Suunnittelun kukkaset

[Antw]

Päinvastoin, ei todellakaan yhdistelmäkamaa. Liesi on erillinen kalusteensa, ja se vaatii esimerkiksi pöytälevyyn oman aukkonsa. Lieden ja pöytälevyn/kaapiston väliin jää roskaa ja tähteitä keräävä rako, joka pitää silloin tällöin muistaa puhdistaa vetämällä liesi pois paikoiltaan. En ymmärrä lattialieden ideaa millään muulla kuin kustannussyyllä, ja sen muutaman satasen lisän huomattavasti kätevämmästä ja siistimmästä ratkaisusta erillislaitteilla maksan mielelläni. Pöytälevyä saa myös syvempänä kuin vakio 60cm, jolloin liesitason taaksekin jää enemmän tilaa.

Nykyisessä talossa oli ostettaessa lattialiesi keraamisella tasolla, ja kunhan keittiötä uusitaan niin induktiotaso ja erillisuuni - kuten edellisessä asunnossa - ovat listan kärkipäässä. Ainut hyvä puoli tuossa nykyisessä on tilava ja nopea uuni.

Tuo nyt on tolppien siirtelyä hehkuttaa upoettavaa tasoa ja erillisuunia. Totta kai siinä on hyvät puolensa ja ovat nykyaikainen ratkaisu, mutta tässä tulee ensimmäisenä vastaan se, että tällaiseen siirtyminen edellyttää aina jo enemmän tai vähemmän muutakin remppaa keittiöön juuri mm. näiden tasojen suhteen, ja siitä lähtee helposti lumipalloefekti käyntiin, varainkin jos on vanhemmasta/ahtaammasta keittiöstä kyse. Vanha yhdistelmäliesi on helppo päivittää uuteen vain vaihtamalla uusi tilalle standardikokoiseen aukkoon ja that's it.

 

[SweeneyTodd]

Päinvastoin, ei todellakaan yhdistelmäkamaa. Liesi on erillinen kalusteensa, ja se vaatii esimerkiksi pöytälevyyn oman aukkonsa. Lieden ja pöytälevyn/kaapiston väliin jää roskaa ja tähteitä keräävä rako, joka pitää silloin tällöin muistaa puhdistaa vetämällä liesi pois

Jos ne on fiksusti sijoiteltu, niin huomattavasti paremmat toki erilliset on. Mutta noin sijoittelua en tajua, mikä meillä on. Pellit pitää säilyttää uunissa, kun ei mahdu uunin alle eikä mitään ergonomia tms. etua synny.

 

[Antti Alien]

Me valitsimme lattialieden ihan vaan siksi, ettei erillisistä löytynyt yhtä ainoaa mallia, jossa ei olisi ollut hipaisupainikkeita kuumien levyjen ja roiskuvan ruoan välissä. Mikähän suunnittelun kukkanen siinäkin on ollut, ettei voi rehellistä väännettävää nuppia laittaa.

 

[LaDeX]

Me valitsimme lattialieden ihan vaan siksi, ettei erillisistä löytynyt yhtä ainoaa mallia, jossa ei olisi ollut hipaisupainikkeita kuumien levyjen ja roiskuvan ruoan välissä. Mikähän suunnittelun kukkanen siinäkin on ollut, ettei voi rehellistä väännettävää nuppia laittaa.

Tuo hipasupainikkeiden joka paikkaan laittaminen on kyllä itsessään yksi suunnittelun kukkanen. Kodinkoneissa noi aiheuttaa ongelmia lemmikkien ja uteliaiden lasten kanssa ja autoissa suorastaan vaarallisia kun pitää siirtää katse tiestä kun säätää jotain.

 

[SweeneyTodd]

, jossa ei olisi ollut hipaisupainikkeita kuumien levyjen ja roiskuvan ruoan välissä.

Tämä on kyllä rasittavaa. Vähän tippuu kauhasta tai kannesta vettä, niin lakkaa toimimasta koko laite. Vois edes vaan piipata varoitukseksi, mutta ei, sammuu kaikki levyt.

 

[Mikkos]

Me valitsimme lattialieden ihan vaan siksi, ettei erillisistä löytynyt yhtä ainoaa mallia, jossa ei olisi ollut hipaisupainikkeita kuumien levyjen ja roiskuvan ruoan välissä. Mikähän suunnittelun kukkanen siinäkin on ollut, ettei voi rehellistä väännettävää nuppia laittaa.

Jenkkihellat ne vasta kukkasia onkin. Sellaiset missä on laitettu kytkimet sinne hellan takaosaan seinää vasten.Siinä kun paistelet jotain niin voi olla napit ja näytöt mukavan rasvaisia. Ja sitten saa kurkotella nappia tulikuumien kattiloiden yli.

 

[Hyrava]

Tämä on kyllä rasittavaa. Vähän tippuu kauhasta tai kannesta vettä, niin lakkaa toimimasta koko laite. Vois edes vaan piipata varoitukseksi, mutta ei, sammuu kaikki levyt.

Meillä tuo on ihan randomia, noin 50/50 mahdollisuudet että vain piippaa tai piippaa ja sammuttaa kaikki levyt. Mutta kun ei ollut vaan missään (ainakaan järkevään hintaan) mitään liesitasoa missä olisi ollut joku muu ratkaisu kuin hipaisukytkimet, olisin kyllä ottanut jonkun muun ratkaisun mieluummin.

 

[dohf]

Hipaisukytkimistä noin muuten en ole eri mieltä, mutta tässä maassa on aiheutunut vähintään kymmeniä, ellei satoja tulipaloja kiertokytkimillä varustetuista liesistä, kun esimerkiksi koirat ovat kurotelleet liedeltä jotain tai vaikka lapset muuten vain pyöritelleet nappuloita. Induktiolevy ei edes kuumene, jos päällä ei ole mitään siihen reagoivaa. Esimerkiksi muoviastia ei haittaa yhtään mitään, ja meillä aikaisemman asunnon taso myös meni parin minuutin sisään itsekseen pois päältä, jos levyllä ei ollut mitään kuumenevaa (noin yleensä ei tietysti kannata mitään säilyttää liedellä). Laite myös huomautti, jos hipaisukytkinten päälle jäi jotain tavaraa. Eikä edes ollut mikään erikoismalli, Ikea/Whirlpoolin perusmalli jostain vuodelta 2009 tms. Siinä toimi myös ne hipaisukytkimet muutenkin todella hyvin.

 

[Tonnin Seteli]

Päinvastoin, ei todellakaan yhdistelmäkamaa. Liesi on erillinen kalusteensa, ja se vaatii esimerkiksi pöytälevyyn oman aukkonsa. Lieden ja pöytälevyn/kaapiston väliin jää roskaa ja tähteitä keräävä rako, joka pitää silloin tällöin muistaa puhdistaa vetämällä liesi pois paikoiltaan.

Tuo nyt on tolppien siirtelyä hehkuttaa upoettavaa tasoa ja erillisuunia. Totta kai siinä on hyvät puolensa ja ovat nykyaikainen ratkaisu, mutta tässä tulee ensimmäisenä vastaan se, että tällaiseen siirtyminen edellyttää aina jo enemmän tai vähemmän muutakin remppaa keittiöön juuri mm. näiden tasojen suhteen, ja siitä lähtee helposti lumipalloefekti käyntiin, varainkin jos on vanhemmasta/ahtaammasta keittiöstä kyse. Vanha yhdistelmäliesi on helppo päivittää uuteen vain vaihtamalla uusi tilalle standardikokoiseen aukkoon ja that's it.

Puhehan oli siitä, että on helvetin huono idea asentaa erilliskalusteet typerästi lattialieden tapaan. Niin on.

On myös fiksua suunnitella keittiö remonttivaiheessa siten, että sinne saadaan järjelliset erilliset koneet, eikä mitään epäergonomista, epähygienistä, tapaturmavaarallista, hankalaa ja kaikin tavoin neukkulaisen oloista muinaisjäännettä.

On myös paha ongelma, että moderneissa koneissa ja kalusteissa on pääosin älyvapaa hipaisukäyttöliittymä, kelloja ja muuta paskaa. Koneita pitäisi olla helppo käyttää fyysisin käyttöpainikkein tai nupein, vaikka samaan aikaan turvallisuusominaisuudet ja äly ovat toivottavia.

Niinikään on totta, että lattialiesiuunipaketti kannattaa sen hajotessa korvata samanlaisella, eikä maksa juuri mitään. Ellei vielä haluta tehdä laajempaa remonttia("lumipallo").

Sen sijaan mihinkään muuhun paikkaan kuin aiemman laitteen tilalle en ostaisi tuollaista peltilaatikkoa. Ehkä autotallin tarpeisiin, jos ei vanhaa satu olemaan käsillä ja sopivasti halpahallista lähtee 200 eurolla.

 

[Hamsteri]

Jos ne on fiksusti sijoiteltu, niin huomattavasti paremmat toki erilliset on. Mutta noin sijoittelua en tajua, mikä meillä on. Pellit pitää säilyttää uunissa, kun ei mahdu uunin alle eikä mitään ergonomia tms. etua synny.

Onko uuni/tasoyhdistelmä normaalia isompi vai onko teillä pöytätaso ns. standaria matalammalla?

Meillä on siis erillinen induktiotaso ja erillisuuni päällekkäin ja niiden alla on vielä uunipelleille, patakintaille jne. erillinen n. 15cm korkea vetolaatikko

 

[karniemi]

En muutenkaan ymmärrä erillisten uunin ja hellan ideaa, jos ne asennetaan täsmälleen kuin olisi yhdistelmä.

Vaan miten olisit asentanut?

Vaimon kanssa ainakin kuljimme vastavirtaan taannoisen villityksen kanssa, jossa tiskikone ja uuni oli kaikkien muka ihan pakko saada ylemmäs, ettei vaan ihminen joudu käyttää niveliään. Halusimme paljon pöytätilaa keittiöön - ja nyt sitä on, kun tiskikone on työtason alla ja uuni liesitason alla. Emmekä ole kokeneet vähääkään hankalaksi. Miten se kumartelu voi olla muka niin vaikeeta?

Itse en ulkonäköseikoista kauheasti välitä, mutta ilmeisesti toi on jotenkin nätimpää, kun pöytälevy jatkuu katkeamattomana liedenkin kohdalla. Erillinen uuni on siinä alapuolella, miksipä ei olisi, ja uunin alapuolella on laatikko uunipelleille. Itse olin pihinä ottamassa omilla jaloilla seisovaa yhdistelmää, mutta on toi nyt ehkä siistimpi- yhtenäinen sokkeli, eikä mene pölyä ja eineksiä rakoihin.

Eli en sanoisi tuota suunnittelun kukkaseksi, se vastaa vaan erilaiseen tarpeeseen. Sinun kannaltasi toi tietty voi olla vähän huono, jos haluaisit noi jotenkin toisin jostain syystä?

 

[teppo mörkö]

Ohjurit jäivät toiseen autoon ja eihän tuo istuin mennyt hakasiin ei sitten millään, joten laitoin istuimen vöillä kiinni. Toisinaan tuo ohjureidenkin paikalleen saaminen on oma projektinsa.

mitkä on ohjurit? isofixeillä pelannut vaikka kuinka, mutta ei ole tullut vastaan.

edit. selvisi seuraavista viesteistä.

 

[teppo mörkö]

Voisin kyllä kuvitella, että he jotka leivänpaahtimen omistavat, sitä myös säännöllisesti käyttävät.

se että joku omistaa laitteen x ei todellakaan tarkoita sitä että käyttää sitä aktiivisesti.

 

[Kautium]

mitkä on ohjurit? isofixeillä pelannut vaikka kuinka, mutta ei ole tullut vastaan.

Auton tai turvaistuimen mukana tulevat muovisovittimet, jotka äherretään auton istuinten ylä-ja alaosan väliin ja yritetään saada pysymään paikoillaan isofix-liittimissä. Niiden idea on ohjata turvaistuimen isofix-kiskot ahtaassa välissä auton penkkejä turmelematta oikealle kohdalle. Noita on vaihtelevasti eri automerkeissä/malleissa. Kaikissa eivät ole tietenkään tarpeen ja vastaavasti toisissa ovat sitten sitäkin enemmän.

 

[Antw]

se että joku omistaa laitteen x ei todellakaan tarkoita sitä että käyttää sitä aktiivisesti.

Minäkin omistan esim. sauvasekoittimen, mutta en ole käyttänyt sitä vielä kertaakaan. Siksi pidänkin sitä kaapissa. Leivänpaahdinta käytetään täällä paljon, joten se on järkevää pitää ns hollilla.

 

[Tonnin Seteli]

Vaimon kanssa ainakin kuljimme vastavirtaan taannoisen villityksen kanssa, jossa tiskikone ja uuni oli kaikkien muka ihan pakko saada ylemmäs, ettei vaan ihminen joudu käyttää niveliään. Halusimme paljon pöytätilaa keittiöön - ja nyt sitä on, kun tiskikone on työtason alla ja uuni liesitason alla. Emmekä ole kokeneet vähääkään hankalaksi. Miten se kumartelu voi olla muka niin vaikeeta?

Voihan sen uunin asentaa vaikka niin korkealle, että tarvitaan a-tikkaat tai jopa tavallista kyykkyuunia alemmas. Mikään villityshän se ei ole laittaa näitä pöydän korkeudelle - leivinuunitkin ovat tavallisesti suunnilleen siinä. Valurautahellan uuni voi tietysti olla keittotason alla, mutta siihen on rakenteellinen syy kuten yhdistetyssä sähköliesiuunissakin. Sanoisin näitä jälkimmäisiä nykyajan hömpötyksiksi ja työtason korkeudella oleva uuni on paluuta vanhaan hyvään.

Sekä uuni että tiskikone on turvallisuudenkin takia ihanteellista asentaa vähän ylemmäs kuin luukku pohkeen korkeudelle. Se on alunperin suunnittelun kukkanen laittaa ne alas.

Hankaluuden kokemus on aina subjektiivista ja tottumuskysymys. Tuskin vanhan ajan metsuritkaan kokivat työkalujaan hankaliksi tehdessään hakkuuta pokasahalla ja kirveellä, vaan työn raskaus ja vittumaisuus oli luonnollinen osa sitä. Suht hankalaa se silti on verrattuna nykyaikaiseen harvesteriin tai edes moottorisahaan.

 

[Maranki]

Minäkin omistan esim. sauvasekoittimen, mutta en ole käyttänyt sitä vielä kertaakaan. Siksi pidänkin sitä kaapissa. Leivänpaahdinta käytetään täällä paljon, joten se on järkevää pitää ns hollilla.

Meillä on jatkuvasti hollilla mikron lisäksi kahvinkeitin, vedenkeitin ja tietenkin - se leivänpaahdin. Esimerkiksi parasta ennen päivämäärää lähestyvä ruisleipä saa mukavasti makua, kunhan sen paahtaa. Ja tässä tulee mukava suunnittelun kukkanen: vaikka paahtimemme on siitä kivaa mallia, että "leipätelakkaa" saa nostettua ylöspäin, niin siinä on sen verran rakoa, että ohuet ruisviipaleet saattavat tipahtaa leipätelakan ja paahtimen sisäseinän väliin. Ja niitä saa sitten kaivella syömäpuikoilla. Vähän tuota rakoa kaventamalla toimivuus olisi aivan yhtä hyvä ja tätä ongelmaa ei olisi. Mutta kun mitoitus on tehty ainoastaan paahtoleipä mielessä.

 

[Tonnin Seteli]

Ja tässä tulee mukava suunnittelun kukkanen: vaikka paahtimemme on siitä kivaa mallia, että "leipätelakkaa" saa nostettua ylöspäin, niin siinä on sen verran rakoa, että ohuet ruisviipaleet saattavat tipahtaa leipätelakan ja paahtimen sisäseinän väliin. Ja niitä saa sitten kaivella syömäpuikoilla. Vähän tuota rakoa kaventamalla toimivuus olisi aivan yhtä hyvä ja tätä ongelmaa ei olisi. Mutta kun mitoitus on tehty ainoastaan paahtoleipä mielessä.

Vallitseva leivänpaahdinten toimintatapa on muutenkin kyseenalaista paskaa. Moni valitsisi tämän, jos tietäisi että sellaisia on ja niitä oikeasti saisi kaupasta. Ei paahtimen varsinaisesti tarvitse kolahtaa niin, että pärähtää paskat housuun ja kahvia läikkyy varpaille, eikä sen tarvitse heittää muruja ympäriinsä.

 

[Esterhaus]

Vallitseva leivänpaahdinten toimintatapa on muutenkin kyseenalaista paskaa. Moni valitsisi tämän, jos tietäisi että sellaisia on ja niitä oikeasti saisi kaupasta. Ei paahtimen varsinaisesti tarvitse kolahtaa niin, että pärähtää paskat housuun ja kahvia läikkyy varpaille, eikä sen tarvitse heittää muruja ympäriinsä.

No, eipä Boschin tekemä muutaman kympin halpis leivänpaahdinkaan kovin kummoista kolahdusta pidä, eikä lennätä murusiakaan ympäriinsä.

Ammattilaisvalikoimista voi tietysti nytkin ostaa hotelliaamiaisilta tutun liukuhihnamallin, jossa leipä vetää hihnaa pitkin rundin koneen syövereissä ja paahtuu matkan aikana. Ei kolise.

Toaster Conveyor - 150 Slices/h - Adjustable Speed - incl Crumb Tray

This toaster with a conveyer is a professional appliance with an American design. You can toast up to 150 slices of bread per hour with it. In addition, this toaster is also suitable for buns. It is ideal for use in hotels, canteens and restaurants.

www.maximakitchenequipment.com

 

[Tonnin Seteli]

No, eipä Boschin tekemä muutaman kympin halpis leivänpaahdinkaan kovin kummoista kolahdusta pidä, eikä lennätä murusiakaan ympäriinsä.

Ammattilaisvalikoimista voi tietysti nytkin ostaa hotelliaamiaisilta tutun liukuhihnamallin, jossa leipä vetää hihnaa pitkin rundin koneen syövereissä ja paahtuu matkan aikana. Ei kolise.

Toaster Conveyor - 150 Slices/h - Adjustable Speed - incl Crumb Tray

This toaster with a conveyer is a professional appliance with an American design. You can toast up to 150 slices of bread per hour with it. In addition, this toaster is also suitable for buns. It is ideal for use in hotels, canteens and restaurants.

www.maximakitchenequipment.com

Toki tiskaamisenkin voi hoitaa suurtalousvehkeillä, mutta jotenkin tuntuu nyt siltä, ettet oivaltanut tuon paremman leivänpaahtimen kauneutta.

 

[PCB]

Vallitseva leivänpaahdinten toimintatapa on muutenkin kyseenalaista paskaa. Moni valitsisi tämän, jos tietäisi että sellaisia on ja niitä oikeasti saisi kaupasta. Ei paahtimen varsinaisesti tarvitse kolahtaa niin, että pärähtää paskat housuun ja kahvia läikkyy varpaille, eikä sen tarvitse heittää muruja ympäriinsä.

Katselin tuo videon, ja voisin maksaa 200 euroa tuollaisesta paahtimesta. Ennen oli kaikki huonommin, paitsi näköjään 60-luvun paahdin heittämällä parempi kuin nykyiset.

 

[ihcorex]

Vallitseva leivänpaahdinten toimintatapa on muutenkin kyseenalaista paskaa. Moni valitsisi tämän, jos tietäisi että sellaisia on ja niitä oikeasti saisi kaupasta. Ei paahtimen varsinaisesti tarvitse kolahtaa niin, että pärähtää paskat housuun ja kahvia läikkyy varpaille, eikä sen tarvitse heittää muruja ympäriinsä.

Tuo on superihana paahdin, näin tuosta juttua jossain jokin aikana sitten ja ihastuin Ostaisin/5. Toivottavasti tuon ympärille muodostuu vähän hypeä ja joku valmistaja alkaa valmistamaan noita!

 

[kjns]

Hieno toosa todellakin, mutta maksanut aikanaan varmaan duunarin kuukausipalkan verran...

Eihän siinä, kyllä hieno on hieno, mutta itse olen aika tykästynyt omaan Rustasta ostettuun kolmen kympin paahtimeen jonka taisi saada vielä alennuksesta kahdella kympillä. Kerrankin tarpeeksi isot slotit myös karjalanpiirakoille ja tehoa löytyy mukavasti. Ei toki yhtä fänsejä toimintoja kuin tuossa 60-luvun hifipaahtimessa, leivät nousee jousella ja säätö ajastimella hissin ja termostaatin sijasta, mutta riittää omaan tarpeeseen.

 

[Josef]

Katselin tuo videon, ja voisin maksaa 200 euroa tuollaisesta paahtimesta. Ennen oli kaikki huonommin, paitsi näköjään 60-luvun paahdin heittämällä parempi kuin nykyiset.

Mhh, officen Kitchen Aid-paahdin toimii noin, mikä lie malli..

Pro Line® Series 2-Slice Automatic Toaster Candy Apple Red KMT2203CA | KitchenAid

KitchenAid Pro Line® Series 2-Slice Automatic Toaster - Candy Apple Red (KMT2203CA). Shop now.

www.kitchenaid.com

 

[Hyrava]

Mhh, officen Kitchen Aid-paahdin toimii noin, mikä lie malli..

Pro Line® Series 2-Slice Automatic Toaster Candy Apple Red KMT2203CA | KitchenAid

KitchenAid Pro Line® Series 2-Slice Automatic Toaster - Candy Apple Red (KMT2203CA). Shop now.

www.kitchenaid.com

Joku tubettaja oli noita Sunbeamia ja KitchenAidia vertaillut ja tuon kitchenaidin "kypsyystunnistus" toimii eri tavalla. Tuo Sunbeam paahtoi aina yhtä paahdetuksi, laittoi jäisen tai lämpimän leivän sisään, KitchenAid paahtoi eri paahtoasteihin eri lämpöisellä leivällä. Vanha tekniikka siis on edelleen parempi. Omakohtaista kokemusta noista tosin ei ole.

 

[jipx]

Mulla on tullu pari juttua vastaan tässä lähiaikoina liittyen laitteiden korjauksiin:

• Meillä kotona vahingoittui Dyson-käsienkuivaimen kuori avopuolison hajutikuista ja yritin tilata uutta kuorta, mutta homma kaatui siihen, että kuori ja moottori on paketoitu yhdeksi varaosakokonaisuudeksi ja sen hinta oli liian korkea.

• Yksi läppärin kumitassuista oli kadonnut huollossa. Sen korjaamiseksi koko pohjalevy piti vaihtaa ja sen jälkeen ajaa valmistajan diagnostiikka-ohjelma. Mulla oli tossa läppärissä kirjautuminen MS-tilillä, niin en viitsinyt antaa salasanaa, niin ne joutuivat vielä asentamaan Windowsin uusiksi, että sai ajettua ton diagnostiikan.

 

[Antw]

• Meillä kotona vahingoittui Dyson-käsienkuivaimen kuori avopuolison hajutikuista ja yritin tilata uutta kuorta, mutta homma kaatui siihen, että kuori ja moottori on paketoitu yhdeksi varaosakokonaisuudeksi ja sen hinta oli liian korkea.

Ymmärsinkö oikein , että olette hankkineet kotikäyttöön dyson airbladen tai vastaavan pöristimen mitä joissain julkisissa vessoissa näkee (ja ennen kaikkea kuulee) ?
Miten olisi ihan perinteiset käsipyyhkeet?

 

[Kautium]

En muista oliko tästä jo puhetta, mutta joissakin autoissa tuulilasin sadetunnistimen herkkyyttä voi säätää viiksessä olevasta rullasta. Ongelma on siinä, että rullan vieressä on kuvake, josta ei voi päätellä millä tavalla rullan säätäminen vaikuttaa ja sitä pitää sitten joka kerta testailla. Siinä on siis vain sellainen pitkä kolmio, jonka toinen pää on paksumpi ja toinen kapeampi. Joissakin on merkinnät hi ja lo, mutta sama idea. Sitten joka kerta kun tuota tarvitsee säätää, niin pitää miettiä että tarkoittaako se paksumpi pää (eli hi) että pyyhkäisyväli on suurempi, vai että vettä sataa enemmän ja pyyhin toimiikin tiheämmin.

Tällainen siis, mutta ilman noita selkiyttäviä pisarakuvakkeita, jotka tekisivät toiminnasta ihan loogisen:

 

[Tonnin Seteli]

En muista oliko tästä jo puhetta, mutta joissakin autoissa tuulilasin sadetunnistimen herkkyyttä voi säätää viiksessä olevasta rullasta. Ongelma on siinä, että rullan vieressä on kuvake, josta ei voi päätellä millä tavalla rullan säätäminen vaikuttaa ja sitä pitää sitten joka kerta testailla. Siinä on siis vain sellainen pitkä kolmio, jonka toinen pää on paksumpi ja toinen kapeampi. Joissakin on merkinnät hi ja lo, mutta sama idea. Sitten joka kerta kun tuota tarvitsee säätää, niin pitää miettiä että tarkoittaako se paksumpi pää (eli hi) että pyyhkäisyväli on suurempi, vai että vettä sataa enemmän ja pyyhin toimiikin tiheämmin.

Tällainen siis, mutta ilman noita selkiyttäviä pisarakuvakkeita, jotka tekisivät toiminnasta ihan loogisen:

Logiikka taitaa olla se, että yleensä perusvarustelutasolla kyseessä on tihkukytkimen pyyhintätiheys, jolloin kolmiomainen viiva on jo itsessään kuvaava. Paksumpi viiva on tiheämpi pyyhintä, kovempi sade eli "isompi teho". Tunnistimen kanssa logiikka on tietenkin samansuuntainen eli jonkinlaisessa kuvitellussa kevyessä normisateessa toiminta aikavälin säädöllä ja herkkyyden säädöllä voisi olla liki sama. Toisin sanoen herkempi tunnistus on yhtä kuin tiheämpi toiminta eli "isommalle".

Epäintuitiivista tästä kieltämättä voi tulla, kun hypätään 1981 Sunnysta tai Volvo 244:stä 2020-luvun autoihin, joissa oletuksena on sadetunnistin(ja karvalakkimallin säätötihkuakin moni sellaiseksi luulee).

 

[Kautium]

Logiikka taitaa olla se, että yleensä perusvarustelutasolla kyseessä on tihkukytkimen pyyhintätiheys, jolloin kolmiomainen viiva on jo itsessään kuvaava. Paksumpi viiva on tiheämpi pyyhintä, kovempi sade eli "isompi teho". Tunnistimen kanssa logiikka on tietenkin samansuuntainen eli jonkinlaisessa kuvitellussa kevyessä normisateessa toiminta aikavälin säädöllä ja herkkyyden säädöllä voisi olla liki sama.

Epäintuitiivista tästä kieltämättä voi tulla, kun hypätään 1981 Sunnysta tai Volvo 244:stä 2020-luvun autoihin, joissa oletuksena on sadetunnistin(ja karvalakkimallin säätötihkuakin moni sellaiseksi luulee).

Pelkästään sadetunnistimellisilla autoilla olen ajanut varmaan viimeiset 15-20 vuotta ja tosiaan kahdessa autossa on ollut pelkästään tuo kolmio. Pelkkä kolmio taas voisi ihan hyvin tarkoittaa joko sateen määrää, tai pyyhkimen intervallia. Sen verran harvoin sitä tarvitsee säätää, että joka kerta pitää raapia päätä että kumminkohan päin se nyt mahtoikaan taas vaikuttaa. Nuo pisarankuvat tai vastaava selkeämpi kuva helpottaisi, mutta jostain syystä näin ei aina ole.

Suunnittelukukkanen tässä on siis juuri tuo epäselvä kuvake, joka tosin ei ole mikään uusi asia autoissa, kun niissä on milloin mitäkin erikoisia ikoneita.

 

[PCB]

Mulla on tuollainen Volvossani, siis myös nuo pisaran kuvat. Mutta silti olen tämän kanssa arponut pari vuotta, ja en ole vieläkään selvillä että toimiiko tuo hyvin vai ei. Omasta mielestäni tajuan miten tuo toimii, mutta tuo ei ole helpoin rasti tehdä logiikaltaan selkeäksi.

Minusta kuitenkaan sateen määrää ei pidä sekoittaa tähän, kuten oli pohdittu. Eiköhän tässä nimenomaan säädetä herkkyyttä? Itse oletan, että kun väännän rullaa ylöspäin, eli kolmion paksumpaan/enemmän pisaroita suuntaan, pyyhintä muuttuu tiheämmäksi, sekä tihkusateessa että kovemmassa sateessa.

Olen siis itse asiassa sitä mieltä, että pisarankuvat (yksi pisara ja kolme pisaraa) ehkä vain hankaloittavat tuota hahmottamista.

 

[Lucas]

Osastolla 53–54 varaudutaan joulun alla kasvavaan potilasmäärään: kuvat kertovat, kuinka nauru kannattelee väsyneitä koronahoitajia

Koronapotilaita hoidetaan hyvin hitsautuneella työporukalla. Yle pääsi seuraamaan Päijät-Hämeen keskussairaalan keuhkosairauksien vuodeosaston työpäivää.

yle.fi

Tämmöiset interaktiiviset "www-sivut" ovat internetin syöpä.

Miksei ihmeessä tuota voi toteuttaa yhdellä staattisella www-sivulla, jossa on kuvat ja kuvatekstit kerralla näkyvissä?

 

[Kautium]

Mulla on tuollainen Volvossani, siis myös nuo pisaran kuvat. Mutta silti olen tämän kanssa arponut pari vuotta, ja en ole vieläkään selvillä että toimiiko tuo hyvin vai ei. Omasta mielestäni tajuan miten tuo toimii, mutta tuo ei ole helpoin rasti tehdä logiikaltaan selkeäksi.

Uudehko XC60 täällä ja siinä on pelkkä kolmio. Olen nähnyt samassa vuosimallissa myös sellaisia viiksiä, joissa on ne pisarat, eli noita on painettu kahdella kuviolla. Itse ominaisuus toimii kyllä ainakin tässä ihan hyvin, kun vaan ensin muutaman kerran testaa että mitä se taas tekikään.

Manuaali sanoo, että "Sadetunnistin tunnistaa veden määrän tuulilasilla ja aktivoi pyyhkimet automaattisesti. Sadetunnistimen herkkyyttä muutetaan säätöpyörällä. Kääntäkää säätöpyörää ylöspäin herkkyyden lisäämiseksi ja alaspäin sen pienentämiseksi."

Tuon mukaan siis paksumpi pää ikonista tarkoittaa tiheämpää pyyhintää ja se on ihan loogista, mutta silti joka kerta kun tarve tulee kohdalle, niin siinä alkaa automaattisesti silti miettimään, että kumpaa vaihtoehtoa se tarkoittaa. Ne pisarat helpottaisivat ainakin omalla kohdalla.

Osastolla 53–54 varaudutaan joulun alla kasvavaan potilasmäärään: kuvat kertovat, kuinka nauru kannattelee väsyneitä koronahoitajia

Koronapotilaita hoidetaan hyvin hitsautuneella työporukalla. Yle pääsi seuraamaan Päijät-Hämeen keskussairaalan keuhkosairauksien vuodeosaston työpäivää.

yle.fi

Tämmöiset interaktiiviset "www-sivut" ovat internetin syöpä.

Miksei ihmeessä tuota voi toteuttaa yhdellä staattisella www-sivulla, jossa on kuvat ja kuvatekstit kerralla näkyvissä?

Ylellä ja Hesarilla on aika paljon näitä ja sitten niitä alaspäin rullattavia "kuvakollaaseja". Ihan hirveää paskaa ja laitan sivun kiinni aina kun näitä tulee kohdalle. Tulee mieleen Internetin alkuaikojen tarpeettomat "kynnysmattosivut", joista onneksi on jo päästy eroon. Tosin niidenkin tilalla on lähes joka sivulla "hyväksytkö evästeet" -pasketta.

 

[miloytyn]

Osastolla 53–54 varaudutaan joulun alla kasvavaan potilasmäärään: kuvat kertovat, kuinka nauru kannattelee väsyneitä koronahoitajia

Koronapotilaita hoidetaan hyvin hitsautuneella työporukalla. Yle pääsi seuraamaan Päijät-Hämeen keskussairaalan keuhkosairauksien vuodeosaston työpäivää.

yle.fi

Tämmöiset interaktiiviset "www-sivut" ovat internetin syöpä.

Miksei ihmeessä tuota voi toteuttaa yhdellä staattisella www-sivulla, jossa on kuvat ja kuvatekstit kerralla näkyvissä?

Luulen että Ylen tapauksessa tuo voi liittyä siihen, että Yle hävisi jonkin oikeusjutun ja se rajoittaa minkä verran se voi tuottaa kilpailevia tekstimuotoisia uutisia, koska saa julkista rahaa. Joten Ylen täytyy lisätä uutisiinsa kaikennäköistä multimediaa.

 

[Maranki]

Luulen että Ylen tapauksessa tuo voi liittyä siihen, että Yle hävisi jonkin oikeusjutun ja se rajoittaa minkä verran se voi tuottaa kilpailevia tekstimuotoisia uutisia, koska saa julkista rahaa. Joten Ylen täytyy lisätä uutisiinsa kaikennäköistä multimediaa.

Niin olen minäkin päätellyt. Ja tilanteessa on surkuhupaisaa se, että on usein nuo Ylen jutut ovat mielenkiintoisia JA aiheista, jotka eivät näytä kaupallista mediaa kiinnostavan. Kostona tästä tilanteesta päätin, että en tilaa ensimmäistäkään sanomalehteä. Sanoma ja kumppanit syökööt paskansa, näin kauniisti ilmaistuna.

 

[Lucas]

Luulen että Ylen tapauksessa tuo voi liittyä siihen, että Yle hävisi jonkin oikeusjutun ja se rajoittaa minkä verran se voi tuottaa kilpailevia tekstimuotoisia uutisia, koska saa julkista rahaa. Joten Ylen täytyy lisätä uutisiinsa kaikennäköistä multimediaa.

Eikö tuohon riittäisi kun sivulla olisi joku yksi gif-animaatiokuva ja vaikka joku nappula jota painamalla saa käyntiin sivun lukemisen puhesyntetisaattorilla näkövammaisille ja lukutaidottomille?

 

[Perkeles]

Tohon sadetunnistimeen vielä, niin transitissa ja volvoissa säätö toimii minusta eripäin. Hieman sekoittaa, kun molemmilla tulee ajettua. Toki transhitilla ikävä kyllä enemmän.

 

[Tonnin Seteli]

Eikö tuohon riittäisi kun sivulla olisi joku yksi gif-animaatiokuva ja vaikka joku nappula jota painamalla saa käyntiin sivun lukemisen puhesyntetisaattorilla näkövammaisille ja lukutaidottomille?

Esitän arvaukseni sillä oletuksella ja siinä kontekstissa, että tätä multimediapasketta tehdään osittain tai kokonaan ulkoisen sääntelyn kiertämiseksi. En ota kantaa, onko näin.

Kuvailemasi kikkailu tuskin riittäisi tai kelpaisi porsaanreiäksi. Vastaavia vain melko vähäisesti paperilehdestä poikkeavia ominaisuuksia on myös kilpailevien uutismedioiden käytössä ja täten voisin käsittää ne normaaliksi osaksi juuri sitä toimintaa, johon Yle ilmeisesti panosti liikaa.

 

[Sally_Spectra]

En muista oliko tästä jo puhetta, mutta joissakin autoissa tuulilasin sadetunnistimen herkkyyttä voi säätää viiksessä olevasta rullasta. Ongelma on siinä, että rullan vieressä on kuvake, josta ei voi päätellä millä tavalla rullan säätäminen vaikuttaa ja sitä pitää sitten joka kerta testailla. Siinä on siis vain sellainen pitkä kolmio, jonka toinen pää on paksumpi ja toinen kapeampi. Joissakin on merkinnät hi ja lo, mutta sama idea. Sitten joka kerta kun tuota tarvitsee säätää, niin pitää miettiä että tarkoittaako se paksumpi pää (eli hi) että pyyhkäisyväli on suurempi, vai että vettä sataa enemmän ja pyyhin toimiikin tiheämmin.

Tällainen siis, mutta ilman noita selkiyttäviä pisarakuvakkeita, jotka tekisivät toiminnasta ihan loogisen:

Tuntematta laitettaa sen enempää, voisi loogisesti ajatella, että ylhäältä alkaa heilumaan enemmän. Jos siis logiikkaa kunnossa.

 

[teppemies]

En muista oliko tästä jo puhetta, mutta joissakin autoissa tuulilasin sadetunnistimen herkkyyttä voi säätää viiksessä olevasta rullasta. Ongelma on siinä, että rullan vieressä on kuvake, josta ei voi päätellä millä tavalla rullan säätäminen vaikuttaa ja sitä pitää sitten joka kerta testailla. Siinä on siis vain sellainen pitkä kolmio, jonka toinen pää on paksumpi ja toinen kapeampi. Joissakin on merkinnät hi ja lo, mutta sama idea. Sitten joka kerta kun tuota tarvitsee säätää, niin pitää miettiä että tarkoittaako se paksumpi pää (eli hi) että pyyhkäisyväli on suurempi, vai että vettä sataa enemmän ja pyyhin toimiikin tiheämmin.

Tällainen siis, mutta ilman noita selkiyttäviä pisarakuvakkeita, jotka tekisivät toiminnasta ihan loogisen:

Sadetunnistimen / tihkutoiminnon säätämisestä minulla on aika rajallinen kokemus, mutta omalle kohdalleni on osunut aina sama logiikka:
Tunnistimen herkkyyttä naksu pienemmälle ja mitään ei tapahdu, kun taas herkkyyttä suuremmalle klikattaessa tulee välittömästi kertapyyhkäisy.
Näin säädön suunta selviää nopealla edestakaisin klikkauksella / pyöräytyksellä. Pätee myös tihkutoiminnon tiheyden säätöön.
Nyt kun ajattelen, en ole tainnut koskaan katsoa noita kuvakkeita yhdestäkään ajamastani autosta.

Eipähän tämä sitä poista, että kuvakkeiden kummallinen kirjo on huonoa suunnittelua. Yhteneväinen merkintätapa valmistajien kesken tuskin olisi mahdottomuus. Onneksi sentään tärkeimmät mittariston valot ovat enemmän tai vähemmän universaaleja, ettei tarvitse vuora-auton manuaalia kaivaa ymmärtääkseen öljynpaineen varoitusvalon merkityksen.

 

[Kautium]

Sadetunnistimen / tihkutoiminnon säätämisestä minulla on aika rajallinen kokemus, mutta omalle kohdalleni on osunut aina sama logiikka:
Tunnistimen herkkyyttä naksu pienemmälle ja mitään ei tapahdu, kun taas herkkyyttä suuremmalle klikattaessa tulee välittömästi kertapyyhkäisy.
Näin säädön suunta selviää nopealla edestakaisin klikkauksella / pyöräytyksellä. Pätee myös tihkutoiminnon tiheyden säätöön.

Ööh, miten se tuolla tavalla selviää? Tuohan riippuu ihan vaan siitä miten se toiminto on missäkin autossa ohjelmoitu, eikä se kerro siitä miten säädin toimii. Myös omassa autossa kertapyyhkäisy tapahtuu kun laittaa automatiikan päälle ja samaten kun liikauttaa rullaa ylöspäin, mutta ei se silti kerro mitään siitä, että säädetäänkö rullaa ylöspäin liikauttamalla pyyhkimen intervallia suuremmaksi, vai onko kyse suuremmasta sateesta ja siten intervallia vastaavasti pienennetään. Tämä oli se pointti.

 

[teppemies]

Ööh, miten se tuolla tavalla selviää? Tuohan riippuu ihan vaan siitä miten se toiminto on missäkin autossa ohjelmoitu, eikä se kerro siitä miten säädin toimii. Myös omassa autossa kertapyyhkäisy tapahtuu kun laittaa automatiikan päälle ja samaten kun liikauttaa rullaa ylöspäin, mutta ei se silti kerro mitään siitä, että säädetäänkö rullaa ylöspäin liikauttamalla pyyhkimen intervallia suuremmaksi, vai onko kyse suuremmasta sateesta ja siten intervallia vastaavasti pienennetään. Tämä oli se pointti.

No eikös se selviä juuri sillä rullan naksulla? Mikäli pyyhkijät tekevät rullan naksautuksella välittömästi pyyhkäisyn, mentiin herkemmälle. Jos naksautus ei saa aikaan välitöntä pyyhkäisyä, mentiin herkyydessä pienempään suuntaan. Tämä pätee, vaikka tunnistin ei näkisi pisaraakaan.

Huomaa, että edelleen puhun vain omista kokemuksista. En väitä, että kaikissa autoissa homma toimii näin, mutta niissä mitä itselle on tullut vastaan, tämä sääntö pätee.

edit:
Tämä on pätenyt myös tihkutoimintoon, jos sadetunnistinta ei ole tai jos se on poissa käytöstä.

 

[Kautium]

No eikös se selviä juuri sillä rullan naksulla? Mikäli pyyhkijät tekevät rullan naksautuksella välittömästi pyyhkäisyn, mentiin herkemmälle. Jos naksautus ei saa aikaan välitöntä pyyhkäisyä, mentiin herkyydessä pienempään suuntaan. Tämä pätee, vaikka tunnistin ei näkisi pisaraakaan.

Huomaa, että edelleen puhun vain omista kokemuksista. En väitä, että kaikissa autoissa homma toimii näin, mutta niissä mitä itselle on tullut vastaan, tämä sääntö pätee.

edit:
Tämä on pätenyt myös tihkutoimintoon, jos sadetunnistinta ei ole tai jos se on poissa käytöstä.

Minä en nyt saa kiinni siitä logiikasta, jolla rullan liikauttaminen kertoisi mitään muuta kuin että auton logiikassa on määritelty, että jos rullaa liikautetaan suuntaan x (tai y tai sekä x että y), niin pyyhin aktivoituu yhden kerran.

Sitä paitsi alkuperäinen ongelma oli juuri siinä, ettei tiedä kumpaan suuntaan sitä rullaa pitää liikuttaa saadakseen halutun lopputuloksen aikaiseksi, ilman että pitää alkaa testailemaan sitä silloin kun sitä vetta jo sataa ja pyyhin viuhtoo muutenkin. Mutta se siitä, minun mielestäni tuo on tällaisenaan huonosti suunniteltu/toteutettu ja ongelma olisi korjattavissa selkeämmillä ikoneilla. Joku muu saa vapaasti olla eri mieltä.

 

[Sally_Spectra]

Ööh, miten se tuolla tavalla selviää? Tuohan riippuu ihan vaan siitä miten se toiminto on missäkin autossa ohjelmoitu, eikä se kerro siitä miten säädin toimii. Myös omassa autossa kertapyyhkäisy tapahtuu kun laittaa automatiikan päälle ja samaten kun liikauttaa rullaa ylöspäin, mutta ei se silti kerro mitään siitä, että säädetäänkö rullaa ylöspäin liikauttamalla pyyhkimen intervallia suuremmaksi, vai onko kyse suuremmasta sateesta ja siten intervallia vastaavasti pienennetään. Tämä oli se pointti.

Eli oli juurikin niin kuin loogisesti päättelin. Lähes kaikissa säätimissä ylös tarkoittaa enemmän/voimakkaammin yms ja alas vähemmän jne. Ei ole rakettitiedettä.

 

[teppemies]

Minä en nyt saa kiinni siitä logiikasta, jolla rullan liikauttaminen kertoisi mitään muuta kuin että auton logiikassa on määritelty, että jos rullaa liikautetaan suuntaan x (tai y tai sekä x että y), niin pyyhin aktivoituu yhden kerran.

Itse saan logiikasta kiinni seuraavasti:
Autojen (ei auton) logiikassa on määritelty, että kun rullaa liikautetaan herkemmän/tiheämmän pyyhinnän suuntaan (ei suuntaan x), pyyhkijät tekevät välittömästi kertapyyhkäisyn. Kun rullaa liikautetaan epäherkemmän/harvemman pyyhinnän suuntaan (ei suuntaan x), pyyhkijät eivät välittömästi tee kertapyyhkäisyä.
Ei paljoa eroa siitä, jos kokeilee, kytkeytyvätkö kaukovalot päälle valoviiksestä vetämällä vai työntämällä.

Sitä paitsi alkuperäinen ongelma oli juuri siinä, ettei tiedä kumpaan suuntaan sitä rullaa pitää liikuttaa saadakseen halutun lopputuloksen aikaiseksi, ilman että pitää alkaa testailemaan sitä silloin kun sitä vetta jo sataa ja pyyhin viuhtoo muutenkin. Mutta se siitä, minun mielestäni tuo on tällaisenaan huonosti suunniteltu/toteutettu ja ongelma olisi korjattavissa selkeämmillä ikoneilla. Joku muu saa vapaasti olla eri mieltä.

Kuten kerroin, olet tämän suhteen oikeassa että kuvat ovat epäselviä, kun eri valmistajilla (jopa eri malleissa voi olla eroja) on oma merkintätapansa.
En kuitenkaan osaa nähdä varsinaista ongelmaa, koska omasta mielestäni kokeilu on joka tapauksessa luontevampaa logiikan ollessa: "pyysit juuri enemmän pyyhintää, tarjoan sitä heti". Kuvissa on enemmän varaa tulkinnalle.

 

[teppemies]

Eli oli juurikin niin kuin loogisesti päättelin. Lähes kaikissa säätimissä ylös tarkoittaa enemmän/voimakkaammin yms ja alas vähemmän jne. Ei ole rakettitiedettä.

Et ole tainnut japskeilla ajella sateessa.

 

[alakääntö]

Vaan miten olisit asentanut?

Vaimon kanssa ainakin kuljimme vastavirtaan taannoisen villityksen kanssa, jossa tiskikone ja uuni oli kaikkien muka ihan pakko saada ylemmäs, ettei vaan ihminen joudu käyttää niveliään. Halusimme paljon pöytätilaa keittiöön - ja nyt sitä on, kun tiskikone on työtason alla ja uuni liesitason alla. Emmekä ole kokeneet vähääkään hankalaksi. Miten se kumartelu voi olla muka niin vaikeeta?

Onhan niitä montaa syytä miksi joku uunin korkeus on hyvä erilaisille ihmisille. Ylipainoinen, liikuntarajoitteinen tai vanhuuden varalle ostava voi haluta tavarat helpommin saataville ilman kumartelua. Sitten tietty lapset, lemmikit. Itsekään en tykkää säilyttää lattian tasolla mitään koska aina on pelko että kun kurotellaan niin selkä sanoo naks ja sitten ei tunnu hyvältä. Toki normaalikuntoinen 20-50 vuotias säilyttää vaikka jääkaappia lattialla mutta itse en sellaiseen kyykkimiseen lähtisi varsinkaan jos sen toteutus olisi omilla rahoillani.

 

[Sally_Spectra]

Onhan niitä montaa syytä miksi joku uunin korkeus on hyvä erilaisille ihmisille. Ylipainoinen, liikuntarajoitteinen tai vanhuuden varalle ostava voi haluta tavarat helpommin saataville ilman kumartelua. Sitten tietty lapset, lemmikit. Itsekään en tykkää säilyttää lattian tasolla mitään koska aina on pelko että kun kurotellaan niin selkä sanoo naks ja sitten ei tunnu hyvältä. Toki normaalikuntoinen 20-50 vuotias säilyttää vaikka jääkaappia lattialla mutta itse en sellaiseen kyykkimiseen lähtisi varsinkaan jos sen toteutus olisi omilla rahoillani.

Varmaan 99.99% jääkaapeista seisoo lattialla. En ole ikinä kokenut ongelmaksi.

 

[Kautium]

Eli oli juurikin niin kuin loogisesti päättelin. Lähes kaikissa säätimissä ylös tarkoittaa enemmän/voimakkaammin yms ja alas vähemmän jne. Ei ole rakettitiedettä.

Tämä ei nyt auta mitään. Loogista päättelyä on sekin, että siinä on kaksi mahdollisuutta mitä se säädin tekee. Tuo on niistä toinen ja ongelma on, ettei sitä voi tietää, eikä kyse ollut mistään "kuka arvasi oikein" -kisasta.

Rautalankaa:
Pelkkä kolmiokuvake ei kerro käyttäjälle tarkoitetaanko sen paksummalla päällä sateen määrää, vai pyyhkimen intervallia. Nämä ovat täysin päinvastaisia asioita.

En kuitenkaan osaa nähdä varsinaista ongelmaa, koska omasta mielestäni kokeilu on joka tapauksessa luontevampaa logiikan ollessa: "pyysit juuri enemmän pyyhintää, tarjoan sitä heti". Kuvissa on enemmän varaa tulkinnalle.

Jos sataa vettä ja järjestelmä on käytössä, ei sillä rullalla voi oikein testata tuotakaan, kun pyyhkimet viuhtovat joka tapauksessa ja on hankala erottaa että oliko kyse käyttäjän toiminnasta vai automatiikasta. Lopputulos on se, että jos haluaa säätää pyyhinten herkkyyttä meneillään olevaan sateeseen suhteutettuna, pitää ensin kääntää rulla toiseen ääripäähän ja odotella hetki ja sitten toiseen ääripäähän ja yrittää vertailla että kummassa asennossa se teki mitäkin. Tai sitten pitää kaivaa manuaali esiin joka kerta.

Henkilökohtaisesti tässä ei ole suurta ongelmaa, kun pidän asetusta keskiasennossa ja 95% ajasta siihen ei tarvitse koskea.

 

[Esterhaus]

Täytyy sanoa, että enpä olisi uskonut sadetunnistimen herkkyyden säädöstä seuraavan näin paljon keskustelua ja nimenomaan suunnittelun kukkasissa. Siinä on vain ja ainoastaan tasan kaksi vaihtoehtoa, kummin päin säätörullan kääntäminen vaikuttaa. Toimintalogiikka on merkitty symboleilla, joista tässäkin ketjussa mainittujen version taustalta pystyn ainakin itse tunnistamaan selvän ja ymmärrettävän logiikan. Jos ei muuten asia oikein selviä, niin ajattelee sen "kolmion" vaikka niin kuin vahvistimen volume-nappulan vastaavanlaisen symbolin: paksummassa päässä tapahtuu enemmän.

Jos toimintalogiikkaa ei kuitenkaan hahmota symboleista, voi sen selvittää kokeilemalla. Esim. Volvossa voi sen tutkia milloin tahansa niin, että laittaa pyyhkijät tihkutoiminnolla päälle ja säätää rullalla taajuutta. Sama rulla ja sama toimintalogiikka on tällöin kuin sadetunnistimenkin säädöissä. Toimintalogiikan voi myös opetella ohjekirjasta. Mutta jos sitä ei kerran opittuakaan kuitenkaan pysty muistamaan, ollaan todennäköisesti kyllä jo melko harvinaisten ja yksilöllisten kysymysten äärellä. Silloin ei taida muuta vaihtoehtoa olla kuin pärjätä asian kanssa, tai keksiä omia tukikeinoja kuten hyvän muistisäännön, tai vaikka tekee Dymolla plussan ja miinuksen pyyhkijän viikseen sopivaan kohtaan liimattavaksi.

Tulin varmaan ensimmäistä kertaa katsoneeksi ajatuksella miltä autossa pyyhkijän viiksi näytätä, ja näköjään Volvolla on SPA-malliston suunnittelussa herätty sadetunnistingateen ja laitettu pisarat ns. kolmion lisäksi.