Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
Ujellukset ja tärinät ja jurinat kuulostaa kyllä joltakin pyörivältä osalta, vieläkin enemmän jarruilta. Jos levyt ja palat on vaihdettu, tarjoaisin näillä tiedoilla seuraavaksi satuloiden vaihtoa, vaikka sanoitkin että ne on korjattu, mitä se sitten ikinä tarkoittaakaan. Tämä myös voi mahdollisesti olla helppo testata jos on vaikkapa ir-lämpömittari, vielä parempi jos on harvapuolaiset alumiinivanteet. Ajat lenkin jossakin niin että "oireet" ilmenee ja pyrit ajamaan koskematta jarruun. Sen jälkeen pysäytät ja vertailet vasemman- ja oikeanpuoleisten pyörien lämpötiloja pulttien ympäriltä, tai jos on tilaa niin sitten suoraan satuloiden/levyjen lämpötilaa. Jumittava tai edes vähän kanittava satula lämpenee yleensä aika huomattavasti. Erittäin yleistä on myös asennusvirhe jarruissa (esim pieni roska uuden levyn takana ja levy vinossa tai jarrupaloissa liikaa maalia tms toleranssiheittoa, että eivät mahdu kunnolla olemaan niin kuin kuuluu.)..muutaman kuukauden pitänyt semmoista epämääräistä ujellusta/tärinää/jurinaa ja suoralla tiellä pitää koko ajan vähän ohjata. Olen aavistellut laakerivikaa, mutta paikantaminen on ollut hankalaa,
Täsmälleen sama kokemus kesältä Mastonin mustasta pohjamaalista, jonka päälle voi maalata kaikilla väreillä. Sain sitten hiekkapuhaltaa puhtaaksi uudelleen kun lopputulos oli kuvan mukainen. Pitäs muistaa olla käyttämättä. Jokseenkin v*tutti silloin. Hemmetinmoinen työ sen takia, ettei viitsinyt liata ruiskua pikkuhomman takia.Akselin maalauksesta tuli farssi.
"VÄHÄN VAAN PAIKKAMAALAAN TUOLLA SPRAYLLÄ"
kyllähän nyt kahden alkydimaalin pitäs sopia yhteen
Korjattu = Tiivisteet vaihdettu, mäntä putsattu ja sylinteri hiottu. Männät liikkuu nyt ihan sormin painamalla eli satulat on kuin uudet. Ajaessa kyllä tuntuu, että jarrut toimisi hyvin, koska jarrutuksessa ei tunnu mitään ravistuksia ja ir-mittarilla noita itseasiassa kokeilinkin, lämmöt on ajolenkin jälkeen samat molemmin puolin autoa. Myöskään sieltä pulttien päistä ei tule lämpöeroja. Ajattelin, että hinkkaava laakeri varmaan lämmittäisi napaa ja lämpö siirtyisi sieltä pultteihin. Laahaavan satulan tai vinon levyn huomaisi varmaan myös pyöritellessä noita.Ujellukset ja tärinät ja jurinat kuulostaa kyllä joltakin pyörivältä osalta, vieläkin enemmän jarruilta. Jos levyt ja palat on vaihdettu, tarjoaisin näillä tiedoilla seuraavaksi satuloiden vaihtoa, vaikka sanoitkin että ne on korjattu, mitä se sitten ikinä tarkoittaakaan.
Joo kyllä se vaihdettua tulee, kun osakin on jo matkalla.Vetarissa ei mielellään saisi suurta välystä olla, mutta tuo kuvailemasi välys kuulostaa sen verran pieneltä, että tuskin on merkityksellinen, ainahan se tietysti kokonaisuutta parantaa kun niitä kaikkia pieniäkin sieltä karsii pois.
Tärinä on kuitenkin jossain määrin ajoittaista ja toisaalta riittävän sileällä pinnalla auto menee kyllä aika nätisti. Rengas voisi olla kai yksi syypää, koska tuollainen pehmeä materiaali elää kuitenkin kuorman alla. Viallinen renkaan runko tjsp selittäisi varmaan vetelyäkin. Tätä vastaan lienee se, että suurissa nopeuksissa (>100 km/h) tärinää ei juuri esiinny kun ajattelisi muodottoman tai epätasapainoisen renkaan oireilun voimakkuuden olevan suoraan verrannollinen sen pyörimisnopeuteen.Pyörien tasapainostuskin on hyvin usein ollut syyllinen loppujen lopuksi tärinään, vaikka ei nyt vetelyä varsinaisesti aiheutakaan. On useinkin tullut vastaan "tasapainotetut" pyörät --> joo, kananmunan tai kuutionkin saa tasapainotettua, mutta ei se kovin hyvin ajettava ole. Eli yleensä ei kannata poissulkea pyöriä vianetsinnässä sen takia, että joku muu on sanunut, että ne on "tasapainotettu", vaikka siis olisivatkin tasapainossa, se ei pelkästään riitä.
Ei ole prässiä, mutta eivät nuo taida kohtuuttomia pyytää pajallakaan prässäämisestä. Pitänee sitä kokeilla seuraavaksi, ellei noista iskareista ja vetarista ole apua. Vetarivikaa ehkä puoltaisi, että veto tuntuu menevän aika paljon mieluummin vasemmalle pyörälle, kun liukkaalla alustalla kokeilin ilman luistonestoa vähän kiihdytellä. Toki varmaan pyörimistä haittaava laakeri tekisi saman efektin, eikös se veto pyri aina menemään siihen pyörään mikä liikkuu kevyemmin?Jos itse pitäisi arvailla niin vetarit tai etupyörien laakerit. Laakerit on helppo itsekkin vaihtaa jos on prässi käytettävissä.
Samanlaista ujellusta ja tärinää oli meidän kakkosautossa ja ei tuntunut omituiselta kun pyöritteli ilmassa. Silti oireet hävisivät laakerirempan jälkeen
Muista sit tarkastaa kulmat renkaista, itse viimeksi kiirehdin liikaa ja oli 2 astetta ketuillaan, ~130km ajolla hävisi 5mm pintaa siitä renkaasta
Meni ihan et kävin silloisella kumppanilla ja takaisin kotiin seuraavaksi päiväksi kulmien säätöön, kun sen olin ennakkoon varannut kun tiesin et kulmat menee kuitenkin ketuilleen. Ja ihan perus focus autona ja kankaat tuli näkyviin. Kyl ne siel liikkeesäkin nauroi et kumikaupoille pääsvät samal, mut oppirahoja et kiirehtimäl pääsee makselee turhia kuluja130 tkm vai menikö tosiaan noin lyhyellä matkalla?
Joskus nelivetoauton (Forester) vein kulmien säätöön, takana säädöt ihan poskellaan (taidettiin vaihtaa sinne joskus tavalliset jouset tasonsäätösysteemin tilalle) eikä niitä saatu edes kuntoon kun jotain säätöä (camber?) ei ollut ja joku pulttikin jumissa. Renkaiden kulumassa ei koskaan näkynyt mitään outoa. Eikä puoltanut.
Mistähän näistäkään saisi ikinä etukäteen selvää? Itse sekoitellut ties mitä maaleja surutta ja äärimmäisen onnekkaasti kaikki on onnistunut. Parhaana esimerkkinä ehkä kaverin ruosteinen mersu jonka korjasin euron sinkkispraylla ja kolmen euron sävymaalilla. Kestänyt jo kolme vuotta ilman mitään leviämisiä, hilseilyä tai muutakaan ongelmaa. Aina kuitenkin pelko perseessä että jos joutuukin oikeesti hommiin. Mulla ei oikeasti ole yhtään mitään tietoa mikä sopii minkäkin kanssa yhteen eikä tällä track recordilla mitään motivaatiota alkaa opettelemaankaan.Täsmälleen sama kokemus kesältä Mastonin mustasta pohjamaalista, jonka päälle voi maalata kaikilla väreillä. Sain sitten hiekkapuhaltaa puhtaaksi uudelleen kun lopputulos oli kuvan mukainen. Pitäs muistaa olla käyttämättä. Jokseenkin v*tutti silloin. Hemmetinmoinen työ sen takia, ettei viitsinyt liata ruiskua pikkuhomman takia.
Meni ihan et kävin silloisella kumppanilla ja takaisin kotiin seuraavaksi päiväksi kulmien säätöön
Lukkopesiin kannattaa CRC:n sijasta käyttää aseöljyä tai lukkoöljyä. Viisaammat ovat kertoneet että CRC jumittaa lukon. Lukkolaitteeseen CRC sopii varmasti paremmin.Lukot jäässä, ainakin kuskin ovi. Vähänkin pakkasta niin pakko laittaa piuhaan että lämpiää vähän sisältäkin ja samalla mottikin siinä lämpenee toki... Kauppa ym. reissun jälkeen pari tuntia ehti jäätyä toisella pihalla, no pääsin sisään vähän nihkeästi. Siitä n. 200m toiseen pihaan kylmällä autolla, 10 minuuttia siellä ja sitten olikin käynti repsikan ovesta kun kuskin ovi ei enää auennut muuta kun sisäkautta. CRC:ta tullut käytettyä lukkoon ja luulin että se vaan talvella kärsii jostain kosteudesta niin että ihan kaikki on jäässä.
CRC taas käyttöön ja jostain tuli idea laittaa sitä samalla B ja C pilareiden lukitussysteemeihin ovessa silleen niinkun vähintäänkin reippaasti. Parin tunnin kuluttua kokeilua mitä tapahtuu - ja aukesi ongelmitta. Jopa vittuillut keskuslukko avasi myös kuskinpuolen takaoven. Huomenna röppöä sitten repsikan puolelle samoihin paikkoihin kun jätän auton niin ettei ole seinässä kiinni.
Jos oli taas näin yksinkertaisesta asiasta kiinni niin vittu että sitä osaa olla tyhmä ja jättää rasvaamatta tuollaiset paikat
CRC taas käyttöön ja jostain tuli idea laittaa sitä samalla B ja C pilareiden lukitussysteemeihin ovessa silleen niinkun vähintäänkin reippaasti. Parin tunnin kuluttua kokeilua mitä tapahtuu - ja aukesi ongelmitta.
Jos on crc:n 5-56 tai rust-offia laittamassa niin se kyllä poistaa kosteutta ja liottaa ruostetta sekä tunkeutuu melko hyvin lukkoihin. Se ei kuitenkaan kovin kauaa voitele, jotain vinkuvaa saranaakin kun sillä hoitaa, niin viikon päästä taas kitisee.Lukkopesiin kannattaa CRC:n sijasta käyttää aseöljyä tai lukkoöljyä. Viisaammat ovat kertoneet että CRC jumittaa lukon. Lukkolaitteeseen CRC sopii varmasti paremmin.
Ostettiin 191tkm ajettu -15 octavia scout lokakuun alussa. Nyt 1100km myöhemmin vauhtipyörä alkoi kolisemaan ja lumien tultua jo hieman tunnustelin että neliveto ei pelaa kuten kuuluu...Ilmeisesti gen5 tyyppivika eli tukkeutuva imusihti kun neliveto ei aina kerkeä mukaan.
Liikkeeltä kysytty vastaantuloa ja 20% suostuvat korvaamaan. Remontti maksaa 1800-2200€ riippuen vaihdetaanko haldex pumppu. Millaisia muilla ovat vastaantulot olleet?
Jep, näinhän se tahtoo olla. Vahvisti vain omatkin ajatukset, kiitos!200tkm on noitten osien "laskennallinen" käyttöikä, eli sen suhteen melko goodwill vastaantulo kun käyttöikä melkeen mennyt. Tietty eri asia jos jotenkin pystyt todistamaan että olisi ollut jo rikki ostaessa, jolloin olisi liikkeen vastuulla korjaus. Sitten käyttöhyödyn mukaan sinulta osuus jos laitellaan uusia osia.
Lukkopesiin kannattaa CRC:n sijasta käyttää aseöljyä tai lukkoöljyä. Viisaammat ovat kertoneet että CRC jumittaa lukon. Lukkolaitteeseen CRC sopii varmasti paremmin.
Pellin allehan kannattaa laittaa aina niin iso akku kuin sinne mahtuu. Vanhaan autoon riittää kohtuuhintainen perusakku ja uudempiin sitten kannattaa laittaa sellainen, joka kestää start&stop-systeemit yms. Halvan ja hyvän joutuu yleensä ostamaan erikseen ja ainakin itse jätän nykyään Sznajderit sun muut rimpulat kauppaan kun on nekin tullut kantapään kautta testattua. Bilteman kalsium? akkuja on moni kehunut ja taitaa niissä olla 4v takuukin. Mutta oli akku mikä hyvänsä, niin erillinen akkulaturi on kyllä melko "pakollinen" varuste.Ei nyt suoranaisesti liity romujen rassauksen mutta onko kellään MITÄÄN tietoja kyseisestä akusta, oli autosta akku päättäny pakkasyön jälkee sanonu kaput ja tarve oli kova saada uusi akusto joten tämmöine lähti matkaan:
woima 1806-52619w 12v 60ah 540a
Woima 62Ah 540A 242x175x190 -/+ käynnistysakku | Karkkainen.com verkkokauppa
• 12V 62Ah 540A<br />• Mitat 242x175x190mm<br />• Napaisuus -/+<br><br>• 12V 62Ah 540A<br />• Mått 242x175x190mm<br />• Polaritet -/+www.karkkainen.com
Labeelissa oli et "made in EU", sarjanumerolla ei löytynyt oikein mitään tietoa. Firma ilmeisesti suomalainen(?) Takuuta akulle 1v. Olisiko oletettavasti, että on Puolassa tehty? Eli joku kopio sznajder?
Tuo haldexin sihdin puhdistus ei jostain syystä kuulu huolto ohjelmaan, mutta sanoisin suurella varmuudella pelkästään sillä lähtevän nelivedon toimimaan ilman pumpun uusintaa. Suosittelen jatkossa myös puhdistuttamaan sihdin haldex öljynvaihdon yhteydessä vaikkei ohjelmaan kuulukaan. Vauhtipyörä sitten asia erikseen ja varmaan vaatii korjausta. 200 tkm ajetussa autossa menee kuluttujariitalautakunnan raja jonka jälkeen eivät suosita mitään vastaantuloa, eli oisin tyytyväinen 20 prossaan.Ostettiin 191tkm ajettu -15 octavia scout lokakuun alussa. Nyt 1100km myöhemmin vauhtipyörä alkoi kolisemaan ja lumien tultua jo hieman tunnustelin että neliveto ei pelaa kuten kuuluu...Ilmeisesti gen5 tyyppivika eli tukkeutuva imusihti kun neliveto ei aina kerkeä mukaan.
Liikkeeltä kysytty vastaantuloa ja 20% suostuvat korvaamaan. Remontti maksaa 1800-2200€ riippuen vaihdetaanko haldex pumppu. Millaisia muilla ovat vastaantulot olleet?
Tähänkin auttaa isompi akku. Käynnistykseen tarvitaan vakio määrä energiaa, vaikkapa 2Ah. Akun kyky ottaa vastaan virtaa on riippuvainen akun kapasiteetista (ei toki pelkästään). Jos vaikkapa 10Ah:n akku ottaa latausvirtaa vastaan 1A:n ja 100Ah:n akku 10A, paikkautuu näin hiekkalaatikkoesimerkkitasolla käytetty energia pienempään akkuun 2h latauksessa ja isompaan 12 minuutissa.Periaatteessa suuri akku on poikaa, mutta jos ajelee pätkää, se akku tyhjenee koko ajan, eli sitä pitäisi ladata aktiivisesti, nytkin kun on pakkasta niin jännite alhaalla, lataa nihkeästi, lisäksi kaikki persekrillit päällä, niin alamäkeä on, ja kun akkujännite alhaalla, niin kylmä tekee tuhot aina vaan helpommin. Sinänsä halpaakku on niin halpa, että kyllä se aina talven kaksi kestää.
Yhtälailla se pieni akku tyhjenee pätkäajossa kuin suurempikin. Ei kai auton toimintojen käyttämä energian määrä mihinkään vähene, vaikka virtaa otettaisiin 50 ah akusta 100 ah sijaan? Tai mitä eroa sillä on ladataanko auton 100 A laturilla 50 ah tai 100 ah akkuja, jos molemmissa on vajausta esim. 5 ah webaston, startin ja persegrillin jäljiltä. Noin about riittävällä tarkkuudella molemmat on samassa ajassa ladattu täyteen.Periaatteessa suuri akku on poikaa, mutta jos ajelee pätkää, se akku tyhjenee koko ajan, eli sitä pitäisi ladata aktiivisesti, nytkin kun on pakkasta niin jännite alhaalla, lataa nihkeästi, lisäksi kaikki persekrillit päällä, niin alamäkeä on, ja kun akkujännite alhaalla, niin kylmä tekee tuhot aina vaan helpommin. Sinänsä halpaakku on niin halpa, että kyllä se aina talven kaksi kestää.
Tähänkin auttaa isompi akku. Käynnistykseen tarvitaan vakio määrä energiaa, vaikkapa 2Ah. Akun kyky ottaa vastaan virtaa on riippuvainen akun kapasiteetista (ei toki pelkästään). Jos vaikkapa 10Ah:n akku ottaa latausvirtaa vastaan 1A:n ja 100Ah:n akku 10A, paikkautuu näin hiekkalaatikkoesimerkkitasolla käytetty energia pienempään akkuun 2h latauksessa ja isompaan 12 minuutissa.
Voi että tätä touhua kun pitää yllä tuttujen ja perheen autoja ja koittaa selittää että se 4-5km pätkä töihin 5x viikossa ei riitä yhtään mihkään vaan sillä autolla pitäisi oikeasti ajaa johonkin jotta se akku lataantuu näillä keleillä.
Yhdelläkin käsitys akun latausreissusta oli ajaa 5km töihin, siitä 15km kauppaan ja sitten vajaa 10km kotiin. 30km pätkä joo ja 3 starttia, eipä paljoa auta jos on ajanut viikkotolkulla tota 5km työmatkaa siihen alle.
Voi että tätä touhua kun pitää yllä tuttujen ja perheen autoja ja koittaa selittää että se 4-5km pätkä töihin 5x viikossa ei riitä yhtään mihkään vaan sillä autolla pitäisi oikeasti ajaa johonkin jotta se akku lataantuu näillä keleillä.
Yhdelläkin käsitys akun latausreissusta oli ajaa 5km töihin, siitä 15km kauppaan ja sitten vajaa 10km kotiin. 30km pätkä joo ja 3 starttia, eipä paljoa auta jos on ajanut viikkotolkulla tota 5km työmatkaa siihen alle.
Jep tai ylläpitolaturilla. Semmonen saa ainakin tulla tohon yhteen yksilöön kun ei mee jakeluun että autolla tulisi joskus ajaa enempikin. Ei kuulemma ole aikaa. Akun saa aina ladattua mutta pannu esim tuskin tykkää öljyistä joihin kertyy väkisinkin kosteutta tommosella pätkäajolla.Siihen loppuu jopa webastolla varustetun auton akku ongelmat.Arctic Battery Heater, automaattinen akkulämmitin
ARCTIC BATTERY HEATER AUTOMAATTINEN AKUNVARAUKSEN YLLÄPITO- JA HUOLTOJÄRJESTELMÄ: - Automaattinen ajonaikainen akun lämmitin, jännite ja termostaattiohjaus - Takaa parhaan varaustilan akkuihin kylmissä olosuhte,issa - Parantaa ajoneuvojen ja koneiden luotettavuutta - Lisää käyttövarmuutta ja...arcticheat.fi
Ylläpitolaturissa vaan se sähkötolpan tarve. Ja kolmannen kerran saman talven aikana kun emäntä unohtanut sen johdon paikalle. Suosiolla vaihdat blanarin lämmittimen ja tuon akunlämmittimen.Jep tai ylläpitolaturilla. Semmonen saa ainakin tulla tohon yhteen yksilöön kun ei mee jakeluun että autolla tulisi joskus ajaa enempikin. Ei kuulemma ole aikaa. Akun saa aina ladattua mutta pannu esim tuskin tykkää öljyistä joihin kertyy väkisinkin kosteutta tommosella pätkäajolla.
Pellin allehan kannattaa laittaa aina niin iso akku kuin sinne mahtuu. Vanhaan autoon riittää kohtuuhintainen perusakku ja uudempiin sitten kannattaa laittaa sellainen, joka kestää start&stop-systeemit yms. Halvan ja hyvän joutuu yleensä ostamaan erikseen ja ainakin itse jätän nykyään Sznajderit sun muut rimpulat kauppaan kun on nekin tullut kantapään kautta testattua. Bilteman kalsium? akkuja on moni kehunut ja taitaa niissä olla 4v takuukin. Mutta oli akku mikä hyvänsä, niin erillinen akkulaturi on kyllä melko "pakollinen" varuste.
Etuiskarit ja -jouset vaihdettu sekä taakse laitoin välikumit jousiin. Tärinät ja ujellukset loistavat poissaolollaan. Jouset pitäisi vielä laittaa, mutta tuntuu olevan aika tiukassa löytää osia, ainoastaan 200 000 km ajettuja romuttamojousia löytyy enkä viitsisi semmoisia laittaa, kun luultavasti ovat yhtä paskat kuin minunkin 200 000 km ajetut. Muilta mantereilta löytyisi, mutta en nyt ainakaan vielä lähde tuontitulleja makselemaan, kai nuo kumit hetken välttää.Auto (Optima -12) on muutaman kuukauden pitänyt semmoista epämääräistä ujellusta/tärinää/jurinaa ja suoralla tiellä pitää koko ajan vähän ohjata. Olen aavistellut laakerivikaa, mutta paikantaminen on ollut hankalaa, sillä en ole löytänyt väljää mistään pyörästä ja ilman kuormaa kun niitä pyörittelee pukkien päällä niin eivät äännä.
Viallisia osia olen löytänyt ja vaihtanut:
- Kallistuksenvakaajan pään edessä -> Molemmat vaihdettu
- Jarruissa levyt uralla ja männät jumissa -> Levyt ja palat vaihdettu, satulat korjattu
- Takaiskari löysä -> Molemmat vaihdettu
- Etuiskarin yläpään laakeri -> Molemmat vaihdettu
- Katsastusmies löysi lisäksi pienen väljyyden kallistuksenvakaajan päästä takaa, jonka vaihdoin myös
- Käytin auton myös pyörien suuntauksessa ja tasapainotuksessa. Näissäkin oli kuulemma molemmissa korjattavaa ja tuon jälkimmäisen huomaakin ajaessa.
Jokainen korjaus on onneksi ollut tarpeeseen, mutta tuo alkuperäinen tärinä ja ohjauksen vaeltelu edelleen vaivaa. Tänään taas kerran auto pukeille ja ihmettelemään -> oikeassa ulommassa vetonivelessä tuntuu väljää siten, että kun pitää vetoakselista kiinni niin pyörää saa pyöritettyä muutaman asteen verran eestaas ilman, että vetoakseli pyörii mukana. Ilmeisesti näin päin ei saisi olla tyhjää yhtään (tai ainakaan toisella puolella ei ole)? Perinteinen vetaritesti, jossa ajetaan pyörät linkussa ympyrää, ei aiheuta mitään nakutuksia kumpaankaan suuntaan, mutta voisiko tuo silti olla se perkele joka tämän aiheuttaa? Lisäksi mitä googlettelin niin ilmeisesti vetonivelten kuuluisi lähinnä kiihdytyksissä täristää, mutta en oo ite havainnut ripeän kiihdytyksen mitenkään erityisesti pahentavan oiretta, ehkä ennemmin tasakaasulla tuo vaivaa huomattavimmin.
Nivel oli aeromotorsilla sen verran edullinen, että osa laitettu jo tulemaan. Vaihtotyö näytti youtuben perusteella hankalalta, kun se pitäisi näköjään vaihdelaatikkoon asti purkaa, voi olla että jätän korjaamosetien riesaksi tuon osan. Laitoin samaan tilaukseen etuiskarit ja -jouset, kun etupää tuntuu nyt aika kovalta takapään iskareiden vaihdon jälkeen. Sitten taitaa olla aika paljon jo ne vaihdettu mitkä tuommoista oiretta voisi aiheuttaa vai onko vielä jotain ehdotuksia mitä kannattaa tarkistaa?
Esim kia ceediin 2010 erittäin vaikea saada kuluvia osia. Esim lämmityslaitteen kenno.Etuiskarit ja -jouset vaihdettu sekä taakse laitoin välikumit jousiin. Tärinät ja ujellukset loistavat poissaolollaan. Jouset pitäisi vielä laittaa, mutta tuntuu olevan aika tiukassa löytää osia, ainoastaan 200 000 km ajettuja romuttamojousia löytyy enkä viitsisi semmoisia laittaa, kun luultavasti ovat yhtä paskat kuin minunkin 200 000 km ajetut. Muilta mantereilta löytyisi, mutta en nyt ainakaan vielä lähde tuontitulleja makselemaan, kai nuo kumit hetken välttää.
Lisäksi nyt kun muut kolinat poistuivat niin vaelteluvika taitaa paikantua rikkinäiseen ohjaustehostimen kumiliitokseen tms. (flexible steering coupler, mitä sitten lieneekään suomeksi), joka on kanssa melko kiven alla. Merkkihuollossa löysivät osan koneelta, mutta ei ole koko maassa saatavilla puhumattakaan tarvikeliikkeistä. Googlen perusteella noita on vaihdettu ihan solkenaan ja amerikassa jopa ollut vaihtokampanjat noissa, mutta täällä marmorilla ei oltu ikinä kuultukaan moisen osan hajoamisesta. Tiedä sitten olisiko jollain korjaamoketjulla parempi pääsy varaosiin kuin kuluttajamyyntiä harjoittavilla liikkeillä, jos kävisi sellaisesta kysymässä. Näitä kumikiekkoja löytyy sentään euroopasta, mutta ahdistaa vähän maksaa 20 € postit euron osasta.
Onko jollain tiedossa joku hakukone mikä näyttäisi varaosien yhteensopivuuksia laajasti? Luulen, ettei tuo konserni ole valmistanut noita jousia pelkästään tähän yhteen automalliin vaan luultavasti monessa mallissa sama osa eri numeroilla. Esim. etuiskarin yläpään kumi sopii sekä Sportageen että Optimaan, mutta nuo varaosahaut ei ymmärrä sitä vaan myyvät sitten ei-oota, vaikka jompaakumpaa olisi varastossa. Varmaan aika paljonkin näitä piilotettuja yhteensopivuuksia isommissa konserneissa.
Suorasuihkutteisten bensakoneiden normaalia toimintaa. Tarpeeksi kun tulee kilometrejä niin imukanavat ja -venttiilit karstoittuvat väistämättä koska bensasumu ei huuhtele niitä koskaan. Sitten puhdistetaan ja matka jatkuu.onko tuo puhdistus normaali toimenpide?
Ei vaan sitten jostain syystä koske ns paljon myytyjä nimimerkkejä.Taisi toi Covid pistää toi varastotaso aika kuraleen.
On kyllä melko perseestä noi mersun kusivehkeet.
Mulla tuli molempiin mersuihin samana päivänä kusihälytys, ja 800km matkaraja. E Mersuun on vieläpä molemmat NOX - anturit vaihdettu 10tkm sisään.
Isän Mersuun tuli myös pari päivää myöhemmin sama 800km rajoitus.
Olihan tuossa alkuviikosta sellaisia 25-30 asteen pakkasia, mutta pitäisihän näillä talvellakin ajaa.
Tämä on tietysti loogista, että jos tiedetään Golffin pyöränlaakereita menevän 1000 / vuosi niin hyllyssä voi hälytysraja olla liikkeessä vaikka 100 ja sitten tilataan lisää. Jos on joku harvinaisempi auto mihin myydään laakeri joka toinen vuosi, niin ei niitä varmaan pidetä hyllytavarana ainakaan isolla saldolla. Onhan noissa pääoman lisäksi kiinni varastotilaa, joka on rajallista.Ei vaan sitten jostain syystä koske ns paljon myytyjä nimimerkkejä.
Tämä on tietysti loogista, että jos tiedetään Golffin pyöränlaakereita menevän 1000 / vuosi niin hyllyssä voi hälytysraja olla liikkeessä vaikka 100 ja sitten tilataan lisää. Jos on joku harvinaisempi auto mihin myydään laakeri joka toinen vuosi, niin ei niitä varmaan pidetä hyllytavarana ainakaan isolla saldolla. Onhan noissa pääoman lisäksi kiinni varastotilaa, joka on rajallista.
Enemmän itseä häiritsee, että osien yhteensopivuuksista löytyy kovin vähän mitään hyviä tietokantoja. Lisäksi kivijalkaliikkeiden nettikaupoissa joko ei näytetä varaosia lainkaan, vaan niitä kysellään sähköpostilla tai puhelimella tai sitten haku perustuu automalliin/rekisterinumeroon ja tulos voi joko olla oikea osa, väärä osa tai ei osaa lainkaan, vaikka samalla osanumerolla löytyisi jonkun muun mallin alla myytävä sopiva osa. Erikoista, ettei motonetinkaan kokoinen firma saa nettisivuilleen hakua, johon laitetaan vin-numero ja ohjelma hakisi tehtaan kuvista oikeat osanumerot, joilla löytyisi sitten oikeat osat riippumatta siitä onko pakettiin kirjoitettu Corolla vai Avensis.
Alla linkki, jonka kautta löytyy jonkinlainen vertailutietokanta. Jos on hyvä tuuri niin sivu tunnistaa osanumerot, eikä tarvitse alkaa itse laskemaan booreja tai mittailemaan mauserilla tms. Ei täydellinen, mutta tyhjää parempi.
Search for auto parts by size with photo
RockAuto on ylivoimaisesti paras autovaraosakauppa mitä tiedän. Ei mitään höpöhöpö rekisterinumerohakuja vaan valitaan auton malli, moottori, osakategoria ja siinä näkyy kaikki vaihtoehdot kuvineen, mittoineen, osavalmistajan nimi ja varaosanumero, OEM numero, sekä usein myös se olennainen ero mistä tietää mitä osaa pitää käyttää (ilmastointi/ei ilmastointia jne). Lisäksi näkyy kaikki automallit missä kyseistä osaa käytetään, helpottaa vaikkapa käytetyn osan etsimistä.Tämä on tietysti loogista, että jos tiedetään Golffin pyöränlaakereita menevän 1000 / vuosi niin hyllyssä voi hälytysraja olla liikkeessä vaikka 100 ja sitten tilataan lisää. Jos on joku harvinaisempi auto mihin myydään laakeri joka toinen vuosi, niin ei niitä varmaan pidetä hyllytavarana ainakaan isolla saldolla. Onhan noissa pääoman lisäksi kiinni varastotilaa, joka on rajallista.
Enemmän itseä häiritsee, että osien yhteensopivuuksista löytyy kovin vähän mitään hyviä tietokantoja. Lisäksi kivijalkaliikkeiden nettikaupoissa joko ei näytetä varaosia lainkaan, vaan niitä kysellään sähköpostilla tai puhelimella tai sitten haku perustuu automalliin/rekisterinumeroon ja tulos voi joko olla oikea osa, väärä osa tai ei osaa lainkaan, vaikka samalla osanumerolla löytyisi jonkun muun mallin alla myytävä sopiva osa. Erikoista, ettei motonetinkaan kokoinen firma saa nettisivuilleen hakua, johon laitetaan vin-numero ja ohjelma hakisi tehtaan kuvista oikeat osanumerot, joilla löytyisi sitten oikeat osat riippumatta siitä onko pakettiin kirjoitettu Corolla vai Avensis.
Alla linkki, jonka kautta löytyy jonkinlainen vertailutietokanta. Jos on hyvä tuuri niin sivu tunnistaa osanumerot, eikä tarvitse alkaa itse laskemaan booreja tai mittailemaan mauserilla tms. Ei täydellinen, mutta tyhjää parempi.
Search for auto parts by size with photo
Jos bensa Yariksesta tulee katsastuksesta hylsy pakokaasumittauksista sekä lambda-arvojen osalta että "pakoputki vuotaa" niin korjautuuko molemmat putken vaihdolla vai onko lambda-ongelma ns. syvemmällä tai itse moottorissa?