Talvi tulee, Miten lämmität autosi?

[Meisseli]

-34 oli Rukalla pakkasta pari vuotta takaperin ja ilman ongelmia 2h säteilytyksellä auto käyntiin.

Mulle ei aukene nämä perustelut joissa lämmittimen hyvyyttä arvioidaan sen mukaan että auto käynnistyi. Totta ihmeessä ehjä (ja dieselin tapauksessa oikeanlaisella polttoaineella tankattu) auto lähtee käyntiin kokonaan ilman lämmitystäkin!

Otsikon kysymykseen, toisen auton lämmittää kännykkäohjattu Eberi ja toisessa letkulämmitin + sisätilanlämmitin. Molempiin saa koneen lämpöiseksi ja sisälle vaikka liiankin kuumaa, ainoa ero on siinä että toinen tekee sen nopeammin ja myös työpaikalla missä ei ole sähköä saatavilla...

 

[Kautium]

Voisitko avata paljonko pitää olla kylmempään keliin pakkasta tai mitä tuo täysin riittämätön kikkare oikein tarkoittaa? -34 oli Rukalla pakkasta pari vuotta takaperin ja ilman ongelmia 2h säteilytyksellä auto käyntiin.

Yleisen käsityksen ja käytännön kokemusten perusteella säteilylämmittimet ovat parempia kuin ei mitään, mutta kaikella mahdollisella tavalla huonompia kuin oikeat lohkolämmittimet, saati sitten erilliset Webastot jne.

Siteeraan Yleä, jonka artikkelissa aiheesta kertoo auton lämmittämisestä perustallaajia oletettavasti hieman enemmän tietävä Defa-nimisen pikkupuljun tuotepäällikkö:

Säteilylämmitin saattaa jättää auton pakkasella kotipihaan

Säteilylämmitin saattaa jättää auton pakkasella kotipihaan
Uusi auto ei välttämättä käynnisty kovilla pakkasilla, vaikka sen moottoria olisi lämmitetty ohjeiden mukaan. Syynä ovat uusissa ja uudehkoissa autoissa yleistyneet säteilylämmittimet, jotka eivät ole niin tehokkaita kuten vanhemmissa ajoneuvoissa käytetyt lohkolämmittimet. Säteilylämmittimien maahantuoja myöntää ongelman.

Auton moottorilohkoon tai öljypohjaan asennettavat säteilylämmittimet alkoivat yleistyä 2000-luvun alkupuolella.

– Se johtuu autotekniikasta. Lohkot ovat yleensä alumiinia ja vanhat niinsanotut valuplommit puuttuvat, joihin lohkolämmitin on ennen laitettu. Säteilylämmittimen teho on huomattavasti pienempi kuin vesitilaan tulevan vastuksen lämpöarvo, Autoliiton Lapin piirin johtaja Ensio Simonen sanoo.

Säteilylämmittimen tehoa on rajoitettu säädöksellä, jonka mukaan lämpötila ei saa ylittää 270 astetta.

– Siinä vaiheessa lämmitin mene liian kuumaksi. Jos siihen valuu öljyä tai muuta nestettä päälle, se voi syttyä ja se voi olla aika vaarallista, säteilylämmittimiä maahantuovan Defan tuotepäällikkö Håkan Westerlund selventää.

Käynnistysvaikeuksia jo 2000-luvun alussa

Defalta myönnetään, että säteilylämmitin ei välttämättä riitä kovemmilla pakkasilla.

– Ensimmäiset ongelmat eli käynnistysvaikeudet alkoivat tulla 2000-luvun alussa, Westerlund sanoo.

– Kovemmilla pakkasilla säteilylämmitintä pitää käyttää yleensä kolme tuntia, jotta moottori saavuttaa lämpötasapainon.

Yli kolmen tunnin säteilylämmittimen käytöstä ei enää ole sanottavammin hyötyä.

– Moottorista riippuen yli neljän tunnin lämmitysaika luovuttaa lämmön lohkon kautta ulos, Westerlund toteaa.

Letkulämmitin, ylläpitolaturi tai lisälämmitin

Arktisiin oloihin pelkkä säteilylämmitin ei siis välttämättä riitä. Mikä sitten eteen?

– Yksi vaihtoehto on hankkia letkulämmitin kiertovesipumpulla. Se maksaa noin 500-700 euroa, Westerlund sanoo.

– Tai sitten voi hankkia akun ylläpitolaturin. Se pitää akun hengissä, jotta akku antaa virtaa pakkasella. Ylläpitolaturi maksaa yleensä arviolta runsaasta sadasta eurosta noin 200 euroon, Autoliiton Simonen sanoo.

Vielä näitä tehokkaampi vaihtoehto on polttoainetta käyttävä lisälämmitin, jota kutsutaan kansankielellä webastoksi. Se maksaa asennuksineen autosta riippuen 1000-2000 euroa tai enemmän.

– Polttoaineella toimiva lämmitin lämmittää moottorin lisäksi myös sisätilaa, Simonen huomauttaa.

 

[Svaiski]

Mulle ei aukene nämä perustelut joissa lämmittimen hyvyyttä arvioidaan sen mukaan että auto käynnistyi. Totta ihmeessä ehjä (ja dieselin tapauksessa oikeanlaisella polttoaineella tankattu) auto lähtee käyntiin kokonaan ilman lämmitystäkin!

Otsikon kysymykseen, toisen auton lämmittää kännykkäohjattu Eberi ja toisessa letkulämmitin + sisätilanlämmitin. Molempiin saa koneen lämpöiseksi ja sisälle vaikka liiankin kuumaa, ainoa ero on siinä että toinen tekee sen nopeammin ja myös työpaikalla missä ei ole sähköä saatavilla...

Lähinnä viittasin omaan aiemmin laittamaani kokemukseen, että -15 pakkasella kokonaan ilman säteilytystä käynnistys oli selkeästi hankalampaa ja mottorin käyntiääni ikävämmän kuuloinen kuin -34 pakkasessa säteilytyksen kanssa. Takerruin tosiaan tuohon "riittämätön kikkare" -kohtaan omien kokemuksien puitteissa. Tiedän kyllä että polttoaineella toimiva lämmitin on paras, seuraavaksi parhain on tehokas letkulämppäri kiertovesipumpulla ja viimeisenä tulee tämä säteilylämmitin.

 

[aapelih]

Kuuleman mukaan perinteisiä lohkolämmittimiä ei voida enää käyttää koska moottorin lämpötila-anturit sekoavat jos yksi kohta koneesta onkin kuuma vaikka pitäisi olla pakkasen puolella tms., pelkän öljypohjassa olevan nesteen lämmittäminen ei moisia ongelmia aiheuta. Ennen webastoa mulla oli bensakoneissa vuosikaudet säteilylämmitin+sisätilalämmitin ja toimi oikein mainosti ja eron kyllä kuuli bensakoneessakin jos piti käynnistää kylmillä öljyillä...

Tämän selityksen olen itsekin kuullut, eli käytännössä kone ei tajua rikastaa riittävästi, kun se kuvittelee käynnistyvänsä lämpimässä, mutta vetääkin heti käynnistyksen jälkeen -20 C ilmaa imusarjaan. On vaan vähän mielenkiintoinen teoria, kun onhan jo omassa -98 pösössä moottorin ja imuilman lämpötila-anturit, ja mainiosti onnistuu rikastaminen & korotettu tyhjäkäynti vaikka olisi ollut pari tuntia lämppärissä. Onkohan uusissa autoissa sitten se rikastaminen säädetty juuri niin rajalle, ettei ole "toleranssia" ollenkaan?

Sama, johtumalla se lämpö siinä siirtyy koska lämmitin koskettaa lämmitettävää pintaa.

Olen ymmärtänyt että jäähdytinnesteen (lohkon) lämmittäminen on parempi vaihtoehto: se yleensä kestää suurempitehoisen lämmittimen ja just että sen massa on suurempi eli pystyy varastoimaan lämpöä, se lämmittää sitten öljyäkin kun moottori käynnistetään. Öljyille riittää että se on pumpattavissa, niin voitelu toimii. Voihan asentaa sekä jäähdytinnesteen- että öljypohjan lämmittimen jos parasta haluaa, sehän on vain kustannuskysymys

Kyllähän ne öljyt pian lämpenevät, kun lähtevät kiertoon koneen läpi, vaikka olisivat käynnistyshetkellä kylmiä. Mutta käsittääkseni käynnistyshetkellä tapahtuu suurin kuluma, kun kone pyörähtää ilman öljyjä.

Tätä asiaa olen useasti miettinyt, että kun on nykyaikaiset öljyt, jotka on kylmänäkin notkeita, ni onko sillä öljyn lämpötilalla sinänsä merkitystä moottorin käynnistyksessä. Ja sitäkin pohtinut, että eikös se öljynpaineen muodostus ole nopeampaa, jos öljy on ihan karvan verran jäykempää käynnistyksessä ? En nyt tarkoita sitten mitään ääripäitä että ois ku siirappia ja vettä (vrt kylmä vs. kuuma öljy).

Jäykempi öljy pitää kyllä paineen korkeammalla, se ei virtaa niin iloisesti laakeriväleistä pois. Mutta jos mietitään tuota öljyn virtaavuutta kylmässä, niin -20 asteessa 5W/0W on todella jäykkää tavaraa nykyaikaisuudestaan huolimatta

Löytyi dataa 1.8T koneen öljynkierrosta: tyhjäkäynnillä virtaama on 8-10L/min ja paine noin 2 bar. Lasketaan metrin pituisen ja 8 mm halkaisijaltaan olevan "öljykanavan" yli tarvittava paine, jolla saadaan tuo tyhjäkäynnin virtaama eri öljyn lämpötiloilla 5W-30 öljylle:

-30C (7000 cSt) = 93 bar
-20C (2600 cSt) = 34 bar
-10C (1100 cSt) = 15 bar
  0C (530 cSt)  = 7 bar
 10C (280 cSt)  = 3,7 bar
 40C (62 cSt)   = 0,82 bar
 100C (11 cSt)  = 0,15 bar (toimintalämpötila)

Jos mietitään, että pumpun ylipaineventtiili aukeaa tavallisesti siinä ~5bar kieppeillä, niin ei tuommoisen +1000 cSt viskositeetin siirapin virtaama tällä paineella kovin kummoinen sinne koneen kapeisiin kanaviin ole.

Lähinnä viittasin omaan aiemmin laittamaani kokemukseen, että -15 pakkasella kokonaan ilman säteilytystä käynnistys oli selkeästi hankalampaa ja mottorin käyntiääni ikävämmän kuuloinen kuin -34 pakkasessa säteilytyksen kanssa. Takerruin tosiaan tuohon "riittämätön kikkare" -kohtaan omien kokemuksien puitteissa. Tiedän kyllä että polttoaineella toimiva lämmitin on paras, seuraavaksi parhain on tehokas letkulämppäri kiertovesipumpulla ja viimeisenä tulee tämä säteilylämmitin.

Toki ihan loogista, jos öljyn saa edes nollan yläpuolelle "hyödyttömällä kikkareella", niin viskositeetti on ihan eri luokkaa kuin -15 asteessa.

Löytyi mielenkiintoinen kuvaaja "säteilylämmittimen" toiminnasta (valitettavasti vain pienessä koossa):

-20C lämpötilasta lähdettäessä jo puolen tunnin 300W säteilylämmittämisellä öljy on jo lähes +5 C, tunnin päästä +20 C ja kahden tunnin päästä + 30 C. Olisi mielenkiintoista nähdä öljynlämpödata myös perinteisestä lohkolämmittimestä.

 

[aapelih]

Mielenkiintoinen kaavio kieltämättä, hurja tuo paukkupakkasten painelukema. Eli periaatteessa pitäis vaan jostain saada tietoon, et mikä öljy on vielä pakkasillakin juoksevaa kylmänä, ni sitä sit heittäis koneeseen. Tuskin kukaan kuiteskaan lähtee ostelee purkkeja vaan sen takia, että voi ne heittää pakkaseen ja kattoa, et mikä valuu ulos vielä öljynä.

Ei semmoista öljyä varmaan ole olemassa, ainakaan sellaisena, että kykenisi ylläpitämään minkäänlaista viskositeettiä sitten lämpimänä. Jos luku olisi järkevä tuolla -20C kieppeillä, niin sadan asteen toimintalämpötilassa tökötti olisi varmaan vettä ohuempaa

Mutta jos olet koskaan kokeillut lisätä öljyä kylmässä seisoneeseen autoon takakontista, niin onhan se öljy melko hunajaa siellä -30C tienoolla. Ja kannattaa muistaa, että nuo luvut ovat laskettu uudelle öljylle, jossa ei ole epäpuhtauksia ja vettä seassa.

Videolla kohdasta 5:30 eteenpäin kaadetaan 5W-40 öljyä -37 C-asteisena, uutta ja käytettyä:

 

[tuoppi´]

Olen ymmärtänyt että jäähdytinnesteen (lohkon) lämmittäminen on parempi vaihtoehto: se yleensä kestää suurempitehoisen lämmittimen ja just että sen massa on suurempi eli pystyy varastoimaan lämpöä, se lämmittää sitten öljyäkin kun moottori käynnistetään. Öljyille riittää että se on pumpattavissa, niin voitelu toimii. Voihan asentaa sekä jäähdytinnesteen- että öljypohjan lämmittimen jos parasta haluaa, sehän on vain kustannuskysymys

Itse olisin sillä linjalla, että öljyn lämmittäminen olisi parempi kuin jäähdytysnesteen. Perusteena se, että sen öljyn olisi hyvä voidella konetta kokoajan, myös kylmänä. Sen sijaan moottori toimii ilman ongelmia, vaikka jäähdytysneste ei virtaisi ollenkaan, hetken aikaa ainakin.

 

[kurkimies]

Itsellä ainakin huomaa lohkolämmittimen toiminnan eli neste kiertää, kun toisesta päässä kansi on lämmin.



Tuossa on verrattu 75w-90 synteettisiä laatikkoöljyjä 80w-90 mineraalilaatikkoöljyihin.
Eli näkee hyvin, että paljonko laatikossakin vaikuttaa eri öljylaatu ja itsellä on kokemusta
parin Nissanin manuaalilaatikossa 80w-90 öljyistä.

Sai suunnilleen -25 pakkasella ajella helposti sen 10minuuttia, ennenkuin laatikkoöljyt toimivat
suunnilleen miten sen pitäisikin toimia. -10 asteen pakkasella ei minkäänlaista ongelmaa.

Nykyisessa kulkupelissä on 75w-80 synteettiset öljyt, aikanaan pakkasilla minläänlaisia ongelmia.

 

[aapelih]

Itse olisin sillä linjalla, että öljyn lämmittäminen olisi parempi kuin jäähdytysnesteen. Perusteena se, että sen öljyn olisi hyvä voidella konetta kokoajan, myös kylmänä. Sen sijaan moottori toimii ilman ongelmia, vaikka jäähdytysneste ei virtaisi ollenkaan, hetken aikaa ainakin.

Eihän jäähdytysnesteen virtaaminen mihinkään lopu, jos se pääsee jäätymään, niin voi olla suurempia ongelmia tiedossa . Jos taas puhutaan koko kierrosta, niin sehän alkaa vasta sitten, kun kone on lähempänä termostaatin aukeamista. Ainakaan oman pösön ~600W (?) lohkolämppäri pääse edes useamman tunnin paahtamisella lähellekään termostaatin aukeamista (83 C), nollakelillä jos istuu pari tuntia tolpassa niin mittari juuri ja juuri nousee virrat päälle kääntäessä. Tietysti neste vastuksen aiheuttaman konvektion ansiosta kiertää ympäri lohkoa ja mahdollisesti myös lämppärin kennossa.

Mutta tosiaan, nesteillä on aivan eri tarkoitukset. Koneen kestoiän kannalta itsekin lämmittäisin mieluummin öljyjä kuin jäähdytinnestettä. Voisi tosin kuvitella, että lohkolämppärillä myös öljyt lämpenevät jonkin verran, ei välttämättä vaan yhtä paljon/nopeasti kuin "säteily"lämmittimellä. Matkustusmukavuuden kannalta lohko+sisätilalämppäri on toki mukavampi yhdistelmä .

 

[kurkimies]

Semmosta toffeeta siellä, alko karkkihammasta kolottaa.

Onhan tuo jo kertakaikkiaan typerää, jos tommosset mineraaliöjyt perään mätkäisee ja pakkasilla kylmänviileesti lähtee vaan kurvailee. Perä särkyy parissa viikossa.

Ja tuollaiset mineraaliöljyt taisivat olla ihan yleisiä siellä -80 luvulla ja vielä -90 luvun alkuvuosina. Johtuu varmaan osaksi siitä, ettei tuohon aikaan saattanut olla parempaa
tai sitten ajateltiin ettei "materiaali" kestä synteettisen öljyn käyttöä. Tästä lähtien kyllä jokaiseen manuaalilaatikolla varustetulla autoon tulen vaihtamaan ne 75w-80/90 öljyt
pakkasen takia. Ja vissiin tuo mineraaliöljy maksaa vähemmän kuin synteettinen öljy.

Ihme kyllä laatikko kesti Nissanilla, mutta se ei tehnyt hyvää.

Ja itse huomasin nykyisessä autossa hyvin sen uusien laatikkoöljyjen tuoman eron eli vanhoilla öljyillä sai suunnilleen survoa vaihdetta päälle.
Uusien öljyjen kanssa sai esim. 40km/h 3->2 vaihdettaessa paljon helpommin päälle vaihteen. Sekä uuden öljyn värikin oli aivan erillainen.
Kun lähdetään tähän, niin vaihdetaan myös ne ohjaustehostimen öljyt kuin peräöjyt, jos on takavetoinen auto.

 

[kurkimies]

Eihän jäähdytysnesteen virtaaminen mihinkään lopu, jos se pääsee jäätymään, niin voi olla suurempia ongelmia tiedossa . Jos taas puhutaan koko kierrosta, niin sehän alkaa vasta sitten, kun kone on lähempänä termostaatin aukeamista. Ainakaan oman pösön ~600W (?) lohkolämppäri pääse edes useamman tunnin paahtamisella lähellekään termostaatin aukeamista (83 C), nollakelillä jos istuu pari tuntia tolpassa niin mittari juuri ja juuri nousee virrat päälle kääntäessä. Tietysti neste vastuksen aiheuttaman konvektion ansiosta kiertää ympäri lohkoa ja mahdollisesti myös lämppärin kennossa.

Mutta tosiaan, nesteillä on aivan eri tarkoitukset. Koneen kestoiän kannalta itsekin lämmittäisin mieluummin öljyjä kuin jäähdytinnestettä. Voisi tosin kuvitella, että lohkolämppärillä myös öljyt lämpenevät jonkin verran, ei välttämättä vaan yhtä paljon/nopeasti kuin "säteily"lämmittimellä. Matkustusmukavuuden kannalta lohko+sisätilalämppäri on toki mukavampi yhdistelmä .

Ja löytyy noita termostaatilla varustettuja letkulämmittimiä, jotka lupailee jäähdytysveden pysyvän siellä 60-70 asteen välissä.

Mitä itse katselin omasta autosta OBD:een kautta jotain +2 asteen lämpötilassa ja muistaakseni 1tunnin lämmityksen jälkeen, niin jäähdytinesteen lämpötila oli +43 astetta. Lämpötila nousi jotain 10-astetta per km eli reilun 4km päästä oli +85 astetta moottorin lämpötila. Lämpöä tuli aika mukavasti 2km sisään ja mitä oon ilman lohkolämmitintä näillä muutaman asteen lämpötiloilla käyttänyt, niin on saanut suunnilleen keskustaan ajaa, ennenkuin sieltä on tullut edes jonkin verran lämpöä.

Vaikka moottorin koko ei olekkaan kuin 1.4l 8v bensakone (muistaakseni alapää perustuu -60 luvun tekniikaan, todennäköisesti -80 luvulta yläpuolisella nokka-akselilla ja säädettävät venttiilit sekä -90 luvulta jo monipisteruiskulla), niin se tuottaa eri tavalla lämpöä kuin nämä ihan uuden "sukupolven" bensakoneet. Näissähän on, kun käytetään vanhaa tekniikkaa, niin on saatu mahdolliset lastentaudit korjattua. Kuin miksi käyttää pussillisia uusia juttuja kuin vanha pelaa samalla tavalla.

Ymmärrän kyllä, että jotkut 15w-40 öljyt tarvisivat sitä lämmitystä pakkasessa, mutta 0w-30 öljyt taas helpottaisi toimintaa pakkasella.

Tuolla alkaa tulla riittävästi, jos vähänkää enemmän ajelee, eli neste kiertää.

 

[kurkimies]

Mineraaliöljyt sopii vanhemmille (<---80-luku) kesäkäytössä oleville autoille, koska niissä on sen verta väljää, minne tuommoinen mahtuu kulkemaan.

Ja tosiaankin, öljynvaihtoja ois hyvä tehdä myös vaihdelaatikoihin, vaikka valmistaja toista sanoisikin. Ei ne öljyt ehkä likaannu, mutta ne kerää kosteutta laatikon huohotusaukon kautta ja se kosteus pilaa niitä voiteluominaisuuksia. Eikä todellakaan ole mikään kallis remontti, öljyt sen parikymppiä ja työn kesto noin pari kolme tuntia. Talvella sen varsinkin sitten huomaa, kun on ne tuoreet öljyt, kuten mainitsitkin.

No tähän -86 B11 Nissan Sunnyyn oli vaihdettu laatikkoöjyt sen takia, kun oli tehty täydellinen kytkinremppa vuotta aikaisemmin ennenkuin ostin ja talvella oli inhottavaa ajella niillä 80w-90 öljyillä. Ja sattui olemaan jotain kolmisen vuotta Nissan Primera p10 -92, tähän vaihdettiin korjaamolla API GL4 80w-90 öljyt. En huomannu sanoa, että pistäkään 75w-90 öljyt. Mutta se jäi tekemättä. Auto meni paaliin sitten myöhemmin.

Tuossa pari viestiä laitoin aikaisemmin tuosta eli sai suunnilleen -25 pakkasella ajella helposti sen 10minuuttia, ennenkuin laatikkoöljyt toimivat suunnilleen miten sen pitäisikin toimia. -10 asteen pakkasella ei minkäänlaista ongelmaa. Vaihdettiin tuohon primeraan.

En sitten tiedä, johtuuko valmistajien "ikiöljyt" siitä, että ne ovat laskeneet tyyliin 7v/140tkm keston ja eivät ole ottaneet huomioon Suomen vanhaa autokantaa. Kuulemma vaihdelaatikkoöljyjä ei vaihdeta korjaamolla kuin taksiautoilijoille, mut sekin johtuu vain siitä, että ne ajelee 3v paljon eli sen 300-500tkm. Hyvä, jos tavallinen autoilija ajelee sen 15-25tkm vuoden aikana. Ja öljyistähän kuluu ne lisäaineet kuin kerääntyy metallilastua. Miten muuten se kosteus, huonot öljyt kuin metallilastun saa pois sieltä laatikkoöljyistä.

Vaikka tuossa onkin automaattilaatikkoöljyt, niin jokainen näkee jo eron värissä. Ja tuo vanha öljy ei tee kyllä hyvää sille laatikolle.

 

[lusikkamies]

Mutta tosiaan, nesteillä on aivan eri tarkoitukset. Koneen kestoiän kannalta itsekin lämmittäisin mieluummin öljyjä kuin jäähdytinnestettä. Voisi tosin kuvitella, että lohkolämppärillä myös öljyt lämpenevät jonkin verran, ei välttämättä vaan yhtä paljon/nopeasti kuin "säteily"lämmittimellä. Matkustusmukavuuden kannalta lohko+sisätilalämppäri on toki mukavampi yhdistelmä .

Amisajoilta muistan tämmösen opetusvideon, että -20 pakkasella perinteisellä lohkolämppärillä kahden tunnin lämmityksen jälkeen öljyn lämpö nousi 2 astetta. Huonosti siirtyy lämpö öljyyn tällä tavoin.

Kumpi sitte parempi, öljyn vain nesteen lämmitys? Näkisin asian näin että mulle on tärkeämpää saada se auto yleensä käyntiin, perinteinen lohkolämppäri lämmittää mm. kantta ja imusarjaa, jolloin kone käynnistyy herkemmin. Optimi varmaan olis jotta sais öljyt ja nesteet lämmitettyä ennen käynnistystä.

 

[smicke]

Haluaisin nähdä modernin auton, jonka käyttöikä on osoitettavasti lyhentynyt ilman esilämmitystä tehtyjen kylmäkäynnistysten vuoksi. Defa, yms. firmat luonnollisesti kertovat tuotteidensa olevan tarpeellisia. Kyseessä on kuitenkin mielestäni ennenkaikkea mukavuuslaite, ei välttämättömyys. Ilman sisätilan lämmitystä 300W säteilylämmittimet lienevät yhtä tyhjän kanssa. Tämä siis Etelä-Suomalaisesta perspektiivistä. -20c aamuja kun on ehkä pari viikkoa talvessa.

 

[kurkimies]

Haluaisin nähdä modernin auton, jonka käyttöikä on osoitettavasti lyhentynyt ilman esilämmitystä tehtyjen kylmäkäynnistysten vuoksi. Defa, yms. firmat luonnollisesti kertovat tuotteidensa olevan tarpeellisia. Kyseessä on kuitenkin mielestäni ennenkaikkea mukavuuslaite, ei välttämättömyys. Ilman sisätilan lämmitystä 300W säteilylämmittimet lienevät yhtä tyhjän kanssa. Tämä siis Etelä-Suomalaisesta perspektiivistä. -20c aamuja kun on ehkä pari viikkoa talvessa.

Miksi kylmäkäynnistys on haitallista?

Moottori kärsii, bensaa kuluu ja päästöt tuplaantuvat.


Paukkupakkasella todelliset automiehet tunnistaa siitä, että he jättävät auton kotiin.

- Sama kuin hakkaisi moottoria kirveellä, jos sen nyt käynnistää, totesi hellämielinen mies ja lähti kävelemään poskia purevaan talvisäähän.

Mikä kylmäkäynnistyksessä on noin kamalaa?


Jäykkä öljy ei kierrä
Auton seisoessa voiteluöljy valuu pois moottorista. Pakkanen jäykistää öljyn niin, ettei se lähde moottorin käynnistyessä kiertämään yhtä liukkaasti kuin lämpiminä päivinä, selittää VTT:n asiakaspäällikkö Juhani Laurikko.


Ilman kunnon voitelua syntyy kitkaa, ja liikkuvat osat kuluvat. Auton käynnistäminen 20 asteen pakkasessa kuluttaa moottoria yhtä paljon kuin 500 kilometrin ajo. Jos kylmässä on pakko ajaa, parasta moottorin suojelua on talvikäyttöön jalostettu öljy.

Oikean öljyn valinta on vielä tärkeämpää kuin moottorinlämmittimen käyttö, Laurikko huomauttaa. Lohkolämmitin ei riitä notkistamaan millaista öljyä tahansa.

Liiallinen esilämmitys voi myös olla vahingoksi moottorille. Seisovan moottorin kuumentaminen haihduttaa sen pinnoilta öljykalvot, niin etteivät nekään suojaa moottoria käynnistyksessä.

Bensa ei tahdo palaa
Muuten moottorinlämmittimestä on paljon hyötyä. Se vähentää polttoaineen kulutusta ja päästöjä. Kun bensamoottoria käynnistetään, nestemäinen polttoaine täytyy saada höyrystymään ja sekoittumaan ilmaan, jotta se syttyy. Jos ilma ja moottorin pinnat ovat jääkylmiä, höyrystyminen vaikeutuu. Silloin polttoainetta täytyy syöttää moottoriin tavallista enemmän. Osa jää palamatta ja menee hukkaan.

Tämän vuoksi polttoainetta kuluu kylmäkäynnistyksessä 1,5-3 desilitraa enemmän ajokertaa kohti, ja vaillinainen palaminen lisää rajusti auton päästöjä. Parhaimmillaan moottorin esilämmitys vähentää käynnistyksen häkä- ja hiilidioksidipäästöt puoleen.

Lämmittimiä käytetään kuitenkin ihan liikaa, Laurikko moittii. Moottorilämmittimen pitäminen päällä koko pakkaspäivän ajan on paitsi riski moottorille myös silkkaa haaskausta.

Myös sisätilalämmittimet ovat yleistyneet nopeasti. Ne ovat energiasyöppöjä, jotka eivät lämmitä lainkaan moottoria vaan ainoastaan autoon kömpivää kuskia, ennen kuin auton oma lämmityslaite ehtii hetken päästä tehdä saman.

Lämmitä, mutta älä liikaa
Talvella moottoria kannattaa esilämmittää, mutta ei liikaa, sillä liika lämmittäminen voi vahingoittaa moottoria.

Lämpötila/astetta

Lämmitysaika
+5 > -5 30 minuuttia
-5 > -10 1 tunti
yli -10 2 tuntia
Kovimmillakin pakkasilla riittää kahden tunnin esilämmitys, enempi on turhaa.

 

[lusikkamies]

Tuosta öljyn haihtumisesta liian lämmittämisen takia olis mukava saada jotain tutkittua faktaa, töissä tulee auto pidettyä roikassa 11 tuntia yhtäsoittoa, oli pakkasta enemmän tai vähemmän. En vain jaksa uskoa että tuota haihtumista mitattavissa määrin tapahtuu, mutta uskon asiahan tämä ei tieten ole.

Nokka-akselin nokat on kait yleensä semmosessa kuopassa kannessa mihin öljyä jää makaamaan, jolloin edes jonkumoinen voitelu on saatavilla heti käynnistyksessä. Kiertokangenlaakerit ja kampiakselin laakerit lähinnnä itellä tulee mieleen kriittisinä kohteina, mutta tuonne ei sitä lämpöä kovin paljon siirry (lohkolämppäriä käytettäessä), ja välykset noissa paikoin on niin pienet että noinkohan tuolta isommin mittään haihtuu.

 

[Grazer]

Liiallinen esilämmitys voi myös olla vahingoksi moottorille. Seisovan moottorin kuumentaminen haihduttaa sen pinnoilta öljykalvot, niin etteivät nekään suojaa moottoria käynnistyksessä.

Näkisin että ei koske ainakaan öljypohjalämmittimiä. Vai pelkääköhän VTT että öljyt haihtuu kokonaan koneesta? Itse lämmitän toisinaan työpaikalla autoa huoletta koko työpäivän. Viime talvena lämmitin kotona aina koko yön kun tolpan kello temppuili.

EDIT: Itsekin mielelläni näkisin jotain faktatietoa tästä liikalämmityksen riskeistä. Tuon öljykalvon haihtumisen ohella toinen ainakin toistaiseksi essonbaari-legenda on että kansipahvin voisi pilata liialla lohkolämppärin käytöllä.

 

[smicke]

10v vanha Tiede-lehden artikkeli ei anna mitään lähteitä väitteilleen, eikä siinä edes tohdita väittää lämmittämisen vaikuttavan auton elinikään. Perinteet lämmittämiseen ovat toki tässä maassa tiukassa. Muualla pärjätään ilmankin.

 

[lusikkamies]

EDIT: Itsekin mielelläni näkisin jotain faktatietoa tästä liikalämmityksen riskeistä. Tuon öljykalvon haihtumisen ohella toinen ainakin toistaiseksi essonbaari-legenda on että kansipahvin voisi pilata liialla lohkolämppärin käytöllä.

Joo, tuotaki legendaa on kuulunu. Ainakaan tuo oma kosla ei puolen vuorokauden lämmityksen jälkeen ole varsinaisesti lämmin, lämpömittari nousee nippanappa havaittavasti ko virrat pistää päälle, eikä todellakaan tule lämmintä kabiiniin edes jonkumoisen ajomatkan jälkeen. S70 2,5 tdi volle kyseessä.

Tuntuu että tuossa haetaan enemmän sitä että se on turhaa sähkön tuhlausta tuo pitkä lämmittäminen, isompaa hyötyä siitä ei varmaan saa.

 

[Nurffe]

Amisajoilta muistan tämmösen opetusvideon, että -20 pakkasella perinteisellä lohkolämppärillä kahden tunnin lämmityksen jälkeen öljyn lämpö nousi 2 astetta. Huonosti siirtyy lämpö öljyyn tällä tavoin.

Kumpi sitte parempi, öljyn vain nesteen lämmitys? Näkisin asian näin että mulle on tärkeämpää saada se auto yleensä käyntiin, perinteinen lohkolämppäri lämmittää mm. kantta ja imusarjaa, jolloin kone käynnistyy herkemmin. Optimi varmaan olis jotta sais öljyt ja nesteet lämmitettyä ennen käynnistystä.

Vanhoilla romuilla ei tosiaan kiinnosta paskan vertaa kunhan lähtee käytiin. Lapissa asuessa tuli omalle romulle ainakin annettua ihan kunnolla sikaa ja perus -25c pakkasissa starttailin ilman lämmitystä. Helvetin pahaltahan se välillä tuntui eikä vaihdekeppikään meinannut liikkua laatikossa, mutta kyllä se perkele käyntiin lähti. Toki joutui vähän tyhjäkäyntiä avittamaan kaasulla ensimmäiset minuutit kun ei se raukka muuten pysynyt käynnissä. Jokun reilu -30c alkoi olla sitten no go tuolle eskortin rotiskolle ja joutui nöyrtymään ja laittamaan piuhan päähän. Tuokin kesti monta vuotta tuota rääkkiä ja viel useamman vuoden kun etelämpään muutin... Ruoste tuon söi eikä kylmäkäynnistykset vaikka yritys oli kova

Uudemmalla (kalliilla) autolla voisi ehkä vähän nähdä vaivaa ja lämmittää..

Nyt taas kun ihan etelä-rannikolla asuu missä hyvä jos pakkaselle päästään niin alkaa tuo kosteus vituttaa. Ikkunat kun on sisältä sekä ulkoa välillä jäässä jos sopivasti sattuu. Kai pitäisi virtapiuha haarottaa että saa defan terminin puhaltamaan lämpöä sisälle. Tulispahan samalla hehkutettua sitä lohkoakin

 

[aapelih]

Tuosta öljyn haihtumisesta liian lämmittämisen takia olis mukava saada jotain tutkittua faktaa, töissä tulee auto pidettyä roikassa 11 tuntia yhtäsoittoa, oli pakkasta enemmän tai vähemmän. En vain jaksa uskoa että tuota haihtumista mitattavissa määrin tapahtuu, mutta uskon asiahan tämä ei tieten ole.

Nokka-akselin nokat on kait yleensä semmosessa kuopassa kannessa mihin öljyä jää makaamaan, jolloin edes jonkumoinen voitelu on saatavilla heti käynnistyksessä. Kiertokangenlaakerit ja kampiakselin laakerit lähinnnä itellä tulee mieleen kriittisinä kohteina, mutta tuonne ei sitä lämpöä kovin paljon siirry (lohkolämppäriä käytettäessä), ja välykset noissa paikoin on niin pienet että noinkohan tuolta isommin mittään haihtuu.

Tuo haihtumisteoria kuulostaa melko tuuhealta, kuitenkin monissa maissa noita lohko-/säteilylämppärin maksimi +30C öljynlämpötiloja on ihan ympäristössä tarjolla, puhumattakaan siitä jos auto seisoo tällaisessa maassa auringonpaisteessa.

Eikä sieltä käydessäkään kovin paljon haihtuvia voi tulla nykyisten 30 tkm vaihtovälien perusteella. Olettaen 60 km/h keskinopeuden tuolla matkalla kone on 500 tuntia käynnissä, jolloin öljyn lämpötila on sadan asteen kieppeillä (pl. lämpenemisvaihe). Jos ~400h 100 C käsittelyllä ei katoa kaikki haihtuvat, niin tuskin se parin tunnin +30 C tuntuu juuri missään.

Eikös nykyaikaisilla synteettisillä öljyillä juuri kehuta olevan hyvä stabiliteetti, ts. matala haihtuvuus ja ominaisuuksien säilyminen korkeissa lämpötiloissa verrattuna perinteisiin mineraalisotkuihin.

 

[Meisseli]

Empiiristä kokemusta jatkuvasta lämmittämisestä on yhden traktorin verran. Lumityö yms käytössä sen piti olla lähtövalmiina läpi talven, joten siinä oli jatkuvasti lämmitys päällä. Perinteinen lohkon vesitilaa lämmittävä sähkövastus. Uutena ostettu vuonna -95 ja pääsi eläkkeelle noin 10v myöhemmin, tuon ajan kaikki talvet jatkuvassa lämmityksessä silloin kun ei ollut ajossa.

Tämän jakson aikana moottorissa ei koskaan ollut mitään vikaa jonka olisi voinut millään tavalla liittää tuohon lämmitykseen. Eikä tainnut kyllä olla oikeastaan muitakaan vikoja, moottorissa siis, oli siinä muuten joitain pikkujuttuja...

Itse väitän ihan näin pienellä otannalla, että moottori ei kärsi jatkuvasta lämmittämisestä. Lompakko kyllä sähkölaskun muodossa.

 

[BHN]

Onko olemassa tutkimusta jossa todistetaan , että kylmäkäynnistykset johtaa moottorivaurioon? Joka päivä suomessa(kin) laitetaan kymmeniä tuhansia moottoreita ilman lämmitystä käyntiin katujen varsilte, työpaikoilta , koulujen pihoilta jne.
Jos se johtaisi moottorivaurioon , aika iso osa autoista olisi korjaamolla...

 

[Meisseli]

Ei ole. Tämä on mielenkiintoinen juttu kaikkiaan, koska aiheesta ei löydy mitään kunnollista tutkimusta. Se kaikkien tuntema lause siitä kuinka kylmäkäynnistys vastaa satojen kilometrien ajoa, on ilmeisesti peräisin Norjalaisesta tutkimuksesta joka on tehty 80-luvulla, sen aikaisilla autoilla ja öljyillä. Olikohan vielä niin, että siinäkin oli verrattu kylmäkäynnistystä tasaiseen ajoon jo valmiiksi lämpimällä moottorilla...

Sitä on kyllä tutkittu, että esilämmitys säästää polttoainetta ja sitä kautta toki myös ympäristöä, siinähän ei ole mitään epäselvää.

 

[BHN]

Sitä on kyllä tutkittu, että esilämmitys säästää polttoainetta ja sitä kautta toki myös ympäristöä, siinähän ei ole mitään epäselvää.

Taitaa olla aika marginaalinen säästö. En ole dieselissä huomannut eroa. Päinvastoin webastoautoilijalla se mahdollinen säästö kuluu moninkertaisesti webastonkorjaamiseen, akkujen osteluun tai ylläpitolatureihin.

Autohan lämpiää ja sulaa kun laittaa 5min ennen lähtöä käyntiin.

 

[Shocked]

Tämä on varmaan sopiva ketju kysyä: Mikä olisi paras vaihtoehto, kun haluaisin sellaisen ulkopistorasiaan tulevan ajastimen, jonka voi sekä ajastaa aamua varten valmiiksi että myös kytkeä kaukosäätimellä milloin tahansa päälle.

 

[Teräsmiäs]

Kyllähä siinä taas kesti. Elokuussa ostin -14 Seat Leon 1.6TDI:n ja sain viime viikolla asennetuksi Webaston on/off -kaukosäätimellä.

Annoin vaihdoissa -09 VW Golf 2.0TDI johon olin asentanut itse Webaston mutta kun ei vaihtohinta ei muuttu miksikään oliko Golfissa paikoillaan Webasto niin tottakai irroitus ja Leoniin laitoin vanhan Webaston.
Kohtuu kivuton homma, vaikka pakko sanoa et menin vipuun IPCU:n kanssa kun _oletin_, että menee perus VAG arvoissa 400hz, mutta pitiki vaihtaa kiinteäksi jännitteeksi. Tästä onneksi selvittiin kohtuu kivuttomasti.

 

[kurkimies]

Ei ole. Tämä on mielenkiintoinen juttu kaikkiaan, koska aiheesta ei löydy mitään kunnollista tutkimusta. Se kaikkien tuntema lause siitä kuinka kylmäkäynnistys vastaa satojen kilometrien ajoa, on ilmeisesti peräisin Norjalaisesta tutkimuksesta joka on tehty 80-luvulla, sen aikaisilla autoilla ja öljyillä. Olikohan vielä niin, että siinäkin oli verrattu kylmäkäynnistystä tasaiseen ajoon jo valmiiksi lämpimällä moottorilla...

Sitä on kyllä tutkittu, että esilämmitys säästää polttoainetta ja sitä kautta toki myös ympäristöä, siinähän ei ole mitään epäselvää.

Ja monilla synteettisillä nykyöljyillä ollaan päästy jähmepisteessä sinne alle -40 asteen lukemiin sekä parhaimmilla päästään jo yli -50 asteen pakkasenkestoon eli pitäisi voidella aika hyvin suurimmassa osassa maailmaa. Ja kyllähän ne materiaalit ovat kehittyneet sieltä -80 luvulta aika mukavasti.

Ja jos nykyöljyt voitaisiin siirtää tuohon testiin, se todennäköisesti antaisi aivan eri kuvan ihmisille. Enkä jaksa uskoa, että tän päivän mineraaliöljyt on edes noin huonoa tavaraa kuin, mitä tuo -80 luvun mineraaliöljy on.

 

[smicke]

Jos esilämmitys säästää 1dl bensaa niin 300e lämmittimen asennuksen hinnalla kylmäkäynnistää 2000 kertaa. Ihan näin hatusta heitettynä.

 

[Meisseli]

Ainakin omalla kohdallani tasan ainoa syy esilämmitykseen on oma mukavuudenhaluni. Inhoan jääkylmään autoon istumista ja ikkunoiden raappaamista. Sinänsä tekniikan kesto ei kiinnosta pätkääkään, auto kyllä lähtee käyntiin ilman lämmitystä eikä takuulla muutenkaan kärsi millään havaittavalla tavalla.

 

[aapelih]

Ja monilla synteettisillä nykyöljyillä ollaan päästy jähmepisteessä sinne alle -40 asteen lukemiin sekä parhaimmilla päästään jo yli -50 asteen pakkasenkestoon eli pitäisi voidella aika hyvin suurimmassa osassa maailmaa. Ja kyllähän ne materiaalit ovat kehittyneet sieltä -80 luvulta aika mukavasti.

Ja jos nykyöljyt voitaisiin siirtää tuohon testiin, se todennäköisesti antaisi aivan eri kuvan ihmisille. Enkä jaksa uskoa, että tän päivän mineraaliöljyt on edes noin huonoa tavaraa kuin, mitä tuo -80 luvun mineraaliöljy on.

Jähmepisteet ovat kyllä matalalla, mutta jos viskositeetit ovat luokkaa 2000 cSt niin ei se tökötti kovin sulavasti siellä parin millin kanavissa virtaa. Vrt. tuo taulukko minkä naputtelin eilen, jotta metrin pituisen 8mm kanavan läpi saadaan normaalin, käyntilämpöisen koneen tyhjäkäynnin öljyvirtaama -30C lämpötilassa, tarvitaan yli 90 bar öljynpaine . Eli se pumpattavuus tarkoittaa, että koneen saa käyntiin ja öljyt edes lähtevät kiertoon siinä lämpötilassa. Mutta mikä on kiertonopeus ja minkälainen öljynpaine on siellä laakerilla, jos kanavan läpi menevän tökötin viskositeetti on yli 2000 verrattuna käyntilämmön yhteentoista .

Ja kannattaa muistaa, että öljyt ovat kehittyneet paremmiksi, koska koneet ovat kehittyneet haastavammiksi. Nykyään moottoreissa on paljon tarkemmin uusille, korkean pintapaineen kestäville öljyille optimoidut laakerit ja osat, eli ne käytännössä ovat pienempää tekoa kuin 80- ja 90-luvuilla. Ja tämä näkyy hyvin moottorien kestossa, ikävinä esimerkkeinä eräät VAG:n ja bemarin jakoketjumurheet tai BMW:n kankilaakerien ongelmat. Kun taas sillä 70-80-luvun mersun OM617 -diisselillä, jossa on naurettavan ylimitoitetut osat, mennään miljoona sisäänajona vaikka valaanrasvat öljypohjassa.

Eli en vetäisi suoraa yhteyttä sille, että kylmäkäynnistyksen haitallisuus vähenee öljyjen parantuessa juuri nykymoottorien tiukempien olojen vuoksi. Mutta ilman tieteellistä dataa on vähän tuhnu aihe keskustella .

 

[David ":DA" Imodium]

Lohkolämppäri ja defa päällä n. 30 min. + 5 min per pakkasaste, tai kunnes pinta on kullanruskea.

 

[A_SA]

Haihtuminen kuulostaa kyllä hassulta. Itse taas lähdin ajattelemaan siltä kantilta, että jos lämmittimet pääsevät 270 °C asteeseen ja siitä johtavat lämmön lohkoon, niin voiko lohkossa olla kuumempia kohtia mistä öljy haihtuu/valuu/tms poistuu lämmön vaikutuksesta. Lohkon seinämät ja öljypohja ei sen ihmeempiä voitelua tarvitse, eli eiköhän tärkeät alueet, laakerit ja liukupinnat ole siellä 30 °C lämmössä myös.

 

[kurkimies]

Ainakin omalla kohdallani tasan ainoa syy esilämmitykseen on oma mukavuudenhaluni. Inhoan jääkylmään autoon istumista ja ikkunoiden raappaamista. Sinänsä tekniikan kesto ei kiinnosta pätkääkään, auto kyllä lähtee käyntiin ilman lämmitystä eikä takuulla muutenkaan kärsi millään havaittavalla tavalla.

Sama juttu itsellä eli lämpöä tulee enemmän ja sitten päästöthän on pienemmät lämmitetyllä moottorilla. Muutenkin se helpottaa käynnistämistä

 

[Makemich]

Kyllä meikäläistä lämmittää paitsi ulkoisesti lämmin kabiini niin myös sisäisesti syräntä se että kone saa lähteä liikkeelle lämpimillä öljyillä, kestäisi se sitten kylmäkäynnistykset ongelmitta tai ei. Ehkä se on tämä insinööriluonne. Ja kuten edellä mainittu ja kaavioin näytetty niin kyllä ne laadukkaatkin öljyt tosi pakkasilla aika tahmeita on verrattuna siihen mitä parin tunnin säteilyttämisen jälkeen.

Heikkotehoinen säteilylämmitin + sisätilalämmitin combo oli itsellä myös siinä mielessä tosi näppärä että ei vienyt duunissa (tai rivarissa) tolpasta enempää kuin sen itselle speksatun virtamäärän ja siten sai myös iltapäivällä hypätä kaikinpuolin lämpimähköön autoon. Minusta säteilylämmitin on siis varsin hyvä kompromissi, varsinkin jos parempaa ei ole saatavilla.

 

[Sähköautoileva motoristi]

Tuo oma sähköauto (Leaf) tulee laitettua aina jo lämpötilan lähestyessä nollaa, saati pakkasilla lämpiämään kännykällä muutamaa minuuttia ennen lähtöä.

noin 110 000 km ja kolmas talvi, enkä ole kertaakaan raaputtanut laseista jäätä. Aina kun istuu, niin on mukavan lämmin auto ja lämmitetty ratti sekä tarvittaessa kaikki viisi istuinpaikkaakin.

Tuo esilämmitys tulee tehtyä siis käytännössä aina, vaikka auto onkin nopein lämpiämään mitä minulla on koskaan ollut.

Sähköauton moottoria tai perää ei tarvitse lämmitellä mitenkään. Ne lähtevät -30 kelissäkin yhtä ketterästi aina liikkeelle. Akku alkaa lämmittää itseään, jos sen lämpötila laskee liian kylmäksi (taisi olla -20c). Tuossa Leafissa ei ole ollut koskaan mitään tehon heikkenemää kovimmillakaan pakkasilla kylmän akun takia.

 

[David ":DA" Imodium]

Tuo oma sähköauto (Leaf) tulee laitettua aina jo lämpötilan lähestyessä nollaa, saati pakkasilla lämpiämään kännykällä muutamaa minuuttia ennen lähtöä.

noin 110 000 km ja kolmas talvi, enkä ole kertaakaan raaputtanut laseista jäätä. Aina kun istuu, niin on mukavan lämmin auto ja lämmitetty ratti sekä tarvittaessa kaikki viisi istuinpaikkaakin.

Tuo esilämmitys tulee tehtyä siis käytännössä aina, vaikka auto onkin nopein lämpiämään mitä minulla on koskaan ollut.

Sähköauton moottoria tai perää ei tarvitse lämmitellä mitenkään. Ne lähtevät -30 kelissäkin yhtä ketterästi aina liikkeelle. Akku alkaa lämmittää itseään, jos sen lämpötila laskee liian kylmäksi (taisi olla -20c). Tuossa Leafissa ei ole ollut koskaan mitään tehon heikkenemää kovimmillakaan pakkasilla kylmän akun takia.

Aika jännä. Tätä minä olen sähköautoissa eniten murehtinut, että mitenhän mukavasti se lähtö pakkasaamuna onnistuu. Olen positiivisesti yllättynyt.

 

[jm82]

Citroen Xantiassa on pelkästään paikka sisätilalämmittimelle. Eli saa nähdä miten auto käynnistyy oikein kovan pakkasen aikaan. Autossa on myös rikkinäinen Eberi ja rikkinäinen säteilylämmitin. Varta AMG akku.

Peugeot 407:ssa on webasto kellolla, mutta kelloa en ole käyttänyt. Webasto käynnistyy auton käynnistyksen jälkeen ja lämmittää sisätilat erittäin nopeasti. Optima Yellow Top akku.

Peugeot 406:ssa on lohkolämmitin ja sisätilalämmitin.

 

[Ho Lee Fuk]

OT:

Tuo sähköautojen suorituskyky pakkasessa testattiin jossain ja esimerkiksi 0-100 -kiihtyvyys oli huomattavasti normaalia heikompi.

 

[Sähköautoileva motoristi]

OT:

Tuo sähköautojen suorituskyky pakkasessa testattiin jossain ja esimerkiksi 0-100 -kiihtyvyys oli huomattavasti normaalia heikompi.

Tesla rajaa kylmän akun virran ottoa kyllä. Leafissani ei ole koskaan ainakaan ollut niin kylmää akkua (-30 ollut kylmin keli). Tosin taitaa Teslan rajattu tehokin olla enemmän kuin Leafin huipputeho

 

[JiiVee92]

Tuollaisellahan sitä tulee lämmitettyä.

 

[oestrus taurus]

Tänään vuoden alla ollut volvo sitten ei lähtenyt käyntiin. Pitäkää aina nötköttiä kaapissa tai pakastimessa lihaa sekä muuta kuivamuonaa. Huomenaamulla katsotaan, tehoaako akunlataus+öljypohjan lämmitys niin hyvin, että pääsen ruoka-ostoksille.

Viikon ja päivän tuo tuossa seisoi, leudoilla pakkaskeleillä. Lauantaina vaihdoin parkkipolttimon ja tarkastin kaikkien valojen toimintaa.

 

[taski]

Mulla ei koskaan ole tilannetta että auto seisoisi yli päivän paikallaan vaikka asun kaupungissa Sillä on säästynyt aika monelta murheelta, autot tykkää kun niillä ajetaan.

Pl. tietysti satunnaiset loma / työreissut.

 

[Nurffe]

Mulla ei koskaan ole tilannetta että auto seisoisi yli päivän paikallaan vaikka asun kaupungissa Sillä on säästynyt aika monelta murheelta, autot tykkää kun niillä ajetaan.

Pl. tietysti satunnaiset loma / työreissut.

Muistan kun intissä rovaniemellä suunnilleen koko kasarmi oli 3vkoa ginesissä ja sattui oikeasti kovat pakkaset koko ajalle. Oli muuten lomille lähtiessä kunnon autojen käynnistys talkoot kasarmin parkkiksella. Luntakin oli tullut niin perkeleesti että hankaloitti kovasti parkkikselta lähtöä tai kaverille apuvirran antamista Aika monesta koslasta oli akku "ikijässä"

 

[Corex]

Sinolilla



No ei sentään. Sen mitä parissa tunnissa saa taloyhtiön tolpasta lohkolla aikaiseksi. Eli ei juuri mitään. Ei voi pitää edes sisätilanlämppäriä täysillä (2100W) tai kellokytkin hitsaantuu about 2vko rikki.

Kerran on jättänyt auto käynnistymättä. Oli surkeiden sattumusten sarja. Pakkasta oli -27....-30 ja tolpan kellokytkin oli kuollut ja eihän se dieseli tulille lähtenyt. Syyksi paljastui kaksi kuollutta hehkua. En ollut huomannut ongelmaa kun alkutalvi oli ollut leuto ja pari kuollutta hehkua ei vielä pikkupakkasilla aiheuta ongelmia.

 

[MrB]

Sinolilla

Oikee säteilylämmitin =)

 

[Ho Lee Fuk]

Säteilylämmittimien todellinen teho

Jälleen oli käyttöautossani (vm.2010 Alfa Mito) karmittomien etuovien sivulasien toiminta juntturassa kun auto on seissyt 4pv parkkiksella ja kelit sahasivat pk-seudulla seuraavasti: PE räntää 5cm, LA räntää hieman vähemmän, SU +5 ja vesisadetta, MA nollassa ja alkoi pakastaa yötä vasten ja TI (aamusta) pikkupakkasta.

-Ovet sai auki, mutta ikkunoiden automatiikka (ikkuna laskee 1,5cm ovea avatessa ja nousee suljettaessa) ei toiminut -> sisältä käsin auton ovea ei saanut kuin tuulilukkoon. En uskalla "paiskata" ettei ikkuna (tms.) hajoa. Ulkopuolelta ovet sai kiinni painamalla samanaikaisesti rauhallisesti ikkunan yläreunaa sisäänpäin.

Jokatapauksessa tämä innosti minua kokeilemaan autossa olevan Calixin säteilylämmittimen tehokkuutta vihdoin ja viimein ihan mittaamalla OBD-portin kautta. Olen aprikoinut asiaa jo pidempään, koska viime talven "kunnon pakkasilla" (täällä pk-seudulla tuo on jotain -10 C) joutuu ajamaan puolet 15km työmatkasta ennen kuin vedenlämmön viisari on edes 1/4-osaa tasolla. Vaikka siis auto on sen 2h tolpassa ennen tätä. Aiemmissa autoissa on ollut vanhanliiton "letkulämmittimiä" joissa 2h lohkolämmityksen jälkeen auto on parkkipaikalla tyhjäkäynnillä seistessään (puhdistat lumet auton päältä, minuutti-pari) nostanut moottorin jäähdytysnesteen lämmöt liki puoleen väliin. Toki erikokoiset moottorit ym. eivät ole suoraan vertailukelpoisia keskenään, mutta silti.

Liitin auton OBD-porttiin lukijan jolla näen tabletin ruudulta reaaliajassa auton moottorin dataa, eri antureiden tietoja ym. Ulkolämpötila oli -0.5C, ei tuulta, ei viimaa. Auto oli tolpassa tasan 1,5h ja jäähdytysnesteen lämpötila startatessa oli .... *rumpujen pärinää* hurjat +5 C

Eli käytännössä yhtä tyhjän kanssa. Pidänkin autoa tolpassa vain päästäkseni lämpöiseen, huuruttomaan ohjaamoon ja välttääkseni lasien skrabaamista tai niiren umpihuurussa kosteina syysaamuina olemista.

Niin ja valitettavasti öljynlämpötilan lukua eivät ko. auton järjestelmät jostain syystä tue? Ainakaan ELM327-lukijapalikka + Torque Pro-ohjelmisto -kombolla.

 

[itarumaa]

Sehän voi olla myös sellainen öljynlämmitin kuten esim mulla Pösössä on. Ei ole muuten ollut mitään ongelmia karmittomien lasien kanssa, Pösössä on samanlainen systeemi kuin Alfassa. Olen kokoajan käyttänyt sisätilanlämmitintä ja syksystä laitoin myös silikonia tiivisteisiin. Mutta eipä nuo säteilylämmittimet kovin häävejä ole.

 

[Ho Lee Fuk]

Olisi mielenkiintoista tietää, mutta tosiaan ELM -palikka ja Torque Pro -kombolla ei päässyt öljynlämpöön käsiksi. Sama homma oli entisen Subarun kanssa. Sen sijaan muutamassa muussa testatussa kavereiden autossa on ölppien lämmön näyttänyt.

 

[tuoppi´]

Säteilylämmittimien todellinen teho

Jälleen oli käyttöautossani (vm.2010 Alfa Mito) karmittomien etuovien sivulasien toiminta juntturassa kun auto on seissyt 4pv parkkiksella ja kelit sahasivat pk-seudulla seuraavasti: PE räntää 5cm, LA räntää hieman vähemmän, SU +5 ja vesisadetta, MA nollassa ja alkoi pakastaa yötä vasten ja TI (aamusta) pikkupakkasta.

-Ovet sai auki, mutta ikkunoiden automatiikka (ikkuna laskee 1,5cm ovea avatessa ja nousee suljettaessa) ei toiminut -> sisältä käsin auton ovea ei saanut kuin tuulilukkoon. En uskalla "paiskata" ettei ikkuna (tms.) hajoa. Ulkopuolelta ovet sai kiinni painamalla samanaikaisesti rauhallisesti ikkunan yläreunaa sisäänpäin.

Eipä ole karmittomat ovet oikein suunniteltu Suomen talvi mielessä. Itselläkin tänä talvena auto, jossa lasit laskee ton 1,5cm oven avatessa ja kieltämättä on hieman pelko perseessä miten tulee homma toimimaan kunhan kovemmat pakkaset tulee. Aiemmin oli sellaset karmittomat ovet, missä ikkuna ei laskenut ja niiden kanssa oli aika paljon ongelmaa myös, useimmiten se lasi jäi hieman kanittamaan että jäi rako ja ajaessa kuului suhinat. Ei se lasi tuolla kokemuksella ihan helposti ainakaan hajoa, sen verran tuli voimalla paiskottua, lasinnostimen mekanismi sieltä varmaan ensimmäisenä menee jos jotain.

 

[Ho Lee Fuk]

Eikös toi nyt kaiken järjen mukaan riipu ihan siitä missä se sun anturis on? Jos ei jäähdytysneste kierrä niin jossain se on kuumempaa ja jossain kylmempää. Tai emmä tiiä, mutta kohta käyn vetäsee akan uuteen autoon tiivisteen välistä jatkoroikan ja defan premium sisätilaradeonin.

Kato ku mä en tiiä kun en pystyny apulaitehihnaakaan itte vaihtamaan parkkiksella -13 C pakkasessa. Vaan piti pyytää muita apuun.