Talon lämmitysratkaisut

[Kvarkki]

Itse olen generaatiota jäljessä niin ehkä siksi olen eri lukemissa, kuvittelin että 4,5 spf on jo tosi kova luku.

No jos ottaa meidän esimerkiksi, niin Jämä Star RST Inverter maalämpöpumppu lupaa normin perusteella 5,4 COPia. Hyvin huomattavalla lämpivän käyttöveden kulutuksella (4 hlö ja 3/4 asuu suihkussa) ja huteralla rinsikalla vanhoin patterein ekan vuoden toteutunut COP oli 3,7. On varmasti alakanttiin, kun alimitoitin sähköstä tehtävät vähennykset niiltä osin, joista ei ollut suoraa mittausdataa. Käytännössä tämä on paskin mahdollinen tilanne mihin pumppu voi joutua ja silti tulos on ihan ok.

e: Olihan mulla tietysti noi lukematkin 3000 kWh lämmöntuotto käyttövedelle ja 12500 kWh lämmitykseen. Sähkö pumpulle 4200 kWh. Pyöristelin noita tietysti tasalukuihin.

 

[Euroshopperi 2]

Panostaa hyvään putkitukseen betonissa, niin sen teho toimii varmasti myös alemmilla kiertoveden lämmöillä, jolloin COP nousee. Ja mitä parempi on COP, sitä tärkeämpi on tarpeeksi syvä kaivo.

 

[JaniKari]

PILP toiminta muistuttaa minusta vähän ikiliikkujaa. Toki poistoilma voi olla kylmempää kuin tuleva mutta ilmamäärät on niin pieniä että eihän niistä saa mitään tehoa. Kesällä saa varmaan käyttöveden tehtyä mutta pakkasilla PILP lämmitys teho on pakosta hyvin lähellä nollaa.

 

[Euroshopperi 2]

PILP toiminta muistuttaa minusta vähän ikiliikkujaa. Toki poistoilma voi olla kylmempää kuin tuleva mutta ilmamäärät on niin pieniä että eihän niistä saa mitään tehoa. Kesällä saa varmaan käyttöveden tehtyä mutta pakkasilla PILP lämmitys teho on pakosta hyvin lähellä nollaa.

Mulla MLP pumppaa tällä hetkellä 17 kW pumppu hieman ylilämmöllä, kun 40 astetta on toisissa kiertoa ja varaajasta otetaan shuntilla 2 piiriä lämmitykseen. Ulkona -18 astetta ja lauhtumislämpö 35 asteen luokkaa, kun pumppu käynyt 25 min. Kaivosta tulee vielä 4,4 asteen litku, jonka pumppu kylmentää 0,3 asteeseen, kun kiertoa on mittareista luettuna 3600 L/h. Tehoa tulee melko rapsakkaasti, kun kaivot on kunnolliset. Tällä saa siis tehtyä kompuralla myös kaiken käyttöveden, kun ei mene tulo pakkaselle. Vastuskäyttö koko 8 vuoden historialta tasan 0 kWh. Kannattaa hieman laskea kauppiaan tarjoamaa kaivon mittaa, kun ne edelleen yrittää tingata niistä metreistä ja saada halvan tarjouksen. Talokauppiaat on vielä pahempia. Saa helposti minimiin lasketun kaivon, joka on umpijäässä ja aiheuttaa pelkkää harmia jatkossa. Pahimpia on ne, jotka rupeaa puhumaan korostetusti sanoilla ” huipputeho” ja ”energian peitto”. Tällä peitetään osatehoinen mitoitus ja pedataan selityksille väylä selviytyä, kun alkaa kylmä totuus paljastua. Pätkäkäynnin välttäminen joskus -80-90 luvulla oli ainoa järkevä syy puhua osatehoisesta, kun se rikkoi kompuran ennen aikojaan, jos ei ollut kunnon varaajaa lämmityksessä. Nykyään muut perustelut on pääsääntöisesti ihan suoraa valhetta. Invertterit hoitaa pätkäkäynnit täysin pois koko hommasta.

 

[JaniKari]

Mulla pumppaa tällä hetkellä 17 kW pumppu hieman ylilämmöllä, kun 40 astetta on toisissa kiertoa ja varaajasta otetaan shuntilla 2 piiriä lämmitykseen. Ulkona -18 astetta ja lauhtumislämpö 35 asteen luokkaa, kun pumppu käynyt 25 min. Kaivosta tulee vielä 4,4 asteen litku, jonka pumppu kylmentää 0,3 asteeseen, kun kiertoa on mittareista luettuna 3600 L/h. Tehoa tulee melko rapsakkaasti, kun kaivot on kunnolliset. Tällä saa siis tehtyä kompuralla myös kaiken käyttöveden, kun ei mene tulo pakkaselle. Vastuskäyttö koko 8 vuoden historialta tasan 0 kWh. Kannattaa hieman laskea kauppiaan tarjoamaa kaivon mittaa, kun ne edelleen yrittää tingata niistä metreistä ja saada halvan tarjouksen. Talokauppiaat on vielä pahempia. Saa helposti minimiin lasketun kaivon, joka on umpijäässä ja aiheuttaa pelkkää harmia jatkossa. Pahimpia on ne, jotka rupeaa puhumaan korostetusti sanoilla ” huipputeho” ja ”energian peitto”. Tällä peitetään osatehoinen mitoitus ja pedataan selityksille väylä selviytyä, kun alkaa kylmä totuus paljastua. Pätkäkäynnin välttäminen joskus -80-90 luvulla oli ainoa järkevä syy puhua osatehoisesta, kun se rikkoi kompuran ennen aikojaan, jos ei ollut kunnon varaajaa lämmityksessä. Nykyään muut perustelut on pääsääntöisesti ihan suoraa valhetta. Invertterit hoitaa pätkäkäynnit täysin pois koko hommasta.

Liittykö tämä jotenkin PILP?!? Vai muuten vain lainasit?

 

[Euroshopperi 2]

Liittykö tämä jotenkin PILP?!? Vai muuten vain lainasit?

Ei kun verrokiksi just maalämpöpumppu, jossa on oikeasti tehoa tarvittaessa riippumatta ilman lämpötilasta. Ihan vain myötäilläkseni ajatusta, että PILP teho senkun vähenee, kun tarve kasvaa.

 

[Prefect]

PILP toiminta muistuttaa minusta vähän ikiliikkujaa. Toki poistoilma voi olla kylmempää kuin tuleva mutta ilmamäärät on niin pieniä että eihän niistä saa mitään tehoa. Kesällä saa varmaan käyttöveden tehtyä mutta pakkasilla PILP lämmitys teho on pakosta hyvin lähellä nollaa.

Pilpouä markkinoidan vähän harhanjohtavasti tai ainakin sen logiikan ymmärtää herkästi väärin. Pelkällä kompressorilla toimiva pilp ei varsinaisesti ole lämmityslaite vaan ilmanvaihtokone. Laite ei siis tuota lisää lämpöä van ottaa (melko tehokkaasti) talteen jäteilman lämmön ja vähentää näin lisälämmöntarvetta. Paremmat uudet kompressorit saavat puristettua jäteilman jopa -10c jolloin ulkoilman (eli korvausilman) ollessa tätä lämpimämpää lisälämmitysta sähkövastuksilla ei pääsääntöisesti tarvita. Tähän poikkeuksena jos varaavan kattilan lämpö laskee suuren käytön takia.

Kuulostaa hyvältä, mutta ei tämä ole ikiliikkuja. Kompressori ja ilman liikuttelu kuluttaa sähköä. Mikäli ulkona on kylmempää kuin mihin kompressori saa jäteilman puristettua tarvitaan sähkövastuksia tämän erotuksen kuromiseksi umpeen. Eli lämmitysmuotona pilp on sähkölämmitys. Pilp toimii aika tehokkaasti ulkolämpötilan ollessa sopiva noin +15-0c jolloin kompressori saa toimia jatkuvasti tasaisella teholla ja lisälämmityksen tarvetta ei ole. Pilp itsessään toimii hyvin kyllä lämpöisemmässäkin, mutta silloin kompressori voi joutua katkomaan käyntiään kun kattilaan ei saada varattua lisää lämpöä. Kompresssorin katkonainen käynti voi kuluttaa jopa enemmän sähköä (ja kompressorin mekaniikkaa) kuin tasainen käyminen. Vastaavasta syystä liiallinen toisella lämmitysmuodolla tapahtuva "ylilämmittäminen" talviaikaan esim ilpillä tai takalla ei välttämättä toimi ihan niin hyvin kuin voisi kuvitella. Ylilämmittäminen varmasti vähentää jonkin verran sähkövastusten käyttöä, mutta mikäli jäteilman lämpötila lähtee nousuun niin kompressori tai varaava kattila ei ole riittävä ylimääräisen lämmön talteenottoon.

Minulla on noin 170m2 okt kahdessa kerroksessa toivottavasti vielä kesään kestävä, viimeisiä henkäyksiään vetävä pilp. Meidän pilp pärjää noin +8c asti täysin ilman sähkövastuksia eli vastukset on päällä noin loka-huhtikuu välisellä ajalla ja sen ulkopuolella muutamia päiviä / öitä satunnaisesti.

Kesällä kokonissähkön kulutus on noin 500-800kwh kahden aikuisen taloudessa. Vastaavasti talvella pahimpaan pakkasaikaan kulutus on 2000-3000kwh. Molemmat kulutuksen ääripäät on vuodessa noin 1-2kk mittaisia jaksoja ja muut kuukaudet skaalautuu siihen välille kokonaiskulutuksen ollessa vuodessa 16000-18000kwh. Arvelen että uudempi ja isompi pilp pudottaa kokonaiskulutusta meillä noin 10-20%. Uusi pilp maksaa noin 13000eur asennuksineen ja sen käyttöikä on noin 15vuotta.
Toivottavasti tästä on jollekin apua.

 

[huvitutti]

Laskin että jos olisin tähän paritalon puolikkaaseen ottanut PILP:n sijasta MLP:n, takaisin maksuaika olisi ollut 22 vuotta. Myyntiin tämä on kumminkin jossain vaiheessa menossa ja ostajat tuskin arvostaa maalämpöpumppua 92m2 talossa niin paljoa että sijoitus kannattaa.

 

[Taneli-]

Laskin että jos olisin tähän paritalon puolikkaaseen ottanut PILP:n sijasta MLP:n, takaisin maksuaika olisi ollut 22 vuotta. Myyntiin tämä on kumminkin jossain vaiheessa menossa ja ostajat tuskin arvostaa maalämpöpumppua 92m2 talossa niin paljoa että sijoitus kannattaa.

En nyt varmaksi uskalla sanoa mutta paritalossa varmaan järkevintä olisi neuvotella myös sen toisen parin kanssa.
Eli jos toinen menee ja yksin tekee esim. maalämmön toinen tuskin sitä enää myöhemmin saa (uudet kaivot jne) omalle osalleen, riippuen toki tontin koosta. Myös jos molemmilla on vaikka perinteiset sähköpatterit ja toinen laittelee vesikierrot ja maalämmön itselleen kyllähän se kalliiksi tulee.

Kääntäen myös jos molemmat siihen maalämpöön samaan aikaan päätyvät se tulee jonkun verran halvemmaksi ja jos asunnoissa jo on vesikiertoinen lämmitys järjestelmä jne jne...

 

[Raaka]

Työkaveri hommasi yhdessä naapurin kanssa maalämmön paritalossa asuessaan. Kulut puoliksi, niin se jäi maksettavaa joku 10-13t€ per talous.

 

[Euroshopperi 2]

Sopii, tilaa on. Ongelma on siinä ettei talovalmistaja hyvitä porauksen poistamisesta juuri paskaakaan. Helposti olisi joku 1.000 m2 käytettävissä pintavetoon putkistolle.

Olet varmaan saanut laskelman talopaketin toimittajalta. Jos se ehdottaa jotain kaivon laskelmaa, niin kannattaa kattoa, että löytyy hyvät perusteet sille, jos sieltä väitetään, että voidaan ylittää lukema 100 kWh/ m vuotuisessa energiantarpeessa. Ne laskelmat, joissa lukee jotain muuta, kuin ”täystehoinen” mitoitus, saattavat perustua petokseen. Niissä sekoitetaan, monesti jopa tarkoituksella, käsitteet ”energian peitto” ja ”tehon peitto”. Saadaan helposti myytävä kaivo, joka on viimeistään muutamassa vuodessa jäässä, mutta kauppias jo kääntänyt nokan kohti uusia tuulia.

 

[Antipro]

^ niin tarkoittiko tuo 100 kWh/m neliömetriä vai jotain kaivonporauksen metrimittaa/ tehonsaantia vai energiatarvetta vuodessa per neliömetri?
Ja mikä on sellainen karkea arvio maalämmössä kaivon syvyydelle jos tuollaisen 170 m2 meinaa mitoittaa sille? Ettei tosiaan mitään alamittaista kaivoa aleta ehdottelemaan hinnan edullisuuden nimissä.

 

[Awelonian]

Muita maalämmön etuja: ilmainen viilennys vs. PILP/ILP, ei hurisevaa pönttöä pihalla.

Maaviileä on kyllä yksi iso vitsi vs. ILP. Ellei siinä ole erikseen omaa viilennysyksikköä, mutta maaviileällä et kunnon lämmöillä saa muuta kuin vitutusta.

 

[Zigh]

Olet varmaan saanut laskelman talopaketin toimittajalta. Jos se ehdottaa jotain kaivon laskelmaa, niin kannattaa kattoa, että löytyy hyvät perusteet sille, jos sieltä väitetään, että voidaan ylittää lukema 100 kWh/ m vuotuisessa energiantarpeessa. Ne laskelmat, joissa lukee jotain muuta, kuin ”täystehoinen” mitoitus, saattavat perustua petokseen. Niissä sekoitetaan, monesti jopa tarkoituksella, käsitteet ”energian peitto” ja ”tehon peitto”. Saadaan helposti myytävä kaivo, joka on viimeistään muutamassa vuodessa jäässä, mutta kauppias jo kääntänyt nokan kohti uusia tuulia.

Eikö tuo 100kWh/m ole jo vähän turhan reipas mitoitus?

Olen tässä itse alkanut suunnitelemaan kaukolämmön vaihtamista maalämpöön. Kulutus ollut nyt talvesta riippuen 37-44MWh ja maalämpöfoorumin excelillä laskin kaivon mitoitukseksi 300m, pumppu 14kW jonka pitäisi riittää vielä -20 asteessa ilman vastuksia (riittää paremmin kuin hyvin täällä Etelä-Suomessa). Tuosta tulisi siten kaivolle 123-147kWh/m.

 

[Euroshopperi 2]

Eikö tuo 100kWh/m ole jo vähän turhan reipas mitoitus?

Olen tässä itse alkanut suunnitelemaan kaukolämmön vaihtamista maalämpöön. Kulutus ollut nyt talvesta riippuen 37-44MWh ja maalämpöfoorumin excelillä laskin kaivon mitoitukseksi 300m, pumppu 14kW jonka pitäisi riittää vielä -20 asteessa ilman vastuksia (riittää paremmin kuin hyvin täällä Etelä-Suomessa). Tuosta tulisi siten kaivolle 123-147kWh/m.

No voin nyt 8 vuoden kokemuksella sanoa, että omalla kohdalla talon 35 MWh kulutus tulee 330 m kaivoista lukemalla 106 kWh/ m. 2 viikon pakkasjakso saa tulon menemään 0:aan. 100 kWh/m perustui omalla kohdalla valmistajan ohjeistukseen. Kauppiaat laski jopa 180 m kaivolla osatehoisia ja sanoin, että ei kiitos. Viessmann kauppias laski ensin 2 x 110 m ja sanoin, ettei kelpaa. Seuraava laskelma 2 x 128 m ja taas, ettei kelpaa vaan laitetaan 2 x 150 m, joka hyväksyttiin sieltä päätä raapien. Poratessa kysyin, että voisiko laittaa vielä sen 2 x 15 m lisää, kun näkyy noita putkia olevan juuri sopivasti kehikossa mukana. Porari sanoi, että kyllähän se käy ja laittavat lisää laskuun. Danfoss kauppias rupesi pöydässä nokkavaksi, kun sanoin, että heidän tarjoamansa 10 kW ja 200 m on myös ali mitoitettu selvästi. No ei ole kokemusta noista, mutta kyllä nykyiselläkin saadaan jo 0-asteen tulolle lämmöt kaivosta putoamaan joka vuosi. Palautuminen myös on hyvällä tasolla. Hintahaitari oli kaikkinensa 18 900 ja 24 500 välissä ja yksi ilma/öljy vehkeen tarjoaja. Vaadin myös laskelmia -30 asteen mukaan ja täystehoisena. Saattaa vähän vaihdella, että millä lämmityksellä tarvitaan se vuosienergia ulos kaivosta. Jos esim tarve karkeasti 50 MWh ja vaihtoehtoina uudislattia vs vanhat patterit saadaan 40/10, tai 30/20 kaivosta/laitossähkö. Tulee siinä metreille eroa jonkun verran. Meillä vielä sattui loistava kova ja kiinteä kalliomateriaali, joka lähti tasan 1 m maanpinnasta molemmissa reissä.

Monessa yhteydessähän tuo on tullut vastaan.

” Kallio johtaa lämpöä paremmin kuin irtomaa, joten siitä pystytään ottamaan suurem- pia energiamääriä. Nyrkkisääntönä kaivosta saatavalle energiamäärälle voitaneen pitää 100 kWh/m ja maksimitehona noin 40-50W/m”

 

[Teemu79]

Miten maalämpö toimii talon arjessa. Tarviiko sitä säätää jotenkin ns tekninen käyttö? Onko siinä jotain ärsyttäviä piirteitä?

~6 vuotta ollut maalämpö käytössä. Mitään ei ole tarvinnut tehdä. Saimme asennuksen yhteydessä kymmenen litran pönikän etanolia maalämpöpiirin täyttämiseen, mutta paisuntasäiliön taso tippui käyttöönoton jälkeen niin vähän ettei ollut tarvetta.

Jääkaappikin vaatii enemmän ylläpitoa.

 

[Euroshopperi 2]

Eikö tuo 100kWh/m ole jo vähän turhan reipas mitoitus?

Olen tässä itse alkanut suunnitelemaan kaukolämmön vaihtamista maalämpöön. Kulutus ollut nyt talvesta riippuen 37-44MWh ja maalämpöfoorumin excelillä laskin kaivon mitoitukseksi 300m, pumppu 14kW jonka pitäisi riittää vielä -20 asteessa ilman vastuksia (riittää paremmin kuin hyvin täällä Etelä-Suomessa). Tuosta tulisi siten kaivolle 123-147kWh/m.

Tähän vielä tekee mieli erikseen lisätä, että energiantarpeen osalta meillä talot vastaa melkein toisiaan ja jos käsitin oikein, niin parinkymmenen kilometrin säteellä maantieteellisesti. Joten laitteet on lähellä samaa tarveikkunaa. En ala tuosta omasta käsityksestä sen enempää tinkaamaan, vaan 100 kWh/ m tuntuu laadukkaalta. Jos haluat laadullisesti huonomman, niin ota se. Jos se sattuu myöhemminkin riittämään, niin loisavaa. Ja otat jokatapauksessa sen 16 kW invertterin, niin ei varmaan ihan ylintä järkeä ole yrittää laskea tehoa kohdalleen watin tarkkuudella. Kalliotkin vaihtelee niin paljon, että saa heittoa kymmeniä metrejä aikaiseksi teholaskuihin. Teet vielä käsittääkseni remonttina, niin kaivon poraaminen on 80 % työtä, eli saat täysimääräisen kotitalousvähennyksen käytettyä ja kaivot tulee ihan pilkkahintaan. Eikä kannata myöskään tingata, että ” mulle riittää mitoitus -20 asteeseen”. Mitään osatehoista ei kannata suunnitella, jos ei satu saamaan juuri sitä 14 kW pumppua jostain ilmatteeksi juuri nyt.

 

[Euroshopperi 2]

Nyt pitää mennä sorryn kautta. Mullahan siis kaivoista otetaan vain 27 MWh ja se tekee siis vain 81kWh/m lukemaa. Autotalli varalla siis vielä. Laskin nämä aikanaan, mutta 10 v alkaa tuottaa järkeen ja muistiin reikiä ja aukkoja. 36 kWh COP 4:llä tietysti sitten tuolla 100 kWh/m tuottaa kaivoksi 270 m. Kallion/reiän laadusta riippuen saattaa vaihdella jopa +- 50 m. Ja varsinkin toteutuneet saattaa vaihdella runsaasti.

 

[Orthas]

Maaviileä on kyllä yksi iso vitsi vs. ILP. Ellei siinä ole erikseen omaa viilennysyksikköä, mutta maaviileällä et kunnon lämmöillä saa muuta kuin vitutusta.

Kerro toki lisää? Mitä tarkoitat omalla viilennysyksiköllä? Puhallinkonvektoria?

 

[Zigh]

Tähän vielä tekee mieli erikseen lisätä, että energiantarpeen osalta meillä talot vastaa melkein toisiaan ja jos käsitin oikein, niin parinkymmenen kilometrin säteellä maantieteellisesti. Joten laitteet on lähellä samaa tarveikkunaa. En ala tuosta omasta käsityksestä sen enempää tinkaamaan, vaan 100 kWh/ m tuntuu laadukkaalta. Jos haluat laadullisesti huonomman, niin ota se. Jos se sattuu myöhemminkin riittämään, niin loisavaa. Ja otat jokatapauksessa sen 16 kW invertterin, niin ei varmaan ihan ylintä järkeä ole yrittää laskea tehoa kohdalleen watin tarkkuudella. Kalliotkin vaihtelee niin paljon, että saa heittoa kymmeniä metrejä aikaiseksi teholaskuihin. Teet vielä käsittääkseni remonttina, niin kaivon poraaminen on 80 % työtä, eli saat täysimääräisen kotitalousvähennyksen käytettyä ja kaivot tulee ihan pilkkahintaan. Eikä kannata myöskään tingata, että ” mulle riittää mitoitus -20 asteeseen”. Mitään osatehoista ei kannata suunnitella, jos ei satu saamaan juuri sitä 14 kW pumppua jostain ilmatteeksi juuri nyt.

Joo, kiitos. Pitää vielä laskeskella. Sitä tosiaan ehdottomasti haluan välttää, että kaivosta tulisi alimitoitettu. Hyvä pointti tuo kotitalousvähennys. Kahden hengen vähennyksiä vaikea saada ihan tappiin tällä urakalla, joten ei se poraaminen niin kallista lopulta ole.

Mielenkiintoista myös nähdä mitä nuo myyjät tarjoaa. Ostajan kannalta markkina on nyt aika huono. 2/5 avaimet käteen kauppiaista on vasta vastannut ylipäänsä yhteydenottopyyntöön ja tulossa ensi viikolla käymään.

Todennäköisesti päädyn kuitenkin siihen että teettää porauksen erikseen, pumppu jostain ja asennus jostain. Näitä avaimet käteen heppuja voi käyttää vähän suunnitteluapuna (mihin kaivo, mihin laitteet jne.) niin sitten helpompi pilkkoa tuota urakkaa.

 

[stabbulamus]

Joo, kiitos. Pitää vielä laskeskella. Sitä tosiaan ehdottomasti haluan välttää, että kaivosta tulisi alimitoitettu. Hyvä pointti tuo kotitalousvähennys. Kahden hengen vähennyksiä vaikea saada ihan tappiin tällä urakalla, joten ei se poraaminen niin kallista lopulta ole.

Mielenkiintoista myös nähdä mitä nuo myyjät tarjoaa. Ostajan kannalta markkina on nyt aika huono. 2/5 avaimet käteen kauppiaista on vasta vastannut ylipäänsä yhteydenottopyyntöön ja tulossa ensi viikolla käymään.

Todennäköisesti päädyn kuitenkin siihen että teettää porauksen erikseen, pumppu jostain ja asennus jostain. Näitä avaimet käteen heppuja voi käyttää vähän suunnitteluapuna (mihin kaivo, mihin laitteet jne.) niin sitten helpompi pilkkoa tuota urakkaa.

Kannattaa olla sitten hyvissä ajoin liikkeellä. Osassa maalämpökoneissa on saatavuusongelmia ja jos nyt ostaa niin hyvällä lykyllä kone on kesällä toimitettu kotiovelle.

 

[pipo]

Maaviileä on kyllä yksi iso vitsi vs. ILP. Ellei siinä ole erikseen omaa viilennysyksikköä, mutta maaviileällä et kunnon lämmöillä saa muuta kuin vitutusta.

Kerro toki lisää? Mitä tarkoitat omalla viilennysyksiköllä? Puhallinkonvektoria?

Haluaisin kanssa kuulla mikä tuossa aiheuttaa harmia?

Valitsimme taloa rakentaessa tuloilmaviilennyksen ilman erillisiä asuintiloissa näkyviä laitteita. Arkkitehdin valinnoilla ja parilla huomaamattomalla aurinkosuojakalvoasennuksella lämpötila on pysynyt kuumimmatkin hellejaksot alle 26 asteessa, useimmiten 23 asteen tuntumassa. Tilanne on toki eri jos talossa on kahden kerroksen lasiseinä suoraan etelään, mutta siinä tarvitaan jo järeitä jäähdyttimiä.

 

[PornReindeer]

Haluaisin kanssa kuulla mikä tuossa aiheuttaa harmia?

Valitsimme taloa rakentaessa tuloilmaviilennyksen ilman erillisiä asuintiloissa näkyviä laitteita. Arkkitehdin valinnoilla ja parilla huomaamattomalla aurinkosuojakalvoasennuksella lämpötila on pysynyt kuumimmatkin hellejaksot alle 26 asteessa, useimmiten 23 asteen tuntumassa. Tilanne on toki eri jos talossa on kahden kerroksen lasiseinä suoraan etelään, mutta siinä tarvitaan jo järeitä jäähdyttimiä.

Harmia aiheuttaa se, että esim. puhallinkonvektorin jäähdytysteho on aika onneton pienen lämpötilaeron takia.

Tuloilmaviilennys on parempi, koska taloa ei samanaikaisesti lämmitetä pihan kuumalla tuloilmalla ja yritetä viilentää erillisellä konvektorilla. Mutta silti teilläkin talo on helteellä 26 asteinen, joka on minusta aika korkea lämpö "ilmastoituun" taloon.

 

[MJay]

Harmia aiheuttaa se, että esim. puhallinkonvektorin jäähdytysteho on aika onneton pienen lämpötilaeron takia.

Tuloilmaviilennys on parempi, koska taloa ei samanaikaisesti lämmitetä pihan kuumalla tuloilmalla ja yritetä viilentää erillisellä konvektorilla. Mutta silti teilläkin talo on helteellä 26 asteinen, joka on minusta aika korkea lämpö "ilmastoituun" taloon.

Tuloilmalla saatava jäähdytysteho omakotitalojen ilmavirroilla on todella pieni (joitain satoja watteja). Varsinkin, jos ilman lämpötilaa ei voi laskea kovin alas kondensioriskin ja vedontunteen takia. Puhallinkonvektorilla saatava teho on moninkertainen tähän nähden (useampi kW). Miten niin pieni lämpötilaero? Lämpötaseen kannalta ole mitään merkitystä miten jäähdytysteho tuotetaan jos muuten asiat pysyvät samoina (ilmavirta jne).

Helleaikaiseen sisälämpötilaan en jaksaisi enää edes sanoa mitään, kun ihmiset kuvittelevat, että myös silloin sisällä pitäisi olla +21. Ei pidä, eikä mitään jäähdytysjärjestelmiä mitoiteta noin. Sisäilmastoluokituksesta voi kaivaa halutessaan lisätietoa sopivaan sisälämpötilaan ulkolämpötilan mukaan.

 

[Awelonian]

Haluaisin kanssa kuulla mikä tuossa aiheuttaa harmia?

Valitsimme taloa rakentaessa tuloilmaviilennyksen ilman erillisiä asuintiloissa näkyviä laitteita. Arkkitehdin valinnoilla ja parilla huomaamattomalla aurinkosuojakalvoasennuksella lämpötila on pysynyt kuumimmatkin hellejaksot alle 26 asteessa, useimmiten 23 asteen tuntumassa. Tilanne on toki eri jos talossa on kahden kerroksen lasiseinä suoraan etelään, mutta siinä tarvitaan jo järeitä jäähdyttimiä.

Alhainen teho ja jos talossa on ikkunapinta-alaa ja ei sijaitse missään varjoissa, on lämpötila aika korkea. Jokainen toki määrittelee itselleen sopivan lämpötilan, mutta jos lämpiminä päivinä on 26, niin kyllähän tuo jo kertoo ettei se jaksa viilentää. Ei sisällä tartte mitään 21 astetta olla ja eniten vaikeuttaa myös se kosteusprosentti joka sen tukaluuden tuo, mutta näin maaviileän kokemuksella se on tehoton ja aika kovaa joutuu pöhisee jotta olisi edes mitenkään viileälle tarvetta. Parissa muussa kohteessa olen myös käynyt missä on puhalluskonvektori katossa ja aika lämmintä on ollut.

Eri juttu varmasti jos on varjoisa talo, pienet ikkunat ym ym. Kai sitten riittää maaviileä.

 

[pipo]

Alhainen teho ja jos talossa on ikkunapinta-alaa ja ei sijaitse missään varjoissa, on lämpötila aika korkea. Jokainen toki määrittelee itselleen sopivan lämpötilan, mutta jos lämpiminä päivinä on 26, niin kyllähän tuo jo kertoo ettei se jaksa viilentää. Ei sisällä tartte mitään 21 astetta olla ja eniten vaikeuttaa myös se kosteusprosentti joka sen tukaluuden tuo, mutta näin maaviileän kokemuksella se on tehoton ja aika kovaa joutuu pöhisee jotta olisi edes mitenkään viileälle tarvetta. Parissa muussa kohteessa olen myös käynyt missä on puhalluskonvektori katossa ja aika lämmintä on ollut.

Eri juttu varmasti jos on varjoisa talo, pienet ikkunat ym ym. Kai sitten riittää maaviileä.

Tuo ilmankosteuden pudottaminen pahimmilla helteillä tuntuu iholla merkittävimpänä etuna. Nuo maksimilämpötilat ovat yläkerran huoneissa, joihin paistaa aurinko koko iltapäivän.

Talven sisälämpötila on 22-23 ja kesällä 23-26 ilman näkyvää tekniikkaa, joten itse ainakin olen tyytyväinen ratkaisuun.

 

[GJ]

Tammikuussa meni karvan alle 800 litraa öljyä, ison talon harmeja. Maalämpöpumppu on viittä vaille kytketty, putkari saa toivottavasti huomenna värkin tulille ja aletaan säästämään. Vuodessa säästänee pari etelänmatkaa koko perheelle ihan hyvään hotelliin...

 

[Euroshopperi 2]

Tammikuussa meni karvan alle 800 litraa öljyä, ison talon harmeja. Maalämpöpumppu on viittä vaille kytketty, putkari saa toivottavasti huomenna värkin tulille ja aletaan säästämään. Vuodessa säästänee pari etelänmatkaa koko perheelle ihan hyvään hotelliin...

Äkkiseltään ynnättynä käytit tammikuussa 6400 kWh energiaa lämmitykseen ja vesiin. Täytyy sanoa, että oikea kohde kyllä maalämmön laittoon. Onnea ja menestystä erinomaisen valinnan johdosta. 0,15 x 6400 = 960 €, jos olet saanut jonkun pilkkahintaisen sähkösopimuksen luokkaa 5-6 c/kWh. Säästöä sitten COP 4,3 esim tulisi 960 - 223 = 737 € tammikuun mukaisesta laskusta. Täytyy oikein täsmentää, ettei kukaan käsitä väärin. Maksat siis 223 € laskun, sensijaan, että suorasähkönä, tai öljyllä maksaisit 960 €. Alkaa kyllä kohta näkyä kannattavuuskin. Isommassa huushollissa tuntuu maalämpö todella railakkaasti kustannuksissa.

 

[PornReindeer]

Äkkiseltään ynnättynä käytit tammikuussa 6400 kWh energiaa lämmitykseen ja vesiin. Täytyy sanoa, että oikea kohde kyllä maalämmön laittoon. Onnea ja menestystä erinomaisen valinnan johdosta. 0,15 x 6400 = 960 €, jos olet saanut jonkun pilkkahintaisen sähkösopimuksen luokkaa 5-6 c/kWh. Säästöä sitten COP 4,3 esim tulisi 960 - 223 = 737 € tammikuun mukaisesta laskusta. Täytyy oikein täsmentää, ettei kukaan käsitä väärin. Maksat siis 223 € laskun, sensijaan, että suorasähkönä, tai öljyllä maksaisit 960 €. Alkaa kyllä kohta näkyä kannattavuuskin. Isommassa huushollissa tuntuu maalämpö todella railakkaasti kustannuksissa.

2096,26 kWh
Toimituspvm (jak)
1.1.2022 - 31.1.2022
Yksikköhinta verollinen
5,890 / c/kWh

123,47€
+ Siirto ja verot päälle (reilusti tuota enemmän)

Sisältäen kaikki sähköt, mutta siis ihan syystä entinen omistaja oli vaihtanut maalämpöön öljystä

 

[GJ]

Äkkiseltään ynnättynä käytit tammikuussa 6400 kWh energiaa lämmitykseen ja vesiin. Täytyy sanoa, että oikea kohde kyllä maalämmön laittoon. Onnea ja menestystä erinomaisen valinnan johdosta. 0,15 x 6400 = 960 €, jos olet saanut jonkun pilkkahintaisen sähkösopimuksen luokkaa 5-6 c/kWh. Säästöä sitten COP 4,3 esim tulisi 960 - 223 = 737 € tammikuun mukaisesta laskusta. Täytyy oikein täsmentää, ettei kukaan käsitä väärin. Maksat siis 223 € laskun, sensijaan, että suorasähkönä, tai öljyllä maksaisit 960 €. Alkaa kyllä kohta näkyä kannattavuuskin. Isommassa huushollissa tuntuu maalämpö todella railakkaasti kustannuksissa.

Niinpä... Ensimmäinen vuosi talossa niin ei osannut arvioida kulutusta, mutta tämä kyllä silti yllätti. Ollaan pidetty lämpöjä aika pienellä ja yläkerran tukena on ilmalämpöpumppu joka tammikuussa käytti sähköä 240 kWh edestä. Seurailen vuoden verran miten maalämpö toimii ja lasken sitten tarkennetun takaisinmaksuajan, mutta alustavasti vaikuttaisi että investointi on erittäin kannattava!

 

[Zigh]

No voin nyt 8 vuoden kokemuksella sanoa, että omalla kohdalla talon 35 MWh kulutus tulee 330 m kaivoista lukemalla 106 kWh/ m. 2 viikon pakkasjakso saa tulon menemään 0:aan. 100 kWh/m perustui omalla kohdalla valmistajan ohjeistukseen. Kauppiaat laski jopa 180 m kaivolla osatehoisia ja sanoin, että ei kiitos. Viessmann kauppias laski ensin 2 x 110 m ja sanoin, ettei kelpaa. Seuraava laskelma 2 x 128 m ja taas, ettei kelpaa vaan laitetaan 2 x 150 m, joka hyväksyttiin sieltä päätä raapien. Poratessa kysyin, että voisiko laittaa vielä sen 2 x 15 m lisää, kun näkyy noita putkia olevan juuri sopivasti kehikossa mukana. Porari sanoi, että kyllähän se käy ja laittavat lisää laskuun. Danfoss kauppias rupesi pöydässä nokkavaksi, kun sanoin, että heidän tarjoamansa 10 kW ja 200 m on myös ali mitoitettu selvästi. No ei ole kokemusta noista, mutta kyllä nykyiselläkin saadaan jo 0-asteen tulolle lämmöt kaivosta putoamaan joka vuosi. Palautuminen myös on hyvällä tasolla. Hintahaitari oli kaikkinensa 18 900 ja 24 500 välissä ja yksi ilma/öljy vehkeen tarjoaja. Vaadin myös laskelmia -30 asteen mukaan ja täystehoisena. Saattaa vähän vaihdella, että millä lämmityksellä tarvitaan se vuosienergia ulos kaivosta. Jos esim tarve karkeasti 50 MWh ja vaihtoehtoina uudislattia vs vanhat patterit saadaan 40/10, tai 30/20 kaivosta/laitossähkö. Tulee siinä metreille eroa jonkun verran. Meillä vielä sattui loistava kova ja kiinteä kalliomateriaali, joka lähti tasan 1 m maanpinnasta molemmissa reissä.

Mihin pumppuun muuten lopulta päädyit?

Nyt on pari tarjousta pöydällä ja onhan näissä hajontaa. Toisella Viessmannin 333-G inverter joka vaikuttaa ihan fiksulta - integroitu 220l varaaja varmasti riittäisi meille. Toinen tarjoaa Oilonin Eco inverteriä 7-25kW tehoilla sekä 270l puskurivaraajaa ja 300l kv-varaajaa, joka vaikuttaa aivan totaalisen yliampuvalta ratkaisulta.

 

[Euroshopperi 2]

Huomasit varmaan, että korjasin tuota laskelmaa kaivosta otettavasta energiasta ja tuo 100 kWh/m siis tarkoittaa, että tarvittavasta kokonaisenergiasta tulee vähentää pumpun käyttämä osuus energiasta. Eli esim 40 000 kWh ja COP 4, otetaan kaivosta 30 000 kWh ja sähkölaitokselta 10 000 kWh. Tällöin saadaan 300 m kaivo ja siis vähintään mitta. Kauppiaat saa mitä sattuu, jos itse ehdointahdoin antaa niiden määritellä kaavoja muka nerokkaasti.
Muutenkin omalla kohdalla oli selviö, etten ota mitään kaappimallia, joka on siis omasta mielestä huonohko kompromissi tuon olemattoman varaajan takia. Tilojen ja veden määrän kanssa ei tarvinnut alkaa tinkaamaan mistään, niin samantien sopivat vehkeet tuli.
Talossa 350m², 1000m³,
kaivot 2x165m
17kW Viessmann 300 G+ 390 L KVV+
500 L puskuri LV kierukalla+ Aurinko, josta aurinkokennot jätin pois.

 

[Zigh]

Huomasit varmaan, että korjasin tuota laskelmaa kaivosta otettavasta energiasta ja tuo 100 kWh/m siis tarkoittaa, että tarvittavasta kokonaisenergiasta tulee vähentää pumpun käyttämä osuus energiasta. Eli esim 40 000 kWh ja COP 4, otetaan kaivosta 30 000 kWh ja sähkölaitokselta 10 000 kWh. Tällöin saadaan 300 m kaivo ja siis vähintään mitta. Kauppiaat saa mitä sattuu, jos itse ehdointahdoin antaa niiden määritellä kaavoja muka nerokkaasti.

Talossa 350m², 1000m³,
kaivot 2x165m
17kW Viessmann 300 G+ 390 L KVV+
500 L puskuri LV kierukalla+ Aurinko, josta aurinkokennot jätin pois.

Kaivojen mitat on mielestäni laskettu molemmissa ihan hyvin, toisessa vähän yli 300m ja toisessa ihan vähän alle.

Eniten tässä nyt mietityttää tuo pumpun teho. Kaivoin äsken kaukolämmön raporteista kulutustiedot ja laskin niistä viimeisen neljän vuoden ajalta keskimääräiset vuorokausitehot. Ei ole kuin yksi päivä kun tuo on mennyt yli 12kW ja yli 10kW:n päiviäkään ei löydy kuin ~20. Vaikea siis ymmärtää miksi joku tarjoaa 7-25kW:n pumppua ja hervottomia varaajia.

 

[Euroshopperi 2]

Kaivojen mitat on mielestäni laskettu molemmissa ihan hyvin, toisessa vähän yli 300m ja toisessa ihan vähän alle.

Eniten tässä nyt mietityttää tuo pumpun teho. Kaivoin äsken kaukolämmön raporteista kulutustiedot ja laskin niistä viimeisen neljän vuoden ajalta keskimääräiset vuorokausitehot. Ei ole kuin yksi päivä kun tuo on mennyt yli 12kW ja yli 10kW:n päiviäkään ei löydy kuin ~20. Vaikea siis ymmärtää miksi joku tarjoaa 7-25kW:n pumppua ja hervottomia varaajia.

Aika pieniä minivaraajiahan tuossa on tarjottu, mutta tuo 7-25 invertteri on kyllä vähän ohi. Paljonko tuossa on laskettu taloon kuluvan energiaa lämmitykseen + veteen? Jotenkin kuvittelisin, että 4 - 16 kW invertteri olisi just passeli tuohon. Vähän yli 300 m tekee toisella ”hihavakio” määritelmällä (40-50 W/ m) 12-15 kW tehoisen laitteen.
edittiä. Voisit laittaa tuonne maalämpöfoorumille lähtötietoja, niin saat takuulla paremman laskelman tukemaan tuota päätöstäsi. Maalämpö on kyllä ainakin oikea päätös jo sinänsä.

Maalämpöfoorumi - Etusivu

Maalämpöfoorumi - Etusivu

www.maalampofoorumi.fi

 

[mikkot]

Tuli ostettua 2001 puurakenteinen yksitasoinen omakotitalo 110m2. Lämmitysmuotona vm. 2009 ilmalämpöpumppu ja sähköinen lattialämmitys. Koneellinen ilmanvaihto LTO:lla vm. 2001. Varaava takka löytyy, mutta ei tietoa onko ollut käytössä ja kuinka paljon. Kokonaissähkönkulutus ollut 15000kWh, josta lämmitys lienee noin 10000kWh. Nyt kun kaikki lattiapinnat on menossa uusiksi (pl. vasta rempattu kylppäri), niin onko mitenkään perusteltua valaa vesiputkistoa lattiaan tällä kulutuksella? Googlettamalla vesiputkiston asennus voisi olla 6ke ja siihen sitten esim. PILP tai VILP kaveriksi. IV-kone ja LV-varaaja kun ovat alkuperäiset, niin niiden vaihto lienee kuitenkin jossain vaiheessa ajankohtainen ja kustannuksista voisi näiden osuuden miinustaa.

 

[ississ]

Tuli ostettua 2001 puurakenteinen yksitasoinen omakotitalo 110m2. Lämmitysmuotona vm. 2009 ilmalämpöpumppu ja sähköinen lattialämmitys. Koneellinen ilmanvaihto LTO:lla vm. 2001. Varaava takka löytyy, mutta ei tietoa onko ollut käytössä ja kuinka paljon. Kokonaissähkönkulutus ollut 15000kWh, josta lämmitys lienee noin 10000kWh. Nyt kun kaikki lattiapinnat on menossa uusiksi (pl. vasta rempattu kylppäri), niin onko mitenkään perusteltua valaa vesiputkistoa lattiaan tällä kulutuksella? Googlettamalla vesiputkiston asennus voisi olla 6ke ja siihen sitten esim. PILP tai VILP kaveriksi. IV-kone ja LV-varaaja kun ovat alkuperäiset, niin niiden vaihto lienee kuitenkin jossain vaiheessa ajankohtainen ja kustannuksista voisi näiden osuuden miinustaa.

Sähkölämmitteisissä taloissa on harvemmin sopivaa teknistä tilaa johon saisi sopimaan kaikki veteen vaadittavat systeemit mutta tämän olet varmaan jo varmistanut.
Ja toinen, onko putkiston asennuksessa mukana vanhan purku ?
Todennäköisesti lattiassa on pintalaatta jonka sisällä raudoitusverkko ja siinä lämmitykaapelit (meillä vastaavan ikäinen sähkölämmitetty, pintalaatta on kuvien mukaan ~10cm paksu ja verkko puolessa välissä). Vanhan laatan poistaminen on myös aika iso peraatio varsinkin kun kantamattomat väliseinät on tehty laatan päälle (= meillä kaikki muut paitsi saunan ympärys ja takan vierusta). Oletettavasti sähköt on tuotu seiniin yläkautta eikä lattiassa, se helpottaa hieman.

Edit: on tietysti varmaan mahdollista valaa vanhan lattian päälle uusi pintalaatta jolloin kaikki ovet pitää nostaa laatan verran ylemmäs.

 

[mikkot]

Sähkölämmitteisissä taloissa on harvemmin sopivaa teknistä tilaa johon saisi sopimaan kaikki veteen vaadittavat systeemit mutta tämän olet varmaan jo varmistanut.
Ja toinen, onko putkiston asennuksessa mukana vanhan purku ?
Todennäköisesti lattiassa on pintalaatta jonka sisällä raudoitusverkko ja siinä lämmitykaapelit (meillä vastaavan ikäinen sähkölämmitetty, pintalaatta on kuvien mukaan ~10cm paksu ja verkko puolessa välissä). Vanhan laatan poistaminen on myös aika iso peraatio varsinkin kun kantamattomat väliseinät on tehty laatan päälle (= meillä kaikki muut paitsi saunan ympärys ja takan vierusta). Oletettavasti sähköt on tuotu seiniin yläkautta eikä lattiassa, se helpottaa hieman.

Edit: on tietysti varmaan mahdollista valaa vanhan lattian päälle uusi pintalaatta jolloin kaikki ovet pitää nostaa laatan verran ylemmäs.

Ajatus oli tosiaan valaa päälle uusi pinta. Uponorilla mainittiin saneerauskohteisiin käytettäväksi yleensä 13mm putkea. IV-kone ja varaaja ovat tällä hetkellä päällekkäin 600x600mm tilassa. Eikös se tällainen pömpeli sovi siihen tilalle? Jos tuolla säästäisi 5000kWh = ~600e vuodessa, niin voisi kuvitella takaisinmaksuajaksi noin 20 vuotta, kun laitteisto on +5ke ja putkisto ym. 7ke. Se, että onko tuo säästö sitten mainitun mukainen onkin ihan toinen juttu ja oma osaaminen näissä on ihan nolla. Olisikin hyvä kuulla kokemuksia, jos joku olisi vastaavaan joskus ryhtynyt. Ihan toinen asia on sitten se, että jos vanhan IV-koneen ja ilpin uusii, niin kuinka positiivisesti se tulee vaikuttamaan sähkönkulutukseen ja näin pidentämään laskennallista takaisinmaksuaikaa.

 

[Zigh]

Ajatus oli tosiaan valaa päälle uusi pinta. Uponorilla mainittiin saneerauskohteisiin käytettäväksi yleensä 13mm putkea. IV-kone ja varaaja ovat tällä hetkellä päällekkäin 600x600mm tilassa. Eikös se tällainen pömpeli sovi siihen tilalle? Jos tuolla säästäisi 5000kWh = ~600e vuodessa, niin voisi kuvitella takaisinmaksuajaksi noin 20 vuotta, kun laitteisto on +5ke ja putkisto ym. 7ke. Se, että onko tuo säästö sitten mainitun mukainen onkin ihan toinen juttu ja oma osaaminen näissä on ihan nolla. Olisikin hyvä kuulla kokemuksia, jos joku olisi vastaavaan joskus ryhtynyt. Ihan toinen asia on sitten se, että jos vanhan IV-koneen ja ilpin uusii, niin kuinka positiivisesti se tulee vaikuttamaan sähkönkulutukseen ja näin pidentämään laskennallista takaisinmaksuaikaa.

20 vuoden TMA on ihan liian pitkä kun siinä ajassa hyvin todennäköisesti menee uusiksi vähintään sen pumpun kompressori jos ei koko laite.

Ei noin pieneen taloon kannata mitään kymppitonnien systeemejä alkaa asetamaan. Se ILP tai pari on ehdottomasti paras ratkaisu.

Vm. 2001 LTO ei toki ole moderni. mutta tuollaisenkin uusimisessa TMA on luokkaa yli 30 vuotta, joten ei sekään ole kannattavaa.

 

[toozi]

Yks työkaveri vastaavassa tilanteessa roilotti itse putkille urat laattaan. On kyllä aika homma, mutta onnistui kuulemma kuitenkin kohtuudella. Sähkökaapeli meni kuulemma yhdestä kohdasta poikki, mutta sai senkin korjattua, että sitäkin voi tarvittaessa käyttää. VILP:in asensi myös itse. En ole kysellyt putosiko kulutus miten, mutta kuulemma toimii hyvin.

Neliöitä taisi kyllä olla enemmän kuin sulla.

 

[ississ]

Ajatus oli tosiaan valaa päälle uusi pinta. Uponorilla mainittiin saneerauskohteisiin käytettäväksi yleensä 13mm putkea. IV-kone ja varaaja ovat tällä hetkellä päällekkäin 600x600mm tilassa. Eikös se tällainen pömpeli sovi siihen tilalle? Jos tuolla säästäisi 5000kWh = ~600e vuodessa, niin voisi kuvitella takaisinmaksuajaksi noin 20 vuotta, kun laitteisto on +5ke ja putkisto ym. 7ke. Se, että onko tuo säästö sitten mainitun mukainen onkin ihan toinen juttu ja oma osaaminen näissä on ihan nolla. Olisikin hyvä kuulla kokemuksia, jos joku olisi vastaavaan joskus ryhtynyt. Ihan toinen asia on sitten se, että jos vanhan IV-koneen ja ilpin uusii, niin kuinka positiivisesti se tulee vaikuttamaan sähkönkulutukseen ja näin pidentämään laskennallista takaisinmaksuaikaa.

No, jos lattiaan laittaa vesikierron niin ne putket ei mahdu siihen samaan 600x600 tilaan jossa seisoo itse laite. Niillekin pitää olla riittävä tila huollon/tarkastusten yms vuoksi. Todennäköisesti ei voi/mahdu laittamaan päällekkäin.

Eikös tuossa pömpelissä mainittu 2+9kW eli 9kW sähkövastus jota käytetään kun muuten ei lämmitysteho riitä. Miten tuo vertautuu nykyiseen sähkölämmitystehoon ?

 

[tietokonerikki]

Yks työkaveri vastaavassa tilanteessa roilotti itse putkille urat laattaan. On kyllä aika homma, mutta onnistui kuulemma kuitenkin kohtuudella. Sähkökaapeli meni kuulemma yhdestä kohdasta poikki, mutta sai senkin korjattua, että sitäkin voi tarvittaessa käyttää. VILP:in asensi myös itse. En ole kysellyt putosiko kulutus miten, mutta kuulemma toimii hyvin.

Neliöitä taisi kyllä olla enemmän kuin sulla.

Lämpökameralla voi katsoa lattiassa kulkevien johtojen paikat 1-2cm tarkkuudella, joten teoriassa/käytännössäkin urittaminen pitäisi onnistua timanttilaikoilla varustetulla roilokoneella (jossa on pölyn poisto). Kohtuu helppokin homma, jos laatan teräkset ovat riittävän syvällä. Saattaa tulla joku kohta missä pitää vähän piikata, jotta päästään sen sähkölämmityskaapelin yli/ ali ja betoni pitänee rikkoa sen ympäriltä puristamalla tai sitten vaan tehdään se jatko siihen.

 

[Orthas]

Ajatus oli tosiaan valaa päälle uusi pinta. Uponorilla mainittiin saneerauskohteisiin käytettäväksi yleensä 13mm putkea. IV-kone ja varaaja ovat tällä hetkellä päällekkäin 600x600mm tilassa. Eikös se tällainen pömpeli sovi siihen tilalle? Jos tuolla säästäisi 5000kWh = ~600e vuodessa, niin voisi kuvitella takaisinmaksuajaksi noin 20 vuotta, kun laitteisto on +5ke ja putkisto ym. 7ke. Se, että onko tuo säästö sitten mainitun mukainen onkin ihan toinen juttu ja oma osaaminen näissä on ihan nolla. Olisikin hyvä kuulla kokemuksia, jos joku olisi vastaavaan joskus ryhtynyt. Ihan toinen asia on sitten se, että jos vanhan IV-koneen ja ilpin uusii, niin kuinka positiivisesti se tulee vaikuttamaan sähkönkulutukseen ja näin pidentämään laskennallista takaisinmaksuaikaa.

Tuskin kannattaa vaivaa vaihtaa vesiputkia rahaa jos vain katsoo. Valuunkin menee joku tonni. Itse sähkökaapeleita roilotin betoniin vanhassa kämpässä ja ihan hyvin se meni, aikaa toki kuluu. Rahat pörssiin ja nykyisillä lämmöillä eteenpäin, ehkä ILP/LTO-kone vaihtoon jos parantaa mukavuutta (esim hiljaisempi tms).

 

[jarhu]

Alkoi iv kone jurruttaa, niin näyttää puhaltimien moottorien laakerit menneet vaihtokuntoon. Samalla katsoin, että on kyllä yksinkertainen vehje tuo iv lto:lla. Sen jälkeen alkoi hinnat lähinnä naurattaa kun moisen suunnittelisi opiskelijakin. Ei järkeä rahallisesti vaihtaa vaan huoltaa sitä mukaa kun jotain menee.

 

[pipo]

Alkoi iv kone jurruttaa, niin näyttää puhaltimien moottorien laakerit menneet vaihtokuntoon. Samalla katsoin, että on kyllä yksinkertainen vehje tuo iv lto:lla. Sen jälkeen alkoi hinnat lähinnä naurattaa kun moisen suunnittelisi opiskelijakin. Ei järkeä rahallisesti vaihtaa vaan huoltaa sitä mukaa kun jotain menee.

Meillä meni neljän vuoden ikäisestä Vallox 145 MV - koneesta poistopuhaltimen laakerit. Soittelin tekniseen tukeen ja siellä onniteltiin, että hyvä kun kesti edes (kahden vuoden) takuuajan yli. Että tällaista laatua kaupataan kotimaisin voimin.

Puhallin maksaa vajaat 400 euroa ja laakerit muutaman euron kappaleelta. Niiden saatavuus on tosin valitettavan heikkoa.

 

[jarhu]

Meillä meni neljän vuoden ikäisestä Vallox 145 MV - koneesta poistopuhaltimen laakerit. Soittelin tekniseen tukeen ja siellä onniteltiin, että hyvä kun kesti edes (kahden vuoden) takuuajan yli. Että tällaista laatua kaupataan kotimaisin voimin.

Puhallin maksaa vajaat 400 euroa ja laakerit muutaman euron kappaleelta. Niiden saatavuus on tosin valitettavan heikkoa.

130 tää. Puhaltimet 140e, mutta saatavuus huono. Laakereita nyt saa ihan mistä vaan ja vaikuttaa siltä että menee laakereiden vaihtohommiksi.

 

[tietokonerikki]

Alkoi iv kone jurruttaa, niin näyttää puhaltimien moottorien laakerit menneet vaihtokuntoon. Samalla katsoin, että on kyllä yksinkertainen vehje tuo iv lto:lla. Sen jälkeen alkoi hinnat lähinnä naurattaa kun moisen suunnittelisi opiskelijakin. Ei järkeä rahallisesti vaihtaa vaan huoltaa sitä mukaa kun jotain menee.

Samaa mieltä helppoa korjata jos sen alueen osaamista. Varsinkin vanhoissa puhaltimissa kannattanee miettiä sen puhaltimen moottorin vaihtoa vähemmän energiaa kuluttavaksi laakerin vaihdon sijaan. Laakereissa on isoja kestoeroja eikä hintaero kuitenkaan ole merkittävä vs. työn hinta.

 

[jarhu]

Samaa mieltä helppoa korjata jos sen alueen osaamista. Varsinkin vanhoissa puhaltimissa kannattanee miettiä sen puhaltimen moottorin vaihtoa vähemmän energiaa kuluttavaksi laakerin vaihdon sijaan. Laakereissa on isoja kestoeroja eikä hintaero kuitenkaan ole merkittävä vs. työn hinta.

Jep, toki laakereissa löytyy laatueroja. Jotkut niitä noihin vaihtaneet ja ikävästi pettyneet.

 

[tietokonerikki]

Jep, toki laakereissa löytyy laatueroja. Jotkut niitä noihin vaihtaneet ja ikävästi pettyneet.

Muistelen, että kun moottoreita suunnitellaan laakereille annetaan tietty kierrosmäärä (mitoitus), eli selvittää minkä tyyppiset laakerit kestävät ja valitsee niistä, jos tiedät hyvän toimittajan Suomesta mistä laatulaakereita tavan kuluttajakin saa, tieto kiinnostaisi pitäisi vaihtaa laturiin laakeri.

 

[WestCoast]

Pieni kysymys tähän väliin:

Nupissa paljon ajatuksia ja suunnitelmia mutta tästä asiasta helpoin lähtee tässä vaiheessa..

Onko kellään Oumania EH 800 tai vastaava digitaalinen vehe patteri järjestelmässä tai tietoa onko paluuveden lämpötila anturista mitään hyötyä?

En nyt oikein tiedä mistä lähteä vikaa varsinaisesti ettimään suoraan.. Omalla kohdalla ei tätä paluuveden anturia vielä ainakaan ole.. Ouman näkee paluuveden lämpötilan 7 asteisena ilman anturia, laserilla putkista suoraan mitattuna ovat meno ja paluu melkolailla saman lämpösiä kun samasta materiaalista ottaa lukua mutta oumani ilman anturia näkee vaan sen 7 astetta..

Tullut tuumailtua että mikä kattilassa mahollisesti aiheuttas tän kovan veden sekottumis tarpeen jolloin kaasupolttimen ja tai sähkövastuksen käyttö kasvaa huomattavasti ja kattilan veden lämpötila seilaa turhan paljon..

pyörittääkö kenties kiertovesipumppu liian kovaa ja aiheuttaa reilumman sekottumisen joka sit taas lisää reilusti veden lämmittämisen tarvetta, grundiksen vanhempi mekaanin malli mitä ajettu pääasiassa 1-2 nopeuksilla.. 3 nopeutta pumpussa.. Malli: UPS 25-40 180

Vai voisiko kenties olla alimittanen kaasupoltin joka on mitattu 24kw teholtaan.. kattila on jäspin tupla 2S.. eikä mahollisesti sitten jaksa lämmittää vettä riittävällä tahdilla ja kokoaja koittaa päässä lämpötavotteeseen kun lämmin vesi häviää kiertoon.. Poltin huollettu viime helmikuussa ja parin vuoden huoltoväli suositeltu..

Vai voisiko kenties olla se paluuveden anturin puuttuminen ja näiden kaikkien 3 mahollisuuden yhdistelmä?

Ouman näkis et järjestelmästä tulee jatkuvasti kylmää vettä takasin jolloin se koittaa puskee vaan lämmintä vettä lisää ja lisää et sais sen paluuveden lämpötilan nousemaan ja sen takia venttiilit auki ja kaasua kuluu ihan tautisesti..

Kenties joku muu syy?

Torpassa kokoa päälle 280 neliötä, 70 luvun taitteessa rakennettu ja pattereita pääasiassa vanhempia 1-2 levysiä eli lämpimän veden lämpötilan tarvekki on suuri.. kuitenkin nuo yli 1000€ kaasun kuukausilaskut ei oikein nappaile kun kaasua menee niin sika paljon ja markkinoiden myyntihinnat pilvissä..

Tämä talvi onneks keveni lämpötiloiltaan sellasiks et sai ilppit käyttöön kun huoltoukko kävi tarkistaa toimintakunnot ja kattilan sähkövastuksen käyttöön tekemään käyttövettä..
Ilpit kuitenkin hyytyy kovassa pakkasessa eikä tiedä minkälaisia ovat tulevat talvet ja 6kw sähkövastuksen käyttö patteriveden tekoon ei ole vaihtoehto eikä näistä kaasun hinnoistakaan tiedä joten tässä pitää järjestelmää pikku hiljaa ruveta korjailemaan ja muokkailemaan parempaan suuntaan.. Tämä paluu anturin tieto olisi jo omalla tavallaan suuntaa antava.. ei viittis sitä kuitenkaan tilata turhaan jos hyödytön tai ei toimi toivotulla tavalla..

 

[JKAVS]

Jos sisälämpötila on sopiva, niin ei Oumanin tai kiertopumpun säätö vaikuta merkittävästi kaasupolttimen käyttöön. Talo vie sen verran lämpöenergiaa kuin vie. Optimoimalla sitä voi saada ehkä hiukan vähennettyä.

Jos Oumanissa ei ole paluulämpöanturia asennettuna, niin pitääkö se jotenkin poistaa käytöstä asetuksissa? Olemattomaan anturiin luottaen se saattaa toimia väärin.

Meno- ja paluuveden lämpötilan ei pitäisi olla sama. Silloinhan ei tapahdu mitään lämmitystä. Onko varma ettei kyseessä ole mittausvirhe?