Talon lämmitysratkaisut

[Tege]

Pitää vielä tuo maalämpö katsoa mitä tarjouksia saa. Saiko näihin jotain tukia? Ilmeisesti jos olisi öljy niin sitten saisi mutta nyt taitaa mennä vain kotitalousvähennyksiin?

Katsonko vain Googlesta firmoja vai onko suosituksia?

 

[Jonees]

Pitää vielä tuo maalämpö katsoa mitä tarjouksia saa. Saiko näihin jotain tukia? Ilmeisesti jos olisi öljy niin sitten saisi mutta nyt taitaa mennä vain kotitalousvähennyksiin?

Katsonko vain Googlesta firmoja vai onko suosituksia?

Firma toki riippuu toki että missä päin suomea asustat. Omaan kämppään on tehnyt Keski-Suomen lämpö ja hyvinhän tuo toimii.

 

[hanski3]

En tiedä voisiko energia-avustuksen kanssa kikkailla jos on alun perin ollut öljylämmitys. Siinähän energiatehokkuuden paraneminen osoitetaa e-luku laskelmalla rakentamisajankohtaan nähden.

 

[Kvarkki]

Sinällään tuo ei kyllä haittaa, koska tuki on suhteessa aika sama mitä kaksi kotitalousvähennyksen saajaa voi maksimissaan hyötyä. Toki kotitalousvähennys kuluu sitten tuohon eli muuta ei samana vuotena saa teetettyä.

 

[janilind]

50 asteen tuntumaan tuo nousee talvisin, varmaan oli jokusen aste enemmän sen -20 piikin kohdalla, en käynyt katsomassa. Käytännössä jauhaa pumpulla lämmön pakkasillakin paitsi jos menee käyttötarve ristiin käyttöveden teon kanssa, silloin heittää vastuksia kehiin 2-6 kW. Hyvin vähän on vastukset käynyt 2 vuoden aikana, tosin eka talvi oli lähinnä vitsi. Kaivo tuskin on on alimittainen, kun siihen otin vielä lisäpituutta suurimpaan saamaani tarjoukseen nähden. Umpikalliota 179 metriä pl. yksi muutaman metrin ruhjevyöhyke jossain puolivälissä. Yhden tarjoajan laskema 120 m varmasti olisi ollut nysä. 300 €/10 metriä -tuet, niin ei tosiaan kannata mitassa säästää. Pumppu on mitoitettu vähän yli mahdollista lisälämmöntarvetta varten rempan edetessä.

Menovesi kysymykseni koski tuota nyt pohdittua kohdetta, mutta hyvää referenssiä tämä hänelle. Toi menoveden lämpö olis hyvä saada tuonne 50C korville, 55C taitaa vielä olla ok. Jos liian korkea niin saattaa vaatia parempia pattereita vanhojen tilalle. Coppi tippuu jyrkkään mitä kuumempaa vettä tarvitaan.
Mä tota kaivon syvyyttä peilasin tuohon pumpun tehoalueeseesi, joka ulottuu 12kW asti - sullahan kaivo tietty mitoitettu kulutukseen niinku pitääkin. Ja oikein toimit kun et ottanut tuota selkeesti alimitotettua kaivoa - joku aina koittaa väkisin tehä kaupat.
Jälempänä keskusteltu energia-avustuksesta, eikös tuota nyt sit muka saa kotitalousvähennyksen lisäksi? Sillon ku me laitettiin 2012 niin saatiin energia-avustus ja sit päälle viä kotitalousvähennys yli 17keur kokonaisuus painui nettona 12keur(tossa mukana myös 1keur vanhoista kattiloista saatua myyntiä).

 

[an13]

Nykyään saa vain joko energia-avustuksen tai kotitalousvähennyksen, ei molempia samaan aikaan

Ara > Usein kysyttyjä kysymyksiä energia-avustuksesta

www.ara.fi

 

[janilind]

Nykyään saa vain joko energia-avustuksen tai kotitalousvähennyksen, ei molempia samaan aikaan

Ara > Usein kysyttyjä kysymyksiä energia-avustuksesta

www.ara.fi

Höh. Toisaalta tuo energia-avustus on määrältään jo tuntuva, meillä tais aikanaan olla jotain puolentoista tontun korvilla.

 

[Pirkka]

Ilmalämpöpumpulla rupeaa hyötysuhde olemaan 1 kovilla pakkasilla, joten sitä ei kannata käyttää. Sähköä ei säästy, mutta laitteet kuluvat.

Puutunpa aika vanhaan viestiin, mutta määrittele kova pakkanen ja useimmilla ilmalämpöpumpuilla hyötysuhde on hyvinkin kylmiin (-30 C) yli yhden ihan merkittävästi. Fakta on se, että ainakaan etelässä näitä kylmempiä päiviä voidaan laskea ihan yhden käden sormilla ja kysehän on siitä, että säästääkö tämä. Hyvin kylmillä lämpötiloilla vähän ja lämpimällä säällä enemmän. Kukaan ei estä sammuttamasta pumppua, jos hyötysuhde tippuu omasta mielestä liian pieneksi. Halvoilla pumpuilla sellaisia versioita on varmasti kaupan, että parasta olisi ettei olisi koskaan ostanutkaan.

 

[Charlie Glide]

Vanhan hirsitalon remppa lähdössä käyntiin ja kohteessa öljylämmitys vesikiertopattereilla. Ajatus olisi laittaa lattialämmitys sekä vaihtaa lämmitysmuoto, etenkin nyt kun saa sen ARA:n 4000€ avustuksen.
Ensimmäinen tarjous tulikin, maalämpö 21500€ (Bosch Compress LW 9) ja VILP 16400€ (Bosch Compress 7000i 9kW).
Lämmitettävä pinta-ala noin 160m2 (yhteensä 197m2 tilat).

Mitoituksessa oli laskettu että VILP vaatisi kylmimpinä kuukausina hieman sähkövastukselta apuja, mutta määlämpö ei. Maalämmössä myös sähkönkulutus pienempi, joten mietin josko tuo erots vaan kannattaisi maksaa.
Myös sanovat että VILPin käyttöikä on paljon lyhyempi kuin maalämpöratkaisussa ja toisaalta tuo VILPin ulkoyksikkö ei ole mikään kaunistus pihalla. Maalämmössä laskettu 170m kaivo.

 

[SandWiz]

Vanhan hirsitalon remppa lähdössä käyntiin ja kohteessa öljylämmitys vesikiertopattereilla. Ajatus olisi laittaa lattialämmitys sekä vaihtaa lämmitysmuoto, etenkin nyt kun saa sen ARA:n 4000€ avustuksen.
Ensimmäinen tarjous tulikin, maalämpö 21500€ (Bosch Compress LW 9) ja VILP 16400€ (Bosch Compress 7000i 9kW).
Lämmitettävä pinta-ala noin 160m2 (yhteensä 197m2 tilat).

Mitoituksessa oli laskettu että VILP vaatisi kylmimpinä kuukausina hieman sähkövastukselta apuja, mutta määlämpö ei. Maalämmössä myös sähkönkulutus pienempi, joten mietin josko tuo erots vaan kannattaisi maksaa.
Myös sanovat että VILPin käyttöikä on paljon lyhyempi kuin maalämpöratkaisussa ja toisaalta tuo VILPin ulkoyksikkö ei ole mikään kaunistus pihalla. Maalämmössä laskettu 170m kaivo.

ARA:n tuki vaatii energiatodistuslaskelmat ennen ja jälkeen muutosten, joten se syö tuota 4000e hyötyä jonkin verran. Ely-keskuksen vastaava 4000e tuki ei moisia vaadi, mutta siellä on jo niin pitkät jonot, että tukirahat on loppu jo reilusti ennen jonon häntäpäätä, ts. se juna on mennyt jo.

Huomionarvoista on myös se, että kotitaloustuki nousee ensi vuoden alussa öljylämmityksen luopumisen osalta 3500e:hen ja työnosuuden määrä 60%. VILPissä ARA on varmasti kannattavampi, koska työn osuus jää verrattain pieneksi, mutta vähänkin syvemmän kaivon vaativa maalämpökohde taitaakin kääntyä kotitalousvähennyksen puolelle, jos toteutuksen jättää ensivuodelle ja teettäjänä on pariskunta.

 

[Charlie Glide]

ARA:n tuki vaatii energiatodistuslaskelmat ennen ja jälkeen muutosten, joten se syö tuota 4000e hyötyä jonkin verran. Ely-keskuksen vastaava 4000e tuki ei moisia vaadi, mutta siellä on jo niin pitkät jonot, että tukirahat on loppu jo reilusti ennen jonon häntäpäätä, ts. se juna on mennyt jo.

Huomionarvoista on myös se, että kotitaloustuki nousee ensi vuoden alussa öljylämmityksen luopumisen osalta 3500e:hen ja työnosuuden määrä 60%. VILPissä ARA on varmasti kannattavampi, koska työn osuus jää verrattain pieneksi, mutta vähänkin syvemmän kaivon vaativa maalämpökohde taitaakin kääntyä kotitalousvähennyksen puolelle, jos toteutuksen jättää ensivuodelle ja teettäjänä on pariskunta.

Laitoin hakemuksen Ely-keskukselle nyt joka tapauksessa. Siellä tosiaan on kuulemma 6kk jonot, mutta sinnehän on myönnetty lisää avustusmäärärahoja.
Kokeillaan nyt kuitenkin.. Toisaalta talo on nyt hankittu ja energiatodistus on myyjän teettämä, niin sikäli voisi sen Araltakin hakea.

Tuo kotitalousvähennys on tarkoitus käyttää muihin remontteihin jotka nyt teetetään.

 

[Coanda]

Laitoin hakemuksen Ely-keskukselle nyt joka tapauksessa. Siellä tosiaan on kuulemma 6kk jonot, mutta sinnehän on myönnetty lisää avustusmäärärahoja.
Kokeillaan nyt kuitenkin.. Toisaalta talo on nyt hankittu ja energiatodistus on myyjän teettämä, niin sikäli voisi sen Araltakin hakea.

Tuo kotitalousvähennys on tarkoitus käyttää muihin remontteihin jotka nyt teetetään.

Tuo myyntitilanteen energiatodistus ei vielä riitä. Todistus laaditaan rakennuksen rakentamishetken mukaisilla arvoilla, ja toinen todistus muutostyön jälkeisillä arvoilla. Uusi todistus allekirjoitetaan maksatuksen yhteydessä kun remontti on valmis. Lisäksi tarvitaan pikku selostus siitä mitä tehdään, ja miksi se on kannattavaa.

 

[Kvarkki]

Kuulostaa kyllä tarjoukset aikalailla ylihintaisilta. Kaivo on 5-6 k€, kone ja tarvikkeet ei pitäisi olla yht. 10 k€ enempää, tuossakin on ylihintaa reilusti. Asennus 2-3 k€ perusratkaisussa.

e: Eihän tuo Bosch ole kuin 6 k€ kone, 2 k€ tarvikket päälle, järjetön ylihinta siis tarjouksessa. Ja vielä vain 2 vuoden takuu?

 

[Charlie Glide]

Kuulostaa kyllä tarjoukset aikalailla ylihintaisilta. Kaivo on 5-6 k€, kone ja tarvikkeet ei pitäisi olla yht. 10 k€ enempää, tuossakin on ylihintaa reilusti. Asennus 2-3 k€ perusratkaisussa.

e: Eihän tuo Bosch ole kuin 6 k€ kone, 2 k€ tarvikket päälle, järjetön ylihinta siis tarjouksessa. Ja vielä vain 2 vuoden takuu?

Boschilla on 6 + 10v takuu. Kyselen joka tapauksessa muita tarjouksia. Huono tilanne ostajan kannalta kun markkinat ovat aika kuumat tällä hetkellä.

 

[stabbulamus]

Boschilla on 6 + 10v takuu. Kyselen joka tapauksessa muita tarjouksia. Huono tilanne ostajan kannalta kun markkinat ovat aika kuumat tällä hetkellä.

Keski-Suomessa ainakin Boschia asentavan porukan tarjous oli vajaa 6k kalliimpi kuin halvin mikä taisi olla Gebwellin pumpulla jos oikein muistan. Loput siltä väliltä. Päädyttiin ottamaan ohjat ite ja se mitä tuossa "säästettiin" niin uusittiin teknisen tilan osalta aikalailla kaikki.

 

[Charlie Glide]

Keski-Suomessa ainakin Boschia asentavan porukan tarjous oli vajaa 6k kalliimpi kuin halvin mikä taisi olla Gebwellin pumpulla jos oikein muistan. Loput siltä väliltä. Päädyttiin ottamaan ohjat ite ja se mitä tuossa "säästettiin" niin uusittiin teknisen tilan osalta aikalailla kaikki.

Tässä nyt sai toisen tarjouksen VILPistä, niin Jäspin vastaavaa tarjottiin n. 11,5k hintaan ja MLP olisi noin 5k kalliimpi. Eli selvästi Boschia edullisemmalla pääsee täälläkin.
IVT:n kaveri tosin sanoi ettei Bosch muka mikään kallis olisi..

 

[ATomiH]

Tuli hommattua viime keväänä ilmalämpöpumppu, ja nyt ensimmäisen talven jälkeen sähkönkulutus kasvanut ihan merkittävästi. Harmillisesti Turku Energialla jokin järjestelmien uusinta käynnissä, ja ei saa dataa kuin vuodesta 2020 alkaen.
Reilu 120 neliötä lämpiää vesikiertoisella lattialämmityksellä, ja vesi lämmitetään yösähköllä.

Talvi oli ilmeisesti kylmempi kuin viime vuonna, mutta vaikuttaako se noin paljon?

2020 oli siis ilman ilppiä, ja 2021 sen kanssa.

 

[taikamuki]

2019-2020 talvi ei oikeastaan talvi ollutkaan joten ei ihme että on nousua. Ilppi tietysti tuo säästöä mut mites lattialämmityksen säädöt, onko niitä rukattu ilpin tultua? Saattaa olla haasteellista sovittaa ilp ja lattiat yhteen siten että saa ilpistä maksimaalisen säästön ja samalla haluaa et lattiat on lämpöiset.

 

[stabbulamus]

Tuli hommattua viime keväänä ilmalämpöpumppu, ja nyt ensimmäisen talven jälkeen sähkönkulutus kasvanut ihan merkittävästi. Harmillisesti Turku Energialla jokin järjestelmien uusinta käynnissä, ja ei saa dataa kuin vuodesta 2020 alkaen.
Reilu 120 neliötä lämpiää vesikiertoisella lattialämmityksellä, ja vesi lämmitetään yösähköllä.

Talvi oli ilmeisesti kylmempi kuin viime vuonna, mutta vaikuttaako se noin paljon?

2020 oli siis ilman ilppiä, ja 2021 sen kanssa.

Lämmitystarveluvuilla ja motivan laskurilla/laskukaavalla voit vertailla eri ajankohtien kulutuksia vähä fiksummin keskenään.

 

[Kvarkki]

Lämmitystarveluvuilla ja motivan laskurilla/laskukaavalla voit vertailla eri ajankohtien kulutuksia vähä fiksummin keskenään.

No en kyllä tiedä, kun siinä on typeriä oletuksia jostain lämmityksen lopettamisesta 10 asteen tuntumassa. Oma purulinna ainakin olisi kylmä ja märkä, jos lämmöt tuolloin pistäis pois. Toki äkkiä oman vastaavan normeerauksen tekee, jos saa vaan exceliin päivien keskilämpötilat helposti. Lämpimän veden kulutuksen arviointi lienee se hankalin tehtävä, lämmitykseen kuulumaton käyttösähkö kun pitäisi saada yhtälöstä pois. ATomiH:n taulukon perusteella ainakaan 2020 kulutus ei mitenkään korreloi kuukauden keskilämpötilaan.

 

[Plebsant]

No en kyllä tiedä, kun siinä on typeriä oletuksia jostain lämmityksen lopettamisesta 10 asteen tuntumassa. Oma purulinna ainakin olisi kylmä ja märkä, jos lämmöt tuolloin pistäis pois. Toki äkkiä oman vastaavan normeerauksen tekee, jos saa vaan exceliin päivien keskilämpötilat helposti. Lämpimän veden kulutuksen arviointi lienee se hankalin tehtävä, lämmitykseen kuulumaton käyttösähkö kun pitäisi saada yhtälöstä pois. ATomiH:n taulukon perusteella ainakaan 2020 kulutus ei mitenkään korreloi kuukauden keskilämpötilaan.

Lämmitystarveluku lasketaan 17-celsisuasteeseen asti ja siihen ei oteta mukaan päiviä kesällä joiden keskilämpötila ylittaa 10-celsiusastetta ja syksyllä 12-celsiusastetta. Lämpimän käyttöveden kulutuksen kanssa voi arvioida sen olevan 40% koko veden kulutuksesta asuinrakennuksissa, jos ei ole erikseen mitattu ja siitä sitten laskettua veden lämmittämiseen kuluvan energian. Alla linkki ohjeeseen ja sivulla 8 avattu toi lämpimän veden kulutus.

https://www.motiva.fi/files/16105/Motiva_Kulutuksennormitus_laskentakaavat-ja-ohjeet_12-2016.pdf

 

[Kvarkki]

Lämmitystarveluku lasketaan 17-celsisuasteeseen asti ja siihen ei oteta mukaan päiviä kesällä joiden keskilämpötila ylittaa 10-celsiusastetta ja syksyllä 12-celsiusastetta. Lämpimän käyttöveden kulutuksen kanssa voi arvioida sen olevan 40% koko veden kulutuksesta asuinrakennuksissa, jos ei ole erikseen mitattu ja siitä sitten laskettua veden lämmittämiseen kuluvan energian. Alla linkki ohjeeseen ja sivulla 8 avattu toi lämpimän veden kulutus.

https://www.motiva.fi/files/16105/Motiva_Kulutuksennormitus_laskentakaavat-ja-ohjeet_12-2016.pdf

Niin? Oliko sulla joku pointti lainata linkin takaa tekstiä suoraan?

 

[Charlie Glide]

Maalämmöstä tarjouspyyntöjä sisällä, kahdesta on jo tullutkin.

Lämmitettävä pinta-ala reilu 160m2 ja toinen laskee 180m kaivon, toinen 160m. Silti melkoinen hintaero näissä tarjouksissa.
Toisesta todettiin että Niben pumput "kannattaa unohtaa." Pitäisi vielä nimittäin Niben pumpulla tulla tarjous yhdestä paikasta.

 

[Kvarkki]

30 metriä kaivoa lisää on about tonni (-kotitalousvähennys). On siinä kalliimmalla kate% kohdallaan... Jos tuossa on mukana 300 l varaaja ja joku puskurisäiliöä, niin toinen tarjous alkaa olla niillä nurkilla mitä pitääkin. Ottaisin kyllä sen 30 metriä lisää kaivoon joka tapauksessa, laski kaveri mitä laski. Jos vaikutat Turun seudulla (kuten näyttää), niin Jämästä (=nibe) saat tarjouksen vaikka Tipitekiltä. Lvi-Pepe edusti muistaakseni Thermiaa, aikanaan saamani tarjouksen kaivo oli kyllä pahasti alamittainen (120 m vs. muut >150 m).

Muista tarkastaa pikkupräntit, jos vaikka olisi jostain tarjouksesta "unohtunut" kaivuutyöt tms.

 

[Charlie Glide]

30 metriä kaivoa lisää on about tonni (-kotitalousvähennys). On siinä kalliimmalla kate% kohdallaan... Jos tuossa on mukana 300 l varaaja ja joku puskurisäiliöä, niin toinen tarjous alkaa olla niillä nurkilla mitä pitääkin. Ottaisin kyllä sen 30 metriä lisää kaivoon joka tapauksessa, laski kaveri mitä laski. Jos vaikutat Turun seudulla (kuten näyttää), niin Jämästä (=nibe) saat tarjouksen vaikka Tipitekiltä. Lvi-Pepe edusti muistaakseni Thermiaa, aikanaan saamani tarjouksen kaivo oli kyllä pahasti alamittainen (120 m vs. muut >150 m).

Muista tarkastaa pikkupräntit, jos vaikka olisi jostain tarjouksesta "unohtunut" kaivuutyöt tms.

Hieman päivitystä tarjoustilanteeseen. Parista paikkaa pitäisi vielä tulla tarjoukset, Saariston Kaivonporauksesta ja Kalliokaivolta. Tipitekiltä tarjosivat invertteripumpulla joka on hyvä. Jännä kyllä että vaihtelee tuo lämminvesivaraajan ja puskurivaraajien kanssa tarjoukset. Osan mielestä 180 litraa on täysin riittävä, toisten mielestä 300 litraa on hyvä olla. Toisaalta sitä voi laajentaa jälkikäteenkin.

Jos ensi viikolla löisi tämän lukkoon kun viimeiset tarjoukset tulee.

 

[Kvarkki]

180 litrainen on vähän siinä ja siinä, jos koko 4 henkinen perhe käy putkeen suihkussa. Parille hengelle riittää pitkiinkin suihkuihin. Toki ongelman voi kiertää sillä, että nostaa asetuksesta lämpötilan 60-asteeseen hetkeksi, tuskin pysyvämpikään ratkaisu kovin paljoa ylimääräistä maksaisi (vrt. 300 l lisäys järjestelmään). Tarjouksissa kannattaa katsoa missä kate on. Osat nollakatteella ja työssä tuplakate on parempi, jos kotitalousvähennyksiä pääsee pari henkilöä vähentämään… Jämässä ja nibessä on muuten sit ainakin automaattinen vaiheiden kuorman seuranta/rajoitin mlp-kulutukseen, varmista että tulee kytketyksi, jos sähköauto on mietteissä.

 

[Charlie Glide]

180 litrainen on vähän siinä ja siinä, jos koko 4 henkinen perhe käy putkeen suihkussa. Parille hengelle riittää pitkiinkin suihkuihin. Toki ongelman voi kiertää sillä, että nostaa asetuksesta lämpötilan 60-asteeseen hetkeksi, tuskin pysyvämpikään ratkaisu kovin paljoa ylimääräistä maksaisi (vrt. 300 l lisäys järjestelmään). Tarjouksissa kannattaa katsoa missä kate on. Osat nollakatteella ja työssä tuplakate on parempi, jos kotitalousvähennyksiä pääsee pari henkilöä vähentämään… Jämässä ja nibessä on muuten sit ainakin automaattinen vaiheiden kuorman seuranta/rajoitin mlp-kulutukseen, varmista että tulee kytketyksi, jos sähköauto on mietteissä.

Parin hengen talous tässä vaiheessa, isomman varaajan saanee laitettua tarvittaessa.

Miten tuo invertteri vs on/off noissa pumpuissa? Yksi myyjä meinasi että invertteri kestää pidempään koska on/offin käyntisyklit rasittavat tekniikkaa enemmän. Tiedä sitten..

 

[Tonnin Seteli]

180 litrainen on vähän siinä ja siinä, jos koko 4 henkinen perhe käy putkeen suihkussa. Parille hengelle riittää pitkiinkin suihkuihin. Toki ongelman voi kiertää sillä, että nostaa asetuksesta lämpötilan 60-asteeseen hetkeksi, tuskin pysyvämpikään ratkaisu kovin paljoa ylimääräistä maksaisi (vrt. 300 l lisäys järjestelmään).

MLP:n integroidussa käyttövesivaraajassa on sellainenkin huomioitava seikka, että isomman talon kokoluokan maalämpöpumpun tapauksessa latausteho on varsin miehekäs. Jos ohjauksen annetaan käyttää pumpun lisäksi sähkövastuksia, ei tarvitse edes olla kovin järeä pumppu. Siispä tuo "pieni" 180 litran tilavuus onkin oikeastaan jo ihan jees. Useamman peräkkäisen peseytymisen ja saunomisen aikana laite ehtii jo ladata yllättävän paljon. Eihän se toki mahdollista tunnista toiseen jatkuvaa lorottamista lämpimällä vedellä, mutta oletetaan ettei mistään uimahallista ole kysymys. Hana on välillä myös kiinni.

Samaan tapaanhan sähkövaraajan lämpöenergian ehtyminen on suurempi harmi 200 litran pytyssä kuin 30 litran pytyssä, kun oletetaan että kummassakin on parin kilowatin vastus.

Miten tuo invertteri vs on/off noissa pumpuissa? Yksi myyjä meinasi että invertteri kestää pidempään koska on/offin käyntisyklit rasittavat tekniikkaa enemmän. Tiedä sitten..

Teoriassa kone kestää pidempään ja järjestelmän kokonaishyötysuhdekin lienee parempi. Toisaalta nämä ovat lähinnä akateemisia murheita, mutta toisaalta kyllähän se invertterikäyttö olisi aika perusominaisuus vuonna 2021. Katkokäyntipumppu kaipaisi enemmän vesitilavuutta lämmönjakokiertoon, jos katkokäyntiä halutaan pidentää. Jatkuva käynti on myös jatkuvaa vaihtelua kivempaa jos lämmönjako ei ole aivan optimaalinen ja lämpötila alkaa olla korkealla.

On muutakin pientä. Olemassaolevassa patteriverkostossa voi myös käydä niin, että putket naksuvat pahastikin lämpötilan vaihdellessa. Samaa patteriverkostoa(seinäläpiviennit turhan tiukaksi tehdyt) käyttäen on/off paukutti pakkasöinä todella pahasti, invertterikone vain vähän ja harvoin.

 

[JaniKari]

Puutunpa aika vanhaan viestiin, mutta määrittele kova pakkanen ja useimmilla ilmalämpöpumpuilla hyötysuhde on hyvinkin kylmiin (-30 C) yli yhden ihan merkittävästi. Fakta on se, että ainakaan etelässä näitä kylmempiä päiviä voidaan laskea ihan yhden käden sormilla ja kysehän on siitä, että säästääkö tämä. Hyvin kylmillä lämpötiloilla vähän ja lämpimällä säällä enemmän. Kukaan ei estä sammuttamasta pumppua, jos hyötysuhde tippuu omasta mielestä liian pieneksi. Halvoilla pumpuilla sellaisia versioita on varmasti kaupan, että parasta olisi ettei olisi koskaan ostanutkaan.

Uusissa ilmalämpöpumpuissa on parannettu toimintaa kovilla pakkasilla. Silti teho laskee huomattavasti ilman kylmentyessä samalla kuin lämmitys tarve kasvaa. Juuri tämä aiheuttaa sen että vain pieni osa lämmöstä tulee ilmalämpöpumpusta kovilla pakkasilla. Jos katsoo vain tuota pientä osaa niin hyötysuhde on kohtuullinen, mutta jos ottaa koko talon lämmityksen energian tarpeen painuu se lähelle yhtä.
Eteleläisessä Suomessa tosin näitä päiviä ei montaa ole joten rahallista merkitystä sillä ei juuri ole. Suomen sähkön huippu kulutukseen sillä tosin on, olettaen että sähkö on lisälämmitys järjestelmä.

 

[D5GT]

Pieneen co2 lukuun kannattaa satsata se tulee pitkässä juoksussa edullisemmaksi. Sähkön ympärillä on hyvät kehitysmahdollisuudet. Lämpöpumpputekniikka, varaajat, akut kehittyy varmasti ja paneeleilla voi tuottaa osan sähköstä. Veden lämmitys vie energiaa ympäri vuoden. Maalämpö on lämpöpumpputekniikalla toimiva energiavarasto, josta otetaan kierron kautta -4-+8 asteista "vettä" sisään lämpöpumpulle, joka lämmittää sitä tarpeen mukaan. Eli ilmalämpöpumppuun verrattuna se toimii paremmin kun ulkona on kylmä.
Ilmeisesti jokin hybridiratkaisu olisi paras. Aurinkopaneeleita, ja -keräimiä. Ilma- ja maaläpöpumppuja, mutta kestääkö lompakko. Yksinkertaisuudessaan surinkopaneelit+sähköpatterit, sekä toivottavasti kohta järkevän hintainen sähkövarasto voisi olla oma ratkaisu, tällähetkellä.
Edit: tietty lämpöä ei kannata päästää hukkaan; lämmön talteenotto, lämpöpumpulla saa puristettua enemmän.

 

[pipo]

MLP:n integroidussa käyttövesivaraajassa on sellainenkin huomioitava seikka, että isomman talon kokoluokan maalämpöpumpun tapauksessa latausteho on varsin miehekäs. Jos ohjauksen annetaan käyttää pumpun lisäksi sähkövastuksia, ei tarvitse edes olla kovin järeä pumppu. Siispä tuo "pieni" 180 litran tilavuus onkin oikeastaan jo ihan jees. Useamman peräkkäisen peseytymisen ja saunomisen aikana laite ehtii jo ladata yllättävän paljon. Eihän se toki mahdollista tunnista toiseen jatkuvaa lorottamista lämpimällä vedellä, mutta oletetaan ettei mistään uimahallista ole kysymys. Hana on välillä myös kiinni.

...

On muutakin pientä. Olemassaolevassa patteriverkostossa voi myös käydä niin, että putket naksuvat pahastikin lämpötilan vaihdellessa. Samaa patteriverkostoa(seinäläpiviennit turhan tiukaksi tehdyt) käyttäen on/off paukutti pakkasöinä todella pahasti, invertterikone vain vähän ja harvoin.

Meille arvottiin talotoimittajan puolesta maalämpöpumpuksi Gebwell Qi8 ja siinä kompura ja sähkövastus ei voi toimia rinnakkain, koska varaajassa olevan kierukan teho loppuu kesken ja tällöin kompuran vaatima lämpötilaero jää liian pieneksi. Rinnakkainkäytöllä pärjäisimme hyvin, mutta nyt lämmin vesi loppuu satunnaisesti 57 asteen asetuslämmöllä 180 litran varaajasta. Sanoisin tuota suunnitteluratkaisua aivopieruksi tarkemmin teknisiä rajoitteita selvittämättä.

Pattereiden pauke käytännössä loppuu puskurivaraajan lisäyksellä. Tämä yhden talon kokemuksella lähipiiristä.

 

[Tonnin Seteli]

taitaapi tiedoissasi olla mustaaukko

Nyt tuli niin informatiivinen ja huolella artikuloitu postaus, että en ole ihan varma, pitäisikö kysyä tarkennusta.

 

[Tonnin Seteli]

eli pitäisikö esim 10kw mlp tuottaa ensin 2.5 kw 10 kw ja sähkövastuksilla samanaikaisesti 9 kw eli yhteensä 19kwh

Tästä ei kyllä vieläkään selviä, mitä kysytään ja mitä oletetaan edellä esitetyn. On myös täysin arvailujen varassa, kenen viestiä kommentoit. Väärien yksiköiden käyttö sekaisin hämärtää ajatusta ennestään, vaikka välimerkittömyydellä ja lauserakenteiden puutteella pääsee jo pitkälle.

 

[Tonnin Seteli]

tuolla edellä kirjoitettu : maalämpöpumpuksi Gebwell Qi8 ja siinä kompura ja sähkövastus ei voi toimia rinnakkain

Aha, viesti #83. Edelleen joutuu vähän arvailemaan. Tarkoittanet sitä, että tuo pätkä kontekstista irrotettuna ei pidä paikkaansa. Totta.

Siinä viitattiin - toki hieman epäsuorasti mutta keskustelun kontekstissa ymmärrettävästi - lämpimän käyttöveden lataukseen. Varaajan latauksessa ongelmana on tuon tuotesarjan marginaalinen mitoitus, minkä takia se varaaja ei oikein tykkää lämmetä kovin korkealle. Lämpöpumppu on/off mallisena tuottaa liikaa ja/tai liian lämpimässä vedessä liian pieni kierukka ei ehdi jäähdyttää lämpöpumpun tuottamaa lämmintä. Täten kone varailee ylipainevaroitukseen katkaistuaan loput vastuksilla, jos on jotain vähän länsimaisempaa asetusarvoa käyttövedelle pyydetty. Kyllä siinä ihan selkeästi ja loogisesti kerrottiin paikkansapitävä havainto.

Kirjoittaja varmasti tietää, että Gebwell Qi -pumpuissa lämpöpumppu ja sähkövastus voivat toimia rinnakkain. Sehän on ihan oleellista tuon kaltaisessa laitteessa lämmityskäytön kannalta, kun niitä osamitoituksellakin asennetaan.

 

[taski]

Onko hyviä "no brainer" vinkkejä kun meni tarjous läpi 2008 rakennetusta noin 200 neliöisestä designtalojen kämpästä jossa pelkkä suora sähkölämmitys + 2 ilppiä. Takalla ajattelin toki lämmitellä, mutta noin 25-30 000kwh sähkönkulutus on melko runsas ja sitä mielellään hiukan pienentäisi. Ei tuollaisessa taida oikein muita vaihtoehtoja olla kuin ne klapihommat? Omansa toki vie lämmitetty isohko terassi ja talli, mutta pelkän talonkin sähkönkulutus on mielestäni ollut melkoinen kun tutkiskelin historioita. Henkisesti olen varautunut ylläpitokuluihin, mutta jos on jotakin nykyajan kikkoja (en ole skeneä kauheasti seurannut) niin otan näkemyksiä mielellään vastaan. Maalämpöön ei nyt heti ole halua / varaa alkaa vaihtamaan ja vaatisi muutenkin aika laajat muutostyöt kun valmiina ei vesikiertoista lämmitystä ole.

 

[Kvarkki]

Eihän tuossa paljoa tehtävissä ole, jos seinässä jo ilpit hyrrää ja silti kulutus on iso. Tallin ja terassin lämpötiloja alaspäin säätämällä tietysti jotain säästöä voi saada. Naapurissa ovat tuskailleet vähän saman ongelman kanssa, kun vanha purulaatikko ja suorasähkö. Yrittivät myydäkin, mutta ei käynyt kaupaksi. Uusitut sisäpinnat ja kallis lämmitysmuoto on huono myyntivaltti.

OT: Mun "no brainer" olisi ilmoitttaa ennen kaupanvahvistajan siunausta, että sori ei tullut pankkilainaa, perun kaupat. Toki vähän riippuu mitä siinä tarjouslapussa lukee sanktioista.

 

[stabbulamus]

Onko hyviä "no brainer" vinkkejä kun meni tarjous läpi 2008 rakennetusta noin 200 neliöisestä designtalojen kämpästä jossa pelkkä suora sähkölämmitys + 2 ilppiä. Takalla ajattelin toki lämmitellä, mutta noin 25-30 000kwh sähkönkulutus on melko runsas ja sitä mielellään hiukan pienentäisi. Ei tuollaisessa taida oikein muita vaihtoehtoja olla kuin ne klapihommat? Omansa toki vie lämmitetty isohko terassi ja talli, mutta pelkän talonkin sähkönkulutus on mielestäni ollut melkoinen kun tutkiskelin historioita. Henkisesti olen varautunut ylläpitokuluihin, mutta jos on jotakin nykyajan kikkoja (en ole skeneä kauheasti seurannut) niin otan näkemyksiä mielellään vastaan. Maalämpöön ei nyt heti ole halua / varaa alkaa vaihtamaan ja vaatisi muutenkin aika laajat muutostyöt kun valmiina ei vesikiertoista lämmitystä ole.

Ensin tutkimaan miten lämmitykset on säädetty? Jos suorasähkö ja ilpit on vaikka molemmat säädetty 22 niin mitenhän on käynyt -> suorasähkö vaikka 18 ja ilpeillä sit tuosta pari astetta korkeammalle lämpö tjsp? Tämä siis esimerkkiä mallia huono.

 

[taski]

Eihän tuossa paljoa tehtävissä ole, jos seinässä jo ilpit hyrrää ja silti kulutus on iso. Tallin ja terassin lämpötiloja alaspäin säätämällä tietysti jotain säästöä voi saada. Naapurissa ovat tuskailleet vähän saman ongelman kanssa, kun vanha purulaatikko ja suorasähkö. Yrittivät myydäkin, mutta ei käynyt kaupaksi. Uusitut sisäpinnat ja kallis lämmitysmuoto on huono myyntivaltti.

OT: Mun "no brainer" olisi ilmoitttaa ennen kaupanvahvistajan siunausta, että sori ei tullut pankkilainaa, perun kaupat. Toki vähän riippuu mitä siinä tarjouslapussa lukee sanktioista.

Ei nyt ole kuitenkaan sellaisesta asiasta kyse että tämän takia alettaisiin muita kohteita katsella. Aika uniikki kohde sellaisella sijainnilla (n-15min ison kaupungin keskustasta ilman naapureita keskeltä metsää) että toista ei varmasti vuosikausiin tule myyntiin paremmilla spekseillä lähellekään tätä hintaluokkaa. Kulutus oli tiedossa jo ennen tarjouksen tekemistä ja osaltaan tästä syystä kohde varmasti olikin "edullinen".

Sanotaan näin että jos saadaan kulutus tuonne 15-20 000kwh tietämille niin olen enemmän kuin tyytyväinen mutta enemmänkin kanssa pystyy elämään. Itselläni ei ole tarkoitus pitää tallia huoneenlämpöisenä eikä terassin lämmityksellekään taida käytännön tarvetta olla joten se syö heti aika suuren osan tuosta pois. Toki suhtaudun skeptisesti nykyisen omistajan ilmoittamiin lukuihin, voi olla että ne ovat vielä kovempiakin - mutta eipä noin uudessa talossa nyt enää ihan älyttömästi tuosta pitäisi kulutuksen olla korkeampi.

Mitähän muilla vertailukohteilla suorasähköllä vastaavan ikäisissä / kokoisissa mahtaa sähkönkulutus olla?

 

[Farendlöse]

Ilpitkin voi olla jo niin vanhoja, etteivät tuota sähköä hyvällä hyötysuhteella talvella. Nekin kannattaa siis tarkistaa. Autotalli ja terassi vie varmasti paljon sähköä, jos niitä pidetään oikeasti lämpimänä.

 

[Hamsteri]

Millainen operaatio (hinta/työ) olisi vaihtaa suora sähkölämmitys (lattiavastuksilla) esim. vesikiertoiseen lattialämmitykseen? Kiikarissa talo (130m2 asuinpinta-ala), jossa olisi käytännössä laitettava kaikki lattiapinnat uusiksi ja siinä samalla tuon voisi päivittää.

 

[Charlie Glide]

Hieman päivitystä tarjoustilanteeseen. Parista paikkaa pitäisi vielä tulla tarjoukset, Saariston Kaivonporauksesta ja Kalliokaivolta. Tipitekiltä tarjosivat invertteripumpulla joka on hyvä. Jännä kyllä että vaihtelee tuo lämminvesivaraajan ja puskurivaraajien kanssa tarjoukset. Osan mielestä 180 litraa on täysin riittävä, toisten mielestä 300 litraa on hyvä olla. Toisaalta sitä voi laajentaa jälkikäteenkin.

Jos ensi viikolla löisi tämän lukkoon kun viimeiset tarjoukset tulee.

Päivitetään tilannetta, tasaista on, mutta eri toimijoilla on hieman näkemyseroja kaivojen syvyyksistä.
Yhdeltä toimijalta odotan vielä tarjousta ensi viikolle, sitten voikin tehdä tilauspäätöksen.

Tuosta ELY-keskuksen 4000eur avustuksesta kyselin myös ja sen suhteen tilanne on hyvä. Loppukesästä tulee päätös seuraavasta rahoituspaketista jolloin avustuksia pitäisi riittää myös omaan hakemukseenkin joten ei tarvitse lähteä ARAn ja energiatodistusten kanssa kikkailemaan.

 

[pipo]

Meillä jäätyi 180 metrin kaivo 8 kWn pumpulla ja ilmanvaihdon kanavapatterilla. Syvennettiin seuraavana kesänä 40 metriä rakennusliikkeen piikkiin. En lähtisi säästämään kaivon syvyydessä.

 

[Kvarkki]

Näyttäis, että IVT on ainoana osannut laittaa työt sen suhteen, että kotitalousvähentäjä saa maksimihyödyt. Mites tuo Tipin tarjouksen kokonaishinta on noin paljon? Mitä siitä puuttuu listalta? Ei summat täsmää. Jossain muussakin summat ei menneet tasan.

Kaivossa ei kyllä juu kannata säästää, lisämetrit ovat sen verran halpoja. Tosin tuo pipon homma kuulostaa kyllä siltä, että siinä on jotain yllättävää sattunut, paska maaperä? Onhan noissa tietysti rei'issäkin eroja halkaisijoissa ja putkisssa mitä sinne pistävät.

e: CG, jos haluat peilata tarkemmin noita tarjouksia 2018 toteutuksen hintoihin, niin heitä yv:llä.
e: Tuo Tom Allenin 3 k€ lisäys puskurivaraajasta on aikasta tuuhea. Isokin pytty maksaa tonnin luokkaa ja putkityöt mitättömät.

 

[pipo]

Kaivossa ei kyllä juu kannata säästää, lisämetrit ovat sen verran halpoja. Tosin tuo pipon homma kuulostaa kyllä siltä, että siinä on jotain yllättävää sattunut, paska maaperä? Onhan noissa tietysti rei'issäkin eroja halkaisijoissa ja putkisssa mitä sinne pistävät.

Rakennusliike mitoitti kaivon ennen LVI-suunnitelman tekemistä, eli eivät tienneet lämmitystarvetta. Sattuuhan näitä

 

[plati]

Meillä jäätyi 180 metrin kaivo 8 kWn pumpulla ja ilmanvaihdon kanavapatterilla. Syvennettiin seuraavana kesänä 40 metriä rakennusliikkeen piikkiin. En lähtisi säästämään kaivon syvyydessä.

Tämmöiset tiedonannot on yhtä tyhjän kanssa, kun lisäksi ei kerrota paikkakuntaa, sekä lämmitettävää alaa.

 

[pipo]

Tämmöiset tiedonannot on yhtä tyhjän kanssa, kun lisäksi ei kerrota paikkakuntaa, sekä lämmitettävää alaa.

Mielestäni tästä pääsee kyllä jyvälle pumpun ja kaivon syvyyden suhteesta. Pumppu on yleensä tarkoitus mitoittaa lämmitystarpeen mukaan, joka meillä on 220 neliötä Pirkanmaalla ja ehjä kallio löytyi 6 metrin syvyydestä. Harva mitoittaa pumppua ylisuureksi, joten en ihan sulata tätä kommenttia.

 

[Charlie Glide]

Mielestäni tästä pääsee kyllä jyvälle pumpun ja kaivon syvyyden suhteesta. Pumppu on yleensä tarkoitus mitoittaa lämmitystarpeen mukaan, joka meillä on 220 neliötä Pirkanmaalla ja ehjä kallio löytyi 6 metrin syvyydestä. Harva mitoittaa pumppua ylisuureksi, joten en ihan sulata tätä kommenttia.

Yleensä maalämpökaivot mitoitetaan metri per neliö, eli jos teillä 220m2 lämmitettävää alaa niin kaivon olisi pitänyt olla 220 metriä alunperinkin. 8kW pumppukin kuulostaa aika pieneltä, jos minullekin on tarjottu 160m2 lämmittämiseen 8-9kW pumppua.

 

[Charlie Glide]

Näyttäis, että IVT on ainoana osannut laittaa työt sen suhteen, että kotitalousvähentäjä saa maksimihyödyt. Mites tuo Tipin tarjouksen kokonaishinta on noin paljon? Mitä siitä puuttuu listalta? Ei summat täsmää. Jossain muussakin summat ei menneet tasan.

Kaivossa ei kyllä juu kannata säästää, lisämetrit ovat sen verran halpoja. Tosin tuo pipon homma kuulostaa kyllä siltä, että siinä on jotain yllättävää sattunut, paska maaperä? Onhan noissa tietysti rei'issäkin eroja halkaisijoissa ja putkisssa mitä sinne pistävät.

e: CG, jos haluat peilata tarkemmin noita tarjouksia 2018 toteutuksen hintoihin, niin heitä yv:llä.
e: Tuo Tom Allenin 3 k€ lisäys puskurivaraajasta on aikasta tuuhea. Isokin pytty maksaa tonnin luokkaa ja putkityöt mitättömät.

Kotitalousvähennyksellä meidän osalta ei ole merkitystä, sen verran muutakin prokkista pukkaa että se on nopeasti käytetty muuhun. Odottelen tuota ELY-keskuksen tukea kuitenkin tähän lämmitysprojektiin.

Noilla toimijoilla on hieman toisistaan poikkeavat tavat ilmoittaa tarjoukset, Tipitekillä oli vielä 5550€ "avaimet käteen" paketti osana tuota tarjousta mikä koostui sekä työstä että osista.
TomAllenilla oli siinä mukana vielä syvempi kaivo sekä puskurivaraaja lisäksi jotka nosti hintaa.

Näistä tarjouksista ehkä eniten houkuttaa tuo NJR:n setti hinnan, kaivon ja laitteiston osalta. Saariston Kaivonporauksella vaikutti olevan aika asiantunteva tyyppi, TomAllenilla oli hieman arpomista josta tuo 150m kaivolla oleva tarjouskin on.

 

[jad]

Jännä kyllä että vaihtelee tuo lämminvesivaraajan ja puskurivaraajien kanssa tarjoukset. Osan mielestä 180 litraa on täysin riittävä, toisten mielestä 300 litraa on hyvä olla. Toisaalta sitä voi laajentaa jälkikäteenkin.

@Tonnin Seteli tuossa jo edellä tätä jo vähän avasikin, mutta lisättäköön tähän nyt vielä se, että noissa on/off pumpuissa on myös omat turvarajansa, kompuran sammtuksen jälkeen pumppu odottelee x minuuttia ennen kun sallii uudelleenkäynnistyksen. Isompi varaaja antaa peliaikaa tällekin ja vastaavasti taas saadaan pidemmät käyntiajat isommalla varaajalla. Invertterimallissa taas saadaan säädettyä teho sopivaksi, jolloin pienenpää vesimäärää voidaan lämmitellä paremmin 'lennossa' Kuten noista tarjouksistakin näkee, niin invertterimallille tarjotaan 180 litraista, on/off 300 litraista.

Yleensä maalämpökaivot mitoitetaan metri per neliö, eli jos teillä 220m2 lämmitettävää alaa niin kaivon olisi pitänyt olla 220 metriä alunperinkin. 8kW pumppukin kuulostaa aika pieneltä, jos minullekin on tarjottu 160m2 lämmittämiseen 8-9kW pumppua.

Kyllähän se mitoitus tehdään tarvittavan energiamäärän mukaan. Jos joku suunnittelija näin sanoo mitoittavansa, niin kannattaa vaihtaa suunnitelijaa. Toki tuollainen metri per neliö antaa vähän sinnepäin mittakaavaa, mutta ei se mikään mitoitus ole.

 

[Kvarkki]

Kotitalousvähennyksellä meidän osalta ei ole merkitystä, sen verran muutakin prokkista pukkaa että se on nopeasti käytetty muuhun. Odottelen tuota ELY-keskuksen tukea kuitenkin tähän lämmitysprojektiin.

Noilla toimijoilla on hieman toisistaan poikkeavat tavat ilmoittaa tarjoukset, Tipitekillä oli vielä 5550€ "avaimet käteen" paketti osana tuota tarjousta mikä koostui sekä työstä että osista.
TomAllenilla oli siinä mukana vielä syvempi kaivo sekä puskurivaraaja lisäksi jotka nosti hintaa.

Näistä tarjouksista ehkä eniten houkuttaa tuo NJR:n setti hinnan, kaivon ja laitteiston osalta. Saariston Kaivonporauksella vaikutti olevan aika asiantunteva tyyppi, TomAllenilla oli hieman arpomista josta tuo 150m kaivolla oleva tarjouskin on.

Tipin taulukoidussa osuudessa ei ole varmaan kuin kaivon työ ja laitteet, ostavat porauksen alihankintana. Tuo reilu 5k on heidän työtä/katetta. Aiemman kokemukseni valossa en näkisi syytä miksei tipi pystyisi samaan hintatasoon kuin NJR. Ellei ole töitä jo ”tarpeeksi”. Tipi on mulle tehnyt hommat ainakin luvatusti luvatulla aikataululla. En ole ihan varma, mutta tais olla Saariston lafka, joka porasi meidän kaivon alihankintana toiselle.

e: Pari junioria sai taas eilen 180 litraa @ 52*C vettä haaleaksi, kun silmä/korva vältti. Kyllä tuo on pienehkö vaikka miten ”tehokas” lämmöntuottaja olisi. Toki kuten aiemmin kirjoitin, nostamalla pytyn lämpötila 60*C ”luksukseen” , vesi riittää hyvin. Energian käytön kannalta tuskin on paljon huonompi kuin 300 litraa @ 52*C.