Suunnittelun kukkaset

[root]

Ensi vuonna voimaan astuu EU-direktiivin määräys, jonka mukaan alle kolmen litran juomapakkauksissa mahdollisesti oleva muovikorkki pitää pysyä kiinni pakkauksessa.

Ostan esimerkiksi Valion ruokakermaa parin desin purkeissa, koska pidän korkista. Perinteisessä korkittomassa pahvipakkauksessa joutuu taittelemaan harjan "korvat" ylös, ja senkin jälkeen saksilla tai veitsellä avatessa tippa kermaa purskahtaa pöydälle. Tai ainakin terä sotkeentuu. Ei se maailmaa kaada, mutta kun korkki on helpompi, nopeampi ja siistimpi. Lisäksi usein käytän vajaan purkin kerralla. Loppu säilyy jääkaapissa pitkään helposti korkilla suljettuna. Ei tarvitse huolehtia että pysyy pystyssä oven lokerossa.

Nyt sitten pakkauksessa korkki oli laitettu kahdella ohuella muovilangalla kiinni kierteen alaosan ympärillä olevaan renkaaseen. Joutui opettelemaan otteen, jolla korkki ei ole tiellä kaataessa. Korkin sulkeminenkin otti yllättävän monta yritystä. Tämä ei ole varsinaisesti huonoa suunnittelua, sillä tuota direktiivin vaatimusta tuskin pystyy järkevästi mitenkään toteuttamaan ilman että käytettävyys menee kuralle. Arvatenkin jotain Tyynellä valtamerellä lilluvaa valaanpoikasta tällä direktiivillä yritetään suojella. Perseestä, sanon minä. Jokainen avaamani muovikorkki on tähän asti mennyt asianmukaiseen jäteastiaan.

 

[Kautium]

Ensi vuonna voimaan astuu EU-direktiivin määräys, jonka mukaan alle kolmen litran juomapakkauksissa mahdollisesti oleva muovikorkki pitää pysyä kiinni pakkauksessa.

Ostan esimerkiksi Valion ruokakermaa parin desin purkeissa, koska pidän korkista. Perinteisessä korkittomassa pahvipakkauksessa joutuu taittelemaan harjan "korvat" ylös, ja senkin jälkeen saksilla tai veitsellä avatessa tippa kermaa purskahtaa pöydälle. Tai ainakin terä sotkeentuu. Ei se maailmaa kaada, mutta kun korkki on helpompi, nopeampi ja siistimpi. Lisäksi usein käytän vajaan purkin kerralla. Loppu säilyy jääkaapissa pitkään helposti korkilla suljettuna. Ei tarvitse huolehtia että pysyy pystyssä oven lokerossa.

Nyt sitten pakkauksessa korkki oli laitettu kahdella ohuella muovilangalla kiinni kierteen alaosan ympärillä olevaan renkaaseen. Joutui opettelemaan otteen, jolla korkki ei ole tiellä kaataessa. Korkin sulkeminenkin otti yllättävän monta yritystä. Tämä ei ole varsinaisesti huonoa suunnittelua, sillä tuota direktiivin vaatimusta tuskin pystyy järkevästi mitenkään toteuttamaan ilman että käytettävyys menee kuralle. Arvatenkin jotain Tyynellä valtamerellä lilluvaa valaanpoikasta tällä direktiivillä yritetään suojella. Perseestä, sanon minä. Jokainen avaamani muovikorkki on tähän asti mennyt asianmukaiseen jäteastiaan.

Ihmettelinkin tuossa yksi päivä kun tuli vastaan Olvin Teho Sport palautusjuoma, että kenen perseestä oli pullahtanut idea tuunata muovikorkki kiinni alustaansa niin, ettei purkkia meinannut ensin saada auki ja varsinkaan sitä ei enää saanut enää järkevästi sen jälkeen takaisin kiinni. Heitin sitten osan juomasta roskiin, kun en halunnut juoda kaikkea kerralla. No, ehkä se on sitten parempi näin.

 

[dohf]

Italiassa oli vesipullojen korkeissa tämä hieno keksintö, eli korkki jää pantaan roikkumaan ohuella säikeellä. Revin sen ensimmäisen juontiyrityksen jälkeen helvettiin kaikista käyttämistäni pulloista. En löytänyt edes astiaa, mihin sen pullon voisi laittaa kierrätettäväksi roskiksen sijaan. Voinee siis sanoa, että hiukan väärästä päästä on tässäkin lähdetty liikkeelle.

 

[Tonnin Seteli]

Arvatenkin jotain Tyynellä valtamerellä lilluvaa valaanpoikasta tällä direktiivillä yritetään suojella. Perseestä, sanon minä. Jokainen avaamani muovikorkki on tähän asti mennyt asianmukaiseen jäteastiaan.

Joo, minusta se sivistynyt ratkaisu on aina ollut parempi, eli ettei heitetä roskia mereen. Mutta kaipa se on parempi alistua jonkun kusipään tahtoon ja tehdä asiat täälläkin kehitysmaatyyliin. Todella kurjaa larppia.

 

[pulatunnus]

Italiassa oli vesipullojen korkeissa tämä hieno keksintö, eli korkki jää pantaan roikkumaan ohuella säikeellä. Revin sen ensimmäisen juontiyrityksen jälkeen helvettiin kaikista käyttämistäni pulloista. En löytänyt edes astiaa, mihin sen pullon voisi laittaa kierrätettäväksi roskiksen sijaan. Voinee siis sanoa, että hiukan väärästä päästä on tässäkin lähdetty liikkeelle.

Olisko kyse tästä mistä pariviestiä aiemmin postaus (lainaus alla)

Spoileri: aiempi lainasu

Ensi vuonna voimaan astuu EU-direktiivin määräys, jonka mukaan alle kolmen litran juomapakkauksissa mahdollisesti oleva muovikorkki pitää pysyä kiinni pakkauksessa.

Ostan esimerkiksi Valion ruokakermaa parin desin purkeissa, koska pidän korkista. Perinteisessä korkittomassa pahvipakkauksessa joutuu taittelemaan harjan "korvat" ylös, ja senkin jälkeen saksilla tai veitsellä avatessa tippa kermaa purskahtaa pöydälle. Tai ainakin terä sotkeentuu. Ei se maailmaa kaada, mutta kun korkki on helpompi, nopeampi ja siistimpi. Lisäksi usein käytän vajaan purkin kerralla. Loppu säilyy jääkaapissa pitkään helposti korkilla suljettuna. Ei tarvitse huolehtia että pysyy pystyssä oven lokerossa.

Nyt sitten pakkauksessa korkki oli laitettu kahdella ohuella muovilangalla kiinni kierteen alaosan ympärillä olevaan renkaaseen. Joutui opettelemaan otteen, jolla korkki ei ole tiellä kaataessa. Korkin sulkeminenkin otti yllättävän monta yritystä. Tämä ei ole varsinaisesti huonoa suunnittelua, sillä tuota direktiivin vaatimusta tuskin pystyy järkevästi mitenkään toteuttamaan ilman että käytettävyys menee kuralle. Arvatenkin jotain Tyynellä valtamerellä lilluvaa valaanpoikasta tällä direktiivillä yritetään suojella. Perseestä, sanon minä. Jokainen avaamani muovikorkki on tähän asti mennyt asianmukaiseen jäteastiaan.

Edit, ehkä tuossa olikin tarkoitus kommentoida tuota lainattua viestiä.

 

[demu]

Italiassa oli vesipullojen korkeissa tämä hieno keksintö, eli korkki jää pantaan roikkumaan ohuella säikeellä. Revin sen ensimmäisen juontiyrityksen jälkeen helvettiin kaikista käyttämistäni pulloista. En löytänyt edes astiaa, mihin sen pullon voisi laittaa kierrätettäväksi roskiksen sijaan. Voinee siis sanoa, että hiukan väärästä päästä on tässäkin lähdetty liikkeelle.

Jokin vuosi sitten voimaan tullut EU-direktiivi. Tulee aikanaan myös Suomeen.

EU haluaa estää muovipullojen korkkien päätymisen mereen – uusi direktiivi vaarantaa Suomen hyvin toimivan pullonpalautusjärjestelmän

EU:n kertakäyttömuovin vähentämiseen tähtäävä direktiivi vaatii, että korkki kiinnitetään muovipulloon koko käytön ajaksi.

yle.fi

 

[emagdnim]

Jokin vuosi sitten voimaan tullut EU-direktiivi. Tulee aikanaan myös Suomeen.

EU haluaa estää muovipullojen korkkien päätymisen mereen – uusi direktiivi vaarantaa Suomen hyvin toimivan pullonpalautusjärjestelmän

EU:n kertakäyttömuovin vähentämiseen tähtäävä direktiivi vaatii, että korkki kiinnitetään muovipulloon koko käytön ajaksi.

yle.fi

voi jessus. Mut vissii tuolla jossain porukka aukasee korkin ja nakkaa sen meneen? Meikäläisittäin tuntuu typerältä, ku varmasti 99,9% käyttää pakkauksia niin, että se menee lopulta roskikseen tai luontoon korkin kera. Jos se muu pakkaus on mahdollisesti maatuvaa, nii mitä se auttaa, että se muovikorkki on siinä kiinni? Mut mutuilen vain. Kaipa tolle joku tutkimus on perustana enkä osaa aatella isossa kuvassa asiaa. Sitä myöden ei ehkä tän ketjun asiaa ole noi kiinnitetyt korkit, ku ovat vaa pakkopullaa valmistajille. Ehkäpä myöhemmin kehittävät jotain parempaa, joka menee direktiivien mukaisesti silti, vaikkakin vain teknisesti.

 

[Jan178]

Jokin vuosi sitten voimaan tullut EU-direktiivi. Tulee aikanaan myös Suomeen.

EU haluaa estää muovipullojen korkkien päätymisen mereen – uusi direktiivi vaarantaa Suomen hyvin toimivan pullonpalautusjärjestelmän

EU:n kertakäyttömuovin vähentämiseen tähtäävä direktiivi vaatii, että korkki kiinnitetään muovipulloon koko käytön ajaksi.

yle.fi

Tekisi mieli arvella että panttipakkausjärjestelmä pelastaisi merieliöitä enempi kuin tuollainen pullo/korkkiviritelmä jonka käyttäminen vituttaa siinä määrin että lentää mereen se pullo korkkeineen.

 

[Kaaaapo]

Eilen sattui itselle ekaa kertaa tämmöinen korkki puolen litran fanta-pullossa. Ihan kokeilun kannalta yritin juoda irroittamatta korkkia ja aivan hanuristahan se oli yrittää juoda siitä. Korkki raapii naamaa, menee silmään tai takertuu partaan, joten ainoa tapa juoda siitä pullosta on repiä se korkki irti. Toivottavasti joku kilppari nyt pelastui kun jouduin sen korkin repimään irti pullosta. Pullon tyhjennyttyä kiersin korkin takaisin paikoilleen ja vein kierrätykseen, aivan samoin kuin aina ennenkin. Mikään ei siis muuttunut, paitsi ehkä se, että jatkossa valitsen tölkin pullon sijaan mikäli mahdollista.

 

[Azumiar]

En tiiä onko suunnittelun kukkanen, mutta miksi hisseissä on usein peili? Googlella jäi haku äkkiseltään aika vajaavaiseksi, just ehk jotain et vähän avaramman oloiseksi tekee tilan.

 

[Mikkos]

Tekisi mieli arvella että panttipakkausjärjestelmä pelastaisi merieliöitä enempi kuin tuollainen pullo/korkkiviritelmä jonka käyttäminen vituttaa siinä määrin että lentää mereen se pullo korkkeineen.

Helppohan se on 5 miljoonaisen kansan viritellä vaikka mitä mutta mieti kuinka organisoit esimerkiks 20miljoonaisen intialaisen kaupungin pullopanttijärjestelmän..

 

[Mikkos]

Uusi Skype on melkoinen kukkanen.

Mulla on Skype ja Win 11. Se ei käynnisty automaattisesti. No nyt se on päivittynyt jotenkin ja vaatii sisäänkirjautumisen. Eikä siinäkään mitään mutta koska en muista salasanaa ajattelin että ruksaan pois ja kirjaudun kun jaksan.
Mutta sepä ei menekkään niikuin strömsössä. Sitä saatanan Skypen kirjautumisikkunaa ei saa millään pois. Kun ruksista painat niin se katoaa ja ilmestyy samantien uudelleen ja windows pimputtaa taustalla ja popupilla kirjautumista. Ja tätä saatanan sykliä ei saa millään pois ruudulta. Vaikka sen sammutti tehtävienhallinnasta niin silti winin äänimerkki ja popuppi pälättää kirjautumista. Vasta kun otin ilmoitukset pois ja sammutin tehtävienhallinnasta niin sain sen paskan olemaan hiljaa.

Ja tuossa kirjautumisikkunassa kun ei ole mitään "sulje" tai "peruuta" vaihtoehtoa..

 

[Kautium]

En tiiä onko suunnittelun kukkanen, mutta miksi hisseissä on usein peili? Googlella jäi haku äkkiseltään aika vajaavaiseksi, just ehk jotain et vähän avaramman oloiseksi tekee tilan.

Ei tietenkään ole suunnittelun kukkanen, vaan juuri päinvastoin. Peili tekee ahtaasta tilasta suuremman kokoisen ja lisäksi hissillä mennään monesti tapaamaan toista henkilöä, joten siinä seisoskellessa voi tarkistaa ja korjata vaatetusta.

Btw. Tällaiset ihmettelyt sopivat jatkossa paremmin tänne:

Kysymyksiä&Vastauksia (Pieniä kysymyksiä aiheesta kuin aiheesta)

Ketjussa voi esittää pieniä kysymyksiä, isommat omaan ketjuun:think:

bbs.io-tech.fi

 

[Copper]

Helppohan se on 5 miljoonaisen kansan viritellä vaikka mitä mutta mieti kuinka organisoit esimerkiks 20miljoonaisen intialaisen kaupungin pullopanttijärjestelmän..

Se ei montaa rupiaa tarvitse pantti olla, kun inkkarit kuskaa riksallaan pullot 100km päähän.

 

[Ferriz]

En tiiä onko suunnittelun kukkanen, mutta miksi hisseissä on usein peili? Googlella jäi haku äkkiseltään aika vajaavaiseksi, just ehk jotain et vähän avaramman oloiseksi tekee tilan.

Helpottaa ahtaan- tai suljetunpaikan kammoa, helpottaa tavaran kuormaamista hissiin kun näkee missä se lasti kulkee, luo turvallisuutta kun näkee mitä se selän takana seisova vieras ihminen tekee, tarjoaa virikkeitä hissi matkan ajaksi...

 

[Josef]

luo turvallisuutta kun näkee mitä se selän takana seisova vieras ihminen tekee

Jos sä seisot hississä naama siihen peiliin päin niin se selän takana seisova vieras ihminen miettii ett mikä helvetin pöljä sä olet..

 

[Ferriz]

Jos sä seisot hississä naama siihen peiliin päin niin se selän takana seisova vieras ihminen miettii ett mikä helvetin pöljä sä olet..

Joissain hisseissä on kolmella sivulla peilit joita voi vaikka sivusilmällä seurata Tai jopa lattia tai katto voi olla peilaava. Ei ne kaikki ole neukkukuutio hissejä.

 

[Lucas]

Joissain hisseissä on kolmella sivulla peilit joita voi vaikka sivusilmällä seurata Tai jopa lattia tai katto voi olla peilaava. Ei ne kaikki ole neukkukuutio hissejä.

Yhdessä hotelissa oli katossa sellainen metallinen peilaava rimakatto yleisten tilojen vessassa. Siinä ei käy aika pitkäksi istunnolla, kun katon kautta katselee mitä se viereisessä kopissa asioiva puuhaa.

 

[Jan178]

Helppohan se on 5 miljoonaisen kansan viritellä vaikka mitä mutta mieti kuinka organisoit esimerkiks 20miljoonaisen intialaisen kaupungin pullopanttijärjestelmän..

Eiköhän se systeemi skaalautuisi sinnekin, ja kyllähän köyhälle raha kelpaa. Täkäläisittäin EU lienee saanut aikaan isompia ja älyttömämpiäkin järjestelmiä ja hyvin pyörii.

 

[demu]

Helppohan se on 5 miljoonaisen kansan viritellä vaikka mitä mutta mieti kuinka organisoit esimerkiks 20miljoonaisen intialaisen kaupungin pullopanttijärjestelmän..

Top Gearissa esiteltiin aikoinaan (series 18 India Special) intialainen (Mumbai) dabbawala -järjestelmä, joka on erittäin laajalle levinnyt ja hyvin organisoitunut lounastoimitusjärjestelmä.

Valtava määrä (175000-200000) metallipurkkeihin pakattuja lounaita jaellaan juna/polkupyörä/kävelymenetelmällä Mumbain kokoisen suurkaupungin jokaiseen kolkkaan. Palvelu + lounaat maksaa 4000 rupiaa/kk (tämän päivän kurssilla n. 36 euroa - hintataso on saattanut muuttua).

Ei ole tarfittu rfid:tä, viivakoodeja ym. Hyvin ovat saaneet palvelun ja prosessin toimimaan.

Kyseisestä Top Gearin jaksosta voi katsoa, miten länsimaalaiset vastaavan hoitaisivat...

Top Gear: India Special - Wikipedia

en.wikipedia.org

Dabbawala - Wikipedia

en.wikipedia.org

 

[Josef]

Joissain hisseissä on kolmella sivulla peilit joita voi vaikka sivusilmällä seurata Tai jopa lattia tai katto voi olla peilaava. Ei ne kaikki ole neukkukuutio hissejä.

Peilaava lattia ois varmaan jokaisen pervon tirkistelijän päiväuni.. En oo kyllä moiseen törmännyt ikinä.

 

[chrisekh]

Nummirockissa oli aikoinaan ja taitaa olla vielakin sellaisia bajamajoja jossa veden pinta heijasti muiden takamukset. Eli bajamajassa oli sen 12 istuinta yhden suuren ammeen paalla ja sen ammeen pintaa pystyi kayttamaan peilina. Kovat jatka menivat taskulamppujen kanssa "peilaamaan".

 

[teppo mörkö]

Ei tietenkään ole suunnittelun kukkanen, vaan juuri päinvastoin. Peili tekee ahtaasta tilasta suuremman kokoisen ja lisäksi hissillä mennään monesti tapaamaan toista henkilöä, joten siinä seisoskellessa voi tarkistaa ja korjata vaatetusta.

Btw. Tällaiset ihmettelyt sopivat jatkossa paremmin tänne:

Kysymyksiä&Vastauksia (Pieniä kysymyksiä aiheesta kuin aiheesta)

Ketjussa voi esittää pieniä kysymyksiä, isommat omaan ketjuun:think:

bbs.io-tech.fi

ym. perustelu on järkeenkäyvä, mutta vastaus kysymykseen on se että määräykset vaativat että hississä pitää olla peili. määräykset toki vaihtelevat maittain, rakennus-, ja hissityypeittäin.

 

[Feuersturm]

Meillä on töissä tällainen Yamahan bensakäyttöinen golf-auto, jolla joskus muiden menopelien ollessa käytössä saattaa joutua ajelemaan.

Pakoputki on siis suoraan tuon penkin alla kuskin kohdalla. Mitäkö siitä seuraa? Saat ajaessa jatkuvasti pakokaasua päällesi. Hiilimonoksidi ei tunnetusti ole mitään erityisen terveellistä. Etupleksi on vielä kiinteää sorttia kuvasta poiketen, joten ilmavirtaa ei saa tulemaan läpi, mikä auttaisi jonkin verran. Sen sijaan juuri pleksin taakse muodostuu sopiva kohta, jossa pakokaasu sitten lilluu eikä raikasta ilmaa oikein tahdo saada kurottelemalla päätä sivullekaan. Kenenköhän mielestä oli hyvä idea? Ajan ennemmin avoinaista menopeliä vaikka siinä ei olekaan tuulensuojaa.

 

[Kautium]

ym. perustelu on järkeenkäyvä, mutta vastaus kysymykseen on se että määräykset vaativat että hississä pitää olla peili. määräykset toki vaihtelevat maittain, rakennus-, ja hissityypeittäin.

Kuten itsekin sanoit, ei se ole kaikkialla niin. Mutta joo, mm. pyörätuolilla ulos peruuttamisen vuoksi sitä ainakin vaaditaan aika kattavasti.

 

[emagdnim]

ym. perustelu on järkeenkäyvä, mutta vastaus kysymykseen on se että määräykset vaativat että hississä pitää olla peili. määräykset toki vaihtelevat maittain, rakennus-, ja hissityypeittäin.

Kuten itsekin sanoit, ei se ole kaikkialla niin. Mutta joo, mm. pyörätuolilla ulos peruuttamisen vuoksi sitä ainakin vaaditaan aika kattavasti.

Kappas, TIL ja "asioita, joita et ole huomannut"-ketjun kamaa omalta osaltani. Ei ole koskaan tullut edes mietittyä, että miksi.

 

[miloytyn]

ym. perustelu on järkeenkäyvä, mutta vastaus kysymykseen on se että määräykset vaativat että hississä pitää olla peili. määräykset toki vaihtelevat maittain, rakennus-, ja hissityypeittäin.

Ei kyllä pidä paikkaansa että kaikissa hisseissä pitäisi olla ainakaan Suomessa. Esim meillä ei ole töissä hisseissä peiliä. Ikkuna aulaan tosin löytyy.

 

[Kautium]

Ei kyllä pidä paikkaansa että kaikissa hisseissä pitäisi olla ainakaan Suomessa. Esim meillä ei ole töissä hisseissä peiliä. Ikkuna aulaan tosin löytyy.

Niinhän tuossa juuri sanottiin, että määräykset vaihtelevat maiden paikallisen säädännön lisäksi mm. hissityypeittäin. Lisäksi melko varmasti monessa paikassa esteettömyyssäännöksiä on kierretty ties millaisilla verukkeilla.

Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että se on ihan ok, sillä ei koko maailmaa pidä muokata rajoittuneimman aineksen perusteella, kunhan samaan aikaan esteettömyys hoituu jollakin muulla tavalla, vaikka sitten hieman hankalammalla kiertoreitillä tms. Peilin puuttuminen hissistä ei kuitenkaan voi olla ongelma kuin pienimmissä kopperoissa, joissa ei voi kääntyä ympäri.

 

[Myrkky]

Peilillä varustetuissa hisseissä ihmeen moni otta selfieitä.

Joskus tullut törmättyä maisemahissiin, missä ei ollut mitään varsinaista maisemaa. Siinä piti painaa nappulaa koko ajan että hissi liikkui, hieman outo ratkaisu. Tästä voisi keksiä jotain pervoa.

 

[Tonnin Seteli]

Joskus tullut törmättyä maisemahissiin, missä ei ollut mitään varsinaista maisemaa. Siinä piti painaa nappulaa koko ajan että hissi liikkui, hieman outo ratkaisu.

Ne nappia jatkuvasti painaen toimivat hissit joita itse olen nähnyt olivat jotain tavallista hissiä vähäisempiä esteettömyysvarusteita. Siis pystysuunnassa liikkuva hissi, joka käyttöpaneelin ym. osalta muistutti jotain portaikon kaidehissiä tms. invavarustetta. Käsittääkseni sääntely on tällöin vähäisempää ja tällainen varuste olisi edullisempi ratkaisu esimerkiksi omakotitalon hissiksi.

Tästä voisi keksiä jotain pervoa.

-Mitä Michael Jackson tekee hississä?

Spoileri

-Ei mitään. Hän on ollut jo kauan kuolleena.

 

[Myrkky]

Ne nappia jatkuvasti painaen toimivat hissit joita itse olen nähnyt olivat jotain tavallista hissiä vähäisempiä esteettömyysvarusteita. Siis pystysuunnassa liikkuva hissi, joka käyttöpaneelin ym. osalta muistutti jotain portaikon kaidehissiä tms. invavarustetta. Käsittääkseni sääntely on tällöin vähäisempää ja tällainen varuste olisi edullisempi ratkaisu esimerkiksi omakotitalon hissiksi.

-Mitä Michael Jackson tekee hississä?

Spoileri

-Ei mitään. Hän on ollut jo kauan kuolleena.

Joo kyllä, tää oli sellainen esteetön hissi. Piti kyllä miettiä mitä ihmeen järkeä tässä julkisessa laitteessa on. Kerran yhden okt:n myynti-ilmoituksessa oli portaikkoon asennettu hissi millä pääsi raput ylös ja alas.

 

[Kautium]

Joo kyllä, tää oli sellainen esteetön hissi. Piti kyllä miettiä mitä ihmeen järkeä tässä julkisessa laitteessa on. Kerran yhden okt:n myynti-ilmoituksessa oli portaikkoon asennettu hissi millä pääsi raput ylös ja alas.

Jos jätetään sarjakuvahahmot pois laskuista, niin aika hankala mm. pyörätuolilla on liikkua portaikoissa ilman jotain hissimekanismia.

Tavallisissa omakotitaloissa hissi on harvinainen ratkaisu, mutta kaikenlaisia vammautumisia kuitenkin sattuu, jonka johdosta on joskus pakko asentaa lisävarusteita sellaisiinkin paikkoihin, joissa niitä ei ole aiemmin tarvinnut. Se on sitten joskus myöhemmin asunnon uuden omistajan päätettävissä onko se hyvä vai huono asia.

 

[Myrkky]

Jos jätetään sarjakuvahahmot pois laskuista, niin aika hankala mm. pyörätuolilla on liikkua portaikoissa ilman jotain hissimekanismia.

Tavallisissa omakotitaloissa hissi on harvinainen ratkaisu, mutta kaikenlaisia vammautumisia kuitenkin sattuu, jonka johdosta on joskus pakko asentaa lisävarusteita sellaisiinkin paikkoihin, joissa niitä ei ole aiemmin tarvinnut. Se on sitten joskus myöhemmin asunnon uuden omistajan päätettävissä onko se hyvä vai huono asia.

Joo tuota, hissi oli multa huono sananvalinta. Sellainen aikanaan ja miksei vieläkin ökytalo, uima-allas ja kaikkea.. monta sataa neliöä. portaikko oli vähän tyylin mitä titanicissa, tuli ekana mieleen. Kaiteeseen oli siis laitettu istuin mikä liikkui moottorivoimin ja tilaa oli käytössä melko reippaasti. En tiedä onnistuuko jossain rintsikassa vastaava, epäilen.
Suunnittelun kukkanenhan tuo ei tosiaan ollut, vaan käytännön sanelema pakko että asukas pääsi liikkumaan kerrosten välillä.

 

[Lumimies]

Kaipa noita tuolihissejä saa laitettua vaikka rintsikkaan, tosin taitaa tulla aika tyyriiksi.

 

[MrB]

Meni jo aiheen ohi.

 

[SweeneyTodd]

Boschin pyykinpesukoneessa on hieno suunnittelunkukkanen. Siihen on nimittäin laitettu naurettavan lyhyt johto. Pesukone on siis ihan sille tarkoitetussa paikassa kuivausrummun kanssa ja pistorasia on pesutornia silmälläpitäen sijoitettu vähän ylemmäs seinälle. Aiemman koneen johto ylsi oikein reilusti tuonne pistorasiaan, mutta tuohon pitää laittaa jatkojohto.

Samaa suunnitelun kukkasta näkee monissa muissakin laitteissa. Eli laitetaan niin lyhyt johto, että käyttöönotto tarvitsee lähes aina jatkojohdon.

 

[Trans-Late]

Huomasin Keski-Suomen pari vuotta vanhassa keskussairaala Novassa päivystyksessä istuskellessani, että miten järkyttävän huono ratkaisu on, käytävän kaikki väliovet on automaattikoneistollisia kääntöovia, ja vain ulko-ovi ja tuulikaapin ovet on liukuovia.

Noista kuljetaan ihan koko ajan ja nämä kääntöovet on hitaita, avautuessaan tilaatarvitsevia ja kolisee äänekkäästi. Jostain kuulin perustelun, että koska nuo on palo-ovia, niin siksi ne ei voi olla liukuovia, mutta eikö tosiaan ole olemassa osastoivia liukuovia?

Hintakysymyskään se ei ole, kun laskin äkkiseltään, että profiilikääntöovipari ovikoneistoineen, moottorilukkorunkoineen, impulssilaitteineen ja muine heloineen maksaa n. 10 000€/per aukko. Taatusti saa samalla hinnalla liukuovet.

 

[pulatunnus]

Huomasin Keski-Suomen pari vuotta vanhassa keskussairaala Novassa päivystyksessä istuskellessani, että miten järkyttävän huono ratkaisu on, käytävän kaikki väliovet on automaattikoneistollisia kääntöovia, ja vain ulko-ovi ja tuulikaapin ovet on liukuovia.

Noista kuljetaan ihan koko ajan ja nämä kääntöovet on hitaita, avautuessaan tilaatarvitsevia ja kolisee äänekkäästi. Jostain kuulin perustelun, että koska nuo on palo-ovia, niin siksi ne ei voi olla liukuovia, mutta eikö tosiaan ole olemassa osastoivia liukuovia?

Hintakysymyskään se ei ole, kun laskin äkkiseltään, että profiilikääntöovipari ovikoneistoineen, moottorilukkorunkoineen, impulssilaitteineen ja muine heloineen maksaa n. 10 000€/per aukko. Taatusti saa samalla hinnalla liukuovet.

Olivat siis sellaisia kohtia mihin saa samalla rahalla liukuoven ?

En tiedä onko kuinka tarjontaa ko kohteen vaatimukset täyttäviä likuovia. ja miten elinkaarikustannukset.

Mutta jos miettii vilkkaita, käytäviä, kauppojen ovia, niin kieltämättä sen kulkemisen kannalta liukuovessa etunsa. jotkin vahat osastoivat ei ehkä vikkeliä kuin ns kaupan ovet.

 

[Trans-Late]

Olivat siis sellaisia kohtia mihin saa samalla rahalla liukuoven ?

En tiedä onko kuinka tarjontaa ko kohteen vaatimukset täyttäviä likuovia. ja miten elinkaarikustannukset.

Mutta jos miettii vilkkaita, käytäviä, kauppojen ovia, niin kieltämättä sen kulkemisen kannalta liukuovessa etunsa. jotkin vahat osastoivat ei ehkä vikkeliä kuin ns kaupan ovet.

Jälkeen päin nyt ei tietty varmasti saa kääntöovien tilalle samalla rahalla liukuovia. Mutta tosiaan tuo on pari vuotta sitten avattu sairalla, niin jos olisi alunperinkin suunniteltu noihin liukuovet, niin ei se kääntöovia sen vaikeampaa olisi ollut.

 

[pulatunnus]

Jälkeen päin nyt ei tietty varmasti saa kääntöovien tilalle samalla rahalla liukuovia. Mutta tosiaan tuo on pari vuotta sitten avattu sairalla, niin jos olisi alunperinkin suunniteltu noihin liukuovet, niin ei se kääntöovia sen vaikeampaa olisi ollut.

Ok, en siis yhtään tiedä missä niitä ovia on, silmissäni näin kohteita missä teknisesti kallista minkäänlainen liukuovia (esim käytävät), ja toisaalta kohti missä tavislikuovi helppo, (seinä, jossa lisäksi tilaa, rakennella niitä systeemeitä millä sulut ja luokat onnistuisi) loput siltä väliltä.

Ei mitään hajua mitä ko kohteeseen vaatimukset täyttävä liukuovi maksaisi. Jos vähän enemmän, ja ylläpito samaa luokkaa, niin maksaisihan se itsensä takaisin.

 

[munse]

Risteilyn tilausvahvistuksessa/lipussa luki, että varattu ruokailu on paikallista aikaa. No, näinhän se yleensä on ja se lienee monelle selvää.

Mutta erikseen oli vielä tarkennus tyyliin, että "huomaathan kyseessä olevan lähtösataman paikallinen aika". Hämmentävää, koska "lähtösatama" voi tarkoittaa joko sinun lipullasi olevan matkakokonaisuuden lähtösatamaa tai satamaa, missä laiva on viimeksi ollut. Näemmä tarkoitti jälkimmäistä. Eli vallan hyvin olisi pärjännyt ilman tuota tarkennusta, joka oikeastaan vain teki asiasta epäselvemmän.

Edit: Siis ruokailu alkoi pian Ruotsista lähdön jälkeen ja paikallinen aika oli silloin tietenkin Ruotsin aika, mikä oli lipussa. Itse nousin laivaan Suomesta.

 

[muppelo]

Samaa suunnitelun kukkasta näkee monissa muissakin laitteissa. Eli laitetaan niin lyhyt johto, että käyttöönotto tarvitsee lähes aina jatkojohdon.

Samaan aikaan meille toitotetaan ettei pitäisi jatkojohtoja käyttää mutta minkäs teet...

 

[Copper]

Boschin pyykinpesukoneessa on hieno suunnittelunkukkanen. Siihen on nimittäin laitettu naurettavan lyhyt johto. Pesukone on siis ihan sille tarkoitetussa paikassa kuivausrummun kanssa ja pistorasia on pesutornia silmälläpitäen sijoitettu vähän ylemmäs seinälle. Aiemman koneen johto ylsi oikein reilusti tuonne pistorasiaan, mutta tuohon pitää laittaa jatkojohto.

Samaa suunnitelun kukkasta näkee monissa muissakin laitteissa. Eli laitetaan niin lyhyt johto, että käyttöönotto tarvitsee lähes aina jatkojohdon.

Et muuten ole ainut joka on kironnut, varsinkin pyykkärin, liian lyhyttä johtoa. Oma vessa vielä niin pieni, että jatkojohto on ihan no-no ratkaisu. Tai vaihtoehdoiksi olisi jäänyt "sähkötuoli" tai jatkuva irti/kiinni rumba. Koneella oli jo sen verran ikää, että vedin pellit auki. Vanha johto helvetiin. Motonetistä halvin 5m 3x2,5mm2 jatkoroikka (kumikaapelilla). Siitä toinen pää poikki ja koneeseen kiinni

 

[Kautium]

Risteilyn tilausvahvistuksessa/lipussa luki, että varattu ruokailu on paikallista aikaa. No, näinhän se yleensä on ja se lienee monelle selvää.

Mutta erikseen oli vielä tarkennus tyyliin, että "huomaathan kyseessä olevan lähtösataman paikallinen aika". Hämmentävää, koska "lähtösatama" voi tarkoittaa joko sinun lipullasi olevan matkakokonaisuuden lähtösatamaa tai satamaa, missä laiva on viimeksi ollut. Näemmä tarkoitti jälkimmäistä. Eli vallan hyvin olisi pärjännyt ilman tuota tarkennusta, joka oikeastaan vain teki asiasta epäselvemmän.

Edit: Siis ruokailu alkoi pian Ruotsista lähdön jälkeen ja paikallinen aika oli silloin tietenkin Ruotsin aika, mikä oli lipussa. Itse nousin laivaan Suomesta.

En nyt hoksaa, että mikä tässä on hämmentävää, varsinkaan lipussa olevan selvennyksen jälkeen? Lipussa oleva lähtöaika on tietenkin aina se aika milloin laiva lähtee liikkeelle siitä satamasta missä se on sillä hetkellä (joka satamasta lähdettäessä tarvitaan myös oma lippunsa ja niissä on ne ajat).

Ethän sinä junaa tai linja-autoakaan odota aikataulun perusteella jossakin välipysäkillä sen mukaan milloin kulkine on lähtenyt liikkeelle jostakin muualta.

 

[Trans-Late]

Risteilyn tilausvahvistuksessa/lipussa luki, että varattu ruokailu on paikallista aikaa. No, näinhän se yleensä on ja se lienee monelle selvää.

Mutta erikseen oli vielä tarkennus tyyliin, että "huomaathan kyseessä olevan lähtösataman paikallinen aika". Hämmentävää, koska "lähtösatama" voi tarkoittaa joko sinun lipullasi olevan matkakokonaisuuden lähtösatamaa tai satamaa, missä laiva on viimeksi ollut. Näemmä tarkoitti jälkimmäistä. Eli vallan hyvin olisi pärjännyt ilman tuota tarkennusta, joka oikeastaan vain teki asiasta epäselvemmän.

Edit: Siis ruokailu alkoi pian Ruotsista lähdön jälkeen ja paikallinen aika oli silloin tietenkin Ruotsin aika, mikä oli lipussa. Itse nousin laivaan Suomesta.

Silloin kun laiva on satamassa, se on sen lähtösatama. Silloin kun laiva on lähtenyt lähtösatamasta, mutta ei ole vielä kohdesatamassa, kohdesatama on sen tulosatama. Sitten kun laiva on kiinnittynyt tulosatamaan, tästä satamasta tulee sen lähtösatama, koska se on ainoa satama mistä se seuraavan kerran voi lähteä.

Mielestäni ei mitään epäselvää, eikä suunnittelun kukkasta siinä mitä lähtösatamalla tarkoitetaan. Se on aina se satama mistä laiva seuraavan kerran lähtee. Ei esimerkiksi se satama mistä se on edellisen kerran lähtenyt. (Tai, no risteilyn tapauksessa lähtö- ja tulosatama voi toki olla samakin satama, jos laiva ei ristelyn aikana käy missään muussa satamassa.)

 

[emagdnim]

Silloin kun laiva on satamassa, se on sen lähtösatama. Silloin kun laiva on lähtenyt lähtösatamasta, mutta ei ole vielä kohdesatamassa, kohdesatama on sen tulosatama. Sitten kun laiva on kiinnittynyt tulosatamaan, tästä satamasta tulee sen lähtösatama, koska se on ainoa satama mistä se seuraavan kerran voi lähteä.

Mielestäni ei mitään epäselvää, eikä suunnittelun kukkasta siinä mitä lähtösatamalla tarkoitetaan. Se on aina se satama mistä laiva seuraavan kerran lähtee. Ei esimerkiksi se satama mistä se on edellisen kerran lähtenyt. (Tai, no risteilyn tapauksessa lähtö- ja tulosatama voi toki olla samakin satama, jos laiva ei ristelyn aikana käy missään muussa satamassa.)

Lisäksi ilman selvennystä, että aika koskee lähtösataman aikaa, olisi epäselvyyttä aikavyöhykkeen vaihtuessa, että missä kohtaa se aikavyöhyke sit vaihtuu. Nyt on aina selvää, että koskee lähtösataman aikavyöhykettä.

Olisi aika hullunkurista, jos lähtösatama olisi aina matkustajan matkakokonaisuuden eka satama, ku se riippuu mistä matkansa on aloittanut

 

[pulatunnus]

En nyt hoksaa, että mikä tässä on hämmentävää, varsinkaan lipussa olevan selvennyksen jälkeen? Lipussa oleva lähtöaika on tietenkin aina se aika milloin laiva lähtee liikkeelle siitä satamasta missä se on sillä hetkellä (joka satamasta lähdettäessä tarvitaan myös oma lippunsa ja niissä on ne ajat).

Kyse ruokailusta, asiakas sitten miettii omalta kohdalta lähtösatamaa, matkalla laivalla voi olla useampia lähtösatamasta, ja asiakkaalla vain se yksi lippu. (tässä maakrapu ajattelee että lähtösatama on se mistä itse lähtee, ja ei välttämättä edes perillä missä kaikissa satamissa laiva käy, ennen kuin on perillä)

On toki laivoja jotka sahaa kahden sataman väliä, ja laiva tuhjennetään aina kaikista ja laivaan tulleilla on uudet liput, uudet ohjeet, tosin samalla välillä voi mennä jokin toinen linja missä sillä yhdellä lipulla matkustaessa laiva käy välillä jossain satamassa. Jos printattuja lippuja, ja tiettyyn kattaukseen/aikaan varattu aika, niin ehkä selkkeytätisi jos siinä ihan lukisi missä ajassa aika ilmoitettu.

 

[Myrkky]

Boschin pyykinpesukoneessa on hieno suunnittelunkukkanen. Siihen on nimittäin laitettu naurettavan lyhyt johto. Pesukone on siis ihan sille tarkoitetussa paikassa kuivausrummun kanssa ja pistorasia on pesutornia silmälläpitäen sijoitettu vähän ylemmäs seinälle. Aiemman koneen johto ylsi oikein reilusti tuonne pistorasiaan, mutta tuohon pitää laittaa jatkojohto.

Samaa suunnitelun kukkasta näkee monissa muissakin laitteissa. Eli laitetaan niin lyhyt johto, että käyttöönotto tarvitsee lähes aina jatkojohdon.

Säästösyyt. Jos valmistaa vaikka 100 000kpl konetta ja laittaisi jokaiseen metrin ylimääräistä kuparia niin siitä voi laskea. Tämä siis ihan valmistajan edustajalta kuultua. Ja silti jos se metri ylimääräistä maksaisi vaikka euron, niin kyllä kuluttaja sen maksaisi mielellään ettei tarvisi jatkojohdoilla kikkailla. Itsellä sama ongelma melkein, mutta ei ole kyllä senttiäkään pelivaraa.

 

[djmake]

Säästösyyt. Jos valmistaa vaikka 100 000kpl konetta ja laittaisi jokaiseen metrin ylimääräistä kuparia niin siitä voi laskea. Tämä siis ihan valmistajan edustajalta kuultua. Ja silti jos se metri ylimääräistä maksaisi vaikka euron, niin kyllä kuluttaja sen maksaisi mielellään ettei tarvisi jatkojohdoilla kikkailla. Itsellä sama ongelma melkein, mutta ei ole kyllä senttiäkään pelivaraa.

Säästö on huono syy suunnittelun kukkaselle tai oikeammin täydelle idioottimaisuudelle. Sitähän nuo lyhyet johdot ovat ja kuten toteat, lähes jokainen maksaisi sen pienen lisähinnan todella mielellään.

Pahimmillaan olen nähnyt jopa jääkaapin, jossa johto ei ylety yläreunan tasalle. Pistorasia kun on monesti yläkaapissa niin ei toivoakaan ja vaikka olisi kaapin takana niin käytännössä noin lyhyttä et saa edes silloin ylettymään.
Pahin esimerkki on silti varmasti silitysrauta. Onneksi en usein tarvitse mutta niitäkin on kolme ja jokaisessa johto on aivan naurettavan lyhyt. Jatkojohtoa tarvitsee siis käytännössä aina.

Ja samaan poistaukseen... Vaikka sekin on lähinnä idioottimaisuutta niin olikohan jossakin kohdassa mainittu autojen nopeusmittarit? Kotiin ajellessa tuli taas mieleen, miksi ihmeessä omassakin autossa on 260km/h maksimi. Auto ei edes kulje sitä ja järkevämmällä skaalalla luettavuuskin olisi parempi.

Suunnittelun kukkanen taas noissa on mielestäni se, ettei ole enempää mittareita, joissa olisi "logaritminen" asteikko. Mittarit ovat olleet jo pitkään sähköisiä joten mitään estettä ei olisi toteuttaa joka mittari niin, että vaikka 0-100 olisi harvemmalla asteikolla ja siitä eteenpäin tiheämmällä. Kyllä sillä mahtuisi se myyvä? 320km/h sinne Micran mittariin maksimiksi.

 

[petepeluri]

Säästö on huono syy suunnittelun kukkaselle tai oikeammin täydelle idioottimaisuudelle. Sitähän nuo lyhyet johdot ovat ja kuten toteat, lähes jokainen maksaisi sen pienen lisähinnan todella mielellään.

Pahimmillaan olen nähnyt jopa jääkaapin, jossa johto ei ylety yläreunan tasalle. Pistorasia kun on monesti yläkaapissa niin ei toivoakaan ja vaikka olisi kaapin takana niin käytännössä noin lyhyttä et saa edes silloin ylettymään.
Pahin esimerkki on silti varmasti silitysrauta. Onneksi en usein tarvitse mutta niitäkin on kolme ja jokaisessa johto on aivan naurettavan lyhyt. Jatkojohtoa tarvitsee siis käytännössä aina.

Ja samaan poistaukseen... Vaikka sekin on lähinnä idioottimaisuutta niin olikohan jossakin kohdassa mainittu autojen nopeusmittarit? Kotiin ajellessa tuli taas mieleen, miksi ihmeessä omassakin autossa on 260km/h maksimi. Auto ei edes kulje sitä ja järkevämmällä skaalalla luettavuuskin olisi parempi.

Suunnittelun kukkanen taas noissa on mielestäni se, ettei ole enempää mittareita, joissa olisi "logaritminen" asteikko. Mittarit ovat olleet jo pitkään sähköisiä joten mitään estettä ei olisi toteuttaa joka mittari niin, että vaikka 0-100 olisi harvemmalla asteikolla ja siitä eteenpäin tiheämmällä. Kyllä sillä mahtuisi se myyvä? 320km/h sinne Micran mittariin maksimiksi.

Pistorasia on alhaalla eikä jääkaapin johto yletä yläreunaan että siitä voisi pitää kiinni kun työmtää konetta paikalleen.