Suunnittelun kukkaset

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Sampsa
  • Aloitettu Aloitettu
Ja samaan poistaukseen... Vaikka sekin on lähinnä idioottimaisuutta niin olikohan jossakin kohdassa mainittu autojen nopeusmittarit? Kotiin ajellessa tuli taas mieleen, miksi ihmeessä omassakin autossa on 260km/h maksimi. Auto ei edes kulje sitä ja järkevämmällä skaalalla luettavuuskin olisi parempi.

No aika suuri osa autoista kyllä kelaa sen 250 mittariin. Loput jotka ei, niin saattaa silti käyttää samoja mittaripohjia.
Saksalaisillahan oli herrasmiessopimus että autot rajoitetaan siihen 250kmh, oletettavasti tämän takia monissa loppuu mittarissa asteikko tuohon. Otetaan mittarivirhe huomioon, niin joku perus 530d kyllä hinuttamalla kelaa mittarinopeutta sen 250. Suomi on sellainen autoilun takapajula että tänne tuleviin autoihin ei kyllä kannata suunnitella mitään maakohtaisia eroja.

Autoja joissa esim 0-100 asteikko on erilainen kuin 100-250, on kyllä olemassa.
 
No joo, me molemmat varmaan nyt ymmärretään mitä tarkoitin. Liikenteessä tulee jatkuvasti vastaan näitä. Ei nyt tietenkään mikään Fiat Stilo kulje varmaan edes kahta markkaa ja näissä sitten monesti asteikkokin loppuu aiemmin:

wi4vi8369mwj6fr0s24d2k8k23tcmquk.jpg


Edit: ja missä kohtaa sanoin että suurin osa? Sanoin että suuri osa. Ja vielä vähemmän puhuin perus autoista.
 
Kehtaan väittää että kukkua ellei sun käsitys suurimmasta osasta autoja ole ns. premium-merkit eli ne BMW jne.

Niin aiemmassa mainittu 530d saa sen 250 just ja just ja ei ole mikään perus auto. Nuo perus 2.0 tdi:t ei pääse sinne.
Pikaisella otannalla meidän parkkipaikalla on yksi ainut varmasti 250 kulkeva se on skoda octavia rs. On siellä myös bemaria, audia, mersua, mutta sillä hinnat alkaen moottorilla.
Eli väitteesi pitänee paikkaansa
 
ja missä kohtaa sanoin että suurin osa? Sanoin että suuri osa. Ja vielä vähemmän puhuin perus autoista.
"Suuri osa" on pääteltävissä typotetuksi/murteelliseksi "suurin osa". Parempi sanoa että "iso osa" niin ei tule tulkinnanvaraa.

Missä kohtaa tässä rajasit vain tietyn tyyppisiin autoihin? Kyllä tuossa aika selvällä suomella on jätetty täysin spesifioimatta ja puhutaan ihan kaikista autoista.
No aika suuri osa autoista kyllä kelaa sen 250 mittariin.
 
No aika suuri osa autoista kyllä kelaa sen 250 mittariin. Loput jotka ei, niin saattaa silti käyttää samoja mittaripohjia.
Saksalaisillahan oli herrasmiessopimus että autot rajoitetaan siihen 250kmh, oletettavasti tämän takia monissa loppuu mittarissa asteikko tuohon. Otetaan mittarivirhe huomioon, niin joku perus 530d kyllä hinuttamalla kelaa mittarinopeutta sen 250. Suomi on sellainen autoilun takapajula että tänne tuleviin autoihin ei kyllä kannata suunnitella mitään maakohtaisia eroja.
Kyllä aika suuri osa on vahvaa liioittelua ja lopulta asialla ei ole edes merkitystä. Mittarin ei ole pakko korreloida auton teoreettisen huipun kanssa millään tasolla. Myöskään saksalaisten sopimukset eivät ainakaan omasta mielestäni ole mitenkään kelvollinen peruste sille, mksi muuallakin tehdään aivan vastaavia mittaristoja.

Lisäksi on vaikea nähdä, miksi kyse olisi Suomea varten tekemisestä koska käytännössä 160 km/h näyttämä riittää kaikkialla maailmassa. Pari poikkeusta mutta marginaalisen osuuden mukaan ei useinkaan ole tarve mennä. Liitteeksi kartta, jossa nuo maksimit.

1682362963511.png

Digimittarien myötä ongelma osin poistuu mutta varsinkin siellä on suunnittelun kukkanen jos näytöllä on analogimittari, jonka skaalaa ei saa vapaasti asettaa.

Autoja joissa esim 0-100 asteikko on erilainen kuin 100-250, on kyllä olemassa.
Näinhän kirjoitinkin. Ja pidin suunnittelun kukkaisena ettei samaa ole useammissa tai mieluusti kaikissa autoissa varsinkin, jos se turha saavuttamaton huippulukema on pakko pitää mukana.
 
Lisäksi on vaikea nähdä, miksi kyse olisi Suomea varten tekemisestä koska käytännössä 160 km/h näyttämä riittää kaikkialla maailmassa. Pari poikkeusta mutta marginaalisen osuuden mukaan ei useinkaan ole tarve mennä. Liitteeksi kartta, jossa nuo maksimit.

1682362963511.png

Ei nyt millään pahalla, mutta jos olet ikinä ajanut jossain muualla kuin pohjoismaissa, niin aika nopeasti huomaat että ne nopeusrajoitukset ei todellakaan ole noudattamista varten. Ei tarvitse mennä kuin johonkin puolaan tai etelä-eurooppaan niin motarilla vedetään säännön mukaisesti 50 yli rajoituksen, eikä se ole vielä edes mikään räikeä poikkeus.
 
Ei nyt millään pahalla, mutta jos olet ikinä ajanut jossain muualla kuin pohjoismaissa, niin aika nopeasti huomaat että ne nopeusrajoitukset ei todellakaan ole noudattamista varten. Ei tarvitse mennä kuin johonkin puolaan tai etelä-eurooppaan niin motarilla vedetään säännön mukaisesti 50 yli rajoituksen, eikä se ole vielä edes mikään räikeä poikkeus.
Tuon mainitsemasi 50km/h ylityksen valossa käytönnössä missään ei tarvita kuitenkaan yli 200km/h lukemaa siihen mittariin. Ja vielä vähemmän autoissa, jotka eivät niihin nopeuksiin yllä.

Ja kyllä, olen ajellut mm. Puolassa. Kyllä, ajelin aika reilujakin nopeuksia. Ei, mittari ei siltikään loppunut kesken. Enkä näe mitään syytä tehdä jotain asiaa lain rikkominen huomioiden. Eli pidän varsin huonona perusteena tuota esittämääsi.

Unohdat silti sen varsinaisena suunnittelun kukkasena pitämäni eli tiheämmän asteikon vaikka sen 100km/h jälkeen. Sen pois jättämistä ei voi perustella minkään maan ylinopeuksilla tai muullakaan.
 
Asteikon tiheydessä olet kyllä ihan oikeassa. Siitä taas olen eri mieltä että ei ole syytä tehdä asioita lain rikkominen huomioiden. Mielestäni kun tiedossa on että teoria ja käytäntö ei kohtaa, on ihan hyväksyttävää, jopa toivottua, että huomioidaan se todellinen tapa toimia.
 
Pistorasia katonrajassa keskellä seinää, en keksi sille edes mitään hypoteettista käyttötarkoitusta.
Joulukuusen valot siihen ehkä voisi asentaa mutta nekin olisi kätevämpää laittaa kiinni lattian rajasta.

IMG_20230424_224123.jpg
 
Tuon mainitsemasi 50km/h ylityksen valossa käytönnössä missään ei tarvita kuitenkaan yli 200km/h lukemaa siihen mittariin. Ja vielä vähemmän autoissa, jotka eivät niihin nopeuksiin yllä.

Ja kyllä, olen ajellut mm. Puolassa. Kyllä, ajelin aika reilujakin nopeuksia. Ei, mittari ei siltikään loppunut kesken. Enkä näe mitään syytä tehdä jotain asiaa lain rikkominen huomioiden. Eli pidän varsin huonona perusteena tuota esittämääsi.

Unohdat silti sen varsinaisena suunnittelun kukkasena pitämäni eli tiheämmän asteikon vaikka sen 100km/h jälkeen. Sen pois jättämistä ei voi perustella minkään maan ylinopeuksilla tai muullakaan.
Tietysti se asteikon järkevä asettelu olisi kätevää joka tapauksessa, sikäli kun käytetään vielä perinteistä osoitintaulua. Omassa katiskassa asteikko ei taida ihan noin pitkälle mennä joten tasalukuinen asteikko on vielä sopivan harva. Lisäksi mittaristossa on kätevänä ominaisuutena selkeä digitaalinen nopeuslukema ihan siinä viisaritaulun vieressä.

Toisaalta tulee mieleen, että on kätevää kun poliisin ja palopäällikön ja ratapäivillä käyvän naapurin Maken autossa on jo valmiiksi asteikko auton kyvyn mukaan, jotta heidän ei tarvitse alkaa itseporautuvilla ruuveilla asentamaan rumaa Bilteman mittaria kojelaudan päälle ja teurastamaan johtosarjaa.

Muille ehkä laaja asteikko on tarpeeton, mutta ei suunnittelun kukkanen. Se on sitä motorsporttia, jolla markkinoidaan jopa Seatin tila-autoa. Koe ison auton urheilullinen tunnelma. :smoke:
 
Jos autoissa olisi mittarissa aina vain vaikka 0-200kmh, niin miten ihmeessä niitä autoja voisi enää vertailla keskenään, että kumpi on parempi?
 
Boschin pyykinpesukoneessa on hieno suunnittelunkukkanen. Siihen on nimittäin laitettu naurettavan lyhyt johto. Pesukone on siis ihan sille tarkoitetussa paikassa kuivausrummun kanssa ja pistorasia on pesutornia silmälläpitäen sijoitettu vähän ylemmäs seinälle. Aiemman koneen johto ylsi oikein reilusti tuonne pistorasiaan, mutta tuohon pitää laittaa jatkojohto.

Samaa suunnitelun kukkasta näkee monissa muissakin laitteissa. Eli laitetaan niin lyhyt johto, että käyttöönotto tarvitsee lähes aina jatkojohdon.
Mikäs malli? Itsellä oli vastaava ja lopulta löysin teknisistä tiedoista, että pitäisi olla 2,1m johto ja oli vain 1,5m. Olin tukeen yhteydessä ja kävivät vaihtamassa johdon.
 
Pistorasia katonrajassa keskellä seinää, en keksi sille edes mitään hypoteettista käyttötarkoitusta.
Joulukuusen valot siihen ehkä voisi asentaa mutta nekin olisi kätevämpää laittaa kiinni lattian rajasta.

IMG_20230424_224123.jpg
Joskus tuollaisia on käsittääkseni laitettu jotain valaisimia varten. Olen nähnyt yllättävän monessa 70- ja 80-luvun huoneistossa asuntonäytöissä olohuoneessa, ja tuolla tavalla siististi asennettuna joten tuskin mitään omia ranetuksia. Muistaakseni yleensä ei ole ollut schuko.

Minusta suunnittelun kukkanen on paremminkin se, ettei noita ole enemmän. Nykyäänhän on kaikenlaista projektoria, moottorikangasta sun muuta varustetta, joten ainakin olohuoneen voisi valmiiksi varustaa noin. Jos nyt ei ihan tuohon kohtaan kiitos. E: Tai ehkä sittenkin, en näe koko seinää ja tuohan saattaisi olla täydellinen paikka kankaan tai tykin takana.

Minullakin on yksi ylös asennettu näyttö, jota varten pitäisi varmaan laittaa parit eurorasiat seinän yläosaan tai peräti kattoon. Sehän on suorastaan rivoa jos alhaalta asti rupeaa liitäntäjohtoa vetämään eikä sovi siihen kohtaan edes sopivaa hyllyä peittämään koko systeemi.

E2: Voiko tuo olla alunperin kylmäkalusteen paikka?
 
Pistorasia katonrajassa keskellä seinää, en keksi sille edes mitään hypoteettista käyttötarkoitusta.
Joulukuusen valot siihen ehkä voisi asentaa mutta nekin olisi kätevämpää laittaa kiinni lattian rajasta.

IMG_20230424_224123.jpg
Projektoria vartenhan tuo todennäköisesti on, yhdellä tutulla on vastaava olohuoneessa.
 
Nykyäänhän on kaikenlaista projektoria, moottorikangasta sun muuta varustetta, joten ainakin olohuoneen voisi valmiiksi varustaa noin. Jos nyt ei ihan tuohon kohtaan kiitos. Minullakin on yksi ylös asennettu näyttö, jota varten pitäisi varmaan laittaa parit eurorasiat seinän yläosaan tai peräti kattoon. Sehän on suorastaan rivoa jos alhaalta asti rupeaa liitäntäjohtoa vetämään eikä sovi siihen kohtaan edes sopivaa hyllyä peittämään koko systeemi.

Kiitti, nyt mä tiedän sille pari järkevää tarkoitusta niin voin lopettaa ihmettelyn :)
Jos on maaliseinä, vielä parempi jos sävy on perus f157 niin siihen saa liimattavia muovikouruja mitkä on melko huomaamattomia.
Roikkuvat johdot on kyllä liian rivoja.
 
Kyllä aika suuri osa on vahvaa liioittelua ja lopulta asialla ei ole edes merkitystä. Mittarin ei ole pakko korreloida auton teoreettisen huipun kanssa millään tasolla. Myöskään saksalaisten sopimukset eivät ainakaan omasta mielestäni ole mitenkään kelvollinen peruste sille, mksi muuallakin tehdään aivan vastaavia mittaristoja.

Lisäksi on vaikea nähdä, miksi kyse olisi Suomea varten tekemisestä koska käytännössä 160 km/h näyttämä riittää kaikkialla maailmassa. Pari poikkeusta mutta marginaalisen osuuden mukaan ei useinkaan ole tarve mennä. Liitteeksi kartta, jossa nuo maksimit.

1682362963511.png

Digimittarien myötä ongelma osin poistuu mutta varsinkin siellä on suunnittelun kukkanen jos näytöllä on analogimittari, jonka skaalaa ei saa vapaasti asettaa.


Näinhän kirjoitinkin. Ja pidin suunnittelun kukkaisena ettei samaa ole useammissa tai mieluusti kaikissa autoissa varsinkin, jos se turha saavuttamaton huippulukema on pakko pitää mukana.

A) Samoja mittareita käytetään monissa eri autoissa. Yleensä ne on jonkin Boschin, VDO:n tms massavalmistamia.
B) On paikkoja missä tarvitaan sitä huippunopeutta, esim. 250km/h. Vaikka radalla tai saksassa.
C) Käytettävyystutkimusten mukaan se on mukavampaa kun se tyypillinen valtatienopeus on siellä mittarin yläosassa, eikä oikeassa alakulmassa.
 
Ei nyt millään pahalla, mutta jos olet ikinä ajanut jossain muualla kuin pohjoismaissa, niin aika nopeasti huomaat että ne nopeusrajoitukset ei todellakaan ole noudattamista varten. Ei tarvitse mennä kuin johonkin puolaan tai etelä-eurooppaan niin motarilla vedetään säännön mukaisesti 50 yli rajoituksen, eikä se ole vielä edes mikään räikeä poikkeus.
Malmön sillan jälkeen alkaa Eurooppa jossa liikenne sujuu. Ja se sujuu jos ruuhka antaa myöden. Jollei satu mitään niin poliisia ei kiinnosta nopeudenvalvonta. Nopeus tutkinnat tapahtuvat vasta kolarin jälkeen.
 
Pistorasia katonrajassa keskellä seinää, en keksi sille edes mitään hypoteettista käyttötarkoitusta.
Joulukuusen valot siihen ehkä voisi asentaa mutta nekin olisi kätevämpää laittaa kiinni lattian rajasta.

IMG_20230424_224123.jpg
@Tonnin Seteli oikeastaan aiheen kertoikin. Näitä siis laitettiin jossakin kohdassa kohdevalaisinta varten. Suuri osa on samaisesta syystä katkaisijan perässä.
Vähän samaa kuin olohuoneiden ikkunavalot, joita monikaan ei lopulta laittanut / laitattanut.

Kuvan pistorasia on mitä ilmeisemmin vaihdettu joten kohteen ikää on vaikea sanoa. Mutta viimeiseen pariinkymmeneen vuoteen on laitettu vähemmän valoja varten mutta vastaavasti enemmän muihin tarkoituksiin. Tuosta kuvasta ei tosin voi oikein sanoa, onko tuolle joku muu mahdollinen tarkoitus ollut ajatuksena.
 
Ja samaan poistaukseen... Vaikka sekin on lähinnä idioottimaisuutta niin olikohan jossakin kohdassa mainittu autojen nopeusmittarit? Kotiin ajellessa tuli taas mieleen, miksi ihmeessä omassakin autossa on 260km/h maksimi. Auto ei edes kulje sitä ja järkevämmällä skaalalla luettavuuskin olisi parempi.
Samaa mittaria tosiaan usein käytetään läpi mallisarjan ja sen tehokkaimmat versiot voikin sitten jo päästä huomattavasti lähemmäksi maksimia. Eikä sitä tehokkainta versiota välttämättä tuoda Suomeen tai koko maanosaan ollenkaan. Ja vaikka se oman tila-automallin tehokkain versiokaan ei sinne yltäisi niin saattaa mittariston sähköt silti olla käytössä saman automerkin muissakin mallisarjoissa. Säästö se on pienikin säästö, kun voidaan käyttää jo olemassaolevia osia sen sijaan, että pitäisi laittaa euro hintaa lisää sellaisen auton mittariin ja sen suunnitteluun, jota ehkä myydään satoja tuhansia.

Suunnittelun kukkanen taas noissa on mielestäni se, ettei ole enempää mittareita, joissa olisi "logaritminen" asteikko. Mittarit ovat olleet jo pitkään sähköisiä joten mitään estettä ei olisi toteuttaa joka mittari niin, että vaikka 0-100 olisi harvemmalla asteikolla ja siitä eteenpäin tiheämmällä. Kyllä sillä mahtuisi se myyvä? 320km/h sinne Micran mittariin maksimiksi.
Ainakin omassa B6 V6-passatissa oli 100 km/h suoraan ylhäällä, vaikka sekä 0 että se max 260 olivat symmetrisesti aseteltuna lounaassa ja kaakossa. Satasen jälkeen asteikko tiheni. Suurimmassa osassa Saabeja tais olla sama juttu. Toi passatti muuten aika helpolla sinne asteikon loppuun pääsi, vaikka samasta ongelmasta ei varmaan tarvinnut kärsiä niillä 1.4- ja 1.6-litrasella versioilla.

1682370226610.png
 
Pistoke projektoria varten, muttei kaapelointia ääni/videosignaalille? Melkolailla järjetön viritys.
Aikanaan oli myös diaprojektoreita ja filmiprojektoreita. Sen jälkeen ei ollut mikään ihme laittaa myös videonauhuri tai optisen levyn toistin samaan hyllyyn tai korkean kalusteen päälle. Seurasi välivaihe. Nyt taas on mahdollista hoitaa asia langattomasti parissakin tiedonsiirron vaiheessa.

Olet toki oikeassa, jos ajatellaan aikaa jolloin yleiskaapelointi oli se juttu. Toivoisin että olisi vieläkin, kun uusia käyttöideoita tulee koko ajan. Toki sitä ylipitkää VGA/DVI/HDMI kaapelia mihin sattuu on tullut itsekin vedeltyä ja etenkin oppilaitoksissa se oli joskus ihan huumorin asteella. Sielläkin oli tosiaan muistaakseni usein se pistorasia katossa.

C) Käytettävyystutkimusten mukaan se on mukavampaa kun se tyypillinen valtatienopeus on siellä mittarin yläosassa, eikä oikeassa alakulmassa.
Tähän taas voisi vaikuttaa muuttamalla mittarin alku- ja loppupistettä tavanomaisesta, kuten eksoottisemmissa on tehtykin. Se taas ei välttämättä ole fiksua, koska se tuntuu tottumattomasta ikävältä.
 
A) Samoja mittareita käytetään monissa eri autoissa. Yleensä ne on jonkin Boschin, VDO:n tms massavalmistamia.
B) On paikkoja missä tarvitaan sitä huippunopeutta, esim. 250km/h. Vaikka radalla tai saksassa.
C) Käytettävyystutkimusten mukaan se on mukavampaa kun se tyypillinen valtatienopeus on siellä mittarin yläosassa, eikä oikeassa alakulmassa.
a) Mittaristo on joka tapauksessa varsin usein merkin lisäksi mallikohtainen joten mitään estettä ei ole ottaa huomioon eri autoja. Sähköisesti ohjattuna viisarin näyttämä voidaan muutoinkin skaalata vastaamaan millaista tahansa asteikkoa.
b) trollaatko? Miksi normaalin katukäyttöön valmistetun auton osalta pitäisi miettiä ratakäyttöä? Lisäksi, läheskään kaikissa ei ole edes koko mallisarjassa autoa, joka kulkisi mittarin maksimin joten varaudutaanko "kellotukseen?"
c) tutkimuksen voi aina linkittää. Tosin muistelen itsekin tässä olleen vähän samaa kuin viisarikellojen mainoskuvissa. Mutta mistä saat oikean alakulman jos mittari on esim 0-160 km/h?

Samaa mittaria tosiaan usein käytetään läpi mallisarjan ja sen tehokkaimmat versiot voikin sitten jo päästä huomattavasti lähemmäksi maksimia. Eikä sitä tehokkainta versiota välttämättä tuoda Suomeen tai koko maanosaan ollenkaan. Ja vaikka se oman tila-automallin tehokkain versiokaan ei sinne yltäisi niin saattaa mittariston sähköt silti olla käytössä saman automerkin muissakin mallisarjoissa. Säästö se on pienikin säästö, kun voidaan käyttää jo olemassaolevia osia sen sijaan, että pitäisi laittaa euro hintaa lisää sellaisen auton mittariin ja sen suunnitteluun, jota ehkä myydään satoja tuhansia.
Kuten edellä, se mittarin näyttämän skaalaus ei ole mikään ongelma. Eli sähköjen osalta tuossa ei ongelmaa tule, ainoastaan mittaritauluun tulisi painaa eroavat lukemat. Skaalausta on tehtävä joka tapauksessa, onhan eri mallien välillä jo rengaskoossa eroja ja näyttämä on silti saatava oikeaksi. Eli ongelma katosi samaan aikaan kuin mekaaninen yhteys mittariin.

Se on tavallaan peruste jos mallisarjassa on ripeämpikin kulkine mutta läheskään aina näin ei ole. Toisaalta peruste katoaa esimerkiksi diesel vs bensa, mittariston on kuitenkin oltava erilainen.

Ainakin omassa B6 V6-passatissa oli 100 km/h suoraan ylhäällä, vaikka sekä 0 että se max 260 olivat symmetrisesti aseteltuna lounaassa ja kaakossa. Satasen jälkeen asteikko tiheni. Suurimmassa osassa Saabeja tais olla sama juttu. Toi passatti muuten aika helpolla sinne asteikon loppuun pääsi, vaikka samasta ongelmasta ei varmaan tarvinnut kärsiä niillä 1.4- ja 1.6-litrasella versioilla.
Se suunnittelun kukkanen oli edelleen se, ettei tällaisia ole enempää. Kuvasi mukaisena on paljon parempi vs lineaarisella asteikolla. Enkä epäile, etteikö kutoskoneisena saisi mittaria tappiin. Ja Saksalaisessa autossa voi jotenkin ymmärtää tuon 260km/h koska mahdollisuuksien rajoissa ajaa jos auto kulkee. Muuallahan ei saa ajaa vapaasti missään. Tosin Mansaaret taisi olla poikkeus, jossa ei ole rajoituksia ollenkaan.

Kuvasi mukaista ei estäisi mikään viemästä vieläkin pidemmälle ja kolmas, vieläkin tiheämpi porrastus loppuun. Luettavuus olisi normaaleille nopeuksille hyvä ja maksimiksi voisi laittaa melkein mitä tahansa. Riittäisi sitten varmasti kaikille.
 
Aikanaan oli myös diaprojektoreita ja filmiprojektoreita. Sen jälkeen ei ollut mikään ihme laittaa myös videonauhuri tai optisen levyn toistin samaan hyllyyn tai korkean kalusteen päälle. Seurasi välivaihe. Nyt taas on mahdollista hoitaa asia langattomasti parissakin tiedonsiirron vaiheessa.

Olet toki oikeassa, jos ajatellaan aikaa jolloin yleiskaapelointi oli se juttu. Toivoisin että olisi vieläkin, kun uusia käyttöideoita tulee koko ajan. Toki sitä ylipitkää VGA/DVI/HDMI kaapelia mihin sattuu on tullut itsekin vedeltyä ja etenkin oppilaitoksissa se oli joskus ihan huumorin asteella. Sielläkin oli tosiaan muistaakseni usein se pistorasia katossa.
Diaprojektoria harvoin katonrajaan on laitettu, hankaloittaa käyttöä huomattavasti eikä lattialle levitettyjen kuvien keräily ole mukavaa. Muutoinkin sikäli marginaalisen ryhmän laite, ettei sen vuoksi suunnittelua ole tehty. Sama silti filmiprojektorit.

Kirjahylly ja valaisin olikin jo mainittu ja vaikkakin harvemmin niin tällaisia on voitu ottaa huomioon jos tuleva asukas on päässyt suunnitteluvaiheessa vaikuttamaan. Sama tauluvalot ja vastaavat. Voisi olla tässä kohdassa mahdollista, yleisempi kohdevalovaraus on nurkassa ja rasia katonrajassa / katossa.
Muutoin pitkästi kohdevalon paikka välillä toki tavallaan suunnittelun kukkanen, mikäänhän ei takaa paikan olevan järkevä varsinkaan vuosia (kymmeniä) myöhemmin.

Kuvan kohteen taas epäilen sen ikäiseksi, että yleiskaapelointia ei ole vielä silloin mietitty ollenkaan. Mutta todellinen suunnittelun kukkanen olisi kaapeloida vielä enemmän jotain noin keskelle seinää. Näitäkin hirvityksiä on ainakin asuntomessuilla tullut vastaan. On todellinen kodin kaunistus jos se televisio ei tulekkaan täsmälleen siihen suunnittelijan ajattelemaan paikkaan tai taso on matalampi eikä peitä rasioita jne.
 
On todellinen kodin kaunistus jos se televisio ei tulekkaan täsmälleen siihen suunnittelijan ajattelemaan paikkaan tai taso on matalampi eikä peitä rasioita jne.
Totta, tai jos mitään tasoa ei edes ajatella koska se on vanhanaikaista. Silloinhan pitää rasioiden osua näytön taakse, ja jos ei ollutkaan se seinä, niin sohva jää liian matalaksi ja/tai rasiat turhiksi jne.


Diaprojektoria harvoin katonrajaan on laitettu, hankaloittaa käyttöä huomattavasti eikä lattialle levitettyjen kuvien keräily ole mukavaa. Muutoinkin sikäli marginaalisen ryhmän laite, ettei sen vuoksi suunnittelua ole tehty. Sama silti filmiprojektorit.
Ei toki selitä moisten rasioiden yleisyyttä aikanaan, ja se oli enemmän heitto vastauksena muuhun.

Silti sivuhuomiona kun tässäkin omaa huonekorkeutta alan vertailla tuohon kuvan rasiaan joka ei ole katonrajassa, niin kovin pitkä ei ole liitäntäjohdon veto siitä alaspäin käyttökelpoiselle laitteen korkeudelle. Toki kyseessä on joka tapauksessa marginaalikohderyhmä aikanaan ja enimmäkseen muistan käytetyn yksityistiloissakin niin, että huoneen koon puolesta ei ollut pakko laittaa ihan seinustalle. :cigar:
 
Viimeksi muokattu:
Saksalaisessa autossa voi jotenkin ymmärtää tuon 260km/h koska mahdollisuuksien rajoissa ajaa jos auto kulkee. Muuallahan ei saa ajaa vapaasti missään. Tosin Mansaaret taisi olla poikkeus, jossa ei ole rajoituksia ollenkaan.
On se silti huomattavasti enemmän perseestä, jos se mittari oikeasti loppuu ennen auton suorituskykyä. Jos haluat kokeilla, niin osta harrastepeliksi joku tehokkaampi jenkki kasarilta. Silloin 70- ja 80-lukujen taitteessa kun keksivät juurikin, että ois kivempi kun mittarit ois luettavammalla skaalalla ja näyttäis vaan sallittuja nopeuksia, jottei provosoiduttais ajelemaan ylinopeutta, niin säätivät sitten lain, ettei autojen mittarit saa näyttää yli 85 mph eli ~135 km/h.

Ei se laki ollut voimassa kuin muutaman vuoden, kunnes se huomattiin typeräksi eikä mihinkään positiivisella tavalla vaikuttavaksi, mutta aika lailla kaikki tuolloin suunnitellut autot sitten jämähtivät niihin laamamittareihinsa about koko kasariksi ennen uusia mallisarjoja tai muita faceliftejä. Itellä oli joskus tollanen 5.7-litranen Edelbrockin osilla kutiteltu IROC-Z Camaro 80-luvun lopulta ja olihan se aika riemukkaan tympeää, kun ei sillä noin 300 heppasella katiskalla päässyt mittarin mukaan juuri edes sakotettavaa ylinopeutta moottoritiellä.

Mutta noin vakavasti ottaen kun on tullut noilla ratapäivillä ja varttimaileillakin joskus käännyttyä, niin oishan se ihan kiva, että nopeusmittari näyttäis edes sinnepäin oikeita lukemia eikä tyssäis neulaan kauan ennen kuin kulku loppuu. Ja kyllä me suomalaisetkin ollaan joskus tavattu Saksassa käydä ajelemassa, hurjimmat jopa vihreän helvetin pohjoiskiepillä.
 
nopeusmittari keskusteluun liittyen niin vanhoissa jenkeissä taas ainakin omassa autossa lukemat loppuu ennen huippunopeutta, neula kyllä jatkaa matkaa kun tilaa taulussa on, vakiona. viritetyt vielä sitten erikseen.

s-l1600(1).jpg

lukemat loppuu 120mph, mutta pitäisi Kulkea ainakin 140-150mph. yli 200km/h joskus kokeillut vakio koneella.
 

Näille autoaiheisille kukkasille löytyy myös oma ketjunsa.
 
Viimeksi muokattu:
Numeroimattomalla aluella voi hyvin ajella puhtaalla omallatunnolla ylinopeutta, kun ei ole tietoakaaan paljonkio nopeutta on. Jenkeissä varmaan menee oikeudessa puolustuksena läpi :)
Toisekseen on hiton reteetä , että voi sanoa, että ajoin niin lujaa että numerot loppui mittarissa.
 
b) trollaatko? Miksi normaalin katukäyttöön valmistetun auton osalta pitäisi miettiä ratakäyttöä? Lisäksi, läheskään kaikissa ei ole edes koko mallisarjassa autoa, joka kulkisi mittarin maksimin joten varaudutaanko "kellotukseen?"

Kuten edellä, se mittarin näyttämän skaalaus ei ole mikään ongelma. Eli sähköjen osalta tuossa ei ongelmaa tule, ainoastaan mittaritauluun tulisi painaa eroavat lukemat. Skaalausta on tehtävä joka tapauksessa, onhan eri mallien välillä jo rengaskoossa eroja ja näyttämä on silti saatava oikeaksi. Eli ongelma katosi samaan aikaan kuin mekaaninen yhteys mittariin.

Se on tavallaan peruste jos mallisarjassa on ripeämpikin kulkine mutta läheskään aina näin ei ole. Toisaalta peruste katoaa esimerkiksi diesel vs bensa, mittariston on kuitenkin oltava erilainen.

Se suunnittelun kukkanen oli edelleen se, ettei tällaisia ole enempää. Kuvasi mukaisena on paljon parempi vs lineaarisella asteikolla. Enkä epäile, etteikö kutoskoneisena saisi mittaria tappiin. Ja Saksalaisessa autossa voi jotenkin ymmärtää tuon 260km/h koska mahdollisuuksien rajoissa ajaa jos auto kulkee. Muuallahan ei saa ajaa vapaasti missään. Tosin Mansaaret taisi olla poikkeus, jossa ei ole rajoituksia ollenkaan.

Kuvasi mukaista ei estäisi mikään viemästä vieläkin pidemmälle ja kolmas, vieläkin tiheämpi porrastus loppuun. Luettavuus olisi normaaleille nopeuksille hyvä ja maksimiksi voisi laittaa melkein mitä tahansa. Riittäisi sitten varmasti kaikille.

Nämä sun skaalaukset ja vain sallittujen nopeuksien näyttämiset kaatuu pitkälti jo niihin eu-säädäntöihin että mittarin pitää näyttää huippunopeus (eli se ei voi olla esim 0-160 jos auto kulkee 180), ja skaalauksellekin on omat säädöksenä.

Tuolla on noita jotain: EUR-Lex - 42004X0331(01) - EN - EUR-Lex

Tässä on esimerkkinä jotain käytettävyyssuunnittelusta: Speedometer Design: Why It Works - Rock Content
 
Säästösyyt. Jos valmistaa vaikka 100 000kpl konetta ja laittaisi jokaiseen metrin ylimääräistä kuparia niin siitä voi laskea. Tämä siis ihan valmistajan edustajalta kuultua. Ja silti jos se metri ylimääräistä maksaisi vaikka euron, niin kyllä kuluttaja sen maksaisi mielellään ettei tarvisi jatkojohdoilla kikkailla. Itsellä sama ongelma melkein, mutta ei ole kyllä senttiäkään pelivaraa.
Lähenee tuotevirhettä jos pesukoneen liitäntäjohto on liianlyhyt, myyjän pitäisi varoittaa

Ei sen tarvi kuitenkaan viidenmetrin pätkä olla, toki tiedossa että senteistä syntyy miljoona, ja metri lisää kuparia lisää painoa, joka lisää rahtikustannuksia jne. ja jos pavunlaskia saa säästöksi muutaman kymmenensenttiä, niin jos joka sadas kone jää myymättä ja asiakkaat ei enään maksakkaan premium lisää, niin toivotaan että innovaatio bonukset menee oikealla kohteelle. (Pesukoneessa lisämyynti jatkojohdolla ei ole kuniakas ajatus)


Joissa tuotteissa se johto on lyhyt ihan hyvästä syystä, turvallisuus ajattelua, esim sähkösahat jne.

Mutta pesukoneet, akkukoneiden laturit jne niin se lyhyt johto on vaarallinen, jatkojohto kylppärissä on lähinnä ei ei, johdon varassa roikkuva laturi, ei ei jne.

Pistorasia katonrajassa keskellä seinää, en keksi sille edes mitään hypoteettista käyttötarkoitusta.
Joulukuusen valot siihen ehkä voisi asentaa mutta nekin olisi kätevämpää laittaa kiinni lattian rajasta.

IMG_20230424_224123.jpg
Ei selvinnyt mistä tuohon törmäsit, mutta oletetaan että joku käytetty asunto jossa tuon tarkoitus ei ole kulkeutunut postaajalle.

Ei ole tavaton (*, ja jos tarkoituksella, niin ihan suunniteltu. Jos suunniteltu ja tarpeeseen, niin tarpeen poistuttua niin haitta lähinnä näkö, siihen voi laittaa sokean, ja riippuen siitä miten suunniteltu ja toteutettu niin ehkä enemmänkin häivyttää.

Voi toki olla moka, jos kyse elementtiseinästä, niin ei ihan tavatonta, mutta jos kuitenkin kalustettu niin tarpeeseen on tullut.

Jotkut arvailleet miksi, arvailu on arvailua, siinä auttaisi se koska rakennettu, onko alkuperäinen , minkä tyyppinen rakennus, jos useamman asunnon yhtiö, niin onko kaikilla. Millä seinällä.



(*
Tarkoitain että ihan suunnitellusti noita nähty.

Edit alla olevan postauksen jälkeen, oliko sinulla tietoa onko tuo pistorasia kytkimen takana ? Jos on niin valaistus on hyvin potenttiaalinen käyttötarkoitus.

Asun 70-luvulla rakennetussa rivitalossa, jossa kaikkien valaisimien sähkö tulee tuollaisista katonrajassa olevista pistorasioista. Joka huoneessa on vähintään yksi, eteisessä ja olohuoneessa niitä on kaksi.
Tällä lailla:
 
Viimeksi muokattu:
En nyt hoksaa, että mikä tässä on hämmentävää, varsinkaan lipussa olevan selvennyksen jälkeen? Lipussa oleva lähtöaika on tietenkin aina se aika milloin laiva lähtee liikkeelle siitä satamasta missä se on sillä hetkellä (joka satamasta lähdettäessä tarvitaan myös oma lippunsa ja niissä on ne ajat).

Ethän sinä junaa tai linja-autoakaan odota aikataulun perusteella jossakin välipysäkillä sen mukaan milloin kulkine on lähtenyt liikkeelle jostakin muualta.
Tarkennus teki asiasta hämmentävän. Kun jo alun perin yksikäsitteistä ilmausta ryhdytään tarpeettomalta vaikuttavasti tarkentamaan, niin herää epäilys, että alkuperäinen ilmaisu pitäisi tulkita jollain epäilmeisellä tavalla. Tässä epäilin, että varausjärjestelmä tarkistaa ostajan matkakokonaisuuden aloitussataman ja "kätevästi" korjaa lippuun tulevan ruokailun kellonajan aikavyöhykkeen tämän mukaiseksi.

Edit: Huomaa, että tässä oli kyse ruokailun alkamisen kellonajasta eikä laivan lähtöajasta. Tuo tarkennus koski vain ruokailun ilmoitettua aikaa.
 
Viimeksi muokattu:
Tarkennus teki asiasta hämmentävän. Kun jo alun perin yksikäsitteistä ilmausta ryhdytään tarpeettomalta vaikuttavasti tarkentamaan, niin herää epäilys, että alkuperäinen ilmaisu pitäisi tulkita jollain epäilmeisellä tavalla. Tässä epäilin, että varausjärjestelmä tarkistaa ostajan matkakokonaisuuden aloitussataman ja "kätevästi" korjaa lippuun tulevan ruokailun kellonajan aikavyöhykkeen tämän mukaiseksi.

Edit: Huomaa, että tässä oli kyse ruokailun alkamisen kellonajasta eikä laivan lähtöajasta. Tuo tarkennus koski vain ruokailun ilmoitettua aikaa.
Kyllä se hämmennys oli ihan vaan siellä peilissä. Varmaan tarkennus on lisätty juuri siksi, ettei joku paina ruokailemaan oman kotimaansa aikavyöhykkeen mukaisesti ja missaa sitten ruokailua. En edelleenkään ymmärrä miten tuo voi aiheuttaa mitään hämmennystä, mutta näköjään se on mahdollista.
 
Kyllä se hämmennys oli ihan vaan siellä peilissä. Varmaan tarkennus on lisätty juuri siksi, ettei joku paina ruokailemaan oman kotimaansa aikavyöhykkeen mukaisesti ja missaa sitten ruokailua. En edelleenkään ymmärrä miten tuo voi aiheuttaa mitään hämmennystä, mutta näköjään se on mahdollista.
No jaa. Ainakin kolmessa peilissä oli hämmennystä tämänhetkisten tykkäysten perusteella. ;)
 
No jaa. Ainakin kolmessa peilissä oli hämmennystä tämänhetkisten tykkäysten perusteella. ;)
Niin, onhan meitä moneen junaan.

Mieti tilannetta vaikka niin, että lähdet 1kk karibian risteilylle, joka käy matkan aikana useissa eri satamissa ja eri mantereilla ja aikavyöhykkeet vaihtelevat pahimmillaan edestakaisin. Joka satamassa lisäksi osa matkustajista vaihtuu.

Mitä järkeä olisi yrittää selvitellä ja ilmoittaa ruokailuita tai muita laivan tapahtumia yksilöllisesti jokaisen matkustajan kotimaan tai näiden "ensimmäisen lähtösataman" aikavyöhykkeen mukaisesti? Ihan sama juttu tuossakin, mutta pienemmässä mittakaavassa. Siksi siinä lipussa oli se tarkennus, että jokainen (tai ainakin useimmat) ymmärtävät mistä on kyse.

Saatoit jostain syystä hämmentyä ja se sinulle suotakoon, mutta ei tuossa ole silti mitään suunnittelun kukkasta. Täysin normaali toimintamalli, jota oli vielä erityisesti tarkennettu.
 
Kyllä se hämmennys oli ihan vaan siellä peilissä. Varmaan tarkennus on lisätty juuri siksi, ettei joku paina ruokailemaan oman kotimaansa aikavyöhykkeen mukaisesti ja missaa sitten ruokailua. En edelleenkään ymmärrä miten tuo voi aiheuttaa mitään hämmennystä, mutta näköjään se on mahdollista.
Varmasti asiakas hämmentyy, ja se tuskin on tarkoitus. eli merkki epäonnistumisesta.

En nopeasti löytänyt sanan "lähtösatama" merkitystä. Maalikolle siitä tulee mieleen nimimerkki "munse" tulkinta, eli se satama mistä hän on astunutlaivaan. Jos tulkinta on kuitenkin se satama mistä laiva on viimeksi lähtenyt, esim Jos laiva lähtee satamasta Ruotsin aika vyöhykkeeltä Ahvenmaan kautta Suomeen, niin jos ruokailu ennen ahvenmaata, olisi se Ruotsin aikaa, mutta jos Ahvenmaan jälkeen Niin Suomen aikaan.
Mutta jos laiva ei käy Ahvenmaalla satamassa, niin Ahvenmaan jälkeen ruokailu olisi Ruotsin aikaan.
Matkustajan pitäisi sitten selvittää laivan reitti ja satamat missä se käy.

Suomen ja Ruotsin välillä vielä ollaan kohtuullisilla aika eroilla.

No maininta paikallista aikaa, niin ei sekään ihan ongelmaton ole, matkustajan pitäisi selvittää millä aikavyöhykkeellä laiva seilaa ruokailunaikana.

Aikavyöhykkeet on haasteellisia, jos myydään jotain eksaktia jolekkin tietylle ajalle, niin olisi suotavaa että se aika kerrotaan selkeästi. että matkustajalla pelkästään sen perusteella olisi kyky se merkata muistiin, esim kalenteriin. Jutun mukaan jäi käsitys että litteran myyjällä oli kaikki tieto se oikea aika kertoa ihan suoraan. (tässä tapauksessa jos oikein ymmärsin niin Ruotsin aikaa)

Risteilyn tilausvahvistuksessa/lipussa luki, että varattu ruokailu on paikallista aikaa. No, näinhän se yleensä on ja se lienee monelle selvää.

Mutta erikseen oli vielä tarkennus tyyliin, että "huomaathan kyseessä olevan lähtösataman paikallinen aika". Hämmentävää, koska "lähtösatama" voi tarkoittaa joko sinun lipullasi olevan matkakokonaisuuden lähtösatamaa tai satamaa, missä laiva on viimeksi ollut. Näemmä tarkoitti jälkimmäistä. Eli vallan hyvin olisi pärjännyt ilman tuota tarkennusta, joka oikeastaan vain teki asiasta epäselvemmän.

Edit: Siis ruokailu alkoi pian Ruotsista lähdön jälkeen ja paikallinen aika oli silloin tietenkin Ruotsin aika, mikä oli lipussa. Itse nousin laivaan Suomesta.
 
Pistorasia katonrajassa keskellä seinää, en keksi sille edes mitään hypoteettista käyttötarkoitusta.
Joulukuusen valot siihen ehkä voisi asentaa mutta nekin olisi kätevämpää laittaa kiinni lattian rajasta.

IMG_20230424_224123.jpg
Asun 70-luvulla rakennetussa rivitalossa, jossa kaikkien valaisimien sähkö tulee tuollaisista katonrajassa olevista pistorasioista. Joka huoneessa on vähintään yksi, eteisessä ja olohuoneessa niitä on kaksi.
Tällä lailla:
IMG_20230425_105742.jpg
 
Asun 70-luvulla rakennetussa rivitalossa, jossa kaikkien valaisimien sähkö tulee tuollaisista katonrajassa olevista pistorasioista. Joka huoneessa on vähintään yksi, eteisessä ja olohuoneessa niitä on kaksi.
Tällä lailla:
IMG_20230425_105742.jpg
Juu, tuo oli joskus 70-luvulla aika yleinen asennustapa huoneiden valaisimien sähköille. Ilmeisesti työtä helpottaakseen ovat pistäneet nuo pistorasiat katonrajaan kevyemmille seinille niin on ollut helppo tehdä levyyn rasialle aukko ja vetää piuhat seinän sisällä, betoniseinillä en muista tuollaisia pistorasioita nähneeni.
 
Juu, tuo oli joskus 70-luvulla aika yleinen asennustapa huoneiden valaisimien sähköille. Ilmeisesti työtä helpottaakseen ovat pistäneet nuo pistorasiat katonrajaan kevyemmille seinille niin on ollut helppo tehdä levyyn rasialle aukko ja vetää piuhat seinän sisällä, betoniseinillä en muista tuollaisia pistorasioita nähneeni.
Mä oon nähnyt kerrostalossa asuntojen välisessä betoniseinässä tuollaisen katonrajassa olevan pistokkeen. Hämmästelin myös silloin että mikä järki. Siinä asunnossa oli kuitenkin ihan normaalisti kattolampulle sähköt.
 
Kyllä se hämmennys oli ihan vaan siellä peilissä. Varmaan tarkennus on lisätty juuri siksi, ettei joku paina ruokailemaan oman kotimaansa aikavyöhykkeen mukaisesti ja missaa sitten ruokailua. En edelleenkään ymmärrä miten tuo voi aiheuttaa mitään hämmennystä, mutta näköjään se on mahdollista.
Ihan helposti. Lähden Helsingistä, lähtösatamani on Helsinki. Paatti menee mihin menee, enkä poistu siitä missään vaiheessa. Ei kiinnosta mihin satamaan se milloinkin rantautuu ja missä maassa. Lähtösatamani on edelleen Helsinki vielä sinne palatessanikin. Eihän se näin päin juuri haittaa eikä missaa ruokailua kun kello on Tukholmassa tuntia vähemmän. Hiukan ehkä harmittaa kun menee nykimään kahvaa tuntia liian aikaisin jos oli tarkoitus heti ravintelin avaamisen jälkeen syödä.
 
Joo, en kanssa ymmärrä miksi ajankohta pitää noin monimutkaisesti ilmaista, kun siihen voisi tulla ihan vaan suoraan klo 20 ruotsin aikaa tai klo 21 suomen aikaa tai mikä se aika nyt sitten onkaan.
 
Jollain Ruotsinlaivoilla on kyllä ihan vitunmoista elitismiä puhua paikallisesta ajasta. Luulevat olevansa jotain lentokenttiä.

Ma rupean kanssa aina veneessäni puhumaan lähtösataman kellonajasta kun tuossa järvellä törttöillään kännissä.
 
Jollain Ruotsinlaivoilla on kyllä ihan vitunmoista elitismiä puhua paikallisesta ajasta. Luulevat olevansa jotain lentokenttiä.
Niin pitkään kun käytössä on eri aikavyöhykkeet, niin pakkohan siitä on puhua noin, eikä siinä ole mitään elitismiä.

Joo, en kanssa ymmärrä miksi ajankohta pitää noin monimutkaisesti ilmaista, kun siihen voisi tulla ihan vaan suoraan klo 20 ruotsin aikaa tai klo 21 suomen aikaa tai mikä se aika nyt sitten onkaan.
Monimutkaisesti? "Ruokailu laivalla klo 20 lähtösataman aikaa". Mikä siinä on monimutkaista? Jos laiva lähtee Ruotsista Suomeen, ruokaillaan Ruotsin aikavyöhykkeen mukaisesti ja päinvastoin.

Varmaan siinä voisi lukea se maakin, mutta on helpompi ilmaista lipussa että kyse on "lähtösataman ajasta", jolloin se pätee sellaisenaan aina ja ilman että on vaaraa mistään näppi/järjestelmävirheestä, jonka seurauksena lipussa lukisi väärä maa/satama tms. En jaksa uskoa, että löytyy kovinkaan montaa ihmistä, jotka eivät tietäisi laivalla matkustaessaan missä maassa laiva milloinkin on pysähdyksissä, mihin ollaan menossa ja mistä.

Tässä rakennetaan nyt kyllä kärpäsestä härkästä.
 
Viimeksi muokattu:
Niin pitkään kun käytössä on eri aikavyöhykkeet, niin pakkohan siitä on puhua noin, eikä siinä ole mitään elitismiä.


Monimutkaisesti? "Ruokailu laivalla klo 20 lähtösataman aikaa". Mikä siinä on monimutkaista? Jos laiva lähtee Ruotsista Suomeen, ruokaillaan Ruotsin aikavyöhykkeen mukaisesti ja päinvastoin.

Varmaan siinä voisi lukea se maakin, mutta on helpompi ilmaista lipussa että kyse on "lähtösataman ajasta", jolloin se pätee sellaisenaan aina ja ilman että on vaaraa mistään näppi/järjestelmävirheestä, jonka seurauksena lipussa lukisi väärä maa/satama tms. En jaksa uskoa, että löytyy kovinkaan montaa ihmistä, jotka eivät tietäisi laivalla matkustaessaan missä maassa laiva milloinkin on pysähdyksissä, mihin ollaan menossa ja mistä.

Tässä rakennetaan nyt kyllä kärpäsestä härkästä.
Jossain ruotsinlaivalla tuo vielä menettelee mutta mitenkäs pidempää lenkkiä vetävät paatit jotka käy matkalla todella monessa satamassa?
 
Mä oon nähnyt kerrostalossa asuntojen välisessä betoniseinässä tuollaisen katonrajassa olevan pistokkeen. Hämmästelin myös silloin että mikä järki. Siinä asunnossa oli kuitenkin ihan normaalisti kattolampulle sähköt.

Yhdessä 80-luvun lopussa rakennetussa kämpässä oli katonrajassa pistorasia, joka oli lisäksi kytketty valokatkaisimen taakse.

Kyselin alusta asti talossa asuneelta naapurilta asiasta, niin kertoi tuolloin olleen hetken trendinä asentaa verholautojen taakse jos jonkinlaista loisteputkea ja pistorasian sijainti kieltämättä tuki tuota ajatusta. Muistelen itsekin, että serkkujen luona oli joskus 30 vuotta sitten vastaavanlaista valaistusratkaisua.
 
No sama käytäntö, tuossahan asia oikein korostuu. Vaikea keksiä, mikä voisi olla parempi käytäntö, keksitkö itse?
Jo aiemmin jonkun mainitsema tapa: kerrotaan ihan rehellisesti että minkä maan aikaa. Ei tarvitse matkustajan arvuutella että mikä tämän paatin alkuperäinen lähtösatama on kun itse noussut kyytiin jostain matkalta.
Yhdessä 80-luvun lopussa rakennetussa kämpässä oli katonrajassa pistorasia, joka oli lisäksi kytketty valokatkaisimen taakse.

Kyselin alusta asti talossa asuneelta naapurilta asiasta, niin kertoi tuolloin olleen hetken trendinä asentaa verholautojen taakse jos jonkinlaista loisteputkea ja pistorasian sijainti kieltämättä tuki tuota ajatusta. Muistelen itsekin, että serkkujen luona oli joskus 30 vuotta sitten vastaavanlaista valaistusratkaisua.
Tuossa itse nähneessä kämpässä se oli juuri päinvastaisessa päässä olohuonetta kuin missä ikkunat.
 
Jo aiemmin jonkun mainitsema tapa: kerrotaan ihan rehellisesti että minkä maan aikaa. Ei tarvitse matkustajan arvuutella että mikä tämän paatin alkuperäinen lähtösatama on kun itse noussut kyytiin jostain matkalta.

Tämähän johtaa siihen, että jokainen ruokailu on aikataulutettava erikseen. Jos laiva käy vaikka 10 satamassa 10 päivän aikana, ja ruokailuja on 5 kpl / vrk, niin tarvitaan 50 aikataulutusta. Jos taas viimeisen sataman ajan mukaan, niin tarvitaan yksi päiväohjelma. Ja tämä jokaiselle erilaiselle risteilylle. Vai jääkö minulta nyt jotain huomaamatta?

Alkuperäinen, se 1. lähtösatama ei kai määrää mitään sen jälkeen, kun on ankkuroiduttu johonkin muualle.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
275 864
Viestejä
4 749 003
Jäsenet
77 405
Uusin jäsen
Crooner

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom