Talon lämmitysratkaisut

[Fact0ry]

Jotkut sanoo että se olisi hyvä pumpun kompressorin eliniän kannalta. Tulee vähemmän startteja pumpulle, kun kesäkaudella ei tarvitse lämmintä vettä varten käynnistää. Tässäkin toki tulee sitten se kompuran hinta vs. järjestelmän hinta ja vaiva.

Voi myös ajatella niin, että maalälämpöpumppu säästää rahaa vain käydessään. Aurinkokeräimet maalämmön rinnalla vain hidastavat maalämmön takaisinmaksuaikaa.

 

[egge86]

Täällä ollaan ulkona kuin lumiukko, niin kysellään tyhmiä. Onko jokin sivusto tai vastaavaa, josta voisi vähän tutustua minkälaisia ilma-vesilämpöpumppuja on suomen markkinoilla tarjoilla? Täälläkin varmaan hyvää tietoa/mielipiteitä mitkä ovat hyvät ja mitkä kannattaa jättää kauppaan? Talossa vesikierteinen lattialämmitys, ja tällä hetkellä 20vee vanha vesivaraaja joka lämpenee sähköllä joka varmaan kosahtaa lähitulevaisuudessa. Maalämpö myös vaihtoehto, mutta yritän kartoittaa ensin vähän näitä ilma-vesilämpöpumppuja.

 

[Orthas]

Täällä ollaan ulkona kuin lumiukko, niin kysellään tyhmiä. Onko jokin sivusto tai vastaavaa, josta voisi vähän tutustua minkälaisia ilma-vesilämpöpumppuja on suomen markkinoilla tarjoilla? Täälläkin varmaan hyvää tietoa/mielipiteitä mitkä ovat hyvät ja mitkä kannattaa jättää kauppaan? Talossa vesikierteinen lattialämmitys, ja tällä hetkellä 20vee vanha vesivaraaja joka lämpenee sähköllä joka varmaan kosahtaa lähitulevaisuudessa. Maalämpö myös vaihtoehto, mutta yritän kartoittaa ensin vähän näitä ilma-vesilämpöpumppuja.

Tästä voit katella: Lampopumput - Keskustelua lämpöpumpuista

 

[kilroy1]

Kenelläkään kokemusta VILP:istä ainoana lämmitysmuotona rivitalossa?

Nyt kaasukattila (ollut öljy) ja sitä ollaan vaihtamassa kaukolämpöön. Kolmen taloyhtiön yhteisprojekti kustantaa n. 180k€ ja isännöitsijä ajaa kaukolämpöä vahvasti eteenpäin. Yhtiöissä yhteensä n. 65 asuntoa.

Itsellä pyörinyt ajatus pelkästään VILPP:iin pohjautuvasta lämmityksestä. Onko ajatuksessa mitään todellista järkeä?

Maalämpö on mahdoton koska ollaan kakkosluokan pohjavesialueella ja tarkistettu jo etukäteen ettei lupia tultaisi myöntämään.

Kohde Uudellamaalla joten VILP olisi pakkasten kanssa toteuttamiskelpoinen.

 

[Jasca]

Kenelläkään kokemusta VILP:istä ainoana lämmitysmuotona rivitalossa?

Itsellä kokemusta vain omakotitalon lämmittämisestä VILPillä, mutta siskoni rivitaloyhtiössä käytössä VILP. Sillä korvattu aiempi öljylämmitys. En muista kuinka monta asuntoa yhtiössä on, ehkä noin 10, eli kohtalaisen pieni yhtiö. Melkoista hurinaa massiiviset ulkoyksiköt pitävät. Lämpöä on käsittääkseni riittänyt hyvin.

Maalämmön voi (varauksin) toteuttaa myös pintavetoina, jos kaivojen poraaminen on syystä taikka toisesta mahdotonta.

 

[Euroshopperi 2]

Laitetaan maalämpöä pähkäileville vähän verrokiksi omaa seurantaa 8 v ajalta. Mittaan siis pelkästään kompressorille menevää sähkön määrää, joten se vastaa tilannetta, jossa poltettiin öljyä.
Öljyä kului aikanaan 4300 L/ vuosi , josta voi laskea 83 % hyötysuhteella saadun n. 35 700 kWh energiaa, joka on kulunut lämpimään veteen ja lämmitykseen. MLP kuluttaa alle 8000 kWh/ vuosi siis sähköä tuohon samaan määrään energiaa, joten sen SCOP on luokkaa 4,4.
Rahassa olisi öljystä maksettu nyt 9 x 1,0€ x 4300 = 38 700 €
Sähköstä on kuitenkin maksettu vain 8 x 0,13 € x 63 632 kWh = 8 272 €
Säästöä siis kertynyt öljyn vaihdosta nyt 30 428 €

Sopivasti kukin pelailemalla lainan ajalla, saa tuntumaan, ettei maalämmön laittaminen maksa yhtään mitään, kunnes yhtäkkiä alkaa tienaukselta tuntumaan. Suosittelen varsinkin suurella talolla laittamaan maalämmön.

Laitetaan vielä seuranta-ajan tänne, jos vaikka joku miettii juuri nyt.

No niin. Vuosikatsauksen aika taas.

3 vuotta siis mennyt seuraavasti.

24 983 kWh
6100 tuntia
11 753 käynnistystä

4 vuotta täynnä seuraavasti.

32 915 kWh
8184 tuntia
15 741 käynnistystä

5 vuotta täynnä seuraavasti.

40 595 kWh
10 160 tuntia
19 535 käynnistystä

Kulutusluokat

1= 51 h
2= 74 h
3= 4663 h
4= 4412 h
5= 858 h

COP

Lämmitys 4,5
Käyttövesi 3,2
Yhteensä 4,2

Viimeisen vuoden sähköt siis 7680 kWh maalämpöpumpulle. Heinäkuussa loppuu lainanmaksu. Käytännössä tähän mennessä ei maalämmön laittaminen ole maksanut oikeestaan yhtään euroa kun oli se öljylaskukin 4 300 L/vuosi+ erinäiset ylläpitokustannukset. Harmittaa ainoastaan, ettei jo 1990 älynnyt laittaa. Olisi sillä saanut Teslan pihalle tähän päivään laskettuna.

6 vuotta täyteen maalämmöllä

No niin. Tänään tuli klo 12.00 täyteen 6 vuotta asennuksen käynnistymisestä.
Kokonaiskulutus 6 vuotta on 48 299 kWh ja viimeinen vuosi oli ennätys 7 635 kWh.
Käynnistyksiä 23 401
Tunteja 12 104
COP 4,5 lämmitykseen
COP vesi 3,2
SCOP 4,2

7 Vuotta täyteen maalämmöllä
55 189 kWh
COP 4,6 lämmitykseen
COP vesi 3,2
SCOP 4,3

Vuosikulutus siis 6 890 kWh

8 vuotta täyteen

63 632 kWh
16 374 tuntia
32 086 käynnistystä

Kulutusluokat

1= 92 h
2= 133 h
3= 8513 h
4= 6032 h
5= 1463 h

COP

Lämmitys 4,4
Käyttövesi 3,2
Yhteensä 4,2

Vuosikulutus 8 443 kWh
Eli painepesuristakin alettiin kuumaa vettä käyttämään mattojen pesuun.
Hyvin pyörii kuitenkin laitteet. Käyttöaikasuhteet painottui jo selvästi luokkaan 3.

 

[Orthas]

Laitetaan maalämpöä pähkäileville vähän verrokiksi omaa seurantaa 8 v ajalta.

Hienoa dataa. Kuinka iso kaivo ja mimmonen pumppu? Kulutus ihan samaa luokkaa kuin itsellä, toimenpidelupa juuri vetämässä ja kaivoa tammikuussa pihaan.

 

[Euroshopperi 2]

350m², 1000m³, kaivot 2x165m 17kW Viessmann 300 G+ 390 L KVV+ 500 L puskuri LV esilämmityskierukalla.
Kannattaa varoa kauppiaiden törkeitä alimitoituksia kaivon suhteen. Et pysty ylimitoittamaan kaivoa ja mullekin tarjosi yksi T Allen heppu pokkana 180 m kaivoa ja otin 2 x 165 m, joka menee joskus kunnon pakkasilla jopa 0-asteen tulolle. Tuo tulo on siitä tärkeä meillä, että saan tehtyä lämmintä vettä pelkästään kompuralla ja 8 v vastuskäyttöä on tasan 0 kWh. Ykkösjuttu on siis laadukas kaivo, sen jälkeen vasta muu laatu. Kaivo tehdään vain kerran ja kaikkea muuta voi helposti muutella.
Maalämpöfoorumilta voi pyytää laskelmaakin omaksi tueksi. Tämän kanssa kyllä saa olla tarkkana, kun lyödään euroja pöytään, eikä ne kaikki ole samanlaatuisia edes lähellä, josta sitten valita.

 

[Kvarkki]

Se on kyl käsittämätöntä miten samoilla parametreilla ja laitteilla kaksi toimijaa päätyy 50% eroavaan tulokseen kaivon syvyydessä. Käyttivät ilmeisesti vielä samaa laskentaohjelmaakin. Saamieni tarjousten kokonaishinta yllättäen oli riippumaton kaivon syvyydestä, ihan samoissa meni Ahneemmalle tynkäkaivo lafkalle en jaksanut edes vastata ”kiitos tarjouksesta” jälkeen mitään, soitti kk päästä ja kyseli miksei kelvannut. Annoin aika suoraa palautetta…

e: Paljon noiden kahden kaivon välillä pitää olla etäisyyttä?

 

[Orthas]

e: Paljon noiden kahden kaivon välillä pitää olla etäisyyttä?

15m suosittelevat esim. rakennusvalvonnasta. Vinoon poraamalla voi vähän nipistää.

215 neliötä taloa ja autotalli, tulossa 250m kaivo. Pumpun suhteen vielä arvonta käynnissä, riittääisikö 12kW vai ottaa 16kW.

 

[Euroshopperi 2]

Lämmitysmuoto ratkaisee hieman myös. Erittäin matalalla menoveden lämmöllä, eli huipputehokkaalla lattialämmityksellä ollaan tilanteessa, että COP voi lähennellä jo 6:tta. Tällöin otetaankin kaivosta jo enemmän energiaa, kuin patterilämmitykseen tulisi otettua. Lämpöpumpun hyötysuhde määräytyy siis höyrystymis ja lauhtumis lämpötilojen erotuksesta. Lämmin tulolitku kaivosta voisi tarkoittaa, ettei koskaan sallittaisi alle 0-asteen tuloa ja tehdään mitoitus myös niin. Pumppujen tehot on ilmoitettu juurikin tällä 0 asteella. Tällöin saadaan lattiaan menevän ja tulolitkun etotukseksi 30 astetta, joka on jo tajuttoman hyvän COP kertoimen tuottava lukema. Tästä voi myös järkeillä, mikä ero tulee, kun vertaa VILP laitosta, jonka pitäisi yrittää vanhoihin pattereihin tehdä 55 asteista vettä 25 asteen pakkasella, kun saadaan noiden lämpöjen eroksi 80 astetta ja yleensä maksimi pumpulla on 60 astetta, joka omalla kohdalla on rajattu niin, että kuumaa vettä tehdään 58 asteen rajoituksella ja kaivo pysyy pääsääntöisesti aina min 0 asteessa. Näin siis saadaan varaajan katolle myös 58 asteinen vesi, kun mulla tuo 390 L pönttö on tarpeeksi korkea ja 27 L latauskierukka pystyy vielä tekemään täydellä 17 kW teholla myös lämmintä vettä, ilman vastuksia. Ne yhdistelmä kaapit täytyy rajoittaa tehoilta johonkin max 8 kW ja alle, koska niiden kuerukat on todella pieniä lämmön siirtämiseen siihen matalaan 200 L pönttöön. Tämä on yksi juttu mistä ne eivät puhu ja lisää riittää, jos joku kiinnostuu kyselemään. Parhaiten saa aikaa kulumaan maalämpöfoorumilla ja kannattaa suunnata sinne jo ennekuin on mistään maksanut mitään. Meillä esim riittää kuumaa vettä aivan tolkuttomasti, vaikka se tulee porakaivosta 5 asteisena läpi vuoden. Esilämmitys otetaan ensin lämmitysvaraajasta, joka lämmittää tulevan veden 25-32 asteiseksi ja se menee sitten sen 390 L varaajan pohjalle. Tällä arviolta tuplaantuu tuo 390 L lämminvesivaraajan kyvyt. Siinä lyhyesti syy miksi otin erillislaitteet. Alunperin kylläkin oli tuo 500 L varaaja öljylämmityksen jäljiltä, kun siihen meni myös aurinkokennot. Jne…
Laitappa tuonne maalämpöfoorumille herra Tomppelille speksit talosta, niin saat kohtuu hyvän laskelman, että mitä tarvitaan. Sen jälkeen saat vääntää laitteista. Kaikki ottaa nykyään invertterin ja tietysti kaappimallina, kun kukaan ei kerro tuosta lämpimän veden tekemisestä tarpeeksi. Ennen on monella ollut se 300 L, jonka lämmitti siihen 80 asteeseen aina vastuksilla, mutta 200 L varaaja max 60 asteisena on ihan eri juttu. Jotku sietää ja minä en. Siinä ero kaappi/erillislaitteisto. Mulla on siis tuo 27 L kierukalla varustettu 390 L varaaja, joka on ehdoton minimi 17 kW on/off pumpulle, tai se tukehtuu ylilämpö katkoon joka kerta. Jos puolitat varaajan ja myös lauhduttimen virtaaman, niin kyllä tekee tiukkaa jo tehon pelkkä puolituskin, jottei mene kaasut sekaisin kylmäaineissa. Invertterit pystyy laskemaan tehon oikeaan tasoon kyllä ja se vain sitten tekee hitaammin lisää lämmintä. Veikkaus n 6 kW teholla. No höpistään sitten lisää kun tulee asiaa.

 

[GJ]

Kiitos datasta, erittäin mielenkiintoista. Oma tilanne aika sama, reilu 300m2 taloa, 2x150m kaivoa tehty ja 16kW pumppu odottaa kellarissa asennusta. Öljyä menee about saman verran, tulevat säästöt kyllä kiinnostavat

 

[Kvarkki]

Aikalailla pitkäksi muodostuu erillisen lämminvesivaraajan takaisinmaksuaika, jos käyttäjänä on joku 4 hengen perhe. 2-3 henkeä suihkuttelee perus 53-asteisella 180 litran pytyllä helposti eli käytännössä kerran viikkoon lauantaisaunassa vois olla tarve nostaa se lämpö 60-asteeseen, että varmasti riittää 4 hengelle. Vie muutaman kWh, mutta jos laittaa korotuksen päälle ennakkoon, niin tekee sen todella nuukalla vastusten käytöllä. En saanut millään tuosta yhtälöstä sellaista, että tuohon kannattaisi rahallisista syistä pistää erillistä pyttyä vierelle. Isompi perhe, jossa jokainen liottaa itseään tulikuumalla vedellä 30 minuuttia rusinaksi toki varmasti arvostaa isompaa varajaa.

 

[Euroshopperi 2]

Joskus tuntuu, että kaikki muuttuu takaisinmaksuajaksi. Toissapäivänä söin pätkän hirven kylmäsavupaistia ja nyt jäin miettimään sen takaisinmaksuaikaa sitten. En oo itte miettiny kertaakaan 8 vuoden aikana, että meneekö joku suihkuun ja koska ja onko se pitkään vai vähemmän aikaa. Joskus lorottelee kuumaa vettä lasten uima-altaaseen kesällä ja tullut mietittyä, että kuinkahan kauan vielä riittäisi, mutta aina se on riittänyt. Poreammeeseenkin riittää hyvin laskea kuka haluaa käydä.
Ja tuo hintaero ei ole ihan mahdoton, jos ottaa erillislaitteiston. Esim Viessmann 300 G + Vitocell 390 L . Mullehan olisi riittänyt 12,9 kW mallikin loistavasti. Niitä löytyy verrattavissa netistä kyllä.

 

[mineraalimies]

Joskus tuntuu, että kaikki muuttuu takaisinmaksuajaksi. Toissapäivänä söin pätkän hirven kylmäsavupaistia ja nyt jäin miettimään sen takaisinmaksuaikaa sitten.

Yleensä kannattavuuksia kannattaa miettiä, kun investointeja tekee jos yhtään ymmärtää rahan päälle. Paskaksi se muuttuu tuo hirven kylmäsavupaistikin varsin nopeasti nauttimisen jälkeen.

 

[Kvarkki]

Millä muulla tavalla sitä sitten arvottaisi, jos ei takaisinmaksuajalla. Pikkupytty kun riittää pienellä vastustenkäytöllä ainakin meille tuomaan saman mukavuustason kuin iso erillinen lisävaraaja.

e: Halusin siis vain sanoa, että ei ne integroidut varaajat nyt ihan niin paskoja ole kuin ES2 antoi ymmärtää. Toki jos haluaa ne matotkin kuumalla vedellä pestä, niin sitten ihan varmaan alkaa ahdistaa. Henk. koht. käytän mattopesuveden lämmittämiseen aurinkokunnan fuusioreaktoria.

 

[JaniKari]

Varsinkin jos sijoittaa energian kulutuksen vähentämiseen on takaisinmaksuaika ykkös prioriteetti. Sijoittaessa energian kulutuksen kasvatukseen harvemmin lasketaan takaisinmaksuaikaa.

 

[julli100]

Ja maalämpöpumppu ei laske energian kulutusta.

 

[Euroshopperi 2]

No jos vaikka tuon oman Viessmann merkin kohdalta laittaa verrokit esille, niin en nyt näe mitään erikoista eroa noilla erillisillä ja kaapeilla.

Viessmann Vitocal 333-G 5,3 kW 400 V Sole/Wasser-Wärmepumpe - günstig, 13.449,00 €

Sparpaket mit hochwertigen Heizgerät des Premiumherstellers Viessmann - Made in Germany - umfangreiches Zubehörpaket zum Top Preis, versandkostenfrei. Jetzt

vilcaso.de

Paket Viessmann Vitocal 300-G 5,7 kW Sole-Wärmepumpe Vitocell 100-V 3, 8.149,00 €

Sparpaket mit hochwertigen Heizgerät des Premiumherstellers Viessmann - Made in Germany - umfangreiches Zubehörpaket zum Top Preis, versandkostenfrei. Jetzt

vilcaso.de

 

[Euroshopperi 2]

Eiku se taisikin olla tämä.
editinä. En kyllä kehoita ketään ottamaan mitään lisävaraajaa, vaan alunalkaen jos tekee valinnan, eikä tilasta ole puutetta. Mullakin on yli 10 neliön tekninentila, johon mahtuu mitä vain heittämällä.

Paket Viessmann Vitocal 300-G 5,7 kW Sole-Wärmepumpe Vitocell 100-V 3, 8.676,00 €

Sparpaket mit hochwertigen Heizgerät des Premiumherstellers Viessmann - Made in Germany - umfangreiches Zubehörpaket zum Top Preis, versandkostenfrei. Jetzt

vilcaso.de

 

[Euroshopperi 2]

Millä muulla tavalla sitä sitten arvottaisi, jos ei takaisinmaksuajalla. Pikkupytty kun riittää pienellä vastustenkäytöllä ainakin meille tuomaan saman mukavuustason kuin iso erillinen lisävaraaja.

e: Halusin siis vain sanoa, että ei ne integroidut varaajat nyt ihan niin paskoja ole kuin ES2 antoi ymmärtää. Toki jos haluaa ne matotkin kuumalla vedellä pestä, niin sitten ihan varmaan alkaa ahdistaa. Henk. koht. käytän mattopesuveden lämmittämiseen aurinkokunnan fuusioreaktoria.

Kaikkihan käyttää aurinkoenergiaa, kun muuta ei ole edes tarjolla. Kaikki energia on peräisin joko omasta, tai vieraasta auringosta.

 

[Kvarkki]

Kyllä ainakin Nibe/Jämä akselilla saa maksaa lisähintaa, jos isomman pytyn haluaa pumpun viereen. Ja se isompi pytty kuitenkin vie enemmän energiaa ylläpidossa kuin pikkupytty integroituna. Turha on turha. Pikkupytyllä sähkövastuksilla mukavuustason ylläpito maksaa sen verran enemmän, että parissa vuosikymmenessä olis saattanut tulla erillinen isompi pytty halvemmaksi. Ts. ei mitään tolkkua meidän kohdalla.

Sä missasit energialähteessä sen oleellisen eron, suora fuusiolla lämmitys maksaa 0 euroa, sun letkusta tulee (toki kuumempaa), joka väistämättä maksaa jotain.

Saat ES2 ihan vapaasti harrastaa miten haluat, mutta ei noi sun touhut mitään kaikille sopivia patenttiratkaisuja ole. Aurinkopaneeli-ketjussa kauhulla katselin, että taitaa ostojalka vähän vipattaa Sulla on toki iso energiankulutus, että ehkä jonkunnäköistä vastinetta saat noille pelottavan isoille investoinneille. Mulla Fortumin laskuri näytti 50 euron voittoa aurinkopaneeleista 30 vuoden jälkeen

 

[Euroshopperi 2]

Tai valitaan eri teholuokka ja pudotetaan tuon kaapin teknistä tasoa niin.

Viessmann Vitocal 222-G 10,4 kW 400 V Sole/Wasser-Wärmepumpe - günsti, 11.999,00 €

Sparpaket mit hochwertigen Heizgerät des Premiumherstellers Viessmann - Made in Germany - umfangreiches Zubehörpaket zum Top Preis, versandkostenfrei. Jetzt

vilcaso.de

Paket Viessmann Vitocal 300-G 10,4 kW Sole-Wärmepumpe Vitocell 100-V , 9.794,00 €

Sparpaket mit hochwertigen Heizgerät des Premiumherstellers Viessmann - Made in Germany - umfangreiches Zubehörpaket zum Top Preis, versandkostenfrei. Jetzt

vilcaso.de

tuosta jos jättää pois lämmityksen varaajan, niin ei noissa paljon eroa saa.

Paket Viessmann Vitocal 300-G 10,4 kW Sole-Wärmepumpe Vitocell 100-V , 9.267,00 €

Sparpaket mit hochwertigen Heizgerät des Premiumherstellers Viessmann - Made in Germany - umfangreiches Zubehörpaket zum Top Preis, versandkostenfrei. Jetzt

vilcaso.de

 

[tietokonerikki]

Näin siis saadaan varaajan katolle myös 58 asteinen vesi, kun mulla tuo 390 L pönttö on tarpeeksi korkea ja 27 L latauskierukka pystyy vielä tekemään täydellä 17 kW teholla myös lämmintä vettä, ilman vastuksia. Ne yhdistelmä kaapit täytyy rajoittaa tehoilta johonkin max 8 kW ja alle, koska niiden kuerukat on todella pieniä lämmön siirtämiseen siihen matalaan 200 L pönttöön. Tämä on yksi juttu mistä ne eivät puhu ja lisää riittää, jos joku kiinnostuu kyselemään.

Selitätkö tarkemmin, miksi pitää rajoittaa 8kW tai alle? Eikös se lopeta kuuman veden tekemisen, jos se kierukka ylikuumenee?

Parhaiten saa aikaa kulumaan maalämpöfoorumilla ja kannattaa suunnata sinne jo ennekuin on mistään maksanut mitään.

Hyvä neuvo, mutta siellä kyllä helposti hukkuu tietoon, tai ainakin itse olen jo ihan "sekaisin" vaihtoehtojen paljoudesta.

Esilämmitys otetaan ensin lämmitysvaraajasta, joka lämmittää tulevan veden 25-32 asteiseksi ja se menee sitten sen 390 L varaajan pohjalle. Tällä arviolta tuplaantuu tuo 390 L lämminvesivaraajan kyvyt. Siinä lyhyesti syy miksi otin erillislaitteet. Alunperin kylläkin oli tuo 500 L varaaja öljylämmityksen jäljiltä, kun siihen meni myös aurinkokennot.

Mikäs sen lämmitysvaraajan esilämmityksenn tekee? Tosta olis kivanähdä kytkentäkaavio.

Kaikki ottaa nykyään invertterin ja tietysti kaappimallina, kun kukaan ei kerro tuosta lämpimän veden tekemisestä tarpeeksi. Ennen on monella ollut se 300 L, jonka lämmitti siihen 80 asteeseen aina vastuksilla, mutta 200 L varaaja max 60 asteisena on ihan eri juttu.

Miksi kaikki invertterin ostavat? Jokos niiden kestosta on tarpeeksi tietoa?

Jotku sietää ja minä en. Siinä ero kaappi/erillislaitteisto. Mulla on siis tuo 27 L kierukalla varustettu 390 L varaaja, joka on ehdoton minimi 17 kW on/off pumpulle, tai se tukehtuu ylilämpö katkoon joka kerta. Jos puolitat varaajan ja myös lauhduttimen virtaaman, niin kyllä tekee tiukkaa jo tehon pelkkä puolituskin, jottei mene kaasut sekaisin kylmäaineissa. Invertterit pystyy laskemaan tehon oikeaan tasoon kyllä ja se vain sitten tekee hitaammin lisää lämmintä. Veikkaus n 6 kW teholla. No höpistään sitten lisää kun tulee asiaa.

Mikäs varaaja sulla on ja sen ulkomitat kiinnostaa myös.

Kulutusluokat

1= 51 h
2= 74 h
3= 4663 h
4= 4412 h
5= 858 h

Mitä tuo kulutusluokka tarkoittaa?

Viimeisen vuoden sähköt siis 7680 kWh maalämpöpumpulle. Heinäkuussa loppuu lainanmaksu. Käytännössä tähän mennessä ei maalämmön laittaminen ole maksanut oikeestaan yhtään euroa kun oli se öljylaskukin 4 300 L/vuosi+ erinäiset ylläpitokustannukset. Harmittaa ainoastaan, ettei jo 1990 älynnyt laittaa. Olisi sillä saanut Teslan pihalle tähän päivään laskettuna.

Laitteiston hinnan vedän "vähän" hatusta, mutta muistaakseni Mlp maksoi kaivoineen v.1990 n. 100.000mk??? ja öljyn hinta oli 1mk 6 penniä. Toi Öljyn hinta siis tietoa ja laitteiston hinta varmaa vain, että tuntui kalliilta

Mielenkiintoista nuo kulutus tiedot, missä päin suomea laitteistosi on.
Entä mitä on näiden 8-vuoden aikana mennyt huoltokuluihin?

 

[tietokonerikki]

Aikalailla pitkäksi muodostuu erillisen lämminvesivaraajan takaisinmaksuaika, jos käyttäjänä on joku 4 hengen perhe. 2-3 henkeä suihkuttelee perus 53-asteisella 180 litran pytyllä helposti eli käytännössä kerran viikkoon lauantaisaunassa vois olla tarve nostaa se lämpö 60-asteeseen, että varmasti riittää 4 hengelle. Vie muutaman kWh, mutta jos laittaa korotuksen päälle ennakkoon, niin tekee sen todella nuukalla vastusten käytöllä. En saanut millään tuosta yhtälöstä sellaista, että tuohon kannattaisi rahallisista syistä pistää erillistä pyttyä vierelle. Isompi perhe, jossa jokainen liottaa itseään tulikuumalla vedellä 30 minuuttia rusinaksi toki varmasti arvostaa isompaa varajaa.

Mitäs se veden lämmittäminen 45- 60 asteeseen sähköllä maksaa? Toi isompi varaaja on tarpeen jos käytössä on iso amme.

 

[Kvarkki]

Mitäs se veden lämmittäminen 45- 60 asteeseen sähköllä maksaa? Toi isompi varaaja on tarpeen jos käytössä on iso amme.

1-2 kWh se heittää sinne mittariin, jos mukavuuden pistää päälle ja lämpö nousee 3 h ajaksi 53 -> 60. Tämä sisältää siis myös sen, että joku käyttää vettä ja se terhakkaammin ylläpitää korkeampaa lämpöä. On siinä myös se optio, että kertalämmityksellä vaan nostaa 60 asteeseen ja antaa siitä valua käytön mukaan alas, silloin ei paljoa viisari värähdä. Meidän käytöllä laskeskelin, että vaikka olis se 6-7 kWh "extraa" viikossa, niin ei tuosta sais kun sen euron viikossa eli 50 euroa vuodessa. Jos ja kun lisävaraaja olis ollut karkeasti sen tonnin, niin... Nope. Ammetta ei oo eikä tuu, kiitos kaupungin "edullisten" vesihintojen. Todellisuudessa extrakulutus vastuksille on ollut 3 vuoden aikana ollut alle 3 kWh/viikko sisältäen jaksolliset legionellakorotukset 2 vk välein.

 

[Euroshopperi 2]

Höyrystin ja lauhdutin vaatii tietyn minimi virtaaman toimiakseen tehtävässään. Jos esim lämpöä ei saada siirrettyä pois sieltä lämpöpuolelta tarpeeksi, niin kaasut kuumenee liikaa ja pysäyttää koneen hälytykseen. Eli siellä toisio puolella saa olla rajusti kiertoa ja sen kierron pitää pystyä kuljettamaan lämpö pois tehokkaasti. Korkea varaaja ja kierukka lattiasta kattoon on paras yhdistelmä. Ja samasta syystä joko yliteokkaat patterit, tai lattialämmitys. Mulla on mm 130 neliötä vedetty yläkerrasta alumiinipellillä kattamaan koko ala. Siihen uriin laitettu 12 mm putkilla tiheä lenkitys ja sen lämpöä pystyi laskemaan 5 astetta alakerran lattialämmitystä alemmas. Eli sinne laitettiin 60 x 60 cm laatta suoraan kiinni alumiinipeltiin laastilla. Reagointinopeus on luokkaa minuutteja ja käytän termostaatteja.

Esiläämitys toimii niin, että mulla on öljyaikaankin ollut siellä varaajassa kierukka jonka läpi kylmävesi meni ensi ja öljykattilan oman varaajan kierukan kautta käyttöön. Nyt siis tuo varaaja on varsinainen lämmityksen piiri nro 1, jonka MLP lämmittää pyyntilämpöön. Sen sisällä on vanha lämminvesi kierukka ja porakaivosta tulee vesi sen läpi ensin ja jatkaa sitten tähän varsinaiseen käyttövesivaraajaan, joka taas on siis täynnä kuumaa vettä, jota taas lämmitetään MLP kierukalla, eli sillä 27 L vetoisella Pythonilla. Ei haittaa yhtään jos lämmityksen varaajasta riistetään suihkutteluun vettä sykleissä ja tuo varsinainen kuumavesi riittää tajuttoman hyvin aina. Eli osa käyttövedestä lämpenee tuolla lämmityksen hyvällä COP arvolla. Kaikki hukkalämpökin maalämmöllä tuotetaan tuolla 3,2 COP arvolla, eikä sekään mene edes hukkaan, vaan jää talon sisälle. Eli lämminvesivarastoa voi pitää myös alemmalla lämmöllä tuolla 500 L varaajassa, eikä se maksa yhtään mitään.

Invertterit on helppo asettaa tahontarpeeseen, eikä kukaan normaalisti halua varaajia puskuroimaan. On/off kone vaatii varaajan yleensä ja jos varaajan laittaa, niin sitten samalla esilämmityskierukka tulee heittämällä. Puskureitakin on valehdeltu varaajiksi, mutta niitä tarvii vain pattereiden napsumisen ehkäisyyn ja yleensä vielä liian pienitehoisten vanhojen pattereiden. Ylitehon estoon ja siis pätkäkäyntiä vastaan ei noilla 100-200 L puskureilla tee mitään, vaan pieni varaaja on 500 L ja suuri 1500 L. Invertterit ei mitään puskureita kaipaa. On kyllä melkoinen haitari mitoittaa, kunhan tekee vain laadukkaan kaivon, niin mun puolestasaa huoletta tehdä muutoin, miten hyvältä tuntuu.

edit. Työsäililö se oli, eikä ”puffer”,

Varaaja on Viessmann Vitocell 100 CW 390 L ja siinä on sähköanodi

Kulutusluokat

1= 92 h
2= 133 h
3= 8513 h
4= 6032 h
5= 1463 h

Espoosta etelään on laitos. Laitteisto kustansi 24500 € ja tämän takaisinmaksuajan kyllä tiedän.
Yksi turhanpäiväinen tarkastus maksoi 350 €. Piti oikein kieltää puuttumasta mihinkään asetuksiin, kun ei tuntunut ymmärtävän toimintaperiaatetta, josta pitää laittaa erikseen alla.

Eli mulla on käytännössä 3 piiriä, kun oli ne aurinkokennot katolla ja kesäisin saattoi varaaja nousta 90 asteeseen asti. Eli lämmitykselle yläkertaan oma shuntti ja alakertaan oma shuntti. Ne siis piirit 2 ja 3. Noissa piireissä on omat kirrtopumput molemmissa ja ne pyöriin, vaikkei MLP pumppaa mitään.
Kun MLP käynnistyy on molemmat shunttipiirit yleensä auki ja MLP alkaa työntää lämpöä piireihin. Hetken kuluttua alkaa yläkerran shuntti pienentämään tuloa ja alakerran shuntti tulee perässä, tai pysyy vain vähän auki. MLP katkaisee vasta kun varaajakin on tarpeeksi kuuma ja sitten lopettaa. Kohta alkaa sitten shuntti aukeamaan ja kiertopumput ottaa lämpöä lisää, kunnes varaajasta loppuu ja kierto alkaa uudestaan. Mulla on siis 2 patteria, joiden termareina toimii shuntit. Yläkerrassa on myös huonetermarit tarkempaan jakoon ja ne oikeasti toimii nopeasti. Alakerran betoniköntti lämpenee ja viilenee muutaman päivän, niin siellä ei ole mitään virkaa termareilla. Tähdennän tässä, että MLPn kiertovesipumppu ei pyöri väliajalla sekoittamassa vettä, vaan shunttimoottorit palauttaa viileämpää alaosaa ja saa ottaa ylhäältä lämmöt pois varaajasta. Joskus suihkussa käynti viilentää varaajaa esilämmityskierukalla ja MLP käynnistyy sitä lämmittämään, vaikkei lämminvesivaraaja olekkaan pyytänyt käynnistymistä.

 

[JaniKari]

Ja maalämpöpumppu ei laske energian kulutusta.

Eikä näsäviisastelu kasvata aivoja

 

[pipo]

Aikalailla pitkäksi muodostuu erillisen lämminvesivaraajan takaisinmaksuaika, jos käyttäjänä on joku 4 hengen perhe. 2-3 henkeä suihkuttelee perus 53-asteisella 180 litran pytyllä helposti eli käytännössä kerran viikkoon lauantaisaunassa vois olla tarve nostaa se lämpö 60-asteeseen, että varmasti riittää 4 hengelle. Vie muutaman kWh, mutta jos laittaa korotuksen päälle ennakkoon, niin tekee sen todella nuukalla vastusten käytöllä. En saanut millään tuosta yhtälöstä sellaista, että tuohon kannattaisi rahallisista syistä pistää erillistä pyttyä vierelle. Isompi perhe, jossa jokainen liottaa itseään tulikuumalla vedellä 30 minuuttia rusinaksi toki varmasti arvostaa isompaa varajaa.

Tarttuisin tässä tuohon lauantaisaunaan.

Meidän käytössä 8 kW on-off pumpun 180-litran varaaja kylmenee peräkkäisissä pitkissä suihkukäynneissä, ei saunomisen yhteydessä. Usein sauna lämmittää pesutilaa sen verran tehokkaasti, että suihkuveden lämpötila on luonnostaan alempi ja sitä kautta varaaja jäähtyy vähemmän, vaikka käyttöä onkin enemmän.

Meillä on Gebwellin säädöt siinä tilassa, että en ole vielä neljän asumisvuoden jälkeen nähnyt kertaakaan sähkövastuksia apuna. Tekninen tuki tiesi kertoa, että integroidun varaajan kierukka on mitoitettu siten, ettei vastus ja kompressori voi edes toimia samaan aikaan (ovat samassa kierukan piirissä). Sähkö on vain vikatilanteiden varalta.

Tämä suunnittelun kukkanen rajoittaa satunnaisesti asuinmukavuutta suihkuveden jäähdyttyä. Nokkelampi olisi laittanut varaajaan ja lämmityspiirin omat vastukset, jolloin ne voisivat toimia kompuran rinnalla.

 

[Euroshopperi 2]

Kyllä ainakin Nibe/Jämä akselilla saa maksaa lisähintaa, jos isomman pytyn haluaa pumpun viereen. Ja se isompi pytty kuitenkin vie enemmän energiaa ylläpidossa kuin pikkupytty integroituna. Turha on turha.

Tämä oli aikanaan hankkiessa ihan saman hintainen muutoin, mutta teholuokkaan 17 kW ei edes ollut tarjolla kaappimallina muita kuin Lämpö ässä, jonka kaappikoko on luokkaa Festivo 120 cm. Se on myös tulistus pumppu, joka ei houkutellut yhtään, kun lattialämmitykseen tähtäsin alhaisella menolämmöillä. IVT X15 malli taas oli invertterinä lähes täysi katastrofi kuulopuheiden mukaan. Eli koemallina ostajalle kehitettäväksi. 390 L Viessmann ei mahdu mihinkään 60 cm modulitilaan, vaan vaatii 90 cm pyöreän tilan ja mielellään yli metrinen toimii hyvin. Meillä on esim asennusleveys laitteistoille tasan 200 cm ja syvyys 105 cm, joten tilaa menee. 3000 L öljysäiliön purku teki sopivasti tilaa talon sisälle tuolle. 500 L varaaja vie saman 90 cm ympyrän, joten 10 neliötä on kiva määrä tekniselletilalle. En siis kaikille kyllä suosittelekaan erillisiä vehkeitä, mutta hyvähän noista eduista on keskustella kuitenkin.
Lämpimän veden varaajasta voi sanoa, että suklaalevy säilyy kyllä syötävänä sen päällä helposti, eikä tunnu lämmöt karkaavan.
Tästä huolimatta suosittelen kaikille maalämpöä. Ja varsinkin niille, jotka voi käyttää maapiiriä kaivon tilalla.

 

[Kvarkki]

Tarttuisin tässä tuohon lauantaisaunaan.

Meidän käytössä 8 kW on-off pumpun 180-litran varaaja kylmenee peräkkäisissä pitkissä suihkukäynneissä, ei saunomisen yhteydessä. Usein sauna lämmittää pesutilaa sen verran tehokkaasti, että suihkuveden lämpötila on luonnostaan alempi ja sitä kautta varaaja jäähtyy vähemmän, vaikka käyttöä onkin enemmän.

Meillä on Gebwellin säädöt siinä tilassa, että en ole vielä neljän asumisvuoden jälkeen nähnyt kertaakaan sähkövastuksia apuna. Tekninen tuki tiesi kertoa, että integroidun varaajan kierukka on mitoitettu siten, ettei vastus ja kompressori voi edes toimia samaan aikaan (ovat samassa kierukan piirissä). Sähkö on vain vikatilanteiden varalta.

Tämä suunnittelun kukkanen rajoittaa satunnaisesti asuinmukavuutta suihkuveden jäähdyttyä. Nokkelampi olisi laittanut varaajaan ja lämmityspiirin omat vastukset, jolloin ne voisivat toimia kompuran rinnalla.

No meillä ei ole sitä saunaa edes tällä hetkellä… Kunhan ajattelin perheille tyypillisen tilanteen, jossa kaikki käy suihkussa. Jämän 3-12 kW inverterin kanssa ei siis tuu neljällä hengellä mitään ongelmaa, kunhan pistää korotuksen päälle. Kompura ja vastus käyvät sopuisasti samaan aikaan.

 

[tietokonerikki]

Höyrystin ja lauhdutin vaatii tietyn minimi virtaaman toimiakseen tehtävässään. Jos esim lämpöä ei saada siirrettyä pois sieltä lämpöpuolelta tarpeeksi, niin kaasut kuumenee liikaa ja pysäyttää koneen hälytykseen. Eli siellä toisio puolella saa olla rajusti kiertoa ja sen kierron pitää pystyä kuljettamaan lämpö pois tehokkaasti. Korkea varaaja ja kierukka lattiasta kattoon on paras yhdistelmä. Ja samasta syystä joko yliteokkaat patterit, tai lattialämmitys. Mulla on mm 130 neliötä vedetty yläkerrasta alumiinipellillä kattamaan koko ala. Siihen uriin laitettu 12 mm putkilla tiheä lenkitys ja sen lämpöä pystyi laskemaan 5 astetta alakerran lattialämmitystä alemmas. Eli sinne laitettiin 60 x 60 cm laatta suoraan kiinni alumiinipeltiin laastilla. Reagointinopeus on luokkaa minuutteja ja käytän termostaatteja.

Esiläämitys toimii niin, että mulla on öljyaikaankin ollut siellä varaajassa kierukka jonka läpi kylmävesi meni ensi ja öljykattilan oman varaajan kierukan kautta käyttöön. Nyt siis tuo varaaja on varsinainen lämmityksen piiri nro 1, jonka MLP lämmittää pyyntilämpöön. Sen sisällä on vanha lämminvesi kierukka ja porakaivosta tulee vesi sen läpi ensin ja jatkaa sitten tähän varsinaiseen käyttövesivaraajaan, joka taas on siis täynnä kuumaa vettä, jota taas lämmitetään MLP kierukalla, eli sillä 27 L vetoisella Pythonilla. Ei haittaa yhtään jos lämmityksen varaajasta riistetään suihkutteluun vettä sykleissä ja tuo varsinainen kuumavesi riittää tajuttoman hyvin aina. Eli osa käyttövedestä lämpenee tuolla lämmityksen hyvällä COP arvolla. Kaikki hukkalämpökin maalämmöllä tuotetaan tuolla 3,2 COP arvolla, eikä sekään mene edes hukkaan, vaan jää talon sisälle. Eli lämminvesivarastoa voi pitää myös alemmalla lämmöllä tuolla 500 L varaajassa, eikä se maksa yhtään mitään.

Invertterit on helppo asettaa tahontarpeeseen, eikä kukaan normaalisti halua varaajia puskuroimaan. On/off kone vaatii varaajan yleensä ja jos varaajan laittaa, niin sitten samalla esilämmityskierukka tulee heittämällä. Puskureitakin on valehdeltu varaajiksi, mutta niitä tarvii vain pattereiden napsumisen ehkäisyyn ja yleensä vielä liian pienitehoisten vanhojen pattereiden. Ylitehon estoon ja siis pätkäkäyntiä vastaan ei noilla 100-200 L puskureilla tee mitään, vaan pieni varaaja on 500 L ja suuri 1500 L. Invertterit ei mitään puskureita kaipaa. On kyllä melkoinen haitari mitoittaa, kunhan tekee vain laadukkaan kaivon, niin mun puolestasaa huoletta tehdä muutoin, miten hyvältä tuntuu.

edit. Työsäililö se oli, eikä ”puffer”,

Varaaja on Viessmann Vitocell 100 CW 390 L ja siinä on sähköanodi

Kulutusluokat

1= 92 h
2= 133 h
3= 8513 h
4= 6032 h
5= 1463 h


Espoosta etelään on laitos. Laitteisto kustansi 24500 € ja tämän takaisinmaksuajan kyllä tiedän.
Yksi turhanpäiväinen tarkastus maksoi 350 €. Piti oikein kieltää puuttumasta mihinkään asetuksiin, kun ei tuntunut ymmärtävän toimintaperiaatetta, josta pitää laittaa erikseen alla.

Eli mulla on käytännössä 3 piiriä, kun oli ne aurinkokennot katolla ja kesäisin saattoi varaaja nousta 90 asteeseen asti. Eli lämmitykselle yläkertaan oma shuntti ja alakertaan oma shuntti. Ne siis piirit 2 ja 3. Noissa piireissä on omat kirrtopumput molemmissa ja ne pyöriin, vaikkei MLP pumppaa mitään.
Kun MLP käynnistyy on molemmat shunttipiirit yleensä auki ja MLP alkaa työntää lämpöä piireihin. Hetken kuluttua alkaa yläkerran shuntti pienentämään tuloa ja alakerran shuntti tulee perässä, tai pysyy vain vähän auki. MLP katkaisee vasta kun varaajakin on tarpeeksi kuuma ja sitten lopettaa. Kohta alkaa sitten shuntti aukeamaan ja kiertopumput ottaa lämpöä lisää, kunnes varaajasta loppuu ja kierto alkaa uudestaan. Mulla on siis 2 patteria, joiden termareina toimii shuntit. Yläkerrassa on myös huonetermarit tarkempaan jakoon ja ne oikeasti toimii nopeasti. Alakerran betoniköntti lämpenee ja viilenee muutaman päivän, niin siellä ei ole mitään virkaa termareilla. Tähdennän tässä, että MLPn kiertovesipumppu ei pyöri väliajalla sekoittamassa vettä, vaan shunttimoottorit palauttaa viileämpää alaosaa ja saa ottaa ylhäältä lämmöt pois varaajasta. Joskus suihkussa käynti viilentää varaajaa esilämmityskierukalla ja MLP käynnistyy sitä lämmittämään, vaikkei lämminvesivaraaja olekkaan pyytänyt käynnistymistä.

Kiitoksia, tätä täytyy vähän kauemmin sulatella ton kytkennän suhteen, joten varaan option palata asiaan

Vielä kiinnostaisi ne huoltokulut?

 

[tietokonerikki]

No meillä ei ole sitä saunaa edes tällä hetkellä… Kunhan ajattelin perheille tyypillisen tilanteen, jossa kaikki käy suihkussa. Jämän 3-12 kW inverterin kanssa ei siis tuu neljällä hengellä mitään ongelmaa, kunhan pistää korotuksen päälle. Kompura ja vastus käyvät sopuisasti samaan aikaan.

Mites iso vastus sulla tossa oli ja millaiset sulakkeet toi vaatii? eli mikä on sen max. sähkötehon ottotarve?

 

[Rimmon]

Meille laitoin rakennusvaiheessa Jämän 10kw MPL pumpun 100L puskurivaraajalla ja 500L KV varaajalla, kaivon poraus syvyys on 200m ja aktiivisyvyys melkein sama. Laitteet on ulkorakennuksen varastossa josta lähtee lämpökanaali taloon, lämmitettäviä neliöitä on n.290m2 ja käyttövesi on tehty kierrolla. Sähköä kuluu n. 12000kw/vuosi. Tuo käyttöveden kierto vie aika reippaasti sähköä niin olen miettiny kyllä pienen varaajan asentamista talon puolelle, tätä varten on varauksetkin jo olemassa. Pakkasilla kaivo menee aikalain nollaan ja kesällä lämpimimmillään se on n.6 astetta. Vettä kaivosta kyllä tulee hyvin, laitoin kaivoon 8m pitkän imuletkun ja vesi ei ole vielä koskaan loppunut, ei vaikka täyttää paljun ja kastelee nurmikkoa koko päivän.

 

[Euroshopperi 2]

Kiitoksia, tätä täytyy vähän kauemmin sulatella ton kytkennän suhteen, joten varaan option palata asiaan

Vielä kiinnostaisi ne huoltokulut?

Huoltokulut on 0 €. Ainoa maksettu oli lisäpiirille tarvittava ohjauskortti, kun laitteessa on vain 2 piirille ohjaus. Eli shunttimoottorit saa virtansa kyllä pumpulta molemmat, mutta varaajan ollessa 3:s piiri, joutui ottamaan ylimääräisen osan johon MLP kyllä pystyy omalla ohjelmallaan vielä toimimaan, mutta liitoksia vaati lisää. Nythän mulla on säädetty varaaja siihen samaan alakerran lattiapiirin kanssa, joten turhaksi vähän sekin nyt voidaan katsoa.
Tuosta höyrystimen puolen tehosta taas seuraa sen lämmönkeruun suunnittelu. Esim 17 kW kone vaatii n 2500 L/ h virtaamaa sinne kaivon letkuille, jottei sen piirin Dt nousu suuremmaksi kuin 6 astetta. Sen piirin tarkoitus on siis kiehuttaa kylmäaine kokonaan kaasuksi, tai kompura saa nestettä sisäänsä ja sitä se ei kestä. Mulla on virtaama 3600 L/ h ja se riittää myös aivan alimmillakin lämmitysveden pyynneillä, jolloin kaivot joutuvat kovimmilleen. Tässä on hyvä muistuttaa, että on otettava mielellään siis tarpeeksi väljä putki, tai täytyy laittaa 2 kaivoa rinnan. Eli sekä hyvä lämmönluovutus teho ja kunnon virtaama suurella tehoreservillä on todella tärkeä. Siinä välissä saa laitteet olla vaikka karvalakki tasolla, niin hyvä tulee ja päästään minimi erotukseen lauhtumis ja höyrystymis lämpöjen erolla. Jos kaivon erityisen tehokas ja lämmönluovutus samoin, niin voidaan päästä tilanteeseen jossa tulee 5 asteista vettä ja lämmitys tarvitsee 30 asteista vasta kovilla pakkasilla, niin tuo on alle 25 asteisella Dt:llä tuotettu ja COP pyörii jo luokassa 6. Eli mitä alhaisempi lämmitysvesi, niin sen alhaisempi on myös kaasun lämpötila ja alhaisempi paine taas vaatii vähemmän virtaa kompuralta. -5 asteinen, eli alimitoitetum kaivon tulo ja vanhat patterit 55 asteisella kiertovedellä on maalämmöllä jo ehdoton limitti ja COP alittaa jo 3:n . Käyntiäänikin on tuolloin jo varsin karski, eikä helppoa enää sulattaa lähitiloihin.
GEODUO M32 on hyvä putki pienempäänkin reikään ja saa kunnon virtaamat. Ei haittaa suurempikin virtaama kaivossa, jos kiertopumppu vain selviää pienemmällä teholla. Eli höyrystimen virtaaman saa ylittääkin, kunhan ei ruveta pakottamaan kiertoa liian pienessä putkessa. 250 m kaivoon ei kannata laittaa 40 mm putkea enää ollenkaan.

 

[tietokonerikki]

Huoltokulut on 0 €. Ainoa maksettu oli lisäpiirille tarvittava ohjauskortti, kun laitteessa on vain 2 piirille ohjaus. Eli shunttimoottorit saa virtansa kyllä pumpulta molemmat, mutta varaajan ollessa 3:s piiri, joutui ottamaan ylimääräisen osan johon MLP kyllä pystyy omalla ohjelmallaan vielä toimimaan, mutta liitoksia vaati lisää. Nythän mulla on säädetty varaaja siihen samaan alakerran lattiapiirin kanssa, joten turhaksi vähän sekin nyt voidaan katsoa.

Tuosta höyrystimen puolen tehosta taas seuraa sen lämmönkeruun suunnittelu. Esim 17 kW kone vaatii n 2500 L/ h virtaamaa sinne kaivon letkuille, jottei sen piirin Dt nousu suuremmaksi kuin 6 astetta. Sen piirin tarkoitus on siis kiehuttaa kylmäaine kokonaan kaasuksi, tai kompura saa nestettä sisäänsä ja sitä se ei kestä.

Mulla on virtaama 3600 L/ h ja se riittää myös aivan alimmillakin lämmitysveden pyynneillä, jolloin kaivot joutuvat kovimmilleen. Tässä on hyvä muistuttaa, että on otettava mielellään siis tarpeeksi väljä putki, tai täytyy laittaa 2 kaivoa rinnan.

Eli sekä hyvä lämmönluovutus teho ja kunnon virtaama suurella tehoreservillä on todella tärkeä. Siinä välissä saa laitteet olla vaikka karvalakki tasolla, niin hyvä tulee ja päästään minimi erotukseen lauhtumis ja höyrystymis lämpöjen erolla. Jos kaivon erityisen tehokas ja lämmönluovutus samoin, niin voidaan päästä tilanteeseen jossa tulee 5 asteista vettä ja lämmitys tarvitsee 30 asteista vasta kovilla pakkasilla, niin tuo on alle 25 asteisella Dt:llä tuotettu ja COP pyörii jo luokassa 6.

Eli mitä alhaisempi lämmitysvesi, niin sen alhaisempi on myös kaasun lämpötila ja alhaisempi paine taas vaatii vähemmän virtaa kompuralta. -5 asteinen, eli alimitoitetum kaivon tulo ja vanhat patterit 55 asteisella kiertovedellä on maalämmöllä jo ehdoton limitti ja COP alittaa jo 3:n . Käyntiäänikin on tuolloin jo varsin karski, eikä helppoa enää sulattaa lähitiloihin.

GEODUO M32 on hyvä putki pienempäänkin reikään ja saa kunnon virtaamat. Ei haittaa suurempikin virtaama kaivossa, jos kiertopumppu vain selviää pienemmällä teholla. Eli höyrystimen virtaaman saa ylittääkin, kunhan ei ruveta pakottamaan kiertoa liian pienessä putkessa. 250 m kaivoon ei kannata laittaa 40 mm putkea enää ollenkaan.

Mä jaoin tota jota helpompi lukea, ymmärsinkö oikein, että sulla on 32mm putki?
Eikös siinä tule niittä virtausvastuksia? Jostain syystä ole maalämpöfoorumilta saanut sellaisen käsityksen, että 250mm kaivolle olisi hyvä olla 45mm putki. Vai olenko ihan hakoteillä (ei oo nää LVI-laskut halussa).

Toi putkiasia on vielä muutenkin aika epäselvä mulle tarkoitus olis laittaa 200m kaivo ja nykyään eivät juuri muuta poraa kuin oliko se 110mm reikä, vesikaivothan ovat 140mm.

Vähällä olet 8 vuoden käytöstä huoltokuluina päässyt.

 

[Euroshopperi 2]

Mä jaoin tota jota helpompi lukea, ymmärsinkö oikein, että sulla on 32mm putki?
Eikös siinä tule niittä virtausvastuksia? Jostain syystä ole maalämpöfoorumilta saanut sellaisen käsityksen, että 250mm kaivolle olisi hyvä olla 45mm putki. Vai olenko ihan hakoteillä (ei oo nää LVI-laskut halussa).

Toi putkiasia on vielä muutenkin aika epäselvä mulle tarkoitus olis laittaa 200m kaivo ja nykyään eivät juuri muuta poraa kuin oliko se 110mm reikä, vesikaivothan ovat 140mm.

Vähällä olet 8 vuoden käytöstä huoltokuluina päässyt.

40 mm putki ja siis2 lenkkiä rinnakkain, joka vastaa jo lähes 63 mm putken virtausvastusta.
Huoltokuluista pitää ottaa takaisin sen verta, että 3:n soiton jälkeen n 5 v asennuksesta myönnyin Lämpö ykkösen johonkin ihmeen kausihuoltoon ja se kustansi 350 €. Nyt ovat taas soitelleet, mutta en taida enää ottaa niitä putsaamaan sihtejä, kun osaan sen tehdä itsekin.
Kaivoja siis ei saa kytkeä sarjaan, vaan useampi kaivo tulee aina rinnakkain ja silloin virtausvastus kyllä putoaa dramaattisesti. Onko joku muka käyttänyt 32 mm putkea Suomessa? Laita linkki, jos tiedät.
Putken halkaisija siis riippuu paljon piirin pituudesta. Minimi virtaamasta löytyy tiedot kunkin teholuokan tiedoista ja se tarkoittaa siis höyrystimen vaatimaa virtausta. Piirin pituus ja tarvittava minimi halkaisija saadaan laskettua helposti siitä. Olen testannut tuota virtaaman puolitusta ja kylmäainepiirin säätimen lämpötila alkaa pomppia rajusti, jos kiertoa pienentää liikaa. Dt 6 astetta, niin sieltä alkaa räkiä jo höyrystymätöntä kylmäainetta ja sen huomaa luvuista selvästi koneen seurannasta. Ja nyt siis puhutaan on/off koneesta, jossa työtahti männällä on vakio. Invertterillä pystyy säätämään kylmäaineen kiertonopeutta esim 20-120 Hz välillä tahdistamalla moottoria. Samalla voidaan pienentää/suurentaa kaivon ja lämmityksen kiertoa, eli niiden pumppujen tehoa.

 

[Kvarkki]

Mites iso vastus sulla tossa oli ja millaiset sulakkeet toi vaatii? eli mikä on sen max. sähkötehon ottotarve?

3x 20A on sulakkeet, en muista mihin asti vastukset oli, mutta tällä hetkellä 6 kW max. raja on asetettu, 2 kW portaissa. Oliskohan siinä ollut 9 kW max. vastuksilla. Yleensä käyttää vain 2 kW tehoa, jos ei satu olemaan -20 ja käyttöveden pyynti maksimit.

 

[tietokonerikki]

40 mm putki ja siis2 lenkkiä rinnakkain, joka vastaa jo lähes 63 mm putken virtausvastusta.
Huoltokuluista pitää ottaa takaisin sen verta, että 3:n soiton jälkeen n 5 v asennuksesta myönnyin Lämpö ykkösen johonkin ihmeen kausihuoltoon ja se kustansi 350 €. Nyt ovat taas soitelleet, mutta en taida enää ottaa niitä putsaamaan sihtejä, kun osaan sen tehdä itsekin.
Kaivoja siis ei saa kytkeä sarjaan, vaan useampi kaivo tulee aina rinnakkain ja silloin virtausvastus kyllä putoaa dramaattisesti. Onko joku muka käyttänyt 32 mm putkea Suomessa? Laita linkki, jos tiedät.
Putken halkaisija siis riippuu paljon piirin pituudesta. Minimi virtaamasta löytyy tiedot kunkin teholuokan tiedoista ja se tarkoittaa siis höyrystimen vaatimaa virtausta. Piirin pituus ja tarvittava minimi halkaisija saadaan laskettua helposti siitä. Olen testannut tuota virtaaman puolitusta ja kylmäainepiirin säätimen lämpötila alkaa pomppia rajusti, jos kiertoa pienentää liikaa. Dt 6 astetta, niin sieltä alkaa räkiä jo höyrystymätöntä kylmäainetta ja sen huomaa luvuista selvästi koneen seurannasta. Ja nyt siis puhutaan on/off koneesta, jossa työtahti männällä on vakio. Invertterillä pystyy säätämään kylmäaineen kiertonopeutta esim 20-120 Hz välillä tahdistamalla moottoria. Samalla voidaan pienentää/suurentaa kaivon ja lämmityksen kiertoa, eli niiden pumppujen tehoa.

"GEODUO M32 on hyvä putki pienempäänkin reikään "
Tosta vaan automaattisesti oletin putken merkinnän M32 tarkoittavan sen paksuutta ja jäin sitä ihmettelemään, kun tuolle 200m jotkut suosittelevat jopa 45mm putkea. Itsellä ei ole tosta mitään käsitystä, muuta kuin että noihin tulee niitä virtausvastuksia ja niiden laskemisesta ei mitään hajua.

 

[Euroshopperi 2]

"GEODUO M32 on hyvä putki pienempäänkin reikään "
Tosta vaan automaattisesti oletin putken merkinnän M32 tarkoittavan sen paksuutta ja jäin sitä ihmettelemään, kun tuolle 200m jotkut suosittelevat jopa 45mm putkea. Itsellä ei ole tosta mitään käsitystä, muuta kuin että noihin tulee niitä virtausvastuksia ja niiden laskemisesta ei mitään hajua.

Näköjään jäi linkki laittamatta. No korjataan asia. Mullahan 40 mm Turbo putki, eli se on ohuempi seinämäinen ja rihlattu 40 x 2,4 mm. Maahan on usein haudattu 40 x 3,7 mm putkea.

GeoDuo M32 kalliolämpö kollektori

GeoDuo M32 kollektori voidaan asentaa 115 mm lämpökaivoon. Putken koko vastaa 50 mm.

www.geopipe.fi

Ja Turbo kollektori 45 mm ja mulla siis 40 mm Turbo

https://www.muovitech.com/PDF/muovitech_turbocollector_45_A4_FI_print.pdf

 

[tietokonerikki]

Näköjään jäi linkki laittamatta. No korjataan asia. Mullahan 40 mm Turbo putki, eli se on ohuempi seinämäinen ja rihlattu 40 x 2,4 mm. Maahan on usein haudattu 40 x 3,7 mm putkea.

GeoDuo M32 kalliolämpö kollektori

GeoDuo M32 kollektori voidaan asentaa 115 mm lämpökaivoon. Putken koko vastaa 50 mm.

www.geopipe.fi

Ja Turbo kollektori 45 mm ja mulla siis 40 mm Turbo

https://www.muovitech.com/PDF/muovitech_turbocollector_45_A4_FI_print.pdf

Mitenkäs syvä se sun kaivosi oli? Vaikka sulla on 40mm suositteletko Turboa 45mm:nä? Syystä vaiko vain varmuuden vuoksi?
Yritin selvittää noiden hintaeroa, mutta en löytänyt vastausta. Oletan, että tuolle GeoDuo 32 on vähemmän asentajia (kilpailua) kun se vaatii oman asennuslaitteensa , jolla tosin saa valmistajan mukaan muitakin putkia asennettua.

 

[Euroshopperi 2]

45 mm on ihan hyvä valinta riippumatta kaivon syvyydestä. Sen viemä tila vähentää kaivoon mahtuvan veden määrää, joka on hyvä juttu. Ensinnäkin veden määrän vähentäminen on parempi lämmön siirtymisen kannalta kalliosta ja toiseksi vähentää myös mahdollisen jäätymisen aiheuttamaa voimaa rikkoa putkia. Höyrystämisen teho on se juttu tuossa kierrossa. Eli ei haittaa pätkääkään, jos kiertää liuos oikein kunnolla putkissa, jos siihen ei kuluteta tehoa kiertopumpulla. Ottaisin Suomessa jo viimein tuon 45 mm standardiNa käyttöön, kun siitä on vain parempaa laatua seurauksena. Nuo ohuemmat putket roikkuu edelleen meillä riesana, kun laitteet leviää keskisemmästä Euroopasta meille ja siellä on maaperä niin lämmintä, että riittää todellakin vain 1/2 metrimäärästä lämmön keräämiseen. No metrit kun pienenee, niin myös putken vastus pienenee ja mehupilli riittää niille paremmin. Niillä on kyllä sama vaatimus höyrystimen virtausmäärälle, mutta siis tulolämpö voi olla +10 astetta jo vakiona ja niillä ei ole edes välttämätöntä lisä aineita liuoksen vaan puhdas vesi käy.
Sanotaan niin, että laitteen teho määrää paljon ja yleensä yli 200 m on 45 mm ihan hyvä ja yli 250 m sitten 50 mm. Talollekin voi kaivolta tulla vielä matkaa. 6 kW teholuokassa on kaivon tarvekin yleensä sen verran matala, että 40 mm pärjää hyvin, eli vaadittava virtaama on jo melko maltillinen verrattuna 17 kW on/off koneeseen, jonka muistelisin olevan luokkaa 2700 L/h minimi.

 

[tietokonerikki]

45 mm on ihan hyvä valinta riippumatta kaivon syvyydestä. Sen viemä tila vähentää kaivoon mahtuvan veden määrää, joka on hyvä juttu. Ensinnäkin veden määrän vähentäminen on parempi lämmön siirtymisen kannalta kalliosta ja toiseksi vähentää myös mahdollisen jäätymisen aiheuttamaa voimaa rikkoa putkia. Höyrystämisen teho on se juttu tuossa kierrossa. Eli ei haittaa pätkääkään, jos kiertää liuos oikein kunnolla putkissa, jos siihen ei kuluteta tehoa kiertopumpulla. Ottaisin Suomessa jo viimein tuon 45 mm standardiNa käyttöön, kun siitä on vain parempaa laatua seurauksena. Nuo ohuemmat putket roikkuu edelleen meillä riesana, kun laitteet leviää keskisemmästä Euroopasta meille ja siellä on maaperä niin lämmintä, että riittää todellakin vain 1/2 metrimäärästä lämmön keräämiseen. No metrit kun pienenee, niin myös putken vastus pienenee ja mehupilli riittää niille paremmin. Niillä on kyllä sama vaatimus höyrystimen virtausmäärälle, mutta siis tulolämpö voi olla +10 astetta jo vakiona ja niillä ei ole edes välttämätöntä lisä aineita liuoksen vaan puhdas vesi käy.

Mitenkä syvä kaivo sulla oli? Tuolla mlp foorumilla joku kertoi, että poraajat eivät noita 45mm putkia mielellään asentaisi, liekkö kauppapoliittisia juttuja? Maaviileätä myös mietin tuon kaivon hyödyntämiseen.

 

[Euroshopperi 2]

Kaivot on siis molemmat 165 m, eli 330 m porattua kaivoa. Nämä siis menee rinnakkain 40 mm putkella ja nämä tuottavat virtausmittarien mukaan yhteensä 60 L/ min virtaaman, eli 3600 L/h. Mulla tarjosi kauppias alkuun 2 x 128 m, eikä suostunut laskemaan enää enempää. Sanoin, että meille porataan nyt ensin se 2 x 150 m kaivot ja laita paperit sen mukaan. Porausta aloitettaessa, ensimmäisen kaivon puolivälissä kysyin porarilta, että josko voisi vetää vielä yhdellä tonnilla lisää metrejä ja laitetaan 165 m molemmat. ”Jo vain” se sanoi ja autossa olleet letkut kävivät vaihtamassa pidempiin, kun toinen reikä kuitenkin meni seuraavalle päivälle. Laskuun vain sitten lisättiin ne lisämetrit vielä. Muut saa sanoa mitä tykkää. Meillä sanottiin, mitä tehdään. Yhtään liikametriä ei tullut porattua ja kaivon tulo on pysynyt lähes aina 0 asteen yläpuolella. Yksi poikkeusjakso oli muutama vuosi sitten, kun kaivo taisi mennä - 0,2 asteeseen kuukauden kestäneellä kunnon -20 jaksolla. Lämminvesi tuli silti kompuralla pelkästään tuolloinkin, eli jaksoi siihen 58 asteeseen nostaa kierron.

 

[Euroshopperi 2]

On se porarilla sitten vaikeaa, jos ei pysty tuolta tilaamaan haluttaessa tavaraa.

https://www.muovitech.com/productdocs/FI_route45.pdf

 

[Eräilves]

Täällä ainakin on takka-leivinuuni, joka lämmittää hyvin, ja sitten sähkölämmitys lisänä. Jossai vaihees pari ilppiä pitänee hankkia, nii säästää sähkössä vähäse lisää.

 

[ATomiH]

Jokunen vuosi tullut asusteltua jo tässä talossa, mutta yhden huoneen lämmitys on haasteellinen. Huone on alunperin kaavailtu autotalliksi, mutta ilmeisesti jossain vaiheessa rakentamista todettu, että tehdäänkin siitä makuuhuone. Huoneen lämmitys ja ilmanvaihto ei siis ole tekemisissä muun talon kanssa.

Huoneessa on oma sähköinen lattialämmitys, joka reagoi turhan herkästi ulkolämpötilan muutoksiin. Kun pakkanen kiristyy, huoneen lattia tulee erittäin kuumaksi ja koko huone tukalan lämpimäksi. Sään lämmetessä huoneessa ei taas lämmitys tunnu olevan lainkaan päällä, ja siellä palelee.
Mistäköhän tätä voisi lähteä selvittämään?

Seinästä löytyy tällainen säätö, jossa parin millin siirto muuttaa huoneen lämpötilaa asteella parilla.

 

[tietokonerikki]

Jokunen vuosi tullut asusteltua jo tässä talossa, mutta yhden huoneen lämmitys on haasteellinen. Huone on alunperin kaavailtu autotalliksi, mutta ilmeisesti jossain vaiheessa rakentamista todettu, että tehdäänkin siitä makuuhuone. Huoneen lämmitys ja ilmanvaihto ei siis ole tekemisissä muun talon kanssa.

Huoneessa on oma sähköinen lattialämmitys, joka reagoi turhan herkästi ulkolämpötilan muutoksiin. Kun pakkanen kiristyy, huoneen lattia tulee erittäin kuumaksi ja koko huone tukalan lämpimäksi. Sään lämmetessä huoneessa ei taas lämmitys tunnu olevan lainkaan päällä, ja siellä palelee.
Mistäköhän tätä voisi lähteä selvittämään?

Seinästä löytyy tällainen säätö, jossa parin millin siirto muuttaa huoneen lämpötilaa asteella parilla.

Katso asuntosi sähkökuvista, vaikuttaisi että tuota ohjaa ulkoilmatermostaatti, katsele löytyiskö seinästä joku n. 50x70 mötikkä (= termostaatin anturi) , sen kun irrotta tuosta säätimestä luultavasti se voidaan muutta käsisäätöiseksi tai ainakin kun vaihtaa tuon säätimen => ota yhteyttä sähkömieheen.

 

[tietokonerikki]

On se porarilla sitten vaikeaa, jos ei pysty tuolta tilaamaan haluttaessa tavaraa.

https://www.muovitech.com/productdocs/FI_route45.pdf

Tuolta ei saanut tietoa hinnoista varsinkin 40mm ja 45mm hintaero kiinnostaisi tietää, kuten putkijärjestelmän hintakin.

Tuosta höyrystimen puolen tehosta taas seuraa sen lämmönkeruun suunnittelu. Esim 17 kW kone vaatii n 2500 L/ h virtaamaa sinne kaivon letkuille, jottei sen piirin Dt nousu suuremmaksi kuin 6 astetta. Sen piirin tarkoitus on siis kiehuttaa kylmäaine kokonaan kaasuksi, tai kompura saa nestettä sisäänsä ja sitä se ei kestä. Mulla on virtaama 3600 L/ h ja se riittää myös aivan alimmillakin lämmitysveden pyynneillä, jolloin kaivot joutuvat kovimmilleen.

Mitä tarkoitat "alimmilla lämmitysveden pyynneillä"? Jos sitä, että tarvitaan vähän lämmintä vettä, miksi se kaivo silloin koville joutuu? Kysyn siis ihan tässä tietämättömyyttäni.

Tässä on hyvä muistuttaa, että on otettava mielellään siis tarpeeksi väljä putki, tai täytyy laittaa 2 kaivoa rinnan. Eli sekä hyvä lämmönluovutus teho ja kunnon virtaama suurella tehoreservillä on todella tärkeä. Siinä välissä saa laitteet olla vaikka karvalakki tasolla, niin hyvä tulee ja päästään minimi erotukseen lauhtumis ja höyrystymis lämpöjen erolla.

Haetko tässä sitä, että kaivolle menevän ja sieltä palaavan veden lämpötilaero jäisi selkeästi alle 6 asteen?

Jos kaivon erityisen tehokas ja lämmönluovutus samoin, niin voidaan päästä tilanteeseen jossa [lämpökaivosta] tulee 5 asteista vettä ja [talon] lämmitys tarvitsee 30 asteista vasta kovilla pakkasilla, niin tuo on alle 25 asteisella Dt:llä tuotettu ja COP pyörii jo luokassa 6.

Eli mitä alhaisempi [kaivolta tuleva] lämmitysvesi, niin sen alhaisempi on myös [mlp vaihtimen] kaasun lämpötila ja alhaisempi [maalämpökaivossa kiertävän veden ] paine taas vaatii vähemmän virtaa kompuralta.

-5 asteinen, eli alimitoitetum kaivon tulo ja vanhat patterit 55 asteisella kiertovedellä on maalämmöllä jo ehdoton limitti ja COP alittaa jo 3:n . Käyntiäänikin on tuolloin jo varsin karski, eikä helppoa enää sulattaa lähitiloihin.

-Hakasulkujen [ ] lisäykset minun tekemiä, helpottamaan ymmärtämistäni, korjaa jos meni väärin? Ei niin helppoa asiaa ymmärtää , mutta olleellista hyötysuhteen kannalta.

Mitenkäs tilanne muuttuu, jos sieltäkaivolta saa (syvyyttä lisäämällä) -1 asteista vettä ja patterille menee 55 asteista vettä maalämpöpumpulta (=mlp)?

GEODUO M32 on hyvä putki pienempäänkin reikään ja saa kunnon virtaamat. Ei haittaa suurempikin virtaama kaivossa, jos kiertopumppu vain selviää pienemmällä teholla. Eli höyrystimen virtaaman saa ylittääkin, kunhan ei ruveta pakottamaan kiertoa liian pienessä putkessa. 250 m kaivoon ei kannata laittaa 40 mm putkea enää ollenkaan.

Mitä tarkoitat tuolla kiertopumpun pienemmällä teholla?

Erona noilla GEODUO M32 ja Turbo 40- 45mm, putkilla on tuo GEODUO M32 :n soikea muoto ja se ovat kytkettynä
toisiinsa välttääkseen termolämpöshokkia (<-lienee vain markkinointi kikka?, nehän on aikalailla samalla kosketuksilla toisiinsa kuin Turbo-putkien hipaisu toisiinsa).

Turbossa taas on se rihla sen sisällä joka lisännee sen virtausta, jos se on spiraalina se silloin aivan varmasti sitä parantaa laittaessa veden pyörivään liikkeeseen. Jos joku ei usko tee testi " pullosta joulusauna olutta ottaessasi pyöräytä se neste pullon sisällä pyörivään liikkeeseen" ja anna mennä, tyhjenee kivasti

Kysymys kuuluu kumpi on hinta-laatusuhtessa se parempi valinta?

 

[stabbulamus]

Jokunen vuosi tullut asusteltua jo tässä talossa, mutta yhden huoneen lämmitys on haasteellinen. Huone on alunperin kaavailtu autotalliksi, mutta ilmeisesti jossain vaiheessa rakentamista todettu, että tehdäänkin siitä makuuhuone. Huoneen lämmitys ja ilmanvaihto ei siis ole tekemisissä muun talon kanssa.

Huoneessa on oma sähköinen lattialämmitys, joka reagoi turhan herkästi ulkolämpötilan muutoksiin. Kun pakkanen kiristyy, huoneen lattia tulee erittäin kuumaksi ja koko huone tukalan lämpimäksi. Sään lämmetessä huoneessa ei taas lämmitys tunnu olevan lainkaan päällä, ja siellä palelee.
Mistäköhän tätä voisi lähteä selvittämään?

Seinästä löytyy tällainen säätö, jossa parin millin siirto muuttaa huoneen lämpötilaa asteella parilla.

Jos tuo termari on suurpiirteinen niin oisko aika päivittää johonkin älytermostaattiin?