Suunnittelun kukkaset

[Gespard]

Taitaa olla suunnittelun kukkasen sijaan suunniteltu hajoaminen ja voittojen maksimointi.

 

[Vepasto]

Siemensin EQ sarjan kahviautomaatissa on tullut vastaan todella typerä suunnittelumoka. Ainakin tuossa EQ5 mallissa (vuosimallia 2012 tjsp) on aivan älytön moka:

Suutinmoduuli josta kahvi tulee, on kiinteä (umpinainen boksi), joten ainoa tapa putsata tuota (rikkomatta moduulia) on veden/pesuaineen juoksutus tulo/menoaukoista ja toivoo että paska lähtee irti.

Jokainen varmaan tietää mitä tapahtuu vaikka kahvipannulle jos sitä ei ikinä pese kunnolla (ainoastaan huuhtelee pienellä määrällä vettä). Sama pätee tuohon moduuliin.

Olen ihmetellyt pidemmän aikaa kahvikoneesta tulevaa mullan makuista kahvia ja lopulta tulin tulokseen että ko. moduuli haisee. Pidemmätkään liotukset etikkavedessä / astianpesuaine -liuoksessa ei auttanut, joten otin sahan käteen ja sahasin tuon moduulin auki. Lopputulos ei suoranaisesti yllättänyt, tuo moduuli oli täynä kahvirasvaa ja pieniä määriä myös kahvipurua. Vuorokauden liotus etikassa ja harjalla pesu auttoi ja nyt kahvi maistuu taas normaalilta.

Miksi ihmeessä tehdään kiinteä moduuli tuohon tulopuolelle, jota ei voi huoltaa ja jotai ei myöskään suositella vaihdettavaksi. Pelkkä 5cl huuhtelu ei todellakaan riitä. Miksi ylipäätänsä pitää olla tuollainen moduuli, kun saman asian ajaisi myös t-liitimellä ja kahdella letkunpätkällä...

Olitko koskaan käyttänyt koneessa puhdistustabletteja ? Niiden käytöllä enneltaehkäisee tuon ?

 

[timbba80]

Olitko koskaan käyttänyt koneessa puhdistustabletteja ? Niiden käytöllä enneltaehkäisee tuon ?

Kyllä, aina kun kone on ilmoittanut puhdistuksen tarpeesta. Ongelma on siinä, että pesumoodissakin tuo vesi tulee hyvin pienellä paineella ja suuttimien säiliöstä neste valuu heti pois (joten myöskään puhdistusaine ei ehdi vaikuttamaan).

 

[Antti Alien]

Siemensin EQ sarjan kahviautomaatissa on tullut vastaan todella typerä suunnittelumoka. Ainakin tuossa EQ5 mallissa (vuosimallia 2012 tjsp) on aivan älytön moka:

Suutinmoduuli josta kahvi tulee, on kiinteä (umpinainen boksi), joten ainoa tapa putsata tuota (rikkomatta moduulia) on veden/pesuaineen juoksutus tulo/menoaukoista ja toivoo että paska lähtee irti.

Jokainen varmaan tietää mitä tapahtuu vaikka kahvipannulle jos sitä ei ikinä pese kunnolla (ainoastaan huuhtelee pienellä määrällä vettä). Sama pätee tuohon moduuliin.

Olen ihmetellyt pidemmän aikaa kahvikoneesta tulevaa mullan makuista kahvia ja lopulta tulin tulokseen että ko. moduuli haisee. Pidemmätkään liotukset etikkavedessä / astianpesuaine -liuoksessa ei auttanut, joten otin sahan käteen ja sahasin tuon moduulin auki. Lopputulos ei suoranaisesti yllättänyt, tuo moduuli oli täynä kahvirasvaa ja pieniä määriä myös kahvipurua. Vuorokauden liotus etikassa ja harjalla pesu auttoi ja nyt kahvi maistuu taas normaalilta.

Miksi ihmeessä tehdään kiinteä moduuli tuohon tulopuolelle, jota ei voi huoltaa ja jotai ei myöskään suositella vaihdettavaksi. Pelkkä 5cl huuhtelu ei todellakaan riitä. Miksi ylipäätänsä pitää olla tuollainen moduuli, kun saman asian ajaisi myös t-liitimellä ja kahdella letkunpätkällä...

Kahvimaateille myydään sikahintaisia puhdistustabletteja tai muita kemikaaleja, joilla ryönän pitäisi lähteä laitteen sisuksista. Varmaankin suunniteltu tarkoituksella mahdollisimman vaikeaksi puhdistaa käsipelillä puhdistusaineiden myymiseksi.

 

[lelfonso]

Siemensin EQ sarjan kahviautomaatissa on tullut vastaan todella typerä suunnittelumoka. Ainakin tuossa EQ5 mallissa (vuosimallia 2012 tjsp) on aivan älytön moka:

Suutinmoduuli josta kahvi tulee, on kiinteä (umpinainen boksi), joten ainoa tapa putsata tuota (rikkomatta moduulia) on veden/pesuaineen juoksutus tulo/menoaukoista ja toivoo että paska lähtee irti.

Jokainen varmaan tietää mitä tapahtuu vaikka kahvipannulle jos sitä ei ikinä pese kunnolla (ainoastaan huuhtelee pienellä määrällä vettä). Sama pätee tuohon moduuliin.

Olen ihmetellyt pidemmän aikaa kahvikoneesta tulevaa mullan makuista kahvia ja lopulta tulin tulokseen että ko. moduuli haisee. Pidemmätkään liotukset etikkavedessä / astianpesuaine -liuoksessa ei auttanut, joten otin sahan käteen ja sahasin tuon moduulin auki. Lopputulos ei suoranaisesti yllättänyt, tuo moduuli oli täynä kahvirasvaa ja pieniä määriä myös kahvipurua. Vuorokauden liotus etikassa ja harjalla pesu auttoi ja nyt kahvi maistuu taas normaalilta.

Miksi ihmeessä tehdään kiinteä moduuli tuohon tulopuolelle, jota ei voi huoltaa ja jotai ei myöskään suositella vaihdettavaksi. Pelkkä 5cl huuhtelu ei todellakaan riitä. Miksi ylipäätänsä pitää olla tuollainen moduuli, kun saman asian ajaisi myös t-liitimellä ja kahdella letkunpätkällä...

Siemens Kaffeeauslauf 00621811 + Bürste für Siemens EQ5, Bosch VeroCafe, Neff | eBay

Mit dem 2mm dünnen Bürstenkopf können Sie einfach Kaffeeablagerungen aus Ihrem Auslauf entfernen. Die extrem dünne, aber sehr stabile Bürste kann in alle fünf Auslauflöcher - je Auslaufseite eingeführt werden.

www.ebay.com

Saahan näitä uusiakin.

 

[Fiiu]

Kahvimaateille myydään sikahintaisia puhdistustabletteja tai muita kemikaaleja, joilla ryönän pitäisi lähteä laitteen sisuksista. Varmaankin suunniteltu tarkoituksella mahdollisimman vaikeaksi puhdistaa käsipelillä puhdistusaineiden myymiseksi.

Siksi kannattaakin vilkaista speksit ja katsoa eBaysta "Urmex Cafiza"-haulla sopivat tabletit. Sadan kappaleen setti omaan Sageen maksoi noin 20€ toimitettuna, Sagen omia olisi saanut 40 eurolla 8 kpl kotimaasta, eBaysta vähän halvemmalla. Valmistajakin taitaa olla sama, paketointi eroaa.

 

[iltanen]

Siemens Kaffeeauslauf 00621811 + Bürste für Siemens EQ5, Bosch VeroCafe, Neff | eBay

Mit dem 2mm dünnen Bürstenkopf können Sie einfach Kaffeeablagerungen aus Ihrem Auslauf entfernen. Die extrem dünne, aber sehr stabile Bürste kann in alle fünf Auslauflöcher - je Auslaufseite eingeführt werden.

www.ebay.com

Saahan näitä uusiakin.

Ja näemmä tuon uuden mukana tulee pieni teräsharja, jolla saa kuonaa raavittua pois.

Omasta mielestä ihan suunnittelun kukkanen, kun kuitenkin aika merkittävä osa kahvin maussa. Luulisi bisneksen kannalta olla ihan ok, että oman laitteen kahvi maistuu hyvältä eikä pahalta.

 

[Gespard]

Ja näemmä tuon uuden mukana tulee pieni teräsharja, jolla saa kuonaa raavittua pois.

Omasta mielestä ihan suunnittelun kukkanen, kun kuitenkin aika merkittävä osa kahvin maussa. Luulisi bisneksen kannalta olla ihan ok, että oman laitteen kahvi maistuu hyvältä eikä pahalta.

No kyllä ja ei. Siellä firmassa on voitu ihan hyvin suunnitella että se laitteen käyttöikä on noin kaksi vuotta ja haettu sitä kautta monia laiteostoja ihmisille.

 

[Kautium]

Siksi kannattaakin vilkaista speksit ja katsoa eBaysta "Urmex Cafiza"-haulla sopivat tabletit. Sadan kappaleen setti omaan Sageen maksoi noin 20€ toimitettuna, Sagen omia olisi saanut 40 eurolla 8 kpl kotimaasta, eBaysta vähän halvemmalla. Valmistajakin taitaa olla sama, paketointi eroaa.

Tablettien sijaan voi varmaan käyttää myös jauhetta, joka on riittoisaa, eikä maksa paljoa. En tiedä soveltuvuutta eri koneisiin, mutta ei luulisi olevan ongelma missään laitteessa.

Urnex Cafiza 2 kahvilaitteen puhdistusjauhe 900 g

Puhdistusaine espressokoneille. Voidaan perinteisen espressokeittimen backflush-huuhteluun, ja metalliosien puhdistukseen.

www.crema.fi

 

[timbba80]

Tosiaan uusia palikoita saa kohtuuhintaan, eli se ei ole ongelma. Mutta tyhmää on se, että laitteen huolto-ohjeissa ei tuon huollosta tai vaihdosta puhuta mitään. Monikohan on viskannut koko laitteen mäkeen tuon takia, ja kiroavat lähipiirilleen siitä miten paskaa kahvia ko. laite tekee (ihmiset jotka eivät osaa / jaksa / uskalla alkaa tekemään huolto-ohjeiden ulkopuolisia huoltoja).

Fiksumpi ratkaisu olisi joko:
1) Siemens myisi itse noita omilla sivuillaan varaosina ja huolto-ohjeissa vaikka suositeltaisiin ko. mokkulan vaihtoa X vuoden välein.
2) Moduuli olisi sellainen että sen voi avata, putsata ja kasata takaisin
3) koko moduulia ei olisi, ei tuolle mitään oikeaa tarvetta ole. Yksi lisäpalikka joka pilaa tehokkaasti koko laitteen toiminnan.

Nuo puhdistuskapselitkin ovat tuossa vähän tehottomia, voi verrata siihen että vaikka WC-istuimeen lorottaa kannusta WC-ankkaa, mutta harjaa ei käytetä ollenkaan. Netistä löytyy aika hyviä kuvia siitä, miltä tuo pidemmän ajan päästä näyttää vaikka puhdistusohjelmaa + kapseleita on käytetty.

 

[Tonnin Seteli]

No kyllä ja ei. Siellä firmassa on voitu ihan hyvin suunnitella että se laitteen käyttöikä on noin kaksi vuotta ja haettu sitä kautta monia laiteostoja ihmisille.

Toisaalta muotikahvinkeittimet menevät muutenkin yleensä vuodessa tai parissa vintille/serriin. Ei näitä erilaisia jäätelökoneita/leipäkoneita/riisinkeittimiä tarvitse erikseen tehdä hajoaviksi vaan kauppa käy oletuksena. Nämä erillishärvelit ovat ihan kiva ajatus, jos käytettävissä on keskivertokaksion kokoinen keittiö ja 16 metriä työtasoa.

Minullakin on ollut kaikenlaisia turhaakin turhempia yläkaapin koneita, joille ei normaalissa keittiössä riitä tila. Siispä niitä ei tule käytettyä sitäkään vähää ja unohtuvat. Monella on jatkuvasti pöytätasolla mökämaster, leivänpaahdin(jota moni ei koskaan käytä) ja nykyään kiertoilmapöristin. Muut kahvikoneet, uppokeitin, appelsiininkuorimakoneet ja voileipägrillit lepäävät keittiön kaapeissa ja hylätyimmät pölyssä yläkaapin päällä kunnes ne kannetaan serriin, jotta yläkaapin päälle mahtuu taas munankeitin, popcornkone ja pari muotikahvinkeitintä. Koneet ovat siis keskimäärin kohtuullisessa iässä romutushetkellä, mutta ei niille paljon käyttötunteja ole kertynyt. Ei haittaa paskan myyntiä siis.

 

[Antw]

Voisin kyllä kuvitella, että he jotka leivänpaahtimen omistavat, sitä myös säännöllisesti käyttävät. Meillä se on kovassa käytössä. Kaikesta syödystä leivästä arviolta 70-90% menee paahtimen kautta. Sen sijaan airfryerin käyttö on harvinaisempaa ja se on iso möhkäle, joten sen nostan kaapista esiin liesituuleyyimen alle vain tarvittaessa.

 

[Mikkos]

Voisin kyllä kuvitella, että he jotka leivänpaahtimen omistavat, sitä myös säännöllisesti käyttävät. Meillä se on kovassa käytössä. Kaikesta syödystä leivästä arviolta 70-90% menee paahtimen kautta. Sen sijaan airfryerin käyttö on harvinaisempaa ja se on iso möhkäle, joten sen nostan kaapista esiin liesituuleyyimen alle vain tarvittaessa.

Meillä taas päinvastoin. Fryeriä tulee käytettyä varmaan joka toinen päivä kun paahdinta pari kertaa kuussa.

 

[Tonnin Seteli]

Voisin kyllä kuvitella, että he jotka leivänpaahtimen omistavat, sitä myös säännöllisesti käyttävät. Meillä se on kovassa käytössä. Kaikesta syödystä leivästä arviolta 70-90% menee paahtimen kautta. Sen sijaan airfryerin käyttö on harvinaisempaa ja se on iso möhkäle, joten sen nostan kaapista esiin liesituuleyyimen alle vain tarvittaessa.

Käytän kaikkia mainittuja viikoittain. Tosin joskus kun en juonut kahvia tai syönyt leipää vuosiin, minulla oli silti aina kahvinkeitin ja paahdin tasolla, koska niin jotenkin muka kuuluu olla.

Tämä liittyy toiseen suunnittelun kukkaseen: keittiön pienistä koneista tehdään epäkäytännöllisen suuria turhamaisuussyistä. Turha pluskoko laitteissa on perseestä niiden säilytystavasta riippumatta.

Ikään kuin asiakkaalla ei olisi keittiössä tarvetta muulle kuin juuri sille yhdelle laitteelle. Usein tilasyöppöjä ovat mm. juuri kahvinheittimet ja leivänpaahtimet. Muijakin on roudannut jostain kaksipiippuisen leivänpaahtimen, joka onnistuu viemään vähintään yhtä paljon tasotilaa käytössä kuin kompakti ilmapaistaja.

 

[Niko]

Lastenistuinten Isofix tai autovalmistajien toteutus on kyllä yksi suunnittelun kukkanen. Ideana loistava, että lastenistuimen saa penkin välissa olevaan metalliosaan kiinni ilman turvavöitä. Olen nyt joutunut vaihtamaan istuinta autosta toiseen ja aikaa vaihtoon menee 1-20min. Joissain autossa hakaset ovat todella syvällä tai penkin muotoilu hankaloittaa laittamista. Ohjurit jäivät toiseen autoon ja eihän tuo istuin mennyt hakasiin ei sitten millään, joten laitoin istuimen vöillä kiinni. Toisinaan tuo ohjureidenkin paikalleen saaminen on oma projektinsa.

Jossain autossa nuo kiinnikkeet ovat näkyvissä ja joissain niin syvällä, että sormella ei meinaa yltää niihin. Tässä esimerkki, jossa ne ovat hyvin näkyvillä.

 

[PornReindeer]

Lastenistuinten Isofix tai autovalmistajien toteutus on kyllä yksi suunnittelun kukkanen. Ideana loistava, että lastenistuimen saa penkin välissa olevaan metalliosaan kiinni ilman turvavöitä. Olen nyt joutunut vaihtamaan istuinta autosta toiseen ja aikaa vaihtoon menee 1-20min. Joissain autossa hakaset ovat todella syvällä tai penkin muotoilu hankaloittaa laittamista. Ohjurit jäivät toiseen autoon ja eihän tuo istuin mennyt hakasiin ei sitten millään, joten laitoin istuimen vöillä kiinni. Toisinaan tuo ohjureidenkin paikalleen saaminen on oma projektinsa.

Jossain autossa nuo kiinnikkeet ovat näkyvissä ja joissain niin syvällä, että sormella ei meinaa yltää niihin. Tässä esimerkki, jossa ne ovat hyvin näkyvillä.

Kuulosta enemmän kyseisen lastenistuimen sunnittelunkukkaselta. Meilläkin on ne metallitangot aika syvällä penkin sisällä, mutta lastenistuimen "telakka" vain työnnetään sinne ja naksahtaa paikolleen. Telakan takaosassa sivuilla on paina-ja-liuta -napit joilla vapautuu lukituksesta
Ilman mitään irrallisia ohjureita

 

[Kautium]

Kuulosta enemmän kyseisen lastenistuimen sunnittelunkukkaselta. Meilläkin on ne metallitangot aika syvällä penkin sisällä, mutta lastenistuimen "telakka" vain työnnetään sinne ja naksahtaa paikolleen. Telakan takaosassa sivuilla on paina-ja-liuta -napit joilla vapautuu lukituksesta
Ilman mitään irrallisia ohjureita

Istuimet ovat noilta osin hyvin samanlaisia, mutta tosiaan joissakin autoissa ne vastakappaleet ovat vähän hankalassa paikassa. Joskus tarvitsevat myös erilliset "ohjurit", joiden kiinnittäminen on automallista riippuen joko älyttömän helppoa tai sitten ihan persiistä ja ongelma kertautuu, jos ei jostain syystä voi tai ei halua pitää niitä ohjureita pysyvästi paikoillaan.

Isofix itsessään on ihan näppärä ja nopea liitäntä lapsen turva-istuimelle. Vika ei siis ole niinkään Isofixin suunnittelussa, vaan niissä autovalmistajissa, jotka eivät ole miettineet/testanneet toteutustaan noilta osin. Osasyy on varmaan designissa, eli ei haluta että Isofix-liittimet näkyisivät ulospäin ja siksi ne ovat joskus niin syvällä ja ahtaasti penkin välissä.

 

[WonderC]

Istuimet ovat noilta osin hyvin samanlaisia, mutta tosiaan joissakin autoissa ne vastakappaleet ovat vähän hankalassa paikassa. Joskus tarvitsevat myös erilliset "ohjurit", joiden kiinnittäminen on automallista riippuen joko älyttömän helppoa tai sitten ihan persiistä ja ongelma kertautuu, jos ei jostain syystä voi tai ei halua pitää niitä ohjureita pysyvästi paikoillaan.

Isofix itsessään on ihan näppärä ja nopea liitäntä lapsen turva-istuimelle. Vika ei siis ole niinkään Isofixin suunnittelussa, vaan niissä autovalmistajissa, jotka eivät ole miettineet/testanneet toteutustaan noilta osin. Osasyy on varmaan designissa, eli ei haluta että Isofix-liittimet näkyisivät ulospäin ja siksi ne ovat joskus niin syvällä ja ahtaasti penkin välissä.

Nissan Primerassa oli tiukat viillot penkissä ja Isofix-tangot suhteellisen syvällä. Ohjurin kanssa ei mitään ongelmia, mutta ilman ohjureita sai jo hieman varoa ettei revi verhoilua. Kyllä penkin ilman ohjureitakin sai paikoilleen, mutta olihan se aukon raottaminen aika työlästä. Vaikea kuvitella että jossain autossa olisi vielä hankalammat, kun ei niitä tankoja voi tuon syvemmälle edes tunkea, kun ei penkit enään yletä niihin. Nykyisessä autossa ne on taas täysin näkyvissä.
Kuten sanoit, niin Isofix on hyvinkin näppärä ja oikeastaan ongelmat sen kanssa on enemmän user erroreita.

 

[Antti Alien]

Kuulosta enemmän kyseisen lastenistuimen sunnittelunkukkaselta. Meilläkin on ne metallitangot aika syvällä penkin sisällä, mutta lastenistuimen "telakka" vain työnnetään sinne ja naksahtaa paikolleen. Telakan takaosassa sivuilla on paina-ja-liuta -napit joilla vapautuu lukituksesta
Ilman mitään irrallisia ohjureita

Kyllä se on suuresti autostakin kiinni. Passatissa Isofix-kiinnikkeille on valmiina muoviset ohjaimet ja istuimen saa vain työnnettyä paikoilleen. Focuksessa ei ollut ohjaimia, mutta kiinnikekohdat näkyivät helposti penkin raosta. Vaihdoin samat istuimet Ioniqiin ja voi perkele kun sai taistella. Kiinnikkeet olivat syvällä piilossa ja penkin nahka todella tiukassa, niin että sai oikein kunnolla taistella että istuimen paksun kiinnityskohdan sai menemään välistä. Seuraavaa kiinnitystä varten kaivoin istuinten mukana tulleet ohjaimet (joita Passatissa siis ei ole tarvinnut kun sellaiset on auton puolesta valmiina) esiin ja niidenkin kiinnittämisessä tuli kyllä sormet kipeäksi. Ohjainten kanssa istuimet saikin sitten vain työntää paikoilleen.

 

[PornReindeer]

Istuimet ovat noilta osin hyvin samanlaisia, mutta tosiaan joissakin autoissa ne vastakappaleet ovat vähän hankalassa paikassa. Joskus tarvitsevat myös erilliset "ohjurit", joiden kiinnittäminen on automallista riippuen joko älyttömän helppoa tai sitten ihan persiistä ja ongelma kertautuu, jos ei jostain syystä voi tai ei halua pitää niitä ohjureita pysyvästi paikoillaan.

Isofix itsessään on ihan näppärä ja nopea liitäntä lapsen turva-istuimelle. Vika ei siis ole niinkään Isofixin suunnittelussa, vaan niissä autovalmistajissa, jotka eivät ole miettineet/testanneet toteutustaan noilta osin. Osasyy on varmaan designissa, eli ei haluta että Isofix-liittimet näkyisivät ulospäin ja siksi ne ovat joskus niin syvällä ja ahtaasti penkin välissä.

Ei minulla kokemusta ole monestakaan autosta tai turvaistuimesta, mutta työnnän telakan isofixin tapit auton penkin koloon ja painan nappeja niiden vapauttamiseksi. Omassa autossani ovat siellä kohtuullisen syvällä, mutta työntämällä telakkaa penkkiä vasten napsahtaa kiinni. Ei mitään erillisiä ohjureita, mutta ehkä kaikissa kokeilemissani autoissa on ollut hyvä design tuon suhteen. En ole kaipaillut suurempaa näkyvyyttä liittimille tai tarvetta räpläillä sormilla penkkien reikiä.

Kyllähän maailma on paskaa designia, eihän isofixkaan ole kuin kaksi vaakatankoa tietyllä etäisyydellä ja niihin työnnettävä hahlo, mutta miksi sitä ei voitaisi kusta

 

[Kautium]

Ei minulla kokemusta ole monestakaan autosta tai turvaistuimesta, mutta työnnän telakan isofixin tapit auton penkin koloon ja painan nappeja niiden vapauttamiseksi. Omassa autossani ovat siellä kohtuullisen syvällä, mutta työntämällä telakkaa penkkiä vasten napsahtaa kiinni. Ei mitään erillisiä ohjureita, mutta ehkä kaikissa kokeilemissani autoissa on ollut hyvä design tuon suhteen. En ole kaipaillut suurempaa näkyvyyttä liittimille tai tarvetta räpläillä sormilla penkkien reikiä.

Kyllähän maailma on paskaa designia, eihän isofixkaan ole kuin kaksi vaakatankoa tietyllä etäisyydellä ja niihin työnnettävä hahlo, mutta miksi sitä ei voitaisi kusta

Kuten tuossa ylläkin kirjoitettiin, niin joissakin autoissa ne vastakappaleet ovat siellä tiukasti toisiaan vasten painautuvien istuinten välissä ja sinne kun lähtee kylmiltään runnomaan istuimen puoliskoja, niin siinä saa auton nahkaistuin helposti pysyvän muiston ähräämisestä. Toisissa autoissa tilanne on parempi. Lisäksi joissakin istuimissa liittimen pää on tarpeettoman paksu molisko.

Meillä ei ole enää vuosiin ollut noille istuimille tarvetta, mutta jokunen vuosi takaperin oli neljää erilaista laatumerkin isofix-istuinta kolmessa eri autossa (pari Volvoa ja Honda CR-V). Volvoissa oli muoviset ohjurit suojaamassa istuinten nahkoja, mutta niitä kun piti siinä pari vuotta paikoillaan, niin en tiedä olisiko lopputulos ollut parempi ilman. Niiden itse ohjurien asettaminen paikoilleen oli hieman kömpelöä, mutta sen jälkeen istuimen kiinnittäminen ja irroittaminen oli noin 5 sekunnin homma.

Kaikkien kanssa pärjäsi ihan kivasti, mutta olihan noissa pieniä eroja ja ehdottomasti suunnittelussa oli parantamisen varaa varsinkin juuri siellä autovalmistajan puolella. Ennen noita isofix-istuimia oli pari turvavyökiinnitteistä versiota ja ne olivat ihan täyttä skeidaa käytettävyydeltään.

 

[munse]

Vartan 4-paikkainen AA/AAA-akkuparistolaturi ei toimi parittomalla määrällä akkuparistoja. Ylimääräinen akkuparisto pitää siis olla jemmassa, jotta voi ladata 1 tai 3 akkuparistoa.

 

[Hyrava]

Vartan 4-paikkainen AA/AAA-akkuparistolaturi ei toimi parittomalla määrällä akkuparistoja. Ylimääräinen akkuparisto pitää siis olla jemmassa, jotta voi ladata 1 tai 3 akkuparistoa.

Ja tuohan taitaa johtua siitä että tuo laturi lataa kahta kennoa sarjassa. Ja varmaankin se vaikuttaa lataukseen jos laitat ladattavan akun kaveriksi kapasiteetiltaan tai varaustasoltaan erilaisen akun.

 

[Corle]

Vartan 4-paikkainen AA/AAA-akkuparistolaturi ei toimi parittomalla määrällä akkuparistoja. Ylimääräinen akkuparisto pitää siis olla jemmassa, jotta voi ladata 1 tai 3 akkuparistoa.

Tuo on kovin monen laturin synti ainakin noissa halvemmissa latureissa.

 

[Kautium]

Ja tuohan taitaa johtua siitä että tuo laturi lataa kahta kennoa sarjassa. Ja varmaankin se vaikuttaa lataukseen jos laitat ladattavan akun kaveriksi kapasiteetiltaan tai varaustasoltaan erilaisen akun.

Niin johtuu, mutta ei sille ole mitään muuta todellista syytä kuin kustannusten vähentäminen laturin komponenteissa (=älyssä). Siksi tämä on "ominaisuus" kaikissa halvoissa latureissa.

 

[Antti Alien]

Vartan 4-paikkainen AA/AAA-akkuparistolaturi ei toimi parittomalla määrällä akkuparistoja. Ylimääräinen akkuparisto pitää siis olla jemmassa, jotta voi ladata 1 tai 3 akkuparistoa.

Kolmesta laturistani yksi osasi ladata parittoman määrän ja kaksi muuta vaatii joko 2 tai 4. Olen ratkaissut asian pyörittämällä yhden pariston syövässä laitteessa kolmea ladattavaa: kun on yksi jäljellä, laitan kaksi lataukseen.

 

[SweeneyTodd]

En tiedä onko suunnittelun kukkanen vai asennuskukkanen, mutta meidän keittiössä (edellisen asukkaan jäljiltä) on induktiotaso asennettu jokseenkin kiinni seinään. Näyttää joo ihan kivalta, mutta isommat paistinpannut ei mahdu takalevyille, kun reuna osuu seinään.
En muutenkaan ymmärrä erillisten uunin ja hellan ideaa, jos ne asennetaan täsmälleen kuin olisi yhdistelmä. Kaipa tuokin pienimuotoinen suunnittelun kukkanen on. Säilytystilaa ja rahaa vaan katoaa.

 

[Josef]

Vartan 4-paikkainen AA/AAA-akkuparistolaturi ei toimi parittomalla määrällä akkuparistoja. Ylimääräinen akkuparisto pitää siis olla jemmassa, jotta voi ladata 1 tai 3 akkuparistoa.

Ikean halvin kolmen juuron laturi osaa ladata yhtäkin laddaa..

 

[dohf]

En tiedä onko suunnittelun kukkanen vai asennuskukkanen, mutta meidän keittiössä (edellisen asukkaan jäljiltä) on induktiotaso asennettu jokseenkin kiinni seinään. Näyttää joo ihan kivalta, mutta isommat paistinpannut ei mahdu takalevyille, kun reuna osuu seinään.
En muutenkaan ymmärrä erillisten uunin ja hellan ideaa, jos ne asennetaan täsmälleen kuin olisi yhdistelmä. Kaipa tuokin pienimuotoinen suunnittelun kukkanen on. Säilytystilaa ja rahaa vaan katoaa.

Päinvastoin, ei todellakaan yhdistelmäkamaa. Liesi on erillinen kalusteensa, ja se vaatii esimerkiksi pöytälevyyn oman aukkonsa. Lieden ja pöytälevyn/kaapiston väliin jää roskaa ja tähteitä keräävä rako, joka pitää silloin tällöin muistaa puhdistaa vetämällä liesi pois paikoiltaan. En ymmärrä lattialieden ideaa millään muulla kuin kustannussyyllä, ja sen muutaman satasen lisän huomattavasti kätevämmästä ja siistimmästä ratkaisusta erillislaitteilla maksan mielelläni. Pöytälevyä saa myös syvempänä kuin vakio 60cm, jolloin liesitason taaksekin jää enemmän tilaa.

Nykyisessä talossa oli ostettaessa lattialiesi keraamisella tasolla, ja kunhan keittiötä uusitaan niin induktiotaso ja erillisuuni - kuten edellisessä asunnossa - ovat listan kärkipäässä. Ainut hyvä puoli tuossa nykyisessä on tilava ja nopea uuni.

 

[Antw]

Päinvastoin, ei todellakaan yhdistelmäkamaa. Liesi on erillinen kalusteensa, ja se vaatii esimerkiksi pöytälevyyn oman aukkonsa. Lieden ja pöytälevyn/kaapiston väliin jää roskaa ja tähteitä keräävä rako, joka pitää silloin tällöin muistaa puhdistaa vetämällä liesi pois paikoiltaan. En ymmärrä lattialieden ideaa millään muulla kuin kustannussyyllä, ja sen muutaman satasen lisän huomattavasti kätevämmästä ja siistimmästä ratkaisusta erillislaitteilla maksan mielelläni. Pöytälevyä saa myös syvempänä kuin vakio 60cm, jolloin liesitason taaksekin jää enemmän tilaa.

Nykyisessä talossa oli ostettaessa lattialiesi keraamisella tasolla, ja kunhan keittiötä uusitaan niin induktiotaso ja erillisuuni - kuten edellisessä asunnossa - ovat listan kärkipäässä. Ainut hyvä puoli tuossa nykyisessä on tilava ja nopea uuni.

Tuo nyt on tolppien siirtelyä hehkuttaa upoettavaa tasoa ja erillisuunia. Totta kai siinä on hyvät puolensa ja ovat nykyaikainen ratkaisu, mutta tässä tulee ensimmäisenä vastaan se, että tällaiseen siirtyminen edellyttää aina jo enemmän tai vähemmän muutakin remppaa keittiöön juuri mm. näiden tasojen suhteen, ja siitä lähtee helposti lumipalloefekti käyntiin, varainkin jos on vanhemmasta/ahtaammasta keittiöstä kyse. Vanha yhdistelmäliesi on helppo päivittää uuteen vain vaihtamalla uusi tilalle standardikokoiseen aukkoon ja that's it.

 

[SweeneyTodd]

Päinvastoin, ei todellakaan yhdistelmäkamaa. Liesi on erillinen kalusteensa, ja se vaatii esimerkiksi pöytälevyyn oman aukkonsa. Lieden ja pöytälevyn/kaapiston väliin jää roskaa ja tähteitä keräävä rako, joka pitää silloin tällöin muistaa puhdistaa vetämällä liesi pois

Jos ne on fiksusti sijoiteltu, niin huomattavasti paremmat toki erilliset on. Mutta noin sijoittelua en tajua, mikä meillä on. Pellit pitää säilyttää uunissa, kun ei mahdu uunin alle eikä mitään ergonomia tms. etua synny.

 

[Antti Alien]

Me valitsimme lattialieden ihan vaan siksi, ettei erillisistä löytynyt yhtä ainoaa mallia, jossa ei olisi ollut hipaisupainikkeita kuumien levyjen ja roiskuvan ruoan välissä. Mikähän suunnittelun kukkanen siinäkin on ollut, ettei voi rehellistä väännettävää nuppia laittaa.

 

[LaDeX]

Me valitsimme lattialieden ihan vaan siksi, ettei erillisistä löytynyt yhtä ainoaa mallia, jossa ei olisi ollut hipaisupainikkeita kuumien levyjen ja roiskuvan ruoan välissä. Mikähän suunnittelun kukkanen siinäkin on ollut, ettei voi rehellistä väännettävää nuppia laittaa.

Tuo hipasupainikkeiden joka paikkaan laittaminen on kyllä itsessään yksi suunnittelun kukkanen. Kodinkoneissa noi aiheuttaa ongelmia lemmikkien ja uteliaiden lasten kanssa ja autoissa suorastaan vaarallisia kun pitää siirtää katse tiestä kun säätää jotain.

 

[SweeneyTodd]

, jossa ei olisi ollut hipaisupainikkeita kuumien levyjen ja roiskuvan ruoan välissä.

Tämä on kyllä rasittavaa. Vähän tippuu kauhasta tai kannesta vettä, niin lakkaa toimimasta koko laite. Vois edes vaan piipata varoitukseksi, mutta ei, sammuu kaikki levyt.

 

[Mikkos]

Me valitsimme lattialieden ihan vaan siksi, ettei erillisistä löytynyt yhtä ainoaa mallia, jossa ei olisi ollut hipaisupainikkeita kuumien levyjen ja roiskuvan ruoan välissä. Mikähän suunnittelun kukkanen siinäkin on ollut, ettei voi rehellistä väännettävää nuppia laittaa.

Jenkkihellat ne vasta kukkasia onkin. Sellaiset missä on laitettu kytkimet sinne hellan takaosaan seinää vasten.Siinä kun paistelet jotain niin voi olla napit ja näytöt mukavan rasvaisia. Ja sitten saa kurkotella nappia tulikuumien kattiloiden yli.

 

[Hyrava]

Tämä on kyllä rasittavaa. Vähän tippuu kauhasta tai kannesta vettä, niin lakkaa toimimasta koko laite. Vois edes vaan piipata varoitukseksi, mutta ei, sammuu kaikki levyt.

Meillä tuo on ihan randomia, noin 50/50 mahdollisuudet että vain piippaa tai piippaa ja sammuttaa kaikki levyt. Mutta kun ei ollut vaan missään (ainakaan järkevään hintaan) mitään liesitasoa missä olisi ollut joku muu ratkaisu kuin hipaisukytkimet, olisin kyllä ottanut jonkun muun ratkaisun mieluummin.

 

[dohf]

Hipaisukytkimistä noin muuten en ole eri mieltä, mutta tässä maassa on aiheutunut vähintään kymmeniä, ellei satoja tulipaloja kiertokytkimillä varustetuista liesistä, kun esimerkiksi koirat ovat kurotelleet liedeltä jotain tai vaikka lapset muuten vain pyöritelleet nappuloita. Induktiolevy ei edes kuumene, jos päällä ei ole mitään siihen reagoivaa. Esimerkiksi muoviastia ei haittaa yhtään mitään, ja meillä aikaisemman asunnon taso myös meni parin minuutin sisään itsekseen pois päältä, jos levyllä ei ollut mitään kuumenevaa (noin yleensä ei tietysti kannata mitään säilyttää liedellä). Laite myös huomautti, jos hipaisukytkinten päälle jäi jotain tavaraa. Eikä edes ollut mikään erikoismalli, Ikea/Whirlpoolin perusmalli jostain vuodelta 2009 tms. Siinä toimi myös ne hipaisukytkimet muutenkin todella hyvin.

 

[Tonnin Seteli]

Päinvastoin, ei todellakaan yhdistelmäkamaa. Liesi on erillinen kalusteensa, ja se vaatii esimerkiksi pöytälevyyn oman aukkonsa. Lieden ja pöytälevyn/kaapiston väliin jää roskaa ja tähteitä keräävä rako, joka pitää silloin tällöin muistaa puhdistaa vetämällä liesi pois paikoiltaan.

Tuo nyt on tolppien siirtelyä hehkuttaa upoettavaa tasoa ja erillisuunia. Totta kai siinä on hyvät puolensa ja ovat nykyaikainen ratkaisu, mutta tässä tulee ensimmäisenä vastaan se, että tällaiseen siirtyminen edellyttää aina jo enemmän tai vähemmän muutakin remppaa keittiöön juuri mm. näiden tasojen suhteen, ja siitä lähtee helposti lumipalloefekti käyntiin, varainkin jos on vanhemmasta/ahtaammasta keittiöstä kyse. Vanha yhdistelmäliesi on helppo päivittää uuteen vain vaihtamalla uusi tilalle standardikokoiseen aukkoon ja that's it.

Puhehan oli siitä, että on helvetin huono idea asentaa erilliskalusteet typerästi lattialieden tapaan. Niin on.

On myös fiksua suunnitella keittiö remonttivaiheessa siten, että sinne saadaan järjelliset erilliset koneet, eikä mitään epäergonomista, epähygienistä, tapaturmavaarallista, hankalaa ja kaikin tavoin neukkulaisen oloista muinaisjäännettä.

On myös paha ongelma, että moderneissa koneissa ja kalusteissa on pääosin älyvapaa hipaisukäyttöliittymä, kelloja ja muuta paskaa. Koneita pitäisi olla helppo käyttää fyysisin käyttöpainikkein tai nupein, vaikka samaan aikaan turvallisuusominaisuudet ja äly ovat toivottavia.

Niinikään on totta, että lattialiesiuunipaketti kannattaa sen hajotessa korvata samanlaisella, eikä maksa juuri mitään. Ellei vielä haluta tehdä laajempaa remonttia("lumipallo").

Sen sijaan mihinkään muuhun paikkaan kuin aiemman laitteen tilalle en ostaisi tuollaista peltilaatikkoa. Ehkä autotallin tarpeisiin, jos ei vanhaa satu olemaan käsillä ja sopivasti halpahallista lähtee 200 eurolla.

 

[Hamsteri]

Jos ne on fiksusti sijoiteltu, niin huomattavasti paremmat toki erilliset on. Mutta noin sijoittelua en tajua, mikä meillä on. Pellit pitää säilyttää uunissa, kun ei mahdu uunin alle eikä mitään ergonomia tms. etua synny.

Onko uuni/tasoyhdistelmä normaalia isompi vai onko teillä pöytätaso ns. standaria matalammalla?

Meillä on siis erillinen induktiotaso ja erillisuuni päällekkäin ja niiden alla on vielä uunipelleille, patakintaille jne. erillinen n. 15cm korkea vetolaatikko

 

[karniemi]

En muutenkaan ymmärrä erillisten uunin ja hellan ideaa, jos ne asennetaan täsmälleen kuin olisi yhdistelmä.

Vaan miten olisit asentanut?

Vaimon kanssa ainakin kuljimme vastavirtaan taannoisen villityksen kanssa, jossa tiskikone ja uuni oli kaikkien muka ihan pakko saada ylemmäs, ettei vaan ihminen joudu käyttää niveliään. Halusimme paljon pöytätilaa keittiöön - ja nyt sitä on, kun tiskikone on työtason alla ja uuni liesitason alla. Emmekä ole kokeneet vähääkään hankalaksi. Miten se kumartelu voi olla muka niin vaikeeta?

Itse en ulkonäköseikoista kauheasti välitä, mutta ilmeisesti toi on jotenkin nätimpää, kun pöytälevy jatkuu katkeamattomana liedenkin kohdalla. Erillinen uuni on siinä alapuolella, miksipä ei olisi, ja uunin alapuolella on laatikko uunipelleille. Itse olin pihinä ottamassa omilla jaloilla seisovaa yhdistelmää, mutta on toi nyt ehkä siistimpi- yhtenäinen sokkeli, eikä mene pölyä ja eineksiä rakoihin.

Eli en sanoisi tuota suunnittelun kukkaseksi, se vastaa vaan erilaiseen tarpeeseen. Sinun kannaltasi toi tietty voi olla vähän huono, jos haluaisit noi jotenkin toisin jostain syystä?

 

[teppo mörkö]

Ohjurit jäivät toiseen autoon ja eihän tuo istuin mennyt hakasiin ei sitten millään, joten laitoin istuimen vöillä kiinni. Toisinaan tuo ohjureidenkin paikalleen saaminen on oma projektinsa.

mitkä on ohjurit? isofixeillä pelannut vaikka kuinka, mutta ei ole tullut vastaan.

edit. selvisi seuraavista viesteistä.

 

[teppo mörkö]

Voisin kyllä kuvitella, että he jotka leivänpaahtimen omistavat, sitä myös säännöllisesti käyttävät.

se että joku omistaa laitteen x ei todellakaan tarkoita sitä että käyttää sitä aktiivisesti.

 

[Kautium]

mitkä on ohjurit? isofixeillä pelannut vaikka kuinka, mutta ei ole tullut vastaan.

Auton tai turvaistuimen mukana tulevat muovisovittimet, jotka äherretään auton istuinten ylä-ja alaosan väliin ja yritetään saada pysymään paikoillaan isofix-liittimissä. Niiden idea on ohjata turvaistuimen isofix-kiskot ahtaassa välissä auton penkkejä turmelematta oikealle kohdalle. Noita on vaihtelevasti eri automerkeissä/malleissa. Kaikissa eivät ole tietenkään tarpeen ja vastaavasti toisissa ovat sitten sitäkin enemmän.

 

[Antw]

se että joku omistaa laitteen x ei todellakaan tarkoita sitä että käyttää sitä aktiivisesti.

Minäkin omistan esim. sauvasekoittimen, mutta en ole käyttänyt sitä vielä kertaakaan. Siksi pidänkin sitä kaapissa. Leivänpaahdinta käytetään täällä paljon, joten se on järkevää pitää ns hollilla.

 

[Tonnin Seteli]

Vaimon kanssa ainakin kuljimme vastavirtaan taannoisen villityksen kanssa, jossa tiskikone ja uuni oli kaikkien muka ihan pakko saada ylemmäs, ettei vaan ihminen joudu käyttää niveliään. Halusimme paljon pöytätilaa keittiöön - ja nyt sitä on, kun tiskikone on työtason alla ja uuni liesitason alla. Emmekä ole kokeneet vähääkään hankalaksi. Miten se kumartelu voi olla muka niin vaikeeta?

Voihan sen uunin asentaa vaikka niin korkealle, että tarvitaan a-tikkaat tai jopa tavallista kyykkyuunia alemmas. Mikään villityshän se ei ole laittaa näitä pöydän korkeudelle - leivinuunitkin ovat tavallisesti suunnilleen siinä. Valurautahellan uuni voi tietysti olla keittotason alla, mutta siihen on rakenteellinen syy kuten yhdistetyssä sähköliesiuunissakin. Sanoisin näitä jälkimmäisiä nykyajan hömpötyksiksi ja työtason korkeudella oleva uuni on paluuta vanhaan hyvään.

Sekä uuni että tiskikone on turvallisuudenkin takia ihanteellista asentaa vähän ylemmäs kuin luukku pohkeen korkeudelle. Se on alunperin suunnittelun kukkanen laittaa ne alas.

Hankaluuden kokemus on aina subjektiivista ja tottumuskysymys. Tuskin vanhan ajan metsuritkaan kokivat työkalujaan hankaliksi tehdessään hakkuuta pokasahalla ja kirveellä, vaan työn raskaus ja vittumaisuus oli luonnollinen osa sitä. Suht hankalaa se silti on verrattuna nykyaikaiseen harvesteriin tai edes moottorisahaan.

 

[Maranki]

Minäkin omistan esim. sauvasekoittimen, mutta en ole käyttänyt sitä vielä kertaakaan. Siksi pidänkin sitä kaapissa. Leivänpaahdinta käytetään täällä paljon, joten se on järkevää pitää ns hollilla.

Meillä on jatkuvasti hollilla mikron lisäksi kahvinkeitin, vedenkeitin ja tietenkin - se leivänpaahdin. Esimerkiksi parasta ennen päivämäärää lähestyvä ruisleipä saa mukavasti makua, kunhan sen paahtaa. Ja tässä tulee mukava suunnittelun kukkanen: vaikka paahtimemme on siitä kivaa mallia, että "leipätelakkaa" saa nostettua ylöspäin, niin siinä on sen verran rakoa, että ohuet ruisviipaleet saattavat tipahtaa leipätelakan ja paahtimen sisäseinän väliin. Ja niitä saa sitten kaivella syömäpuikoilla. Vähän tuota rakoa kaventamalla toimivuus olisi aivan yhtä hyvä ja tätä ongelmaa ei olisi. Mutta kun mitoitus on tehty ainoastaan paahtoleipä mielessä.

 

[Tonnin Seteli]

Ja tässä tulee mukava suunnittelun kukkanen: vaikka paahtimemme on siitä kivaa mallia, että "leipätelakkaa" saa nostettua ylöspäin, niin siinä on sen verran rakoa, että ohuet ruisviipaleet saattavat tipahtaa leipätelakan ja paahtimen sisäseinän väliin. Ja niitä saa sitten kaivella syömäpuikoilla. Vähän tuota rakoa kaventamalla toimivuus olisi aivan yhtä hyvä ja tätä ongelmaa ei olisi. Mutta kun mitoitus on tehty ainoastaan paahtoleipä mielessä.

Vallitseva leivänpaahdinten toimintatapa on muutenkin kyseenalaista paskaa. Moni valitsisi tämän, jos tietäisi että sellaisia on ja niitä oikeasti saisi kaupasta. Ei paahtimen varsinaisesti tarvitse kolahtaa niin, että pärähtää paskat housuun ja kahvia läikkyy varpaille, eikä sen tarvitse heittää muruja ympäriinsä.

 

[Esterhaus]

Vallitseva leivänpaahdinten toimintatapa on muutenkin kyseenalaista paskaa. Moni valitsisi tämän, jos tietäisi että sellaisia on ja niitä oikeasti saisi kaupasta. Ei paahtimen varsinaisesti tarvitse kolahtaa niin, että pärähtää paskat housuun ja kahvia läikkyy varpaille, eikä sen tarvitse heittää muruja ympäriinsä.

No, eipä Boschin tekemä muutaman kympin halpis leivänpaahdinkaan kovin kummoista kolahdusta pidä, eikä lennätä murusiakaan ympäriinsä.

Ammattilaisvalikoimista voi tietysti nytkin ostaa hotelliaamiaisilta tutun liukuhihnamallin, jossa leipä vetää hihnaa pitkin rundin koneen syövereissä ja paahtuu matkan aikana. Ei kolise.

Toaster Conveyor - 150 Slices/h

This toaster conveyor is a professional toaster with a sleek design. It can toast around 150 slices of bread per hour and is also suitable for toasting pistolets or buns.

www.maximakitchenequipment.com

 

[Tonnin Seteli]

No, eipä Boschin tekemä muutaman kympin halpis leivänpaahdinkaan kovin kummoista kolahdusta pidä, eikä lennätä murusiakaan ympäriinsä.

Ammattilaisvalikoimista voi tietysti nytkin ostaa hotelliaamiaisilta tutun liukuhihnamallin, jossa leipä vetää hihnaa pitkin rundin koneen syövereissä ja paahtuu matkan aikana. Ei kolise.

Toaster Conveyor - 150 Slices/h

This toaster conveyor is a professional toaster with a sleek design. It can toast around 150 slices of bread per hour and is also suitable for toasting pistolets or buns.

www.maximakitchenequipment.com

Toki tiskaamisenkin voi hoitaa suurtalousvehkeillä, mutta jotenkin tuntuu nyt siltä, ettet oivaltanut tuon paremman leivänpaahtimen kauneutta.

 

[PCB]

Vallitseva leivänpaahdinten toimintatapa on muutenkin kyseenalaista paskaa. Moni valitsisi tämän, jos tietäisi että sellaisia on ja niitä oikeasti saisi kaupasta. Ei paahtimen varsinaisesti tarvitse kolahtaa niin, että pärähtää paskat housuun ja kahvia läikkyy varpaille, eikä sen tarvitse heittää muruja ympäriinsä.

Katselin tuo videon, ja voisin maksaa 200 euroa tuollaisesta paahtimesta. Ennen oli kaikki huonommin, paitsi näköjään 60-luvun paahdin heittämällä parempi kuin nykyiset.