Lainaan itseäni toisesta ketjusta:
VTT:n tutkimus pari vuotta takaperin päätyi täysin päinvastaiseen lopputulokseen: Jäisillä keleillä vuosina 2005–2012 oli 22% kuolemaan johtaneista onnettomuuksista "A-osallisia", eli niitä, joiden toiminnalla on arvioitu olleen suurin merkitys onnettomuuden syntymiselle. Alkutalven liukkauksilla luku oli vuosilta 1997–2012 mitattuna 32 %.
Mielenkiintoista on myös se, että VTT löysi vuosilta 2005–2012 marras–maaliskuulta 426 kuolemaan johtanutta onnettumuutta ja 1997–2004 532 onnettomuutta. Yhteensä siis 958. Ylen uutisoima OTI taas löysi vuosilta 2000–2017 vain 532 "talvirengasonnettomuutta". Tarkastelujakso oli siis 2 vuotta pidempi, mutta jotenkin onnettomuuksia oli vain puolet. Mitähän on jätetty tilastoista pois.
Mielestäni nastojen ehdotonta paremmuutta on kuitenkin vaikea todistaa. Parhaimmat nastat pitävät jäällä paremmin kuin parhaimmat kitkat, mutta parhaimmat kitkat pitävät jäällä nykyään jo yhtä hyvin, kuin kohtalaiset nastarenkaat. Minulle riittää se, että sillä heikoimmalla osa-alueellaan kitkat ovat alkaneet viime vuosina päästä tasoihin nastarenkaiden kanssa, jotta uskallan turvallisin mielin sellaisia ostaa. Tietenkin ne parhaat nastarenkaat ovat jäisellä pinnalla omalla tasollaan, mutta ei kitkoja voi oikein enää "liukkaiksi" sanoa. Sitten pitää sanoa liukkaiksi myös kaikkia kohtalaisia nastarenkaita. Kannattaa tutkia noita talvirengastestejä ihan vaikka viimeisen parin vuoden ajalta. Kitkojen arvosanat ovat olleet tasaisessa nousussa jääpidon kategoriassa jo useamman vuoden ajan.
Minä en henkilökohtaisesti anna kovin suurta arvoa noille onnettomuustilastot rengastyypeittäin-tilastoille. Kuten VTT tuossa raportissa itsekin toteaa, niin muuttujia on monta: auton turvavarusteet, renkaiden kunto, auton ikä, auton alustan kunto, kuskin ikä, kuskin kokemus, kuskin kunto jnejne. On varmaan mahdoton tehdä sellainen tutkimus, jossa voitaisiin noiden taustavaikuttajien osallisuus onnettomuuksiin missään määrin sulkea pois. Jäljelle jää vain suuren otannan ottaminen, mutta sekin on kaukana ongelmattomasta tutkimustavasta. Ajatus siitä, että noissa tilastoissa on 30v vanhoja, lähes ajokelvottomassa kunnossa olevia, autoja S-sarjan Mersujen rinnalla ja kuskeissa on piripäitä (huumekäyttäjiäkään ei suljettu tilastoista ulos) ja autoilun ammattilaisia, vie minusta mahdollisuuden mihinkään järkevään johtopäätösten tekoon tuolla tutkimuksen otannalla.
Pari haarukointia olisin itse tehnyt tutkimukseen:
- Vertaillaan hyväkuntoisia renkaita (riittävä pinta, oikeat paineet, riittävän tuoreet) autoissa, joissa on verrannolliset turvavarusteet
- Kuskeista nuorimmat, vanhimmat, huumekäyttäjät pois
- Tutkimusdata mielellään ainakin 2018 asti
Otanta jäisi pienemmäksi, mutta mielestäni tuolla saisi ainakin sellaiset johtopäätökset vedettyä, mitä tuollaiselta tutkimukselta toivoisin. Muuttujia toki jäisi taustalle, on esimerkiksi nokkakolarin tapauksessa aika vaikea sanoa, että onko toisesta autosta vaikka katkennut etujousi ennen vai jälkeen onnettomuuden, mutta sentään ei tarvitse miettiä, että kuinka paljon vanhusten, nuorten ja huumekäyttäjien kohonnut onnettomuusalttius vaikuttaa tilastoissa.
Viime vuosina vähemmän, kun jätkille on kasvanut järkeä päähän ikävuosien myötä.
