Suunnittelun kukkaset

[ihcorex]

Vallitseva leivänpaahdinten toimintatapa on muutenkin kyseenalaista paskaa. Moni valitsisi tämän, jos tietäisi että sellaisia on ja niitä oikeasti saisi kaupasta. Ei paahtimen varsinaisesti tarvitse kolahtaa niin, että pärähtää paskat housuun ja kahvia läikkyy varpaille, eikä sen tarvitse heittää muruja ympäriinsä.

Tuo on superihana paahdin, näin tuosta juttua jossain jokin aikana sitten ja ihastuin Ostaisin/5. Toivottavasti tuon ympärille muodostuu vähän hypeä ja joku valmistaja alkaa valmistamaan noita!

 

[kjns]

Hieno toosa todellakin, mutta maksanut aikanaan varmaan duunarin kuukausipalkan verran...

Eihän siinä, kyllä hieno on hieno, mutta itse olen aika tykästynyt omaan Rustasta ostettuun kolmen kympin paahtimeen jonka taisi saada vielä alennuksesta kahdella kympillä. Kerrankin tarpeeksi isot slotit myös karjalanpiirakoille ja tehoa löytyy mukavasti. Ei toki yhtä fänsejä toimintoja kuin tuossa 60-luvun hifipaahtimessa, leivät nousee jousella ja säätö ajastimella hissin ja termostaatin sijasta, mutta riittää omaan tarpeeseen.

 

[Josef]

Katselin tuo videon, ja voisin maksaa 200 euroa tuollaisesta paahtimesta. Ennen oli kaikki huonommin, paitsi näköjään 60-luvun paahdin heittämällä parempi kuin nykyiset.

Mhh, officen Kitchen Aid-paahdin toimii noin, mikä lie malli..

Pro Line® Series 2-Slice Automatic Toaster Candy Apple Red KMT2203CA | KitchenAid

KitchenAid Pro Line® Series 2-Slice Automatic Toaster - Candy Apple Red (KMT2203CA). Shop now.

www.kitchenaid.com

 

[Hyrava]

Mhh, officen Kitchen Aid-paahdin toimii noin, mikä lie malli..

Pro Line® Series 2-Slice Automatic Toaster Candy Apple Red KMT2203CA | KitchenAid

KitchenAid Pro Line® Series 2-Slice Automatic Toaster - Candy Apple Red (KMT2203CA). Shop now.

www.kitchenaid.com

Joku tubettaja oli noita Sunbeamia ja KitchenAidia vertaillut ja tuon kitchenaidin "kypsyystunnistus" toimii eri tavalla. Tuo Sunbeam paahtoi aina yhtä paahdetuksi, laittoi jäisen tai lämpimän leivän sisään, KitchenAid paahtoi eri paahtoasteihin eri lämpöisellä leivällä. Vanha tekniikka siis on edelleen parempi. Omakohtaista kokemusta noista tosin ei ole.

 

[jipx]

Mulla on tullu pari juttua vastaan tässä lähiaikoina liittyen laitteiden korjauksiin:

• Meillä kotona vahingoittui Dyson-käsienkuivaimen kuori avopuolison hajutikuista ja yritin tilata uutta kuorta, mutta homma kaatui siihen, että kuori ja moottori on paketoitu yhdeksi varaosakokonaisuudeksi ja sen hinta oli liian korkea.

• Yksi läppärin kumitassuista oli kadonnut huollossa. Sen korjaamiseksi koko pohjalevy piti vaihtaa ja sen jälkeen ajaa valmistajan diagnostiikka-ohjelma. Mulla oli tossa läppärissä kirjautuminen MS-tilillä, niin en viitsinyt antaa salasanaa, niin ne joutuivat vielä asentamaan Windowsin uusiksi, että sai ajettua ton diagnostiikan.

 

[Antw]

• Meillä kotona vahingoittui Dyson-käsienkuivaimen kuori avopuolison hajutikuista ja yritin tilata uutta kuorta, mutta homma kaatui siihen, että kuori ja moottori on paketoitu yhdeksi varaosakokonaisuudeksi ja sen hinta oli liian korkea.

Ymmärsinkö oikein , että olette hankkineet kotikäyttöön dyson airbladen tai vastaavan pöristimen mitä joissain julkisissa vessoissa näkee (ja ennen kaikkea kuulee) ?
Miten olisi ihan perinteiset käsipyyhkeet?

 

[Kautium]

En muista oliko tästä jo puhetta, mutta joissakin autoissa tuulilasin sadetunnistimen herkkyyttä voi säätää viiksessä olevasta rullasta. Ongelma on siinä, että rullan vieressä on kuvake, josta ei voi päätellä millä tavalla rullan säätäminen vaikuttaa ja sitä pitää sitten joka kerta testailla. Siinä on siis vain sellainen pitkä kolmio, jonka toinen pää on paksumpi ja toinen kapeampi. Joissakin on merkinnät hi ja lo, mutta sama idea. Sitten joka kerta kun tuota tarvitsee säätää, niin pitää miettiä että tarkoittaako se paksumpi pää (eli hi) että pyyhkäisyväli on suurempi, vai että vettä sataa enemmän ja pyyhin toimiikin tiheämmin.

Tällainen siis, mutta ilman noita selkiyttäviä pisarakuvakkeita, jotka tekisivät toiminnasta ihan loogisen:

 

[Tonnin Seteli]

En muista oliko tästä jo puhetta, mutta joissakin autoissa tuulilasin sadetunnistimen herkkyyttä voi säätää viiksessä olevasta rullasta. Ongelma on siinä, että rullan vieressä on kuvake, josta ei voi päätellä millä tavalla rullan säätäminen vaikuttaa ja sitä pitää sitten joka kerta testailla. Siinä on siis vain sellainen pitkä kolmio, jonka toinen pää on paksumpi ja toinen kapeampi. Joissakin on merkinnät hi ja lo, mutta sama idea. Sitten joka kerta kun tuota tarvitsee säätää, niin pitää miettiä että tarkoittaako se paksumpi pää (eli hi) että pyyhkäisyväli on suurempi, vai että vettä sataa enemmän ja pyyhin toimiikin tiheämmin.

Tällainen siis, mutta ilman noita selkiyttäviä pisarakuvakkeita, jotka tekisivät toiminnasta ihan loogisen:

Logiikka taitaa olla se, että yleensä perusvarustelutasolla kyseessä on tihkukytkimen pyyhintätiheys, jolloin kolmiomainen viiva on jo itsessään kuvaava. Paksumpi viiva on tiheämpi pyyhintä, kovempi sade eli "isompi teho". Tunnistimen kanssa logiikka on tietenkin samansuuntainen eli jonkinlaisessa kuvitellussa kevyessä normisateessa toiminta aikavälin säädöllä ja herkkyyden säädöllä voisi olla liki sama. Toisin sanoen herkempi tunnistus on yhtä kuin tiheämpi toiminta eli "isommalle".

Epäintuitiivista tästä kieltämättä voi tulla, kun hypätään 1981 Sunnysta tai Volvo 244:stä 2020-luvun autoihin, joissa oletuksena on sadetunnistin(ja karvalakkimallin säätötihkuakin moni sellaiseksi luulee).

 

[Kautium]

Logiikka taitaa olla se, että yleensä perusvarustelutasolla kyseessä on tihkukytkimen pyyhintätiheys, jolloin kolmiomainen viiva on jo itsessään kuvaava. Paksumpi viiva on tiheämpi pyyhintä, kovempi sade eli "isompi teho". Tunnistimen kanssa logiikka on tietenkin samansuuntainen eli jonkinlaisessa kuvitellussa kevyessä normisateessa toiminta aikavälin säädöllä ja herkkyyden säädöllä voisi olla liki sama.

Epäintuitiivista tästä kieltämättä voi tulla, kun hypätään 1981 Sunnysta tai Volvo 244:stä 2020-luvun autoihin, joissa oletuksena on sadetunnistin(ja karvalakkimallin säätötihkuakin moni sellaiseksi luulee).

Pelkästään sadetunnistimellisilla autoilla olen ajanut varmaan viimeiset 15-20 vuotta ja tosiaan kahdessa autossa on ollut pelkästään tuo kolmio. Pelkkä kolmio taas voisi ihan hyvin tarkoittaa joko sateen määrää, tai pyyhkimen intervallia. Sen verran harvoin sitä tarvitsee säätää, että joka kerta pitää raapia päätä että kumminkohan päin se nyt mahtoikaan taas vaikuttaa. Nuo pisarankuvat tai vastaava selkeämpi kuva helpottaisi, mutta jostain syystä näin ei aina ole.

Suunnittelukukkanen tässä on siis juuri tuo epäselvä kuvake, joka tosin ei ole mikään uusi asia autoissa, kun niissä on milloin mitäkin erikoisia ikoneita.

 

[PCB]

Mulla on tuollainen Volvossani, siis myös nuo pisaran kuvat. Mutta silti olen tämän kanssa arponut pari vuotta, ja en ole vieläkään selvillä että toimiiko tuo hyvin vai ei. Omasta mielestäni tajuan miten tuo toimii, mutta tuo ei ole helpoin rasti tehdä logiikaltaan selkeäksi.

Minusta kuitenkaan sateen määrää ei pidä sekoittaa tähän, kuten oli pohdittu. Eiköhän tässä nimenomaan säädetä herkkyyttä? Itse oletan, että kun väännän rullaa ylöspäin, eli kolmion paksumpaan/enemmän pisaroita suuntaan, pyyhintä muuttuu tiheämmäksi, sekä tihkusateessa että kovemmassa sateessa.

Olen siis itse asiassa sitä mieltä, että pisarankuvat (yksi pisara ja kolme pisaraa) ehkä vain hankaloittavat tuota hahmottamista.

 

[Lucas]

Osastolla 53–54 varaudutaan joulun alla kasvavaan potilasmäärään: kuvat kertovat, kuinka nauru kannattelee väsyneitä koronahoitajia

Koronapotilaita hoidetaan hyvin hitsautuneella työporukalla. Yle pääsi seuraamaan Päijät-Hämeen keskussairaalan keuhkosairauksien vuodeosaston työpäivää.

yle.fi

Tämmöiset interaktiiviset "www-sivut" ovat internetin syöpä.

Miksei ihmeessä tuota voi toteuttaa yhdellä staattisella www-sivulla, jossa on kuvat ja kuvatekstit kerralla näkyvissä?

 

[Kautium]

Mulla on tuollainen Volvossani, siis myös nuo pisaran kuvat. Mutta silti olen tämän kanssa arponut pari vuotta, ja en ole vieläkään selvillä että toimiiko tuo hyvin vai ei. Omasta mielestäni tajuan miten tuo toimii, mutta tuo ei ole helpoin rasti tehdä logiikaltaan selkeäksi.

Uudehko XC60 täällä ja siinä on pelkkä kolmio. Olen nähnyt samassa vuosimallissa myös sellaisia viiksiä, joissa on ne pisarat, eli noita on painettu kahdella kuviolla. Itse ominaisuus toimii kyllä ainakin tässä ihan hyvin, kun vaan ensin muutaman kerran testaa että mitä se taas tekikään.

Manuaali sanoo, että "Sadetunnistin tunnistaa veden määrän tuulilasilla ja aktivoi pyyhkimet automaattisesti. Sadetunnistimen herkkyyttä muutetaan säätöpyörällä. Kääntäkää säätöpyörää ylöspäin herkkyyden lisäämiseksi ja alaspäin sen pienentämiseksi."

Tuon mukaan siis paksumpi pää ikonista tarkoittaa tiheämpää pyyhintää ja se on ihan loogista, mutta silti joka kerta kun tarve tulee kohdalle, niin siinä alkaa automaattisesti silti miettimään, että kumpaa vaihtoehtoa se tarkoittaa. Ne pisarat helpottaisivat ainakin omalla kohdalla.

Osastolla 53–54 varaudutaan joulun alla kasvavaan potilasmäärään: kuvat kertovat, kuinka nauru kannattelee väsyneitä koronahoitajia

Koronapotilaita hoidetaan hyvin hitsautuneella työporukalla. Yle pääsi seuraamaan Päijät-Hämeen keskussairaalan keuhkosairauksien vuodeosaston työpäivää.

yle.fi

Tämmöiset interaktiiviset "www-sivut" ovat internetin syöpä.

Miksei ihmeessä tuota voi toteuttaa yhdellä staattisella www-sivulla, jossa on kuvat ja kuvatekstit kerralla näkyvissä?

Ylellä ja Hesarilla on aika paljon näitä ja sitten niitä alaspäin rullattavia "kuvakollaaseja". Ihan hirveää paskaa ja laitan sivun kiinni aina kun näitä tulee kohdalle. Tulee mieleen Internetin alkuaikojen tarpeettomat "kynnysmattosivut", joista onneksi on jo päästy eroon. Tosin niidenkin tilalla on lähes joka sivulla "hyväksytkö evästeet" -pasketta.

 

[miloytyn]

Osastolla 53–54 varaudutaan joulun alla kasvavaan potilasmäärään: kuvat kertovat, kuinka nauru kannattelee väsyneitä koronahoitajia

Koronapotilaita hoidetaan hyvin hitsautuneella työporukalla. Yle pääsi seuraamaan Päijät-Hämeen keskussairaalan keuhkosairauksien vuodeosaston työpäivää.

yle.fi

Tämmöiset interaktiiviset "www-sivut" ovat internetin syöpä.

Miksei ihmeessä tuota voi toteuttaa yhdellä staattisella www-sivulla, jossa on kuvat ja kuvatekstit kerralla näkyvissä?

Luulen että Ylen tapauksessa tuo voi liittyä siihen, että Yle hävisi jonkin oikeusjutun ja se rajoittaa minkä verran se voi tuottaa kilpailevia tekstimuotoisia uutisia, koska saa julkista rahaa. Joten Ylen täytyy lisätä uutisiinsa kaikennäköistä multimediaa.

 

[Maranki]

Luulen että Ylen tapauksessa tuo voi liittyä siihen, että Yle hävisi jonkin oikeusjutun ja se rajoittaa minkä verran se voi tuottaa kilpailevia tekstimuotoisia uutisia, koska saa julkista rahaa. Joten Ylen täytyy lisätä uutisiinsa kaikennäköistä multimediaa.

Niin olen minäkin päätellyt. Ja tilanteessa on surkuhupaisaa se, että on usein nuo Ylen jutut ovat mielenkiintoisia JA aiheista, jotka eivät näytä kaupallista mediaa kiinnostavan. Kostona tästä tilanteesta päätin, että en tilaa ensimmäistäkään sanomalehteä. Sanoma ja kumppanit syökööt paskansa, näin kauniisti ilmaistuna.

 

[Lucas]

Luulen että Ylen tapauksessa tuo voi liittyä siihen, että Yle hävisi jonkin oikeusjutun ja se rajoittaa minkä verran se voi tuottaa kilpailevia tekstimuotoisia uutisia, koska saa julkista rahaa. Joten Ylen täytyy lisätä uutisiinsa kaikennäköistä multimediaa.

Eikö tuohon riittäisi kun sivulla olisi joku yksi gif-animaatiokuva ja vaikka joku nappula jota painamalla saa käyntiin sivun lukemisen puhesyntetisaattorilla näkövammaisille ja lukutaidottomille?

 

[Perkeles]

Tohon sadetunnistimeen vielä, niin transitissa ja volvoissa säätö toimii minusta eripäin. Hieman sekoittaa, kun molemmilla tulee ajettua. Toki transhitilla ikävä kyllä enemmän.

 

[Tonnin Seteli]

Eikö tuohon riittäisi kun sivulla olisi joku yksi gif-animaatiokuva ja vaikka joku nappula jota painamalla saa käyntiin sivun lukemisen puhesyntetisaattorilla näkövammaisille ja lukutaidottomille?

Esitän arvaukseni sillä oletuksella ja siinä kontekstissa, että tätä multimediapasketta tehdään osittain tai kokonaan ulkoisen sääntelyn kiertämiseksi. En ota kantaa, onko näin.

Kuvailemasi kikkailu tuskin riittäisi tai kelpaisi porsaanreiäksi. Vastaavia vain melko vähäisesti paperilehdestä poikkeavia ominaisuuksia on myös kilpailevien uutismedioiden käytössä ja täten voisin käsittää ne normaaliksi osaksi juuri sitä toimintaa, johon Yle ilmeisesti panosti liikaa.

 

[Sally_Spectra]

En muista oliko tästä jo puhetta, mutta joissakin autoissa tuulilasin sadetunnistimen herkkyyttä voi säätää viiksessä olevasta rullasta. Ongelma on siinä, että rullan vieressä on kuvake, josta ei voi päätellä millä tavalla rullan säätäminen vaikuttaa ja sitä pitää sitten joka kerta testailla. Siinä on siis vain sellainen pitkä kolmio, jonka toinen pää on paksumpi ja toinen kapeampi. Joissakin on merkinnät hi ja lo, mutta sama idea. Sitten joka kerta kun tuota tarvitsee säätää, niin pitää miettiä että tarkoittaako se paksumpi pää (eli hi) että pyyhkäisyväli on suurempi, vai että vettä sataa enemmän ja pyyhin toimiikin tiheämmin.

Tällainen siis, mutta ilman noita selkiyttäviä pisarakuvakkeita, jotka tekisivät toiminnasta ihan loogisen:

Tuntematta laitettaa sen enempää, voisi loogisesti ajatella, että ylhäältä alkaa heilumaan enemmän. Jos siis logiikkaa kunnossa.

 

[teppemies]

En muista oliko tästä jo puhetta, mutta joissakin autoissa tuulilasin sadetunnistimen herkkyyttä voi säätää viiksessä olevasta rullasta. Ongelma on siinä, että rullan vieressä on kuvake, josta ei voi päätellä millä tavalla rullan säätäminen vaikuttaa ja sitä pitää sitten joka kerta testailla. Siinä on siis vain sellainen pitkä kolmio, jonka toinen pää on paksumpi ja toinen kapeampi. Joissakin on merkinnät hi ja lo, mutta sama idea. Sitten joka kerta kun tuota tarvitsee säätää, niin pitää miettiä että tarkoittaako se paksumpi pää (eli hi) että pyyhkäisyväli on suurempi, vai että vettä sataa enemmän ja pyyhin toimiikin tiheämmin.

Tällainen siis, mutta ilman noita selkiyttäviä pisarakuvakkeita, jotka tekisivät toiminnasta ihan loogisen:

Sadetunnistimen / tihkutoiminnon säätämisestä minulla on aika rajallinen kokemus, mutta omalle kohdalleni on osunut aina sama logiikka:
Tunnistimen herkkyyttä naksu pienemmälle ja mitään ei tapahdu, kun taas herkkyyttä suuremmalle klikattaessa tulee välittömästi kertapyyhkäisy.
Näin säädön suunta selviää nopealla edestakaisin klikkauksella / pyöräytyksellä. Pätee myös tihkutoiminnon tiheyden säätöön.
Nyt kun ajattelen, en ole tainnut koskaan katsoa noita kuvakkeita yhdestäkään ajamastani autosta.

Eipähän tämä sitä poista, että kuvakkeiden kummallinen kirjo on huonoa suunnittelua. Yhteneväinen merkintätapa valmistajien kesken tuskin olisi mahdottomuus. Onneksi sentään tärkeimmät mittariston valot ovat enemmän tai vähemmän universaaleja, ettei tarvitse vuora-auton manuaalia kaivaa ymmärtääkseen öljynpaineen varoitusvalon merkityksen.

 

[Kautium]

Sadetunnistimen / tihkutoiminnon säätämisestä minulla on aika rajallinen kokemus, mutta omalle kohdalleni on osunut aina sama logiikka:
Tunnistimen herkkyyttä naksu pienemmälle ja mitään ei tapahdu, kun taas herkkyyttä suuremmalle klikattaessa tulee välittömästi kertapyyhkäisy.
Näin säädön suunta selviää nopealla edestakaisin klikkauksella / pyöräytyksellä. Pätee myös tihkutoiminnon tiheyden säätöön.

Ööh, miten se tuolla tavalla selviää? Tuohan riippuu ihan vaan siitä miten se toiminto on missäkin autossa ohjelmoitu, eikä se kerro siitä miten säädin toimii. Myös omassa autossa kertapyyhkäisy tapahtuu kun laittaa automatiikan päälle ja samaten kun liikauttaa rullaa ylöspäin, mutta ei se silti kerro mitään siitä, että säädetäänkö rullaa ylöspäin liikauttamalla pyyhkimen intervallia suuremmaksi, vai onko kyse suuremmasta sateesta ja siten intervallia vastaavasti pienennetään. Tämä oli se pointti.

 

[teppemies]

Ööh, miten se tuolla tavalla selviää? Tuohan riippuu ihan vaan siitä miten se toiminto on missäkin autossa ohjelmoitu, eikä se kerro siitä miten säädin toimii. Myös omassa autossa kertapyyhkäisy tapahtuu kun laittaa automatiikan päälle ja samaten kun liikauttaa rullaa ylöspäin, mutta ei se silti kerro mitään siitä, että säädetäänkö rullaa ylöspäin liikauttamalla pyyhkimen intervallia suuremmaksi, vai onko kyse suuremmasta sateesta ja siten intervallia vastaavasti pienennetään. Tämä oli se pointti.

No eikös se selviä juuri sillä rullan naksulla? Mikäli pyyhkijät tekevät rullan naksautuksella välittömästi pyyhkäisyn, mentiin herkemmälle. Jos naksautus ei saa aikaan välitöntä pyyhkäisyä, mentiin herkyydessä pienempään suuntaan. Tämä pätee, vaikka tunnistin ei näkisi pisaraakaan.

Huomaa, että edelleen puhun vain omista kokemuksista. En väitä, että kaikissa autoissa homma toimii näin, mutta niissä mitä itselle on tullut vastaan, tämä sääntö pätee.

edit:
Tämä on pätenyt myös tihkutoimintoon, jos sadetunnistinta ei ole tai jos se on poissa käytöstä.

 

[Kautium]

No eikös se selviä juuri sillä rullan naksulla? Mikäli pyyhkijät tekevät rullan naksautuksella välittömästi pyyhkäisyn, mentiin herkemmälle. Jos naksautus ei saa aikaan välitöntä pyyhkäisyä, mentiin herkyydessä pienempään suuntaan. Tämä pätee, vaikka tunnistin ei näkisi pisaraakaan.

Huomaa, että edelleen puhun vain omista kokemuksista. En väitä, että kaikissa autoissa homma toimii näin, mutta niissä mitä itselle on tullut vastaan, tämä sääntö pätee.

edit:
Tämä on pätenyt myös tihkutoimintoon, jos sadetunnistinta ei ole tai jos se on poissa käytöstä.

Minä en nyt saa kiinni siitä logiikasta, jolla rullan liikauttaminen kertoisi mitään muuta kuin että auton logiikassa on määritelty, että jos rullaa liikautetaan suuntaan x (tai y tai sekä x että y), niin pyyhin aktivoituu yhden kerran.

Sitä paitsi alkuperäinen ongelma oli juuri siinä, ettei tiedä kumpaan suuntaan sitä rullaa pitää liikuttaa saadakseen halutun lopputuloksen aikaiseksi, ilman että pitää alkaa testailemaan sitä silloin kun sitä vetta jo sataa ja pyyhin viuhtoo muutenkin. Mutta se siitä, minun mielestäni tuo on tällaisenaan huonosti suunniteltu/toteutettu ja ongelma olisi korjattavissa selkeämmillä ikoneilla. Joku muu saa vapaasti olla eri mieltä.

 

[Sally_Spectra]

Ööh, miten se tuolla tavalla selviää? Tuohan riippuu ihan vaan siitä miten se toiminto on missäkin autossa ohjelmoitu, eikä se kerro siitä miten säädin toimii. Myös omassa autossa kertapyyhkäisy tapahtuu kun laittaa automatiikan päälle ja samaten kun liikauttaa rullaa ylöspäin, mutta ei se silti kerro mitään siitä, että säädetäänkö rullaa ylöspäin liikauttamalla pyyhkimen intervallia suuremmaksi, vai onko kyse suuremmasta sateesta ja siten intervallia vastaavasti pienennetään. Tämä oli se pointti.

Eli oli juurikin niin kuin loogisesti päättelin. Lähes kaikissa säätimissä ylös tarkoittaa enemmän/voimakkaammin yms ja alas vähemmän jne. Ei ole rakettitiedettä.

 

[teppemies]

Minä en nyt saa kiinni siitä logiikasta, jolla rullan liikauttaminen kertoisi mitään muuta kuin että auton logiikassa on määritelty, että jos rullaa liikautetaan suuntaan x (tai y tai sekä x että y), niin pyyhin aktivoituu yhden kerran.

Itse saan logiikasta kiinni seuraavasti:
Autojen (ei auton) logiikassa on määritelty, että kun rullaa liikautetaan herkemmän/tiheämmän pyyhinnän suuntaan (ei suuntaan x), pyyhkijät tekevät välittömästi kertapyyhkäisyn. Kun rullaa liikautetaan epäherkemmän/harvemman pyyhinnän suuntaan (ei suuntaan x), pyyhkijät eivät välittömästi tee kertapyyhkäisyä.
Ei paljoa eroa siitä, jos kokeilee, kytkeytyvätkö kaukovalot päälle valoviiksestä vetämällä vai työntämällä.

Sitä paitsi alkuperäinen ongelma oli juuri siinä, ettei tiedä kumpaan suuntaan sitä rullaa pitää liikuttaa saadakseen halutun lopputuloksen aikaiseksi, ilman että pitää alkaa testailemaan sitä silloin kun sitä vetta jo sataa ja pyyhin viuhtoo muutenkin. Mutta se siitä, minun mielestäni tuo on tällaisenaan huonosti suunniteltu/toteutettu ja ongelma olisi korjattavissa selkeämmillä ikoneilla. Joku muu saa vapaasti olla eri mieltä.

Kuten kerroin, olet tämän suhteen oikeassa että kuvat ovat epäselviä, kun eri valmistajilla (jopa eri malleissa voi olla eroja) on oma merkintätapansa.
En kuitenkaan osaa nähdä varsinaista ongelmaa, koska omasta mielestäni kokeilu on joka tapauksessa luontevampaa logiikan ollessa: "pyysit juuri enemmän pyyhintää, tarjoan sitä heti". Kuvissa on enemmän varaa tulkinnalle.

 

[teppemies]

Eli oli juurikin niin kuin loogisesti päättelin. Lähes kaikissa säätimissä ylös tarkoittaa enemmän/voimakkaammin yms ja alas vähemmän jne. Ei ole rakettitiedettä.

Et ole tainnut japskeilla ajella sateessa.

 

[alakääntö]

Vaan miten olisit asentanut?

Vaimon kanssa ainakin kuljimme vastavirtaan taannoisen villityksen kanssa, jossa tiskikone ja uuni oli kaikkien muka ihan pakko saada ylemmäs, ettei vaan ihminen joudu käyttää niveliään. Halusimme paljon pöytätilaa keittiöön - ja nyt sitä on, kun tiskikone on työtason alla ja uuni liesitason alla. Emmekä ole kokeneet vähääkään hankalaksi. Miten se kumartelu voi olla muka niin vaikeeta?

Onhan niitä montaa syytä miksi joku uunin korkeus on hyvä erilaisille ihmisille. Ylipainoinen, liikuntarajoitteinen tai vanhuuden varalle ostava voi haluta tavarat helpommin saataville ilman kumartelua. Sitten tietty lapset, lemmikit. Itsekään en tykkää säilyttää lattian tasolla mitään koska aina on pelko että kun kurotellaan niin selkä sanoo naks ja sitten ei tunnu hyvältä. Toki normaalikuntoinen 20-50 vuotias säilyttää vaikka jääkaappia lattialla mutta itse en sellaiseen kyykkimiseen lähtisi varsinkaan jos sen toteutus olisi omilla rahoillani.

 

[Sally_Spectra]

Onhan niitä montaa syytä miksi joku uunin korkeus on hyvä erilaisille ihmisille. Ylipainoinen, liikuntarajoitteinen tai vanhuuden varalle ostava voi haluta tavarat helpommin saataville ilman kumartelua. Sitten tietty lapset, lemmikit. Itsekään en tykkää säilyttää lattian tasolla mitään koska aina on pelko että kun kurotellaan niin selkä sanoo naks ja sitten ei tunnu hyvältä. Toki normaalikuntoinen 20-50 vuotias säilyttää vaikka jääkaappia lattialla mutta itse en sellaiseen kyykkimiseen lähtisi varsinkaan jos sen toteutus olisi omilla rahoillani.

Varmaan 99.99% jääkaapeista seisoo lattialla. En ole ikinä kokenut ongelmaksi.

 

[Kautium]

Eli oli juurikin niin kuin loogisesti päättelin. Lähes kaikissa säätimissä ylös tarkoittaa enemmän/voimakkaammin yms ja alas vähemmän jne. Ei ole rakettitiedettä.

Tämä ei nyt auta mitään. Loogista päättelyä on sekin, että siinä on kaksi mahdollisuutta mitä se säädin tekee. Tuo on niistä toinen ja ongelma on, ettei sitä voi tietää, eikä kyse ollut mistään "kuka arvasi oikein" -kisasta.

Rautalankaa:
Pelkkä kolmiokuvake ei kerro käyttäjälle tarkoitetaanko sen paksummalla päällä sateen määrää, vai pyyhkimen intervallia. Nämä ovat täysin päinvastaisia asioita.

En kuitenkaan osaa nähdä varsinaista ongelmaa, koska omasta mielestäni kokeilu on joka tapauksessa luontevampaa logiikan ollessa: "pyysit juuri enemmän pyyhintää, tarjoan sitä heti". Kuvissa on enemmän varaa tulkinnalle.

Jos sataa vettä ja järjestelmä on käytössä, ei sillä rullalla voi oikein testata tuotakaan, kun pyyhkimet viuhtovat joka tapauksessa ja on hankala erottaa että oliko kyse käyttäjän toiminnasta vai automatiikasta. Lopputulos on se, että jos haluaa säätää pyyhinten herkkyyttä meneillään olevaan sateeseen suhteutettuna, pitää ensin kääntää rulla toiseen ääripäähän ja odotella hetki ja sitten toiseen ääripäähän ja yrittää vertailla että kummassa asennossa se teki mitäkin. Tai sitten pitää kaivaa manuaali esiin joka kerta.

Henkilökohtaisesti tässä ei ole suurta ongelmaa, kun pidän asetusta keskiasennossa ja 95% ajasta siihen ei tarvitse koskea.

 

[Esterhaus]

Täytyy sanoa, että enpä olisi uskonut sadetunnistimen herkkyyden säädöstä seuraavan näin paljon keskustelua ja nimenomaan suunnittelun kukkasissa. Siinä on vain ja ainoastaan tasan kaksi vaihtoehtoa, kummin päin säätörullan kääntäminen vaikuttaa. Toimintalogiikka on merkitty symboleilla, joista tässäkin ketjussa mainittujen version taustalta pystyn ainakin itse tunnistamaan selvän ja ymmärrettävän logiikan. Jos ei muuten asia oikein selviä, niin ajattelee sen "kolmion" vaikka niin kuin vahvistimen volume-nappulan vastaavanlaisen symbolin: paksummassa päässä tapahtuu enemmän.

Jos toimintalogiikkaa ei kuitenkaan hahmota symboleista, voi sen selvittää kokeilemalla. Esim. Volvossa voi sen tutkia milloin tahansa niin, että laittaa pyyhkijät tihkutoiminnolla päälle ja säätää rullalla taajuutta. Sama rulla ja sama toimintalogiikka on tällöin kuin sadetunnistimenkin säädöissä. Toimintalogiikan voi myös opetella ohjekirjasta. Mutta jos sitä ei kerran opittuakaan kuitenkaan pysty muistamaan, ollaan todennäköisesti kyllä jo melko harvinaisten ja yksilöllisten kysymysten äärellä. Silloin ei taida muuta vaihtoehtoa olla kuin pärjätä asian kanssa, tai keksiä omia tukikeinoja kuten hyvän muistisäännön, tai vaikka tekee Dymolla plussan ja miinuksen pyyhkijän viikseen sopivaan kohtaan liimattavaksi.

Tulin varmaan ensimmäistä kertaa katsoneeksi ajatuksella miltä autossa pyyhkijän viiksi näytätä, ja näköjään Volvolla on SPA-malliston suunnittelussa herätty sadetunnistingateen ja laitettu pisarat ns. kolmion lisäksi.

 

[Myrkky]

Varmaan 99.99% jääkaapeista seisoo lattialla. En ole ikinä kokenut ongelmaksi.

Aika kova prosentti. Monessa esim kerrostalossa, jos on se 55*85 kaappi, on se suunnilleen työtason korkeudella. Täyskorkeat sitten eri juttu.

 

[aaqee]

Piti ihan katsoa että miten omassa autossa merkitty.
Tihkukytkin aktivoidaan painamalla viiksen päästä ja rullasta ylöspäin nostaa herkyyttä. Ja mä näkisin että se logiikka herkkyyden nostossa tai jos ei ole tunnistinta niin intervallin tihentämisessä ja sen kuittaaminen kertapyyhkäisyllä selittyy sillä että on tarve nähdä paremmin = nostat herkkyyttä ja saat heti pyyhkäisyn.
Koskaan ei ole ollut ongelmaa enkä ole ajanut autoa jossa alaspäin säädettäisiin tiheämmälle pyyhinnälle. Jäi epäselväksi että onko jollakin sillä tavalla?

 

[Tonnin Seteli]

Varmaan 99.99% jääkaapeista seisoo lattialla. En ole ikinä kokenut ongelmaksi.

Aika yleisesti tosiaan kylmäkoneet seisovat lattialla. Tosin yleisin täällä päin on yhdistelmäkaappi, jossa pakastinosa on alhaalla. Jatkuvassa käytössä oleva jääkaappiosa on tällöin tyypillisesti suunnilleen työtason korkeudelta ylöspäin.

Koskaan ei ole ollut ongelmaa enkä ole ajanut autoa jossa alaspäin säädettäisiin tiheämmälle pyyhinnälle. Jäi epäselväksi että onko jollakin sillä tavalla?

Väärään suuntaan toimivia viiksiähän on ollut, mutta viittaat nyt ilmeisesti tihkunopeuden/sadetunnistuksen säätimeen. Sellaista ei tule mieleen ylösalaisena, mutta osahan toimii sivuttain liikkuvalla nupilla, jossa aktiivisempi pyyhintä on oikealla.

 

[superapina]

Jos sadetutkan herkkyyssäätö tuottaa näin paljon vaikeuksia, niin miten olette selvinneet esim. vilkkuviiksen kanssa?

Usein kuvat näyttävät että viikseä pitäisi liikuttaa säteen suuntaisesti (!), enkä ole vielä nähnyt sellaista jossa ilmaistaan että myötäpäivään/ylöspäin kääntämällä oikean puoleinen vilkku menee päälle. Tässäkin on yhtä paljon logiikkaa kuin tihkukytkimen herkkyydessä. Ihan sama miten sen ajattelee niin sen voi ihan yhtä hyvin ajatella toimivan toisin päin.

Joudutteko yleisestikin katsomaan kaikkia hallintalaitteita ja niiden symboleita että pystytte niitä käyttämään? Miten lämmistyslaitteen käyttö onnistuu kun vaihtoehtoina on sininen tai punainen väri ja jotkut tämmöset kuvakkeet:

Suodatinpussi tai joku pekonijutska. Ei voi tajuta.

 

[LaDeX]

Aika kova prosentti. Monessa esim kerrostalossa, jos on se 55*85 kaappi, on se suunnilleen työtason korkeudella. Täyskorkeat sitten eri juttu.

Jossain itsemurhayksiöissä tuollaisia ehkä on. Kerran nähnyt. Jääkaappipakastimia valtaosassa asuntoja.

 

[aaqee]

Väärään suuntaan toimivia viiksiähän on ollut, mutta viittaat nyt ilmeisesti tihkunopeuden/sadetunnistuksen säätimeen. Sellaista ei tule mieleen ylösalaisena, mutta osahan toimii sivuttain liikkuvalla nupilla, jossa aktiivisempi pyyhintä on oikealla.

Niimpä. Joku vaan tuolla aiemmin stressasi että tihkun säätö saattaa toimia kumpaan suuntaan tahansa. Sellastapa ei ole tullut vastaan. Meidän Seatissa tosiaan toimii sivuttain ja sekin ihan looginen, herkkyys nousee oikealle/myötäpäivään.

 

[Myrkky]

Jossain itsemurhayksiöissä tuollaisia ehkä on. Kerran nähnyt. Jääkaappipakastimia valtaosassa asuntoja.

Juu, vanhempia asuntoja missä ei ole viime vuosikymmeninä rempattu.

 

[Antw]

Suodatinpussi tai joku pekonijutska. Ei voi tajuta.

Nuo eivät kyllä mielestäni ole järin havainnollistavat symbolit.

 

[Mikkos]

Nuo eivät kyllä mielestäni ole järin havainnollistavat symbolit.

Mä en koskaan muista kumpi symboli on kummalle lasille.

 

[Tonnin Seteli]

Kannattaa vaikka kuntoilla jos selkä menee paskaksi kun pitää jääkaapista jotain ottaa. Vai onko nykyään tosiaan kaikki läskejä ja rampoja jo 50 vuotiaina?

Suunnittelusta ja sen kukkasista puhuttaessa on tärkeää huomata, että ergonomia ei ole vain läskejä ja rampoja varten. Samahan se on sitten käyttää näytössäkin mahdollisimman huonosti näkyvää tekstin ja taustan väriä, rumasti värejä toistavaa huonevalaistusta ja epämiellyttävästi muotoiltuja aterimiakin. Kyllähän niillä terve ja pystyvä ihminen pärjää. Etenkin halvat työkalut jotka hajoavat käsiin tuottavat erityisen luterilaista kärsimyksen nautintoa.

 

[Tonnin Seteli]

Rupesi vaan naurattamaan kun jostain helvetin jääkaapista lattialla sai näin ison ongelman itsellensä. Tosiaan ihan kuin joku sanoi jo, niin 99% jääkaapeista on lattialla. Kai mun 90-vuotias mummo oli sitten vaan kunnon teräsmummo kun ei selkä mennyt poikki.

Niin joku tosiaan sanoi. Muut sitten tarkensivat, ettei se juuri liity asiaan, koska se jääkaappi on silti pöytäkorkeudella.

 

[Kautium]

Täytyy sanoa, että enpä olisi uskonut sadetunnistimen herkkyyden säädöstä seuraavan näin paljon keskustelua ja nimenomaan suunnittelun kukkasissa. Siinä on vain ja ainoastaan tasan kaksi vaihtoehtoa, kummin päin säätörullan kääntäminen vaikuttaa.

Toimintalogiikka on merkitty symboleilla, joista tässäkin ketjussa mainittujen version taustalta pystyn ainakin itse tunnistamaan selvän ja ymmärrettävän logiikan. Jos ei muuten asia oikein selviä, niin ajattelee sen "kolmion" vaikka niin kuin vahvistimen volume-nappulan vastaavanlaisen symbolin: paksummassa päässä tapahtuu enemmän.

Tässä on varmaan taustalla joku humanisti vs. insinööri -ajattelumallin eroavaisuus. Minä ainakin näen tuossa jälkimmäisen logiikalla kaksi tasavertaista vaihtoehtoa. Humanistisemmalla ajatusmallilla varustetut eivät välttämättä osaa edes ajatella, että se voisi tarkoittaa myös pyyhinten intervallin kasvattamista.

Ei sinne varmaan turhaan ole palautteen myötä uusissa versioissa lisätty niitä pisarasymboleita, jotta ei tarvitsisi arvailla kummasta on kyse.

Jos sadetutkan herkkyyssäätö tuottaa näin paljon vaikeuksia, niin miten olette selvinneet esim. vilkkuviiksen kanssa?

Haha, tosi hyvä vitsi.

 

[pulatunnus]

Varmaan 99.99% jääkaapeista seisoo lattialla. En ole ikinä kokenut ongelmaksi.

Kannattaa vaikka kuntoilla jos selkä menee paskaksi kun pitää jääkaapista jotain ottaa. Vai onko nykyään tosiaan kaikki läskejä ja rampoja jo 50 vuotiaina?

Viisas pääsee vähemmällä.

Jäs jätetää vetokaapit ja lattialla seisovet tornit pois laskuista, niin vähän epäilen prosenttia, no epäilen vaikka laskettaisiin kaikki.

Vetokaappi jääkaappi toimii pöytätason alapuolella, mutta pöytätäason alapuolella oleva jääkaappi on joko tilan ongelman seuraus, tai jokin erikoinen syy siinä täytyy olla.

Kotitalous arjessa se on hankala ja ennemmin sinne pistetään jotain muuta.

Jos taasen on joku parimetrinen jääkaappi, niin siinä voi sitten käyttä äeri hyllyjä eri tarkoituksiin.

 

[pulatunnus]

Oli miten oli, niin jos jääkaappi on noin iso ongelma, niin kuntoilkaa. Ei sitten mene selkä poikki kun pitää jääkappia välillä

Ei se ole ongelma, kun sijoittaa oikein.
Jos haluaa niin saa toki polvistua jääkaapin oven eteen joka kerta kuin sieltä jotain on hakemassa tai pistämässä.

On paikkoja missä ei vaan ole tilaa muualla kuin pöytätason alapuolella ja vetolaatikot on liiankalliita, niin vaihtoehdot käy vähiin. Postiivisesti ajatteleva sitten ottaa se vaikka kuntoiluna., nätti matto eteen niin miksä siinä.

 

[Esterhaus]

Tässä on varmaan taustalla joku humanisti vs. insinööri -ajattelumallin eroavaisuus. Minä ainakin näen tuossa jälkimmäisen logiikalla kaksi tasavertaista vaihtoehtoa. Humanistisemmalla ajatusmallilla varustetut eivät välttämättä osaa edes ajatella, että se voisi tarkoittaa myös pyyhinten intervallin kasvattamista.

Ei sinne varmaan turhaan ole palautteen myötä uusissa versioissa lisätty niitä pisarasymboleita, jotta ei tarvitsisi arvailla kummasta on kyse.

Volvo-aiheisia keskustelupalstoja ym. ja aihetta muutenkin olen seuraillut yli 10 vuotta ja tämä on nyt eka kerta, kun sadetunnistimen herkkyyden säätö on tieteni noussut esiin jotenkin pulmallisena toteutuksena. Minä ymmärrän noin periaatteeessa sen, että mainitun symbolin voi ymmärtää myös niin, että sillä voitaisiin tarkoittaa intervallin kasvamista. Mutta sitä en totta puhuen oikeasti pysty ymmärtämään, että tuota vaihtoehtoa voi pitää aivan realistisena vaihtoehtona - vielä niin realistisena, että oikea toimintatapa ei tunnu edes uskottavalta eikä jää mieleen. Jos se toimisi noin päin, intervalleja kasvattaen, olisi se nurinkurisuudessaan epäintuitiivinen ratkaisu ja todellakin suunnittelun kukkanen. Vähän kuin jos läppärissä akun varaukseksi näytetään 85 %, niin se tarkoittaisikin että varauksesta on käytetty 85 % eikä että varausta on tuo prosenttimäärä maksimista jäljellä. Tämä on mielestäni siis todella mielenkiintoista, ei sitä arvaisi miten monin eri tavoin asioita voi nähdä ja kokea.

 

[Zezekärppänen]

Varmaan 99.99% jääkaapeista seisoo lattialla. En ole ikinä kokenut ongelmaksi.

Minä asensin jääkaappipakastimen poikittain pöytätason päälle. Todellä kätevä, kun ei tarvitse kyykkiä tai kurkotella.

 

[Kautium]

Volvo-aiheisia keskustelupalstoja ym. ja aihetta muutenkin olen seuraillut yli 10 vuotta ja tämä on nyt eka kerta, kun sadetunnistimen herkkyyden säätö on tieteni noussut esiin jotenkin pulmallisena toteutuksena. Minä ymmärrän noin periaatteeessa sen, että mainitun symbolin voi ymmärtää myös niin, että sillä voitaisiin tarkoittaa intervallin kasvamista. Mutta sitä en totta puhuen oikeasti pysty ymmärtämään, että tuota vaihtoehtoa voi pitää aivan realistisena vaihtoehtona - vielä niin realistisena, että oikea toimintatapa ei tunnu edes uskottavalta eikä jää mieleen. Jos se toimisi noin päin, intervalleja kasvattaen, olisi se nurinkurisuudessaan epäintuitiivinen ratkaisu ja todellakin suunnittelun kukkanen. Vähän kuin jos läppärissä akun varaukseksi näytetään 85 %, niin se tarkoittaisikin että varauksesta on käytetty 85 % eikä että varausta on tuo prosenttimäärä maksimista jäljellä. Tämä on mielestäni siis todella mielenkiintoista, ei sitä arvaisi miten monin eri tavoin asioita voi nähdä ja kokea.

Niin no, eivät tuota varmasti ole vahingossa Volvollakaan selkiyttäneet, eli eiköhän tätä ole muutkin käytettävyyden kanssa tekemisissä olevat pohtineet palautteiden ja kokemuksen kautta. Moni toiselle intuitiivinen asia ei välttämättä ole samalla intuitiivinen kaikille muille ja tässä tapauksessa väitän että se johtuu juuri siitä, että saman asian voi siinä käyttöhetkellä ajatella kahdella eri tavalla, vaikka asia olikin jälkikäteen ajateltuna selkeämpi. Eikä tämä siis mitenkään nimenomaisesti pelkkiin Volvoihin liity.

Jälleen on todettava sekin, että nyt ollaan suunnittelun kukkasia -ketjussa, jossa tuodaan esille erilaisia käytettävyyteen liittyviä tilanteita, joissa toisissa on isompi ongelma ja toisissa pienempi. Mikään niistä tuskin on sellainen että menee elämä pilalle, tai ettei sen kanssa pärjäisi, mutta kuitenkin niihin toivoo parannusta. Minun mielestäni jokainen hieman epämääräisesti merkitty kontrollilaite ajoneuvossa juuri on sellainen, joka kaipaa parannusta.

Sumuvalojen ikonit ovat toinen tähän liittyvä asia. Ei minulle ainakaan mitenkään erityisen intuitiivisesti ole missään autossa ole tullut pelkistä ikoneista mieleen että kumpi vaikuttaa taakse ja kumpi eteen. Lähes joka kerta tuota pitää erikseen miettiä tai testata. Ja sitten on vielä kaikenlaisia hassuja viiksimalleja, joissa tätä on yritetty ratkoa sillä, ettei ole mahdollista kytkeä päälle takasumaria ennen etusumaria, jolloin käyttäjä ei pääse arvailemaan lainkaan.

 

[LaDeX]

Niin no, eivät tuota varmasti ole vahingossa Volvollakaan selkiyttäneet, eli eiköhän tätä ole muutkin käytettävyyden kanssa tekemisissä olevat pohtineet palautteiden ja kokemuksen kautta. Moni toiselle intuitiivinen asia ei välttämättä ole samalla intuitiivinen kaikille muille ja tässä tapauksessa väitän että se johtuu juuri siitä, että saman asian voi siinä käyttöhetkellä ajatella kahdella eri tavalla, vaikka asia olikin jälkikäteen ajateltuna selkeämpi. Eikä tämä siis mitenkään nimenomaisesti pelkkiin Volvoihin liity.

Jälleen on todettava sekin, että nyt ollaan suunnittelun kukkasia -ketjussa, jossa tuodaan esille erilaisia käytettävyyteen liittyviä tilanteita, joissa toisissa on isompi ongelma ja toisissa pienempi. Mikään niistä tuskin on sellainen että menee elämä pilalle, tai ettei sen kanssa pärjäisi, mutta kuitenkin niihin toivoo parannusta. Minun mielestäni jokainen hieman epämääräisesti merkitty kontrollilaite ajoneuvossa juuri on sellainen, joka kaipaa parannusta.

Sumuvalojen ikonit ovat toinen tähän liittyvä asia. Ei minulle ainakaan mitenkään erityisen intuitiivisesti ole missään autossa ole tullut pelkistä ikoneista mieleen että kumpi vaikuttaa taakse ja kumpi eteen. Lähes joka kerta tuota pitää erikseen miettiä tai testata. Ja sitten on vielä kaikenlaisia hassuja viiksimalleja, joissa tätä on yritetty ratkoa sillä, ettei ole mahdollista kytkeä päälle takasumaria ennen etusumaria, jolloin käyttäjä ei pääse arvailemaan lainkaan.

Nuo sumuvalojen merkinnät on omalla kokemuksella kaikissa noin että etusumarien ikonissa valonsäteet osoittaa alaviistoon eli tiehen kun taas takasumarien ikonissa suoraan taaksepäin.

 

[Kautium]

Nuo sumuvalojen merkinnät on omalla kokemuksella kaikissa noin että etusumarien ikonissa valonsäteet osoittaa alaviistoon eli tiehen kun taas takasumarien ikonissa suoraan taaksepäin.

Joo, niin on, mutta ei se niistä sen intuitiivisempia tee. Kuvakkeen tulisi olla sellainen, että sen tarkoituksen ymmärtää ilman että asia on pitänyt ensin hakata takaraivoon (joka taas ei välttämättä kaikissa olosuhteissa tapahdu koskaan, kun ei noita sumareita tarvitse).

Miksi kuvakkeessa vain etusumari osoittaa alaspäin? Takana tulevien häikäiseminen on ok, mutta ei muiden?

 

[LaDeX]

Joo, niin on, mutta ei se niistä sen intuitiivisempia tee. Kuvakkeen tulisi olla sellainen, että sen tarkoituksen ymmärtää ilman että asia on pitänyt ensin hakata takaraivoon.

Kaippa tämäkin on niitä ihmisten välisiä eroja mutta itse en ole tuossa koskaan kokenut omituisuutta. Etusumarien tarkoitus on valaista tietä joten niiden ikonissa valo suunnattu tiehen kun taas takasumarien tarkoitus että takana ajavat näkee joten osottaa suoraan taakse.

 

[Kautium]

Kaippa tämäkin on niitä ihmisten välisiä eroja mutta itse en ole tuossa koskaan kokenut omituisuutta. Etusumarien tarkoitus on valaista tietä joten niiden ikonissa valo suunnattu tiehen kun taas takasumarien tarkoitus että takana ajavat näkee joten osottaa suoraan taakse.

Tästä taas päästään siihen, että kuinkahan moni tavis todellisuudessa edes ymmärtää sumuvalojen tarkoituksen ja osaa sitä kautta päätellä niistä kuvakkeista että kumpi tarkoittaa kumpaa päätä autosta? Pikkujuttu käytännössä, kun nämäkin voi tarvittaessa testata kliksuttelemalla painikkeita pari kertaa, mutta selkeämpi se voisi silti olla, varsinkin kuin tilanteissa joissa sumaria tarvitaan, olisi syytä pitää silmät painikkeiden sijaan tiessä entistäkin tarkemmin. Noista kuvakkeista on vaan tullut jonkin tason standardi, jota ei niin vain päivitetä.