Suunnittelun kukkaset

[Tonnin Seteli]

Aa, tätä en tiennytkään ettei ollut mikään yksityinen.

En tiedä mihin tällä viittaat enkä edes tunne nykyistä omistajataustaa. Kunhan oikaisin ettei Moovyn kanssa esiintyvillä epäselvyyksillä ole mitään yhteyttä suoraan parkkihuijareihin.

Moovy on joka tapauksessa Finnpark Oy:n palvelu, ja ilmeisesti on olemassa pysäköintilaitoksia ja -alueita joissa on sekä mahdollisuus maksaa Moovylla että Paskapaten laskuttaa. Tämä nyt kuitenkin on aiheen vierestä ja Moovy itsessään on pysäköinnin maksamisen palvelu ja sovellus, jota joku nyt käytti huonosti ja valitti tyhjästä.

Toisin sanoen asiakas piti piikin auki autoon, jonka oli jo luovuttanut toiselle. Näinhän voisi tehdä ihan omasta halustaankin. Lasku on maksettava eikä mitään vääryyttä ole tapahtunut. Ei rinnastu uhkailuun ja pönkälelaskutukseen, jota Parkkipaska ym. tekevät.

 

[Frankie]

Jos mä tässä moovygatessa haluaisin sen ”3,50€” takaisin, pyytäisin auton nykyiseltä haltijalta vaikka mobilepaylla. Moovylta on ihan turha yrittää. Ja sanoin todellakin jos, en yrittäisi.

 

[Awelonian]

Itselleni kävi samkn, kun vanha auto oli kaikissa sovelluksissa, kun en rekkaria poistanut. Joitakin euroja meni, muttei tulisi kyllä mieleenikään itkeä omasta mokasta palveluntarjoajan suuntaan.

 

[Josef]

Itselleni kävi samkn, kun vanha auto oli kaikissa sovelluksissa, kun en rekkaria poistanut. Joitakin euroja meni, muttei tulisi kyllä mieleenikään itkeä omasta mokasta palveluntarjoajan suuntaan.

No tämä, joka autonvaihdon jälkeen noi on unohtunut fiksailla, kunnes tulee ekan kerran tarve moiselle sovellukselle.

 

[Hyrava]

No tämä, joka autonvaihdon jälkeen noi on unohtunut fiksailla, kunnes tulee ekan kerran tarve moiselle sovellukselle.

Juu, itselläkin meinasi unohtua. Pari viikkoa auton vaihdon jälkeen kerkisi menemään kunnes selaili kännykän sovelluksia ja tajusi että tuokin pitää hoitaa.

Tuohon vaan taitaa olla aika hankala rakentaa mitään systeemiä että ilmoittaisi automaattisesti kun vaihtaa autoa. Varmaan jotkut autoliikkeet, autovakuutuksia tarjoavat palvelut, katsastuskonttorit sun muut missä todenäköisesti asioi auton vaihdon yhteydessä voisivat laittaa lappuja asiakaspalvelupisteilleen ja nettisivuilleen muistutukseksi tyyliin "Oletko vaihtanut autoa, muista päivittää tiedot pysäköintisovelluksiin" vaikkei tuo heille kuulukaan. Tai ihan autokauppias muistuttaisi kaupanteon yhteydessä.

 

[nook]

Kenellääkään käynyt vastaavaa:

Myytin auto viime vuoden lopulla. Silloin puhelimessa ollut käytössä parkkeeramisessa Parkman ja Moovy. En ollut muistanut poistaa kummastakaan apista sitä entistä autoa ja nyt tililtä veloitettiin uuden auton omistajan pysäköinti Moovyn kautta. Nämä uuden omistajan pysäköinnit oli tapahtunut kameratunnistuksen perusteella ja Moovyssä pystyy olemaan vain yksi kameratunnistus samalle autolle per käyttäjä. Se oli näköjään minulla käytössä.

Moovyn mukaan tälle ei voi tehdä nyt mitään, koska pysäköinti oli keretty jo veloittamaan tililtäni. Itse en ole saanut edes ilmoituksia Moovy-apin kautta puhelimeeni, että parkkeeraus on alkanut.

Ajattelin tehdä asiasta kirjallisen reklamaation Moovylle. Hävitty rahasumma ei ole kuin joitakin euroja, mutta ihan periaatteesta reklamoin. Tätä samaa sattuu varmasti aika monelle ihmiselle, kun autot vaihtaa omistajaa aika useastikkin ja sitten kun jostain apista ei muista poistaa auton tietoja, niin sitten käy näin.

Ihan 100% oma moka. Maksa pois omista virheistä.

Välillä kyllä internetseissä räjähtää pää. En ole taas hetkeen typerämpää rekkulaa kuullut kuin tämän. En ymmärrä millaisella oikeustajulla saa tuosta millään tapaa moovyn virheen, miten heidän olisi pitänyt asia tietää? Meinaatko että käyttävät joka päivä resursseja ja rahaa siihen että käyvä koko kannan läpi, onkohan sattunut jollekin omistajanvaihdos???? Autoja on kannassa varmaan tuhansia, niin kyllä tuo on nyt ihan verrattavissa siihen että unohdat vaikka lopettaa lehden tilauksen ja yks kaks onkin uusi V8 Magazine postiluukussa. Sinä sen olet tilannut etkä ole päättänyt tilausta, niin eihän nyt lehtitalokaan voi ajatuksia lukea että "joo nyt postilaatikko onkin varmaan hajalla, eipäs laitetakaan lehteä menemään tällä kertaa".

Sata kertaa tuli jo esille että sinun kaupantekosi autosta ei ole tässä nyt millään tapaa oleellista, voithan olla sopinut vaikka intiaanien kanssa että saavat pysäköidä autollasi sinin piikkiin. Sääliksi käy (sekä palveluntarjoajaa ja tilaajaa) jos edes hyvän asiakassuhteen säilyttämiseksi alkavat jotain roposia palautella.

Tämä Tekis mieli laittaa tuo viesti tuonne 'tyhmät ihmiset' -ketjuun.

 

[Awelonian]

Ihan 100% oma moka. Maksa pois omista virheistä.



Tämä Tekis mieli laittaa tuo viesti tuonne 'tyhmät ihmiset' -ketjuun.

Tervetuloa nykyaikaan. Tulee mieleen et kirjoittaja on joku 21-vuotias stadilainen, kun "on kokenut vääryyttä parkkipaikkatoimijan vuoksi!". Huoh.

 

[munse]

Aterimet, joiden painopiste on lähempänä kahvapäätä kuin työpäätä.

 

[Kaaaapo]

Tasapohjainen kylppärin lavuaari, jossa hana on just täysin viemäriaukon kohdalla. Kerää ihan kaiken paskan reunoille, koska vesi ei ikinä sinne osu, ellei varta vasten kädellä ruiski sinne. Meillä tämmöinen suunnitelman kukkanen. Onneksi pian päästään pois tästä väliaikaisesta kämpästä.

 

[Hyrava]

Tasapohjainen kylppärin lavuaari, jossa hana on just täysin viemäriaukon kohdalla. Kerää ihan kaiken paskan reunoille, koska vesi ei ikinä sinne osu, ellei varta vasten kädellä ruiski sinne. Meillä tämmöinen suunnitelman kukkanen. Onneksi pian päästään pois tästä väliaikaisesta kämpästä.

Tuosta tuli mieleen duunipaikan yhden wc:n lavuaari. Lavuaarin pohjassa on sellainen iso kupu jonka alas painamalla saa tukittua viemäriaukon. Ja tietty tuossa lavuaarissa on sellainen pirun matala hana että sen ja tuon kuvun väliin jää ehkä juuri ja juuri 10cm joten siihen väliin ei mitkään aikuisen kädet mahdu niin että voisi kunnolla käsiä pestä. Ja suunnilleen joka toinen lavuaarin käyttäjä painaa sen kuvun alas ja sitten ihmetellään kun lavuaari täyttyy vedestä.

 

[PekoniMuuri]

Varmaan ollut aiemminkin, mutta lavuaarit joissa hana on niin saatanan reunassa ettei saa edes käsiä kasteltua kunnolla kun tiskialtaan reuna ottaa vastaan, joten puolet vesistä roiskii pöydälle. Useimmiten huoltoasemilla yms näissä se allas on myös joko lehmän juomakaukalon tai maksalaatikko purkin kokoinen

 

[Frankie]

Kenellääkään käynyt vastaavaa:

Myytin auto viime vuoden lopulla. Silloin puhelimessa ollut käytössä parkkeeramisessa Parkman ja Moovy. En ollut muistanut poistaa kummastakaan apista sitä entistä autoa ja nyt tililtä veloitettiin uuden auton omistajan pysäköinti Moovyn kautta. Nämä uuden omistajan pysäköinnit oli tapahtunut kameratunnistuksen perusteella ja Moovyssä pystyy olemaan vain yksi kameratunnistus samalle autolle per käyttäjä. Se oli näköjään minulla käytössä.

En nyt ota kantaa hyvitysasioihin, mutta mulle osui käänteisesti juuri eilen autokaupoilla moovygate. Odottelin viimeisiä softapäivityksiä kotteroon ja aikani kuluksi päivitin omat parkkisovellukseni osittain tämän sinun tapauksesikin ansiosta. Mähän en juuri muualle maksullisille paikoille lentokenttää lukuunottamatta rekkarilla parkkeeraa, mutta ajattelin silti olla aktiivinen. Taskuparkin kanssa ei mitään ongelmaa, vanha rekkari kuikkaan ja uusi tilalle. Mutta Moovy ei antanut aktivoida rekkaritunnistusta, koska uuden autoni rekkari oli aktiivisena toisessa puhelimessa. Myyjäliike lupasi ottaa asian hoitaakseen, mutta pistin illalla varmuuden vuoksi Moovyn asiakaspalveluun viestin aiheesta. Tänään vastasivat ja lupasivat poistaa sen edellisen omistajan aktivoinnin.

Ajattelin tuon olevan nykyaikaa, mutta autokaupan kolmesta myyjästä vain yksi ymmärsi yskän, kun sitä odottaessani naureskelin. Kahdelle muulle tuntui tulevan uutena asiana rekkarilla parkkeeraaminen. Mutta aivan varmasti tästä aiheesta tulee vielä kestosuosikki netin harmistus- ja silmienpyörittelykeskusteluihin.

 

[Kautium]

Tämä voi jakaa mielipiteitä, mutta vastusten värikoodaukset ovat mielestäni aikamoinen suunnittelukukkanen. Niissä olevia raitoja värisävyineen on hankala erottaa silmämääräisesti tai joskus edes suurennuslasin kanssa. Lisäksi merkintätapa on vähintäänkin erikoinen, eikä välttämättä aina edes tiedä että kummasta päästä niitä pitäisi lähteä tulkitsemaan.

https://www.digikey.fi/fi/resources/conversion-calculators/conversion-calculator-resistor-color-code

 

[emagdnim]

Tämä voi jakaa mielipiteitä, mutta vastusten värikoodaukset ovat mielestäni aikamoinen suunnittelukukkanen. Niissä olevia raitoja värisävyineen on hankala erottaa silmämääräisesti tai joskus edes suurennuslasin kanssa. Lisäksi merkintätapa on vähintäänkin erikoinen, eikä välttämättä aina edes tiedä että kummasta päästä niitä pitäisi lähteä tulkitsemaan.

https://www.digikey.fi/fi/resources/conversion-calculators/conversion-calculator-resistor-color-code

OT: Joskus aikoinaan (-06, ku elektroniikka-asentajaksi valmistuin, en tosin koskaan ko. duuneja tehnyt) noiden päälle ymmärsi kyllä hyvin ja muutenki napsu kursseista nelosta ja vitosta. Nykyään, ku vanhoja koulukirjoja katsoo (sähkötekniikkaa ja elektroniikkaa), nii aivan pirun vaikeita asioita (suorastaan hepreaa) verrattuna nykyammattiin eli ohjelmistokehittäjään

Mut siis kyllä noita iha hyvin tulkkas sillo, ku niitä piti osata tulkata. En tiedä miten noita paremminkaa koodais, ku jos on vaikkapa about riisinjyvän kokoinen.

 

[Jote]

Asteet. Siis ympyrä. 360° ei ole millään tavalla looginen ja sen korvaamiseksi on kekstitty useampia parempia vaihtoehtoja.

Maanmittauksessa käytetään goonia, joka on selkeämpi ja helpommin päässälaskettava

Gooni – Wikipedia

fi.wikipedia.org

Tykistö käyttää radiaaniin perustuvaa piirua, joka on tarkempi, mutta jolle on hieman liian monta variaatiota

Radiaani – Wikipedia

fi.wikipedia.org

Gooni olisi pitänyt ottaa käyttöön silloin kun näistä asioista päätettiin.

 

[emagdnim]

Tykistö käyttää radiaaniin perustuvaa piirua, joka on tarkempi, mutta jolle on hieman liian monta variaatiota

Radiaani – Wikipedia

fi.wikipedia.org

piirun verran tarkempi? Tuoltako se tuoki sanonta tulee (piirun verran).

 

[Lucas]

piirun verran tarkempi? Tuoltako se tuoki sanonta tulee (piirun verran).

Kyllä sitä asteen perään mahtuu pilkku ja sen perään mahtuu "aika monta" desimaalia.

Radiaani – Wikipedia

fi.wikipedia.org

"Piiru​

Radiaania lähellä oleva kulmamitta on asevoimissa tykistössä käytetty piiru. Määritelmän mukaan yksi piiru on ”sellaisen ympyräsektorin huippukulma, jonka pohjan kaaren pituus on yksi metri ja kyljen yksi kilometri”. Tällä määritelmällä yksi piiru on täsmälleen sama kulma kuin yksi milliradiaani. Ympyrässä on tällöin 6 283 piirua. Suomen asevoimissa, samoin kuin Venäjällä, käytetään kuitenkin likiarvoa täysiympyrä = 6 000 piirua. Tästä poiketen Nato jakaa ympyränkehän 6 400 piiruun (MIL, MilDot)."
​

Tuo taas on yksi suunnittelun kukkanen, että Suomessa armeijassa piiru on eri suuruinen kuin Nato-maiden käyttämä piiru. Tyhmempi voisi kuvitella, että Suomen armeija on jo pitkällä siinä, että siirtyvät tykistössä kokonaan tuohon Naton käyttämään piiruun. Siinä menee varmaan vuosia aikaa että se vanha piiru saadaan haudattua kokonaan ja tykistön ja kraneetinheittimistön reservikin koulutettua uuteen piiruun. Siinähän voi sodassa morkulaa lentää omien niskaan kun piiru ja "piiru" menee sekaisin. Toki jos tarkoitus on liittää Suomi takaisin osaksi äiti-Venäjää, niin kannattaa pitäytyä tuossa venäläisessä piirussa Suomen armeijassa.

 

[jokumuu]

Gooni olisi pitänyt ottaa käyttöön silloin kun näistä asioista päätettiin.

Hulluja nuo Sumerilaiset, kun eivät moiseen kymmenjärjestelmään taipuneet.
Kuten monissa muissakin asioissa niin tässäkin historian painolasti on melkoinen. Käytössä oli "erinomainen" 6-lukujärjestelmä, josta on johdettu mm. ajanmittaus ja asteet (asteita tuskin Sumerissa, mutta matemaattinen perusta ehkä).
6-lukujärjestelmässä tuo on varsin hyvä tapa jakaa ympyrä.

 

[N1kkel]

Tämä voi jakaa mielipiteitä, mutta vastusten värikoodaukset ovat mielestäni aikamoinen suunnittelukukkanen. Niissä olevia raitoja värisävyineen on hankala erottaa silmämääräisesti tai joskus edes suurennuslasin kanssa. Lisäksi merkintätapa on vähintäänkin erikoinen, eikä välttämättä aina edes tiedä että kummasta päästä niitä pitäisi lähteä tulkitsemaan.

https://www.digikey.fi/fi/resources/conversion-calculators/conversion-calculator-resistor-color-code

Tuossahan on ihan selvä logiikka. Mikä sitten olisi parempi merkintätapa? Helpompi nuo raidat lienee tehtaalla tehdä kuin teksti noin pieneen komponenttiin ja raitoja käytettäessä vastusarvo on luettavissa joka suunnasta.

Lisäksi käytännössä resistanssit voi myös mittailla, joten tuskin merkinnät ovat kuitenkaan kovin iso ongelma.

 

[Kautium]

Tuossahan on ihan selvä logiikka. Mikä sitten olisi parempi merkintätapa? Helpompi nuo raidat lienee tehtaalla tehdä kuin teksti noin pieneen komponenttiin ja raitoja käytettäessä vastusarvo on luettavissa joka suunnasta.

Lisäksi käytännössä resistanssit voi myös mittailla, joten tuskin merkinnät ovat kuitenkaan kovin iso ongelma.

Logiikka on selvä jos on alan harrastaja, komponentit uusia, puhtaita, riittävän isoja ja vieressä on lisäksi taulukko josta noita tietoja voi tulkata. Ikävä kyllä aina näin ei ole. Mittaus on siksi juuri ensisijainen tapa selvittää vastuksen resistanssi, mutta jos se olisi aina mahdollista, ei noita merkintöjä olisi laitettu niihin alunperinkään.

Suurin ongelma on muutamien värisävyjen erottaminen toisistaan ja se että kummasta päästä raitoja pitää lähteä lukemaan, kun ei sekään ole kaikissa tapauksissa mitenkään itsestäänselvää.

 

[pulatunnus]

Tuossahan on ihan selvä logiikka. Mikä sitten olisi parempi merkintätapa? Helpompi nuo raidat lienee tehtaalla tehdä kuin teksti noin pieneen komponenttiin ja raitoja käytettäessä vastusarvo on luettavissa joka suunnasta.

Lisäksi käytännössä resistanssit voi myös mittailla, joten tuskin merkinnät ovat kuitenkaan kovin iso ongelma.

Noin nopeasti pohtien, tuossa on ollut ihan ideaa, arvo luettavissa on komponentti miten päin tahansa pyöritelty, tai jos yhdestä kohtaa heikosti luettavissa niin toisessa kohtaa voi olla selkeämpi.

toki se vähän voi kismittää että on eri versioita, mutta niille on tarpeet. mutta esimerkissäkin värit ei mene sekaisin, siis ruskea on 1.

Värien kanssa on toki se ongelma että että voi tulla tilanteita joissa ei ihan varma väristä ja kaikkia ihmiset ei näe värejä samoin, ei välttämättä erota yhtä hyvin.

Tilannetta vähän helpottaa se että tietää mitä vaihtoehtoja voi olla, ja sitten jos kaksi pätevää vaihtoehtoa eikä voi suurusluokasta päätellä, niin se sitten varmistuu documenteista.

Valmistustakin tuossa mietitty.

 

[N1kkel]

Logiikka on selvä jos on alan harrastaja, komponentit uusia, puhtaita, riittävän isoja ja vieressä on lisäksi taulukko josta noita tietoja voi tulkata. Ikävä kyllä aina näin ei ole. Mittaus on siksi juuri ensisijainen tapa selvittää vastuksen resistanssi, mutta jos se olisi aina mahdollista, ei noita merkintöjä olisi laitettu niihin alunperinkään.

Suurin ongelma on muutamien värisävyjen erottaminen toisistaan ja se että kummasta päästä raitoja pitää lähteä lukemaan, kun ei sekään ole kaikissa tapauksissa mitenkään itsestäänselvää.

Vaikuttaa kyllä keksityltä suunnittelun kukkaselta. Tulkitseminen vaatii taulukon, mutta sen ei siltikään pitäisi olla ylitsepääsemättömän vaikeaa.

Kuvissasi raidat eivät ole tasavälein, mistä voi päätellä lukusuunnan. Lisäksi vastusten arvot ovat vakioitu. Vaatii vähän perehtymistä, mutta elektroniikka nyt muutenkin lähtökohtaisesti vaatii perusosaamista.

 

[Hyrava]

Juu, onhan tuo vastusten värikoodaus kohtalaisen selkeä kun on uusi vastus, mutta vanhoissa lämpöä ottaneissa on vähän ongelmia tiettyjen värien kanssa. Punaisesta tulee ruskea tai oranssi jne.

 

[Kautium]

Vaikuttaa kyllä keksityltä suunnittelun kukkaselta. Tulkitseminen vaatii taulukon, mutta sen ei siltikään pitäisi olla ylitsepääsemättömän vaikeaa.

Kuvissasi raidat eivät ole tasavälein, mistä voi päätellä lukusuunnan. Lisäksi vastusten arvot ovat vakioitu. Vaatii vähän perehtymistä, mutta elektroniikka nyt muutenkin lähtökohtaisesti vaatii perusosaamista.

Taas kerran tämä on kuin Speden naisen logiikka- vitsistä. Laitat jonkin satunnaisen esimerkkikuvan, niin aina joku jumittuu siihen yhteen kuvaan, eikä ymmärrä sen vuoksi lukemaansa lainkaan.

Mulla on esimerkiksi nyt edessä noin 4mm pitkä ja 1mm halkaisijaltaan oleva pikkuvastus. Suurennuslasin kanssa puhdistuksen jälkeen sen epämääräisistä väreistä erottaa tasavälein värit ruskea, ruskea, musta, musta, ruskea, eli 110 ohmia 1% toleranssilla. Tai toiseen suuntaan ruskea, musta, musta, ruskea, ruskea, eli 1k ohmia 1% toleranssilla. Aika iso ero ja jos olisin korvaamassa rikkinäistä vastusta, sitä ei voisi edes mittaamalla tarkistaa. Tässä tapauksessa tiedän että se on noista kahdesta vaihtoehdosta jälkimmäinen, kun ostin sen eilen ja vastus on ehjä. Lisäksi tässä esimerkissä värit olivat kohtuullisen hyvin erotettavissa, mutta monesti noissa eri värit ovat ikävän lähellä toisiaan, erityisesti käytetyissä komponenteissa. Vaikka jättäisi värien sävyongelman pois, olisi vähintään kohtuullista, että vastuksissa olisi jollakin tavalla merkitty että kummasta päästä värikoodeja kuuluisi lukea.

Mutta eipä siinä, keksitty ongelma ja silleen.

 

[N1kkel]

Juu, onhan tuo vastusten värikoodaus kohtalaisen selkeä kun on uusi vastus, mutta vanhoissa lämpöä ottaneissa on vähän ongelmia tiettyjen värien kanssa. Punaisesta tulee ruskea tai oranssi jne.

Voihan komponentti kärähtää siinä määrin, että merkinnöistä ei ole apua vaikka merkinnät olisi tehty miten tahansa.

 

[pulatunnus]

Taas kerran tämä on kuin Speden naisen logiikka- vitsistä. Laitat jonkin satunnaisen esimerkkikuvan, niin aina joku jumittuu siihen yhteen kuvaan, eikä ymmärrä sen vuoksi lukemaansa lainkaan.

Mulla on esimerkiksi nyt edessä noin 4mm pitkä ja 1mm halkaisijaltaan oleva pikkuvastus. Suurennuslasin kanssa puhdistuksen jälkeen sen epämääräisistä väreistä erottaa tasavälein värit ruskea, ruskea, musta, musta, ruskea, eli 110 ohmia 1% toleranssilla. Tai toiseen suuntaan ruskea, musta, musta, ruskea, ruskea, eli 1k ohmia 1% toleranssilla. Aika iso ero ja jos olisin korvaamassa rikkinäistä vastusta, sitä ei voisi edes mittaamalla tarkistaa. Tässä tapauksessa tiedän että se on noista kahdesta vaihtoehdosta jälkimmäinen, kun ostin sen eilen ja vastus on ehjä. Lisäksi tässä esimerkissä värit olivat kohtuullisen hyvin erotettavissa, mutta monesti noissa eri värit ovat ikävän lähellä toisiaan, erityisesti käytetyissä komponenteissa. Vaikka jättäisi värien sävyongelman pois, olisi vähintään kohtuullista, että vastuksissa olisi jollakin tavalla merkitty että kummasta päästä värikoodeja kuuluisi lukea.

Mutta eipä siinä, keksitty ongelma ja silleen.

Tässä ilmeisesti ongelma on siinä painatuksessa/maalauksessa.

Mutta jos se nyt ohitetaan, niin kuvasti kuitenkin hyviäkin puolia, huonosti luettavasta pystyit sen lukaamaan rajaan kahteen vaihtoehtoon, joiden ero niin iso että sillä voi monesti sulka toisen pois. Prujuista tai piirilevy painatuksesta voi sitten tarkistaa tarkemmin.

Rinkulut eivät ole immuuneja myöskään kärähtämiselle, eli voi olla ettei pysty noinkaan hyvin lukemaan. ja värisokeilla ovat pykällää vaikeampia.

Tänä päivänä varmaan voisi teknisesti merkata myös muilla konsteilla, mutta tyypillisesti värimerkkausten rinnalla käytössä painatuksia ja pienissä komponenteissa tila rajoittaa, ja nekin vähät painatukset voivat olla lukukelvottomia, ja eivät ole luettavissa ilman irroitusta. Mutta prjuista löytyy,

(jos aikansa valmistustekniikkaa miettii ja jos noihin olisi painettu resistanssi ja toleranssi, niin joo jos sattuu oleen näkyvissä ja hyvä näkö/lasit, niin amatoorikin voi lukea, mutta voi olla että sen ykkösen ja seiskankin, kolmosen, kasin jne erottamien ei paljo helpompaa, päätellä saisi siltikin. jokainen vaatisi tarkkaa tavaamista, noin värit erottaa vähän hekompi näköinen nopeasti (esim samankokoiset omikseen)

 

[N1kkel]

Taas kerran tämä on kuin Speden naisen logiikka- vitsistä. Laitat jonkin satunnaisen esimerkkikuvan, niin aina joku jumittuu siihen yhteen kuvaan, eikä ymmärrä sen vuoksi lukemaansa lainkaan.

Hienoa toisten syyttelyä.

Mulla on esimerkiksi nyt edessä noin 4mm pitkä ja 1mm halkaisijaltaan oleva pikkuvastus. Suurennuslasin kanssa puhdistuksen jälkeen sen epämääräisistä väreistä erottaa tasavälein värit ruskea, ruskea, musta, musta, ruskea, eli 110 ohmia 1% toleranssilla. Tai toiseen suuntaan ruskea, musta, musta, ruskea, ruskea, eli 1k ohmia 1% toleranssilla. Aika iso ero ja jos olisin korvaamassa rikkinäistä vastusta, sitä ei voisi edes mittaamalla tarkistaa. Tässä tapauksessa tiedän että se on noista kahdesta vaihtoehdosta jälkimmäinen, kun ostin sen eilen ja vastus on ehjä. Lisäksi tässä esimerkissä värit olivat kohtuullisen hyvin erotettavissa, mutta monesti noissa eri värit ovat ikävän lähellä toisiaan, erityisesti käytetyissä komponenteissa. Vaikka jättäisi värien sävyongelman pois, olisi vähintään kohtuullista, että vastuksissa olisi jollakin tavalla merkitty että kummasta päästä värikoodeja kuuluisi lukea.

Mutta eipä siinä, keksitty ongelma ja silleen.

Hankaliakin tapauksia on, jopa sellaisia missä koko komponentti on kärähtänyt ja silloin on irrelevanttia millainen komponentin merkintäsysteemi on, kun siitä ei kuitenkaan ole apua. Osaava kaveri pystyy mahdollisesti selvittämään komponentin muutenkin ja osaa muutenkin lukea piirin toimintaa vastusmerkintöjä pidemmälle.

 

[Hyrava]

Ennenhän tuon vastusten lukusuunnan määrittely oli helpompaa kun yleensä noudatettin sääntöä että ne kolme värirengasta on samalla etäisyyksillä tosiistaan ja toleranssirenkaan vieressä oli isompi väli. Nykyään kun noita renkaita voi olla 6 tai 7 kappalettakin kun on tarkkuudet lisääntyneet ja tullut lisää renkaita noihin tarkkuusvastuksiin kuten lämpötilakerroin.

Nykyään varsinkin halvimmissa mahdollisissa kiinavastuksissa tosiaan saa yleensä hetken arpoa miten päin lähtee lukemaan, ennen kun yleensä toleranssirinkula edes antoi vinkkiä kun oli kultainen tai hopeinen mutta nyt kun siinäkin kohdassa saattaa olla monesti esim ruskeaa tai punaista ja kaikki rinkulat on yhtä lähellä toisiaan ja laitimmaiset samalla etäisyydellä vastuksen päistä.

Itse en nykyään kovin usein noita enää jaksa tihrustaa vaan otan mittarin suosiolla kouraan.

 

[pulatunnus]

Itse en nykyään kovin usein noita enää jaksa tihrustaa vaan otan mittarin suosiolla kouraan.

Jos noita nyt jonkin tinaajan varastossa on, niin helpottaa sen oikean etsimistä, ennen kuin tarkistaa, tai vaihtoehtoisti, kun oikea vastusarvo löytynyt, niin tarkistaa mahdollisia mainitsemaasi lämpötilakerrointa.


Tuosta samaa mieltä jos ei erota sitä suuntaa, niin sitä voi kutsua suunnittelun kukkaseksi. Aiemman kuvan viisraitanen vielä menee, mutta silti selkeämpi, tyyliin alkaa/loppuu pidemmältä, paksumipi vika/eka tai jotain muuta tueksi tuskin haittaisi, jos yhtenevä, vaakiintunut. ja joka kestää myös tuotannon toleranssit.

 

[Kautium]

Hienoa toisten syyttelyä.

No jaa. Ei ole ensimmäinen kerta, kun jossakin keskustelussa (erityisesti täällä) vedetään laput silmillä ja sivuutetaan kaikki sellaiset seikat, jotka eivät tue juuri sitä omaa näkemystä. Yksittäisten sivuseikkojen poiminta kokonaisuus sivuuttaen on juuri sellaista.

Hankaliakin tapauksia on, jopa sellaisia missä koko komponentti on kärähtänyt ja silloin on irrelevanttia millainen komponentin merkintäsysteemi on, kun siitä ei kuitenkaan ole apua. Osaava kaveri pystyy mahdollisesti selvittämään komponentin muutenkin ja osaa muutenkin lukea piirin toimintaa vastusmerkintöjä pidemmälle.

Etkö ole samaa mieltä edes siitä, etteikö olisi järkevää jos vastuksissa olisi merkittynä suunta josta värikoodeja luetaan? Nythän näin ei ole, joten tasavälein olevissa värirenkaissa suuntaa ei voi tietää mistään. Se ei vaikeuttaisi edes valmistusprosessia, kun merkinnän voisi lisätä samalla kuin ne muutkin värikoodit. Vai onko tämä sellainen asia, että pitää vaan olla "osaava kaveri", joka haistaa vastuksen arvot silmät kiinni?

Ja sitten vielä päälle se, että värisävyt voisivat olla selkeämmin toisistaan erottuvia. Toki näissäkin on varmaan valmistajakohtaisia eroja ja toisilla värit ovat selkeämpiä, mutta silti.

Ja mitä ihmeen piirin toimintaa pitäisi lukea? Jos sinulla on kädessä pelkkä vastus, niin ei siinä mitään piirejä analysoida. Vai kuvitteletko nyt vain jotain yhtä tiettyä skenaariota kaiken muun keskustelun ohi?

 

[munse]

Tämä voi jakaa mielipiteitä, mutta vastusten värikoodaukset ovat mielestäni aikamoinen suunnittelukukkanen. Niissä olevia raitoja värisävyineen on hankala erottaa silmämääräisesti tai joskus edes suurennuslasin kanssa. Lisäksi merkintätapa on vähintäänkin erikoinen, eikä välttämättä aina edes tiedä että kummasta päästä niitä pitäisi lähteä tulkitsemaan.

https://www.digikey.fi/fi/resources/conversion-calculators/conversion-calculator-resistor-color-code

Sähköinsinöörit olisivat voineet ottaa mallia koneinsinööreistä.

Ruuvin lujuusluokka ilmoitetaan muodossa A.B, missä A ilmaisee murtolujuuden satoina megapascaleina. B jaettuna luvulla 10 ilmaisee murtolujuuden ja myötölujuuden suhteen. Esimerkiksi lujuusluokka 8.8 -> murtolujuus noin 800 MPa, myötölujuus noin 640 MPa.

Maximum information, minimum expression.

Edit: typo

 

[InarinIhme]

Kannattaa muistaa että tämä "suunnittelun kukkanen" on tehty aikana kun vastukset oli huomattavasti isompia. Eli nykyään se ei kyllä palvele ihan yhtä hyvin mutta rupeaa olemaan aikalailla vaikea muilla merkinnöillä saada mahtuun niihin tarvittavaa tietoa ilman että pitää hommata mikroskooppi

 

[Mikkos]

Mua taas ihmetyttää ovien mitoitus. Miks se on joku 9x21 eikä selkeesti 900mmX2100mm? Turhaa vaan sotkeen tommoset lyhennykset.

 

[pulatunnus]

Etkö ole samaa mieltä edes siitä, etteikö olisi järkevää jos vastuksissa olisi merkittynä suunta josta värikoodeja luetaan? Nythän näin ei ole, joten tasavälein olevissa värirenkaissa suuntaa ei voi tietää mistään. Se ei vaikeuttaisi edes valmistusprosessia, kun merkinnän voisi lisätä samalla kuin ne muutkin värikoodit. Vai onko tämä sellainen asia, että pitää vaan olla "osaava kaveri", joka haistaa vastuksen arvot silmät kiinni?

Suunta on ollut varsin selkeä. En tiedä onko kuinka kirjattu, mutta se ei ole ollut ongelma.
Se on vuosikymmenten saatossa tullut vaikeammaksi noissa missä laajentunut rengasmäärä, koponentti pienentynyt. Eli noissa mistä muut kirjoittajat kirjoitti.

Se ei nyt siitä vielä huonoa teet, mutta olisi parannus yhtenäisestä vakiintuneesta käytännöstä jossa suunta olisi selkeä. Mikä olisi sitten hyvä, joka kestäisi aikaa, ja olisi tuotannollisesti helppo ja sietäisi toleranssivaihtelua.

Nykyään kuitenkin pienentyminen johtanut siihen että entistä vähemmän itse komponenttiin saadaan painettua tuotetietoja. Eli pitäisikö mennä suoraan koneluettavaan dataan ja luopua noista paljain silmin tulkattavista.

Toinen myös se että huolto ja harrastus toiminta ei ole se juttu, vaan valmistus, joten ne tarpeet ei mene ihan yksiin huollon ja harrastajan tarpeiden kanssa.

Mua taas ihmetyttää ovien mitoitus. Miks se on joku 9x21 eikä selkeesti 900mmX2100mm? Turhaa vaan sotkeen tommoset lyhennykset.

Tässä noista vastuksista puhe, niin ovissa tuskin tilanpuutteesta kyse.

 

[pulatunnus]

Sähköinsinöörit olisivat voineet ottaa mallia koneinsinööreistä.

Ruuvin lujuusluokka ilmoitetaan muodossa A.B, missä A ilmaisee murtolujuuden satoina megapascaleina. B jaettuna luvulla 10 ilmaisee murtojuuden ja myötölujuuden suhteen. Esimerkiksi lujuusluokka 8.8 -> murtolujuus noin 800 MPa, myötölujuus noin 640 MPa.

Maximum information, minimum expression.

En ihan varma mitä meinasit.
Noita komponentteja on milliohmeista megaohmeihin, ja nimellis arvot ei ole todellinen, vaan se mihin kohtaa se menee jakoa.

Mutta vastuksia merkataan niin että ennen etuliitettä käytetään pilkun paikalla, esim 4K7 , tuo tosin vain se nimellisarvo, sitten ne muut speksit.
Samaa systeemiä käytetään myös muissa passiivi komponenteissa.
Se helpotus on kun kondensaattorien kapasitanssit on ihan eri luokkaa, eli etuliitteet micro, nano, pico, niin konkan ja vastuksen arvaa jo tuon perusteella, niissä kiinnostaa myös materiaali/kemia. jännite kesto, mahdollinen napasuus.

Noita värikoodauksia on pidetty selkeämpänä, oli sitten kone lukua, tai sitä että ihan silmällä pysty helposti erottaan.

Puolijohteissa painatuksia, mutta niitä sen miljoonaa erilaista, ja jo diodien kohdalla näkyy se että jos komponentti juotettu, niin ei painatuksesta näe kuin osan, mutta sen napasuus on rinkulalla.

 

[MrB]

Mua taas ihmetyttää ovien mitoitus. Miks se on joku 9x21 eikä selkeesti 900mmX2100mm? Turhaa vaan sotkeen tommoset lyhennykset.

Kirvesmieshommissa millitarkkuus on turhaa hifistelyä. Jos tohon desimetrihaarukkaan sattuu, niin on ihan hyvä

 

[Sonic Empire]

Mua taas ihmetyttää ovien mitoitus. Miks se on joku 9x21 eikä selkeesti 900mmX2100mm? Turhaa vaan sotkeen tommoset lyhennykset.

9x21 on sen asennusaukon mitat, pelkän oven mittahan on täysin eri.

 

[pulatunnus]

9x21 on sen asennusaukon mitat, pelkän oven mittahan on täysin eri.

900mm x 2100mm , ilmeisesti ideana se että varmistetaan että ovi karmeineen mahtuu siihen aukkoon, rakentamisen kannalta helpompaa.

 

[Mikkos]

9x21 on sen asennusaukon mitat, pelkän oven mittahan on täysin eri.

Juu niin on, mutta lähinnä tarkoitin sitä miks mitat (oli ne mitä oli) noin, eikä esim 900x2100 tai 90x210. Olis paljon selkeämpää tavikselle.

 

[pulatunnus]

Juu niin on, mutta lähinnä tarkoitin sitä miks mitat (oli ne mitä oli) noin, eikä esim 900x2100 tai 90x210. Olis paljon selkeämpää tavikselle.

Se toki totta että taviksille kun markkinoidaan niin ne mitat monesti uupuu, tosin taasen osa verkko myyjistä kertoo selkeästi mitä ne meinaan, minkä kokoiseen aukkoon paketti sopii. Mutta normaalisti kai se tavis lähtee hakemaan sitä ovea timpurin ohjeiden mukaan, tai ilman niitä sitten myyjä kysymyksillä yrittää arpoa, onko millainen vakio aukko.

 

[teppo mörkö]

Sähköinsinöörit olisivat voineet ottaa mallia koneinsinööreistä.

Ruuvin lujuusluokka ilmoitetaan muodossa A.B, missä A ilmaisee murtolujuuden satoina megapascaleina. B jaettuna luvulla 10 ilmaisee murtolujuuden ja myötölujuuden suhteen. Esimerkiksi lujuusluokka 8.8 -> murtolujuus noin 800 MPa, myötölujuus noin 640 MPa.

Maximum information, minimum expression.

Edit: typo

missä kohtaa yksittäistä ruuvia tämä A ja B lukee?

 

[Josef]

missä kohtaa yksittäistä ruuvia tämä A ja B lukee?

Tosta voit katsella

Mitä kiinnikkeen kanta kertoo?

Kiinnikkeen käyttökohteen mukaisella valinnalla voidaan säästä kustannuksissa. Jos käyttökohteeseen käy lujuudeltaan alhaisempi kiinnike, on järkevää valita silloin alhaisemmalla lujuudella oleva kiinnike. Lujuutta määritettäessä, on syytä tehdä lujuuslaskelmat venymä- ja leikkaavan voimien...

www.ruuvi.fi

 

[N1kkel]

No jaa. Ei ole ensimmäinen kerta, kun jossakin keskustelussa (erityisesti täällä) vedetään laput silmillä ja sivuutetaan kaikki sellaiset seikat, jotka eivät tue juuri sitä omaa näkemystä. Yksittäisten sivuseikkojen poiminta kokonaisuus sivuuttaen on juuri sellaista.

Viittaatko nyt kenties minun viesteihini? Muiden syyttely ei mielestäni ole asiallista keskustelua. Esimerkiksi ilmaisu "eikä ymmärrä lukemaansa" on jo aika väsynyttä...

Etkö ole samaa mieltä edes siitä, etteikö olisi järkevää jos vastuksissa olisi merkittynä suunta josta värikoodeja luetaan? Nythän näin ei ole, joten tasavälein olevissa värirenkaissa suuntaa ei voi tietää mistään. Se ei vaikeuttaisi edes valmistusprosessia, kun merkinnän voisi lisätä samalla kuin ne muutkin värikoodit. Vai onko tämä sellainen asia, että pitää vaan olla "osaava kaveri", joka haistaa vastuksen arvot silmät kiinni?

Ja sitten vielä päälle se, että värisävyt voisivat olla selkeämmin toisistaan erottuvia. Toki näissäkin on varmaan valmistajakohtaisia eroja ja toisilla värit ovat selkeämpiä, mutta silti.

Tottakai selkeät merkinnät ovat etu. Ei tuo nykyinen värikoodaus systeemikään mielestäni ole varsinaisesti suunnittelun kukkanen, vaan ihan harkittu merkintätapa jossa on sekä etuja että haittoja.

Ja mitä ihmeen piirin toimintaa pitäisi lukea? Jos sinulla on kädessä pelkkä vastus, niin ei siinä mitään piirejä analysoida. Vai kuvitteletko nyt vain jotain yhtä tiettyä skenaariota kaiken muun keskustelun ohi?

No siis tarkoitin, että osaava kaveri kyllä ymmärtää kokonaisuudesta merkintöjä enemmän ja tietää mitä varten jokin vastus siellä on, onko se esim. jännitteen jakoa tai virran rajoittamista varten ja pystyy päättelemään kuuluuko sen vastuksen olla 10 vai 1000 ohmia.

 

[teppo mörkö]

Tosta voit katsella

Mitä kiinnikkeen kanta kertoo?

Kiinnikkeen käyttökohteen mukaisella valinnalla voidaan säästä kustannuksissa. Jos käyttökohteeseen käy lujuudeltaan alhaisempi kiinnike, on järkevää valita silloin alhaisemmalla lujuudella oleva kiinnike. Lujuutta määritettäessä, on syytä tehdä lujuuslaskelmat venymä- ja leikkaavan voimien...

www.ruuvi.fi

en ole ”tavallisissa” ruuveissä tällaisia merkintöjä nähnyt, mutta lienee subjektiivista mikä kenellekin on tavallista.

asian vierestä, milloin ruuvi muuttuu pultiksi? linkin takana olevalla sivulla on tekstin mukaan molempia. se alempi kuva siis.

 

[N1kkel]

Sähköinsinöörit olisivat voineet ottaa mallia koneinsinööreistä.

Ruuvin lujuusluokka ilmoitetaan muodossa A.B, missä A ilmaisee murtolujuuden satoina megapascaleina. B jaettuna luvulla 10 ilmaisee murtolujuuden ja myötölujuuden suhteen. Esimerkiksi lujuusluokka 8.8 -> murtolujuus noin 800 MPa, myötölujuus noin 640 MPa.

Maximum information, minimum expression.

Edit: typo

No jaa, tuossakin pitää kyllä tietää miten merkintöjä tulkitaan ja tekstiin perustuva merkintä vastuksen kyljessä ei liene kaikista soveltuvin vaihtoehto.

 

[jetblack]

missä kohtaa yksittäistä ruuvia tämä A ja B lukee?

Lujuusmerkintä löytyy joko ruuvinkannan sivulta tai kannan yläpinnasta. Alle 5-millisiä ruuveja ei välttämättä tarvitse merkitä.

lähde: internet, hakumetodi: google

 

[PCB]

Mua taas ihmetyttää ovien mitoitus. Miks se on joku 9x21 eikä selkeesti 900mmX2100mm? Turhaa vaan sotkeen tommoset lyhennykset.

Tuo (1M=100 mm:n) moduulimitoitus on vain merkintätapa, jolla saadaan lyhyempi luku esim pohjapiirrokseen, mahtuu siihen piirustukseen ja taulukoihin paremmin.

Ja itse ovihan on 9x21M ovessa karmimitaltaan 890x2090 mm, ja oviaukko seinärungossa yleensä 910x2110 tai 920x2120 mm. Ovilehti taas usein esim. 840x2050 ja vapaa kulkuaukko vaakasuunnassa esim. 810 mm.

Hyvä ja toimiva systeemi.

 

[Brooke Logan]

en ole ”tavallisissa” ruuveissä tällaisia merkintöjä nähnyt, mutta lienee subjektiivista mikä kenellekin on tavallista.

asian vierestä, milloin ruuvi muuttuu pultiksi? linkin takana olevalla sivulla on tekstin mukaan molempia. se alempi kuva siis.

Itse olen aina kuvitellut, että pultti on sellainen johon voi mutterin kiertää ja tarvitsee valmiin kolon.

 

[pulatunnus]

missä kohtaa yksittäistä ruuvia tämä A ja B lukee?

Tuossa linkki (tooloutlet.fi) missä kuva pultista jossa näkyy 8.8

Mutta jos mennään pienempää niin vaikeahan niihin mitää silmin helposti luettavaa painattaa, vaikka ne ohmit saisi kolmella merkillä printattua ja tolaranssi toisella kolmella. läpäkertoimet päälle.

 

[M3TAL_L0RD]

Itse olen aina kuvitellut, että pultti on sellainen johon voi mutterin kiertää ja tarvitsee valmiin kolon.

Koneruuvit on tälläisiä myös.

EDIT: Näkyy perus pultti olevan viralliselta nimeltään kuusiokantaruuvi.