Talvi tulee, Miten lämmität autosi?

Ihan mielenkiinnosta, millaisella ajolla? Pysyykö moottori normaalilämmöissä myös keskustoissa? Koska tähän mennessä kaikissa alle 2 litran dieseleissä mitä minulla on ollut (tämä on kolmas), moottorin lämpötila kyykkää kun tullaan keskustanopeuksiin talvella.

Ja pointtihan oli nimenomaan, että ILMAN lisälämmittimiä kyllä huomaa pikkudieselissä, milloin nokka on tukossa ja milloin ei.

Lämpötila ilmoitetaan audissa kuudella palkilla ja normaali käytilämpötila on 3/6. Siihen se nousee nopsaan käynnistämisen jälkeen, eikä koskaan ole ajon aikana tippunut. En tiedä miten nuo palkit korreloivat oikeiden lämpöasteiden takia. Muistan itse nuo keulapahvit lähinnä 80-luvulta lapsuudesta ja aika absurdilta kuulostaa sellaisten tarve nykypäivänä. Yksikään auto ei ole itsellä jättänyt starttaamatta pakkasella missään tilanteessa ja ainoa todellinen varotoimi talven varalle on vaihtaa ralvirenkaat ja tekstiilimattojen tilalle kumimatot.

VAG:n 1,6tdi:n kyydissä on myös tullut työreissuilla istuttua aika paljon ja eikä ikinä ole ollut ongelmaa lämpiämisen kautta. Toki nämäkin olleet varustettuna ilmastoinnin sähkövastuksilla tai webastolla. Onko ylipäätään moderneja diesel autoja, jossa ei olisi sähkövastuksia tai polttoainetoimista lisälämmitystä kabiinin lämmitykseen. Käsittääkseni VAG:lla ei ainakana ole, mutta en muita merkkejä tunne niin tarkkaan.
 
Ei ole kyllä itselläkään ollut 2000-luvun dieseleillä enää moisia ongelmia, että pahveja olisi tarvinnut (VAG 2.5TDI ja Fordin 1.8TDCi). Vagilainen lämpesi kyllä nopeasti eikä Fordikaan ole kylmäksi jäänyt vaikkei lämpenekään kuten bensakoneet. Vaikka tuossa alle 2 litrainen diesel niin en ole pahveja kaivannut vaikka keskinopeudet 40km/h luokkaa päivittäisessä ajossa.
 
Kyllä mun superb 1.6tdi tuppas menmä kylmäksi moottoriltaan kaupunkiajossa. Sisältä toki lämmin, kun sähköt ilmastoinnissa. Nyt 2.2tdci s-max ja se ei kyllä kylmene.
 
Kysytääs nyt samaan syssyyn onko kellään kokemusta bensa planareista/binareista? Alkoi jo nyt pikkupakkasilla ahdistamaan kellokytkin pelleily, kun tuli siirryttyä dieselweba autosta bensadefakinneriin ja suunnitellut venäjän webastoa kustannussyistä...
Meille laitettiin 208 peugeottiin binar 5s. Ainakin toistaiseksi toiminut hyvin. Kellon käyttökin on helppoa, ja näkee nesteen/sisätilan lämpötilan sekä akun jännitteen.

Ainut miinus, iso sellainen tuosta radiokaukosäätimestä, siinä on A ja B nappula, A:sta lähtee käyntiin ja sammuu, eli B turha.
Ja on todella tarkka, kuinka kauan nappia pitää pohjassa, että käynnistyy, ei saa olla liian vähän tai liian kauan.
Eikä kaukkarista nää, lähtikö se vehje käymään..

Meillä nyt onneksi emännällä on säännölliset työajat, niin riittää kun kelloon ohjelmoi käynnistymisajat.
 
Lämpimässä tallissa tai webastolla tulee lämmitettyä auto. En tykkää yhtään kylmästä autosta.
 
Ero onkin siinä, että haluaako moottorin kestävän 300tkm vaiko yli 500tkm. Jos autoa vaihtaa uuteen kolmen vuoden välein, niin silloin on aivan sama.

Kyllä siinä tiivisteet. starttimoottori yms. kestää paljon pidempään, jos on lämmin moottori pyöritettävänä
Näinkö lie. Pari 80-luvun Audia olen lähettänyt paaliin 300 ja 500 tuhatta ajettuina. Epäilen että niihin olisi moottoriremonttia tehty, ja esilämmitysvarusteista oli toisessa jäänteet. Moottorien päästöissä, kulutuksessa, tehossa, äänessä, käynnistyvyydessä tai tuntumassa ei ollut mitään huomautettavaa kun kaikki muu lahosi ympäriltä. Öljyt eivät ole olleet saman tasoisia kuin nykyään. Vaihtovälit silti 10-15k, kuten nykyisessä modernimmin materiaalein valmistetussa kotterossanikin.

Oikein kovassa pakkasessa täysin kylmästä ulkoa tulee minulle käynnistyksiä ehkä 10-20 kpl vuodessa. Lähellä nollakeliä mennään suuri osa viileästä kaudesta. Kieltäydyn uskomasta, että se ratkaisee moottorin eliniän. Eikä käytännössä kukaan kokonaan välty yksittäisiltä kylmäkäynnistyskerroilta.

Kaikki kestää paljon paremmin, jos on talvella mahdollisimman kylmänä ohutta öljyä. Siihen kiinnittäisin enemmän huomiota kuin moottorin paapomiseen kylminä aamuina. Ja kaikki muu on yhä kylmää. Ei se moottorin lämmitys lämmitä kaikkea paljonkaan, vaikka toki teoriassa jollain asteella voi lämmittää moottorista erillisiäkin läheisiä osia.

Toki tykkäisin hirveästi käynnistää aina vain lämpimiä moottoreita, mutta tämähän oli vastauksena täysin puupäiseen ajatukseen, että autoa kuuluu lämmittää moottorin takia ja kylmä ohjaamo saati näkyvyys ei merkkaa mitään.

Kaikki tämä siis viitaten käyttöautojen kohteluun ja mukavuusstandardeihin niissä. Johonkin ison dieselin kylmäkäynnistelyyn suhtaudun aivan eri tavalla. Syväjäästä vain hätätapauksessa. Eikä sekään oikeastaan moottorista kiinni ole. Parempi on käynnistää kone esilämmittämättä ja lämmittää koko laitosta hetki paikallaan kuin esilämmityksen jälkeen lähteä heti startista ajoon.
 
On teillä erikoisia autoja...

Itsehän olen ajellut päivittäin vuodesta 2014 kolmea eri modernia pikkudieseliä 2.0tdi. (iso diesel on V6 3.0tdi alkaen)
Alle 3-litrainen moottori on "pikku"... :D Eli joku 90% tavallisten ihmisten tavallisten autojen moottoreista on "pikkuja".

Ihan mielenkiinnosta, millaisella ajolla? Pysyykö moottori normaalilämmöissä myös keskustoissa?
Keskustassahan se juuri pysyy, kun ajoviima ei pääse jäähdyttämään saman lailla kuin maantienopeuksissa.

Muistan itse nuo keulapahvit lähinnä 80-luvulta lapsuudesta ja aika absurdilta kuulostaa sellaisten tarve nykypäivänä. Yksikään auto ei ole itsellä jättänyt starttaamatta pakkasella missään tilanteessa
Jaa, että keulapahvia käytetään myös siksi, että sillä olisi jotain vaikutusta myös auton starttaamiseen. Tämä oli uutta tietoa, täytynee kokeilla :D
 
Ei ole lämppäriä, joten en lämmitä. Penkin lämmittimien puute vähän haittaa kylminä aamuina mutta keski-euroopassa pakkaspäivät on aika harvassa.
 
Näinkö lie. Pari 80-luvun Audia olen lähettänyt paaliin 300 ja 500 tuhatta ajettuina. Epäilen että niihin olisi moottoriremonttia tehty, ja esilämmitysvarusteista oli toisessa jäänteet. Moottorien päästöissä, kulutuksessa, tehossa, äänessä, käynnistyvyydessä tai tuntumassa ei ollut mitään huomautettavaa kun kaikki muu lahosi ympäriltä. Öljyt eivät ole olleet saman tasoisia kuin nykyään. Vaihtovälit silti 10-15k, kuten nykyisessä modernimmin materiaalein valmistetussa kotterossanikin.

Ei se moottori välttämättä hajoa, mutta öljynsyönnissä sen huomaa.
 
Mun mielestä nuo ulkopuolelle tulevat maskisuojat on rumia, edelliseen autoon en sellaista ottanut vaikka tarjottiin, veholta sai halvemmalla maskin sisäpuolelle tulevan :)
Itse lämmittämiseen, tt-thermo :tup:
 
Ei se moottori välttämättä hajoa, mutta öljynsyönnissä sen huomaa.
Siis moottorin suuri öljynkulutus on merkki siitä, että auto on ollut talvella ulkona tai kylmässä tilassa ja käynnistetty ilman esilämmitystä? Kaikille käyttöautoille tehdään Suomessa joskus noin. Montako kylmäkäynnistystä pitää tehdä, jotta öljy alkaa kulua? Miksi uusia volkkareita pakkaskäynnistellään jo tehtaalla? ;)
 
On teillä erikoisia autoja...

Alle 3-litrainen moottori on "pikku"... :D Eli joku 90% tavallisten ihmisten tavallisten autojen moottoreista on "pikkuja".

Keskustassahan se juuri pysyy, kun ajoviima ei pääse jäähdyttämään saman lailla kuin maantienopeuksissa.

Jaa, että keulapahvia käytetään myös siksi, että sillä olisi jotain vaikutusta myös auton starttaamiseen. Tämä oli uutta tietoa, täytynee kokeilla :D

No itse en laske noita alle 2-litraisia dieseleitä moottoriksi ollenkaan. En ymmärrä miksi sellaisia dieseleitä ylipäätään tehdään. Keulapahvit eivät kai liittyneet mitenkään auton starttaamiseen. Tuossa lauseessa oli kyse yleisesti talvivarustelusta, ei pelkästään keulapahveista.
 
Siis moottorin suuri öljynkulutus on merkki siitä, että auto on ollut talvella ulkona tai kylmässä tilassa ja käynnistetty ilman esilämmitystä? Kaikille käyttöautoille tehdään Suomessa joskus noin. Montako kylmäkäynnistystä pitää tehdä, jotta öljy alkaa kulua? Miksi uusia volkkareita pakkaskäynnistellään jo tehtaalla? ;)

Jos et kykene näkemään yhtälöä auton kylmäkäynnistyksen ja sen aiheuttaman kulumisen välillä, niin paljon on opittavaa autoista sinulla :rolleyes:
 
Vaan kun ei pysy. Ne nimenomaan on ihmeellisiä ...
Ei siinä ole mitään ihmeellistä, kun ajattelee asiaa siltä kannalta, että polttoaineen tuntikulutus putoaa murto-osaan, mutta lämppärin kennon läpi kulkeva ilmamäärä pysyy kutakuinkin samana. Siis kun nopeus putoaa alle puoleen (ja kulutus sadalla kilometrillä nousee vain hieman), polttoaineen kulutus aikayksikköä kohden putoaa rajusti. Eli hukkalämmön määräkin putoaa rajusti. Sillä hukkalämmöllähän kabiini lämpeää ja kun hukkalämpö ei riitä moottorikin alkaa kylmetä.
 
Jos et kykene näkemään yhtälöä auton kylmäkäynnistyksen ja sen aiheuttaman kulumisen välillä, niin paljon on opittavaa autoista sinulla :rolleyes:
Lienee riidatonta, että kylmäkäynnistyksiä pakkasessa tai yleensäkin sisältävä ajosuorite kuluttaa moottorin tiettyjä pintoja enemmän kuin vastaava painotettu käyntituntisuorite ilman niitä käynnistyksiä.

Siitä on vielä jonkin verran matkaa niihin johtopäätöksiin, että kylmäkäynnistysten aiheuttama kuluminen vaikuttaa moottorin elinikään tavalla, joka ratkaisee kestääkö moottori 300 000 vai yli 500 000 kilometriä ja silti samaan aikaan tämä kuluminen oireilee pääasiassa öljyn kulutuksena, ja on ehkäistävissä käyttämällä moottorin esilämmitystä.

Eiköhän siinä ole melkoinen lista muita muuttujia, kun katsotaan autoa jolla ajetaan romutusikään mennessä yli 500 000 km. Ajan juuri autoa, jonka mittarissa on 250 000. Se on käynnistetty mainittavassa pakkasessa kokonaan kylmänä arviolta 60 kertaa, ja esilämmitettynä ehkä vain hieman useammin. Muutenhan se ei ole ehtinyt juuri jäähtyä tai on ollut lauhaa. Onko vähäinen kylmäkäynnistyslukema oleellinen moottorin oletettua hyvää kuntoa arvioitaessa, vaiko ehkä se, että moottori on täysin lämmin 99% käyntiajastaan ja moottori käy joka päivä 5-18 tuntia? Vai sittenkin se, ettei öljynvaihtoväli koskaan ylitä neljää kuukautta? Sille en ainakaan anna mitään merkitsevää roolia, onko raakoja pakkaskäynnistyksiä tehty 2 vai 120 kertaa.

Poikkeavana esimerkkinä voisi ajatella jotain uutta pikkuautoa, jolla avuton rouva ajaa toimistolle ja kauppaan noin 8 000 kilometriä vuodessa, eli käytännössä lähinnä pihatietä ykkösellä ja pakilla. Kylmäkäynnistyskertoja voi kertyä sama määrä tai enemmän kuin ykkösesimerkkiimme, mutta ajomäärä on alle kymmenesosa. Ehkä esilämmityksen merkitys on tällöin suurempi, tai sitten edelleen merkityksetön. Emme voi tietää. Varmaa lienee, että autolla ei koskaan ajeta 500 000 tai 300 000 kilometriä. Ellei mummo runno autoa paskaksi, se todennäköisesti romutetaan hamassa tulevaisuudessa kauttaaltaan pikkuvikaisena ja ruosteisena paskana noin 200 000 ajettuna. Ainakin jos omistaja välillä vaihtuu eli kertymä tasoittuu normaaliksi ja autoja pidetään lähitulevaisuudessa yhtä pitkään kuin nytkin on tapana. Moottorissa tuskin on tällöin vikaa tai merkitsevää kulumaa ellei se ole ranskalainen, italialainen, ooppeli tai vw tsi. Vai onko? Ei ainakaan jos mummolla on defa aina seinässä, vai?
 
Viimeksi muokattu:
Mihin näitä viimasuojua oikeasti tarvii? Eihän jäähdyttimen kennolla kierrä vesi, ennen kuin moottorikierrossa oleva jäähdytysneste kuumenee niin että termari aukeaa (joku 90-100c autosta riippuen). Jäähdyttääkö se ilmanvirtaus sitten moottorilohkoa itsessään niin paljon? Kai tätä ongelmaa on vaan vaikea hahmottaa bensa-v6/v8:n kanssa.
 
Ei siinä ole mitään ihmeellistä, kun ajattelee asiaa siltä kannalta, että polttoaineen tuntikulutus putoaa murto-osaan, mutta lämppärin kennon läpi kulkeva ilmamäärä pysyy kutakuinkin samana. Siis kun nopeus putoaa alle puoleen (ja kulutus sadalla kilometrillä nousee vain hieman), polttoaineen kulutus aikayksikköä kohden putoaa rajusti. Eli hukkalämmön määräkin putoaa rajusti. Sillä hukkalämmöllähän kabiini lämpeää ja kun hukkalämpö ei riitä moottorikin alkaa kylmetä.

@yberkurko olet oikeassa. Olin vain juuri urvahtamassa sängynpohjaan, enkä jaksanut alkaa enää vääntämään aiheesta. Tällaista se on näiden "starttimoottorien" kanssa, ne jotka eivät niillä aja eivät ole tietoisia asiasta. Ahh .... aamukahvi ja eväät ...

1bb22bc713f78b686b106c649f769934743fab955c1e123a1175d88697ce9eba.jpg
 
Mihin näitä viimasuojua oikeasti tarvii? Eihän jäähdyttimen kennolla kierrä vesi, ennen kuin moottorikierrossa oleva jäähdytysneste kuumenee niin että termari aukeaa (joku 90-100c autosta riippuen). Jäähdyttääkö se ilmanvirtaus sitten moottorilohkoa itsessään niin paljon? Kai tätä ongelmaa on vaan vaikea hahmottaa bensa-v6/v8:n kanssa.

Kyllähän se pakkasviima jäähdyttää tehokkaasti. voi vaikka kokeilla työntää pään ikkunasta jossain satasen nopeudesta, kun ulkona on vaikka -20. en nyt kuitenkaan suosittele.
Vaikka se motti lämpenisikin ilman suojaa, niin kestää varmaan reilusti kauemmin kuin viimasuojalla. Riippuu varmaan ajonopeuksista kaupunki vs. motari ym.

Ei ole omassa kulkineessakaan ollut yli kymmeneen vuoteen, mutta jos vaikka tälle talvelle kokeilisi laittaa.
 
Mihin näitä viimasuojua oikeasti tarvii? Eihän jäähdyttimen kennolla kierrä vesi, ennen kuin moottorikierrossa oleva jäähdytysneste kuumenee niin että termari aukeaa (joku 90-100c autosta riippuen). Jäähdyttääkö se ilmanvirtaus sitten moottorilohkoa itsessään niin paljon? Kai tätä ongelmaa on vaan vaikea hahmottaa bensa-v6/v8:n kanssa.
Jos autolla ajetaan pääasiassa vaikka parin kilometrin pätkää töihin ja kauppaan, voi olla ettei auto talven aikana kertaakaan saavuta normaali lämpöjä, jolloin esim öljyt voi olla keväällä jo aika kuraa. Viimasuoja voi auttaa autoa lämpiämään nopeammin ja voi joissain tapauksissa (sopiva ajomatka ym) auttaa saavuttamaan normaalit lämmöt ennen matkan päättymistä, ainakin lauhemmilla keleillä.

Se, että vedenlämpömittari näyttää normaalia ei tarkoita että öljyt olisivat lämpimät.

Lämmin moottori myös kuluttaa vähemmän
 
Plugari-Passatin sisätilat lämpenevät 5 kW sähkölämmittimellä. Kymmenessä sekunnissa alkaa puhallella jo lämmintä ilmaa. Piuhan päässä esilämmityksessä teho tosin rajoittuu latausvehkeen vuoksi reiluun 2 kilowattiin, mutta on se ainakin 5 asteen pakkasilla saanut auton t-paitalämpöihin. Lämmityksen saa ajastettua autosta, mutta toiminta-aika on muualta luetun perusteella rajoitettu puoleen tuntiin. Katsotaan miten riittää kireämmillä pakkasilla.

Polttispuolella ei sitten olekaan minkäänlaista lämmitintä. Pieni moottori tuntuu kyllä lämpenevän nopeasti, ja kai se toimii kun on insinöörin tuommoiseksi rakentanut :confused2:
 
...
Se, että vedenlämpömittari näyttää normaalia ei tarkoita että öljyt olisivat lämpimät.
...
Kumpi siellä lämpenee nopeammin, vesi vai öljy?

Sinällään mielenkiintoista, että säteilylämppäri lämmittää öljyä ja muut lämppärit vettä.
 
Kumpi siellä lämpenee nopeammin, vesi vai öljy?

Sinällään mielenkiintoista, että säteilylämppäri lämmittää öljyä ja muut lämppärit vettä.
Ainakin vanhassa 3 litran bensaturbossa, missä öljytilavuuskin vain vajaa 5 litraa öljyllä kestää noin 3-4 kertainen matka saavuttaa nornaalilämmöt vrt vesi. Kesälläkin.

Erilliset mittarit molemmille.
 
Juu ei kai viimasuojat enää ole nykypäivää. Itsellä alkaa webasto automaattisesti lämmitellä taustalla, jos ulkona on tarpeeksi kylmä. Tosin harvoinpa sitä tähän aikaan vuodesta enää kylmään autoon istuu, yleensä se on lämmitetty.

Kyllä mulla ainakin vm 2018 duunipakussa on ihan selvä ero sisälämmössä (ja moottorilämmössä) onko suojat nokalla vai ei. Jos on -20°C, niin ilman viimasuojia ei lämmöt nouse kuin n.70°C, vaikka webasto kokoajan pöhiseekin. Maski ummessa sen saa talvellakin nousemaan siihhen normaalin 90°C paikkeille - tai ehkä muutaman asteen vajaaksi, sisälämpötilaan sillä on aika iso merkitys. Ilmeisesti ovat maahantuojallakin tuon tajunneet, kun maskisuojat tuli uuden auton mukana.


Henkilöautosta ja kylmälähdöstä en osaa sanoa, onko realistista saada öljyä lämmitettyä moottorin kautta ennen kuin öljy on jo siedettävästi lämmennyt vaihteiston sisäisen lämmön ansiosta.

Mulla ainakin perinteisen automaattivaihteiston turbiinilukko alkaa toimia vasta, kun laatikko on lämmennyt johonkin lämpötilaan. Webastolla esilämmitetyn auton turbiinilukko aktivoituu kyllä huomattavasti aiemmin kuin kylmänä startatun, mutta sitä en tiedä meneekö lämpö sinne laatikkoon nestekierron kautta vai vaan metallia pitkin johtumalla.

autoa ei lämmitetä sen takia et sinne ois mukava mennä istuun vaan moottorin takia, auto lämpiää ajos nopiaa, jos ei kerkiä kantsii pyöräillä vaikka

Eipä tuota esilämmitystä nykyään oikeastaan muun syyn takia edes tehdä. Jossain kovasti pohjoisessa se voi tietysti olla talviaamuna jo käynnistymisen edellytys.

Ero onkin siinä, että haluaako moottorin kestävän 300tkm vaiko yli 500tkm. Jos autoa vaihtaa uuteen kolmen vuoden välein, niin silloin on aivan sama.

Kyllä siinä tiivisteet. starttimoottori yms. kestää paljon pidempään, jos on lämmin moottori pyöritettävänä

On noita ollut puolimiljoonaa ajettuja pommeja joissa ei lohkolämmitintä tms, eikä niissä ne koneet kovin merkittävästi kuluneempia tunnu olevan kuin ne joissa lohkis on.

Lohkolämmitin ei muutenkaan kovin merkittävästi öljyä lämmitä, ja nimenomaan jäykkä öljy on se joka kylmää moottoria pyörittäessä siellä pistää vastaan. Ei kaksitahtimoottori juuri sen raskaampi ole pakkasella pyörittää, kun ei ole öljypumppua.

Mihin näitä viimasuojua oikeasti tarvii? Eihän jäähdyttimen kennolla kierrä vesi, ennen kuin moottorikierrossa oleva jäähdytysneste kuumenee niin että termari aukeaa (joku 90-100c autosta riippuen). Jäähdyttääkö se ilmanvirtaus sitten moottorilohkoa itsessään niin paljon? Kai tätä ongelmaa on vaan vaikea hahmottaa bensa-v6/v8:n kanssa.

Perinteisessä termarissa on kyllä normaalisti pieni ohivuotoventtiili, eli kyllä siellä jokin muutaman prosentin kierto on vaikka termari onkin kiinni. Ja vaikka se ohivuotoventtiili onkin ihan pikkuinen, niin se on yllättävän suuri määrä lämpöä kun sen läpi menee. Asiaa voi ihmetellä tarkastelemalla mekaanista lämmityslaitteen hanaa. Yhdestä millin reijästä tulee uskomaton määrä lämpöenergiaa läpi.
 
Eipä tuota esilämmitystä nykyään oikeastaan muun syyn takia edes tehdä. Jossain kovasti pohjoisessa se voi tietysti olla talviaamuna jo käynnistymisen edellytys.

Näinpä. Lapissa asuessa auto oli ihan oikeasti roikan nokassa kun niillä -30c pakkasilla auto ei joko suostunut lähtemään käyntiin tai moottorin käyntiääni oli sellainen että pahalta tuntui. Nyt etelä-suomessa asuessa en pidä autoa roikan nokassa oikeastaan koskaan. Lähinnä sen yhden viikon ajan kun ne -20c pakkaset iskee. Nykyisessä autossa siis ei ole sisälämppäriä vaan pelkkä lohko. Jos siinä olisi sisälämpäri niin totta helvetissä se olisi koko ajan roikan nokassa kun lämpötila on nollassa tai alle :D

Itselle auto on kulkuväline eikä mikään hoivakohde. Se vaiva väännellä kaupungissa asuessa ajastimia tolpasta ja virittää sitä piuhaa ei maksa itseään mukavuudessa, joten mitä sitä turhaa. Jos moottori leviää niin uutta pommia alle. Polttoainetta joo menee enemmän, mutta on helpompaa olla vääntelemättä ajastinta ja sörkkiä pimeässä piuhaa paikalleen niin...
 
Itselle auto on kulkuväline eikä mikään hoivakohde. Se vaiva väännellä kaupungissa asuessa ajastimia tolpasta ja virittää sitä piuhaa ei maksa itseään mukavuudessa, joten mitä sitä turhaa. Jos moottori leviää niin uutta pommia alle. Polttoainetta joo menee enemmän, mutta on helpompaa olla vääntelemättä ajastinta ja sörkkiä pimeässä piuhaa paikalleen niin...
Eihän se pelkkä lohkolämmitin kuskia (kirjaimellisestikaan) paljoa lämmitä, mutta sisätilanlämmitin kun löytyy, niin pienempi vaiva on kytkeä lämmitysjohto paikalleen kuin aamulla kiroillen raaputella lasit puhtaaksi umpijäästä. Pelkkä lohkolämmitin on tosiaan paljon hyödyttömämpi yksinään.
 
Viimeksi muokattu:
Vaikuttaako keulan peittäminen ilmanvastukseen? Suoranokkaisissa volvoissa ja pakuissa ainakin näin kuvittelisi olevan
 
Mihin näitä viimasuojua oikeasti tarvii? Eihän jäähdyttimen kennolla kierrä vesi, ennen kuin moottorikierrossa oleva jäähdytysneste kuumenee niin että termari aukeaa (joku 90-100c autosta riippuen). Jäähdyttääkö se ilmanvirtaus sitten moottorilohkoa itsessään niin paljon? Kai tätä ongelmaa on vaan vaikea hahmottaa bensa-v6/v8:n kanssa.
No just siihen ajoviiman estämiseen ja tietyissä tapauksissa lämpöjen ylläpitämiseen paikallaan/hitaassa vauhdissa (siksi yleensä eristävä vaahto/kumi toimii paremmin kuin pahvi).
Termarit kun on kuitenkin sijoitettu yleensä sinne koneen päähän, jossa ne lämmöt riittää termarin avautumiseen niin neste kiertää. Nykyisin monetkaan termarit ei ole enää mallia on-off, joten neste saattaa kiertää myös tilanteissa joissa ei tarvitsisi ja/tai neppailla edestakaisin kun lämmöt heittelee kovassa pakkasessa. (Nykyautojen lämpömittarit suodattaa dataa ja mittari seisoo paikallaan vaikka lämmöt heittelisikin +/-20C, reaalilämmöt näkee OBDn kautta). Ja kyllä, se ajoviima jäähdyttää sitä koko konetilaa. Monissa autoissa lämmöt kyykkää paikoillaankin just sen takia että sisäkenno toimii jäähdyttimenä kun kuski pyytää täyttä lämpöä kabiiniin. Maskipeitto auttaa, koska ilma "pysyy" konetilassa, eikä lämpöenergia häviä niin tehokkaasti putkien, lohkon yms. kautta.

Auttaa se maskisuoja esilämmittäessäkin, joskus mittailin audista nestelämpöjä esilämmityksen jälkeen, ja maskin ollessa paikallaan oli nestelämmöt jonkun asteen korkeammat kuin ilman maskipeittoa. Eroa tuli vielä lisää, jos sattui olemaan esim. kova tuuli kun autopaikka oli kohtuu avaralla paikalla...

Tietyissä uudehkoissa/uusissa ranskanjapanialaisissa turboautoissa maskipeitto oli kovilla pakkasilla lähes pakollinen, ettei välijäähdytin pamahtanut jäähän pätkäajossa...
 
Yksi syy viimasuojaan taitaa olla estää myös huohottimen jäätyminen.

Itse en ole käyttänyt enkä ole moottoria lämmitellytkään talvella vaan vain koppi lämpeää. Ajan yleensä alle 5km matkoja, mutta ajan lähes joka päivä. Öljyt ajattelin vaihtaa taas ennen kylmiä aikoja ja luotan siihen, että ranskalainen 90-luvun puolessa välissä julkaistu V6 kestää tälläiset koetukset riittävän hyvin ja muutenkaan en usko, että tuo säteilylämmitin toisen puolen lohkon kyljessä paljoa auttaa. Letkulämmittimen avulla sais puhaltamaan nopeammin lämmintä kyllä, mutta ei liene sen arvoista virittää moista ja töpselistäkin saa rajallisen määrän sähköä.
 
Tässähän on nyt käynyt niin, että reilu vuosi sitten tuli hankittua auto, jossa on kauko-ohjattava Webasto. En kyllä ehkä haluaisi ajatella talven autoilua ilman tätä varustetta. Kermaperse... :lol:

+1 tälle. Parhautta. :)
 
Vaikuttaako keulan peittäminen ilmanvastukseen? Suoranokkaisissa volvoissa ja pakuissa ainakin näin kuvittelisi olevan
Jonkun tutkimuksen mukaan auton kulutus tippui 5 %:a keulamaskin kanssa, mutta en muista mikä auto oli kyseessä. Tottakai keulan muotoilulla on väliä.
 
Tässähän on nyt käynyt niin, että reilu vuosi sitten tuli hankittua auto, jossa on kauko-ohjattava Webasto. En kyllä ehkä haluaisi ajatella talven autoilua ilman tätä varustetta. Kermaperse... :lol:

Tässä olen samaa mieltä. Jo edellisessä autossa harmittelin tuon webaston kauko-ohjauksen puutetta, mutta olisi tullut liian kalliiksi laitattaa jälkiasennuksena. Nyt kun nykyisessä on mahdollisuus ajastaa lämmitys kännykän kautta, niin onhan tuo ehdottomasti yksi auton parhaita lisävarusteita.
 
Jonkun tutkimuksen mukaan auton kulutus tippui 5 %:a keulamaskin kanssa, mutta en muista mikä auto oli kyseessä. Tottakai keulan muotoilulla on väliä.
Ei välttämättä liity ilmanvastukseen, mikäli oli talvitesti (näin kuvittelisin, kun lämpimillä voisi olla ongelmia keittämisen kanssa), kun kylmänä käyvä kone kuluttaa enemmän automaattiryypyn yms. takia.
 
Ei välttämättä liity ilmanvastukseen, mikäli oli talvitesti (näin kuvittelisin, kun lämpimillä voisi olla ongelmia keittämisen kanssa), kun kylmänä käyvä kone kuluttaa enemmän automaattiryypyn yms. takia.
Luonnollisesti viiden prosentin kulutusero maskipeiton takia johtuu juuri siitä, että mahdollistetaan moottorin normaalimpi toiminta.

Keulan muotoilu alkaen pienistä raoista toki vaikuttaa ilmanvastukseen ja täten kulutukseen. Ei niitä muuten olisi kautta aikojen erilaisiin erikoistarkoituksiin(kilpailu, testi) siloteltu jopa teipaten paneelien välejä kiinni.
 
Riittääko farkkugolffiin ihan tollanen 1,2kW defan lämppäri vai täytyykö ostaa joku järeämpi 2,1kW?
 
Riittääko farkkugolffiin ihan tollanen 1,2kW defan lämppäri vai täytyykö ostaa joku järeämpi 2,1kW?
Ostaisin vähintään 1.4-1.7kW, Toyota Auriksessa ei riitä kunnolla 1.2kW Defa slim kovemmilla yli 15-20 asteen pakkasilla edes etulasia sulattamaan. Kojelaudan ja keskikonsolin muotoilu sellainen, että oli pakko laittaa hieman takaviistoon puhaltamaan mutta ei pitäisi siitä olla kiinni.
 
Viimeksi muokattu:
Mites porukalla on kokemuksia Webaston/Eberin käyttö-iästä? Kun puhutaan jostain ~5-8v ikäluokan käytetystä autosta, niin onko tehdasaseteisen lämmittimen kuinka realistista olettaa toimivan vielä jatkossakin, vai onko melkein sama katsoa halvempi yksilö ilman lämmitintä ja asentaa uusi? Tai sitten vaan palella...
 
Mites porukalla on kokemuksia Webaston/Eberin käyttö-iästä? Kun puhutaan jostain ~5-8v ikäluokan käytetystä autosta, niin onko tehdasaseteisen lämmittimen kuinka realistista olettaa toimivan vielä jatkossakin, vai onko melkein sama katsoa halvempi yksilö ilman lämmitintä ja asentaa uusi? Tai sitten vaan palella...

En mä ole päätäni vaivannut tuon pohtimisella, käytettynä olen ostanut 3 dieseliä, joilla rullasin 120-160tkm kaikilla eikä missään ollut Webaston kanssa ikinä ongelmia. Jos menee rikki, niin sitten korjataan :) Tietääkseni mistään autosta ei Webastoa myöskään oltu korjailtu. Volvoja ja volkkareita, jos nyt on merkitystä.
 
Mites porukalla on kokemuksia Webaston/Eberin käyttö-iästä? Kun puhutaan jostain ~5-8v ikäluokan käytetystä autosta, niin onko tehdasaseteisen lämmittimen kuinka realistista olettaa toimivan vielä jatkossakin, vai onko melkein sama katsoa halvempi yksilö ilman lämmitintä ja asentaa uusi? Tai sitten vaan palella...
Riippuu niin paljon käytöstä että...
Oikein/järjellä käytettynä ei uudempia lämmittimiä juurikaan tarvi korjata. Jos tarvii niin harvoin ne korjauskustannukset on edes kolmasosaa uuden lämmittimen asennuksesta. Ebereissä mahdollista vikaa imo vähän enemmän kuin webassa, mutta osatkin paljon halvempia. Osa molempien malleista on myös herkempiä kuin toiset. Esim. Webaston TT V:tä karttaisin, mutta tuon ikäluokan kamppeissa ei Vtä pitäisi enää ollakkaan...

Oma viimeisin webastoauto meni 240tkm/7v ilman mitään korjauksia lisälämmittimeen.
 
Mites porukalla on kokemuksia Webaston/Eberin käyttö-iästä? Kun puhutaan jostain ~5-8v ikäluokan käytetystä autosta, niin onko tehdasaseteisen lämmittimen kuinka realistista olettaa toimivan vielä jatkossakin, vai onko melkein sama katsoa halvempi yksilö ilman lämmitintä ja asentaa uusi? Tai sitten vaan palella...

Tuon ikäisessä tuskin heti on ongelmia, jos vaan ostohetkellä toimii. Sitten jos joskus menee joku ohjainyksikkö, niin se on about puolet siitä hinnasta millä Virossa asentaa uutena koko roskan. Eberissä aikaisemmin koko roska oli ainakin valettu johonkin bakeliittiin ja sitä ei voinut korjata. Itse ostin auton syksyllä ilman ja nyt nyppii jo. Toisessa on sitten Webasto joka ei toimi (hajosi nyt syksyllä) = Jackpot.
 
Ketjua lukiessa huokaisi helpotuksesta kun parkkihalli ei koskaan laske alle +5C. Autossa on kyllä lohkari ja sisälämmitin, mutta ei tolppaa mihin kytkeä oikeastaan missään.

Pelkkä parkkihalli kyllä lisää mukavuutta suuresti kun autoa ei tarvitse koko talvena putsailla lumesta ja jäästä (pyrin parkkeeraamaan kohteissakin niin, että on edes katettu paikka, mielellään lämmin halli).
 
Tein akulle pahvista suojan kun on suojaamaton ja viimalle altis.

Vielä kun vähän kylmenee, niin keulaan myös pahvi.

Toimivaksi todettu.
 
Triidiin sopiva aihe. Noita sisätilanlämmittimiä löytyy aika moneen junaan. Mitä suosittelette? Hyundai i20 kokoinen koppi.
 
Webasto nytkin pöhisee. Olisi kotona ja töissä tolppa mutta autossa ei pistoketta. Ollut kyllä mielessä että laittaisi kun saisi ilmaiseksi lämmittää sitten. Edellisessä autossa oli kyllä pistoke.

Täytyy vaan katsella paljonko tuo koko homma maksaa eli meneekö niin että tuo ei maksaisi itseään takaisin(verrattuna webaston käyttöön) kun vasta 10v päästä niin sitten ei kannata.
 
Viimeksi muokattu:
Webasto nytkin pöhisee. Olisi kotona ja töissä tolppa mutta autossa ei pistoketta. Ollut kyllä mielessä että laittaisi kun saisi ilmaiseksi lämmittää sitten. Edellisessä autossa oli kyllä pistoke.

Täytyy vaan katsella paljonko tuo koko homma maksaa eli meneekö niin että tuo ei maksaisi itseään takaisin(verrattuna webaston käyttöön) kun vasta 10v päästä niin sitten ei kannata.

Kannattaisi melkein polttoainelisälämmittimen kaveriksi hommata se akkulämmitin ja konetilaan tuleva kiinteä akkulaturi. Kummasti lisätään akun kestoa talvella ja monihan ihmettelee, kun akku on entinen jopa parissa vuodessa.

Kesällä, kun ottaa sen lämmittimen johdon pois, niin samaa laturilla voi latailla sitten.

Ja lämmin akku antaa eri tavalla virtaa ulos ja ottaa vastaan eli ei tarvitse huolehtia ajossa sitä, että pitää ajella väh. sitä polttoainelisälämmittimen käyttämää aikaa.
 
Webasto päälle aamukahvin aikoihin kaukkarista tai talvella sitten kun tarvitaan pidempi lämmitysaika niin autosta ajastettu lämmitys. Ei vois helpompaa olla. :tup:
CTEK:llä talvella viikoittain virtaa akkuun.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
262 462
Viestejä
4 552 065
Jäsenet
74 989
Uusin jäsen
Verri_T

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom