Tällaisia heittoja (ja sen takia koko kommenttia) on kovin vaikea ottaa vakavasti, kun perusfaktat tuntuu olevan pahasti hukassa.
Ihan noin esimerkkinä, että Suomen valtion suurinta lainapottia hallitsee Suomen Pankki (n. 40 miljardia €, joka vastaa n. 1/3 suomen valtion lainasta).
Kannattaisi ehkä vähän miettiä ennen kuin lähtee huutelemaan perusfaktojen olevan hukassa. Mutta ei siinä - talousasioissa ei ole oikein lainkaan objektiivista tietoa, ja jos joku väittää "tietävänsä varmasti" miten asiat on, niin hänen ymmärryksensä on todennäköisesti vaillinaista.
Tiesin kyllä varsin hyvin, että Suomen pankki (Osana EKP:tä) on se suurin Suomen velkakirjojen omistaja. Kuitenkin Suomen pankin tulee toimia näissä EKPJ:n määrittämissä tehtävissä täysin EKP:n ohjeiden mukaan, joten käytännössä puhutaan EKP:stä. Suomen pankin asemasta voi lukea tämän linkin takaa:
Asema ja hallinto.
Paremmin avaten pointtinani tuossa on se, että kun täällä moni euroeron perään haikaileva samalla toivoo heikomman markan perään paremman kilpailukyvyn perässä, niin nuo toiveet on pahasti ristiriidassa juurikin nykyisen valtavan euromääräisen velan vuoksi. Jos Suomi siirtyisi markkaan ja heikentäisi valuuttaansa tarkoituksella, niin noiden euromääräisten velkojen hoitokulut kasvaisivat. EKP taas ei varmasti päästäisi eurosta eroavaa Suomea helpolla, vaan todennäköisesti vaatisi velkojen maksua viimeiseen senttiin asti euroissa. Jos taas Suomi pysyy eurossa, niin noita velkoja ei tarvinne maksaa koskaan takaisin. => On siis luotu jo nyt järjettömän suuri "kannuste" pysyä eurossa. Ja jos taas Suomi oma-aloitteisesti ilmoittaisi, että velat maksettaisiin takaisin markoissa, niin maan uskottavuus ulkomaisten velkojien silmissä menisi, ja korot nousisivat sitten sitä kautta.
Toisekseen inflaation jyllätessä samaan aikaan kun korkoja pidetään keinotekoisesti alhaalla, syö laina käytännössä itseään varsinkin niillä EU-mailla, joilla on vielä oma valuutta käytössä, joten Ruotsi ei takuuvarmasti eroa EU:sta niin kauan kuin se tällaista hunajapurkkia saa lypsettyä.
Tämä on hyvin yleinen maallikon harha, joka pitää kyllä paikkansa varsinkin kotitaloustasolla, kun maksellaan vaikka pitkää asuntolainaa pois. Samoin se pitänee hyvin paikkansa valtioiden investoidessa tuottaviin kohteisiin, kuten mainitsemasi Norja, jonka valtion velasta en itsekään olisi huolissani. Ongelma velkojen maksamisessa pois inflaatiolla tulee kuitenkin siinä, jos velka käytetään syömävelaksi valtion menoihin, joista suurin osa on varsinkin Euroopassa indeksoitu inflaation mukaan, tai menot muuten nousee inflaation tahdissa. Inflaation kasvaessa tarvitaan siis uutta velkaa entistä enemmän, kun inflatoituneet menot kasvaa. Toinen hankalammin arvioitava aihe on sitten se, että miten pitkälle keskuspankit edes pystyy kontrolloimaan korkoja ennen kuin markkinan luottamuksen rajoja koetellaan.
Sinäänsä olen kuitenkin samaa mieltä tuosta, että inflaatiolla pyritään hoitamaan nykyistä velkataakkaa, mutta yllä mainitusta pointista johtuen se on paljon hankalampaa kuin luulisi.
Käytännössä, jos euron asema olisi niin heikko kuin tässä(kin) ketjussa annetaan ymmärtää sen samalla ollessa maailman vahvin valuutta, on joko ensimmäinen väittämä virheellinen tai FIAT tullut tiensä päähän, joka tarkoittaisi käytännössä nykyisen markkinatalouden loppua.
Mielenkiintoinen näkemys tuo, että euro olisi maailman vahvin valuutta - mihin se oikein perustuu?
Kylmä totuus taitaa olla se, että pitkän elvytyspolitiikan ja kauppa-/tullisotien jälkimainingeissa pudotus tullee olemaan amerikan mantereella jyrkkä ja syvä, jolta suojaa haetaan euromarkkinoilta Kiinan arvaamattoman talouspolitiikan johdosta.
Kontraavia näkemyksiä pitää ja saa olla, mutta kyllä suurimmalla osalla makrotalousasiantuntijoita tuntuu huoli kohdistuvan vielä USA:ta enemmän Eurooppaan ja Kiinaan. Kaikilla on valtavia ongelmia, mutta luulen kyllä, että tilanne on edelleen se sama kuin on pitkään ollut, eli jos maailmantaloudella menee hyvin niin EU ja Kiina suhteessa vahvistuu, ja sitten taas jos tulee joku uusi talouskriisi, niin jälleen kerran se dollari ja USA on se turvasatama. Kun katsoo demografiaa ja kokonaisvelkaantuneisuusastetta niin USA ja dollari on se vähiten huonossa jamassa oleva talousalue. USA:lla taas suhteessa haasteena kauppataseen alijäämä ja eriarvoisuuden kasvu maan sisällä. Todellisuudessa kukaan ei tiedä miten tulee käymään ja todennäköisesti kehityskulku on kiinni monesta matkan varrella tulevasta muuttujasta.
www.theguardian.com
/img-s3.ilcdn.fi/c2be2a0a861e4c347ca279b94678a3ed87919ce5be03fd7a29b12ea27cd82d1d.jpg)
