Luultavasti tarkoitettu, että hoitajat ja/tai sukulaiset voivat sitä käyttää. Sijainti voi johtua vaikkapa siitä, että säätimessä on myös lämpötila-anturi.
..ja asiakkaita on järjissäolemisen suhteen laidasta laitaan. Ilmastointi käsitteenäki voi olla vieras joillekkin.
/img-s3.ilcdn.fi/0ae93edce26f1da9b102ab9b8b902b349d6a0da2e33ccbf57e221584ffa64b13.jpg)
www.iltalehti.fi
Niin? Sehän juuri viestini ihmetyksen aihe oli, että miksi se kapea malli on 45 eikä 50cm. Kun kaapistot on moduulimitoitteisia, eikä sellaista kaapinleveyytä ole kuin 45cm. Eli tila sille on 50cm ja sitten se 45cm kone sinne ja jotain täytettä väliin. Miksei se kone voi olla 50cm, kuten kapea liesikin?
Suunnittelun kukkanenhan se on jos ei osata suunnitella 50cm konetta niin että ne propellit siellä olisi tarkoituksenmukaiset mittaiset.
Nykyään löytyy 45 cm ala- ja yläkaapit vakiona. Tai onhan niitä saanut rahalla aina.
Ei kyse ole siitä, että teettämällä saa tehtyä mitä vaan tai onko niitä nykyään ihan vakiona. Ihmettelyni aihe oli, miksi kapea astianpesukone on aina ollut 45cm eikä 50cm.
Toki. On se silti aika hölmöä että kapea tiskari ei voi mennä samankokoiseen koloon kuin kapea liesi - meneehän vakiotiskarikin vs. vakioliesi. Ei ainakaan helpota keittiön suunnittelua ja vähennä kahdesti tehtäviä kaappeja.
Oliko juuri 45cm tiskikoneen koon takia keittiösikin suunniteltu niin. Yleensä kai noita pieniä laitetaan jälkeenpäin poistamalla yksi 50cm kaappi ja sitten tarvii täytettä, kun se kone ei voi olla se 50cm.
Jaa-a. Tiskaria ei siis ole, vain paikka.
Oisko tiskikone 45cm että saa asennettua olemassaolevaan 50cm leveeseen kaappiin? Näin ainakin itsellä yhdessä kämpässä riemuitsin kun meni kone heittämällä tulevaan osoitteeseensa
Juu samaa kamaa ovat. Mahdolliset erikoiserikoisdesignkoneet tietty erikseen.
Siis että puretaan kaapista pohja ja katto pois, jätetään kyljet paikoilleen ja survotaan kone sinne ja vielä jää joku sentin rako? No aivan varmasti noin ei kukaan tee, vaan kyllä se koko kaappi sieltä puretaan kylkineen pois.
Mahdatko nyt ajatella pyörivää suihkuvartta, joka vaatisi saman verran tilaa niin syvyys- kuin leveyssuuntaan? Asia on ratkaistu varsin yksinkertaisesti: 45 cm leveässä ja 60 cm syvässä koneessa, jollaisia muutaman laitteen otannalla suurin osa kapeista tiskikoneista näytti olevan, on suihkuvarren paikalla tämmöinen alamittainen nysä:
Kun nyt kaapistoihin päästiin, niin tulee mieleen hieno esimerkki niiden suunnittelusta. Mökkikeittiössä hienosti jätetty pesukoneen väli, joka on just millin ahdas 60 sentin pesukoneelle. Pitäisi siis olla sentin pari leveämpi jotta voisi kohtuudella käyttää, ja nykyiseen ei vaan voi edes yrittää tunkea uhallakaan. Siispä siinä on ollut kapeampi kone. Mitään erityistä syytä tähän ei ole, vaan koko toisen puolen kaappisysteemi, tiskipöytä jne olisi voitu laittaa pari senttiä kauemmas, mutta siirtäminen näin jälkeenpäin olisi aika raaka homma - ei mitään järkeä ellei uusi koko paskaa samalla. Ainoa tapa tehdä kohtuuvaivalla jokin siirto olisi työstää tiskipöydän päästä sen ollessa paikallaan parin sentin siivu ja viimeistellä se jotenkin uudelleen.
Siinä on kyllä suunniteltu kaappiasennus perseellä, ehkä on mitattu ennen seinien levytystä. Todella pienellä vaivalla pystyy paskomaan toisen selkään alkuperäisen toteutuksen vaiheessa, kun ei vaan välitä.
Väitinkö muuta? Ei, enhän minä väittänyt. Lue aina tarkkaan ennen kuin lähdet olettamaan toista ihan aasiksi ja oikaisemaan yksinkertaisia perusasioita väärin.
Juu okei, ei herneitä...Automaattisesti oletin kyseessä olevan tiskarin, kun keittiöstä kyse. Mökkikeittiöissä tietty sitten voi olla ajateltuna eri variaatioita. Pesukonehan on samanlevyinen, mutta hyvä tosiaan olla pari senttiä heilumisvaraa.
Vaikea sanoa, mutta melko varmasti pesukoneelle - 80-luvulla remontin tehnyt lienee pitänyt tiskikoneita nykyajan humpuukina.
Ehkä tässä se kuvaus vähän vei harhaan
Pienillä mutulla eri koineissa on mitoissa pientä eroa, ja sopivat jopa muutaman millin kapeaan aukkoon (siis tasonalle asenenttavaakin tiski ja pesukonetta).
Vasta tuli uusi pesukone (Upo) taloon, niin sattui olemaan asennusohjeet käsillä. 25mm sivuille ja ylös, 50mm taakse.
Löytyi se kaivelemalla. Ei silti ole kovin hyvin nimetty, lukee e-laskut ei uusia ehdotuksia.
Jos siis siitä tilauksesta oli kyse, niin Nordean tilalle voi vaihtaa Dansken. Muutenkin tosi karsittu paske tuo Dansken mobiiliappi.
Tavallaan sen joutuu itse luomaan.
Voisi luoda sanomalehden, vai tilaisinkohan sen niin pääsisi helpommalla.
En mä tuota sanoisi pelkäksi tilaamiseksi kun homma ei hoidu nappia painamalla. E-laskutussopimuksen luominen.
-"Pysyn kannassani ja väittelen loppuun asti, vaikka tiedän olevani väärässä."
Itselläni oli aikanaan duunissa joku vastaava Martelan tuoli jossa oli samanlainen mekanismi selkänojan korkeussäädössä. Oli ihan vihoviimeinen keksintö, joka toinen kerta kun nousi tuolilta, selkänoja valahti ala-asentoon. Toteutin tuohon korkeussäädön lukituksen poraruuvilla, eipä enää tipahtanut alas. Tuo olisi ihan toimiva mekanismi jos ei olisi niin pirun herkkä, tuo selkänoja nousee ihan liian helposti hihan, paidanhelman, vyön tai muun vastaavan vähän osuessa siihen tuolista noustessa tai jos esimerkiksi kumarrut poimimaan jotain lattianrajasta.
Kiitos tiedosta ton vevin suhteen
