Talon lämmitysratkaisut

[Taneli-]

Tämän hetken tiedot:
- Lämmitettävät kuutiot; 2900
- Kerrokset: 1
- Lämmitysmuoto: Öljy
- Kulutus: 14 000
- Tehontarve (KW): 33
- Käyttöveden mitoitus (hlö / ltr / vrk ): 25

Pyydetty tarjouksia ja päädyimme maalämpöön, lyhyesti seuraavia speksejä:

- JÄMÄ STAR 30 Kiinteistömaalämpöpumppu 1kpl
- Jäspi VST 20 Käyttöveden vaihtoventtiili 1kpl
- Jäspi Buffer 500 puskurivaraaja 1kpl
- Jäspu vastus 10kW lisä/varalämmitysvastus, asennus lämmityspuskurivaraajaan 2kpl
- Jäspi Buffer 750 puskurivaraaja käyttövedelle 2kpl
- Jäspi Vastus 10kW lisä/varalämmitysvastus, asennus käyttöveden puskurivaraajaan 2kpl
- Jäspi KVV PAK 300 kW käyttövesivaihdinpaketti (tehdasvalmiste, ainoastaan liitos järjestelmään tarvitaan) 1kpl
- Jäspi AXC Lisäkortti 1kpl
- Jäspi AR 1 apurele 4kpl
- Lämpökaivo 250M/45MM Kollektori 3kpl
Energiakaivoporaus, sisältää 3m suojaputkea jonka jälkeen 65€/m
- XL PURKUTYÖ 1kpl
Öljykattila sekä poltin ja piipun purku, jätteiden kierrätys
- ÖLJYSÄILIÖN PURKUTYÖ
Maanalaisen öljysäiliön poistaminen, sisältää maatyöt ja jätteiden poisviennin sekä käytöstäpoistoraportin

Hinta olisi 67 198,71€, mikä on Alv:n jälkeen 83 326,40€
Hintaan sisältyy luonnollisesti 5 vuoden huoltosopimus, kohteen valvonta, vuosihuollot, hälytysten ohjaus huoltohenkilölle, takuita tuotteille jne.

Arvio koko lystistä noin 87 000€ (sisältäen mahdolliset sähköliittymän korotusmaksut, Sim-kortin hankkimisen etävalvontaa varten, suunnittelu ja lupakäsittelyn kulut jne)

Edit: Hankkeelle on haettu ARA:n kautta energia-avustusta, jonka suuruus kustannuksista on yhteensä noin puolet €, mikäli avustus saadaan. Rahoitus saataneen, mikäli valtion v 2022 budjetoimaa määrärahaa on ARA:lla käytössä hakemuksemme käsittelyhetkellä.

Muutostyö alkaa 16.5.2022 kestäen noin 3 viikkoa

Bonus / mahdollisuus:

Asuntokohtainen huoneilmajäähdytin (GREE Bora) asukkaan omakustanteisesti maksamana

Hinnoittelu seuraavasti:

• tilaajia 1-3kpl 1 400 €,
• tilaajia 4-7kpl 1 300 €ja
• tilaajia 7-10kpl 1 200 €

Hinta sisältää pumpun perus asennuksen, tarvikkeineen ja asennustöineen.

Perusasennus pitää sisällään yhden puuläpiviennin, 5m kylmä ja sähkövetoja. Ylittävältä osalta veloitetaan seuraavasti:

• sähkö10 €/m
• kylmä 30 €/m
• Puuläpivienti 40 €
• Kiviläpivienti 150 €

Asennuksessa on työnosuus noin 40 % joka on kotitalousvähennyskelpoista, mikäli asukas on oikeutettu saamaan ko. vähennystä. Verottaja tekee loppukädessä päätöksen.

Kotitalousvähennyksen osuus riippuu tilatusta pumppumäärästä ja mahdollisista lisätöistä jotka lueteltuna yllä.

Laitetieto

GREE Bora (malli Bora 35-A/W). Laite soveltuu sekä kotien että toimistojen viilentämiseen. Laitteiston tyylikäs puhtaanvalkoinen sisäyksikkö istuu yhtä lailla niin kotiin kuin toimistoon. Hiljaista ja huomaamatonta sisäyksikköä ohjaat helppokäyttöisellä kaukosäätimellä. Bora on nimenomaan viilennykseen suunniteltu malli, jonka kehittynyt invertteritekniikka mahdollistaa hyvän energiatehokkuuden ja hiljaisen käyntiäänen.

GREE Bora -huoneilmanjäähdytin

Eli, tuo ylempi nyt ainakin kannattaa ja se on tulossa ensi kesäksi. Otaksuttavasti myös tuo ilmalämpöpumppu voisi olla hyödyllinen kesällä, talvellahan sitä ei tulisi päällä pidettyä. Onko kokemuksia / mielipiteitä tuosta mallista?

 

[Hilppari]

Laitetieto

GREE Bora (malli Bora 35-A/W). Laite soveltuu sekä kotien että toimistojen viilentämiseen. Laitteiston tyylikäs puhtaanvalkoinen sisäyksikkö istuu yhtä lailla niin kotiin kuin toimistoon. Hiljaista ja huomaamatonta sisäyksikköä ohjaat helppokäyttöisellä kaukosäätimellä. Bora on nimenomaan viilennykseen suunniteltu malli, jonka kehittynyt invertteritekniikka mahdollistaa hyvän energiatehokkuuden ja hiljaisen käyntiäänen.

GREE Bora -huoneilmanjäähdytin

Eli, tuo ylempi nyt ainakin kannattaa ja se on tulossa ensi kesäksi. Otaksuttavasti myös tuo ilmalämpöpumppu voisi olla hyödyllinen kesällä, talvellahan sitä ei tulisi päällä pidettyä. Onko kokemuksia / mielipiteitä tuosta mallista?

Eikös se olisi parempi vetää maaviileällä kun kerran tulee lämpökaivo ja käyttää vain puhallinkonvektoreita huone kohtasesti kun että ilppejä rupee asentelee vielä päälle. Asiastahan mitään en tiedä sen enempää mutta tuntu vaan omaan korvaan hassulta lähteä vielä kylmäaineilla sählää erikseen kun on sitä viileää vettä mikä vain kiertää siellä sisäyksikön sisällä.

 

[Serbetli]

Eikös se olisi parempi vetää maaviileällä kun kerran tulee lämpökaivo ja käyttää vain puhallinkonvektoreita huone kohtasesti kun että ilppejä rupee asentelee vielä päälle. Asiastahan mitään en tiedä sen enempää mutta tuntu vaan omaan korvaan hassulta lähteä vielä kylmäaineilla sählää erikseen kun on sitä viileää vettä mikä vain kiertää siellä sisäyksikön sisällä.

Vaikka mieltä lämmittää, että ILP asennetaan mukavuuden eikä pennin venytyksen takia, olen silti 100% samaa mieltä lainatun viestin kirjoittajan kanssa. Tähän liittyy se varaus, että en tiedä, ovatko puhallinkonvektorit ominaisuuksiltaan riittäviä viilennykseen (Viilennysteho, hiljaisuus).

 

[Euroshopperi 2]

Tämän hetken tiedot:
- Lämmitettävät kuutiot; 2900
- Kerrokset: 1
- Lämmitysmuoto: Öljy
- Kulutus: 14 000
- Tehontarve (KW): 33
- Käyttöveden mitoitus (hlö / ltr / vrk ): 25

Pyydetty tarjouksia ja päädyimme maalämpöön, lyhyesti seuraavia speksejä:

- JÄMÄ STAR 30 Kiinteistömaalämpöpumppu 1kpl
- Jäspi VST 20 Käyttöveden vaihtoventtiili 1kpl
- Jäspi Buffer 500 puskurivaraaja 1kpl
- Jäspu vastus 10kW lisä/varalämmitysvastus, asennus lämmityspuskurivaraajaan 2kpl
- Jäspi Buffer 750 puskurivaraaja käyttövedelle 2kpl
- Jäspi Vastus 10kW lisä/varalämmitysvastus, asennus käyttöveden puskurivaraajaan 2kpl
- Jäspi KVV PAK 300 kW käyttövesivaihdinpaketti (tehdasvalmiste, ainoastaan liitos järjestelmään tarvitaan) 1kpl
- Jäspi AXC Lisäkortti 1kpl
- Jäspi AR 1 apurele 4kpl
- Lämpökaivo 250M/45MM Kollektori 3kpl
Energiakaivoporaus, sisältää 3m suojaputkea jonka jälkeen 65€/m
- XL PURKUTYÖ 1kpl
Öljykattila sekä poltin ja piipun purku, jätteiden kierrätys
- ÖLJYSÄILIÖN PURKUTYÖ
Maanalaisen öljysäiliön poistaminen, sisältää maatyöt ja jätteiden poisviennin sekä käytöstäpoistoraportin

Hinta olisi 67 198,71€, mikä on Alv:n jälkeen 83 326,40€
Hintaan sisältyy luonnollisesti 5 vuoden huoltosopimus, kohteen valvonta, vuosihuollot, hälytysten ohjaus huoltohenkilölle, takuita tuotteille jne.

Arvio koko lystistä noin 87 000€ (sisältäen mahdolliset sähköliittymän korotusmaksut, Sim-kortin hankkimisen etävalvontaa varten, suunnittelu ja lupakäsittelyn kulut jne)

Edit: Hankkeelle on haettu ARA:n kautta energia-avustusta, jonka suuruus kustannuksista on yhteensä noin puolet €, mikäli avustus saadaan. Rahoitus saataneen, mikäli valtion v 2022 budjetoimaa määrärahaa on ARA:lla käytössä hakemuksemme käsittelyhetkellä.

Muutostyö alkaa 16.5.2022 kestäen noin 3 viikkoa

Bonus / mahdollisuus:

Asuntokohtainen huoneilmajäähdytin (GREE Bora) asukkaan omakustanteisesti maksamana

Hinnoittelu seuraavasti:

• tilaajia 1-3kpl 1 400 €,
• tilaajia 4-7kpl 1 300 €ja
• tilaajia 7-10kpl 1 200 €

Hinta sisältää pumpun perus asennuksen, tarvikkeineen ja asennustöineen.

Perusasennus pitää sisällään yhden puuläpiviennin, 5m kylmä ja sähkövetoja. Ylittävältä osalta veloitetaan seuraavasti:

• sähkö10 €/m
• kylmä 30 €/m
• Puuläpivienti 40 €
• Kiviläpivienti 150 €

Asennuksessa on työnosuus noin 40 % joka on kotitalousvähennyskelpoista, mikäli asukas on oikeutettu saamaan ko. vähennystä. Verottaja tekee loppukädessä päätöksen.

Kotitalousvähennyksen osuus riippuu tilatusta pumppumäärästä ja mahdollisista lisätöistä jotka lueteltuna yllä.

Laitetieto

GREE Bora (malli Bora 35-A/W). Laite soveltuu sekä kotien että toimistojen viilentämiseen. Laitteiston tyylikäs puhtaanvalkoinen sisäyksikkö istuu yhtä lailla niin kotiin kuin toimistoon. Hiljaista ja huomaamatonta sisäyksikköä ohjaat helppokäyttöisellä kaukosäätimellä. Bora on nimenomaan viilennykseen suunniteltu malli, jonka kehittynyt invertteritekniikka mahdollistaa hyvän energiatehokkuuden ja hiljaisen käyntiäänen.

GREE Bora -huoneilmanjäähdytin

Eli, tuo ylempi nyt ainakin kannattaa ja se on tulossa ensi kesäksi. Otaksuttavasti myös tuo ilmalämpöpumppu voisi olla hyödyllinen kesällä, talvellahan sitä ei tulisi päällä pidettyä. Onko kokemuksia / mielipiteitä tuosta mallista?

Aika vähäiseltä vaikuttaa metrit kaivoissa. Muistelisin, että 100 kWh/m on otettavissa vuodessa ulos porareiästä. 50 m lisää jokaiseen kaivoon tekisi jo jotain. Mulla tulee tuo luku 105 kWh/m vuodessa ja muistaakseni nyrkkisääntönä olisi 100 kWh/ m vuodessa ja 30 W/m tehohuippuna, eli koneen koko. Isommissa kohteissa esim Rototec voi mitata myös ensin kallioperän tehoa ja sen perusteella työnnetään metrit. Tehokkuus voi vaihdella esim +- 40% ja vaikuttaa jo merkittävästi. Mulla siis 35000 kW/ vuosi laskettuna tekee 106 kWh/m vuodessa ja kaivon tule menee kovilla pakkasilla 0-asteeseen.

 

[haller]

Tämän hetken tiedot:
- Lämmitettävät kuutiot; 2900
- Kerrokset: 1
- Lämmitysmuoto: Öljy
- Kulutus: 14 000
- Tehontarve (KW): 33
- Käyttöveden mitoitus (hlö / ltr / vrk ): 25

Pyydetty tarjouksia ja päädyimme maalämpöön, lyhyesti seuraavia speksejä:

Ihan mielenkiinnosta, millaisen prosessin jälkeen päädyitte maalämpöön? Mitä vaihtoehtoja oli mietinnässä ja mitkä niiden heikkoudet / vahvuudet olivat? Miten tällaisissa hankkeissa varaudutaan mahdollisesti pysyvästi muuttuvaan sähkön hintaan? Tuossa on kuitenkin 30 kW pumppua ja 40 kW vastuksia, eli huippupakkasilla ja -hinnoilla se nappaa ihan kohtuullisen summan päivässä.

Itsestä joku tällainen vaikuttaa varsin fiksulta toteutukselta (kohteessa vanha kulutus 40000 litraa öljyä / vuosi ja se oli korvattu ~70 tonnilla pellettiä):

 

[Farendlöse]

Ihan mielenkiinnosta, millaisen prosessin jälkeen päädyitte maalämpöön? Mitä vaihtoehtoja oli mietinnässä ja mitkä niiden heikkoudet / vahvuudet olivat? Miten tällaisissa hankkeissa varaudutaan mahdollisesti pysyvästi muuttuvaan sähkön hintaan? Tuossa on kuitenkin 30 kW pumppua ja 40 kW vastuksia, eli huippupakkasilla ja -hinnoilla se nappaa ihan kohtuullisen summan päivässä.

Itsestä joku tällainen vaikuttaa varsin fiksulta toteutukselta (kohteessa vanha kulutus 40000 litraa öljyä / vuosi ja se oli korvattu ~70 tonnilla pellettiä):

Pellettijärjestelmät on niin epävarmoja toiminnaltaan, etten siihen lähtisi (löytyy hallilta pellettikattila ja 30m³ verran siiloja, virheilmoituksia tulee useampi viikossa). Jo kokematon autonkuljettaja voi tehdä järjestelmästä vikaisen, kun puhaltaa pelletin liian vauhdilla siiloihin, niin se muuttuukin puruksi. Enemmän tulee käytettyä "varajärjestelmää", joka on öljykattila. Suunnitteilla korvata pellettikattila Vilp tai maalämpö vehkeillä ja jättää öljy varalle, kun pakkaset painuu sinne -25°C tai kylmemmälle.

Ei nuo siilotkaan mitään ilmaisia ole, puhumattakaan kuljetusjärjestelmän ja kattilan vaatimasta tilasta. En lähtisi öljyä korvaamaan pelletillä omien kokemusteni pohjalta.

 

[Taneli-]

Eikös se olisi parempi vetää maaviileällä kun kerran tulee lämpökaivo ja käyttää vain puhallinkonvektoreita huone kohtasesti kun että ilppejä rupee asentelee vielä päälle. Asiastahan mitään en tiedä sen enempää mutta tuntu vaan omaan korvaan hassulta lähteä vielä kylmäaineilla sählää erikseen kun on sitä viileää vettä mikä vain kiertää siellä sisäyksikön sisällä.

Itse olin samassa luulossa ja ehdottelin asiaa mutta tekevä taho (HMK Talotekniikka Oy) totesi että hinta olisi alkaen 2000€ lähimpään ja siitä ylöspäin jonnekin 5000€ asti kaukaisimpaan asuntoon. Toki tuossa on myös se hyvä puoli että tuo on oikeasti viilentävä (tehoa huomattavasti enempi) kuin maaviileä olisi tarjonnut.

Maaviileä olisi kyllä tehostanut maalämpöä käsittääkseni mutta ymmärrän täysin ja olen itsekin samaa mieltä että jos täytyy valita arviolta 1300€ vs vaikka 4000€ väliltä otan mieluummin tuon ilpin. Arvio kuitenkin (tarkan tiedon saa arviolta vuoden sisällä, ennenkuin täytyy alkaa makselemaan ja ARA:lta tulee vastaus) että tuo tulisi maksamaan jonkun 4000-4500€ + sen 1300€ ILP päälle vs hinta jopa tuplaantuisi itselle (perheelle) jos tahtoisi maaviileän.

Ihan mielenkiinnosta, millaisen prosessin jälkeen päädyitte maalämpöön? Mitä vaihtoehtoja oli mietinnässä ja mitkä niiden heikkoudet / vahvuudet olivat? Miten tällaisissa hankkeissa varaudutaan mahdollisesti pysyvästi muuttuvaan sähkön hintaan? Tuossa on kuitenkin 30 kW pumppua ja 40 kW vastuksia, eli huippupakkasilla ja -hinnoilla se nappaa ihan kohtuullisen summan päivässä.

Asiaa on pohdittu jo jonkun aikaa, kyseessä 80-luvun alun rivitaloja sisältävä yhtiö. Toki öljylämmitys vielä toimii mutta miten pitkään ja sen uusiminen ei olisi taas järkevää.

Käytössä on nyt vesikiertoinen lämmitysjärjestelmä joten muutos on edullinen (tai edullisempi kuin jos täytyisi hankkia vesikiertoinen patteriverkosto / lattialämmitys erikseen). Tekijä on kohtuullisen lähellä (Pirkanmaan alueella).

Kyseltiin tarjouksia Ilma-vesilämpöpumppu & Maalämpö vaihtoehdoilla ja tarjouksia tuli 6kpl mistä 2 oli Ilma-vesilämpöpumppu (~65k & 74k) 4kpl Maalämpö (tämä 83326,40€, 85, 90k, 113k ja myöhässä 92k).

Toki Ilma-vesilämpöpumppu olisi nopeasti katsoen halvempi investointi mutta siihen saisi tukea vähemmän (tai ei ehkä yhtään?) ja sen joutuisi uusimaan nopeammin. Lisäksi nousi ilmoille huolta siitä miten paljon sellainen systeemi pitäisi ääntä (haittaisi asukkaita ja naapureita).

Teoriassa lämpökaivo on "ikuinen" (tiedän, tämä planeetta ei ole ikuinen joten ei se kaivokaan ole) vuosittain jos investoi jonkun 100€ sen pitäisi riittää mahdollisesti hajoaviin osiin ja kun se pumppu hajoaa joskus 20-30 vuoden päästä rahaa pitäisi olla tarpeeksi säästössä noista vuosittaisista "korjausinvestoinneista" tarpeeksi. Toki jos haluaa niin voi jatkaa 5v jälkeen tuota huoltosopimusta missä hinta olisi tällä hetkellä 400€/vuosi.

Lähellä ollut tarjous olisi sisältänyt 4kpl 210m kaivoja mutta siinä erittelyä ei oltu tehty läheskään yhtä tarkasti ei mitään vuosihuoltoja tms.

Esittelijä antoi ymmärtää että tuonne -27/28C pakkasiin saakka tuo riittäisi, saa sitten nähdä miten oikeasti käy. Työn tekevät 100% suomalaiset henkilöt (ei alityötä random puolasta tai virosta oleville firmoille jotka voivat hoitaa työnsä miten sattuu).

Syvyydestä en itse osaa sanoa sen tarkemmin mutta mitä olen lukenut niin:
"
Tärkeää on että lämpökaivo on mitoitettu oikeassa suhteessa lämpöpumpun kanssa. 1kw = 20metriä porattua kaivoa, esim. 10kw lämpöpumppu = 200 metrinen lämpökaivo. Myös pehmeän maanosuus/veden korkeus vaikuttavat lämpökaivon kokonais syvyyteen.
"

Tuosta tulisi siis nopeasti laskien (3x 250m = 750 / 20 = ) 37,5kw

Arviota on heitetty että jos nyt vuodessa kuluu noin 14 000€ öljyyn (jos hinta on 1€/litra) sähköä kuluisi arviolta 2000€ arvosta maalämmön kanssa (lämmitykseen) jolloin toteutunut ero olisi 10-12k€/vuosi säästöä. Myös tuon näkee sitten tarkemmin pitääkö paikkaansa vai ei.

Nyt toteutuneita arvoja on ollut lämmitysöljyä 12044,98€ vuonna 2021 ja sähköä 992,51€ (mikä ei liity lämmitykseen). Tosin talvi oli kohtuullisen leuto.

 

[Euroshopperi 2]

Tässä on oikein hyvä kuvaus isommasta maalämpöprojektista. Matalalämpöpatterit on kyllä erinomainen askel siirtymisessä. Kallioperäkin tutkittiin. Ja monelle muullekin sopii lukea läpi.
Tämä on vuodelta 20-5 peräisin olevaa knowhouta ja asioilla on tapana hieman kehittyä matkan varrella. Muutaman metrin tinkaaminen kaivon metreistä tuntuu koko projektiin nähden aika huonolta idealta, jos liikutaan lähellä toiminkyvyn rajaa ja vähänkin epäilyttää. Tässäkin kävi hyvin, kun olikin loistavaa kallioperää ja tehonottoon on vielä 10 v kuluttuakin hyvä pohja.
14 000 L öljyä saadaan poltettua n 112 000 kWh energiaa. Tuosta saadaan 100 kWh/ m vuodessa kaivoille mittaa 1 120 m. Jos tuo 750 m muutetaan ottotehoksi, niin se tekee n 150 kWh/m lukemaa. Meillä saadaan 35 000 kWh vuotuisella imuroinnilla kaivot pyörimään aina plussan puolella tulolle, kun arviolta vähintään 300 m on aktiivista kaivoa. Saattaisi kannattaa tehdä mittauskin taloprojektissa, kun on helpompaa korjata jo etukäteen mahdollisia ongelmia. Huono kallioperä on pahin skenaario liian tarkoissa metrimäärissä, joilla se tarjous yleensä menee helpoiten läpi.

https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/108157/Energiakaivojen%20mitoitukseen%20liittyvat%20tekijat.pdf?sequence=1

Siitä huolimatta, onnea ja menestystä viisaalle valinnalle maalämpöprojektiin. Olishan tuollainen pelletti vähän kuin tarjoaisi hevosvankkuria auton tilalle vaihtoehtona. 4 pyörää yhdistävänä tekijänä.

 

[haller]

Pellettijärjestelmät on niin epävarmoja toiminnaltaan, etten siihen lähtisi (löytyy hallilta pellettikattila ja 30m³ verran siiloja, virheilmoituksia tulee useampi viikossa). Jo kokematon autonkuljettaja voi tehdä järjestelmästä vikaisen, kun puhaltaa pelletin liian vauhdilla siiloihin, niin se muuttuukin puruksi. Enemmän tulee käytettyä "varajärjestelmää", joka on öljykattila. Suunnitteilla korvata pellettikattila Vilp tai maalämpö vehkeillä ja jättää öljy varalle, kun pakkaset painuu sinne -25°C tai kylmemmälle.

Ei nuo siilotkaan mitään ilmaisia ole, puhumattakaan kuljetusjärjestelmän ja kattilan vaatimasta tilasta. En lähtisi öljyä korvaamaan pelletillä omien kokemusteni pohjalta.

Pelletti vaatinee taloyhtiöissä aina lämpöyrittäjän joka huolehtii huolloista ja asiallisen polttoaineen hankkimisesta. Kategorisesti pelletin leimaaminen epäluotettavaksi on uskaliasta. Parilla kaverilla on pellettilämmityksiä (kokoluokka 100-300 kW) ja ovat olleet tyytyväisiä. Osa laitteista toimii ja osa ei; osa pelletistä on hyvää ja osa ei.. Omassa hakekattilassa (150 kW) voisi tietty polttaa myös pellettiä, mutta eihän siinä ole mieltä kun puolet halvempi hakekin palaa. Hakekattissa polttoaineesta johtuvat hälyytykset (1-2 kpl / vuodessa) jäisivät tasalaatuisemmalla pelletillä tietty pois.

Mut siis lähinnä pohdin että miksi tällaisia palveluita tarjoavia lämpöyrittäjiä ei pahemmin taida olla. Pelletin hinta tietty seuraa aika tarkasti öljyä ja hyvin toimiva lämpöpumppu on ainakin historiallisilla ~10 senttiä / kWh sähkökuluilla pellettiä halvempi lämmitysmuoto. Kaikkialle lämpöpumppuja ei kuitenkaan saa asennettua ja lisäksi vanhojen rakennusten vaatimat korkeammat menoveden lämpötilat voivat tulla pumpuilla ongelmaksi.

 

[jm82]

Tuolta ei saanut tietoa hinnoista varsinkin 40mm ja 45mm hintaero kiinnostaisi tietää, kuten putkijärjestelmän hintakin.



Mitä tarkoitat "alimmilla lämmitysveden pyynneillä"? Jos sitä, että tarvitaan vähän lämmintä vettä, miksi se kaivo silloin koville joutuu? Kysyn siis ihan tässä tietämättömyyttäni.



Haetko tässä sitä, että kaivolle menevän ja sieltä palaavan veden lämpötilaero jäisi selkeästi alle 6 asteen?



-Hakasulkujen [ ] lisäykset minun tekemiä, helpottamaan ymmärtämistäni, korjaa jos meni väärin? Ei niin helppoa asiaa ymmärtää , mutta olleellista hyötysuhteen kannalta.

Mitenkäs tilanne muuttuu, jos sieltäkaivolta saa (syvyyttä lisäämällä) -1 asteista vettä ja patterille menee 55 asteista vettä maalämpöpumpulta (=mlp)?



Mitä tarkoitat tuolla kiertopumpun pienemmällä teholla?

Erona noilla GEODUO M32 ja Turbo 40- 45mm, putkilla on tuo GEODUO M32 :n soikea muoto ja se ovat kytkettynä
toisiinsa välttääkseen termolämpöshokkia (<-lienee vain markkinointi kikka?, nehän on aikalailla samalla kosketuksilla toisiinsa kuin Turbo-putkien hipaisu toisiinsa).

Turbossa taas on se rihla sen sisällä joka lisännee sen virtausta, jos se on spiraalina se silloin aivan varmasti sitä parantaa laittaessa veden pyörivään liikkeeseen. Jos joku ei usko tee testi " pullosta joulusauna olutta ottaessasi pyöräytä se neste pullon sisällä pyörivään liikkeeseen" ja anna mennä, tyhjenee kivasti

Kysymys kuuluu kumpi on hinta-laatusuhtessa se parempi valinta?

Tuossa toisessa talossa Nibe 10kW, patterilämmitys, 201m kaivo (201m aktiivisyvyys). Kaivo on muovirech 40mm perus putkella. Mielestäni tuo tavallinen on ihan hyvä.

"Alempi lämmitysveden ja käyttöveden pyynti" = Parempi hyötyduhde ja vaatii syvemmän kaivon tai muuten kaivo rasittuu enemmän. Täällä esim 500l puskirivaraajassa käyttöveden esilämmityskierukka, eli käyttövesi ei lopu niin helposti. Tuo puskurivaraaja oli sopivasti jo ennestään talossa.

Kaivon kämpötilaero voisi olla 3 astetta vain, jos vain liuospumpun teho riittää siihen.

Syvälle kaivolle tosiaan löytyy 45mm putki, joka pitäisi kooltaan riittävän pieni. Eli pitäisi sopia kaivoon samoin kuin 40mm.


Tuo kaivo on ollut "pirun hyvä". Eli saattaa olla veden virtausta. Vaikka on 11m savea. 21m teräsputkea.

Joskus oon ottanut nuo ylös:
"Kaivon tulolämpö vaihtelee ilmojen mukaan +6 -> +2 C. Ja paluu vastaavasti +2 -> -2 C."

Niben "vaatimus" laskelma oli 134 metrin kaivo ja 8kW pumppu (vuosi 2014). Nyt siis 201 aktiivimetriä. Extraa jopa 67 metriä.

Siinä Niben laskema 134 aktiivimerin kaivosta. Keruuneste -1.3 astetatta. Lämpötilaero 3 astetta.


Tuli siis aika summissa valittua, että maksimit 40mm putkelle, eli 200 metriä kaivoa. Koska hinta oli 26€ metri, niin ei hinta ollut kovin paha. Ja täyden kotitalousvähennyksen sai.

Invertteri vehje saattaa vaatia vähän syvemmän kaivon? Lisäksi tuo kaivo on luultavasti pitkäikäinen, niin turha siinä oli säästellä.

 

[jad]

Tämän hetken tiedot:
- Lämmitettävät kuutiot; 2900
- Kerrokset: 1
- Lämmitysmuoto: Öljy
- Kulutus: 14 000
- Tehontarve (KW): 33
- Käyttöveden mitoitus (hlö / ltr / vrk ): 25

Esittelijä antoi ymmärtää että tuonne -27/28C pakkasiin saakka tuo riittäisi, saa sitten nähdä miten oikeasti käy. Työn tekevät 100% suomalaiset henkilöt (ei alityötä random puolasta tai virosta oleville firmoille jotka voivat hoitaa työnsä miten sattuu).

Kuutioiden ja öljynkulutuksen perusteella väittäisin, että on ihan nohevasti alimitoitettu lämmitysjärjestelmä ja tuosta tulee pikemminkin maalämpöavusteinen sähkölämmitys.

Jos nyt on käytössä öljylämmitys, niin mikä mahtaa nykyisen öljykattilan teho olla ?

Edit:
Vertailun vuoksi 2009 asennettu MLP, taloyhtiön silloinen hallitus tuijotti vain tarjouksen alinta riviä ja suorastaan kusetti asukkaita.
Sijainti: Pirkanmaa
Asuinneliöitä: 1600m², neljässä erillisrivitalossa
Rakennettu: 1979/80
Öljynkulutus: 20 m³ - 25 m³
Vanha öljykattila: 180 kW

MLP: 43 kW
Lisäsähkö: 36 kW
Kaivoa: 1080m (6 x 180m)

Toteutuma:
Kun lämpötila laskee nollaan, käy MLP katkeamatta 24/7 ja tarvitaan jo lisäsähköä. -18 asteessa kaikki lisäsähköreservikin on jo käytössä ja lämmitysteho loppuu kesken. 2021 Lämmityssähköä kului 73 000 kWh MLP ja 33 000 kWh Lisäsähköä. Pisin yhtäjaksoinen käyntiaika lämpöpumpulla vähän vajaa 26 vrk. Reippaassa kymmenessä vuodessa kompura alkaa olemaan loppuun käytetty ja lämpökaivot jäähtyneet useamman asteen.

Todellinen MLP tehontarve olisi noin 85 kWh ja sille 3 x 325 m lämpökaivoa olemassaolevien lisäksi.

Ja siis ei se maasta saatava energia ole ikuista, vuosien mittaan kallioperä pikkuhiljaa kylmenee kaivojen ympäriltä. Ellei kaivoissa sitten ole erityisen hyvä pohjaveden virtaama joka tasaa lämpötilat suuremmalta alueelta.

 

[Taneli-]

Kuutioiden ja öljynkulutuksen perusteella väittäisin, että on ihan nohevasti alimitoitettu lämmitysjärjestelmä ja tuosta tulee pikemminkin maalämpöavusteinen sähkölämmitys.

Jos nyt on käytössä öljylämmitys, niin mikä mahtaa nykyisen öljykattilan teho olla ?

En osaa varmasti sanoa mutta 2012 on tehty kuntoarvio raporttia missä on todettu seuraavaa:
Rakennuksen energiakulutus:
Lämmitysenergian kulutus: 119218 kWh/vuosi
Kiinteistösähkön kulutus: 6880 kWh / vuosi
Jäähdytysenergian kulutus: 0 kWh / vuosi
Yhteensä: 126098 kWh / vuosi
Rakennuksen bruttoala 860 brm2
Rakennuksen energiatehokkuusluku: 147 kWh/brm2/vuosi

Lämmitysenergia öljy: kulutus 128568 yksikkö kWh vuosi: 2012

Eli jos tuosta saa laskettua.

Vuosi 2021 toteutunut lämmitysöljyn kulutus oli: 12044,98€, tiedä sitten paljonko se on litroina... Asuinpinta-alaa on yhteensä 840m2 + varmaan jotain pyörävarastoa, pannuhuonetta, autonrengas ja puutarhakalusteiden varastoja missä lämpö tuskin kovin korkealla on.

 

[tietokonerikki]

En osaa varmasti sanoa mutta 2012 on tehty kuntoarvio raporttia missä on todettu seuraavaa:
Rakennuksen energiakulutus:
Lämmitysenergian kulutus: 119218 kWh/vuosi
Kiinteistösähkön kulutus: 6880 kWh / vuosi
Jäähdytysenergian kulutus: 0 kWh / vuosi
Yhteensä: 126098 kWh / vuosi
Rakennuksen bruttoala 860 brm2
Rakennuksen energiatehokkuusluku: 147 kWh/brm2/vuosi

Lämmitysenergia öljy: kulutus 128568 yksikkö kWh vuosi: 2012

Eli jos tuosta saa laskettua.

Vuosi 2021 toteutunut lämmitysöljyn kulutus oli: 12044,98€, tiedä sitten paljonko se on litroina... Asuinpinta-alaa on yhteensä 840m2 + varmaan jotain pyörävarastoa, pannuhuonetta, autonrengas ja puutarhakalusteiden varastoja missä lämpö tuskin kovin korkealla on.

Katsoin maalämpöfoorumilta löytyvällä laskenta ohjelmalla, että 14000 öljyä vastaa n. 121600kWh ja tarvittava lämmitysteho olisi 39,4kW ja kaivoiksi riittäisi Tamperella vähän alle 600m. Jos tota oikein osasin käyttää ja siinäkin korostetaan sitä vain suuntaa antavaksi. Joten suurella varauksella , ilman mitään vastuuta, täältäkin päin.

Edit: Varsinkin tota kaivon matalaa? syvyyttä epäilen omaksi väärintulkinnaksi/ osaamattomuudekseni.
lisäksi oli, että jos porataan kaksi kaivoa metrejä pitää olla 2x379m

 

[tietokonerikki]

Kuutioiden ja öljynkulutuksen perusteella väittäisin, että on ihan nohevasti alimitoitettu lämmitysjärjestelmä ja tuosta tulee pikemminkin maalämpöavusteinen sähkölämmitys.

Jos nyt on käytössä öljylämmitys, niin mikä mahtaa nykyisen öljykattilan teho olla ?

Edit:
Vertailun vuoksi 2009 asennettu MLP, taloyhtiön silloinen hallitus tuijotti vain tarjouksen alinta riviä ja suorastaan kusetti asukkaita.
Sijainti: Pirkanmaa
Asuinneliöitä: 1600m², neljässä erillisrivitalossa
Rakennettu: 1979/80
Öljynkulutus: 20 m³ - 25 m³
Vanha öljykattila: 180 kW

MLP: 43 kW
Lisäsähkö: 36 kW
Kaivoa: 1080m (6 x 180m)

Toteutuma:
Kun lämpötila laskee nollaan, käy MLP katkeamatta 24/7 ja tarvitaan jo lisäsähköä. -18 asteessa kaikki lisäsähköreservikin on jo käytössä ja lämmitysteho loppuu kesken. 2021 Lämmityssähköä kului 73 000 kWh MLP ja 33 000 kWh Lisäsähköä. Pisin yhtäjaksoinen käyntiaika lämpöpumpulla vähän vajaa 26 vrk. Reippaassa kymmenessä vuodessa kompura alkaa olemaan loppuun käytetty ja lämpökaivot jäähtyneet useamman asteen.

Todellinen MLP tehontarve olisi noin 85 kWh ja sille 3 x 325 m lämpökaivoa olemassaolevien lisäksi.

Ja siis ei se maasta saatava energia ole ikuista, vuosien mittaan kallioperä pikkuhiljaa kylmenee kaivojen ympäriltä. Ellei kaivoissa sitten ole erityisen hyvä pohjaveden virtaama joka tasaa lämpötilat suuremmalta alueelta.

Toi kaivojen kylmeneminen kiinnostaa, onko sulla jotain käytännön esimerkkiä asiasta?

 

[Taneli-]

Katsoin maalämpöfoorumilta löytyvällä laskenta ohjelmalla, että 14000 öljyä vastaa n. 121600kWh ja tarvittava lämmitysteho olisi 39,4kW ja kaivoiksi riittäisi Tamperella vähän alle 600m. Jos tota oikein osasin käyttää ja siinäkin korostetaan sitä vain suuntaa antavaksi. Joten suurella varauksella , ilman mitään vastuuta, täältäkin päin.

Edit: Varsinkin tota kaivon matalaa? syvyyttä epäilen omaksi väärintulkinnaksi/ osaamattomuudekseni.

Tuossa lienee se että ennenkuin maaperää tutkii / mitään poraa ei välttämättä voi varmasti sanoa mitä sieltä tulee vastaan ja millä syvyydellä. Eli jos pahimmillaan sanotaan nyt että porataan kuten meillä tullaan kait poraamaan se 3x 250m lämpökaivoja ja se onkin pelkkää soraa eikä kalliota löydy vs vastaan tulee kalliota mutta onko se moreenia, graniittia, jotain liusketta, hiekkakiveä vai onko siellä esim. pohjavesiä paljonkin.

Otetaan tästä copy/pastea aiheesta:
"
6.3.1 Kallioperä
Suomen kallioperässä graniittiset kivilajit ovat yleisin kivilajiryhmä. Suomen kallio-
perän kokonaispinta-alasta 52,5 % on graniittisia kivilajeja.

Taulukosta 3 nähdään, että kvartsipitoisella kalliolla on selkeästi paras lämmönjohto-
kyky verrattuna muihin kivilajeihin.
TAULUKKO 3. Kallio- ja maaperässä olevien aineiden lämmönjohtavuuksia /18,
s.14, muokattu/
Kallio- tai maalaji Lämmönjohtavuus
(W/mK)
Savi (kuiva) 0,4-0,9
Savi (märkä) 0,9-2,2
Hiekka (kuiva) 0,4
Hiekka (märkä) 1,4
Gneissi 1,9- 4,0
Graniitti 2,1- 4,1
Kvartsi 3,6- 6,6
Vesi 0,6
Jää 2,2
Kallioperän rikkonaisuudella on suuri vaikutus energiakaivosta saatavaan energiamää-
rään. Mikäli kallio on rikkonaista ja sen raoissa liikkuu paljon vettä, voidaan saada
enemmän energiaa, kuin "ehjästä" kalliosta veden lämmönjohtavuuden ansiosta. Rik-
konaiseen kallioon poraamisessa on kuitenkin riskinä porakaivon sortuminen, joka
aiheuttaa lisäkustannuksia
"

Otettu tästä teoksesta: https://www.theseus.fi/bitstream/ha...iakaivojen mitoitukseen liittyvat tekijat.pdf

 

[tietokonerikki]

Tuossa lienee se että ennenkuin maaperää tutkii / mitään poraa ei välttämättä voi varmasti sanoa mitä sieltä tulee vastaan ja millä syvyydellä. Eli jos pahimmillaan sanotaan nyt että porataan kuten meillä tullaan kait poraamaan se 3x 250m lämpökaivoja ja se onkin pelkkää soraa eikä kalliota löydy vs vastaan tulee kalliota mutta onko se moreenia, graniittia, jotain liusketta, hiekkakiveä vai onko siellä esim. pohjavesiä paljonkin.

Otetaan tästä copy/pastea aiheesta:
"
6.3.1 Kallioperä
Suomen kallioperässä graniittiset kivilajit ovat yleisin kivilajiryhmä. Suomen kallio-
perän kokonaispinta-alasta 52,5 % on graniittisia kivilajeja.

Taulukosta 3 nähdään, että kvartsipitoisella kalliolla on selkeästi paras lämmönjohto-
kyky verrattuna muihin kivilajeihin.
TAULUKKO 3. Kallio- ja maaperässä olevien aineiden lämmönjohtavuuksia /18,
s.14, muokattu/
Kallio- tai maalaji Lämmönjohtavuus
(W/mK)
Savi (kuiva) 0,4-0,9
Savi (märkä) 0,9-2,2
Hiekka (kuiva) 0,4
Hiekka (märkä) 1,4
Gneissi 1,9- 4,0
Graniitti 2,1- 4,1
Kvartsi 3,6- 6,6
Vesi 0,6
Jää 2,2
Kallioperän rikkonaisuudella on suuri vaikutus energiakaivosta saatavaan energiamää-
rään. Mikäli kallio on rikkonaista ja sen raoissa liikkuu paljon vettä, voidaan saada
enemmän energiaa, kuin "ehjästä" kalliosta veden lämmönjohtavuuden ansiosta. Rik-
konaiseen kallioon poraamisessa on kuitenkin riskinä porakaivon sortuminen, joka
aiheuttaa lisäkustannuksia
"

Otettu tästä teoksesta: https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/108157/Energiakaivojen mitoitukseen liittyvat tekijat.pdf

Joo eihän sitä tiedä ennenkuin kairataan tai porataan. Rakennuksien pohjatutkimuksista joskus näkee että siellä yhdessä reiässä voi kallio alkaa 1m syvyydestä ja 5m päässä siitä kairauksissa onkin 30m savea. Kokeneet porarit osaavat kyllä aika hyvin tunnistaa meteriaalien vaihtetut. Vettäkin noista kuulemma joskus tulee paljon, onneksi aika harvinaista.

Tosta kaivon lämmönluovutuskyvyn tippumisesta en ole oikein kunnolla tietoa löytänyt. Uskon kyllä ilmiöön, sen näkee keväällä siitä, että alueet joissa on maalämpön keruuputkia (n. 1m syvyydessä) sulaa keväällä myöhemmin.
Sillä maakylmän käytöllä kesäisin voi sitten kaivoaa osin ennallistaa (kaivosta johtuu lämpöä kylmempään maahan).
Mitää tietoa ei ole tuonkaan vaikutuksesta, mutta ilmiöön uskon johonkin syvyyteen asti kaivossa.

 

[jad]

En osaa varmasti sanoa mutta 2012 on tehty kuntoarvio raporttia missä on todettu seuraavaa:
Rakennuksen energiakulutus:
Lämmitysenergian kulutus: 119218 kWh/vuosi
Kiinteistösähkön kulutus: 6880 kWh / vuosi
Jäähdytysenergian kulutus: 0 kWh / vuosi
Yhteensä: 126098 kWh / vuosi
Rakennuksen bruttoala 860 brm2
Rakennuksen energiatehokkuusluku: 147 kWh/brm2/vuosi

Lämmitysenergia öljy: kulutus 128568 yksikkö kWh vuosi: 2012

Eli jos tuosta saa laskettua.

Vuosi 2021 toteutunut lämmitysöljyn kulutus oli: 12044,98€, tiedä sitten paljonko se on litroina... Asuinpinta-alaa on yhteensä 840m2 + varmaan jotain pyörävarastoa, pannuhuonetta, autonrengas ja puutarhakalusteiden varastoja missä lämpö tuskin kovin korkealla on.

Meillä Energiatodistuksen laskelmissa hieman reilu tuplasti lämmitysenergian kulutusta. Ei tuo teidän systeemi nyt niin rajusti alimitoitettu liene, miltä se ensivilkaisulla näytti, mutta edelleen olen sitä mieltä, että tulette käyttämään lisäsähköä huomattavasti enemmän mitä kauppias antaa ymmärtää ja lopputulos tulee olemaan pienoinen pettymys.
Toki nykyiseen nähden tulette säästämään varsin mukavan pinon euroja jokatapauksessa.

Taisitte tehdä saman virheen kuin meidänkin yhtiössä aikanaan, eli lähdeitte pyytelemään tarjouksia eri firmoilta ja toimititte vain asiaankuuluvat kulutustiedot tarjouksen tekijöille. Varsinkin kun olette hakemassa ARA avustustakin (suunnittelukuluista 100% avustus), niin olisi kannattanut teettää suunnitelma ja mitoitus riippumattomalla tekijällä ja sen jälkeen pyydellä tarjouksia samalla speksillä kaikilta. Näin tarjouksetkin olisi olleet helpommin vertailtavissa.

Minkälaisia pumpputehoja nuo kalliimmat tarjoukset sisälsivät ?

Aikanaan meillä oli vain kaksi tarjousta, joista vain toinen edes esiteltiin yhtiökokouksessa, joten tilanne oli vähän ota-tai-jätä tyyppinen. Valittu tarjous oli tämä 43kW pumpulla ja kokonaishinta 110k€, pimentoon jätetty toinen tarjous olisi olut 2 x 32kW pumpulla ja hinnaltaan noin 10k€ kalliimpi... Sanomattakin selvää, että tuli kalliiksi tuo kymppitonnin säästö. Lisäksi olemme sittemmin teettäneet saneeraussuunnitelman, kunnollisine mitoituksineen, (kustannus 3k€) Tämä sama kun olisi tehty jo vuonna 2009, niin olisi tullut kerralla hyvä.

 

[tietokonerikki]

Meillä Energiatodistuksen laskelmissa hieman reilu tuplasti lämmitysenergian kulutusta. Ei tuo teidän systeemi nyt niin rajusti alimitoitettu liene, miltä se ensivilkaisulla näytti, mutta edelleen olen sitä mieltä, että tulette käyttämään lisäsähköä huomattavasti enemmän mitä kauppias antaa ymmärtää ja lopputulos tulee olemaan pienoinen pettymys.
Toki nykyiseen nähden tulette säästämään varsin mukavan pinon euroja jokatapauksessa.

Taisitte tehdä saman virheen kuin meidänkin yhtiössä aikanaan, eli lähdeitte pyytelemään tarjouksia eri firmoilta ja toimititte vain asiaankuuluvat kulutustiedot tarjouksen tekijöille. Varsinkin kun olette hakemassa ARA avustustakin (suunnittelukuluista 100% avustus), niin olisi kannattanut teettää suunnitelma ja mitoitus riippumattomalla tekijällä ja sen jälkeen pyydellä tarjouksia samalla speksillä kaikilta. Näin tarjouksetkin olisi olleet helpommin vertailtavissa.

Minkälaisia pumpputehoja nuo kalliimmat tarjoukset sisälsivät ?

Aikanaan meillä oli vain kaksi tarjousta, joista vain toinen edes esiteltiin yhtiökokouksessa, joten tilanne oli vähän ota-tai-jätä tyyppinen. Valittu tarjous oli tämä 43kW pumpulla ja kokonaishinta 110k€, pimentoon jätetty toinen tarjous olisi olut 2 x 32kW pumpulla ja hinnaltaan noin 10k€ kalliimpi... Sanomattakin selvää, että tuli kalliiksi tuo kymppitonnin säästö. Lisäksi olemme sittemmin teettäneet saneeraussuunnitelman, kunnollisine mitoituksineen, (kustannus 3k€) Tämä sama kun olisi tehty jo vuonna 2009, niin olisi tullut kerralla hyvä.

Onko tietoa millainen korjaushistoria teillä Mlp:ssa on ollut vuodesta 2009 tähän päivään, onko kallita osia pitänyt vaihtaa?

 

[jad]

Toi kaivojen kylmeneminen kiinnostaa, onko sulla jotain käytännön esimerkkiä asiasta?

Se maalämpöfoorumilta löytyvä excel- mitoitusohjelmakin muistaakseni piirtää jonkinlaista käyrää kallion viilentymisestä ajan funktiona. Käytännön esimerkkinä meille siis MLP asennettiin 2009 syksyllä, talvi 2009-2010 oli kylmä ja silloin lämpötilojen seuranta oli vielä manuaalista, mutta ottaen huomioon sen, että pumppu käy 24/7 kylmillä jaksoilla, pysyy lämpötilat kohtuullisen vakaina.

2009-2010 talvella kaivosta palaava vesi oli kylmimmillään n. -0,5 asteista. (tässäkin heti näkee alimitoituksen, kaivot pitäisi mitottaa siten, että vielä 20 vuoden kuluttuakin oltaisiin vähintäänkin plussalla)
Tarkempi seuranta viime vuosina on osoittanut, että joka vuosi uusi kylmyysennätys tehdään tammi-, helmi. tai maaliskuussa, vähän vuodesta riippuen. Kallioperähän kylmenee ensimmäisinä vuosina nopeammin, nykyisin muutokset eivät enää ole isoja, mutta selvä trendi on havaittavissa.

Vuosittain kaivolta palaavan veden keskilämpötilat, tammi, helmi, maalis. (huomioitu vain lämpötilat, jolloin pumppu ollut vähintään 45min käynnissä)
2018 -1,83 -1,83 -1,83
2019 -1,50 -1,74, -1,84
2020 -1,78 -1,84 -1,85
2021 -1,96 -1,97 -1,99
Kauas on tultu noista alkuaikojen -0,5 lämpötiloista reilussa kymmenessä vuodessa.

Tosta kaivon lämmönluovutuskyvyn tippumisesta en ole oikein kunnolla tietoa löytänyt. Uskon kyllä ilmiöön, sen näkee keväällä siitä, että alueet joissa on maalämpön keruuputkia (n. 1m syvyydessä) sulaa keväällä myöhemmin.
Sillä maakylmän käytöllä kesäisin voi sitten kaivoaa osin ennallistaa (kaivosta johtuu lämpöä kylmempään maahan).
Mitää tietoa ei ole tuonkaan vaikutuksesta, mutta ilmiöön uskon johonkin syvyyteen asti kaivossa.

Joo, aika hankalasti eksaktia dataa on löydettävissä. Joskus löysin, olisikohan ollut dippainssityö tms. Nokian pitkäniemessä sijaitsevasta laajemmasta lämpökaivokentästä, siinä oli aika kivasti sekä teoriaa, että käytännön mittaustuloksia.
Mutta perusperiaate on se, että häiriintymättömän kallion lämpötila prikanmaan tietämillä on 7,0 -7,5 astetta. Kesäisin auringon lämmittävä vaikutus ulottuu 10-15 metrin syvyyteen ja vastaavasti maan uumenista kohoava geoterminen lämpövuo on hyvin mitätön. Eli voisi yksinkertaistaen sanoa, että lämpökaivon ympäristössä kallio jäähtyy ainoastaan sivusuunnassa ja lämpenee vain sen ympäröivän 7-7,5 asteisen kalliomassan lämmittämänä.
Yksi lämpökaivo vaikuttaa n. 50 metrin säteellä kaivosta olevaan kalliomassaan. Tästä 'helposti' voikin laskea, montako miljoonaa kiloa kalliota tuollaiseen 50m x 250m lieriöön mahtuu ja siitä sitten laskemaan paljonko kyseinen kimpale jäähyy jos siitä otetaan vaikka 100 000 kWh energiaa vuodessa

Edit: Piti nyt tuokin googletella esiin, tästä lukemaan:

https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/123456789/21943/Lahti.pdf?sequence=3&isAllowed=y

 

[jad]

Onko tietoa millainen korjaushistoria teillä Mlp:ssa on ollut vuodesta 2009 tähän päivään, onko kallita osia pitänyt vaihtaa?

Ihan ongelmaton ei MLP ole ollut.
* lämpöanturi, euron osa 150€ korjaustyö
* maapiirin kiertovesipumppu ~ 500€
* kompuran lämpösuojarele ~ 500€
* salama hajoitti MLP:n ohjausyksikön ~ 1300€ (kiinteistövakuutus korvasi)
Toki kymmenelle vuodele jaettuna ei ihan mahdottomia kuluja

Lisäksi lämmönjaossa jotain moottoriventtiilin ja automaattisen ilmausventtiilin korjauksia, mutta nämä nyt olisi tullut jokatapauksessa vastaan lämmitysmuodosta riippumatta.

 

[Taneli-]

Tosta kaivon lämmönluovutuskyvyn tippumisesta en ole oikein kunnolla tietoa löytänyt. Uskon kyllä ilmiöön, sen näkee keväällä siitä, että alueet joissa on maalämpön keruuputkia (n. 1m syvyydessä) sulaa keväällä myöhemmin.
Sillä maakylmän käytöllä kesäisin voi sitten kaivoaa osin ennallistaa (kaivosta johtuu lämpöä kylmempään maahan).
Mitää tietoa ei ole tuonkaan vaikutuksesta, mutta ilmiöön uskon johonkin syvyyteen asti kaivossa.

Se perustuu ainakin pariin asiaan eli:
- 1) Jos reikiä on useita ns. lähekkäin (sanotaan että olisi kortteli asuntoja ja jokaiseen laitettaisiin maalämpö, luultavasti ei saisi lupaa mutta jos saisi niin ne ottaisivat lämpöä "toisen" alueelta pidemmän päälle
- 2) Jos käytössä olisi maaviileä tai esim. pohjavettä mikä virtaisi siellä se tasaisi lämmön vaihtelua alhaalla maan sisällä (maaviileä toisi kuumuutta kesällä sinne)
- 3) kun samasta kohdasta pidemmän päälle on otettu sitä lämpöä jatkuvasti eikä sitä ole laitettu sinne takaisin.. ..ehkä helpompi ottaa suoraa copy pastea taas:
"
LÄMMÖNSIIRTYMINEN ENENERGIAKAIVOSSA
Kun energiakaivosta otetaan lämpöä, viilenevät kaivo sekä sitä ympäröivä kallio läm-
pövirtauksen seurauksena. Aluksi kallion ja lämpökaivon välinen lämpövirtaus on
radiaalista. Mitä pidempään lämpöä kaivosta otetaan, sitä suurempi osa lämpövirrasta
on peräisin maanpinnalta. 25 käyttövuoden jälkeen noin 32 % lämpökaivoon virtaa-
vasta lämmöstä on peräisin maanpinnalta ja loput 68 % kaivoa ympäröivästä maasta ja
kalliosta.
Kaivon sisäinen lämpötila laskee ajan kuluessa, kun sieltä otetaan lämpöä. Kun läm-
mönotto kaivosta aloitetaan, laskee kaivon lämpötila ensimmäisen päivän aikana kol-
masosan stationääritilanteeseen verrattuna ja kaksi kolmasosaa kahden ensimmäisen
kuukauden aikana. Kun lämmönoton aloittamisesta on kulunut viisi vuotta, kaivon
lämpötila on lähes vakiintunut. 25 - 100 vuoden kuluttua lämmönoton aloituksesta
tapahtuu noin 5 % lasku kaivon lämpötilassa.
"

Minkälaisia pumpputehoja nuo kalliimmat tarjoukset sisälsivät ?

91740€ olisi sisältänyt:
- Lämmitysteho 44,7kw 2kpl plusmaalämpöpumppuja ja 3 x 7,5kw sähkövastukset puskurivaraajaan, 4,5KW x2 lisävastukset käyttövesivaraajille ja 3x 280m lämpökaivoja

113 483€ olisi sisältänyt (huonosti yksilöitynä):
- 10kW sähkövastus + termostaatit ja rajoitinyksilön x2, 9kW sähkövastuksen ja termostaatin ja rajoitinyksikön. Gebwell Gemini 40 lämpöpumppu + "Gebwell maalämpö" (kiva kun ei kerrota edes paljonko porattaisi tms...)

84K tarjous olisi sisältänyt:
- 840m porausta 40mm kiinteistöt (4x210m), Ollon RE 38 05 maalämpöjärjestelmä, varakäyttövastus 9kW vesivaraajaan, puskurivaraaja Borö 500l + käyttövesivaraaja Borö 750l 3x25m, sähkökattila 28kw

~90k olisi:
- Nibe F1355-43, UKV 1000 lämpöpuskurivaraaja, UKV 20-300 lämpöpuskurivaraaja, ELK 15 sähkökattila, 4kpl energiakaivoja 210m + 4kpl siirtoputkia kaivolta pumpulle 5m kaivo

(Kyllä, oikeasti, tuo oli käytännössä kaikki info mitä tarjouksessa oli... jos olisi kiinnostanut olisi itse pitänyt etsiä netistä tietoa)

Eli yksi suuri syy miksi tartuimme tuohon tarjoukseen oli myös se että siinä eriteltiin ja kerrottiin oikeasti järkevästi, tarkasti ja hyvin mitä tarjotaan ja sieltä tuli henkilö vastailemaan kysymyksiin ja kertomaan tuosta projektista (jo ennen äänestystä otammeko sen vai emmekö). Jotenkin tulee fiilis että työtä ei edes haluta jos tarjouksessa lukee "maalämpö" ilman että eritellään esim. yhtään lämpökaivoja tms mutta hinta toki mainitaan...

 

[tietokonerikki]

Ihan ongelmaton ei MLP ole ollut.
* lämpöanturi, euron osa 150€ korjaustyö
* maapiirin kiertovesipumppu ~ 500€
* kompuran lämpösuojarele ~ 500€
* salama hajoitti MLP:n ohjausyksikön ~ 1300€ (kiinteistövakuutus korvasi)
Toki kymmenelle vuodele jaettuna ei ihan mahdottomia kuluja

Lisäksi lämmönjaossa jotain moottoriventtiilin ja automaattisen ilmausventtiilin korjauksia, mutta nämä nyt olisi tullut jokatapauksessa vastaan lämmitysmuodosta riippumatta.

Nyt kun vielä kerrot noin hyvän pumpun merkin ja mallin. Pumput vielä kunnossa.

Se maalämpöfoorumilta löytyvä excel- mitoitusohjelmakin muistaakseni piirtää jonkinlaista käyrää kallion viilentymisestä ajan funktiona. Käytännön esimerkkinä meille siis MLP asennettiin 2009 syksyllä, talvi 2009-2010 oli kylmä ja silloin lämpötilojen seuranta oli vielä manuaalista, mutta ottaen huomioon sen, että pumppu käy 24/7 kylmillä jaksoilla, pysyy lämpötilat kohtuullisen vakaina.

2009-2010 talvella kaivosta palaava vesi oli kylmimmillään n. -0,5 asteista. (tässäkin heti näkee alimitoituksen, kaivot pitäisi mitottaa siten, että vielä 20 vuoden kuluttuakin oltaisiin vähintäänkin plussalla)
Tarkempi seuranta viime vuosina on osoittanut, että joka vuosi uusi kylmyysennätys tehdään tammi-, helmi. tai maaliskuussa, vähän vuodesta riippuen. Kallioperähän kylmenee ensimmäisinä vuosina nopeammin, nykyisin muutokset eivät enää ole isoja, mutta selvä trendi on havaittavissa.

Vuosittain kaivolta palaavan veden keskilämpötilat, tammi, helmi, maalis. (huomioitu vain lämpötilat, jolloin pumppu ollut vähintään 45min käynnissä)
2018 -1,83 -1,83 -1,83
2019 -1,50 -1,74, -1,84
2020 -1,78 -1,84 -1,85
2021 -1,96 -1,97 -1,99
Kauas on tultu noista alkuaikojen -0,5 lämpötiloista reilussa kymmenessä vuodessa.


Joo, aika hankalasti eksaktia dataa on löydettävissä. Joskus löysin, olisikohan ollut dippainssityö tms. Nokian pitkäniemessä sijaitsevasta laajemmasta lämpökaivokentästä, siinä oli aika kivasti sekä teoriaa, että käytännön mittaustuloksia.
Mutta perusperiaate on se, että häiriintymättömän kallion lämpötila prikanmaan tietämillä on 7,0 -7,5 astetta. Kesäisin auringon lämmittävä vaikutus ulottuu 10-15 metrin syvyyteen ja vastaavasti maan uumenista kohoava geoterminen lämpövuo on hyvin mitätön. Eli voisi yksinkertaistaen sanoa, että lämpökaivon ympäristössä kallio jäähtyy ainoastaan sivusuunnassa ja lämpenee vain sen ympäröivän 7-7,5 asteisen kalliomassan lämmittämänä.
Yksi lämpökaivo vaikuttaa n. 50 metrin säteellä kaivosta olevaan kalliomassaan. Tästä 'helposti' voikin laskea, montako miljoonaa kiloa kalliota tuollaiseen 50m x 250m lieriöön mahtuu ja siitä sitten laskemaan paljonko kyseinen kimpale jäähyy jos siitä otetaan vaikka 100 000 kWh energiaa vuodessa

Edit: Piti nyt tuokin googletella esiin, tästä lukemaan:

https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/123456789/21943/Lahti.pdf?sequence=3&isAllowed=y

Kiitos! tästä hyvästä infosta. Tuosta näkee hyvin, että kaivon lämmönluovutuskyky heikkenee. Ja lisämetrit "kauppiaiden" laskelmiin ovat enemmän kuin perusteltuja.

 

[jad]

Nyt kun vielä kerrot noin hyvän pumpun merkin ja mallin. Pumput vielä kunnossa.

IVT Greenline jotain. Taitaa nykyisin kulkea Bosch tuotemerkin alla kyseiset pumput. Kompuran leviämistä odotellessa... käyttötuntejahan tuolle on 10 vuodessa tullut 20 vuoden edestä

 

[jad]

91740€ olisi sisältänyt:
- Lämmitysteho 44,7kw 2kpl plusmaalämpöpumppuja ja 3 x 7,5kw sähkövastukset puskurivaraajaan, 4,5KW x2 lisävastukset käyttövesivaraajille ja 3x 280m lämpökaivoja

113 483€ olisi sisältänyt (huonosti yksilöitynä):
- 10kW sähkövastus + termostaatit ja rajoitinyksilön x2, 9kW sähkövastuksen ja termostaatin ja rajoitinyksikön. Gebwell Gemini 40 lämpöpumppu + "Gebwell maalämpö" (kiva kun ei kerrota edes paljonko porattaisi tms...)

84K tarjous olisi sisältänyt:
- 840m porausta 40mm kiinteistöt (4x210m), Ollon RE 38 05 maalämpöjärjestelmä, varakäyttövastus 9kW vesivaraajaan, puskurivaraaja Borö 500l + käyttövesivaraaja Borö 750l 3x25m, sähkökattila 28kw

~90k olisi:
- Nibe F1355-43, UKV 1000 lämpöpuskurivaraaja, UKV 20-300 lämpöpuskurivaraaja, ELK 15 sähkökattila, 4kpl energiakaivoja 210m + 4kpl siirtoputkia kaivolta pumpulle 5m kaivo

(Kyllä, oikeasti, tuo oli käytännössä kaikki info mitä tarjouksessa oli... jos olisi kiinnostanut olisi itse pitänyt etsiä netistä tietoa)

Eli yksi suuri syy miksi tartuimme tuohon tarjoukseen oli myös se että siinä eriteltiin ja kerrottiin oikeasti järkevästi, tarkasti ja hyvin mitä tarjotaan ja sieltä tuli henkilö vastailemaan kysymyksiin ja kertomaan tuosta projektista (jo ennen äänestystä otammeko sen vai emmekö). Jotenkin tulee fiilis että työtä ei edes haluta jos tarjouksessa lukee "maalämpö" ilman että eritellään esim. yhtään lämpökaivoja tms mutta hinta toki mainitaan...

Eli hajontaa 30kW pumpusta 44,7kW pumppuun. Aikamoinen prosentuaalinen ero varsinkin jos huomioidaan, että kaikki saivat samat lähtötiedot. Ikävästi alalla tuntuu vallitsevan käytäntö, jossa pumpun tehosta ja/tai kaivojen syvyyksistä tingitään halvimman(voittavan) tarjouksen toivossa.
Saamistanne tarjouksista tämä valittu oli pienimmällä pumpputeholla oleva. Itse melkein tässä tilanteessa saattaisin kysyä valitulta toimijalta vielä uuden tarjouksen hieman tehokkaammasta pumpusta (ja tietysti samalla lisämetrejä kaivoon samassa suhteessa)

Positiivista tuossa valitsemassanne mallissa on se, että tuo on tuplakompuralla varustettu pumppu (2 x 15kW) jolloin esim. kesällä lämmintä vettä tehtäessä riittää kun pyöritellään toista kompuraa. Pidentää käyttöikää. Ja sähkövastuksiakin on senverran paljon, että jos niin ikävästi käy, että pumppu hajoaa, niin aika pitkälle pärjäätte pelkän sähkönkin varassa.

 

[kurkimies]

Nyt kun vielä kerrot noin hyvän pumpun merkin ja mallin. Pumput vielä kunnossa.

Kiitos! tästä hyvästä infosta. Tuosta näkee hyvin, että kaivon lämmönluovutuskyky heikkenee. Ja lisämetrit "kauppiaiden" laskelmiin ovat enemmän kuin perusteltuja.

Ja mielummin se 5-10m liikaa kuin liian vähän mittaa putkistolle.

 

[Euroshopperi 2]

Tuolta kun plaraa sivua alas ja ottaa sen ”maalämpöpummpujen suunnitteluohje”, niin sieltä pääsee helposti perille noista eri vehkeistä. Kaaviot on erityisen mielenkiintoisia, kun taulukot vieressä avustaa.
Jos pitäisi ettiä patterilämmitykseen jotain korvaajaa maalämpökoneista, niin voisi kyllä kattoa mallin 350G kyvyt läpi oikein kunnolla. Se kyllä tekee jo kuumaavettäkin kunnolla ja puolittaa suoran vastuskäytön sähkönkulutuksen.

Vitocal 350-G maalämpöpumppu | Viessmann FI

Erittäin suorituskykyinen maalämpöpumppu, joka soveltuu ihanteellisesti myös taloihin, joissa on perinteiset lämpöpatterit. Virtauslämpötila jopa 70 °C.

www.viessmann.fi

Laitetaan omasta pumpusta toimintaikkunaa kuvina. Minimivirtaus löytyy tehon mukaan.

Ja vielä kerran uudestaan.
” Ohjearvona porakaivolaitteistoissa ei saisi ylittää 100 kWh/m∙ a suuruista vuosiottomäärää.”

 

[Swede]

Käytössä maakaasu ja lämpöpatterit.

Harkinnassa maalämpöpumppu maalämpöpiirillä. Tontti on lähemmäs 2000 m^2 ja tontilta löytyy märkää savea 4 - 9 m syvyyteen. Ajattelin vain lykätä putket saveen. Ajatuksia?

 

[Swede]

Tuolta kun plaraa sivua alas ja ottaa sen ”maalämpöpummpujen suunnitteluohje”, niin sieltä pääsee helposti perille noista eri vehkeistä. Kaaviot on erityisen mielenkiintoisia, kun taulukot vieressä avustaa.
Jos pitäisi ettiä patterilämmitykseen jotain korvaajaa maalämpökoneista, niin voisi kyllä kattoa mallin 350G kyvyt läpi oikein kunnolla. Se kyllä tekee jo kuumaavettäkin kunnolla ja puolittaa suoran vastuskäytön sähkönkulutuksen.

Vitocal 350-G maalämpöpumppu | Viessmann FI

Erittäin suorituskykyinen maalämpöpumppu, joka soveltuu ihanteellisesti myös taloihin, joissa on perinteiset lämpöpatterit. Virtauslämpötila jopa 70 °C.

www.viessmann.fi

Laitetaan omasta pumpusta toimintaikkunaa kuvina. Minimivirtaus löytyy tehon mukaan.

Ja vielä kerran uudestaan.
” Ohjearvona porakaivolaitteistoissa ei saisi ylittää 100 kWh/m∙ a suuruista vuosiottomäärää.”

On myös hintaa. Masteri minimissäään noin 14.000 € Saksassa.

 

[Euroshopperi 2]

Niin no. Tuollaiseen rivari kombinaattiin esim 20,5 kW master + slave 20,5 kW tekee 25 K€. Ei niitä nyt ainakaan kotipumpuilla laiteta. En ole kyllä noita kiinteistökoneita seurannut oikeestaan yhtään, enkä niiden hinnoista tiedä, missä liikutaan. Joten jätän väliin sen arvioimisen.
Osatehoiset mitoitukset sen sijaan pätee kaikkiin ratkaisuihin ja niissä kauppiaat käyttää edelleen samaa muunnellun totuuden määritelmää, jotta kauppoja saadaan tehtyä. Menetelmä on yksinkertainen.
Puhutaan ensin huipputehon laskemisesta esim 75 %:iin ja samalla väitetään, että tällöin päästään jo 98% energianpeittoon, eikä muka koskaan kannata ottaa täysitehoista vehjettä. Tai oikeastaan aloitetaan tuosta 100% => 98% luvusta niin näyttää järjettömän viisaalta valinnalta. Kauppiaat omalla kohdalla laski kuitenkin kaivot myös tuon 75% mukaan törkeän alimittaisiksi jo niistä valmiiksi alimitoitetuista keskieuroopan mitoitusohjeista, jotka ei meillä oikein toimi. Jos vuodessa otetaan kaivosta 98% talon energiantarpeesta, niin kaivokin pitää mitoittaa siihen 98% verrattuna täystehoiseen mitoitukseen. Kuka sitten haluaa tingata 2% tuossa kohtaa, niin väitän, ettei kukaan. Huipputehon 25% vajaus täytetään sähkövastuksilla ja se näyttääkin erinomaisen järkevältä. 1-2% ero muuttui omissa tarjouksissa useamman 1000 € eroksi näennäisesti. 200 m kaivosta pitäisi siis esim laskea 4 m vähennystä otettaessa tuollainen 98% energianpeittoinen laite, jonka huipputeho on esim 75%. Eli säästöä vähän yli 100 € + laitteiden hintaero. Omalla kohdalla siis tarjottiin 180 m kaivoa ja teetin lopulta 330 m, jossa ei ole yhtään ylimääräistä metriä todettu tämän 8 vuoden kokemuksen perusteella. Osatehoisena kauppias kyllä silloin myikin tuota 180 m kaivoa ja 10 kW konetta, mutta enpä aikanaan ymmärtänyt laskelmista yhtään mitään aluksi. Hitaalla järjellä alkoi tilanne aueta kuitenkin parissa kuukaudessa ja kiitän onneani tuon kaupustelijan suhteen näin lisääkin jälkiviisastuneena.

 

[helppo92]

Ensimmäinen talvi menossa uudessa viime vuonna valmistuneessa erillistalossa. Lämmitysjärjestelmänä on ILP (Mitsubishi LN25) + PILP (Nibe F470), lämmintä pinta-alaa 63 neliötä ja huonekorkeus keskimäärin 3m. Olohuoneessa isot ikkunat ja kaikissa ikkunoissa normaalit kolmekerroslasit.

Sähkön kulutus oli lähes 1500 kWh joulukuun aikana ja kesilämpötila näyttää olleen -10 C. Yksin olen tässä asunut ja käyttänyt molempia lämmitysmuotoja siten, että PILP säädetty pitämään lämpö noin 19 C ja lopun 2 -3 C lämmittää Mitsun uusi ilmalämpöpumppu. Käyttövesi on eco-asennossa eli normaalisti 49 C lämpöistä. Ilmanvaihto ollut normaalitasolla.

Mielestäni vaikuttaa hieman isolta kulutukselta, kun kuitenkin aika pienikokoinen talo kyseessä ja nykyisillä eritysmääräyksillä tehty. Saunaa olen lämmittänyt kahdesti viikossa ja pyykit kuivaan kuivauskaapissa (tämä lisää tietysti hieman kulutusta). Kesällä tosin sähköä kuluu vain 200 - 400 kWh/kk jäähdytyksineen, joten lämmityksestä ja käyttövedestä on tultava merkittävä osa kulutusta.

Onkohan tuossa ilmalämpöpumpun käytössä järkeä, vaikka ajattelin sähkövastuksien tarpeen olevan silloin selvästi pienempi? Vaikuttaako kulutus normaalilta näillä lähtötiedoilla?

 

[VuohiKauhu]

Isäni vaihtoi viime marraskuussa kämppänsä lämmityksen öljy ->IVLP. Eikös tähän ole mahdollista hakea jotain näitä nykyajan vihertukia? Faija alkaa olla jo sen verran ikääntynyt, ettei itse saa näitä hoidettua.

 

[Tege]

Isäni vaihtoi viime marraskuussa kämppänsä lämmityksen öljy ->IVLP. Eikös tähän ole mahdollista hakea jotain näitä nykyajan vihertukia? Faija alkaa olla jo sen verran ikääntynyt, ettei itse saa näitä hoidettua.

Saa kyllä.

Energia-avustukset 2020-2023

Ara on myöntänyt energia-avustuksia asuinrakennusten energiatehokkuutta parantaviin korjaushankkeisiin vuosina 2020-2023. Uusia hakemuksia ei enää oteta vastaan

www.ara.fi

 

[stabbulamus]

Saa kyllä.

Energia-avustukset 2020-2023

Ara on myöntänyt energia-avustuksia asuinrakennusten energiatehokkuutta parantaviin korjaushankkeisiin vuosina 2020-2023. Uusia hakemuksia ei enää oteta vastaan

www.ara.fi

Vuos sitten hain tuota Ara:n tukea ja silloin hakemus piti tehdä ennen töiden aloitusta. Onko siihen tullut muutos?

 

[Tege]

Vuos sitten hain tuota Ara:n tukea ja silloin hakemus piti tehdä ennen töiden aloitusta. Onko siihen tullut muutos?

Voi olla yhä näin, sitten ei auta kuin pistää kotitalousvähennyksiin.

 

[stabbulamus]

Isäni vaihtoi viime marraskuussa kämppänsä lämmityksen öljy ->IVLP. Eikös tähän ole mahdollista hakea jotain näitä nykyajan vihertukia? Faija alkaa olla jo sen verran ikääntynyt, ettei itse saa näitä hoidettua.

Ainut vaihtoehto varmaan kotitalousvähennys. Ely-keskuksen tuen osalta jono on aivan posketon ja määrärahaa siihen nähden huonosti. Ara tarjoaa myös tukirahaa, mutta kannattaa tarkistaa näiden tahojen sivut ja ohjeistukset sekä määrärahatilanne.

 

[Taneli-]

Ainakin tuohon ARA rahaan oli jonkun verran myös vaateita, eli pitäisi energiatehokkuuden parantua tietyn määrän, hakemus täytyy tehdä ennen remonttia ja rahaa saa max 50% remontin kuluista tai max 4000€ per asunto (jos puhutaan kerros/rivitalosta).

 

[VuohiKauhu]

Ainut vaihtoehto varmaan kotitalousvähennys. Ely-keskuksen tuen osalta jono on aivan posketon ja määrärahaa siihen nähden huonosti. Ara tarjoaa myös tukirahaa, mutta kannattaa tarkistaa näiden tahojen sivut ja ohjeistukset sekä määrärahatilanne.

Ei kai tuo nyt niin pahalta näytä, vai tulkitsenko lukuja jotenkin väärin? Vaikka kaikki tuohon päivään mennessä tehdyt hakemukset hyväksyttäisiin, olisi määrärahoja jäljellä vielä noin 8 000 remonttiin.

Avustukseen varatut määrärahat riittävät noin 26 000 öljylämmityksen vaihtajalle.

Hakemustilanne 21.12.2021
Hakemuksia tullut 18 163
Myönteisiä päätöksiä tehty 9 357
Kielteisiä päätöksiä tehty 851
Määrärahaa on sidottu tällä hetkellä n. 37 miljoonaa euroa.
Tällä hetkellä käsittelyssä on helmikuussa saapuneita hakemuksia.

 

[Serbetli]

Ensimmäinen talvi menossa uudessa viime vuonna valmistuneessa erillistalossa. Lämmitysjärjestelmänä on ILP (Mitsubishi LN25) + PILP (Nibe F470), lämmintä pinta-alaa 63 neliötä ja huonekorkeus keskimäärin 3m. Olohuoneessa isot ikkunat ja kaikissa ikkunoissa normaalit kolmekerroslasit.

Sähkön kulutus oli lähes 1500 kWh joulukuun aikana ja kesilämpötila näyttää olleen -10 C. Yksin olen tässä asunut ja käyttänyt molempia lämmitysmuotoja siten, että PILP säädetty pitämään lämpö noin 19 C ja lopun 2 -3 C lämmittää Mitsun uusi ilmalämpöpumppu. Käyttövesi on eco-asennossa eli normaalisti 49 C lämpöistä. Ilmanvaihto ollut normaalitasolla.

Mielestäni vaikuttaa hieman isolta kulutukselta, kun kuitenkin aika pienikokoinen talo kyseessä ja nykyisillä eritysmääräyksillä tehty. Saunaa olen lämmittänyt kahdesti viikossa ja pyykit kuivaan kuivauskaapissa (tämä lisää tietysti hieman kulutusta). Kesällä tosin sähköä kuluu vain 200 - 400 kWh/kk jäähdytyksineen, joten lämmityksestä ja käyttövedestä on tultava merkittävä osa kulutusta.

Onkohan tuossa ilmalämpöpumpun käytössä järkeä, vaikka ajattelin sähkövastuksien tarpeen olevan silloin selvästi pienempi? Vaikuttaako kulutus normaalilta näillä lähtötiedoilla?

On kulutus aika paljon, mutta on vielä helposti perusteltavissa pluttaamisella ja saunomisella. Lienee Niben hyötysuhde alle 1, kun ollaan pakkasella, eli lämmittämisen sijaan voisi puhua jäähdyttämisestä. Käytännössä todennäköisesti pakkasella sähkövastukset osallistuvat aktiivisesti Niben lämmitykseen. Vertailun vuoksi meillä meni neljän hengen taloudessa joulukuussa 2000kWh. 75-tehtyä 120m^2 murjua lämmittää PILP ja kesy maalämpöpumppu. MLP:n 700W:n tehon takia varaajan vastus käy usein päällä.

 

[stabbulamus]

Ei kai tuo nyt niin pahalta näytä, vai tulkitsenko lukuja jotenkin väärin? Vaikka kaikki tuohon päivään mennessä tehdyt hakemukset hyväksyttäisiin, olisi määrärahoja jäljellä vielä noin 8 000 remonttiin.

Tuijotin varmaan tuota hakemuksien määrää ja tukisummaa mistä ois tullu n. 72mil, mutta hyvä et bongasit oikean tiedon!

 

[Hrym]

Osaisiko joku kertoa missä vika tai mistä lähteä "ongelmaa" ratkomaan. Sisälämpötila huitelee oleskelutiloissa 24 asteen tietämissä vaikka kuinka pumppua säätää.

Meidän talossa on päälämmönlähteenä Fujitsun ilmavesilämpöpumppu, joka tällä hetkellä lämmittää kahta eri lämmityspiiriä, kosteita ja oleskelu. Molemmissa omat kiertovesipumput ja termostaatit. Tosin termareiden ja käyrän suhde on säädetty 49/51 lämpökäyrän hyväksi. Asentajam mukaan kannattaa pitää näin.

Olen koittanut säätää oleskelutilan lämmityskäyrää alemmaksi ja oleskelutilan sisätermarista pyyntö on 21 astetta ja kosteiden tilojen 23. Tähän asti on (5v) pelittänyt ok, mutta nyt tänä syksynä ja talvena on molemmissa tuo 23-24 kokoajan. Mikä on voinut muuttua?

 

[Serbetli]

Energia-avustukset 2020-2023

Ara on myöntänyt energia-avustuksia asuinrakennusten energiatehokkuutta parantaviin korjaushankkeisiin vuosina 2020-2023. Uusia hakemuksia ei enää oteta vastaan

www.ara.fi

Täytyy muuten todeta, että tämä avustustouhu tuntuu kyllä niin hölmöltä, että ihan hävettää. Itsekin 4000€ hain ja sain. 2019 ei mennyt pisaraakaan öljyä, mutta remontin jälkeen on alkanut menemään, kun laitoin öljypolttimen paljun kaminaan. Eihän öljyä kulu kuin ehkä 200l vuodessa, mutta hölmöimmältä tuntui 100% toimivien öljylämmitysvehkeiden hävittäminen. Niillä voisi kuitenkin polttaa vaikka jotain biodieseliä, kun sähkön markkinahinta on pilvissä.

 

[Taneli-]

hölmöimmältä tuntui 100% toimivien öljylämmitysvehkeiden hävittäminen

Eihän niitä kannatakaan vaihtaa tai hävittää jos ne on uudet ja 100% toimivat. Mutta esim. meillä ne on alunperin 80-luvun alussa hankittu ja jotain pientä korjausta ollut (muutamien kymppien venttiiliä, poltinta tms) mutta faktana kuitenkin tietää että jos ikää rapiat 40 vuotta kalustolla ei se enää pitkään kestäisi (säiliö + kattila). Joten sellaisesta nyt kuitenkin ns. "kohtapuoleen" täytyisi joko ostaa uudet tai vaihtaa johonkin muuhun joten miksi ei hakisi avustusta varsinkin jos sitä noin ja jopa 50% maalämpöön siirryttäessä saa.

Kuitenkaan kalusteita myydessä ei saisi läheskään vastaavaa hintaa ja ei tuo öljyn hintakaan niin paljoa varmaan tulevaisuudessa tule tippumaan että se edes kovin lähelle maalämmöllä lämmittämisen hintaa pääsisi.

Toki jos sananmukaisesti kyseessä olisi vain 4000€ ja uudehkot vermeet niin myymällä tai itse käyttämällä saa varmaan enempi hyöty.

 

[Serbetli]

miksi ei hakisi avustusta varsinkin jos sitä noin ja jopa 50% maalämpöön siirryttäessä saa.

Juu en kans malttanut olla hakematta ja yli 50% sain. Siltikään touhussa ei ollut kansantaloudellisesti mitään järkeä. Vielä hölmömpää olisi ostaa halpis sähköauto, johon saa maksimituet.

 

[weijoo]

Tähän taloon tullut 2016 öljylämmityksen tilalle Nibe F1255-16 R EM ja n. 200m kaivoa. Itse en tässä niin pitkään oo asunut, mutta ei tuossa toistaiseksi ole ihmeempiä vikoja ilmennyt.

OKT ja n. 140 lämmitettävää neliötä vesikiertoisella lattialämmityksellä 80-luvun talossa ja sähkönkulutus on sellaista noin 10000 kwh vuodessa. Välillä alle ja välillä ollut vähän päälle myös vanhoista ( ei omista) raporteista katsottuna kun tuo edellinen omistaja tulostanut ne. Itsellä aiheutti tuo Niben sielunelämä asteminuutteineen vähän harmaita hiuksia mutta kun säädöt sai kuntoon (edellinen ei ollut säätänyt oikein mitään) on kyllä käynyt tasaisesti ja sähkövastusta ei tarvita kuin legionellan poistoon.

 

[Trautman]

Kuinkas tuota avustusta valvotaan, ettei tule väärinkäytöksiä? Voiko joku puilla lämmittäjä hakea avustusta ja ilmoittaa vaan, että mukamas lämmittää öljyllä?

 

[stabbulamus]

Kuinkas tuota avustusta valvotaan, ettei tule väärinkäytöksiä? Voiko joku puilla lämmittäjä hakea avustusta ja ilmoittaa vaan, että mukamas lämmittää öljyllä?

Ely-keskuksen osalta hakija vastaa "tietojen oikeellisuudesta". Voi olla, että ne tekee kiinteistön tietojen perusteella joitain tarkistuksia? Meillä talo on/oli piirustuksissa yms. öljylämmitteinen niin siinä saattaa olla selittämisen paikka jos näin ei ois? Mutta mistäs sitä tietää miten näitä valvotaan...Aran tuessa on sitten energiatodistuksen tekijä välikätenä tarkistamassa.

 

[Obi-Lan]

Ensimmäinen talvi menossa uudessa viime vuonna valmistuneessa erillistalossa. Lämmitysjärjestelmänä on ILP (Mitsubishi LN25) + PILP (Nibe F470), lämmintä pinta-alaa 63 neliötä ja huonekorkeus keskimäärin 3m. Olohuoneessa isot ikkunat ja kaikissa ikkunoissa normaalit kolmekerroslasit.

Sähkön kulutus oli lähes 1500 kWh joulukuun aikana ja kesilämpötila näyttää olleen -10 C. Yksin olen tässä asunut ja käyttänyt molempia lämmitysmuotoja siten, että PILP säädetty pitämään lämpö noin 19 C ja lopun 2 -3 C lämmittää Mitsun uusi ilmalämpöpumppu. Käyttövesi on eco-asennossa eli normaalisti 49 C lämpöistä. Ilmanvaihto ollut normaalitasolla.

2010 rakennettu, 105m2 + talli pikku patterilla, Mitsubishi FD25 + IVT490 PILP, ~2300kWh. Säädin lattiatermostaatit katkaisemaan kierron 20C ja ILP puhaltamaan 21C, tuota matalempi lämpö tuotti negatiivista palautetta. Käytännössä 4hlö perhe oli koko kuukauden kotona erinäisistä syistä. PILP alkaa käyttelemään lisäsähköä kun mennään nollan alle eikä tuohon taida olla mitään kikka kolmosta taikoa lämpöä tyhjästä.

 

[Charlie Glide]

Niin no, osaako ne edes porata? Itsellä ainakin ainoa heidän kontakti oli aikatauluttaja, joka veti alle puolen vuoden aikajänteellä useamman kuukauden pieleen. Tuntui, että oli haalittu kaikki mahdolliset urakat ja alihankkijat, ”yllättäen” osui tuulettimeen.

Pitääpä tarttua tähän kun tänään on vihdoin viimein käynnistymässä Rototecin viimeinen osuus meidän ML-urakassa kun kaivavat kaivolta lämpölinjat pannuhuoneeseen. Voi jestas tuota firmaa. Jatkuvasti saa soitella ja "potkia" asioita eteenpäin kun minkäänlaista omaa etenemistä ei tunnu projektissa olevan. Asiallisesti hommansa hoitavat ja palvelu ollut ihan OK kun niiden kanssa keskustellut. Taitaa olla heillä hommia enemmän kuin tarpeeksi kun pakka ei pysy kasassa.

 

[freqqe]

Hieman menee aiheen ohi, mutta; mikä olisi hyvä lämmitysmuoto lämpimään varastoon á 29m2? Alle tulossa 200mm EPS, seiniin 150mm villaa ja ylös 300mm puhallusvillaa. Olin meinannut ilppiä, mutta olisko joku 1,5-2kw verran lattialämmityskaapelia valuun sittenkin järkevämpi? Talviaikainen targetti olisi siinä 15C kieppeillä. Painovoimainen ilmanvaihto.

 

[SupremeBug]

Hieman menee aiheen ohi, mutta; mikä olisi hyvä lämmitysmuoto lämpimään varastoon á 29m2? Alle tulossa 200mm EPS, seiniin 150mm villaa ja ylös 300mm puhallusvillaa. Olin meinannut ilppiä, mutta olisko joku 1,5-2kw verran lattialämmityskaapelia valuun sittenkin järkevämpi? Talviaikainen targetti olisi siinä 15C kieppeillä. Painovoimainen ilmanvaihto.

Samanlainen lämminvarasto vaan puolet pienempi täällä. Päädyin laittamaan valuun putket vesikiertoiselle lattialämmitykselle. Vieressä on kahden auton talli, jossa on oma piiri. Vielä homma on vaiheessa ja kovin ihmeellisiä järjestelmiä en aio nyt alkuun laittaa kuin sen, että vesivaraajassa lämmitetään sähköllä vettä, paisuntasäiliö, kiertopumppu ja säädöt. Vesivaraajankin koko jäänee johonkin 100 litraan. Autotallin puolta ei ole tarkoitus pitää kuin 5-10 asteessa.

Syyt miksi päädyin tähän ILPien sijasta olivat. Yritän lämmittää vettä sähköllä vain silloin, kun sähkö on halvempaa. Myöhemmin ostosähkön tarvetta voi vähentää aurinkoenergialla ja/tai VILPillä. Yksi ajatus oli myös kokeilla hyödyntää lattioiden betonimassan varausta. Sitä voisi lämmitellä hieman enemmän halvemman energian aikaan. Autotallissa kolmas asia vesikiertoisen lattialämmityksen puolesta oli se, että lämmitetty lattia haihduttaisi ja poistaisi paremmin lattialle kertyvän kosteuden kuin pelkkä ilman lämmittäminen. Varastossa ei pitäisi syntyä samaa huolta lattialle kertyvästä kosteudesta - ainakaan meillä.

Mitään hienoja energialaskelmia minulla ei ole esittää. Vuosia kuunnellut ja kysellyt niiltä, joiden tulisi tietää nämä jutut kokemuksen ja teorian kautta.