tech.fi

 

[Leterface]

Kuparikattilat ja pannut

Tällaiseen tuotteeseen tutustuin tuttavalla. Hän piti minulle pitkän esitelmän sen hyvistä puolista. Hintaa en tohdinnut kysyä. Kyseessä oli Belgialainen FALK. Erittäin hienoja kattilat olivat ja tehty vaativaan ammattikäyttöön. Näitä lienee parhaiden suomalaishotellien käytössä? Alla olevat...

bbs.io-tech.fi

Kiitos hyvä ketju vaikka enemmän ylestä puhetta paistinpannuista kuin juuri kuparista.

 

[OskuK]

Kenkkuja kauniinapidettäviä. Oma kuparipintainen on ainakin turhauttava enkä kauaa jaksanutkaan häntä ulkopinnasta paapoa.
Ja mitä "vaativaan ammattikäyttöön" tulee, aika usein niissä piireissä kolistellaan alumiinikiulujen kanssa...eikä kukaan kokki ajattele ketunvertaa kaman ulkonäöstä. Veikkaan että tämmöisiä menee enemmänkin häälahjoiksi ;-)

 

[JokuHullu]

Ei ole tainnut olla juttua titaanisista paistinpannuistakaan, mutta ne taitaa olla enemmän noita retki-pannuja.
Ensi kesäksi voisin kyllä jonkin pienen paistokasarin hankkia juurikin retki käyttöön.

 

[MI7]

Ei ole tainnut olla juttua titaanisista paistinpannuistakaan, mutta ne taitaa olla enemmän noita retki-pannuja.
Ensi kesäksi voisin kyllä jonkin pienen paistokasarin hankkia juurikin retki käyttöön.

Titaani on hieman kinkkinen tapaus. Itse olen suosiolla tehnyt vesipohjaisia ruokia kuin paistanut titaanilla. Tämän takia ostin 1.6l kattilan enkä paistinpannua.

 

[zepi]

Yksi mitä olen vilkuillut on tuollainen Staubin emaloitu valurautapannu. Tosin en nyt varsinaisesti tiedä miten se olisi erilainen kuin rosteri.

Ehkä öljyämisen ja lämpötilan kanssa käytös on vähän erilainen?

 

[Leterface]

Kenkkuja kauniinapidettäviä. Oma kuparipintainen on ainakin turhauttava enkä kauaa jaksanutkaan häntä ulkopinnasta paapoa.
Ja mitä "vaativaan ammattikäyttöön" tulee, aika usein niissä piireissä kolistellaan alumiinikiulujen kanssa...eikä kukaan kokki ajattele ketunvertaa kaman ulkonäöstä. Veikkaan että tämmöisiä menee enemmänkin häälahjoiksi ;-)

Veikkaan myös vähän että enemmän hankitaan vaan ikään kuin itse hankinnan vuoksi kuparia. Tosin nuo mainitsemani Falk pannut eivät ilmeisesti vaadi niin paljoa huolenpitoa etteivät näyttäisi "nuhruisilta" kun niiden kupari ulkopinta ei ole sileä vaan harjattu.

Toinen asia mikä noissa Falk pannuissa on taas hullunkurista (mitä nyt vähän katsonut) on se että induktiolle sopivat kattilat/pannut on tehty ohuemmasta kuparista joten ei ole ehkä niin kilpailukykyisiä ja toisaalta jos noihin kuparipannuihin investoisi niin eihän sitä tiedä jos sattuisi joskus muuttamaan asuntoon jossa on vain induktioliesi.

 

[Paskisti]

Pitkästä aikaa oli tarve kahdelle pienelle pannulle joten kaivoin 20cm Lodgen valuraudan esiin hiiliteräksen kaveriksi. En tiedä mikä siinä on mutta meksikolaisia tacoja tehdessä maissitortillat paistuivat huomattavasti paremmin valuraudalla, vaikka lämmöt ja öljy oli molemmissa sama. Jotenkin vaan valurauta paistaa paremmin. Liekö sitten huokoinen materiaali reagoi öljyn kanssa paremmin tai öljyä on tasaisemmin. Lodgen pannuissa ei pohjakaan ole erityisen paksu, mutta kai se lämpiää jotenkin tasaisemmin silti induktiolla, vaikka 20cm De Buyer on yksi parhaiten toimivista hiiliteräspannuista omalla induktioliedellä. Silmin havaittava ero on siinä miten pannulla öljy levittyy ja liikkuu ja valurauta tuntuu kuumemmalta silti polttamatta ruokaa.

 

[Leterface]

Pitkästä aikaa oli tarve kahdelle pienelle pannulle joten kaivoin 20cm Lodgen valuraudan esiin hiiliteräksen kaveriksi. En tiedä mikä siinä on mutta meksikolaisia tacoja tehdessä maissitortillat paistuivat huomattavasti paremmin valuraudalla, vaikka lämmöt ja öljy oli molemmissa sama. Jotenkin vaan valurauta paistaa paremmin. Liekö sitten huokoinen materiaali reagoi öljyn kanssa paremmin tai öljyä on tasaisemmin. Lodgen pannuissa ei pohjakaan ole erityisen paksu, mutta kai se lämpiää jotenkin tasaisemmin silti induktiolla, vaikka 20cm De Buyer on yksi parhaiten toimivista hiiliteräspannuista omalla induktioliedellä. Silmin havaittava ero on siinä miten pannulla öljy levittyy ja liikkuu ja valurauta tuntuu kuumemmalta silti polttamatta ruokaa.

Aika jännä tapa miten huomasit tuollaista ruokaakin tehdessä. Mutta ihan teorian mukaan tuo on selvä asia sillä 20cm De Buyer on vain 2,5 mm paksua terästä (korkeintaan), kun taas Lodge on varmasti paljon paksumpipohjaisempi pannu. Voisin kuvitella että 20 cm Lodgen paino on noin 1,4kg kun taas tuo 20cm De Buyer painaa noin 1kg. Painavampi usein parempi.

 

[Paskisti]

Aika jännä tapa miten huomasit tuollaista ruokaakin tehdessä. Mutta ihan teorian mukaan tuo on selvä asia sillä 20cm De Buyer on vain 2,5 mm paksua terästä (korkeintaan), kun taas Lodge on varmasti paljon paksumpipohjaisempi pannu. Voisin kuvitella että 20 cm Lodgen paino on noin 1,4kg kun taas tuo 20cm De Buyer painaa noin 1kg. Painavampi usein parempi.

Joo on outoa. Jos hiiliteräksellä nosti lämpöjä se alkoi polttamaan tortilloja, kun taas valuraudalla tuntui vähempikin teho riittävän ja silti paistoi hyvin ja rapeaksi. Paksuudella varmaan oma osansa mutta kyllä öljykin käyttäytyy eri lailla noissa pannuissa.

 

[Vipu]

Tarviis ostaa pian teräspannu, kattelin tota Fiskars all steel pure pinnoittamaton, onko mitään suosituksia about samassa hinnassa tai jos on reilusti parempi ja maksaa vähän enemmän niin ei haittaa sekään.
Paljonko maksais semmonen hyvä pannu jossa ei ole tota erillistä pohjaa ja onko sillä edes oikeasti eroa?

 

[OskuK]

Jos ei ole kaasuliettä niin tuskin huomaat eroa. Kaasulla se paksu reuna on tärkeä kun lieska lämmittään sitäkin, muilla liesillä lämmitetään pohjasta käsin. Tää voi olla hiukan turhamaista mutta itse en pannua tilaisi. Se miltä se tuntuu kädessä on niin tärkeää että on pakko koittaa, ja kaupassa kun nappaa kätensä niin heti tietää onko tämä mulle vai ei. Se kahvan muoto, paino, painopiste, kaikki merkkaa pannussa. Se voi tuntua hölmöltä mutta nää on tavaroita joihin joko tartutaan sitten kotona tai ei tartuta, ja on turhaa ostaa kamaa johon ei stten tartu.

 

[mahead]

En suoraan sanottuna voi käsittää tätä. Hiiliterästä (De Buyer itsellä) vaikeampaa pannua en ole koskaan omistanut.

Been there, done that...

Katsottu vinkit sieltä ja täältä sekä tehty rasvapoltot ties millä metodeilla monia kertoja.

... ja epäilen, että tässä se on mennyt sullakin pieleen. Mulla meni kans.

Hinkkaa tai hio se pannun pohja kaikesta töhnästä puhtaaksi, mieluiten ihan kiiltäväksi asti. Sitten huolellinen pesu ja kuivaus, niin ettei paperiin tartu enää mitään mustaa. Sitten ohut kerros öljyä pannun pinnalle, ja ala paistamaan. Ei polttoja, ei käsittelyä, pelkkää käyttöä. Jos et voi heti paistaa ruokaa, niin sitten jätä rasvattuna säilytykseen odottamaan ekaa paistoa.

Tuon tempun jälkeen sulla todennäköisesti ruoka tarttuu kiinni ja kiroat pannua edelleen. Mutta eipä hätää, putsaa pannu hyvin, esim. vesipesu ja karkeaa sientä käyttäen. Itse tykkäsin scrub daddy -sienistä, ovat riittävän karkeita irrottamaan kovempaakin pinttymää. Teräspiikkiset toimii vielä paremmin. Pesun jälkeen sipaise öljyä pannun päälle, ja odottamaan uutta paistoa.

Toista muutaman viikon ajan, ja huomaat että ei se pannu enää tarvitsekaan parin tunnin rasvapolttoja, ja on silti liukas. Puhdistuukin useimmista lioista pelkällä kuumalla vedellä ja tiskiharjalla, tarvittaessa tiskiainetta apuna käyttäen. Toki siihen välillä jokin tarttuu tiukemmin, mutta käyttämisestä syntynyt pinta kestää helposti kovemmankin puhdistuksen.

 

[Vaateri]

Joo on outoa. Jos hiiliteräksellä nosti lämpöjä se alkoi polttamaan tortilloja, kun taas valuraudalla tuntui vähempikin teho riittävän ja silti paistoi hyvin ja rapeaksi. Paksuudella varmaan oma osansa mutta kyllä öljykin käyttäytyy eri lailla noissa pannuissa.

Sellainen offtopic-huomio, että tortillaa (siis sitä meksikolaista, oli se sitten vehnästä tai maissista) ei tyypillisesti kypsennetä öljyssä vaan kuivalla pannulla. Ja sama toki kaupan valmiille letuille.

 

[Vipu]

Jos ei ole kaasuliettä niin tuskin huomaat eroa. Kaasulla se paksu reuna on tärkeä kun lieska lämmittään sitäkin, muilla liesillä lämmitetään pohjasta käsin. Tää voi olla hiukan turhamaista mutta itse en pannua tilaisi. Se miltä se tuntuu kädessä on niin tärkeää että on pakko koittaa, ja kaupassa kun nappaa kätensä niin heti tietää onko tämä mulle vai ei. Se kahvan muoto, paino, painopiste, kaikki merkkaa pannussa. Se voi tuntua hölmöltä mutta nää on tavaroita joihin joko tartutaan sitten kotona tai ei tartuta, ja on turhaa ostaa kamaa johon ei stten tartu.

Hyvä huomio, mikähän kauppa olis suomessa semmonen missä niitä voi testata, ei varmaan missään perus Prismassa saa avata fiskarssin pakettia et miltä se tuntuu kädessä?

 

[Vaateri]

Hyvä huomio, mikähän kauppa olis suomessa semmonen missä niitä voi testata, ei varmaan missään perus Prismassa saa avata fiskarssin pakettia et miltä se tuntuu kädessä?

Isommat Iittalan liikkeet nyt ainakin. Jostain syystä muuten Fiskars on sulkenut oman verkkokauppansa ja vetänyt myös Fiskarsin tuotteet pois Iittalan verkkokaupasta.

 

[mahead]

Hyvä huomio, mikähän kauppa olis suomessa semmonen missä niitä voi testata, ei varmaan missään perus Prismassa saa avata fiskarssin pakettia et miltä se tuntuu kädessä?

Yleensähän niissä on vaan pieni pahvi pannuosan päällä, joten käteensopivuutta on helppo testata "pakkausta" avaamatta.

 

[Paskisti]

Been there, done that...


... ja epäilen, että tässä se on mennyt sullakin pieleen. Mulla meni kans.

Hinkkaa tai hio se pannun pohja kaikesta töhnästä puhtaaksi, mieluiten ihan kiiltäväksi asti. Sitten huolellinen pesu ja kuivaus, niin ettei paperiin tartu enää mitään mustaa. Sitten ohut kerros öljyä pannun pinnalle, ja ala paistamaan. Ei polttoja, ei käsittelyä, pelkkää käyttöä. Jos et voi heti paistaa ruokaa, niin sitten jätä rasvattuna säilytykseen odottamaan ekaa paistoa.

Tuon tempun jälkeen sulla todennäköisesti ruoka tarttuu kiinni ja kiroat pannua edelleen. Mutta eipä hätää, putsaa pannu hyvin, esim. vesipesu ja karkeaa sientä käyttäen. Itse tykkäsin scrub daddy -sienistä, ovat riittävän karkeita irrottamaan kovempaakin pinttymää. Teräspiikkiset toimii vielä paremmin. Pesun jälkeen sipaise öljyä pannun päälle, ja odottamaan uutta paistoa.

Toista muutaman viikon ajan, ja huomaat että ei se pannu enää tarvitsekaan parin tunnin rasvapolttoja, ja on silti liukas. Puhdistuukin useimmista lioista pelkällä kuumalla vedellä ja tiskiharjalla, tarvittaessa tiskiainetta apuna käyttäen. Toki siihen välillä jokin tarttuu tiukemmin, mutta käyttämisestä syntynyt pinta kestää helposti kovemmankin puhdistuksen.

Säästyy viikkojen taistelu kun paistat sillä kerran kasan lettuja ja käytät voita paistamiseen. Pannu on tämän jälkeen valmis käyttöön eikä tarvitse kärvistellä.

Sellainen offtopic-huomio, että tortillaa (siis sitä meksikolaista, oli se sitten vehnästä tai maissista) ei tyypillisesti kypsennetä öljyssä vaan kuivalla pannulla. Ja sama toki kaupan valmiille letuille.

En tiedä muuta kuin että ne maissitortillat on käytännössä esipaistettuja eli melkein kypsiä, ja ilman rasvaa en omia pannujani käytä ellen halua paahtaa jotain. Niihin saa kauniin ja rapsakan pinnan kun pannulla on vähän öljyä. Olen kokeillut myös ilman rasvaa eikä lopputulos ole niin hyvä. Tacot on muutenkin ruoka jossa ei ole yhtä oikeaa valmistustapaa tapaa tai täytettä vaan niitä varioidaan loputtomasti kaiken kaikkiaan. Netflixistä löytyy ruokasarja joka kertoo tacoista hyvin laajasti. Olet kyllä oikeassa että omatekemät tortillat yleensä paistetaan kuivalla pannulla, ne ei varmaan lähde turpoamaan jos käyttää öljyä. Nuo puolivalmiit maissitortillat tuskin turpoavat vaikka mitä tekee, ja ovat prässätty todella tiukasti toisiinsa ja saa veitsellä irroitella etteivät hajoa.

 

[Leterface]

Oli kyllä erittäin hyvää poronkäristystä - sopii tosi hyvin juuri rosteripannulla valmistettavaksi mun mielestä: