Suunnittelun kukkaset

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Sampsa
  • Aloitettu Aloitettu
En tiedä mihin vastasit, niin asiayhteys jäi vähän heikoksi, siis mikä se suunnittelun kukkanen.
Sijoituskorkeutta maston nokassa keikkuville rojuille saa halvemmalla luonnonmuotoja hyödyntämällä kuin terästä pinoamalla. Ei tikkaitakaan kuoppaan kannata asettaa, jos on tarkoitus kavuta korkealle. :)
 
Sijoituskorkeutta maston nokassa keikkuville rojuille saa halvemmalla luonnonmuotoja hyödyntämällä kuin terästä pinoamalla. Ei tikkaitakaan kuoppaan kannata asettaa, jos on tarkoitus kavuta korkealle. :)
OK, kiitos tarkennuksesta.

Operaattorit kyllä huomio rakennuskustannukset, jos suunnittelun kannalta on sijoitus paikkana vaihtoehtona selkeästi halvempi lyhyempi masto vs kalliimpi pidempi masto, niin ovat valmiita maksamaan enemmän siitä ns halvemmasta rakennuspaikasta, kuin kalliimasta pidemmän vaativasta.

Jos on tieto että olisivat halunneet mäenpäälle, niin joku syys miksi eivät ole päässeet, luvitus, hinta, aikataulu.

Jos ei ole syytä kerrottu, niin arvonta lista pitenee, sen suunnittelun mokan näillä toidoilla säiytän mutta laitan vähän alemmaksi.


Noin laajemmin, niin suunniteliat eivät välttämättä halua sinne korkealle, tässä maassa paljon tolppia ja rakenteista joissa ne hilut on paljon alempana kuin viereisen maastoesteen huippu. On myös purettu jo olemassaolevia mastoja.
 
Viimeksi muokattu:
Sijoituskorkeutta maston nokassa keikkuville rojuille saa halvemmalla luonnonmuotoja hyödyntämällä kuin terästä pinoamalla. Ei tikkaitakaan kuoppaan kannata asettaa, jos on tarkoitus kavuta korkealle. :)
Eipä niiden sijoittelu ole niin yksinkertaista kuin voisi luulla. Rakentaminen vaatii mm. luvitusprosessin.

Ei kannata julistaa suunnitelun kukkaseksi, jos ei ole tiedossa kaikkia suunnitteluun vaikuttaneita tekijöitä.
 
Eipä niiden sijoittelu ole niin yksinkertaista kuin voisi luulla. Rakentaminen vaatii mm. luvitusprosessin.

Ei kannata julistaa suunnitelun kukkaseksi, jos ei ole tiedossa kaikkia suunnitteluun vaikuttaneita tekijöitä.
Juu, asia ei ole niin yksinkertainen. Mutta kieltämättä hölmöläisten touhulta näyttäisi, jos ottaisi kuvan missä näkyy sopivasti masto ja mäki. :D
 
Juu, asia ei ole niin yksinkertainen. Mutta kieltämättä hölmöläisten touhulta näyttäisi, jos ottaisi kuvan missä näkyy sopivasti masto ja mäki. :D
Nyt alkoi kuva kiinnostaa. jos ei kuvaa, niin vaikka Kartta linkki.


Mutta siis kohde mäki, jossa rakennus johon teknisesti voisi helposti asentaa tukiasema hiluja antenneineet, tai sen läheisyyteen masto. Ja aluella ei selalista käyttöä mikä estäisi, tai rakennus on sellainen että siihen kannattaa kamat viedä. Rakennuksenta voidaan päätellä että sinne menee tie. Ja ilmeisesti ihan tavis mäki, eli sinänsä ei estettä vaikka tolpalle.

Mäki siis kymmennissä metreissä ylempänä kuin <sadan metrin päässä oleva masto, joka korkeudeltaan luokkaa korkeus ero + 10 metriä tai enemmän.

Ja tosiaan mastossa ne hilut on hilattu sinne maston nokkaan, alempana vain valoja.

Ja sijainti ei ole keskustaajamassa vaan vähän sivummalla.


Voi olla ihan hölmöilyä, vaikka operaattorit yleensä ihan miettii noita, tosin se ei selvinnyt kenenkä masto tuo on, niin onhan siinä voinut olla paikalisella toimijalla oma tontti, mihin sitten tolpan rakentaneet, siis ihan kustannus edellä. Joskus joku voi tehdä hölmöjä ihan periaatteesta.


Alla olevan jälkeen

Edelliseen kommenttiisi liittyen vielä: Se teräksen pinoaminen voi tulla halvemmaksi kuin uuden tien rakentaminen. ;)
Tosiaan
Muutamankymmenen metria pituutta mastoon saatto olla halvempi, niin paljon halvempi että olivat valmiita maksamaan "matalammasta" sijoituspaikaista enemmän.
Jos arvuuteltava kohde on tuoreehko, niin nykyään ei kai taivaita tavoitella, näkyy olevan useammin lyhyitä ja usein tosiaan nimenomaan maastoesteen suojassa. (En tarkoita etteikö tuossa kyseisessä olisi hyöty ja halu mäenpäälle)
 
Viimeksi muokattu:
Juu, asia ei ole niin yksinkertainen. Mutta kieltämättä hölmöläisten touhulta näyttäisi, jos ottaisi kuvan missä näkyy sopivasti masto ja mäki. :D
Niinhän se voi näyttää, jos ei tiedetä kaikkia taustatekijöitä.

Edelliseen kommenttiisi liittyen vielä: Se teräksen pinoaminen voi tulla halvemmaksi kuin uuden tien rakentaminen. ;)
 
Suht säännällisesti törmää noihin bideekäsisuihku toteutuksiin, joissa ne kytketty niin että jäävät paineellisiksi, eli pesukone hanojen perään, vipuhanojen perään, siihen suuttimen päähän, juoksuputken tilalle jne.

Otantani on toki rajoittunut ja moni noista on muualla kuin asuintiloissa, mutta jälkimmäisistä tyypillinen esimerkki ns kuraeteinen, varasto/talli.

Osassa toki tuon tarjonta niukkuuden takia asennettu se bideesuihkuyhteensopiva hana , lavuaarilla tai ilman, jolloin siitä sitten tullut nimenomaan se suunnittelun kukkanen. -> Eli on sitten hana joka "avataan" sen julksuputkesta roiskuuvettä (oppii kyllä), sitten mennään se letkun päähän ja saadaan vettä sinne mihin halutaan, kun tarve sitä vedentulao katkoa, niin tuosta hanan juoksuputkesta jälleen roiskuu.

Toki tuo magneettiventtiili versio on parempi, se varsinainen hana voidaan asentaa vapaammin ja ehkä siihen saadaan lavuaari, itse letkunpää kahvoineen sitten sinne missä tarve, ja roiskuminen vähäisempää kun startti vasta telineestä oton yhteydessä..

Ei kaikilla ole tarvetta, ja kustannuskysymys, ajatus nyt eteni siitä että jos on tehty magneettiventiiliversio, niin palloventtiilioptiolle voisi olla tarvetta ja kysyntääkin jos hintapysyy kilpailuykyikeisenä.

Linkki keskustelun alkupäähän, eli alla olevasta juttu eteni.

Linkin tuote vaatii sen bidee lavuaarihanan, tuossa lähinnä vakiojuttuun etuna se että voi maksaa enemmän ja säätää siitä bideekahvasta lämpötilaa (no sekin etu että voi "startata" etänä ja telineeseen laitto sulkee + viivesulku ja tukee siis "vapaavalintaista suihkukahvaa".)
Ei voi kahvasta säätää lämpötilaa.
 
Ei voi kahvasta säätää lämpötilaa.
Kiitos tärkeästä korjauksesta.
Linkin tuotteessa säätö tosiaan siis siitä magneettiventtiilin päästä, termostaatti säätö, joka sekin varmaan monessa kohteessa hyvä juttu, varsinkin termostaatillisena.

Tokkopa se on edes termostaatti, vaan pelkkä esisekoitetun veden sekoitusventtiili. Ei tee mitään muuta kuin säätää kiinteästi lämpimän ja kylmän veden suhdetta. Samalla lailla kuten normaali vipuhanan säätöosakin.
Ok, kiitos, sitten on markkinoinnin kukkanen , jos ja kun markkinoivat termostaattina.

Vähän ristiriitaista, mutta jos sivut puhuu että on ja nimimerkit vahvistaa, niin menen tällä termostaatti termillä
 
Viimeksi muokattu:
Kiitos tärkeästä korjauksesta.
Linkin tuotteessa säätö tosiaan siis siitä magneettiventtiilin päästä, termostaatti säätö, joka sekin varmaan monessa kohteessa hyvä juttu, varsinkin termostaatillisena.
Tokkopa se on edes termostaatti, vaan pelkkä esisekoitetun veden sekoitusventtiili. Ei tee mitään muuta kuin säätää kiinteästi lämpimän ja kylmän veden suhdetta. Samalla lailla kuten normaali vipuhanan säätöosakin.
 
Nyt on taas ollut pari sivua keskustelua tuosta bideesuihkusta ja viikko pari sitten sama jutu.

Koti ja asuminen oikea paikka tuolle:

 
Jep. Suihkutermostaattihanassa. Ei pesualtaan vipuhanassa.

joo, eikä perus keittiöhanassa, mutta nythän ei ollut mistään niistä puhe. oraksen eletronisessa bideessä on termostaatti. hanassa on perus säätöosa, mutta jos magneettiventtiili aktivoidaan niin vesi tulee termostaatin kautta hanaan tai bideehen.
 
joo, eikä perus keittiöhanassa, mutta nythän ei ollut mistään niistä puhe. oraksen eletronisessa bideessä on termostaatti. hanassa on perus säätöosa, mutta jos magneettiventtiili aktivoidaan niin vesi tulee termostaatin kautta hanaan tai bideehen.
Laitoit kuitenkin linkin suihkutermostaattihanan säätöosasta?
 
Ei tullut mieleen että sama termostaattiosa on tuossa elektronisessa Oraksen pideessä käytössä kuin termostaattisessa suihkusekoittajassa?
 
Mikä logiikka tai hyöty on jenkkiläisillä tai yleensäkin ulkomaan elävillä, kun normaalissa lapiossa ei ole "kahvaa", vaan pelkkä varren pää josta ottaa kiinni?

Itselle tuntuu luonnottomalle käyttää lapiota, josta pitäisi varren päästä kiinni.

tuotesivu_Fiskarspistolapio_0002743_e440297fc0d87f865f35ad4a2b1dcd0d_1.jpg

VS.
36070506.jpg
 
Mikä logiikka tai hyöty on jenkkiläisillä tai yleensäkin ulkomaan elävillä, kun normaalissa lapiossa ei ole "kahvaa", vaan pelkkä varren pää josta ottaa kiinni?

Itselle tuntuu luonnottomalle käyttää lapiota, josta pitäisi varren päästä kiinni.

tuotesivu_Fiskarspistolapio_0002743_e440297fc0d87f865f35ad4a2b1dcd0d_1.jpg

VS.
36070506.jpg
Noi suorat lapiot toimivat sellaisessa "Amerikan hiekkamaassa". Tota kahvaa tarvitaan, enemmän, kun on savea tai muuta, jota pitää vääntää irti maasta.
 
Mikä logiikka tai hyöty on jenkkiläisillä tai yleensäkin ulkomaan elävillä, kun normaalissa lapiossa ei ole "kahvaa", vaan pelkkä varren pää josta ottaa kiinni?
Varmaankin ideana on säästää valmistuskustannuksista kun ei tuossa nyt mitään muuta järkeä oikeastaan voi olla.
 
normaalissa lapiossa ei ole "kahvaa", vaan pelkkä varren pää
Takapajuisuutta ja perinnettä. Uusi paranneltu konsepti ei aina lyö itseään läpi kaikilla markkinoilla vaan jatketaan perse edellä puuhun, koska ennenkin on ollut hyvä.

Tietenkin tätä perustellaan lapioiden erilaisilla käyttötarkoituksilla ja maalajeilla sekä tottumuksella, mutta se on yleensä paskapuhetta. Hyvin harvalla on oikeasti erilaista tarvetta yleislapiolle, maa kuin maa. Kysymys on siitä, että meikäläisittäin normaali lapio on kokeilematta paskaa.

Varmaankin ideana on säästää valmistuskustannuksista kun ei tuossa nyt mitään muuta järkeä oikeastaan voi olla.
Kun asiakas ei ole kokeillutkaan parannettua lapiota ja pitää sitä jonakin europervojen metkuna, ei hän valitse tuotetta vaikka rautakaupassa sellainenkin on. Hän ottaa "normaalin lapion".

Toki tämä on myös halvempi valmistaa, mutta se on pelkkä bonus.
 
Mikä logiikka tai hyöty on jenkkiläisillä tai yleensäkin ulkomaan elävillä, kun normaalissa lapiossa ei ole "kahvaa", vaan pelkkä varren pää josta ottaa kiinni?

Itselle tuntuu luonnottomalle käyttää lapiota, josta pitäisi varren päästä kiinni.

Amazon.comista kun hakee "shovel" niin ensimmäinen kahvaton lapio on Fiskars :)

Mutta kyllä tuolla jenkeissäkin esim. lumilapioista ( snow shovel - Google-haku ) löytyy lähes poikkeuksetta kahva.
 
Amazon.comista kun hakee "shovel" niin ensimmäinen kahvaton lapio on Fiskars :)

Mutta kyllä tuolla jenkeissäkin esim. lumilapioista ( snow shovel - Google-haku ) löytyy lähes poikkeuksetta kahva.
Perstuntumani kertoo, että "damn that Swiss stuff is expensive" ja kahvaton pitkävartinen tekee kauppansa perinteisenä kotimaisena kiinalaisena, siinä missä ehkä eksoottisen pro-tuotteen ostaja valitsee tarkkaan kahvan ja kärjen muotoilun perusteella.

Olisin vähän huono etsimään lapiota Amerikoista, kun se ei ole ihan selkeää milloin kyseessä on shovel vai tarvitsenko spaden.
 
Ensi vuonna voimaan astuu EU-direktiivin määräys, jonka mukaan alle kolmen litran juomapakkauksissa mahdollisesti oleva muovikorkki pitää pysyä kiinni pakkauksessa.

Ostan esimerkiksi Valion ruokakermaa parin desin purkeissa, koska pidän korkista. Perinteisessä korkittomassa pahvipakkauksessa joutuu taittelemaan harjan "korvat" ylös, ja senkin jälkeen saksilla tai veitsellä avatessa tippa kermaa purskahtaa pöydälle. Tai ainakin terä sotkeentuu. Ei se maailmaa kaada, mutta kun korkki on helpompi, nopeampi ja siistimpi. Lisäksi usein käytän vajaan purkin kerralla. Loppu säilyy jääkaapissa pitkään helposti korkilla suljettuna. Ei tarvitse huolehtia että pysyy pystyssä oven lokerossa.

Nyt sitten pakkauksessa korkki oli laitettu kahdella ohuella muovilangalla kiinni kierteen alaosan ympärillä olevaan renkaaseen. Joutui opettelemaan otteen, jolla korkki ei ole tiellä kaataessa. Korkin sulkeminenkin otti yllättävän monta yritystä. Tämä ei ole varsinaisesti huonoa suunnittelua, sillä tuota direktiivin vaatimusta tuskin pystyy järkevästi mitenkään toteuttamaan ilman että käytettävyys menee kuralle. Arvatenkin jotain Tyynellä valtamerellä lilluvaa valaanpoikasta tällä direktiivillä yritetään suojella. Perseestä, sanon minä. Jokainen avaamani muovikorkki on tähän asti mennyt asianmukaiseen jäteastiaan.
 
Ensi vuonna voimaan astuu EU-direktiivin määräys, jonka mukaan alle kolmen litran juomapakkauksissa mahdollisesti oleva muovikorkki pitää pysyä kiinni pakkauksessa.

Ostan esimerkiksi Valion ruokakermaa parin desin purkeissa, koska pidän korkista. Perinteisessä korkittomassa pahvipakkauksessa joutuu taittelemaan harjan "korvat" ylös, ja senkin jälkeen saksilla tai veitsellä avatessa tippa kermaa purskahtaa pöydälle. Tai ainakin terä sotkeentuu. Ei se maailmaa kaada, mutta kun korkki on helpompi, nopeampi ja siistimpi. Lisäksi usein käytän vajaan purkin kerralla. Loppu säilyy jääkaapissa pitkään helposti korkilla suljettuna. Ei tarvitse huolehtia että pysyy pystyssä oven lokerossa.

Nyt sitten pakkauksessa korkki oli laitettu kahdella ohuella muovilangalla kiinni kierteen alaosan ympärillä olevaan renkaaseen. Joutui opettelemaan otteen, jolla korkki ei ole tiellä kaataessa. Korkin sulkeminenkin otti yllättävän monta yritystä. Tämä ei ole varsinaisesti huonoa suunnittelua, sillä tuota direktiivin vaatimusta tuskin pystyy järkevästi mitenkään toteuttamaan ilman että käytettävyys menee kuralle. Arvatenkin jotain Tyynellä valtamerellä lilluvaa valaanpoikasta tällä direktiivillä yritetään suojella. Perseestä, sanon minä. Jokainen avaamani muovikorkki on tähän asti mennyt asianmukaiseen jäteastiaan.
Ihmettelinkin tuossa yksi päivä kun tuli vastaan Olvin Teho Sport palautusjuoma, että kenen perseestä oli pullahtanut idea tuunata muovikorkki kiinni alustaansa niin, ettei purkkia meinannut ensin saada auki ja varsinkaan sitä ei enää saanut enää järkevästi sen jälkeen takaisin kiinni. Heitin sitten osan juomasta roskiin, kun en halunnut juoda kaikkea kerralla. No, ehkä se on sitten parempi näin.
 
Italiassa oli vesipullojen korkeissa tämä hieno keksintö, eli korkki jää pantaan roikkumaan ohuella säikeellä. Revin sen ensimmäisen juontiyrityksen jälkeen helvettiin kaikista käyttämistäni pulloista. En löytänyt edes astiaa, mihin sen pullon voisi laittaa kierrätettäväksi roskiksen sijaan. Voinee siis sanoa, että hiukan väärästä päästä on tässäkin lähdetty liikkeelle.
 
Arvatenkin jotain Tyynellä valtamerellä lilluvaa valaanpoikasta tällä direktiivillä yritetään suojella. Perseestä, sanon minä. Jokainen avaamani muovikorkki on tähän asti mennyt asianmukaiseen jäteastiaan.
Joo, minusta se sivistynyt ratkaisu on aina ollut parempi, eli ettei heitetä roskia mereen. Mutta kaipa se on parempi alistua jonkun kusipään tahtoon ja tehdä asiat täälläkin kehitysmaatyyliin. Todella kurjaa larppia.
 
Italiassa oli vesipullojen korkeissa tämä hieno keksintö, eli korkki jää pantaan roikkumaan ohuella säikeellä. Revin sen ensimmäisen juontiyrityksen jälkeen helvettiin kaikista käyttämistäni pulloista. En löytänyt edes astiaa, mihin sen pullon voisi laittaa kierrätettäväksi roskiksen sijaan. Voinee siis sanoa, että hiukan väärästä päästä on tässäkin lähdetty liikkeelle.
Olisko kyse tästä mistä pariviestiä aiemmin postaus (lainaus alla)
Ensi vuonna voimaan astuu EU-direktiivin määräys, jonka mukaan alle kolmen litran juomapakkauksissa mahdollisesti oleva muovikorkki pitää pysyä kiinni pakkauksessa.

Ostan esimerkiksi Valion ruokakermaa parin desin purkeissa, koska pidän korkista. Perinteisessä korkittomassa pahvipakkauksessa joutuu taittelemaan harjan "korvat" ylös, ja senkin jälkeen saksilla tai veitsellä avatessa tippa kermaa purskahtaa pöydälle. Tai ainakin terä sotkeentuu. Ei se maailmaa kaada, mutta kun korkki on helpompi, nopeampi ja siistimpi. Lisäksi usein käytän vajaan purkin kerralla. Loppu säilyy jääkaapissa pitkään helposti korkilla suljettuna. Ei tarvitse huolehtia että pysyy pystyssä oven lokerossa.

Nyt sitten pakkauksessa korkki oli laitettu kahdella ohuella muovilangalla kiinni kierteen alaosan ympärillä olevaan renkaaseen. Joutui opettelemaan otteen, jolla korkki ei ole tiellä kaataessa. Korkin sulkeminenkin otti yllättävän monta yritystä. Tämä ei ole varsinaisesti huonoa suunnittelua, sillä tuota direktiivin vaatimusta tuskin pystyy järkevästi mitenkään toteuttamaan ilman että käytettävyys menee kuralle. Arvatenkin jotain Tyynellä valtamerellä lilluvaa valaanpoikasta tällä direktiivillä yritetään suojella. Perseestä, sanon minä. Jokainen avaamani muovikorkki on tähän asti mennyt asianmukaiseen jäteastiaan.
Edit, ehkä tuossa olikin tarkoitus kommentoida tuota lainattua viestiä.
 
Italiassa oli vesipullojen korkeissa tämä hieno keksintö, eli korkki jää pantaan roikkumaan ohuella säikeellä. Revin sen ensimmäisen juontiyrityksen jälkeen helvettiin kaikista käyttämistäni pulloista. En löytänyt edes astiaa, mihin sen pullon voisi laittaa kierrätettäväksi roskiksen sijaan. Voinee siis sanoa, että hiukan väärästä päästä on tässäkin lähdetty liikkeelle.
Jokin vuosi sitten voimaan tullut EU-direktiivi. Tulee aikanaan myös Suomeen.
 
Jokin vuosi sitten voimaan tullut EU-direktiivi. Tulee aikanaan myös Suomeen.
voi jessus. Mut vissii tuolla jossain porukka aukasee korkin ja nakkaa sen meneen? Meikäläisittäin tuntuu typerältä, ku varmasti 99,9% käyttää pakkauksia niin, että se menee lopulta roskikseen tai luontoon korkin kera. Jos se muu pakkaus on mahdollisesti maatuvaa, nii mitä se auttaa, että se muovikorkki on siinä kiinni? Mut mutuilen vain. Kaipa tolle joku tutkimus on perustana enkä osaa aatella isossa kuvassa asiaa. Sitä myöden ei ehkä tän ketjun asiaa ole noi kiinnitetyt korkit, ku ovat vaa pakkopullaa valmistajille. Ehkäpä myöhemmin kehittävät jotain parempaa, joka menee direktiivien mukaisesti silti, vaikkakin vain teknisesti.
 
Viimeksi muokattu:
Jokin vuosi sitten voimaan tullut EU-direktiivi. Tulee aikanaan myös Suomeen.

Tekisi mieli arvella että panttipakkausjärjestelmä pelastaisi merieliöitä enempi kuin tuollainen pullo/korkkiviritelmä jonka käyttäminen vituttaa siinä määrin että lentää mereen se pullo korkkeineen. :hmm:
 
Eilen sattui itselle ekaa kertaa tämmöinen korkki puolen litran fanta-pullossa. Ihan kokeilun kannalta yritin juoda irroittamatta korkkia ja aivan hanuristahan se oli yrittää juoda siitä. Korkki raapii naamaa, menee silmään tai takertuu partaan, joten ainoa tapa juoda siitä pullosta on repiä se korkki irti. Toivottavasti joku kilppari nyt pelastui kun jouduin sen korkin repimään irti pullosta. Pullon tyhjennyttyä kiersin korkin takaisin paikoilleen ja vein kierrätykseen, aivan samoin kuin aina ennenkin. Mikään ei siis muuttunut, paitsi ehkä se, että jatkossa valitsen tölkin pullon sijaan mikäli mahdollista.
 
En tiiä onko suunnittelun kukkanen, mutta miksi hisseissä on usein peili? Googlella jäi haku äkkiseltään aika vajaavaiseksi, just ehk jotain et vähän avaramman oloiseksi tekee tilan.
 
Tekisi mieli arvella että panttipakkausjärjestelmä pelastaisi merieliöitä enempi kuin tuollainen pullo/korkkiviritelmä jonka käyttäminen vituttaa siinä määrin että lentää mereen se pullo korkkeineen. :hmm:
Helppohan se on 5 miljoonaisen kansan viritellä vaikka mitä mutta mieti kuinka organisoit esimerkiks 20miljoonaisen intialaisen kaupungin pullopanttijärjestelmän..
 
Uusi Skype on melkoinen kukkanen.

Mulla on Skype ja Win 11. Se ei käynnisty automaattisesti. No nyt se on päivittynyt jotenkin ja vaatii sisäänkirjautumisen. Eikä siinäkään mitään mutta koska en muista salasanaa ajattelin että ruksaan pois ja kirjaudun kun jaksan.
Mutta sepä ei menekkään niikuin strömsössä. Sitä saatanan Skypen kirjautumisikkunaa ei saa millään pois. Kun ruksista painat niin se katoaa ja ilmestyy samantien uudelleen ja windows pimputtaa taustalla ja popupilla kirjautumista. Ja tätä saatanan sykliä ei saa millään pois ruudulta. Vaikka sen sammutti tehtävienhallinnasta niin silti winin äänimerkki ja popuppi pälättää kirjautumista. Vasta kun otin ilmoitukset pois ja sammutin tehtävienhallinnasta niin sain sen paskan olemaan hiljaa.

Ja tuossa kirjautumisikkunassa kun ei ole mitään "sulje" tai "peruuta" vaihtoehtoa..
 
En tiiä onko suunnittelun kukkanen, mutta miksi hisseissä on usein peili? Googlella jäi haku äkkiseltään aika vajaavaiseksi, just ehk jotain et vähän avaramman oloiseksi tekee tilan.
Ei tietenkään ole suunnittelun kukkanen, vaan juuri päinvastoin. Peili tekee ahtaasta tilasta suuremman kokoisen ja lisäksi hissillä mennään monesti tapaamaan toista henkilöä, joten siinä seisoskellessa voi tarkistaa ja korjata vaatetusta.

Btw. Tällaiset ihmettelyt sopivat jatkossa paremmin tänne:
 
En tiiä onko suunnittelun kukkanen, mutta miksi hisseissä on usein peili? Googlella jäi haku äkkiseltään aika vajaavaiseksi, just ehk jotain et vähän avaramman oloiseksi tekee tilan.
Helpottaa ahtaan- tai suljetunpaikan kammoa, helpottaa tavaran kuormaamista hissiin kun näkee missä se lasti kulkee, luo turvallisuutta kun näkee mitä se selän takana seisova vieras ihminen tekee, tarjoaa virikkeitä hissi matkan ajaksi...
 
Jos sä seisot hississä naama siihen peiliin päin niin se selän takana seisova vieras ihminen miettii ett mikä helvetin pöljä sä olet..
Joissain hisseissä on kolmella sivulla peilit joita voi vaikka sivusilmällä seurata ;) Tai jopa lattia tai katto voi olla peilaava. Ei ne kaikki ole neukkukuutio hissejä.
 
Joissain hisseissä on kolmella sivulla peilit joita voi vaikka sivusilmällä seurata ;) Tai jopa lattia tai katto voi olla peilaava. Ei ne kaikki ole neukkukuutio hissejä.

Yhdessä hotelissa oli katossa sellainen metallinen peilaava rimakatto yleisten tilojen vessassa. Siinä ei käy aika pitkäksi istunnolla, kun katon kautta katselee mitä se viereisessä kopissa asioiva puuhaa.
 
Helppohan se on 5 miljoonaisen kansan viritellä vaikka mitä mutta mieti kuinka organisoit esimerkiks 20miljoonaisen intialaisen kaupungin pullopanttijärjestelmän..

Eiköhän se systeemi skaalautuisi sinnekin, ja kyllähän köyhälle raha kelpaa. Täkäläisittäin EU lienee saanut aikaan isompia ja älyttömämpiäkin järjestelmiä ja hyvin pyörii.
 
Helppohan se on 5 miljoonaisen kansan viritellä vaikka mitä mutta mieti kuinka organisoit esimerkiks 20miljoonaisen intialaisen kaupungin pullopanttijärjestelmän..
Top Gearissa esiteltiin aikoinaan (series 18 India Special) intialainen (Mumbai) dabbawala -järjestelmä, joka on erittäin laajalle levinnyt ja hyvin organisoitunut lounastoimitusjärjestelmä.

Valtava määrä (175000-200000) metallipurkkeihin pakattuja lounaita jaellaan juna/polkupyörä/kävelymenetelmällä Mumbain kokoisen suurkaupungin jokaiseen kolkkaan. Palvelu + lounaat maksaa 4000 rupiaa/kk (tämän päivän kurssilla n. 36 euroa - hintataso on saattanut muuttua).

Ei ole tarfittu rfid:tä, viivakoodeja ym. Hyvin ovat saaneet palvelun ja prosessin toimimaan.

Kyseisestä Top Gearin jaksosta voi katsoa, miten länsimaalaiset vastaavan hoitaisivat...

 
Joissain hisseissä on kolmella sivulla peilit joita voi vaikka sivusilmällä seurata ;) Tai jopa lattia tai katto voi olla peilaava. Ei ne kaikki ole neukkukuutio hissejä.

Peilaava lattia ois varmaan jokaisen pervon tirkistelijän päiväuni.. En oo kyllä moiseen törmännyt ikinä.
 
Nummirockissa oli aikoinaan ja taitaa olla vielakin sellaisia bajamajoja jossa veden pinta heijasti muiden takamukset. Eli bajamajassa oli sen 12 istuinta yhden suuren ammeen paalla ja sen ammeen pintaa pystyi kayttamaan peilina. Kovat jatka menivat taskulamppujen kanssa "peilaamaan".
 
Ei tietenkään ole suunnittelun kukkanen, vaan juuri päinvastoin. Peili tekee ahtaasta tilasta suuremman kokoisen ja lisäksi hissillä mennään monesti tapaamaan toista henkilöä, joten siinä seisoskellessa voi tarkistaa ja korjata vaatetusta.

Btw. Tällaiset ihmettelyt sopivat jatkossa paremmin tänne:

ym. perustelu on järkeenkäyvä, mutta vastaus kysymykseen on se että määräykset vaativat että hississä pitää olla peili. määräykset toki vaihtelevat maittain, rakennus-, ja hissityypeittäin.
 
Meillä on töissä tällainen Yamahan bensakäyttöinen golf-auto, jolla joskus muiden menopelien ollessa käytössä saattaa joutua ajelemaan.

2014-Gas-Cart-600x400.jpg


Pakoputki on siis suoraan tuon penkin alla kuskin kohdalla. Mitäkö siitä seuraa? Saat ajaessa jatkuvasti pakokaasua päällesi. Hiilimonoksidi ei tunnetusti ole mitään erityisen terveellistä. Etupleksi on vielä kiinteää sorttia kuvasta poiketen, joten ilmavirtaa ei saa tulemaan läpi, mikä auttaisi jonkin verran. Sen sijaan juuri pleksin taakse muodostuu sopiva kohta, jossa pakokaasu sitten lilluu eikä raikasta ilmaa oikein tahdo saada kurottelemalla päätä sivullekaan. Kenenköhän mielestä oli hyvä idea? Ajan ennemmin avoinaista menopeliä vaikka siinä ei olekaan tuulensuojaa.
 
ym. perustelu on järkeenkäyvä, mutta vastaus kysymykseen on se että määräykset vaativat että hississä pitää olla peili. määräykset toki vaihtelevat maittain, rakennus-, ja hissityypeittäin.
Kuten itsekin sanoit, ei se ole kaikkialla niin. Mutta joo, mm. pyörätuolilla ulos peruuttamisen vuoksi sitä ainakin vaaditaan aika kattavasti.
 
ym. perustelu on järkeenkäyvä, mutta vastaus kysymykseen on se että määräykset vaativat että hississä pitää olla peili. määräykset toki vaihtelevat maittain, rakennus-, ja hissityypeittäin.
Kuten itsekin sanoit, ei se ole kaikkialla niin. Mutta joo, mm. pyörätuolilla ulos peruuttamisen vuoksi sitä ainakin vaaditaan aika kattavasti.

Kappas, TIL ja "asioita, joita et ole huomannut"-ketjun kamaa omalta osaltani. Ei ole koskaan tullut edes mietittyä, että miksi.
 
ym. perustelu on järkeenkäyvä, mutta vastaus kysymykseen on se että määräykset vaativat että hississä pitää olla peili. määräykset toki vaihtelevat maittain, rakennus-, ja hissityypeittäin.
Ei kyllä pidä paikkaansa että kaikissa hisseissä pitäisi olla ainakaan Suomessa. Esim meillä ei ole töissä hisseissä peiliä. Ikkuna aulaan tosin löytyy.
 
Ei kyllä pidä paikkaansa että kaikissa hisseissä pitäisi olla ainakaan Suomessa. Esim meillä ei ole töissä hisseissä peiliä. Ikkuna aulaan tosin löytyy.
Niinhän tuossa juuri sanottiin, että määräykset vaihtelevat maiden paikallisen säädännön lisäksi mm. hissityypeittäin. Lisäksi melko varmasti monessa paikassa esteettömyyssäännöksiä on kierretty ties millaisilla verukkeilla.

Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että se on ihan ok, sillä ei koko maailmaa pidä muokata rajoittuneimman aineksen perusteella, kunhan samaan aikaan esteettömyys hoituu jollakin muulla tavalla, vaikka sitten hieman hankalammalla kiertoreitillä tms. Peilin puuttuminen hissistä ei kuitenkaan voi olla ongelma kuin pienimmissä kopperoissa, joissa ei voi kääntyä ympäri.
 
Peilillä varustetuissa hisseissä ihmeen moni otta selfieitä.

Joskus tullut törmättyä maisemahissiin, missä ei ollut mitään varsinaista maisemaa. Siinä piti painaa nappulaa koko ajan että hissi liikkui, hieman outo ratkaisu. Tästä voisi keksiä jotain pervoa.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
258 536
Viestejä
4 499 334
Jäsenet
74 216
Uusin jäsen
TTeuras

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom