Talvi tulee, Miten lämmität autosi?

Lämmitän autoni sähköllä, 6kw lämppäri kabiinissa. Virta seinästä tai jos duunissa niin akusta :)
 
No tavallisen akun ongelmahan on se, ettei se ota kylmässä latausvirtaa vastaan, vaikka kuinka laturi sitä tarjoaa. Agm taas vastaavasti ottaa virtaa moninkertaisesti kylmässä, joten sitä hiipumista ei talvella pääse niin helposti tapahtumaan.
Kyllä ainakin omassa, kuten monissa muissakin henkilöautoissa valmistaja on nimenomaan speksannut agm akun.
Lisäksi AGM:ssä on olennaisesti parempi syklinkestävyys.

Itse myös aikoinaan vaihtanut AGM:n autoon, jossa ensiasennusakku oli lyijyakku. Hyvin toimi.
 
Laitoin tuohon lyijyakkuun Artic heatin akunlämmittimen toista vuotta sitten.
Aina kun ctek lataa tai auto käynnissä, akku lämpeää +10-20 asteeseen.
Vanhassa autossani akku kesti 9 vuotta ennenkuin möin koko auton. Otin lämmimen pois siitä.
Tiedä vaikka tämä perus lyijyakku kestäisi tätä binaria vielä ihan ok kun on näitä lisämausteita.
Latausjännite näyttää olevan tässä 13.9-14 volttia. Tosin odb:n päästä. Akulta mitattuna varmaan vähän enempi.
Eikös tuo lämmittimen matto ole akun kylkeen liimattavaa mallia; miten helposti se irtosi vanhasta akusta?
 
Missä sähköautossa on noin naurettavan ylimitoitettu ohjaamon lämmitys? Omakotitalotkin lämpenee vähemmällä pöhinällä. :D


Teslan kabiinin lämppäri on 6kw , toki sitä ei jauheta täydellä teholla jos ei tarvi.

Mut nopeasti on ohjaamo lämmin ja lasit sulat -30 asteen kelissäkin.

Yllättävän paljon sitä tehoa kuite tarvitaan kovalla pakkasella, autoissa ku eriste vahvuudet ja lasit on kovin ohuita.


Ja Hyundai kona PTC elementin teho 5.5kw :)
 
Viimeksi muokattu:
Teslan kabiinin lämppäri on 6kw , toki sitä ei jauheta täydellä teholla jos ei tarvi.

Mut nopeasti on ohjaamo lämmin ja lasit sulat -30 asteen kelissäkin.

Yllättävän paljon sitä tehoa kuite tarvitaan kovalla pakkasella, autoissa ku eriste vahvuudet ja lasit on kovin ohuita.


Ja Hyundai kona PTC elementin teho 5.5kw :)
Aika yllättävää Kalifornialaiselta firmalta. Varmasti lämpenee! Näin vertailun vuoksi oma sähkölämmitteinen okt + erillinen autotalli käyttää tähän vuodenaikaan 50-60kWh päivässä kaikkine mööpeleineen ja vesien lämmityksineen eli jatkuvana tehona 2-2,5kW. Ei varmasti kovimpinakaan pakkasina mene 6kW rikki.
 
Aika yllättävää Kalifornialaiselta firmalta. Varmasti lämpenee! Näin vertailun vuoksi oma sähkölämmitteinen okt + erillinen autotalli käyttää tähän vuodenaikaan 50-60kWh päivässä kaikkine mööpeleineen ja vesien lämmityksineen eli jatkuvana tehona 2-2,5kW. Ei varmasti kovimpinakaan pakkasina mene 6kW rikki.

No, luulen et Kanadan tesla kuskit oli mielessä autoa suunnitellessa ja toisaalta jos 6kw lämppärin saa about samaan hintaan kabiinin niin sama kai se. Ja on ainakin nopea ku mikä, tänään -16 oli pakkasta. Auton lämmitys apista päälle niin silmissä sulas lasit :)
 
Missä sähköautossa on noin naurettavan ylimitoitettu ohjaamon lämmitys? Omakotitalotkin lämpenee vähemmällä pöhinällä. :D

Aika yllättävää Kalifornialaiselta firmalta. Varmasti lämpenee! Näin vertailun vuoksi oma sähkölämmitteinen okt + erillinen autotalli käyttää tähän vuodenaikaan 50-60kWh päivässä kaikkine mööpeleineen ja vesien lämmityksineen eli jatkuvana tehona 2-2,5kW. Ei varmasti kovimpinakaan pakkasina mene 6kW rikki.

Onhan tavan webastokin (pelkkänä esi-/lisälämmittimenä) jo 5 kW poltin, eli Teslan lämppäri on ihan linjassaan sen kanssa. Omakotitaloja ei tarvitse lämmittää kymmenessä minuutissa 30 pakkasasteesta parinkympin kesäkeliin, samalla kun peltiseiniä hivelee navakka 25 m/s puhuri. :joy: Kovemmalla pakkasella jollain kilowatin pikku-Defalla auto ei ole vielä tunninkaan paahtamisen jälkeen kunnolla lämmin, vaikka se vain nököttää ruudussa paikoillaan.

Tämän valossa ei liene mikään ihme, että kovilla pakkasilla taloudellisimmissa polttiksissakaan ei meinaa riittää kaupunkiajossa jäähdytyskierrosta hukkalämpöä kabiiniin. Tyhjäkäynnillä raksuttava pikkudiisseli kuluttaa n. puolisen litraa tunnissa, joka vastaa reilua 5 kW lämpötehoa. Harmillisesti tästä kuitenkin liki kolmasosa menee pakokaasujen mukana harakoille ja oma osuutensa häipyy moottorin ulkopintojen kautta ympäristöön. Loppujen lopuksi sisäkennolle saadaan se pari-kolme hassua kilowattia.

Toisaalta matka-ajossa polttisautoissa on hillittömästi lämpöä tarjolla ihan "ilmaiseksi". 6 litraa sataselle (satasen vauhdissa) dieseliä vastaa yli 63 kW jatkuvaa tehoa, josta taas karkeasti n. kolmasosan voisi arvioida menevän pyörille, kolmaosan harakoille pakoputkesta ja kolmasosan nestekiertoon. Viimeisestä osuudesta sitten sisätilan kenno taikoo lämpöä kabiiniin. (Matkavauhdeissa tosin ajoviiman vaikutus pelkästään moottorin ulkopinnoille lasketaan varmasti kilowattiluokassa, varsinkin jos keula ei ole ummessa.)

Jos perstuntumalta arvioisi, että sisäkennon läpi virtaisi jäähdytysnestettä 10 l/min ja se jäähdytettäisiin rapsakkaalla pakkasilmalla +90 -> +50 °C, niin kennolta saatava jatkuva teho olisi yli 17 kW.
:swhew:

Itseäni mietityttänyt asia on taas kesäkeli ja Autobahn-ajo: Paahdettaessa sillä 200 kW kampiakselitehon vehkeellä pitkää siivua "kaasu pohjassa", jäähdytysjärjestelmän täytyy hukata nimellistehoa ~vastaava lämpömäärä! :jd:
 
Viimeksi muokattu:
Itseäni mietityttänyt asia on taas kesäkeli ja Autobahn-ajo: Paahdettaessa sillä 200 kW kampiakselitehon vehkeellä pitkää siivua "kaasu pohjassa", jäähdytysjärjestelmän täytyy hukata nimellistehoa ~vastaava lämpömäärä! :jd:
Näin on, sehän on hurjan paljon niinkin verrattain pienessä tilassa. Toisaalta auto kulkee silloin aika kovaa, ja jäähdytysilmaa tulee myös aika paljon - vaikka toki vähemmän per hukattava teho kuin normaalissa puolta hitaammassa moottoritieajossa. Tuotakin rajumpaa on se, miten kilpa-ajoneuvot joutuvat tekemään samaa vaikka ei keskimäärin välttämättä mennä kovaa, mutta kaasu pohjassa melkein koko ajan. Tai työkoneet, joilla voidaan mennä ihan kävelyvauhtia tai olla joskus paikallaankin, ja niin vaan täydellä syötöllä työskennellään.

Tämä palauttaakin taas ketjun aiheeseen; tietyissä olosuhteissa(kova kuormitus, hidas nopeus, ei liian kova pakkanen) traktori voi pitää kopin etuosan lasit sulana pelkästään ulkokautta konehuoneesta puskevalla ilmalla. Pätee myös rajallisessa määrin autoihin; jos tarpeeksi ilmaa puskee konehuoneen läpi (kun kyseessä ei ole taloudellinen moderni sämpylä vaan sopivasti korotetulla pellin takaosalla tai muuten falskaavasti konehuonetta tuulettava ajoneuvo), voi tämä kaupunkiajossa ulkoisesti pitää lasin puhtaana, kun muuten jäiset pyyhkimet vain suttaisivat näppärästi osittain moskaksi sulavaa lunta eestaas.
 
Itseäni mietityttänyt asia on taas kesäkeli ja Autobahn-ajo: Paahdettaessa sillä 200 kW kampiakselitehon vehkeellä pitkää siivua "kaasu pohjassa", jäähdytysjärjestelmän täytyy hukata nimellistehoa ~vastaava lämpömäärä! :jd:
[OT]Volkswagen Phaeton on lähtenyt suunnittelupöydille aikoinaan sellaisilla vaatimuksilla, että autolla pitäisi pystyä ajamaan koko päivä 50 asteen helteessä 290 km/h matkustamon sisäilman lämpötilan pysyessä 22 asteessa. Siinä on jäähdytykselle tehtävää. Noissa nopeuksissa sentään on ilmavirtaa tarjolla, toisin kuin kovasta nopeudesta liikennevaloihin pysähtyessä.[/OT]

Oma kikotin lämpenee lohkolämppärillä ja sisätilan lämmittimellä tai tarvittaessa "webastolla". Akkulämmitin ja -laturi on harkinnassa.
 
Onhan tavan webastokin (pelkkänä esi-/lisälämmittimenä) jo 5 kW poltin, eli Teslan lämppäri on ihan linjassaan sen kanssa. Omakotitaloja ei tarvitse lämmittää kymmenessä minuutissa 30 pakkasasteesta parinkympin kesäkeliin, samalla kun peltiseiniä hivelee navakka 25 m/s puhuri. :joy: Kovemmalla pakkasella jollain kilowatin pikku-Defalla auto ei ole vielä tunninkaan paahtamisen jälkeen kunnolla lämmin, vaikka se vain nököttää ruudussa paikoillaan.

Ajoneuvojen lämmittimet täytyy olla järjettömän tehoisia siksi että lämpöeristystä ei käytännössä ole, jonka lisäksi tila pyritään lämmittämään, ei pitämään lämpimänä.

Esimerkiksi linja-autoissa on 30kW webasto aika yleinen (tosin niissä on yleensä myös jonkintasoinen lämmöneristys). Tuollaiseen ~120m² omakotitaloon laitetaan yleensä n. 10-12kW lämmitystehoon kykenevä järjestelmä eteläsuomessa.
 
Esimerkiksi linja-autoissa on 30kW webasto aika yleinen (tosin niissä on yleensä myös jonkintasoinen lämmöneristys). Tuollaiseen ~120m² omakotitaloon laitetaan yleensä n. 10-12kW lämmitystehoon kykenevä järjestelmä eteläsuomessa.
Vertailun äärimmäisyyttä korostaa se, että tuossakin on hyvin rankan pitkään jatkuvan ääritilanteen reservi mukana, sis. käyttöveden. Sitä tehoa ajoneuvolämmityksessä tosiaan tarvitaan, kun peltipurkki pitää saada nopeasti lämpimäksi.
 
Kakarana kun talvella romuautoja sulatteli peltorallia varten ei 10kw halli lammitin mitenkaan super nopeasti autoa sulattanut.
 
Tuli tuollainen tilattua kun autossa ei ole esilämmitintä lainkaan eikös nuo ole ihan kohtuu hyviä?

Halpaa kiinalaista kamaa. Kait se on hyvä jos ei joudu takuukierteeseen. Suurin kysymys onkin että miten tuo toimii missäkin autossa... Vikavaloarmeija joissakin tiedossa. Bemareissa tulee ilmeisesti jonkinlaista vikakoodia ja ilmeisesti vaatii ohjelmallista päivitystä. Ainakin edellisen mallin vehkeet hajoili kerta vuoteen ja jos liikkeessä asennat niin saat uuden laitteen, mutta maksat aina asennustyön kuitenkin.

Omaani asennusfirma jätti vastaamatta sähköpostiin kun kuuli mitä laitetta ehdotin ja yksikään autojeryssä ei antanut tarjousta. Yksi tarjosi calixin letkulämppöriä.

Taidan itse vaihtaa vaan autoon jossa on webasto, eber tai binar
 
Viimeksi muokattu:
Halpaa kiinalaista kamaa. Kait se on hyvä jos ei joudu takuukierteeseen. Suurin kysymys onkin että miten tuo toimii missäkin autossa... Vikavaloarmeija joissakin tiedossa. Bemareissa tulee ilmeisesti jonkinlaista vikakoodia ja ilmeisesti vaatii ohjelmallista päivitystä. Ainakin edellisen mallin vehkeet hajoili kerta vuoteen ja jos liikkeessä asennat niin saat uuden laitteen, mutta maksat aina asennustyön kuitenkin.

Omaani asennusfirma jätti vastaamatta sähköpostiin kun kuuli mitä laitetta ehdotin ja yksikään autojeryssä ei antanut tarjousta. Yksi tarjosi calixin letkulämppöriä.

Taidan itse vaihtaa vaan autoon jossa on webasto, eber tai binar


Juu juu. No itsellä nyt ei ole mitään obd lukijaa edes autossa. Vanha toyota. Kokeillaa miten toimii.
 
Tuota en kyllä tekisi. Eikö sitä auton lämpötilaa voi säätää sellaiseksi että se on miellyttävä takki päällä? Jos joudut kolariin autosi kanssa niin onnea vaan pakkaskeleillä. Se takki on se ainut asia siinä vaiheessa lähestulkoon joka ratkaisee homman jopa elämän ja kuoleman välillä jos olet huonommassa kunnossa.

Niin, että henki lähtisi kolarin jälkeen paleltumisen seurauksena, eikä niiden vammojen takia? Jos kukaan ei satu paikalle ja soita ambulanssia nopeasti, niin kuolet sinne autoon olisi sitä takkia tai ei (jos menet oikeasti huonoon kuntoon kolarissa). Jos joku osuu paikalle, niin se toivottavasti soittaa heti sen ambulanssin, sitten laittaa vaikka sen takin ympärille sen verran mitä saa. Pahimmillaan se pysähtynyt alkaa vaan kuvaamaan jotain tiktok videota, että omg, täällä on kolari ja jamppa autossa. Jos se oma turvallisuus talvella mietityttää, niin ensimmäisenä ostaa ne uudet premium talvirenkaat , jos rahaa riittää niin vaihtaa uuden auton. Toki lämmintä vaatetta pitää olla siksi mukana, että auton hajotessa ei palellu sinne autoon kun odottaa hinuria tunnin tai pari.

Lisäksi AGM akku ei ole käytännössä sen parempi teknisesti kuin perinteinen, sen idea on se että se on huoltovapaa eikä siitä vapaudu myrkyllisiä kaasuja. Henkilöautoissa tuo on sinänsä toimiva ratkaisu tehdasasennuksena, koska niiden akkuja ei huolleta muutenkaan, mutta ei jälkikäteen tehtävänä muutoksena ole mitään järkeä.

Mistähän tämäkin urbaani legenda on lähtenyt liikkeelle, ettei se AGM latautuisi talvella normi auton laturilla? AGM ottaa virtaa paremmin vastaa kylmänä kuin lyijyakku. Jos autossa on vielä perinteinen laturi, niin eipä se lyijyakkukaan sitä virtaa ota vastaan sillä vakio jänniteellä pakkasella kovin kummoisesti. 0C normi lyijyakulle pitäisi olla jo 15.3V latausjännite, AGM 15.6V, täydelle akulle toki matalampi jännite. Osassa ~20v vanhoissa autoistakin on jo älylataus, jolloin jännite otetaan huomioon sekä akun varaustila. AGM on kyllä parempi, jos käytetään esim. webastoa, tai muuten tarvitaan paljon virtaa ilman, että moottori on käynnissä.
 
Webastolla lämpiää nykyinen. 2004 vuodesta on ollu Webasto tai Eberi autossa ja se on yksi vaatimus auton valinnassa.
En ole tarkemmin tutkinut, mutta ilmeisesti esim uuteen Relluun ei saa webastoa, ainakaan Talisman malliin? Ei kuulema edes jälkiasennettuna.
Onkohan ihan paskapuhetta?
 
Täällä taitaa olla muuten sama, mut 5,5kW muistaakseni. Tuntuu kyllä nopealta verrattuna samantehoiseen webastoon.

Riippuu varmaankin siitä, lämmittääkö webasto myös moottoria. Ja tietysti ensimmäisten minuuttien aikana webasto vasta kiihdyttää tahtia ja lämmittää nestettä, kun suoralla sähköllä vastus (ja puhallettava ilma) saadaan kuumaksi sekunneissa. :tup:
 
Webasto jne on väkisin hitaampi, neste pitää kuumentaa ja se ottaa tovin kuitenkin.
Ex bemarissa (520D F10) lämmitti oletuksena kabiinia ja vasta ihan lopuksi moottoria, mikä ei ollut tietenkään kovilla pakkasilla oikein hyvä kun tunnin webaston käyttö jätti diesel mosan kylmäksi.

Tuon sai korjattua modaamalla vastuksen vesiventtiiliin. Miinuksena lasit sulas hitaammin mutta moottori lämpes heti alusta asti.
 
Webastolla lämpiää nykyinen. 2004 vuodesta on ollu Webasto tai Eberi autossa ja se on yksi vaatimus auton valinnassa.
En ole tarkemmin tutkinut, mutta ilmeisesti esim uuteen Relluun ei saa webastoa, ainakaan Talisman malliin? Ei kuulema edes jälkiasennettuna.
Onkohan ihan paskapuhetta?

Kuulostaa oudolta, eiköhän se jotenkin sinne vesikiertoon saada liitettyä. Laitteena nuo eivät ole monimutkaisia.

Vaikea keksiä mikä sen estäisi. :O
 
Webastolla lämpiää nykyinen. 2004 vuodesta on ollu Webasto tai Eberi autossa ja se on yksi vaatimus auton valinnassa.
En ole tarkemmin tutkinut, mutta ilmeisesti esim uuteen Relluun ei saa webastoa, ainakaan Talisman malliin? Ei kuulema edes jälkiasennettuna.
Onkohan ihan paskapuhetta?

Kuulostaa oudolta, eiköhän se jotenkin sinne vesikiertoon saada liitettyä. Laitteena nuo eivät ole monimutkaisia.

Vaikea keksiä mikä sen estäisi. :O

"Järjellä" ajateltuna ei mikään, mutta nykyautojen moottoriohjaukset ovat niin tarkkoja, että esilämmityksestä voi koitua outoja toimintahäiriöitä / vikakoodeja, kun kone lähtee lämpimällä jäähdytysnesteellä käyntiin, mutta öljyt ovatkin viileät ja kone imaiseekin pakkasilmaa heti sisäänsä. Samasta syystä monen uuden auton webasto lämmittääkin vain ohjaamoa.

Tämä lienee siis enemmän valmistajien varautumis-/optimointikysymys. Ei maksa vaivaa varautua pohjolan ongelmiin, kun rauta kestää lämmittämättäkin takuuajan ylitse ja kuluttajan mukavuusvaatimus toteutuu pelkällä kabiinin pöhöttämiselläkin.

Mitä tulee moottorin esilämmitykseen, niin koneen kannaltahan se on erittäin fiksu asia, eikä pelkästään voitelun kannalta. Esimerkiksi sylinterikanteen syntyy lämpölaajenemisen vuoksi melko hurjia lämpöjännityksiä, jos jäähdytysneste on -20-asteista ja käyttäjä polkee sylintereiden puolelle heti startin jälkeen täydet tulet. TMF-ilmiö (Thermo-mechanical fatigue) on tekijä juuri esim. kansien halkeilussa.

Näin (kone)tekniikasta kiinnostuneena onkin mielenkiintoista seurata, miten esim. plugarit start-stoppeineen kestävät pakkasoloja pidemmän päälle, kun niissä kone saatetaan pyytää kylmästä käyntiin isoille kuormille. :interested:
 
"Järjellä" ajateltuna ei mikään, mutta nykyautojen moottoriohjaukset ovat niin tarkkoja, että esilämmityksestä voi koitua outoja toimintahäiriöitä / vikakoodeja, kun kone lähtee lämpimällä jäähdytysnesteellä käyntiin, mutta öljyt ovatkin viileät ja kone imaiseekin pakkasilmaa heti sisäänsä. Samasta syystä monen uuden auton webasto lämmittääkin vain ohjaamoa.

Tämä lienee siis enemmän valmistajien varautumis-/optimointikysymys. Ei maksa vaivaa varautua pohjolan ongelmiin, kun rauta kestää lämmittämättäkin takuuajan ylitse ja kuluttajan mukavuusvaatimus toteutuu pelkällä kabiinin pöhöttämiselläkin.

Mitä tulee moottorin esilämmitykseen, niin koneen kannaltahan se on erittäin fiksu asia, eikä pelkästään voitelun kannalta. Esimerkiksi sylinterikanteen syntyy lämpölaajenemisen vuoksi melko hurjia lämpöjännityksiä, jos jäähdytysneste on -20-asteista ja käyttäjä polkee sylintereiden puolelle heti startin jälkeen täydet tulet. TMF-ilmiö (Thermo-mechanical fatigue) on tekijä juuri esim. kansien halkeilussa.

Näin (kone)tekniikasta kiinnostuneena onkin mielenkiintoista seurata, miten esim. plugarit start-stoppeineen kestävät pakkasoloja pidemmän päälle, kun niissä kone saatetaan pyytää kylmästä käyntiin isoille kuormille. :interested:

Ainakin toyotan plugari keksinnöt muistaakseni lämittää konetta jos jähtyy liikaa just ton start stop systeemin takia. Prius plus oli ahkera starttaa konetta ainakin meillä kovalla pakkasella.
 
Se mikä webaston/eberin asennuksen uusiin autoihin estää tai hankaloittaa on kiristyvät päästövaatimukset ja moottorinohjaus. Uudet autot kun valvoo omia antureitaan entistä tarkemmin. Jos jätät auton yöksi parkkiin, aamulla kun kytket virrat päälle niin auto tietää että nyt on oltu stopissa joku tietty aika. Ecu käy anturit läpi ja vertailee arvoja keskenään olettaen että esim kaikki lämpötilat ovat samat, kun auto kerran on yön ollut parkissa. Jos lämpötiloissa sitten on iso heittoa esim webastolla lämmittämisen takia, luulee ecu että anturi antaa virheellistä tietoa ja tekee vikakoodin. Noihin oli sitten kaikkia kikkoja jolla esim ecu herätettiin hetkeksi että teki tarkistuksen samalla kun webasto käynnistyy ja arvot ovat viellä rajojen sisällä. Jossain versioissa lisättiin "oikean" anturin rinnalle toinen anturi joka mittailikin pelkkää ilman lämpöä, virrat kun kytketään päälle niin aikareleellä kytketään hetkeksi toinen anturi jolta saadaan eculle kelpaava arvo ja sitten taas palataan oikean anturin tietoon. Eberiltä tuli aikanaan inffo että uudemmat kun 2015 tms, jos autoon ei ole asennusohjetta niin lähtökohtaisesti lämmitintä ei voi asentaa.
Ompas paljon sekavaa juttua yhteen pötköön mutta koittakaa kestää :)
 
Joo tää selittääkin miksi Peugeot 5008 - 18 1.2 Puretech välillä pukkaa koodia. Nestekiertonen 1000w tt-thermolla. Ei herjaa jos ei heti lämmityksen jälkeen käynnistä mutta vikakoodin lukijalla pääsee eteenpäin:thumbsup: Vähän kokeilunhalua oli kun tommosia viritelmiä laitatuttaa. Virallisesti olis ollut vaan 200w säteilylämmitin.
 
Joo tää selittääkin miksi Peugeot 5008 - 18 1.2 Puretech välillä pukkaa koodia. Nestekiertonen 1000w tt-thermolla. Ei herjaa jos ei heti lämmityksen jälkeen käynnistä mutta vikakoodin lukijalla pääsee eteenpäin:thumbsup: Vähän kokeilunhalua oli kun tommosia viritelmiä laitatuttaa. Virallisesti olis ollut vaan 200w säteilylämmitin.

Onko lämmitin miten toiminut?
 
Näitä sekoiluja lukiessa tulee entistä vahvempi tunne, että ajan tulevaisuudessakin Volvolla josta löytyy tehdasasenteinen lämmitin jota ohjataan ko. autovalmistajan omalla kännykkäsovelluksella. :lol: Ja lämpiää sekä moottori että ohjaamo, on lämmennyt kaikissa malleissa aika monen vuoden ajan...
 
Onko lämmitin miten toiminut?
Ei oo vielä tälle talvelle tullut testattua ihan Jes viime vuonna. Pitäs varmaan ajastuskello väliin laittaa niin voisi huolettomammin käyttää. Semmonen jossa saa minuuttien tarkkuudella on/off.
 
Viimeksi muokattu:
Näitä sekoiluja lukiessa tulee entistä vahvempi tunne, että ajan tulevaisuudessakin Volvolla josta löytyy tehdasasenteinen lämmitin jota ohjataan ko. autovalmistajan omalla kännykkäsovelluksella. :lol: Ja lämpiää sekä moottori että ohjaamo, on lämmennyt kaikissa malleissa aika monen vuoden ajan...

Ainakin volvo-foorumilla oli keskustelua, ettei uusimmissa vuosimalleissa lämmitetä enää kuin sisätilat.
 
Huh, surullista jos näin on, ja tosiaan keskustelun perusteella vasta aivan uusimpiin malleihin tullut. :oops:
Onhan se kieltämättä koomista, että päästötalkoiden takia palataan vanhaan kunnon aikaan™, kun lähtiessä lämmitettiin auto pitämällä se käynnissä ja samalla naarmutettin ajankuluksi tuulilasia.
 
Onhan se kieltämättä koomista, että päästötalkoiden takia palataan vanhaan kunnon aikaan™, kun lähtiessä lämmitettiin auto pitämällä se käynnissä ja samalla naarmutettin ajankuluksi tuulilasia.
Enpä usko, että tuota kovin moni harrastaa, eiköhän se useammin tarkoita vaan sitä, että ajoon lähdetään kylmällä koneella, varsinkin jos nyt puhutaan autosta joissa polttoainetoiminen lämmitin on, eli se kabiini on kuitenkin esilämmitetty, lasit sulat ja konekin lämpiää suht äkkiä ajossa kun lämmitin puskee lisälämpöä. Riippuu tietytysti vähän sijainnista kuinka iso ongelma tuo on; jos etelässä on viikko-pari jotain alle -10 °C kelejä niin tuskin on edes moottorin kannalta minkäänlainen ongelma. Jossain Lapissa voinee sitten jo kestoon vaikuttaakin... ehkä... aika näyttää.

Olisi kyllä mielenkiintoista tietää mikä tuossa se varsinainen ongelma on jos tehdasasenteisiakaan ei saada toimimaan. Luulisi ettei mikään suunnaton ihme-koodari tarvitsisi olla, että auton saisi ymmärtämään, että jos auton omaa tehdasasenteista lämmitintä on juuri käytetty, niin on normaalia, että tietyt anturit A, B, C näyttävät huomattavasti enemmän lämpöä kuin anturit X, Y ja Z. Jälkiasenteisten kanssa vielä kommunikointiongelmat jotenkin ymmärtäisi, mutta jos puhutaan caseista jossa auto itse ohjaa lämmitintä.
 
Viimeksi muokattu:
Kaks -08 diisselivolvoa lämpiää molemmat webastolla.....ongelma on tää millä ajetaan vaan nämä lastenkuskaukset, kerrran jo sain akun tyhjäksi ku käytin webastoa liikaa. Ja pistoketta ei keulasta löydy....Joo ostettiin autot nyt kesällä :)
 
Olisi kyllä mielenkiintoista tietää mikä tuossa se varsinainen ongelma on jos tehdasasenteisiakaan ei saada toimimaan. Luulisi ettei mikään suunnaton ihme-koodari tarvitsisi olla, että auton saisi ymmärtämään, että jos auton omaa tehdasasenteista lämmitintä on juuri käytetty, niin on normaalia, että tietyt anturit A, B, C näyttävät huomattavasti enemmän lämpöä kuin anturit X, Y ja Z. Jälkiasenteisten kanssa vielä kommunikointiongelmat jotenkin ymmärtäisi, mutta jos puhutaan caseista jossa auto itse ohjaa lämmitintä.

Suurin ongelma varmasti tahtotila. Samalla vaivalla kun se lämmitin väylästä huudetaan päälle, voisi ecu siinä samalla suorittaa ne vaaditut tarkastukset. Mutta nääkin on niiiiiiin pieniä huolia mitä me täällä pohjoismaissa vingutaan ettei valmistajia paljoa ressaa :)
 
Ei ole sinänsä mulle väliä kunhan hytti on lämmin.
Sama meilläkin käyttöautossa(bensa), tuskin tulis kylmäkäynnistyksistä haittaa meidän omistajuuden aikana
Työsuhdeauto taas dieseltransit ja siinäkin aivan sama, kunhan on lämmin sisältä ja lähtee käyntiin(ilman lämmitystä saa sahata aika kauan, ennenkun moottori lupaakaan).
Jeepissä taas on vaan lohkolämppäri ja sisätilanpuhallin, sillä nyt ei niin väliä, kun ajetaan 4-10 kertaa kuussa. Lähtee hyvin käymään ilman lämmitystäkin ja saa puolestani käydä vaikka tunnin tyhjäkäyntiä, että lämpee sisältä.
 
Prkl tänään ei sitten webasto ollut lämmittänyt autoa, eikä moottoria. Toivottavasti oli vain yksittäistapaus.
 
Mulla on ollut kans useita 150-350 tkm ajettuja bensaräppänöitä, 10-20v vanhoja ja ilman lohkoja tai webastoja. Ihan taatusti sahattu kylmänä käyntiin talvisin. Ihan hyvin ne koneet on toiminut eikä ole ollut mitään moottoriremppoja historiassa tai minun aikana. Saihan sellaisestakin koneen jumiin jos talvella erehtyi lyömään käyntiin ja sammuttamaan, niin liimautui männät kiinni tms. mutta sekin lähti sit apuvirralla ja sahaamalla.
Joo, meillä ainut yli 90tkm ajettu on tuo jeeppi(303tkm). Ja paremmin lähtee käymään kun transitti ilman lämmitystä, vaikka onki makaronimaan diesel(vm motor).
 
Naapurin ukon diesel puntossa tuntuu olevan sellainen -25°C rajana, jonka alle sitä ei enää saa käyntiin. Nuuka kun on niin mitään lohkista ei voi asentaa, vaan sitten viritellään jotain halogeenilamppuja moottorin alle. :)

Pitäisi tuohon vanhempaan pakuun vaihtaa webaston kiertovesipumppu. Ei lähde aina pyörimään, jolloin esilämmityskin lakkaa heti.
 
Aamusin ja pakkasilla iltapäivisinkin lämmittää hytin ja moottorin valmiiksi ruotsalainen "webasto" eli Ardic suoraan 90 luvulta.
 
Reilu 5v sitten aattelin kun tuon diisseli bemarin ostin että ei tule auto kauaa olemaan niin ei viitti maksaa laitattaa lohkoa ja sisäpistoketta... Noh tässä sitä nyt vielä ollaan ilman mutta aina lähtenyt heti käyntiin jopa -30 kelissä, ei mitään yrityksiä vaan ekasta kun nappia painaa. Nyt taas autolla alkaa olla ikää sen verran että ei viitsisi enää asennettuu...
 
Diesel BMW täälläkin ja webastolla lämpiää sekä motti, että sisätilat. Ylläpitolaturi tuon kaverina vielä, niin ei ole akun kanssa arpomista talvisin vaikka huudattaa useamman kerran päivässä webaa.
 
Täällä kans ruotsimersu (luulis olevan ees näennäisesti kylmä, vaikka vissii etelä-ruotsissa), ajettu 404 000. EI mitään lämppäreitä eikä muita, aina lähtee käyntiin.. Eikä viitsi enää asentaakkaan, kun oli jo 370 000 ajettu ilman mitään. Mikä hyöty lienee enää asentaa?

Itsessään auto lämpeää kyllä nopeasti dieseliksi minun mielestäni. Ei ole ollut ongelmia, paitsi oma huolestuminen siitä tuleeko ongelmia.
 
Onhan noi nykyajan diiselit kuitenkin hyviä käynnistymään kelissä kun kelissä. Aikoinaan apukammiodieselkoneet oli toista maata. Muinaisaikaisia mersujakin piti hehkuttaa ihan perkeleen kauan ja tiukemmalla pakkasella mieluiten varmuuden vuoksi pari tai kolmekin kertaa ennen starttia.

Taitaapa nykyaikaisten laadukkaiden öljyjen kylmäominaisuudetkin olla sitä luokkaa, että liekö sitten koneen kestonkaan kannalta mitään suurta merkitystä esilämmityksellä. En tiedä sitten miten jotkut pienet bensaturbot jne. Tommonen Volvon 5-pyttyinen dieselmotti kuulalaakeroituine turboineen tai joku muun merkkinen vastaava laadukas kone ei ehkä niin herkästi muutenkaan ota itseensä.

Eipä ole tullut vielä tänä talvena Webaa pahemmin käyteltyä, ei kyllä ole kohdalle osunutkaan vielä kuin ihan pieniä pakkasia. Sitten kun alkaa olla kylmempi kuin -15 C niin on kiva laittaa Webaston asetuksista vielä päälle ajonaikainen apulämmitys pitempää pätkää ajaessa. Maantiellä paahtaessa on vähän vilpoisa ajella pelkällä koneen omalla lämmöntuotolla.
 
Juu sitä minäkin mietin, että onko olemassa tutkimusta kylmäkäynnistyksen haitoista? Jos nyt oletetaan, että ei lyö lappua lattiaan heti kylmänä vaan "chillailee" matalilla kierroksilla?
Lisäksi mukavan helppoa. Laittaa auton käyntiin ja raappaa ikkunat --> pääsee liikkeelle autolla joka jo melkeinpä lämmintä puhaltaa.. tai jos ei puhalla, niin raapatessa on tassut lämmenny :D
 
Niin kyllä väitetään, että kylmäkäynnistys vastaisi melko pitkääkin lämpimällä koneella ajoa.

Tiede-lehden palstalla tätäkin asiaa puntaroidaan ja melko asiantuntevan näköisiä pointteja on esillä
Siellä muuten arvellaan, että diesel-kone voisi kestää kylmäkäynnistystä paremmin, koska konetta käytetään luontaisesti pienemmillä kierroksilla. Voi olla tai olla olematta ihan fiksu pointti sekin.
 
Intuitiivisesti ajateltuna mitä enemmän aikaa kone käy optimilämpötilan ulkopuolella, sitä enemmän se kuluu.
Plus se että kylmä öljy liikkuu hitaammin, eli kone käy hitusen pidempään ilman kunnon öljynpainetta
 
Niin kyllä väitetään, että kylmäkäynnistys vastaisi melko pitkääkin lämpimällä koneella ajoa.

Tiede-lehden palstalla tätäkin asiaa puntaroidaan ja melko asiantuntevan näköisiä pointteja on esillä
Siellä muuten arvellaan, että diesel-kone voisi kestää kylmäkäynnistystä paremmin, koska konetta käytetään luontaisesti pienemmillä kierroksilla. Voi olla tai olla olematta ihan fiksu pointti sekin.
Eikös tämä ole ikivanha urbaanilegenda, joka on tuttu jo ainakin 1980-luvulta jostain pohjoismaisista mainospuheista? Tietysti moottori kuluu eri käyttötavoilla eri tahtia, mutta liioittelu on aina näissä lohkolämmitinmainoksissa ja muussa kuulopuheen essompaarin huulilasijournalismissa ollut äärimmäistä. Ehkä siinä olisi realismia, jos kylmällä koneella lähdettäisiin heti lappu lattiassa punarajalle saakka kiihdyttäen(ja toki käy sen verran tuuri ettei katastrofista vikaa osu). Sitäkin olen kyllä ihan kirpeähkössäkin pakkasessa nähnyt, vaikkakin tällä vuosituhannella ja hyvällä nykyaikaisella öljyllä. Ainakin yksi tällainen kone kesti ja palveli vielä vuosia ja kymmeniä tuhansia ja veti nätisti. Auto romutettiin korin ruostumisen ja pikkuosien tarpeen vuoksi melkein puoli miljoonaa ajettuna.

Jos tosiaan 100 talvista kylmäkäynnistystä vastaisi 50 000 kilometrin ajoa, niin aika pitkään pitäisi moottorien kestää lämpimässä ilmastossa. Kuitenkin huhupuheen eli yleisen elämänkokemuksen mukaan menevät väljiksi tai laakeriremonttikuntoon arktisen alueen ulkopuolellakin, kuumassakin, myös oikein huollettuna.

Puhumattakaan siitä, että voiteluaineet ovat täysin muuttuneet siitä ajasta etenkin ikääntyneen öljyn kylmäominaisuuksien osalta. Jos tarkkaa tutkimustietoa käytössä olleesta kalustosta olisi vaikkapa 40 vuotta sitten ollut, se koskisi nyt puolen vuosisadan takaisia moottoreita ja voiteluaineita.
Intuitiivisesti ajateltuna mitä enemmän aikaa kone käy optimilämpötilan ulkopuolella, sitä enemmän se kuluu.
Plus se että kylmä öljy liikkuu hitaammin, eli kone käy hitusen pidempään ilman kunnon öljynpainetta
Toisaalta optimilämpötila voitelun ja materiaalitekniikan kannalta on erillinen tekninen kysymys ja se on sovitettava lämpövoimakoneen hyvään toimintalämpötilaan ja nestekierron lämpötilaan. Ei siis voida suoraan sanoa, ettäkö normaali termostaatin säätämä lämpötila olisi tässä mielessä mikään optimi sekään.
 
Eikös tämä ole ikivanha urbaanilegenda, joka on tuttu jo ainakin 1980-luvulta jostain pohjoismaisista mainospuheista
Jollain foorumilla muistan nähneeni seikkaperäisen selvityksen jossa yritettiin jäljittää edes jotakin oikeaa tutkimusta jossa tämä olisi todettu. Ainoa taisi olla joku norjalainen selvitys noin 40 vuoden takaa, eikä sekään tainnut aivan tieteellistä faktaa sisältää. Joka tapauksessa noista ajoista on öljyt ihan pikkaisen kehittyneet.

Silti suurin osa "tietää" varmaksi juuri tuon alunperin moottorilämmittimien valmistajien julistaman faktan.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
262 487
Viestejä
4 558 266
Jäsenet
74 973
Uusin jäsen
Internaut

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom