Suunnittelun kukkaset

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Sampsa
  • Aloitettu Aloitettu
Joskus tullut törmättyä maisemahissiin, missä ei ollut mitään varsinaista maisemaa. Siinä piti painaa nappulaa koko ajan että hissi liikkui, hieman outo ratkaisu.
Ne nappia jatkuvasti painaen toimivat hissit joita itse olen nähnyt olivat jotain tavallista hissiä vähäisempiä esteettömyysvarusteita. Siis pystysuunnassa liikkuva hissi, joka käyttöpaneelin ym. osalta muistutti jotain portaikon kaidehissiä tms. invavarustetta. Käsittääkseni sääntely on tällöin vähäisempää ja tällainen varuste olisi edullisempi ratkaisu esimerkiksi omakotitalon hissiksi.
Tästä voisi keksiä jotain pervoa.
-Mitä Michael Jackson tekee hississä?
-Ei mitään. Hän on ollut jo kauan kuolleena.
 
Ne nappia jatkuvasti painaen toimivat hissit joita itse olen nähnyt olivat jotain tavallista hissiä vähäisempiä esteettömyysvarusteita. Siis pystysuunnassa liikkuva hissi, joka käyttöpaneelin ym. osalta muistutti jotain portaikon kaidehissiä tms. invavarustetta. Käsittääkseni sääntely on tällöin vähäisempää ja tällainen varuste olisi edullisempi ratkaisu esimerkiksi omakotitalon hissiksi.

-Mitä Michael Jackson tekee hississä?
-Ei mitään. Hän on ollut jo kauan kuolleena.

Joo kyllä, tää oli sellainen esteetön hissi. Piti kyllä miettiä mitä ihmeen järkeä tässä julkisessa laitteessa on. Kerran yhden okt:n myynti-ilmoituksessa oli portaikkoon asennettu hissi millä pääsi raput ylös ja alas.
 
Joo kyllä, tää oli sellainen esteetön hissi. Piti kyllä miettiä mitä ihmeen järkeä tässä julkisessa laitteessa on. Kerran yhden okt:n myynti-ilmoituksessa oli portaikkoon asennettu hissi millä pääsi raput ylös ja alas.
Jos jätetään sarjakuvahahmot pois laskuista, niin aika hankala mm. pyörätuolilla on liikkua portaikoissa ilman jotain hissimekanismia.

Tavallisissa omakotitaloissa hissi on harvinainen ratkaisu, mutta kaikenlaisia vammautumisia kuitenkin sattuu, jonka johdosta on joskus pakko asentaa lisävarusteita sellaisiinkin paikkoihin, joissa niitä ei ole aiemmin tarvinnut. Se on sitten joskus myöhemmin asunnon uuden omistajan päätettävissä onko se hyvä vai huono asia.
 
Jos jätetään sarjakuvahahmot pois laskuista, niin aika hankala mm. pyörätuolilla on liikkua portaikoissa ilman jotain hissimekanismia.

Tavallisissa omakotitaloissa hissi on harvinainen ratkaisu, mutta kaikenlaisia vammautumisia kuitenkin sattuu, jonka johdosta on joskus pakko asentaa lisävarusteita sellaisiinkin paikkoihin, joissa niitä ei ole aiemmin tarvinnut. Se on sitten joskus myöhemmin asunnon uuden omistajan päätettävissä onko se hyvä vai huono asia.

Joo tuota, hissi oli multa huono sananvalinta. Sellainen aikanaan ja miksei vieläkin ökytalo, uima-allas ja kaikkea.. monta sataa neliöä. portaikko oli vähän tyylin mitä titanicissa, tuli ekana mieleen. Kaiteeseen oli siis laitettu istuin mikä liikkui moottorivoimin ja tilaa oli käytössä melko reippaasti. En tiedä onnistuuko jossain rintsikassa vastaava, epäilen.
Suunnittelun kukkanenhan tuo ei tosiaan ollut, vaan käytännön sanelema pakko että asukas pääsi liikkumaan kerrosten välillä.
 
Kaipa noita tuolihissejä saa laitettua vaikka rintsikkaan, tosin taitaa tulla aika tyyriiksi.
 
Boschin pyykinpesukoneessa on hieno suunnittelunkukkanen. Siihen on nimittäin laitettu naurettavan lyhyt johto. Pesukone on siis ihan sille tarkoitetussa paikassa kuivausrummun kanssa ja pistorasia on pesutornia silmälläpitäen sijoitettu vähän ylemmäs seinälle. Aiemman koneen johto ylsi oikein reilusti tuonne pistorasiaan, mutta tuohon pitää laittaa jatkojohto.

Samaa suunnitelun kukkasta näkee monissa muissakin laitteissa. Eli laitetaan niin lyhyt johto, että käyttöönotto tarvitsee lähes aina jatkojohdon.
 
Huomasin Keski-Suomen pari vuotta vanhassa keskussairaala Novassa päivystyksessä istuskellessani, että miten järkyttävän huono ratkaisu on, käytävän kaikki väliovet on automaattikoneistollisia kääntöovia, ja vain ulko-ovi ja tuulikaapin ovet on liukuovia.

Noista kuljetaan ihan koko ajan ja nämä kääntöovet on hitaita, avautuessaan tilaatarvitsevia ja kolisee äänekkäästi. Jostain kuulin perustelun, että koska nuo on palo-ovia, niin siksi ne ei voi olla liukuovia, mutta eikö tosiaan ole olemassa osastoivia liukuovia?

Hintakysymyskään se ei ole, kun laskin äkkiseltään, että profiilikääntöovipari ovikoneistoineen, moottorilukkorunkoineen, impulssilaitteineen ja muine heloineen maksaa n. 10 000€/per aukko. Taatusti saa samalla hinnalla liukuovet.
 
Huomasin Keski-Suomen pari vuotta vanhassa keskussairaala Novassa päivystyksessä istuskellessani, että miten järkyttävän huono ratkaisu on, käytävän kaikki väliovet on automaattikoneistollisia kääntöovia, ja vain ulko-ovi ja tuulikaapin ovet on liukuovia.

Noista kuljetaan ihan koko ajan ja nämä kääntöovet on hitaita, avautuessaan tilaatarvitsevia ja kolisee äänekkäästi. Jostain kuulin perustelun, että koska nuo on palo-ovia, niin siksi ne ei voi olla liukuovia, mutta eikö tosiaan ole olemassa osastoivia liukuovia?

Hintakysymyskään se ei ole, kun laskin äkkiseltään, että profiilikääntöovipari ovikoneistoineen, moottorilukkorunkoineen, impulssilaitteineen ja muine heloineen maksaa n. 10 000€/per aukko. Taatusti saa samalla hinnalla liukuovet.
Olivat siis sellaisia kohtia mihin saa samalla rahalla liukuoven ?

En tiedä onko kuinka tarjontaa ko kohteen vaatimukset täyttäviä likuovia. ja miten elinkaarikustannukset.

Mutta jos miettii vilkkaita, käytäviä, kauppojen ovia, niin kieltämättä sen kulkemisen kannalta liukuovessa etunsa. jotkin vahat osastoivat ei ehkä vikkeliä kuin ns kaupan ovet.
 
Olivat siis sellaisia kohtia mihin saa samalla rahalla liukuoven ?

En tiedä onko kuinka tarjontaa ko kohteen vaatimukset täyttäviä likuovia. ja miten elinkaarikustannukset.

Mutta jos miettii vilkkaita, käytäviä, kauppojen ovia, niin kieltämättä sen kulkemisen kannalta liukuovessa etunsa. jotkin vahat osastoivat ei ehkä vikkeliä kuin ns kaupan ovet.
Jälkeen päin nyt ei tietty varmasti saa kääntöovien tilalle samalla rahalla liukuovia. Mutta tosiaan tuo on pari vuotta sitten avattu sairalla, niin jos olisi alunperinkin suunniteltu noihin liukuovet, niin ei se kääntöovia sen vaikeampaa olisi ollut.
 
Jälkeen päin nyt ei tietty varmasti saa kääntöovien tilalle samalla rahalla liukuovia. Mutta tosiaan tuo on pari vuotta sitten avattu sairalla, niin jos olisi alunperinkin suunniteltu noihin liukuovet, niin ei se kääntöovia sen vaikeampaa olisi ollut.
Ok, en siis yhtään tiedä missä niitä ovia on, silmissäni näin kohteita missä teknisesti kallista minkäänlainen liukuovia (esim käytävät), ja toisaalta kohti missä tavislikuovi helppo, (seinä, jossa lisäksi tilaa, rakennella niitä systeemeitä millä sulut ja luokat onnistuisi) loput siltä väliltä.

Ei mitään hajua mitä ko kohteeseen vaatimukset täyttävä liukuovi maksaisi. Jos vähän enemmän, ja ylläpito samaa luokkaa, niin maksaisihan se itsensä takaisin.
 
Risteilyn tilausvahvistuksessa/lipussa luki, että varattu ruokailu on paikallista aikaa. No, näinhän se yleensä on ja se lienee monelle selvää.

Mutta erikseen oli vielä tarkennus tyyliin, että "huomaathan kyseessä olevan lähtösataman paikallinen aika". Hämmentävää, koska "lähtösatama" voi tarkoittaa joko sinun lipullasi olevan matkakokonaisuuden lähtösatamaa tai satamaa, missä laiva on viimeksi ollut. Näemmä tarkoitti jälkimmäistä. Eli vallan hyvin olisi pärjännyt ilman tuota tarkennusta, joka oikeastaan vain teki asiasta epäselvemmän.

Edit: Siis ruokailu alkoi pian Ruotsista lähdön jälkeen ja paikallinen aika oli silloin tietenkin Ruotsin aika, mikä oli lipussa. Itse nousin laivaan Suomesta.
 
Viimeksi muokattu:
Boschin pyykinpesukoneessa on hieno suunnittelunkukkanen. Siihen on nimittäin laitettu naurettavan lyhyt johto. Pesukone on siis ihan sille tarkoitetussa paikassa kuivausrummun kanssa ja pistorasia on pesutornia silmälläpitäen sijoitettu vähän ylemmäs seinälle. Aiemman koneen johto ylsi oikein reilusti tuonne pistorasiaan, mutta tuohon pitää laittaa jatkojohto.

Samaa suunnitelun kukkasta näkee monissa muissakin laitteissa. Eli laitetaan niin lyhyt johto, että käyttöönotto tarvitsee lähes aina jatkojohdon.

Et muuten ole ainut joka on kironnut, varsinkin pyykkärin, liian lyhyttä johtoa. Oma vessa vielä niin pieni, että jatkojohto on ihan no-no ratkaisu. Tai vaihtoehdoiksi olisi jäänyt "sähkötuoli" tai jatkuva irti/kiinni rumba. Koneella oli jo sen verran ikää, että vedin pellit auki. Vanha johto helvetiin. Motonetistä halvin 5m 3x2,5mm2 jatkoroikka (kumikaapelilla). Siitä toinen pää poikki ja koneeseen kiinni :D
 
Risteilyn tilausvahvistuksessa/lipussa luki, että varattu ruokailu on paikallista aikaa. No, näinhän se yleensä on ja se lienee monelle selvää.

Mutta erikseen oli vielä tarkennus tyyliin, että "huomaathan kyseessä olevan lähtösataman paikallinen aika". Hämmentävää, koska "lähtösatama" voi tarkoittaa joko sinun lipullasi olevan matkakokonaisuuden lähtösatamaa tai satamaa, missä laiva on viimeksi ollut. Näemmä tarkoitti jälkimmäistä. Eli vallan hyvin olisi pärjännyt ilman tuota tarkennusta, joka oikeastaan vain teki asiasta epäselvemmän.

Edit: Siis ruokailu alkoi pian Ruotsista lähdön jälkeen ja paikallinen aika oli silloin tietenkin Ruotsin aika, mikä oli lipussa. Itse nousin laivaan Suomesta.
En nyt hoksaa, että mikä tässä on hämmentävää, varsinkaan lipussa olevan selvennyksen jälkeen? Lipussa oleva lähtöaika on tietenkin aina se aika milloin laiva lähtee liikkeelle siitä satamasta missä se on sillä hetkellä (joka satamasta lähdettäessä tarvitaan myös oma lippunsa ja niissä on ne ajat).

Ethän sinä junaa tai linja-autoakaan odota aikataulun perusteella jossakin välipysäkillä sen mukaan milloin kulkine on lähtenyt liikkeelle jostakin muualta.
 
Risteilyn tilausvahvistuksessa/lipussa luki, että varattu ruokailu on paikallista aikaa. No, näinhän se yleensä on ja se lienee monelle selvää.

Mutta erikseen oli vielä tarkennus tyyliin, että "huomaathan kyseessä olevan lähtösataman paikallinen aika". Hämmentävää, koska "lähtösatama" voi tarkoittaa joko sinun lipullasi olevan matkakokonaisuuden lähtösatamaa tai satamaa, missä laiva on viimeksi ollut. Näemmä tarkoitti jälkimmäistä. Eli vallan hyvin olisi pärjännyt ilman tuota tarkennusta, joka oikeastaan vain teki asiasta epäselvemmän.

Edit: Siis ruokailu alkoi pian Ruotsista lähdön jälkeen ja paikallinen aika oli silloin tietenkin Ruotsin aika, mikä oli lipussa. Itse nousin laivaan Suomesta.
Silloin kun laiva on satamassa, se on sen lähtösatama. Silloin kun laiva on lähtenyt lähtösatamasta, mutta ei ole vielä kohdesatamassa, kohdesatama on sen tulosatama. Sitten kun laiva on kiinnittynyt tulosatamaan, tästä satamasta tulee sen lähtösatama, koska se on ainoa satama mistä se seuraavan kerran voi lähteä.

Mielestäni ei mitään epäselvää, eikä suunnittelun kukkasta siinä mitä lähtösatamalla tarkoitetaan. Se on aina se satama mistä laiva seuraavan kerran lähtee. Ei esimerkiksi se satama mistä se on edellisen kerran lähtenyt. (Tai, no risteilyn tapauksessa lähtö- ja tulosatama voi toki olla samakin satama, jos laiva ei ristelyn aikana käy missään muussa satamassa.)
 
Silloin kun laiva on satamassa, se on sen lähtösatama. Silloin kun laiva on lähtenyt lähtösatamasta, mutta ei ole vielä kohdesatamassa, kohdesatama on sen tulosatama. Sitten kun laiva on kiinnittynyt tulosatamaan, tästä satamasta tulee sen lähtösatama, koska se on ainoa satama mistä se seuraavan kerran voi lähteä.

Mielestäni ei mitään epäselvää, eikä suunnittelun kukkasta siinä mitä lähtösatamalla tarkoitetaan. Se on aina se satama mistä laiva seuraavan kerran lähtee. Ei esimerkiksi se satama mistä se on edellisen kerran lähtenyt. (Tai, no risteilyn tapauksessa lähtö- ja tulosatama voi toki olla samakin satama, jos laiva ei ristelyn aikana käy missään muussa satamassa.)
Lisäksi ilman selvennystä, että aika koskee lähtösataman aikaa, olisi epäselvyyttä aikavyöhykkeen vaihtuessa, että missä kohtaa se aikavyöhyke sit vaihtuu. Nyt on aina selvää, että koskee lähtösataman aikavyöhykettä.

Olisi aika hullunkurista, jos lähtösatama olisi aina matkustajan matkakokonaisuuden eka satama, ku se riippuu mistä matkansa on aloittanut :D
 
En nyt hoksaa, että mikä tässä on hämmentävää, varsinkaan lipussa olevan selvennyksen jälkeen? Lipussa oleva lähtöaika on tietenkin aina se aika milloin laiva lähtee liikkeelle siitä satamasta missä se on sillä hetkellä (joka satamasta lähdettäessä tarvitaan myös oma lippunsa ja niissä on ne ajat).
Kyse ruokailusta, asiakas sitten miettii omalta kohdalta lähtösatamaa, matkalla laivalla voi olla useampia lähtösatamasta, ja asiakkaalla vain se yksi lippu. (tässä maakrapu ajattelee että lähtösatama on se mistä itse lähtee, ja ei välttämättä edes perillä missä kaikissa satamissa laiva käy, ennen kuin on perillä)

On toki laivoja jotka sahaa kahden sataman väliä, ja laiva tuhjennetään aina kaikista ja laivaan tulleilla on uudet liput, uudet ohjeet, tosin samalla välillä voi mennä jokin toinen linja missä sillä yhdellä lipulla matkustaessa laiva käy välillä jossain satamassa. Jos printattuja lippuja, ja tiettyyn kattaukseen/aikaan varattu aika, niin ehkä selkkeytätisi jos siinä ihan lukisi missä ajassa aika ilmoitettu.
 
Boschin pyykinpesukoneessa on hieno suunnittelunkukkanen. Siihen on nimittäin laitettu naurettavan lyhyt johto. Pesukone on siis ihan sille tarkoitetussa paikassa kuivausrummun kanssa ja pistorasia on pesutornia silmälläpitäen sijoitettu vähän ylemmäs seinälle. Aiemman koneen johto ylsi oikein reilusti tuonne pistorasiaan, mutta tuohon pitää laittaa jatkojohto.

Samaa suunnitelun kukkasta näkee monissa muissakin laitteissa. Eli laitetaan niin lyhyt johto, että käyttöönotto tarvitsee lähes aina jatkojohdon.

Säästösyyt. Jos valmistaa vaikka 100 000kpl konetta ja laittaisi jokaiseen metrin ylimääräistä kuparia niin siitä voi laskea. Tämä siis ihan valmistajan edustajalta kuultua. Ja silti jos se metri ylimääräistä maksaisi vaikka euron, niin kyllä kuluttaja sen maksaisi mielellään ettei tarvisi jatkojohdoilla kikkailla. Itsellä sama ongelma melkein, mutta ei ole kyllä senttiäkään pelivaraa.
 
Säästösyyt. Jos valmistaa vaikka 100 000kpl konetta ja laittaisi jokaiseen metrin ylimääräistä kuparia niin siitä voi laskea. Tämä siis ihan valmistajan edustajalta kuultua. Ja silti jos se metri ylimääräistä maksaisi vaikka euron, niin kyllä kuluttaja sen maksaisi mielellään ettei tarvisi jatkojohdoilla kikkailla. Itsellä sama ongelma melkein, mutta ei ole kyllä senttiäkään pelivaraa.
Säästö on huono syy suunnittelun kukkaselle tai oikeammin täydelle idioottimaisuudelle. Sitähän nuo lyhyet johdot ovat ja kuten toteat, lähes jokainen maksaisi sen pienen lisähinnan todella mielellään.

Pahimmillaan olen nähnyt jopa jääkaapin, jossa johto ei ylety yläreunan tasalle. Pistorasia kun on monesti yläkaapissa niin ei toivoakaan ja vaikka olisi kaapin takana niin käytännössä noin lyhyttä et saa edes silloin ylettymään.
Pahin esimerkki on silti varmasti silitysrauta. Onneksi en usein tarvitse mutta niitäkin on kolme ja jokaisessa johto on aivan naurettavan lyhyt. Jatkojohtoa tarvitsee siis käytännössä aina.

Ja samaan poistaukseen... Vaikka sekin on lähinnä idioottimaisuutta niin olikohan jossakin kohdassa mainittu autojen nopeusmittarit? Kotiin ajellessa tuli taas mieleen, miksi ihmeessä omassakin autossa on 260km/h maksimi. Auto ei edes kulje sitä ja järkevämmällä skaalalla luettavuuskin olisi parempi.

Suunnittelun kukkanen taas noissa on mielestäni se, ettei ole enempää mittareita, joissa olisi "logaritminen" asteikko. Mittarit ovat olleet jo pitkään sähköisiä joten mitään estettä ei olisi toteuttaa joka mittari niin, että vaikka 0-100 olisi harvemmalla asteikolla ja siitä eteenpäin tiheämmällä. Kyllä sillä mahtuisi se myyvä? 320km/h sinne Micran mittariin maksimiksi.
 
Säästö on huono syy suunnittelun kukkaselle tai oikeammin täydelle idioottimaisuudelle. Sitähän nuo lyhyet johdot ovat ja kuten toteat, lähes jokainen maksaisi sen pienen lisähinnan todella mielellään.

Pahimmillaan olen nähnyt jopa jääkaapin, jossa johto ei ylety yläreunan tasalle. Pistorasia kun on monesti yläkaapissa niin ei toivoakaan ja vaikka olisi kaapin takana niin käytännössä noin lyhyttä et saa edes silloin ylettymään.
Pahin esimerkki on silti varmasti silitysrauta. Onneksi en usein tarvitse mutta niitäkin on kolme ja jokaisessa johto on aivan naurettavan lyhyt. Jatkojohtoa tarvitsee siis käytännössä aina.

Ja samaan poistaukseen... Vaikka sekin on lähinnä idioottimaisuutta niin olikohan jossakin kohdassa mainittu autojen nopeusmittarit? Kotiin ajellessa tuli taas mieleen, miksi ihmeessä omassakin autossa on 260km/h maksimi. Auto ei edes kulje sitä ja järkevämmällä skaalalla luettavuuskin olisi parempi.

Suunnittelun kukkanen taas noissa on mielestäni se, ettei ole enempää mittareita, joissa olisi "logaritminen" asteikko. Mittarit ovat olleet jo pitkään sähköisiä joten mitään estettä ei olisi toteuttaa joka mittari niin, että vaikka 0-100 olisi harvemmalla asteikolla ja siitä eteenpäin tiheämmällä. Kyllä sillä mahtuisi se myyvä? 320km/h sinne Micran mittariin maksimiksi.
Pistorasia on alhaalla eikä jääkaapin johto yletä yläreunaan että siitä voisi pitää kiinni kun työmtää konetta paikalleen.
 
Ja samaan poistaukseen... Vaikka sekin on lähinnä idioottimaisuutta niin olikohan jossakin kohdassa mainittu autojen nopeusmittarit? Kotiin ajellessa tuli taas mieleen, miksi ihmeessä omassakin autossa on 260km/h maksimi. Auto ei edes kulje sitä ja järkevämmällä skaalalla luettavuuskin olisi parempi.

No aika suuri osa autoista kyllä kelaa sen 250 mittariin. Loput jotka ei, niin saattaa silti käyttää samoja mittaripohjia.
Saksalaisillahan oli herrasmiessopimus että autot rajoitetaan siihen 250kmh, oletettavasti tämän takia monissa loppuu mittarissa asteikko tuohon. Otetaan mittarivirhe huomioon, niin joku perus 530d kyllä hinuttamalla kelaa mittarinopeutta sen 250. Suomi on sellainen autoilun takapajula että tänne tuleviin autoihin ei kyllä kannata suunnitella mitään maakohtaisia eroja.

Autoja joissa esim 0-100 asteikko on erilainen kuin 100-250, on kyllä olemassa.
 
No joo, me molemmat varmaan nyt ymmärretään mitä tarkoitin. Liikenteessä tulee jatkuvasti vastaan näitä. Ei nyt tietenkään mikään Fiat Stilo kulje varmaan edes kahta markkaa ja näissä sitten monesti asteikkokin loppuu aiemmin:

wi4vi8369mwj6fr0s24d2k8k23tcmquk.jpg


Edit: ja missä kohtaa sanoin että suurin osa? Sanoin että suuri osa. Ja vielä vähemmän puhuin perus autoista.
 
Kehtaan väittää että kukkua ellei sun käsitys suurimmasta osasta autoja ole ns. premium-merkit eli ne BMW jne.

Niin aiemmassa mainittu 530d saa sen 250 just ja just ja ei ole mikään perus auto. Nuo perus 2.0 tdi:t ei pääse sinne.
Pikaisella otannalla meidän parkkipaikalla on yksi ainut varmasti 250 kulkeva se on skoda octavia rs. On siellä myös bemaria, audia, mersua, mutta sillä hinnat alkaen moottorilla.
Eli väitteesi pitänee paikkaansa
 
ja missä kohtaa sanoin että suurin osa? Sanoin että suuri osa. Ja vielä vähemmän puhuin perus autoista.
"Suuri osa" on pääteltävissä typotetuksi/murteelliseksi "suurin osa". Parempi sanoa että "iso osa" niin ei tule tulkinnanvaraa.

Missä kohtaa tässä rajasit vain tietyn tyyppisiin autoihin? Kyllä tuossa aika selvällä suomella on jätetty täysin spesifioimatta ja puhutaan ihan kaikista autoista.
No aika suuri osa autoista kyllä kelaa sen 250 mittariin.
 
No aika suuri osa autoista kyllä kelaa sen 250 mittariin. Loput jotka ei, niin saattaa silti käyttää samoja mittaripohjia.
Saksalaisillahan oli herrasmiessopimus että autot rajoitetaan siihen 250kmh, oletettavasti tämän takia monissa loppuu mittarissa asteikko tuohon. Otetaan mittarivirhe huomioon, niin joku perus 530d kyllä hinuttamalla kelaa mittarinopeutta sen 250. Suomi on sellainen autoilun takapajula että tänne tuleviin autoihin ei kyllä kannata suunnitella mitään maakohtaisia eroja.
Kyllä aika suuri osa on vahvaa liioittelua ja lopulta asialla ei ole edes merkitystä. Mittarin ei ole pakko korreloida auton teoreettisen huipun kanssa millään tasolla. Myöskään saksalaisten sopimukset eivät ainakaan omasta mielestäni ole mitenkään kelvollinen peruste sille, mksi muuallakin tehdään aivan vastaavia mittaristoja.

Lisäksi on vaikea nähdä, miksi kyse olisi Suomea varten tekemisestä koska käytännössä 160 km/h näyttämä riittää kaikkialla maailmassa. Pari poikkeusta mutta marginaalisen osuuden mukaan ei useinkaan ole tarve mennä. Liitteeksi kartta, jossa nuo maksimit.

1682362963511.png

Digimittarien myötä ongelma osin poistuu mutta varsinkin siellä on suunnittelun kukkanen jos näytöllä on analogimittari, jonka skaalaa ei saa vapaasti asettaa.

Autoja joissa esim 0-100 asteikko on erilainen kuin 100-250, on kyllä olemassa.
Näinhän kirjoitinkin. Ja pidin suunnittelun kukkaisena ettei samaa ole useammissa tai mieluusti kaikissa autoissa varsinkin, jos se turha saavuttamaton huippulukema on pakko pitää mukana.
 
Lisäksi on vaikea nähdä, miksi kyse olisi Suomea varten tekemisestä koska käytännössä 160 km/h näyttämä riittää kaikkialla maailmassa. Pari poikkeusta mutta marginaalisen osuuden mukaan ei useinkaan ole tarve mennä. Liitteeksi kartta, jossa nuo maksimit.

1682362963511.png

Ei nyt millään pahalla, mutta jos olet ikinä ajanut jossain muualla kuin pohjoismaissa, niin aika nopeasti huomaat että ne nopeusrajoitukset ei todellakaan ole noudattamista varten. Ei tarvitse mennä kuin johonkin puolaan tai etelä-eurooppaan niin motarilla vedetään säännön mukaisesti 50 yli rajoituksen, eikä se ole vielä edes mikään räikeä poikkeus.
 
Ei nyt millään pahalla, mutta jos olet ikinä ajanut jossain muualla kuin pohjoismaissa, niin aika nopeasti huomaat että ne nopeusrajoitukset ei todellakaan ole noudattamista varten. Ei tarvitse mennä kuin johonkin puolaan tai etelä-eurooppaan niin motarilla vedetään säännön mukaisesti 50 yli rajoituksen, eikä se ole vielä edes mikään räikeä poikkeus.
Tuon mainitsemasi 50km/h ylityksen valossa käytönnössä missään ei tarvita kuitenkaan yli 200km/h lukemaa siihen mittariin. Ja vielä vähemmän autoissa, jotka eivät niihin nopeuksiin yllä.

Ja kyllä, olen ajellut mm. Puolassa. Kyllä, ajelin aika reilujakin nopeuksia. Ei, mittari ei siltikään loppunut kesken. Enkä näe mitään syytä tehdä jotain asiaa lain rikkominen huomioiden. Eli pidän varsin huonona perusteena tuota esittämääsi.

Unohdat silti sen varsinaisena suunnittelun kukkasena pitämäni eli tiheämmän asteikon vaikka sen 100km/h jälkeen. Sen pois jättämistä ei voi perustella minkään maan ylinopeuksilla tai muullakaan.
 
Asteikon tiheydessä olet kyllä ihan oikeassa. Siitä taas olen eri mieltä että ei ole syytä tehdä asioita lain rikkominen huomioiden. Mielestäni kun tiedossa on että teoria ja käytäntö ei kohtaa, on ihan hyväksyttävää, jopa toivottua, että huomioidaan se todellinen tapa toimia.
 
Pistorasia katonrajassa keskellä seinää, en keksi sille edes mitään hypoteettista käyttötarkoitusta.
Joulukuusen valot siihen ehkä voisi asentaa mutta nekin olisi kätevämpää laittaa kiinni lattian rajasta.

IMG_20230424_224123.jpg
 
Tuon mainitsemasi 50km/h ylityksen valossa käytönnössä missään ei tarvita kuitenkaan yli 200km/h lukemaa siihen mittariin. Ja vielä vähemmän autoissa, jotka eivät niihin nopeuksiin yllä.

Ja kyllä, olen ajellut mm. Puolassa. Kyllä, ajelin aika reilujakin nopeuksia. Ei, mittari ei siltikään loppunut kesken. Enkä näe mitään syytä tehdä jotain asiaa lain rikkominen huomioiden. Eli pidän varsin huonona perusteena tuota esittämääsi.

Unohdat silti sen varsinaisena suunnittelun kukkasena pitämäni eli tiheämmän asteikon vaikka sen 100km/h jälkeen. Sen pois jättämistä ei voi perustella minkään maan ylinopeuksilla tai muullakaan.
Tietysti se asteikon järkevä asettelu olisi kätevää joka tapauksessa, sikäli kun käytetään vielä perinteistä osoitintaulua. Omassa katiskassa asteikko ei taida ihan noin pitkälle mennä joten tasalukuinen asteikko on vielä sopivan harva. Lisäksi mittaristossa on kätevänä ominaisuutena selkeä digitaalinen nopeuslukema ihan siinä viisaritaulun vieressä.

Toisaalta tulee mieleen, että on kätevää kun poliisin ja palopäällikön ja ratapäivillä käyvän naapurin Maken autossa on jo valmiiksi asteikko auton kyvyn mukaan, jotta heidän ei tarvitse alkaa itseporautuvilla ruuveilla asentamaan rumaa Bilteman mittaria kojelaudan päälle ja teurastamaan johtosarjaa.

Muille ehkä laaja asteikko on tarpeeton, mutta ei suunnittelun kukkanen. Se on sitä motorsporttia, jolla markkinoidaan jopa Seatin tila-autoa. Koe ison auton urheilullinen tunnelma. :smoke:
 
Jos autoissa olisi mittarissa aina vain vaikka 0-200kmh, niin miten ihmeessä niitä autoja voisi enää vertailla keskenään, että kumpi on parempi?
 
Boschin pyykinpesukoneessa on hieno suunnittelunkukkanen. Siihen on nimittäin laitettu naurettavan lyhyt johto. Pesukone on siis ihan sille tarkoitetussa paikassa kuivausrummun kanssa ja pistorasia on pesutornia silmälläpitäen sijoitettu vähän ylemmäs seinälle. Aiemman koneen johto ylsi oikein reilusti tuonne pistorasiaan, mutta tuohon pitää laittaa jatkojohto.

Samaa suunnitelun kukkasta näkee monissa muissakin laitteissa. Eli laitetaan niin lyhyt johto, että käyttöönotto tarvitsee lähes aina jatkojohdon.
Mikäs malli? Itsellä oli vastaava ja lopulta löysin teknisistä tiedoista, että pitäisi olla 2,1m johto ja oli vain 1,5m. Olin tukeen yhteydessä ja kävivät vaihtamassa johdon.
 
Pistorasia katonrajassa keskellä seinää, en keksi sille edes mitään hypoteettista käyttötarkoitusta.
Joulukuusen valot siihen ehkä voisi asentaa mutta nekin olisi kätevämpää laittaa kiinni lattian rajasta.

IMG_20230424_224123.jpg
Joskus tuollaisia on käsittääkseni laitettu jotain valaisimia varten. Olen nähnyt yllättävän monessa 70- ja 80-luvun huoneistossa asuntonäytöissä olohuoneessa, ja tuolla tavalla siististi asennettuna joten tuskin mitään omia ranetuksia. Muistaakseni yleensä ei ole ollut schuko.

Minusta suunnittelun kukkanen on paremminkin se, ettei noita ole enemmän. Nykyäänhän on kaikenlaista projektoria, moottorikangasta sun muuta varustetta, joten ainakin olohuoneen voisi valmiiksi varustaa noin. Jos nyt ei ihan tuohon kohtaan kiitos. E: Tai ehkä sittenkin, en näe koko seinää ja tuohan saattaisi olla täydellinen paikka kankaan tai tykin takana.

Minullakin on yksi ylös asennettu näyttö, jota varten pitäisi varmaan laittaa parit eurorasiat seinän yläosaan tai peräti kattoon. Sehän on suorastaan rivoa jos alhaalta asti rupeaa liitäntäjohtoa vetämään eikä sovi siihen kohtaan edes sopivaa hyllyä peittämään koko systeemi.

E2: Voiko tuo olla alunperin kylmäkalusteen paikka?
 
Pistorasia katonrajassa keskellä seinää, en keksi sille edes mitään hypoteettista käyttötarkoitusta.
Joulukuusen valot siihen ehkä voisi asentaa mutta nekin olisi kätevämpää laittaa kiinni lattian rajasta.

IMG_20230424_224123.jpg
Projektoria vartenhan tuo todennäköisesti on, yhdellä tutulla on vastaava olohuoneessa.
 
Nykyäänhän on kaikenlaista projektoria, moottorikangasta sun muuta varustetta, joten ainakin olohuoneen voisi valmiiksi varustaa noin. Jos nyt ei ihan tuohon kohtaan kiitos. Minullakin on yksi ylös asennettu näyttö, jota varten pitäisi varmaan laittaa parit eurorasiat seinän yläosaan tai peräti kattoon. Sehän on suorastaan rivoa jos alhaalta asti rupeaa liitäntäjohtoa vetämään eikä sovi siihen kohtaan edes sopivaa hyllyä peittämään koko systeemi.

Kiitti, nyt mä tiedän sille pari järkevää tarkoitusta niin voin lopettaa ihmettelyn :)
Jos on maaliseinä, vielä parempi jos sävy on perus f157 niin siihen saa liimattavia muovikouruja mitkä on melko huomaamattomia.
Roikkuvat johdot on kyllä liian rivoja.
 
Kyllä aika suuri osa on vahvaa liioittelua ja lopulta asialla ei ole edes merkitystä. Mittarin ei ole pakko korreloida auton teoreettisen huipun kanssa millään tasolla. Myöskään saksalaisten sopimukset eivät ainakaan omasta mielestäni ole mitenkään kelvollinen peruste sille, mksi muuallakin tehdään aivan vastaavia mittaristoja.

Lisäksi on vaikea nähdä, miksi kyse olisi Suomea varten tekemisestä koska käytännössä 160 km/h näyttämä riittää kaikkialla maailmassa. Pari poikkeusta mutta marginaalisen osuuden mukaan ei useinkaan ole tarve mennä. Liitteeksi kartta, jossa nuo maksimit.

1682362963511.png

Digimittarien myötä ongelma osin poistuu mutta varsinkin siellä on suunnittelun kukkanen jos näytöllä on analogimittari, jonka skaalaa ei saa vapaasti asettaa.


Näinhän kirjoitinkin. Ja pidin suunnittelun kukkaisena ettei samaa ole useammissa tai mieluusti kaikissa autoissa varsinkin, jos se turha saavuttamaton huippulukema on pakko pitää mukana.

A) Samoja mittareita käytetään monissa eri autoissa. Yleensä ne on jonkin Boschin, VDO:n tms massavalmistamia.
B) On paikkoja missä tarvitaan sitä huippunopeutta, esim. 250km/h. Vaikka radalla tai saksassa.
C) Käytettävyystutkimusten mukaan se on mukavampaa kun se tyypillinen valtatienopeus on siellä mittarin yläosassa, eikä oikeassa alakulmassa.
 
Ei nyt millään pahalla, mutta jos olet ikinä ajanut jossain muualla kuin pohjoismaissa, niin aika nopeasti huomaat että ne nopeusrajoitukset ei todellakaan ole noudattamista varten. Ei tarvitse mennä kuin johonkin puolaan tai etelä-eurooppaan niin motarilla vedetään säännön mukaisesti 50 yli rajoituksen, eikä se ole vielä edes mikään räikeä poikkeus.
Malmön sillan jälkeen alkaa Eurooppa jossa liikenne sujuu. Ja se sujuu jos ruuhka antaa myöden. Jollei satu mitään niin poliisia ei kiinnosta nopeudenvalvonta. Nopeus tutkinnat tapahtuvat vasta kolarin jälkeen.
 
Pistorasia katonrajassa keskellä seinää, en keksi sille edes mitään hypoteettista käyttötarkoitusta.
Joulukuusen valot siihen ehkä voisi asentaa mutta nekin olisi kätevämpää laittaa kiinni lattian rajasta.

IMG_20230424_224123.jpg
@Tonnin Seteli oikeastaan aiheen kertoikin. Näitä siis laitettiin jossakin kohdassa kohdevalaisinta varten. Suuri osa on samaisesta syystä katkaisijan perässä.
Vähän samaa kuin olohuoneiden ikkunavalot, joita monikaan ei lopulta laittanut / laitattanut.

Kuvan pistorasia on mitä ilmeisemmin vaihdettu joten kohteen ikää on vaikea sanoa. Mutta viimeiseen pariinkymmeneen vuoteen on laitettu vähemmän valoja varten mutta vastaavasti enemmän muihin tarkoituksiin. Tuosta kuvasta ei tosin voi oikein sanoa, onko tuolle joku muu mahdollinen tarkoitus ollut ajatuksena.
 
Ja samaan poistaukseen... Vaikka sekin on lähinnä idioottimaisuutta niin olikohan jossakin kohdassa mainittu autojen nopeusmittarit? Kotiin ajellessa tuli taas mieleen, miksi ihmeessä omassakin autossa on 260km/h maksimi. Auto ei edes kulje sitä ja järkevämmällä skaalalla luettavuuskin olisi parempi.
Samaa mittaria tosiaan usein käytetään läpi mallisarjan ja sen tehokkaimmat versiot voikin sitten jo päästä huomattavasti lähemmäksi maksimia. Eikä sitä tehokkainta versiota välttämättä tuoda Suomeen tai koko maanosaan ollenkaan. Ja vaikka se oman tila-automallin tehokkain versiokaan ei sinne yltäisi niin saattaa mittariston sähköt silti olla käytössä saman automerkin muissakin mallisarjoissa. Säästö se on pienikin säästö, kun voidaan käyttää jo olemassaolevia osia sen sijaan, että pitäisi laittaa euro hintaa lisää sellaisen auton mittariin ja sen suunnitteluun, jota ehkä myydään satoja tuhansia.

Suunnittelun kukkanen taas noissa on mielestäni se, ettei ole enempää mittareita, joissa olisi "logaritminen" asteikko. Mittarit ovat olleet jo pitkään sähköisiä joten mitään estettä ei olisi toteuttaa joka mittari niin, että vaikka 0-100 olisi harvemmalla asteikolla ja siitä eteenpäin tiheämmällä. Kyllä sillä mahtuisi se myyvä? 320km/h sinne Micran mittariin maksimiksi.
Ainakin omassa B6 V6-passatissa oli 100 km/h suoraan ylhäällä, vaikka sekä 0 että se max 260 olivat symmetrisesti aseteltuna lounaassa ja kaakossa. Satasen jälkeen asteikko tiheni. Suurimmassa osassa Saabeja tais olla sama juttu. Toi passatti muuten aika helpolla sinne asteikon loppuun pääsi, vaikka samasta ongelmasta ei varmaan tarvinnut kärsiä niillä 1.4- ja 1.6-litrasella versioilla.

1682370226610.png
 
Pistoke projektoria varten, muttei kaapelointia ääni/videosignaalille? Melkolailla järjetön viritys.
Aikanaan oli myös diaprojektoreita ja filmiprojektoreita. Sen jälkeen ei ollut mikään ihme laittaa myös videonauhuri tai optisen levyn toistin samaan hyllyyn tai korkean kalusteen päälle. Seurasi välivaihe. Nyt taas on mahdollista hoitaa asia langattomasti parissakin tiedonsiirron vaiheessa.

Olet toki oikeassa, jos ajatellaan aikaa jolloin yleiskaapelointi oli se juttu. Toivoisin että olisi vieläkin, kun uusia käyttöideoita tulee koko ajan. Toki sitä ylipitkää VGA/DVI/HDMI kaapelia mihin sattuu on tullut itsekin vedeltyä ja etenkin oppilaitoksissa se oli joskus ihan huumorin asteella. Sielläkin oli tosiaan muistaakseni usein se pistorasia katossa.

C) Käytettävyystutkimusten mukaan se on mukavampaa kun se tyypillinen valtatienopeus on siellä mittarin yläosassa, eikä oikeassa alakulmassa.
Tähän taas voisi vaikuttaa muuttamalla mittarin alku- ja loppupistettä tavanomaisesta, kuten eksoottisemmissa on tehtykin. Se taas ei välttämättä ole fiksua, koska se tuntuu tottumattomasta ikävältä.
 
A) Samoja mittareita käytetään monissa eri autoissa. Yleensä ne on jonkin Boschin, VDO:n tms massavalmistamia.
B) On paikkoja missä tarvitaan sitä huippunopeutta, esim. 250km/h. Vaikka radalla tai saksassa.
C) Käytettävyystutkimusten mukaan se on mukavampaa kun se tyypillinen valtatienopeus on siellä mittarin yläosassa, eikä oikeassa alakulmassa.
a) Mittaristo on joka tapauksessa varsin usein merkin lisäksi mallikohtainen joten mitään estettä ei ole ottaa huomioon eri autoja. Sähköisesti ohjattuna viisarin näyttämä voidaan muutoinkin skaalata vastaamaan millaista tahansa asteikkoa.
b) trollaatko? Miksi normaalin katukäyttöön valmistetun auton osalta pitäisi miettiä ratakäyttöä? Lisäksi, läheskään kaikissa ei ole edes koko mallisarjassa autoa, joka kulkisi mittarin maksimin joten varaudutaanko "kellotukseen?"
c) tutkimuksen voi aina linkittää. Tosin muistelen itsekin tässä olleen vähän samaa kuin viisarikellojen mainoskuvissa. Mutta mistä saat oikean alakulman jos mittari on esim 0-160 km/h?

Samaa mittaria tosiaan usein käytetään läpi mallisarjan ja sen tehokkaimmat versiot voikin sitten jo päästä huomattavasti lähemmäksi maksimia. Eikä sitä tehokkainta versiota välttämättä tuoda Suomeen tai koko maanosaan ollenkaan. Ja vaikka se oman tila-automallin tehokkain versiokaan ei sinne yltäisi niin saattaa mittariston sähköt silti olla käytössä saman automerkin muissakin mallisarjoissa. Säästö se on pienikin säästö, kun voidaan käyttää jo olemassaolevia osia sen sijaan, että pitäisi laittaa euro hintaa lisää sellaisen auton mittariin ja sen suunnitteluun, jota ehkä myydään satoja tuhansia.
Kuten edellä, se mittarin näyttämän skaalaus ei ole mikään ongelma. Eli sähköjen osalta tuossa ei ongelmaa tule, ainoastaan mittaritauluun tulisi painaa eroavat lukemat. Skaalausta on tehtävä joka tapauksessa, onhan eri mallien välillä jo rengaskoossa eroja ja näyttämä on silti saatava oikeaksi. Eli ongelma katosi samaan aikaan kuin mekaaninen yhteys mittariin.

Se on tavallaan peruste jos mallisarjassa on ripeämpikin kulkine mutta läheskään aina näin ei ole. Toisaalta peruste katoaa esimerkiksi diesel vs bensa, mittariston on kuitenkin oltava erilainen.

Ainakin omassa B6 V6-passatissa oli 100 km/h suoraan ylhäällä, vaikka sekä 0 että se max 260 olivat symmetrisesti aseteltuna lounaassa ja kaakossa. Satasen jälkeen asteikko tiheni. Suurimmassa osassa Saabeja tais olla sama juttu. Toi passatti muuten aika helpolla sinne asteikon loppuun pääsi, vaikka samasta ongelmasta ei varmaan tarvinnut kärsiä niillä 1.4- ja 1.6-litrasella versioilla.
Se suunnittelun kukkanen oli edelleen se, ettei tällaisia ole enempää. Kuvasi mukaisena on paljon parempi vs lineaarisella asteikolla. Enkä epäile, etteikö kutoskoneisena saisi mittaria tappiin. Ja Saksalaisessa autossa voi jotenkin ymmärtää tuon 260km/h koska mahdollisuuksien rajoissa ajaa jos auto kulkee. Muuallahan ei saa ajaa vapaasti missään. Tosin Mansaaret taisi olla poikkeus, jossa ei ole rajoituksia ollenkaan.

Kuvasi mukaista ei estäisi mikään viemästä vieläkin pidemmälle ja kolmas, vieläkin tiheämpi porrastus loppuun. Luettavuus olisi normaaleille nopeuksille hyvä ja maksimiksi voisi laittaa melkein mitä tahansa. Riittäisi sitten varmasti kaikille.
 
Aikanaan oli myös diaprojektoreita ja filmiprojektoreita. Sen jälkeen ei ollut mikään ihme laittaa myös videonauhuri tai optisen levyn toistin samaan hyllyyn tai korkean kalusteen päälle. Seurasi välivaihe. Nyt taas on mahdollista hoitaa asia langattomasti parissakin tiedonsiirron vaiheessa.

Olet toki oikeassa, jos ajatellaan aikaa jolloin yleiskaapelointi oli se juttu. Toivoisin että olisi vieläkin, kun uusia käyttöideoita tulee koko ajan. Toki sitä ylipitkää VGA/DVI/HDMI kaapelia mihin sattuu on tullut itsekin vedeltyä ja etenkin oppilaitoksissa se oli joskus ihan huumorin asteella. Sielläkin oli tosiaan muistaakseni usein se pistorasia katossa.
Diaprojektoria harvoin katonrajaan on laitettu, hankaloittaa käyttöä huomattavasti eikä lattialle levitettyjen kuvien keräily ole mukavaa. Muutoinkin sikäli marginaalisen ryhmän laite, ettei sen vuoksi suunnittelua ole tehty. Sama silti filmiprojektorit.

Kirjahylly ja valaisin olikin jo mainittu ja vaikkakin harvemmin niin tällaisia on voitu ottaa huomioon jos tuleva asukas on päässyt suunnitteluvaiheessa vaikuttamaan. Sama tauluvalot ja vastaavat. Voisi olla tässä kohdassa mahdollista, yleisempi kohdevalovaraus on nurkassa ja rasia katonrajassa / katossa.
Muutoin pitkästi kohdevalon paikka välillä toki tavallaan suunnittelun kukkanen, mikäänhän ei takaa paikan olevan järkevä varsinkaan vuosia (kymmeniä) myöhemmin.

Kuvan kohteen taas epäilen sen ikäiseksi, että yleiskaapelointia ei ole vielä silloin mietitty ollenkaan. Mutta todellinen suunnittelun kukkanen olisi kaapeloida vielä enemmän jotain noin keskelle seinää. Näitäkin hirvityksiä on ainakin asuntomessuilla tullut vastaan. On todellinen kodin kaunistus jos se televisio ei tulekkaan täsmälleen siihen suunnittelijan ajattelemaan paikkaan tai taso on matalampi eikä peitä rasioita jne.
 
On todellinen kodin kaunistus jos se televisio ei tulekkaan täsmälleen siihen suunnittelijan ajattelemaan paikkaan tai taso on matalampi eikä peitä rasioita jne.
Totta, tai jos mitään tasoa ei edes ajatella koska se on vanhanaikaista. Silloinhan pitää rasioiden osua näytön taakse, ja jos ei ollutkaan se seinä, niin sohva jää liian matalaksi ja/tai rasiat turhiksi jne.


Diaprojektoria harvoin katonrajaan on laitettu, hankaloittaa käyttöä huomattavasti eikä lattialle levitettyjen kuvien keräily ole mukavaa. Muutoinkin sikäli marginaalisen ryhmän laite, ettei sen vuoksi suunnittelua ole tehty. Sama silti filmiprojektorit.
Ei toki selitä moisten rasioiden yleisyyttä aikanaan, ja se oli enemmän heitto vastauksena muuhun.

Silti sivuhuomiona kun tässäkin omaa huonekorkeutta alan vertailla tuohon kuvan rasiaan joka ei ole katonrajassa, niin kovin pitkä ei ole liitäntäjohdon veto siitä alaspäin käyttökelpoiselle laitteen korkeudelle. Toki kyseessä on joka tapauksessa marginaalikohderyhmä aikanaan ja enimmäkseen muistan käytetyn yksityistiloissakin niin, että huoneen koon puolesta ei ollut pakko laittaa ihan seinustalle. :cigar:
 
Viimeksi muokattu:
Saksalaisessa autossa voi jotenkin ymmärtää tuon 260km/h koska mahdollisuuksien rajoissa ajaa jos auto kulkee. Muuallahan ei saa ajaa vapaasti missään. Tosin Mansaaret taisi olla poikkeus, jossa ei ole rajoituksia ollenkaan.
On se silti huomattavasti enemmän perseestä, jos se mittari oikeasti loppuu ennen auton suorituskykyä. Jos haluat kokeilla, niin osta harrastepeliksi joku tehokkaampi jenkki kasarilta. Silloin 70- ja 80-lukujen taitteessa kun keksivät juurikin, että ois kivempi kun mittarit ois luettavammalla skaalalla ja näyttäis vaan sallittuja nopeuksia, jottei provosoiduttais ajelemaan ylinopeutta, niin säätivät sitten lain, ettei autojen mittarit saa näyttää yli 85 mph eli ~135 km/h.

Ei se laki ollut voimassa kuin muutaman vuoden, kunnes se huomattiin typeräksi eikä mihinkään positiivisella tavalla vaikuttavaksi, mutta aika lailla kaikki tuolloin suunnitellut autot sitten jämähtivät niihin laamamittareihinsa about koko kasariksi ennen uusia mallisarjoja tai muita faceliftejä. Itellä oli joskus tollanen 5.7-litranen Edelbrockin osilla kutiteltu IROC-Z Camaro 80-luvun lopulta ja olihan se aika riemukkaan tympeää, kun ei sillä noin 300 heppasella katiskalla päässyt mittarin mukaan juuri edes sakotettavaa ylinopeutta moottoritiellä.

Mutta noin vakavasti ottaen kun on tullut noilla ratapäivillä ja varttimaileillakin joskus käännyttyä, niin oishan se ihan kiva, että nopeusmittari näyttäis edes sinnepäin oikeita lukemia eikä tyssäis neulaan kauan ennen kuin kulku loppuu. Ja kyllä me suomalaisetkin ollaan joskus tavattu Saksassa käydä ajelemassa, hurjimmat jopa vihreän helvetin pohjoiskiepillä.
 
nopeusmittari keskusteluun liittyen niin vanhoissa jenkeissä taas ainakin omassa autossa lukemat loppuu ennen huippunopeutta, neula kyllä jatkaa matkaa kun tilaa taulussa on, vakiona. viritetyt vielä sitten erikseen.

s-l1600(1).jpg

lukemat loppuu 120mph, mutta pitäisi Kulkea ainakin 140-150mph. yli 200km/h joskus kokeillut vakio koneella.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
258 554
Viestejä
4 499 869
Jäsenet
74 222
Uusin jäsen
anuelisabeth

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom