Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
En löytänyt linkistäsi moista väitettä, että kitkoilla olisi märällä asvaltilla huonompi jarrutusmatka kuin nastoilla jäällä. Arkijärki sanoo, ettei voi pitää paikkaansa. Jäällä hidastuvuus on heikkoa rengastyypistä riippumatta, kun taas kitkoilla märällä asvaltilla matkustajien vyöt sentään lukittuvat ja irtotavarat voivat liukua penkiltä lattialle. Hidastuvuusero on luokkaa kolminkertainen.Tottahan toki, ja samalla voi kaataa sokeria tankkiin.
Nokian Renkaat lupaavat kitkarenkaille märällä asfaltilla huonompaa jarrutusmatkaa kuin mitä nastarenkailla pysähdytään testeissä jäällä:
Kitkarengas on kesäkelillä kelvoton
Halvimmilla jarrutusmatka voi itseasiassa olla märällä asfaltilla parempi, mutta jäällä jarrutusmatkan saakin sitten kaksinkertaistaa parhaisiin verrattuna.
En ymmärrä, miksi renkailta ei vaadita käytännössä mitään ominaisuuksia, muuta kuin "ei nastoja: saa ajaa kesällä" ja "kyllä valmistaja laittoi näihin talvirengas-leiman: saa ajaa talvella". Huonoilla renkailla ei vaaranna vain itseään, vaan kaikki muutkin liikenteessä.
En löytänyt linkistäsi moista väitettä, että kitkoilla olisi märällä asvaltilla huonompi jarrutusmatka kuin nastoilla jäällä. Arkijärki sanoo, ettei voi pitää paikkaansa. Jäällä hidastuvuus on heikkoa rengastyypistä riippumatta, kun taas kitkoilla märällä asvaltilla matkustajien vyöt sentään lukittuvat ja irtotavarat voivat liukua penkiltä lattialle. Hidastuvuusero on luokkaa kolminkertainen.
Vertasitko sitä linkin 43,7 metriä suoraan johonkin nastarengastestin jääjarrutukseen? Se 43,7 m on TM 5/2014:sta märkäjarrutus 80-5 km/h Michelinin XI(3?):lla. Edellisenä syksynä TM 16/2013:ssa Misukan XI3 pysähtyi 34,9 metrissä 80-0 km/h, oletettavasti viileämmän lämpötilan ansiosta. Tuossa samassa testissä paras nastarengas, eli Nokian pysähtyi 40,7 m jäällä. Tämä on kolme metriä lyhyempi kuin kevään lämmössä kitkalla märällä saatu 43,7 m. Tästäkö väittämä sai alkunsa? Jos näin on, niin pitää huomioida, että jarrutukset on suoritettu eri alkunopeudesta: jäällä 50-0 km/h ja märällä 80-0 km/h. Nopeuden neliön huomioiden parhaan nastarenkaan jääjarrutus olisi kasikympistä noin 104 m, eli suuremman ilmanvastuksen ansiosta noin 100 m. Ei siis läheskään samaa tasoa kuin pohjoismainen kitka märällä asvaltilla kevätlämpimillä, saati parempi.
@blastermaster hommaisin sinuna kakkosautoosi keskitason pohjoismaiset kitkat, ja ajelisin turvaväliä pitäen ja liikennettä ennakoiden kesäkauden alle 1000 kilometriä. Talven reilu 1000 km voit ajella, kuten kitkoilla ajetaan. Näin toimien talven tulo ei pääse yllättämään, säästyt kaksien renkaiden hommaamiselta/vaihtorumbalta, ja sinulla on vähäisiin ajoihisi riittävästi uraa sekä kitkaa ainakin viideksi vuodeksi. Renkailla on siinä vaiheessa ajettu vain 10 tkm.
Merkkiliikkeillä on yleensä hyvä skaala avaimia tallessa. Ainakin aikanaan volkkari korjaamolla meillä oli iso kasa/salkku noita.
Vanhemman Golffin kanssa kävi samoin. Vein jonkin sortin merkkiliikkeeseen, jossa huoltomyyjä odottaessa irrotti ja lukkopultit ja vaihtoi tilalle tavalliset. Työstä ei veloitettu, mutta uusista pulteista kohtuullinen 5e/kpl. Eli alottaisin merkkiliikkeestä.
Mikäli näin on, miksi mun henkilöauto yltää maanteillä uriin? Tai päinvastoin, miksi se edellä jurnuttava Scania ei mahdu uriin?Meinaat tosiaan että ne urat on *täysin* nastojen syytä?
Mieti nyt hetki; olisiko raskaalla liikenteellä mitään tekemistä asian kanssa - tai ehkä nykyisellä "tilataan mista halvimmalla saadaan" -tieinfralla? Miksi siellä missä ei ole raskasta liikennettä juuri ollenkaan, mutta suuri liikennetiheys (esim. keskustat) ei ole pahoja uria?
Nastojen kontribuutio on lähinnä epätasaisempi tien pinta (=lisää kitkaa -> lyhempi jarrutusmatka myös kitkakuskeille mutta myös nopeampi renkaiden kuluminen) sekä lisääntynyt pöly, mikä ei sekään terveyden kannalta hyvä juttu (tosin jättää se kesärengaskin jälkeensä kumia sen 10-20g per 100 km?).
Onko raskas liikenne sittenkään syypää teidemme kuntoon?Mikäli näin on, miksi mun henkilöauto yltää maanteillä uriin? Tai päinvastoin, miksi se edellä jurnuttava Scania ei mahdu uriin?
Näin tein ja hankin Hankook Winter i*cept IZ2 -renkaat. Huomenna pitäis saada alle.
Se mun muuten hyvä logiikka sanoo, että kun käyttämieni maanteiden tiessä olevien urien etäisyys täsmää useimmiten paremmin henkilöauton, kuin raskaan liikenteen raideväliin, raskasta liikennettä on hankala urista syyttää. Mikä tässä menee pieleen? Keski-Euroopan teistä en ole puhunut, kuten en myöskään nastarenkaista erikseen.Onko raskas liikenne sittenkään syypää teidemme kuntoon?
... muuten hyvä logiikka, mutta miksi esim. keski-Euroopassa on uria teissä vaikka nastat on kielletty kokonaan? Eli nastojen kieltäminen ei poista uria teistä kokonaan vaikka se voikin pidentää niiten syntymistä.
Jos suomessa syntyy nopealla aikataululla tiestöön urat *nastojen* takia, niin silloin on käytetty väärää pintamateriaalia, eli materaalia joka on liian pehmeää. Tällöin on yleensä säästetty ja tien pohja on muutenkin sellainen ettei se kestä liikennettä pitkään, varsinkaan raskasta sellaista.
Niin, joo ja sitten vielä tämä:
Uudet rekanpyörät turmelevat tieverkkoa - ”katastrofi 6-10 vuodessa”
Piti tänään ruuvata kakkosautoonkin talvigummit (Hakka R2) alle. Kiva yllätys vaan kun kesärenkaat vaihtui uusiin n. kk sitten, niin olivat sitten vetäneet asennusliikkeessä sen verran napakasti kiinni, että yksikään pultti ei hievahdakkaan sen enempää ristikkoavaimen päällä hyppien kuin kuluttaja-pulttiipyssyllä niin kauan täryyttäen että vekotin alkaa lämpeämään. Onpahan momentit ollut ihan vaan pikkasen pärsiillään #%#¤#¤. Pakko ilmeisesti käydä liikkeessä vaihdattamassa (ja ei kyllä samassa). Ei taida vanteellekaan hyvää tehdä kun vedetään johonkin 500 nm pultit.
Saattaa naurattaa, jos keskellä korpea menee rengas rikki ja vararengas käsissä huomaa, ettei pultteja saa auki.Tuostahan kannattaa käydä sanomassa tuonne liikkeeseen, jossa ne on perseelleen asennettu. Ei missään nimessä vanteita niin saakelin tiukkaan laiteta.
Juu ei varmasti kiva tilanne, varsinkin jos ei jotain tiepalveluvakuutusta ole.Saattaa naurattaa, jos keskellä korpea menee rengas rikki ja vararengas käsissä huomaa, ettei pultteja saa auki.
Sekä hauska että informatiivinen video kesä- ja talvirenkaan eroista, kesärengas nelivetoisessa ja talvirengas etuvetoisessa autossa:
Antaa kyllä ajattelemisen aihetta ja selittää miksi "meidänkin tien" varressa on ojassa aina nimenomaan nelivetoisia kun liukkaat kelit tulevat.
Vai salliva?Missä autossa noin hidas esp on?
2010 Octavia. Tuo tosiaan sallii pienet luisut, kunnes puuttuu peliin. Autopelejä koneella sen verran ratilla pelannut, että selkärangasta löin heti vastaohjausta peliin.Missä autossa noin hidas esp on?
Riski on myös että aluvanteet kärsii liian tiukasta kiristyksestä mutta on epätodennäköitä kyllä.
2010 Octavia. Tuo tosiaan sallii pienet luisut, kunnes puuttuu peliin. Autopelejä koneella sen verran ratilla pelannut, että selkärangasta löin heti vastaohjausta peliin.
Muutama päivä ollut todella liukasta täällä ja uudet Goodyear Ultragrip Ice Arcticit päässyt kunnolla testiin.
...ja tuo talvirengaskin oli Keski-Euroopan kitka, eli ero olisi vielä suurempi jos verrattaisiin hyvään Pohjoismaiseen kitkaan tai kunnolliseen nastarenkaaseen.
Ei tosin Suomeessa taida kukaan kuvitellakaan, että neliveto korvaisi talvirenkaat millään tavalla, eli en usko että havaintosi siitä johtuisivat. Nelikko voi vaan olla petollinen siinä mielessä, että liikkeelle lähdettäessä pitoa tuntuu olevan enemmän kuin vajaavetoisella, mutta sitten kun pitäisi pysähtyä tai tarvittaisiin sivuttaispitoa niin mitään eroa vajaavetoiseen ei enää olekaan.
Kun nelivetoisilla henkilöautoilla ajetaan liukkaalla tai lumisella alustalla, niin henkilövahinkoihin johtavien onnettomuuksien riski kasvaa 20 - 30 prosenttia verrattuna kaksivetoisiin autoihin, paljastaa Folksamin tuore tutkimus.
- Voimme varmuudella sanoa, että onnettomuusriski kasvaa. Pysyvän ja automaattisen neliveto-ominaisuuden tai keskisuurten ja suurten autojen välillä ei havaittu eroa, toteaa Folksamin liikennetutkija Matteo Rizzi.
Nelivetoisten onnettomuustiheys lisääntyi 15-41 prosenttia sekä yhden ajoneuvon onnettomuuksissa että kohtaamisonnettomuuksissa verrattuna tavallisiin autoihin. Kuivalla tai märällä alustalla autotyyppien välillä ei sen sijaan havaittu eroa.
Lisäksi tulokset osoittivat, että nelivetoisten autojen ajonopeus oli onnettomuustilanteissa jopa 10 prosenttia korkeampi talviolosuhteissa, kun taas kuivalla tai märällä alustalla ero oli hyvin pieni.
- Tulokset viittaavat siihen, että nelivetoiset onnistuvat ”naamioimaan” liukkaat ajo-olosuhteet. Nelivetoisten parempi ote tienpinnasta kiihdytyksessä johtaa siihen, että kuljettaja ei sopeuta vauhtia ajo-olosuhteiden mukaan. Jarrutustilanteessa ajovauhti on usein suurempi, joten myös jarrutusmatka on pidempi. Nelivetoinen ei jarruta kaksivetoista yhtään tehokkaammin, muistuttaa Matteo Rizzi.
Niin tosiaan, tuon sukupolven skooda on vielä omituisen hidas puuttumaan peliin. Eipähän se siihen tottunutta haittaa, mahdollisesti jopa päinvastoin, mutta nykyaikaisempiin järjestelmiin tottuneille saattaa tuottaa ikäviä yllätyksiä.
Eilen vaihdoin talvirenkaat alle, niin muistuipa taas mieleen, kuinka huono pito niissä on kesärenkaisiin nähden. Olen ajanut luultavasti joka päivä tämän syksyn aikana Helsingissä ja yhtenä päivänä on ollut liukasta, jolloin kyllä pärjäsi kesärenkailla. Tänään oli joitain liukkkaita kohtia (suolaa ei vissiin oltu ajettu), mutta olisi kyllä mennyt kesänakeillakin.
Tästäpä vaan tuli mieleeni, että onko oikeasti turvallisempaa vaihtaa talvirenkaat heti ensimmäisen pakkasyön tai lumihiutaleen jälkeen? Talvirenkaat ovat kuitenkin sulalla/märällä asfaltilla merkittävästi kesärenkaita huonommat.
No näinhän se on, itsellä kun ei koskaan ole ihan pakottavaa tarvetta ajaa, niin voi ottaa rennommin ja toki pitää ajaa kelin mukaan.Ei minusta kuitenkaan niin merkittävästi huonommat etteikö niillä ihan hyvin mielin voi ajella versus kesäkumeilla liukkaalla. Jos olisi esim. eilen täällä turussa joutunut lähtemään liikkeelle kesäkumeilla niin varmasti olisi oja kutsunut.
Eli tarkoitan jos oikeasti on tarvetta autolla liikkua kelistä huolimatta niin en millään viitsisi alkaa kumeja aamu neljältä vaihtelemaan, kun keli sitä vaatii. Itsekin toiseen autoon vaihdoin talvikumit vasta viikonloppuna ja toisessa on ollut kohta kuukauden päivät.
Miten dynaamista rallia ajelet normaalissa tieliikenteessä mikäli huomaat ison eron pidossa?Eilen vaihdoin talvirenkaat alle, niin muistuipa taas mieleen, kuinka huono pito niissä on kesärenkaisiin nähden. Olen ajanut luultavasti joka päivä tämän syksyn aikana Helsingissä ja yhtenä päivänä on ollut liukasta, jolloin kyllä pärjäsi kesärenkailla. Tänään oli joitain liukkkaita kohtia (suolaa ei vissiin oltu ajettu), mutta olisi kyllä mennyt kesänakeillakin.
Tästäpä vaan tuli mieleeni, että onko oikeasti turvallisempaa vaihtaa talvirenkaat heti ensimmäisen pakkasyön tai lumihiutaleen jälkeen? Talvirenkaat ovat kuitenkin sulalla/märällä asfaltilla merkittävästi kesärenkaita huonommat.
Ihan liikkeellelähdössä, pysähdyksissä ja risteyksissä tämän huomaa, ei tarvitse ajaa dynaamisesti.Miten dynaamista rallia ajelet normaalissa tieliikenteessä mikäli huomaat ison eron pidossa?
Vai ovatko kesä- ja talvirenkaat aivan eri kaliiberia ja pellin alla niin paljon ugandaa että rupeaa sutimaan kapeammalla renkaalla?
Eilen vaihdoin talvirenkaat alle, niin muistuipa taas mieleen, kuinka huono pito niissä on kesärenkaisiin nähden.
Myös ohjauksen tarkkuus katoaa, ihan vetelä tuntuma talvirenkailla.Juu, kyllä huomaa heti. Ei tarvitse kummoista voimaa polkimeen, niin sutii ja raapii. Myös hidastuvuus tietyissä olosuhteissa ihan surkea.
Eipä tuo huomaaminen paljoa vaadi. Nimimerkillä uudet Contit lyö tyhjää vielä kolmosella kiihdyttäen ja tehoa on vain 200hp, vääntöä alle 300nm ja löytyy vielä lukkokin. Ja renkaat vain sentin kapeammat kuin kesärenkaat. Toki ero on korostunut koska kesärenkaat ovat sporttirenkaat mutta on se ero aika brutaali vaikka kesäkumit olisivat ihan normi renkaat.Miten dynaamista rallia ajelet normaalissa tieliikenteessä mikäli huomaat ison eron pidossa?
Vai ovatko kesä- ja talvirenkaat aivan eri kaliiberia ja pellin alla niin paljon ugandaa että rupeaa sutimaan kapeammalla renkaalla?
"vain" 200 eläs nyt viiti leuhkia salakavalasti.Eipä tuo huomaaminen paljoa vaadi. Nimimerkillä uudet Contit lyö tyhjää vielä kolmosella kiihdyttäen ja tehoa on vain 200hp, vääntöä alle 300nm ja löytyy vielä lukkokin. Ja renkaat vain sentin kapeammat kuin kesärenkaat. Toki ero on korostunut koska kesärenkaat ovat sporttirenkaat mutta on se ero aika brutaali vaikka kesäkumit olisivat ihan normi renkaat.
Ei tarkoitus keulia. Lähinnä se ettei 200hp ole enää ns mitään ihmeellistä. Ja että tuo on joo tehomalli muttei mikään legit ohjus. Kesärenkailla kun sutii ykkösellä ja sitten pitää. Talvilumeilla TC valo tulee varsin tutuksi ties missä tilanteissa."vain" 200 eläs nyt viiti leuhkia salakavalasti.
ja kyllä alle 60hp fiat puntokin tuolla sutii vielä kakkosella, nastoilla. kyllä "normaalissa" autossa kesäkumit on pirun liukkaat, talvirenkaat vaan sitten liukkaat