Suunnittelun kukkaset

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Sampsa
  • Aloitettu Aloitettu

Näille autoaiheisille kukkasille löytyy myös oma ketjunsa.
 
Viimeksi muokattu:
Numeroimattomalla aluella voi hyvin ajella puhtaalla omallatunnolla ylinopeutta, kun ei ole tietoakaaan paljonkio nopeutta on. Jenkeissä varmaan menee oikeudessa puolustuksena läpi :)
Toisekseen on hiton reteetä , että voi sanoa, että ajoin niin lujaa että numerot loppui mittarissa.
 
b) trollaatko? Miksi normaalin katukäyttöön valmistetun auton osalta pitäisi miettiä ratakäyttöä? Lisäksi, läheskään kaikissa ei ole edes koko mallisarjassa autoa, joka kulkisi mittarin maksimin joten varaudutaanko "kellotukseen?"

Kuten edellä, se mittarin näyttämän skaalaus ei ole mikään ongelma. Eli sähköjen osalta tuossa ei ongelmaa tule, ainoastaan mittaritauluun tulisi painaa eroavat lukemat. Skaalausta on tehtävä joka tapauksessa, onhan eri mallien välillä jo rengaskoossa eroja ja näyttämä on silti saatava oikeaksi. Eli ongelma katosi samaan aikaan kuin mekaaninen yhteys mittariin.

Se on tavallaan peruste jos mallisarjassa on ripeämpikin kulkine mutta läheskään aina näin ei ole. Toisaalta peruste katoaa esimerkiksi diesel vs bensa, mittariston on kuitenkin oltava erilainen.

Se suunnittelun kukkanen oli edelleen se, ettei tällaisia ole enempää. Kuvasi mukaisena on paljon parempi vs lineaarisella asteikolla. Enkä epäile, etteikö kutoskoneisena saisi mittaria tappiin. Ja Saksalaisessa autossa voi jotenkin ymmärtää tuon 260km/h koska mahdollisuuksien rajoissa ajaa jos auto kulkee. Muuallahan ei saa ajaa vapaasti missään. Tosin Mansaaret taisi olla poikkeus, jossa ei ole rajoituksia ollenkaan.

Kuvasi mukaista ei estäisi mikään viemästä vieläkin pidemmälle ja kolmas, vieläkin tiheämpi porrastus loppuun. Luettavuus olisi normaaleille nopeuksille hyvä ja maksimiksi voisi laittaa melkein mitä tahansa. Riittäisi sitten varmasti kaikille.

Nämä sun skaalaukset ja vain sallittujen nopeuksien näyttämiset kaatuu pitkälti jo niihin eu-säädäntöihin että mittarin pitää näyttää huippunopeus (eli se ei voi olla esim 0-160 jos auto kulkee 180), ja skaalauksellekin on omat säädöksenä.

Tuolla on noita jotain: EUR-Lex - 42004X0331(01) - EN - EUR-Lex

Tässä on esimerkkinä jotain käytettävyyssuunnittelusta: Speedometer Design: Why It Works - Rock Content
 
Säästösyyt. Jos valmistaa vaikka 100 000kpl konetta ja laittaisi jokaiseen metrin ylimääräistä kuparia niin siitä voi laskea. Tämä siis ihan valmistajan edustajalta kuultua. Ja silti jos se metri ylimääräistä maksaisi vaikka euron, niin kyllä kuluttaja sen maksaisi mielellään ettei tarvisi jatkojohdoilla kikkailla. Itsellä sama ongelma melkein, mutta ei ole kyllä senttiäkään pelivaraa.
Lähenee tuotevirhettä jos pesukoneen liitäntäjohto on liianlyhyt, myyjän pitäisi varoittaa

Ei sen tarvi kuitenkaan viidenmetrin pätkä olla, toki tiedossa että senteistä syntyy miljoona, ja metri lisää kuparia lisää painoa, joka lisää rahtikustannuksia jne. ja jos pavunlaskia saa säästöksi muutaman kymmenensenttiä, niin jos joka sadas kone jää myymättä ja asiakkaat ei enään maksakkaan premium lisää, niin toivotaan että innovaatio bonukset menee oikealla kohteelle. (Pesukoneessa lisämyynti jatkojohdolla ei ole kuniakas ajatus)


Joissa tuotteissa se johto on lyhyt ihan hyvästä syystä, turvallisuus ajattelua, esim sähkösahat jne.

Mutta pesukoneet, akkukoneiden laturit jne niin se lyhyt johto on vaarallinen, jatkojohto kylppärissä on lähinnä ei ei, johdon varassa roikkuva laturi, ei ei jne.

Pistorasia katonrajassa keskellä seinää, en keksi sille edes mitään hypoteettista käyttötarkoitusta.
Joulukuusen valot siihen ehkä voisi asentaa mutta nekin olisi kätevämpää laittaa kiinni lattian rajasta.

IMG_20230424_224123.jpg
Ei selvinnyt mistä tuohon törmäsit, mutta oletetaan että joku käytetty asunto jossa tuon tarkoitus ei ole kulkeutunut postaajalle.

Ei ole tavaton (*, ja jos tarkoituksella, niin ihan suunniteltu. Jos suunniteltu ja tarpeeseen, niin tarpeen poistuttua niin haitta lähinnä näkö, siihen voi laittaa sokean, ja riippuen siitä miten suunniteltu ja toteutettu niin ehkä enemmänkin häivyttää.

Voi toki olla moka, jos kyse elementtiseinästä, niin ei ihan tavatonta, mutta jos kuitenkin kalustettu niin tarpeeseen on tullut.

Jotkut arvailleet miksi, arvailu on arvailua, siinä auttaisi se koska rakennettu, onko alkuperäinen , minkä tyyppinen rakennus, jos useamman asunnon yhtiö, niin onko kaikilla. Millä seinällä.



(*
Tarkoitain että ihan suunnitellusti noita nähty.

Edit alla olevan postauksen jälkeen, oliko sinulla tietoa onko tuo pistorasia kytkimen takana ? Jos on niin valaistus on hyvin potenttiaalinen käyttötarkoitus.

Asun 70-luvulla rakennetussa rivitalossa, jossa kaikkien valaisimien sähkö tulee tuollaisista katonrajassa olevista pistorasioista. Joka huoneessa on vähintään yksi, eteisessä ja olohuoneessa niitä on kaksi.
Tällä lailla:
 
Viimeksi muokattu:
En nyt hoksaa, että mikä tässä on hämmentävää, varsinkaan lipussa olevan selvennyksen jälkeen? Lipussa oleva lähtöaika on tietenkin aina se aika milloin laiva lähtee liikkeelle siitä satamasta missä se on sillä hetkellä (joka satamasta lähdettäessä tarvitaan myös oma lippunsa ja niissä on ne ajat).

Ethän sinä junaa tai linja-autoakaan odota aikataulun perusteella jossakin välipysäkillä sen mukaan milloin kulkine on lähtenyt liikkeelle jostakin muualta.
Tarkennus teki asiasta hämmentävän. Kun jo alun perin yksikäsitteistä ilmausta ryhdytään tarpeettomalta vaikuttavasti tarkentamaan, niin herää epäilys, että alkuperäinen ilmaisu pitäisi tulkita jollain epäilmeisellä tavalla. Tässä epäilin, että varausjärjestelmä tarkistaa ostajan matkakokonaisuuden aloitussataman ja "kätevästi" korjaa lippuun tulevan ruokailun kellonajan aikavyöhykkeen tämän mukaiseksi.

Edit: Huomaa, että tässä oli kyse ruokailun alkamisen kellonajasta eikä laivan lähtöajasta. Tuo tarkennus koski vain ruokailun ilmoitettua aikaa.
 
Viimeksi muokattu:
Tarkennus teki asiasta hämmentävän. Kun jo alun perin yksikäsitteistä ilmausta ryhdytään tarpeettomalta vaikuttavasti tarkentamaan, niin herää epäilys, että alkuperäinen ilmaisu pitäisi tulkita jollain epäilmeisellä tavalla. Tässä epäilin, että varausjärjestelmä tarkistaa ostajan matkakokonaisuuden aloitussataman ja "kätevästi" korjaa lippuun tulevan ruokailun kellonajan aikavyöhykkeen tämän mukaiseksi.

Edit: Huomaa, että tässä oli kyse ruokailun alkamisen kellonajasta eikä laivan lähtöajasta. Tuo tarkennus koski vain ruokailun ilmoitettua aikaa.
Kyllä se hämmennys oli ihan vaan siellä peilissä. Varmaan tarkennus on lisätty juuri siksi, ettei joku paina ruokailemaan oman kotimaansa aikavyöhykkeen mukaisesti ja missaa sitten ruokailua. En edelleenkään ymmärrä miten tuo voi aiheuttaa mitään hämmennystä, mutta näköjään se on mahdollista.
 
Kyllä se hämmennys oli ihan vaan siellä peilissä. Varmaan tarkennus on lisätty juuri siksi, ettei joku paina ruokailemaan oman kotimaansa aikavyöhykkeen mukaisesti ja missaa sitten ruokailua. En edelleenkään ymmärrä miten tuo voi aiheuttaa mitään hämmennystä, mutta näköjään se on mahdollista.
No jaa. Ainakin kolmessa peilissä oli hämmennystä tämänhetkisten tykkäysten perusteella. ;)
 
No jaa. Ainakin kolmessa peilissä oli hämmennystä tämänhetkisten tykkäysten perusteella. ;)
Niin, onhan meitä moneen junaan.

Mieti tilannetta vaikka niin, että lähdet 1kk karibian risteilylle, joka käy matkan aikana useissa eri satamissa ja eri mantereilla ja aikavyöhykkeet vaihtelevat pahimmillaan edestakaisin. Joka satamassa lisäksi osa matkustajista vaihtuu.

Mitä järkeä olisi yrittää selvitellä ja ilmoittaa ruokailuita tai muita laivan tapahtumia yksilöllisesti jokaisen matkustajan kotimaan tai näiden "ensimmäisen lähtösataman" aikavyöhykkeen mukaisesti? Ihan sama juttu tuossakin, mutta pienemmässä mittakaavassa. Siksi siinä lipussa oli se tarkennus, että jokainen (tai ainakin useimmat) ymmärtävät mistä on kyse.

Saatoit jostain syystä hämmentyä ja se sinulle suotakoon, mutta ei tuossa ole silti mitään suunnittelun kukkasta. Täysin normaali toimintamalli, jota oli vielä erityisesti tarkennettu.
 
Kyllä se hämmennys oli ihan vaan siellä peilissä. Varmaan tarkennus on lisätty juuri siksi, ettei joku paina ruokailemaan oman kotimaansa aikavyöhykkeen mukaisesti ja missaa sitten ruokailua. En edelleenkään ymmärrä miten tuo voi aiheuttaa mitään hämmennystä, mutta näköjään se on mahdollista.
Varmasti asiakas hämmentyy, ja se tuskin on tarkoitus. eli merkki epäonnistumisesta.

En nopeasti löytänyt sanan "lähtösatama" merkitystä. Maalikolle siitä tulee mieleen nimimerkki "munse" tulkinta, eli se satama mistä hän on astunutlaivaan. Jos tulkinta on kuitenkin se satama mistä laiva on viimeksi lähtenyt, esim Jos laiva lähtee satamasta Ruotsin aika vyöhykkeeltä Ahvenmaan kautta Suomeen, niin jos ruokailu ennen ahvenmaata, olisi se Ruotsin aikaa, mutta jos Ahvenmaan jälkeen Niin Suomen aikaan.
Mutta jos laiva ei käy Ahvenmaalla satamassa, niin Ahvenmaan jälkeen ruokailu olisi Ruotsin aikaan.
Matkustajan pitäisi sitten selvittää laivan reitti ja satamat missä se käy.

Suomen ja Ruotsin välillä vielä ollaan kohtuullisilla aika eroilla.

No maininta paikallista aikaa, niin ei sekään ihan ongelmaton ole, matkustajan pitäisi selvittää millä aikavyöhykkeellä laiva seilaa ruokailunaikana.

Aikavyöhykkeet on haasteellisia, jos myydään jotain eksaktia jolekkin tietylle ajalle, niin olisi suotavaa että se aika kerrotaan selkeästi. että matkustajalla pelkästään sen perusteella olisi kyky se merkata muistiin, esim kalenteriin. Jutun mukaan jäi käsitys että litteran myyjällä oli kaikki tieto se oikea aika kertoa ihan suoraan. (tässä tapauksessa jos oikein ymmärsin niin Ruotsin aikaa)

Risteilyn tilausvahvistuksessa/lipussa luki, että varattu ruokailu on paikallista aikaa. No, näinhän se yleensä on ja se lienee monelle selvää.

Mutta erikseen oli vielä tarkennus tyyliin, että "huomaathan kyseessä olevan lähtösataman paikallinen aika". Hämmentävää, koska "lähtösatama" voi tarkoittaa joko sinun lipullasi olevan matkakokonaisuuden lähtösatamaa tai satamaa, missä laiva on viimeksi ollut. Näemmä tarkoitti jälkimmäistä. Eli vallan hyvin olisi pärjännyt ilman tuota tarkennusta, joka oikeastaan vain teki asiasta epäselvemmän.

Edit: Siis ruokailu alkoi pian Ruotsista lähdön jälkeen ja paikallinen aika oli silloin tietenkin Ruotsin aika, mikä oli lipussa. Itse nousin laivaan Suomesta.
 
Pistorasia katonrajassa keskellä seinää, en keksi sille edes mitään hypoteettista käyttötarkoitusta.
Joulukuusen valot siihen ehkä voisi asentaa mutta nekin olisi kätevämpää laittaa kiinni lattian rajasta.

IMG_20230424_224123.jpg
Asun 70-luvulla rakennetussa rivitalossa, jossa kaikkien valaisimien sähkö tulee tuollaisista katonrajassa olevista pistorasioista. Joka huoneessa on vähintään yksi, eteisessä ja olohuoneessa niitä on kaksi.
Tällä lailla:
IMG_20230425_105742.jpg
 
Asun 70-luvulla rakennetussa rivitalossa, jossa kaikkien valaisimien sähkö tulee tuollaisista katonrajassa olevista pistorasioista. Joka huoneessa on vähintään yksi, eteisessä ja olohuoneessa niitä on kaksi.
Tällä lailla:
IMG_20230425_105742.jpg
Juu, tuo oli joskus 70-luvulla aika yleinen asennustapa huoneiden valaisimien sähköille. Ilmeisesti työtä helpottaakseen ovat pistäneet nuo pistorasiat katonrajaan kevyemmille seinille niin on ollut helppo tehdä levyyn rasialle aukko ja vetää piuhat seinän sisällä, betoniseinillä en muista tuollaisia pistorasioita nähneeni.
 
Juu, tuo oli joskus 70-luvulla aika yleinen asennustapa huoneiden valaisimien sähköille. Ilmeisesti työtä helpottaakseen ovat pistäneet nuo pistorasiat katonrajaan kevyemmille seinille niin on ollut helppo tehdä levyyn rasialle aukko ja vetää piuhat seinän sisällä, betoniseinillä en muista tuollaisia pistorasioita nähneeni.
Mä oon nähnyt kerrostalossa asuntojen välisessä betoniseinässä tuollaisen katonrajassa olevan pistokkeen. Hämmästelin myös silloin että mikä järki. Siinä asunnossa oli kuitenkin ihan normaalisti kattolampulle sähköt.
 
Kyllä se hämmennys oli ihan vaan siellä peilissä. Varmaan tarkennus on lisätty juuri siksi, ettei joku paina ruokailemaan oman kotimaansa aikavyöhykkeen mukaisesti ja missaa sitten ruokailua. En edelleenkään ymmärrä miten tuo voi aiheuttaa mitään hämmennystä, mutta näköjään se on mahdollista.
Ihan helposti. Lähden Helsingistä, lähtösatamani on Helsinki. Paatti menee mihin menee, enkä poistu siitä missään vaiheessa. Ei kiinnosta mihin satamaan se milloinkin rantautuu ja missä maassa. Lähtösatamani on edelleen Helsinki vielä sinne palatessanikin. Eihän se näin päin juuri haittaa eikä missaa ruokailua kun kello on Tukholmassa tuntia vähemmän. Hiukan ehkä harmittaa kun menee nykimään kahvaa tuntia liian aikaisin jos oli tarkoitus heti ravintelin avaamisen jälkeen syödä.
 
Joo, en kanssa ymmärrä miksi ajankohta pitää noin monimutkaisesti ilmaista, kun siihen voisi tulla ihan vaan suoraan klo 20 ruotsin aikaa tai klo 21 suomen aikaa tai mikä se aika nyt sitten onkaan.
 
Jollain Ruotsinlaivoilla on kyllä ihan vitunmoista elitismiä puhua paikallisesta ajasta. Luulevat olevansa jotain lentokenttiä.

Ma rupean kanssa aina veneessäni puhumaan lähtösataman kellonajasta kun tuossa järvellä törttöillään kännissä.
 
Jollain Ruotsinlaivoilla on kyllä ihan vitunmoista elitismiä puhua paikallisesta ajasta. Luulevat olevansa jotain lentokenttiä.
Niin pitkään kun käytössä on eri aikavyöhykkeet, niin pakkohan siitä on puhua noin, eikä siinä ole mitään elitismiä.

Joo, en kanssa ymmärrä miksi ajankohta pitää noin monimutkaisesti ilmaista, kun siihen voisi tulla ihan vaan suoraan klo 20 ruotsin aikaa tai klo 21 suomen aikaa tai mikä se aika nyt sitten onkaan.
Monimutkaisesti? "Ruokailu laivalla klo 20 lähtösataman aikaa". Mikä siinä on monimutkaista? Jos laiva lähtee Ruotsista Suomeen, ruokaillaan Ruotsin aikavyöhykkeen mukaisesti ja päinvastoin.

Varmaan siinä voisi lukea se maakin, mutta on helpompi ilmaista lipussa että kyse on "lähtösataman ajasta", jolloin se pätee sellaisenaan aina ja ilman että on vaaraa mistään näppi/järjestelmävirheestä, jonka seurauksena lipussa lukisi väärä maa/satama tms. En jaksa uskoa, että löytyy kovinkaan montaa ihmistä, jotka eivät tietäisi laivalla matkustaessaan missä maassa laiva milloinkin on pysähdyksissä, mihin ollaan menossa ja mistä.

Tässä rakennetaan nyt kyllä kärpäsestä härkästä.
 
Viimeksi muokattu:
Niin pitkään kun käytössä on eri aikavyöhykkeet, niin pakkohan siitä on puhua noin, eikä siinä ole mitään elitismiä.


Monimutkaisesti? "Ruokailu laivalla klo 20 lähtösataman aikaa". Mikä siinä on monimutkaista? Jos laiva lähtee Ruotsista Suomeen, ruokaillaan Ruotsin aikavyöhykkeen mukaisesti ja päinvastoin.

Varmaan siinä voisi lukea se maakin, mutta on helpompi ilmaista lipussa että kyse on "lähtösataman ajasta", jolloin se pätee sellaisenaan aina ja ilman että on vaaraa mistään näppi/järjestelmävirheestä, jonka seurauksena lipussa lukisi väärä maa/satama tms. En jaksa uskoa, että löytyy kovinkaan montaa ihmistä, jotka eivät tietäisi laivalla matkustaessaan missä maassa laiva milloinkin on pysähdyksissä, mihin ollaan menossa ja mistä.

Tässä rakennetaan nyt kyllä kärpäsestä härkästä.
Jossain ruotsinlaivalla tuo vielä menettelee mutta mitenkäs pidempää lenkkiä vetävät paatit jotka käy matkalla todella monessa satamassa?
 
Mä oon nähnyt kerrostalossa asuntojen välisessä betoniseinässä tuollaisen katonrajassa olevan pistokkeen. Hämmästelin myös silloin että mikä järki. Siinä asunnossa oli kuitenkin ihan normaalisti kattolampulle sähköt.

Yhdessä 80-luvun lopussa rakennetussa kämpässä oli katonrajassa pistorasia, joka oli lisäksi kytketty valokatkaisimen taakse.

Kyselin alusta asti talossa asuneelta naapurilta asiasta, niin kertoi tuolloin olleen hetken trendinä asentaa verholautojen taakse jos jonkinlaista loisteputkea ja pistorasian sijainti kieltämättä tuki tuota ajatusta. Muistelen itsekin, että serkkujen luona oli joskus 30 vuotta sitten vastaavanlaista valaistusratkaisua.
 
No sama käytäntö, tuossahan asia oikein korostuu. Vaikea keksiä, mikä voisi olla parempi käytäntö, keksitkö itse?
Jo aiemmin jonkun mainitsema tapa: kerrotaan ihan rehellisesti että minkä maan aikaa. Ei tarvitse matkustajan arvuutella että mikä tämän paatin alkuperäinen lähtösatama on kun itse noussut kyytiin jostain matkalta.
Yhdessä 80-luvun lopussa rakennetussa kämpässä oli katonrajassa pistorasia, joka oli lisäksi kytketty valokatkaisimen taakse.

Kyselin alusta asti talossa asuneelta naapurilta asiasta, niin kertoi tuolloin olleen hetken trendinä asentaa verholautojen taakse jos jonkinlaista loisteputkea ja pistorasian sijainti kieltämättä tuki tuota ajatusta. Muistelen itsekin, että serkkujen luona oli joskus 30 vuotta sitten vastaavanlaista valaistusratkaisua.
Tuossa itse nähneessä kämpässä se oli juuri päinvastaisessa päässä olohuonetta kuin missä ikkunat.
 
Jo aiemmin jonkun mainitsema tapa: kerrotaan ihan rehellisesti että minkä maan aikaa. Ei tarvitse matkustajan arvuutella että mikä tämän paatin alkuperäinen lähtösatama on kun itse noussut kyytiin jostain matkalta.

Tämähän johtaa siihen, että jokainen ruokailu on aikataulutettava erikseen. Jos laiva käy vaikka 10 satamassa 10 päivän aikana, ja ruokailuja on 5 kpl / vrk, niin tarvitaan 50 aikataulutusta. Jos taas viimeisen sataman ajan mukaan, niin tarvitaan yksi päiväohjelma. Ja tämä jokaiselle erilaiselle risteilylle. Vai jääkö minulta nyt jotain huomaamatta?

Alkuperäinen, se 1. lähtösatama ei kai määrää mitään sen jälkeen, kun on ankkuroiduttu johonkin muualle.
 
Niin pitkään kun käytössä on eri aikavyöhykkeet, niin pakkohan siitä on puhua noin, eikä siinä ole mitään elitismiä.


Monimutkaisesti? "Ruokailu laivalla klo 20 lähtösataman aikaa". Mikä siinä on monimutkaista? Jos laiva lähtee Ruotsista Suomeen, ruokaillaan Ruotsin aikavyöhykkeen mukaisesti ja päinvastoin.

Varmaan siinä voisi lukea se maakin, mutta on helpompi ilmaista lipussa että kyse on "lähtösataman ajasta", jolloin se pätee sellaisenaan aina ja ilman että on vaaraa mistään näppi/järjestelmävirheestä, jonka seurauksena lipussa lukisi väärä maa/satama tms. En jaksa uskoa, että löytyy kovinkaan montaa ihmistä, jotka eivät tietäisi laivalla matkustaessaan missä maassa laiva milloinkin on pysähdyksissä, mihin ollaan menossa ja mistä.

Tässä rakennetaan nyt kyllä kärpäsestä härkästä.
Liitän tähän vielä lainauksen mistä juttu lähti

Risteilyn tilausvahvistuksessa/lipussa luki, että varattu ruokailu on paikallista aikaa. No, näinhän se yleensä on ja se lienee monelle selvää.

Mutta erikseen oli vielä tarkennus tyyliin, että "huomaathan kyseessä olevan lähtösataman paikallinen aika". Hämmentävää, koska "lähtösatama" voi tarkoittaa joko sinun lipullasi olevan matkakokonaisuuden lähtösatamaa tai satamaa, missä laiva on viimeksi ollut. Näemmä tarkoitti jälkimmäistä. Eli vallan hyvin olisi pärjännyt ilman tuota tarkennusta, joka oikeastaan vain teki asiasta epäselvemmän.

Edit: Siis ruokailu alkoi pian Ruotsista lähdön jälkeen ja paikallinen aika oli silloin tietenkin Ruotsin aika, mikä oli lipussa. Itse nousin laivaan Suomesta.

Eli matkustajan lähtösatama oli ilmeisesti Suomesta, eli Suomen aikaa.

Kerrottu että ruokailu on paikallista-aikaa, mutta sitten erikseen kerrottu että se ei nyt välttämättä olekkaan paikaillinen aika , vaan lähtösataman paikallinen aika.

Ruokailu tapahtuu ilmeisesti syvällä Ruotsin aikavyöhykkeellä, joten tarkennuksella aiheutti sen että asiakas alkaa miettimään minkä sataman aikaa tässä nyt noudatetaan.

Ymmärtääkseni mm Tallink (Silja) jos Helsinkin, Maarianhamina, Tukholma, niin käyttää Tukholman päässä aamupalla ihan Ruotsin paikallista aikaa, ei Suomen, vaikka Ahvenmaan kautta menty. En tiedä miten Tallink Silja kertoo risteilijälle aamupala-aikataulut.



Nykyää osataan printata ihan asiakaskohtaisia lippuja, mutta tässä kyse tilausvahvistus jossa hyvin oleellista että on asiakaskohtaisesti luotu tilauksen mukaan koneellisesti, joten ilmeisesti siinä on käynyt pieni suunnittelun kukkanen, käytetty risteilytilauksen luomiseen jotain reittitilauksen pohjaa. Jos myyjä ei tiedä että mistä samasta hänen mielestään lähtö, eli sen perusteella kertoa missä ajassa, niin miten voi olettaa asiakkaan tietävän.

Suunnittelia on ajatellut kapeasti tilannetta yksitäisen esimerkin pohjalta ja tullut siihen tulokoseen että tämä toimii. Tälläisen suunnittelun seurauksena syntyy sitten perus vakio jutusta poikkeavissa tilanteissa sekaannuksia, tai jopa virheitä.

Ei kaikki, mutta joskus asiakkaat saattavat aikatauluttaa risteilyn etukäteen, jos esim useampi henkilö ja seassa jotain yhteistä ohjelmaa, niin tunti on iso juttu, ja tilanne olisi virhevaarasta toisin päin, niin voi jäädä se ruokailu tekemättä jos sinne menee tunnin myöhässä.


Tämähän johtaa siihen, että jokainen ruokailu on aikataulutettava erikseen. Jos laiva käy vaikka 10 satamassa 10 päivän aikana, ja ruokailuja on 5 kpl / vrk, niin tarvitaan 50 aikataulutusta. Jos taas viimeisen sataman ajan mukaan, niin tarvitaan yksi päiväohjelma. Ja tämä jokaiselle erilaiselle risteilylle. Vai jääkö minulta nyt jotain huomaamatta?

Alkuperäinen, se 1. lähtösatama ei kai määrää mitään sen jälkeen, kun on ankkuroiduttu johonkin muualle.
Jos myyjä ei tiedä, niin mistä asiakas tietää.

Jos aikaa ei tiedetä, niin sitten kertoa esim ensimmäinen kattaus sen ja sen sataman jälkeen.

Ja jos tiedetään että laiva on satamassa x ja tiedetään sen aikavyöhyke, onko kesä vai talviaika, ja myydään siinä ajassa kello se ja se lounas ja varataan asiakkaalle paikka. niin sitten kerrotaan sen aika. Jos asiakas lähtee Tukholmasta ja laiva menee Maarianhaminan kautta, ja päivällinen tai aamiainen on Maarianhaminen aikaa, niin sitten kerrotaan millä ajalla, eikä lähtösataman mukaan.


Edit:
Asiakas haluaa tänäpäivänä tehdä kalenterinmerkinnän ja sovittaa muuta asiat siihen, niin aika oleellista tietoa, ja täytyyhän palvelun tarjoajankin aikatauluttaa oma toiminta.
 
Viimeksi muokattu:
Tämähän johtaa siihen, että jokainen ruokailu on aikataulutettava erikseen. Jos laiva käy vaikka 10 satamassa 10 päivän aikana, ja ruokailuja on 5 kpl / vrk, niin tarvitaan 50 aikataulutusta. Jos taas viimeisen sataman ajan mukaan, niin tarvitaan yksi päiväohjelma. Ja tämä jokaiselle erilaiselle risteilylle. Vai jääkö minulta nyt jotain huomaamatta?

Alkuperäinen, se 1. lähtösatama ei kai määrää mitään sen jälkeen, kun on ankkuroiduttu johonkin muualle.
Mistä keksit että pitää erikseen aikatauluttaa? Selvällä suomella sanoin että ilmoitetaan selkeästi että minkä aikavyöhykkeen aikaa se ilmoitettu aika on eikä mitään epämääräistä "lähtösataman aikaa". Jos se lähtösatama on vaikka nyt Tukholma niin ilmoitetaan että Ruotsin aikaa.
 
Mistä keksit että pitää erikseen aikatauluttaa? Selvällä suomella sanoin että ilmoitetaan selkeästi että minkä aikavyöhykkeen aikaa se ilmoitettu aika on eikä mitään epämääräistä "lähtösataman aikaa". Jos se lähtösatama on vaikka nyt Tukholma niin ilmoitetaan että Ruotsin aikaa.
Jaa-a. No miten jos se laiva menee risteilyllä aikavyöhykkeissä vaikkapa 7 tunnin päähän, niin tarjotaanko se aamiainen sitten jo klo 00-02 paikallista aikaa, sen 07-09 sijasta? Itse en tiedä miten nuo oikeasti menee, kun en ole tuollaisilla ollut koskaan mukana.

Tarkemmin kun ajattelee, niin ei toki tarvitse 50 aikataulutusta, mutta todennäköisesti ainakin se 10. Riippuu vähän missä välissä laiva vierailee satamissa.
 
Mistä keksit että pitää erikseen aikatauluttaa? Selvällä suomella sanoin että ilmoitetaan selkeästi että minkä aikavyöhykkeen aikaa se ilmoitettu aika on eikä mitään epämääräistä "lähtösataman aikaa". Jos se lähtösatama on vaikka nyt Tukholma niin ilmoitetaan että Ruotsin aikaa.
Eiköhän tukholman aika ole riittävän selkeä enemmistölle.
 
Lähtösatamaa parempi ilmaisu olisi viimeisin satama. Eli kellonaika olisi "viimeisimmän sataman aikaa".

Jos siis "paikallista aikaa" ei käy. Jos vaikka ollaan jo toisella aikavyöhykkeellä satamasta lähdön jälkeen eikä senhetkistä paikallista aikaa haluta käyttää. En kyllä tiedä, onko tällaista tilannetta. :)
 
Jaa-a. No miten jos se laiva menee risteilyllä aikavyöhykkeissä vaikkapa 7 tunnin päähän, niin tarjotaanko se aamiainen sitten jo klo 00-02 paikallista aikaa, sen 07-09 sijasta? Itse en tiedä miten nuo oikeasti menee, kun en ole tuollaisilla ollut koskaan mukana.

Tarkemmin kun ajattelee, niin ei toki tarvitse 50 aikataulutusta, mutta todennäköisesti ainakin se 10. Riippuu vähän missä välissä laiva vierailee satamissa.
No miksi ei? Pääasia että ei jää tulkinnanvaraa.
Eiköhän tukholman aika ole riittävän selkeä enemmistölle.
Entäs ne risteilyt jotka eivät edes käy Itämerellä? Takerrut nyt tuohon esimerkkinä käytettyyn kaupunkiin.
 
Lähtösatamaa parempi ilmaisu olisi viimeisin satama. Eli kellonaika olisi "viimeisimmän sataman aikaa".
Niin no, minä olen tästä eri mieltä. Lähtösatama nimenomaan on termi, joka kertoo mistä satamasta laiva on viimeksi lähtenyt matkalle.
 
Niin no, minä olen tästä eri mieltä. Lähtösatama nimenomaan on termi, joka kertoo mistä satamasta laiva on viimeksi lähtenyt matkalle.
Juu, mutta jotkut saattavat tuonkin käsittää niin että lähtösatama on se satama mistä itse on loikannut paatin kyytiin.
 
Juu, mutta jotkut saattavat tuonkin käsittää niin että lähtösatama on se satama mistä itse on loikannut paatin kyytiin.
Niin, jostain kumman syystä tuo tuntuu tosiaan olevan joillekin mahdottoman hankala asia ja siitä tässä on viimeiset 50 viestiä juuri keskusteltu.

Ehdotan, että laivoilta poistetaan kaikki ajastettu toiminta ja että ne käyvät aina vain yhdessä satamassa. Ei tämä vääryys taida muuten selvitä. :D
 
Niin, jostain kumman syystä tuo tuntuu tosiaan olevan joillekin mahdottoman hankala asia ja siitä tässä on viimeiset 50 viestiä juuri keskusteltu.

Ehdotan, että laivoilta poistetaan kaikki ajastettu toiminta ja että ne käyvät aina vain yhdessä satamassa. Ei tämä vääryys taida muuten selvitä. :D
Suunnittelun kukkanen (tiedottamisen kukkanen), ratkaisu, ei sitten kerrota aikoja lainkaan, tai ei lopetetaan seilaaminen satamien välillä.

Ongelma oli vain se että asiakkaalle kerrottiin epäselkeästi asia, tai ensin kerrottiin selkeästi, jonka jälkeen lähdettiin selittään asiaa epäselväksi . Ilmeisesti vielä vähän ristiriitaisesti esim joidenkin yhtiöiden aikataulujen kanssa.

Lähtösataman sijaan, viimeinen satama, En tiedä minkä yhtiön laiva, mutta ketjussa mainittu että esim Tallinkin Silja käyttää paikallista aikaa mm aamiaisella, mikä ei tarkoita lähtösataman aikaan.
 
Lähenee tuotevirhettä jos pesukoneen liitäntäjohto on liianlyhyt, myyjän pitäisi varoittaa

Ei sen tarvi kuitenkaan viidenmetrin pätkä olla, toki tiedossa että senteistä syntyy miljoona, ja metri lisää kuparia lisää painoa, joka lisää rahtikustannuksia jne. ja jos pavunlaskia saa säästöksi muutaman kymmenensenttiä, niin jos joka sadas kone jää myymättä ja asiakkaat ei enään maksakkaan premium lisää, niin toivotaan että innovaatio bonukset menee oikealla kohteelle. (Pesukoneessa lisämyynti jatkojohdolla ei ole kuniakas ajatus)


Joissa tuotteissa se johto on lyhyt ihan hyvästä syystä, turvallisuus ajattelua, esim sähkösahat jne.

Mutta pesukoneet, akkukoneiden laturit jne niin se lyhyt johto on vaarallinen, jatkojohto kylppärissä on lähinnä ei ei, johdon varassa roikkuva laturi, ei ei jne.

Ei myyjä tiedä (eikä edes kiinnosta) minkä pituinen johto on, tai tiedä asiakkaan kämppää missä siellä on pistokkeet ja tietääkö edes asiakas itsekään mikä riittä, tai missäs se jääkaapin töpseli on.

T: entinen kodinkonemyyjä :)
 
Suunnittelun kukkanen (tiedottamisen kukkanen), ratkaisu, ei sitten kerrota aikoja lainkaan, tai ei lopetetaan seilaaminen satamien välillä.

Ongelma oli vain se että asiakkaalle kerrottiin epäselkeästi asia, tai ensin kerrottiin selkeästi, jonka jälkeen lähdettiin selittään asiaa epäselväksi . Ilmeisesti vielä vähän ristiriitaisesti esim joidenkin yhtiöiden aikataulujen kanssa.

Lähtösataman sijaan, viimeinen satama, En tiedä minkä yhtiön laiva, mutta ketjussa mainittu että esim Tallinkin Silja käyttää paikallista aikaa mm aamiaisella, mikä ei tarkoita lähtösataman aikaan.
Kovasti oli taas sanoja peräkkän, mutta ainakaan minä en ymmärtänyt yhtään mitä yritit sanoa.

Joo, jos ei tiedä mitä lähtösatama tarkoittaa, niin sitten tiedotus on varmasti epäselvää. Olen vaan vähän sitä mieltä, että alkuperäinen vika tuossa on lähinnä siellä lukijan puolella. Ja vielä enemmän ole sitä mieltä, ettei tämän puiminen kuulu tähän ketjuun.
 
Joissa tuotteissa se johto on lyhyt ihan hyvästä syystä, turvallisuus ajattelua, esim sähkösahat jne.
Perustelisitko, miksi idioottimaisen lyhyt johto on mielestäsi turvallisuusajattelua? Ja mitähän edes tarkoitat sähkösahalla?

Jos sähkösaha on käsisirkkeli, pistosaha tms niin on kaukana turvallisuuden lisäämisestä jos johto on olemattoman lyhyt ja tarvitaan aina jatkojohtoa.

Jos moottorisaha niin myöskään niissä on todella vaikea nähdä turvallisuuden lisääntymistä sillä olemattomalla johdonpätkällä. Tai jos näin olisi, onko esim laatuvalmistajan saha suunnittelun kukkanen / turvallisuusriski?

Ei selvinnyt mistä tuohon törmäsit, mutta oletetaan että joku käytetty asunto jossa tuon tarkoitus ei ole kulkeutunut postaajalle.

Ei ole tavaton (*, ja jos tarkoituksella, niin ihan suunniteltu. Jos suunniteltu ja tarpeeseen, niin tarpeen poistuttua niin haitta lähinnä näkö, siihen voi laittaa sokean, ja riippuen siitä miten suunniteltu ja toteutettu niin ehkä enemmänkin häivyttää.

Voi toki olla moka, jos kyse elementtiseinästä, niin ei ihan tavatonta, mutta jos kuitenkin kalustettu niin tarpeeseen on tullut.

Jotkut arvailleet miksi, arvailu on arvailua, siinä auttaisi se koska rakennettu, onko alkuperäinen , minkä tyyppinen rakennus, jos useamman asunnon yhtiö, niin onko kaikilla. Millä seinällä.



(*
Tarkoitain että ihan suunnitellusti noita nähty.
Ihmettelen, miksi pitää kommentoida jos aiheesta ei tiedä mitään. Saati arvostella muiden vastauksia arvailuksi ilman mitään perustetta.

Kuten jo kerrottua, tuollaisia rasioita on laitettu pääsääntöisesti kohdevalaisimille. Myös ikkunavalo on tullut esille, se on toinen käyttötarkoitus. Ja erityistapaus pieni osa tietyn ikäisistä, jossa kattovalaisimille ei ole kattorasioita ollenkaan, ainoastaan seinän vieressä olevat. Josta siis kysytyssä tilanteessa ei ole kyse, sijoitus kun ei ole katon rajassa.

Ja kyllä se on todella tavatonta, että elementtiseinässä olisi ylimääräisiä rasian paikkoja. Jos olisi, sellaisen johdottaminen olisi käytännössä mahdottomuus, johtoreitti kun ei tule tyhjästä eikä suunnittelematta tehty osuisi juuri millään todennäköisyydellä suunniteltuihin. Ja vaikka tuo osuisikin kohdalleen, ei se sähkäri johdottaisi suunnitelmista puuttuvaa rasiaa.
Lisäksi elementti / betoniseinän tapauksessa käytännössä varmasti alkuperäinen. Muun tyylisen seinän osalta helpommin lisättävissä jälkikäteen mutta vaatii vaivaa joten varmuudella ei lisätä turhaan.

Joka tapauksessa tuo on aivan varmasti suunniteltu tuohon tietoisesti eikä siten ole suunnittelun kukkanen. Ei sen selvittämiseksi tarvita mitään luettelemiasi, osin varsin epäolennaisiakin tietoja. Jatkot voi arpoa vaikka johonkin rakentamisryhmään jos tarpeen.

Kovasti oli taas sanoja peräkkän, mutta ainakaan minä en ymmärtänyt yhtään mitä yritit sanoa.

Joo, jos ei tiedä mitä lähtösatama tarkoittaa, niin sitten tiedotus on varmasti epäselvää. Olen vaan vähän sitä mieltä, että alkuperäinen vika tuossa on lähinnä siellä lukijan puolella. Ja vielä enemmän ole sitä mieltä, ettei tämän puiminen kuulu tähän ketjuun.
En ymmärtänyt minäkään.

Ja jossain Suomi-Ruotsi -välillä en osaa ongelmaa nähdä. Voi tarvittaessa ottaa sen ohjelman ja lukea siitä. Ei ongelmaa vaikka olisi ilmaistu minkä aikavyöhykkeen mukaan. Toki kuva siitä lipusta tms, missä tuo asia on ollut, voisi hieman muuttaa ajatusta. Yksinkertainen asia saadaan välillä kuitenkin sotkettua.

Sen sijaan:
Jossain ruotsinlaivalla tuo vielä menettelee mutta mitenkäs pidempää lenkkiä vetävät paatit jotka käy matkalla todella monessa satamassa?
Näillä ei tosiaan periaatteessa lähtösatamaa ole ollenkaan ja matkaan noustaan monista eri paikoista joten tilanne on aivan eri. Lähtösatamasta puhuminen on taatusti sekoittava tekijä. Tällaisessa kyseessä olisi jo suunnittelun kukkanen mutten realisoituvan missään. Jos realisoituu niin sitten toki kuuluu ketjuun.
 
Perustelisitko, miksi idioottimaisen lyhyt johto on mielestäsi turvallisuusajattelua? Ja mitähän edes tarkoitat sähkösahalla?
Turvallisuusajattelu tulee siitä että se lyhyt johto pysyy ehjänä. Eli vähennetään sitä riskiä, ja jos sen jatkojohdon vaurioittaa, niin se helpompi käyttäjän vaihtaa.
 
Turvallisuusajattelu tulee siitä että se lyhyt johto pysyy ehjänä. Eli vähennetään sitä riskiä, ja jos sen jatkojohdon vaurioittaa, niin se helpompi käyttäjän vaihtaa.
Asia ei todellakaan ole näin yksioikoinen. Vedät aika monet mutkat suoriksi yrittäen perustella suunnittelun kukkasta jollakin tavoin hyväksi asiaksi.
Mutta jatko sopii muualle paljon paremmin joten en jatka tässä ketjussa.
 
Turvallisuusajattelu tulee siitä että se lyhyt johto pysyy ehjänä. Eli vähennetään sitä riskiä, ja jos sen jatkojohdon vaurioittaa, niin se helpompi käyttäjän vaihtaa.
Yks paikka missä tajusin jossain kohti tämän oli sähkökäyttöinen oksatrimmeri. Kiroilin vähän aikaa sitä 10 cm nysäjohtoa, mutta sitten tajusin että se estää laitteen oman sähköjohdon sahaamisen työkalulla. Ja jatkojohdon voi tosiaan vaihtaa helposti.

En kyllä keksi pesukoneelle samaa funktiota.
 
Jotenkin muistelisin että tuossa oli myös suuntaa että jos astuu sen johdon päälle vahingossa tms niin lähtee helpommin irti liitoksesta kuin laite käsistä.
Tämä on erittäin perusteltu syy. Lisäksi joissakin ulkona käytettävissä sähkölaitteissa ei ole sitä omaa johtoa lainkaan koska se on vain tiellä ja alttiina vaurioille eikä kuitenkaan ikinä riittäisi. Esimerkiksi oksasilppurissa tai joissain polttopuukoneissa.
 
Tämä on erittäin perusteltu syy. Lisäksi joissakin ulkona käytettävissä sähkölaitteissa ei ole sitä omaa johtoa lainkaan koska se on vain tiellä ja alttiina vaurioille eikä kuitenkaan ikinä riittäisi. Esimerkiksi oksasilppurissa tai joissain polttopuukoneissa.
Koska se jatkojohto ei pysy paikoillaan, joissakin laitteissa on "koukku" johtoa varten. Eli eipä irtoa. Tätä "koukkua" ei toki läheskään aina ole mutta osa vetää ne johdot solmuun. Tätä näkee usein. Kun tähän kaveriksi laitetaan vielä monihaarainen johto ja huolimaton perässä vetäminen niin siihen laitteen omaan johdonpätkään ja sen vedonpoistoon kohdistetaan melkoista rasitusta. En pidä toivotun kaltaisena lopputuloksena vaan suunnittelun kukkasena.

Kiinteästi paikoillaan käytettäväksi tarkoitetuissa (vaikkapa se silppuri) en näe tilannetta, jossa laitteen oma johto olisi tiellä. Käytettäessä laite on joka tapauksessa johdon päässä ja jos johto on lyhyt, jäävät pistokkeet mahdollisesti työskentelyalueelle (toki tämäkin suunnittelun kukkanen). Jos johto siis on, saisi se mielestäni olla riittävän pitkä yltääkseen työalueen ulkopuolelle yksimittaisena. Se taas on suunnittelun kukkanen, jos laitteessa on pidempi johto muttei mitään järkevää paikkaa sille.

Kokonaan ilman johtoa olevan mallikappaleeksi sopii esimerkiksi sähkökäyttöinen ruohonleikkuri. Jatkojohto on hyvä tuoda suoraan laitteeseen, rasituskin saadaan järkevämmin hallintaan. Lisäksi laitteen oma johto olisi joka tapauksessa liian lyhyt käyttöalueen ollessa suuri. Toki muissakin laitteissa tapa on lyhyttä pätkää parempi, toisaalta huonona puolena nuo kiinteät rajoittavat pistokkeen muotoa. Tästä taas seuraa kannellisista läpän pois repimistä tms. Tai pahimmillaan vielä suurempia virittelyjä kun se talon ainoa jatkojohto on monihaarainen ja sillä pitäisi pärjätä. Toisaalta jotain on jätettävä myös käyttäjän vastuulle.

Erikseen voisi ajatella vielä suuritehoiset laitteet. Jos laitteessa itsessään on riittävän pitkä ja riittävän poikkipinnan omaava johto, ei läheskään jokaisessa käytössä käytettäisi monia peräkkäisiä jatkojohtoja tai jotain halppiskelaa luonnollisesti vielä osittain ilman kelalta avaamista.

Eli mieluusti edelleen näkisin reilun mittaisen johdon tai toisena vaihtoehtona tuon, ettei johtoa ole ollenkaan. Toki onneksi akkukäyttöisten myötä ongelma on monissa työkaluissa ja vastaavissa hiljalleen poistumassa. Jäljelle jää toki edelleen kodinkoneet, joissa se tynkä on idioottimaisuutta ja perusteltavissa todella huonosti mitenkään.
 
Joo, jos ei tiedä mitä lähtösatama tarkoittaa, niin sitten tiedotus on varmasti epäselvää. Olen vaan vähän sitä mieltä, että alkuperäinen vika tuossa on lähinnä siellä lukijan puolella. Ja vielä enemmän ole sitä mieltä, ettei tämän puiminen kuulu tähän ketjuun.
Ainakin englannin kielessä käytetään termejä "port of departure" sekä lisäksi "last port of departure". Viimeksi mainittua käytetään varmastikin tilanteissa, joissa epäselvyydet halutaan välttää.

Joten sanoisin, että "lähtösatama" ei ole yksikäsitteinen termi.
 
Ainakin englannin kielessä käytetään termejä "port of departure" sekä lisäksi "last port of departure". Viimeksi mainittua käytetään varmastikin tilanteissa, joissa epäselvyydet halutaan välttää.

Joten sanoisin, että "lähtösatama" ei ole yksikäsitteinen termi.
Joo, se on kyllä tullut selväksi että löytyy ihmisiä jotka menevät tuosta ihan sekaisin, mutta edelleenkään tuon termin puiminen ei kuulu tähän ketjuun, kun ei kyse ole mistään suunnittelun kukkasesta.
 
Miksi poltimoissa käytetään painatusta joka lähtee hyvin kevyellä kulutuksella pois. Palanut polttimo ja tuli mitattua onko se oikeasti rikki, samalla sitä sormissa pyöritelessä lähtivät tekstit täysin...
 
Miksi poltimoissa käytetään painatusta joka lähtee hyvin kevyellä kulutuksella pois. Palanut polttimo ja tuli mitattua onko se oikeasti rikki, samalla sitä sormissa pyöritelessä lähtivät tekstit täysin...
En pitäisi tätä suunnittelun kukkasena, yleensä hehkulamppujen ohjeissa kehoitetaan välttämään paljain sormin koskettamista.
 
Tarvitseeko paljon edes selitellä
2023-04-28-14-16-41-452.jpg

Tuommoinen puolikas vetolaatikko on kyllä ihan helvetin käytännöllinen.
Toki jälleen sopiva jos lentää molemmista päistä tavaraa samaan aikaan.
 
Tarvitseeko paljon edes selitellä
2023-04-28-14-16-41-452.jpg

Tuommoinen puolikas vetolaatikko on kyllä ihan helvetin käytännöllinen.
Toki jälleen sopiva jos lentää molemmista päistä tavaraa samaan aikaan.

En ymmärrä mikä tuossa on ongelma, voitko selittää?
 
En ymmärrä mikä tuossa on ongelma, voitko selittää?

Veikkaisin, että hankittu liian iso laatikosto ja lavuaari, sijoitettuna pytyn viereen niin, että ahdasta on. Jopa niin ahdasta, että alempaa laatikkoa ei saa paikalleen. Ja jos vaikka vessapaperi loppuu rullasta kesken istunnon, ja satut pitämään vararullia ylemmässä laatikossa, ottanee ylälaatikko kiinni istujaan niin, ettei laatikkoa saa auki.
Jota kuinkin näin näen itse tuon.
 
Viimeksi muokattu:
En ymmärrä mikä tuossa on ongelma, voitko selittää?
Liian iso allaskaappi vetolaatikolla, alempaa laatikkoa ei saa paikalleen. Jos olisi ovilla niin vasenta ovea ei saisi auki.
Pytyllä istuminen ei niin mukavaa koska asento jää epämielyttäväksi, jos tarvii oikein ponnistus apua sillein että nojaa kyynerpäillä polviin niin ei onnistu.
Altaan käyttö vähän epäimielyttävää koska joutuu seisomaan altaan keskipisteen oikealla puolella ja nojautumaan vasemmalle.
Eikä tuo wc-paperitelinekkään taida ihan järkevässä paikassa olla.
Toki kph:ssa toinen allas ja pytty mutta 7ke/m3 hinnalla kyllä pitäsi saada vessa missä ei tuommoisia kukkasia.
 
Tarvitseeko paljon edes selitellä
2023-04-28-14-16-41-452.jpg

Tuommoinen puolikas vetolaatikko on kyllä ihan helvetin käytännöllinen.
Toki jälleen sopiva jos lentää molemmista päistä tavaraa samaan aikaan.
Samoin noiden hevosenjuottoaltaan muotoisten altaiden ja tyyliin kuuluvien kalusteiden pakottaminen ihan joka paikkaan on aika dorka valinta muutenkin. Ei se kirveellä(vai giljotiinilla) veistetty skandidesign nyt oikeasti voi olla niin justiinsa jos vessanpyttykin on kaikkein perustasoisinta tyyliä joka ei ole muuttunut ulkoisesti sitten 80-luvun. Eikä ahtaaseen hukkatilaan tehdystä minipaskiosta tule ylellistä kylpyhuonetta vaikka miten yrittäisi.

Lisäksi minä ainakin kolhisin itseäni noihin kulmiin varsinkin kun tuo "minulle kun kaikilla muillakin" -kaluste on tungettu juuri maailman pienimpään pygmivessaan. Sama löytyy myös kotoa, paitsi että se on ilmeisesti ollut aika sopiva tilankäytöllinen kompromissi ja laatikot mahtuvat aukemaan. En silti tykkää, se on epäkäytännöllinen ja sama kuin kaikilla muillakin ja ne muut ovat valinneet näön perusteella vaikka ei tuo edes ole hieno. :p
 

Statistiikka

Viestiketjuista
258 554
Viestejä
4 499 869
Jäsenet
74 222
Uusin jäsen
anuelisabeth

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom