Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
Lisäksi AGM:ssä on olennaisesti parempi syklinkestävyys.No tavallisen akun ongelmahan on se, ettei se ota kylmässä latausvirtaa vastaan, vaikka kuinka laturi sitä tarjoaa. Agm taas vastaavasti ottaa virtaa moninkertaisesti kylmässä, joten sitä hiipumista ei talvella pääse niin helposti tapahtumaan.
Kyllä ainakin omassa, kuten monissa muissakin henkilöautoissa valmistaja on nimenomaan speksannut agm akun.
Eikös tuo lämmittimen matto ole akun kylkeen liimattavaa mallia; miten helposti se irtosi vanhasta akusta?Laitoin tuohon lyijyakkuun Artic heatin akunlämmittimen toista vuotta sitten.
Aina kun ctek lataa tai auto käynnissä, akku lämpeää +10-20 asteeseen.
Vanhassa autossani akku kesti 9 vuotta ennenkuin möin koko auton. Otin lämmimen pois siitä.
Tiedä vaikka tämä perus lyijyakku kestäisi tätä binaria vielä ihan ok kun on näitä lisämausteita.
Latausjännite näyttää olevan tässä 13.9-14 volttia. Tosin odb:n päästä. Akulta mitattuna varmaan vähän enempi.
Eikös tuo lämmittimen matto ole akun kylkeen liimattavaa mallia; miten helposti se irtosi vanhasta akusta?
Missä sähköautossa on noin naurettavan ylimitoitettu ohjaamon lämmitys? Omakotitalotkin lämpenee vähemmällä pöhinällä.Lämmitän autoni sähköllä, 6kw lämppäri kabiinissa. Virta seinästä tai jos duunissa niin akusta
Missä sähköautossa on noin naurettavan ylimitoitettu ohjaamon lämmitys? Omakotitalotkin lämpenee vähemmällä pöhinällä.
Aika yllättävää Kalifornialaiselta firmalta. Varmasti lämpenee! Näin vertailun vuoksi oma sähkölämmitteinen okt + erillinen autotalli käyttää tähän vuodenaikaan 50-60kWh päivässä kaikkine mööpeleineen ja vesien lämmityksineen eli jatkuvana tehona 2-2,5kW. Ei varmasti kovimpinakaan pakkasina mene 6kW rikki.Teslan kabiinin lämppäri on 6kw , toki sitä ei jauheta täydellä teholla jos ei tarvi.
Mut nopeasti on ohjaamo lämmin ja lasit sulat -30 asteen kelissäkin.
Yllättävän paljon sitä tehoa kuite tarvitaan kovalla pakkasella, autoissa ku eriste vahvuudet ja lasit on kovin ohuita.
Ja Hyundai kona PTC elementin teho 5.5kw
Aika yllättävää Kalifornialaiselta firmalta. Varmasti lämpenee! Näin vertailun vuoksi oma sähkölämmitteinen okt + erillinen autotalli käyttää tähän vuodenaikaan 50-60kWh päivässä kaikkine mööpeleineen ja vesien lämmityksineen eli jatkuvana tehona 2-2,5kW. Ei varmasti kovimpinakaan pakkasina mene 6kW rikki.
Missä sähköautossa on noin naurettavan ylimitoitettu ohjaamon lämmitys? Omakotitalotkin lämpenee vähemmällä pöhinällä.
Aika yllättävää Kalifornialaiselta firmalta. Varmasti lämpenee! Näin vertailun vuoksi oma sähkölämmitteinen okt + erillinen autotalli käyttää tähän vuodenaikaan 50-60kWh päivässä kaikkine mööpeleineen ja vesien lämmityksineen eli jatkuvana tehona 2-2,5kW. Ei varmasti kovimpinakaan pakkasina mene 6kW rikki.
Näin on, sehän on hurjan paljon niinkin verrattain pienessä tilassa. Toisaalta auto kulkee silloin aika kovaa, ja jäähdytysilmaa tulee myös aika paljon - vaikka toki vähemmän per hukattava teho kuin normaalissa puolta hitaammassa moottoritieajossa. Tuotakin rajumpaa on se, miten kilpa-ajoneuvot joutuvat tekemään samaa vaikka ei keskimäärin välttämättä mennä kovaa, mutta kaasu pohjassa melkein koko ajan. Tai työkoneet, joilla voidaan mennä ihan kävelyvauhtia tai olla joskus paikallaankin, ja niin vaan täydellä syötöllä työskennellään.Itseäni mietityttänyt asia on taas kesäkeli ja Autobahn-ajo: Paahdettaessa sillä 200 kW kampiakselitehon vehkeellä pitkää siivua "kaasu pohjassa", jäähdytysjärjestelmän täytyy hukata nimellistehoa ~vastaava lämpömäärä!
[OT]Volkswagen Phaeton on lähtenyt suunnittelupöydille aikoinaan sellaisilla vaatimuksilla, että autolla pitäisi pystyä ajamaan koko päivä 50 asteen helteessä 290 km/h matkustamon sisäilman lämpötilan pysyessä 22 asteessa. Siinä on jäähdytykselle tehtävää. Noissa nopeuksissa sentään on ilmavirtaa tarjolla, toisin kuin kovasta nopeudesta liikennevaloihin pysähtyessä.[/OT]Itseäni mietityttänyt asia on taas kesäkeli ja Autobahn-ajo: Paahdettaessa sillä 200 kW kampiakselitehon vehkeellä pitkää siivua "kaasu pohjassa", jäähdytysjärjestelmän täytyy hukata nimellistehoa ~vastaava lämpömäärä!
Onhan tavan webastokin (pelkkänä esi-/lisälämmittimenä) jo 5 kW poltin, eli Teslan lämppäri on ihan linjassaan sen kanssa. Omakotitaloja ei tarvitse lämmittää kymmenessä minuutissa 30 pakkasasteesta parinkympin kesäkeliin, samalla kun peltiseiniä hivelee navakka 25 m/s puhuri. Kovemmalla pakkasella jollain kilowatin pikku-Defalla auto ei ole vielä tunninkaan paahtamisen jälkeen kunnolla lämmin, vaikka se vain nököttää ruudussa paikoillaan.
Vertailun äärimmäisyyttä korostaa se, että tuossakin on hyvin rankan pitkään jatkuvan ääritilanteen reservi mukana, sis. käyttöveden. Sitä tehoa ajoneuvolämmityksessä tosiaan tarvitaan, kun peltipurkki pitää saada nopeasti lämpimäksi.Esimerkiksi linja-autoissa on 30kW webasto aika yleinen (tosin niissä on yleensä myös jonkintasoinen lämmöneristys). Tuollaiseen ~120m² omakotitaloon laitetaan yleensä n. 10-12kW lämmitystehoon kykenevä järjestelmä eteläsuomessa.
Tuli tuollainen tilattua kun autossa ei ole esilämmitintä lainkaan eikös nuo ole ihan kohtuu hyviä?MOOTTORINLÄMMITIN TT-THERMO 1000XC ( Asennusvalmis paketti)
Sisältää TT-THERMO 1000XC- lämmittimen, Defa yhteensopivan elementtikaapelin/kojepistorasian 1.5m ja Defa -yhteensopiva 2.5m lämmitysjohdon.www.tt-thermo.fi
Halpaa kiinalaista kamaa. Kait se on hyvä jos ei joudu takuukierteeseen. Suurin kysymys onkin että miten tuo toimii missäkin autossa... Vikavaloarmeija joissakin tiedossa. Bemareissa tulee ilmeisesti jonkinlaista vikakoodia ja ilmeisesti vaatii ohjelmallista päivitystä. Ainakin edellisen mallin vehkeet hajoili kerta vuoteen ja jos liikkeessä asennat niin saat uuden laitteen, mutta maksat aina asennustyön kuitenkin.
Omaani asennusfirma jätti vastaamatta sähköpostiin kun kuuli mitä laitetta ehdotin ja yksikään autojeryssä ei antanut tarjousta. Yksi tarjosi calixin letkulämppöriä.
Taidan itse vaihtaa vaan autoon jossa on webasto, eber tai binar
Täällä taitaa olla muuten sama, mut 5,5kW muistaakseni. Tuntuu kyllä nopealta verrattuna samantehoiseen webastoon.Lämmitän autoni sähköllä, 6kw lämppäri kabiinissa. Virta seinästä tai jos duunissa niin akusta
Tuota en kyllä tekisi. Eikö sitä auton lämpötilaa voi säätää sellaiseksi että se on miellyttävä takki päällä? Jos joudut kolariin autosi kanssa niin onnea vaan pakkaskeleillä. Se takki on se ainut asia siinä vaiheessa lähestulkoon joka ratkaisee homman jopa elämän ja kuoleman välillä jos olet huonommassa kunnossa.
Lisäksi AGM akku ei ole käytännössä sen parempi teknisesti kuin perinteinen, sen idea on se että se on huoltovapaa eikä siitä vapaudu myrkyllisiä kaasuja. Henkilöautoissa tuo on sinänsä toimiva ratkaisu tehdasasennuksena, koska niiden akkuja ei huolleta muutenkaan, mutta ei jälkikäteen tehtävänä muutoksena ole mitään järkeä.
Täällä taitaa olla muuten sama, mut 5,5kW muistaakseni. Tuntuu kyllä nopealta verrattuna samantehoiseen webastoon.
Webastolla lämpiää nykyinen. 2004 vuodesta on ollu Webasto tai Eberi autossa ja se on yksi vaatimus auton valinnassa.
En ole tarkemmin tutkinut, mutta ilmeisesti esim uuteen Relluun ei saa webastoa, ainakaan Talisman malliin? Ei kuulema edes jälkiasennettuna.
Onkohan ihan paskapuhetta?
Webastolla lämpiää nykyinen. 2004 vuodesta on ollu Webasto tai Eberi autossa ja se on yksi vaatimus auton valinnassa.
En ole tarkemmin tutkinut, mutta ilmeisesti esim uuteen Relluun ei saa webastoa, ainakaan Talisman malliin? Ei kuulema edes jälkiasennettuna.
Onkohan ihan paskapuhetta?
Kuulostaa oudolta, eiköhän se jotenkin sinne vesikiertoon saada liitettyä. Laitteena nuo eivät ole monimutkaisia.
Vaikea keksiä mikä sen estäisi. :O
"Järjellä" ajateltuna ei mikään, mutta nykyautojen moottoriohjaukset ovat niin tarkkoja, että esilämmityksestä voi koitua outoja toimintahäiriöitä / vikakoodeja, kun kone lähtee lämpimällä jäähdytysnesteellä käyntiin, mutta öljyt ovatkin viileät ja kone imaiseekin pakkasilmaa heti sisäänsä. Samasta syystä monen uuden auton webasto lämmittääkin vain ohjaamoa.
Tämä lienee siis enemmän valmistajien varautumis-/optimointikysymys. Ei maksa vaivaa varautua pohjolan ongelmiin, kun rauta kestää lämmittämättäkin takuuajan ylitse ja kuluttajan mukavuusvaatimus toteutuu pelkällä kabiinin pöhöttämiselläkin.
Mitä tulee moottorin esilämmitykseen, niin koneen kannaltahan se on erittäin fiksu asia, eikä pelkästään voitelun kannalta. Esimerkiksi sylinterikanteen syntyy lämpölaajenemisen vuoksi melko hurjia lämpöjännityksiä, jos jäähdytysneste on -20-asteista ja käyttäjä polkee sylintereiden puolelle heti startin jälkeen täydet tulet. TMF-ilmiö (Thermo-mechanical fatigue) on tekijä juuri esim. kansien halkeilussa.
Näin (kone)tekniikasta kiinnostuneena onkin mielenkiintoista seurata, miten esim. plugarit start-stoppeineen kestävät pakkasoloja pidemmän päälle, kun niissä kone saatetaan pyytää kylmästä käyntiin isoille kuormille.
Joo tää selittääkin miksi Peugeot 5008 - 18 1.2 Puretech välillä pukkaa koodia. Nestekiertonen 1000w tt-thermolla. Ei herjaa jos ei heti lämmityksen jälkeen käynnistä mutta vikakoodin lukijalla pääsee eteenpäin Vähän kokeilunhalua oli kun tommosia viritelmiä laitatuttaa. Virallisesti olis ollut vaan 200w säteilylämmitin.
Ei oo vielä tälle talvelle tullut testattua ihan Jes viime vuonna. Pitäs varmaan ajastuskello väliin laittaa niin voisi huolettomammin käyttää. Semmonen jossa saa minuuttien tarkkuudella on/off.Onko lämmitin miten toiminut?
Näitä sekoiluja lukiessa tulee entistä vahvempi tunne, että ajan tulevaisuudessakin Volvolla josta löytyy tehdasasenteinen lämmitin jota ohjataan ko. autovalmistajan omalla kännykkäsovelluksella. Ja lämpiää sekä moottori että ohjaamo, on lämmennyt kaikissa malleissa aika monen vuoden ajan...
Huh, surullista jos näin on, ja tosiaan keskustelun perusteella vasta aivan uusimpiin malleihin tullut.Ainakin volvo-foorumilla oli keskustelua, ettei uusimmissa vuosimalleissa lämmitetä enää kuin sisätilat.
Onhan se kieltämättä koomista, että päästötalkoiden takia palataan vanhaan kunnon aikaan™, kun lähtiessä lämmitettiin auto pitämällä se käynnissä ja samalla naarmutettin ajankuluksi tuulilasia.Huh, surullista jos näin on, ja tosiaan keskustelun perusteella vasta aivan uusimpiin malleihin tullut.
Enpä usko, että tuota kovin moni harrastaa, eiköhän se useammin tarkoita vaan sitä, että ajoon lähdetään kylmällä koneella, varsinkin jos nyt puhutaan autosta joissa polttoainetoiminen lämmitin on, eli se kabiini on kuitenkin esilämmitetty, lasit sulat ja konekin lämpiää suht äkkiä ajossa kun lämmitin puskee lisälämpöä. Riippuu tietytysti vähän sijainnista kuinka iso ongelma tuo on; jos etelässä on viikko-pari jotain alle -10 °C kelejä niin tuskin on edes moottorin kannalta minkäänlainen ongelma. Jossain Lapissa voinee sitten jo kestoon vaikuttaakin... ehkä... aika näyttää.Onhan se kieltämättä koomista, että päästötalkoiden takia palataan vanhaan kunnon aikaan™, kun lähtiessä lämmitettiin auto pitämällä se käynnissä ja samalla naarmutettin ajankuluksi tuulilasia.
Olisi kyllä mielenkiintoista tietää mikä tuossa se varsinainen ongelma on jos tehdasasenteisiakaan ei saada toimimaan. Luulisi ettei mikään suunnaton ihme-koodari tarvitsisi olla, että auton saisi ymmärtämään, että jos auton omaa tehdasasenteista lämmitintä on juuri käytetty, niin on normaalia, että tietyt anturit A, B, C näyttävät huomattavasti enemmän lämpöä kuin anturit X, Y ja Z. Jälkiasenteisten kanssa vielä kommunikointiongelmat jotenkin ymmärtäisi, mutta jos puhutaan caseista jossa auto itse ohjaa lämmitintä.
Sama meilläkin käyttöautossa(bensa), tuskin tulis kylmäkäynnistyksistä haittaa meidän omistajuuden aikanaEi ole sinänsä mulle väliä kunhan hytti on lämmin.
Joo, meillä ainut yli 90tkm ajettu on tuo jeeppi(303tkm). Ja paremmin lähtee käymään kun transitti ilman lämmitystä, vaikka onki makaronimaan diesel(vm motor).Mulla on ollut kans useita 150-350 tkm ajettuja bensaräppänöitä, 10-20v vanhoja ja ilman lohkoja tai webastoja. Ihan taatusti sahattu kylmänä käyntiin talvisin. Ihan hyvin ne koneet on toiminut eikä ole ollut mitään moottoriremppoja historiassa tai minun aikana. Saihan sellaisestakin koneen jumiin jos talvella erehtyi lyömään käyntiin ja sammuttamaan, niin liimautui männät kiinni tms. mutta sekin lähti sit apuvirralla ja sahaamalla.
Eikös tämä ole ikivanha urbaanilegenda, joka on tuttu jo ainakin 1980-luvulta jostain pohjoismaisista mainospuheista? Tietysti moottori kuluu eri käyttötavoilla eri tahtia, mutta liioittelu on aina näissä lohkolämmitinmainoksissa ja muussa kuulopuheen essompaarin huulilasijournalismissa ollut äärimmäistä. Ehkä siinä olisi realismia, jos kylmällä koneella lähdettäisiin heti lappu lattiassa punarajalle saakka kiihdyttäen(ja toki käy sen verran tuuri ettei katastrofista vikaa osu). Sitäkin olen kyllä ihan kirpeähkössäkin pakkasessa nähnyt, vaikkakin tällä vuosituhannella ja hyvällä nykyaikaisella öljyllä. Ainakin yksi tällainen kone kesti ja palveli vielä vuosia ja kymmeniä tuhansia ja veti nätisti. Auto romutettiin korin ruostumisen ja pikkuosien tarpeen vuoksi melkein puoli miljoonaa ajettuna.Niin kyllä väitetään, että kylmäkäynnistys vastaisi melko pitkääkin lämpimällä koneella ajoa.
HS: Kylmäkäynnistys vastaa 500 kilometrin ajoa – totta vai tarua?
Yksi kylmäkäynnistys reippaassa kymmenen asteen pakkasessa vastaa monen sadan kilometrin ajoa moottorin kulumisen kannalta.www.is.fi
Tiede-lehden palstalla tätäkin asiaa puntaroidaan ja melko asiantuntevan näköisiä pointteja on esillä
Siellä muuten arvellaan, että diesel-kone voisi kestää kylmäkäynnistystä paremmin, koska konetta käytetään luontaisesti pienemmillä kierroksilla. Voi olla tai olla olematta ihan fiksu pointti sekin.Tiede
Lue Helsingin Sanomien tuoreimmat uutiset ja puheenaiheet tieteestä. Täältä löydät myös tiedemaailman uusimmat ilmiöt ja lasten tiedekysymykset.www.tiede.fi
Toisaalta optimilämpötila voitelun ja materiaalitekniikan kannalta on erillinen tekninen kysymys ja se on sovitettava lämpövoimakoneen hyvään toimintalämpötilaan ja nestekierron lämpötilaan. Ei siis voida suoraan sanoa, ettäkö normaali termostaatin säätämä lämpötila olisi tässä mielessä mikään optimi sekään.Intuitiivisesti ajateltuna mitä enemmän aikaa kone käy optimilämpötilan ulkopuolella, sitä enemmän se kuluu.
Plus se että kylmä öljy liikkuu hitaammin, eli kone käy hitusen pidempään ilman kunnon öljynpainetta
Jollain foorumilla muistan nähneeni seikkaperäisen selvityksen jossa yritettiin jäljittää edes jotakin oikeaa tutkimusta jossa tämä olisi todettu. Ainoa taisi olla joku norjalainen selvitys noin 40 vuoden takaa, eikä sekään tainnut aivan tieteellistä faktaa sisältää. Joka tapauksessa noista ajoista on öljyt ihan pikkaisen kehittyneet.Eikös tämä ole ikivanha urbaanilegenda, joka on tuttu jo ainakin 1980-luvulta jostain pohjoismaisista mainospuheista