Suunnittelun kukkaset

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Sampsa
  • Aloitettu Aloitettu
N1kkel sanoi:
Hienoa toisten syyttelyä. :thumbsup:
Napsauta laajentaaksesi...
No jaa. Ei ole ensimmäinen kerta, kun jossakin keskustelussa (erityisesti täällä) vedetään laput silmillä ja sivuutetaan kaikki sellaiset seikat, jotka eivät tue juuri sitä omaa näkemystä. Yksittäisten sivuseikkojen poiminta kokonaisuus sivuuttaen on juuri sellaista.

N1kkel sanoi:
Hankaliakin tapauksia on, jopa sellaisia missä koko komponentti on kärähtänyt ja silloin on irrelevanttia millainen komponentin merkintäsysteemi on, kun siitä ei kuitenkaan ole apua. Osaava kaveri pystyy mahdollisesti selvittämään komponentin muutenkin ja osaa muutenkin lukea piirin toimintaa vastusmerkintöjä pidemmälle.
Napsauta laajentaaksesi...
Etkö ole samaa mieltä edes siitä, etteikö olisi järkevää jos vastuksissa olisi merkittynä suunta josta värikoodeja luetaan? Nythän näin ei ole, joten tasavälein olevissa värirenkaissa suuntaa ei voi tietää mistään. Se ei vaikeuttaisi edes valmistusprosessia, kun merkinnän voisi lisätä samalla kuin ne muutkin värikoodit. Vai onko tämä sellainen asia, että pitää vaan olla "osaava kaveri", joka haistaa vastuksen arvot silmät kiinni?

Ja sitten vielä päälle se, että värisävyt voisivat olla selkeämmin toisistaan erottuvia. Toki näissäkin on varmaan valmistajakohtaisia eroja ja toisilla värit ovat selkeämpiä, mutta silti.

Ja mitä ihmeen piirin toimintaa pitäisi lukea? Jos sinulla on kädessä pelkkä vastus, niin ei siinä mitään piirejä analysoida. Vai kuvitteletko nyt vain jotain yhtä tiettyä skenaariota kaiken muun keskustelun ohi?
 
Kautium sanoi:
Tämä voi jakaa mielipiteitä, mutta vastusten värikoodaukset ovat mielestäni aikamoinen suunnittelukukkanen. Niissä olevia raitoja värisävyineen on hankala erottaa silmämääräisesti tai joskus edes suurennuslasin kanssa. Lisäksi merkintätapa on vähintäänkin erikoinen, eikä välttämättä aina edes tiedä että kummasta päästä niitä pitäisi lähteä tulkitsemaan.


1677065423110.png


1677065381736.png

1677065322713.png
Napsauta laajentaaksesi...
Sähköinsinöörit olisivat voineet ottaa mallia koneinsinööreistä. :)

Ruuvin lujuusluokka ilmoitetaan muodossa A.B, missä A ilmaisee murtolujuuden satoina megapascaleina. B jaettuna luvulla 10 ilmaisee murtolujuuden ja myötölujuuden suhteen. Esimerkiksi lujuusluokka 8.8 -> murtolujuus noin 800 MPa, myötölujuus noin 640 MPa.

Maximum information, minimum expression. :cool:

Edit: typo
 
Viimeksi muokattu:
Kannattaa muistaa että tämä "suunnittelun kukkanen" on tehty aikana kun vastukset oli huomattavasti isompia. Eli nykyään se ei kyllä palvele ihan yhtä hyvin mutta rupeaa olemaan aikalailla vaikea muilla merkinnöillä saada mahtuun niihin tarvittavaa tietoa ilman että pitää hommata mikroskooppi
 
Mua taas ihmetyttää ovien mitoitus. Miks se on joku 9x21 eikä selkeesti 900mmX2100mm? Turhaa vaan sotkeen tommoset lyhennykset.
 
Kautium sanoi:
Etkö ole samaa mieltä edes siitä, etteikö olisi järkevää jos vastuksissa olisi merkittynä suunta josta värikoodeja luetaan? Nythän näin ei ole, joten tasavälein olevissa värirenkaissa suuntaa ei voi tietää mistään. Se ei vaikeuttaisi edes valmistusprosessia, kun merkinnän voisi lisätä samalla kuin ne muutkin värikoodit. Vai onko tämä sellainen asia, että pitää vaan olla "osaava kaveri", joka haistaa vastuksen arvot silmät kiinni?
Napsauta laajentaaksesi...
Suunta on ollut varsin selkeä. En tiedä onko kuinka kirjattu, mutta se ei ole ollut ongelma.
Se on vuosikymmenten saatossa tullut vaikeammaksi noissa missä laajentunut rengasmäärä, koponentti pienentynyt. Eli noissa mistä muut kirjoittajat kirjoitti.

Se ei nyt siitä vielä huonoa teet, mutta olisi parannus yhtenäisestä vakiintuneesta käytännöstä jossa suunta olisi selkeä. Mikä olisi sitten hyvä, joka kestäisi aikaa, ja olisi tuotannollisesti helppo ja sietäisi toleranssivaihtelua.

Nykyään kuitenkin pienentyminen johtanut siihen että entistä vähemmän itse komponenttiin saadaan painettua tuotetietoja. Eli pitäisikö mennä suoraan koneluettavaan dataan ja luopua noista paljain silmin tulkattavista.

Toinen myös se että huolto ja harrastus toiminta ei ole se juttu, vaan valmistus, joten ne tarpeet ei mene ihan yksiin huollon ja harrastajan tarpeiden kanssa.

Mikkos sanoi:
Mua taas ihmetyttää ovien mitoitus. Miks se on joku 9x21 eikä selkeesti 900mmX2100mm? Turhaa vaan sotkeen tommoset lyhennykset.
Napsauta laajentaaksesi...
Tässä noista vastuksista puhe, niin ovissa tuskin tilanpuutteesta kyse.
 
munse sanoi:
Sähköinsinöörit olisivat voineet ottaa mallia koneinsinööreistä. :)

Ruuvin lujuusluokka ilmoitetaan muodossa A.B, missä A ilmaisee murtolujuuden satoina megapascaleina. B jaettuna luvulla 10 ilmaisee murtojuuden ja myötölujuuden suhteen. Esimerkiksi lujuusluokka 8.8 -> murtolujuus noin 800 MPa, myötölujuus noin 640 MPa.

Maximum information, minimum expression. :cool:
Napsauta laajentaaksesi...
En ihan varma mitä meinasit.
Noita komponentteja on milliohmeista megaohmeihin, ja nimellis arvot ei ole todellinen, vaan se mihin kohtaa se menee jakoa.

Mutta vastuksia merkataan niin että ennen etuliitettä käytetään pilkun paikalla, esim 4K7 , tuo tosin vain se nimellisarvo, sitten ne muut speksit.
Samaa systeemiä käytetään myös muissa passiivi komponenteissa.
Se helpotus on kun kondensaattorien kapasitanssit on ihan eri luokkaa, eli etuliitteet micro, nano, pico, niin konkan ja vastuksen arvaa jo tuon perusteella, niissä kiinnostaa myös materiaali/kemia. jännite kesto, mahdollinen napasuus.

Noita värikoodauksia on pidetty selkeämpänä, oli sitten kone lukua, tai sitä että ihan silmällä pysty helposti erottaan.

Puolijohteissa painatuksia, mutta niitä sen miljoonaa erilaista, ja jo diodien kohdalla näkyy se että jos komponentti juotettu, niin ei painatuksesta näe kuin osan, mutta sen napasuus on rinkulalla.
 
Mikkos sanoi:
Mua taas ihmetyttää ovien mitoitus. Miks se on joku 9x21 eikä selkeesti 900mmX2100mm? Turhaa vaan sotkeen tommoset lyhennykset.
Napsauta laajentaaksesi...
Kirvesmieshommissa millitarkkuus on turhaa hifistelyä. Jos tohon desimetrihaarukkaan sattuu, niin on ihan hyvä
 
Mikkos sanoi:
Juu niin on, mutta lähinnä tarkoitin sitä miks mitat (oli ne mitä oli) noin, eikä esim 900x2100 tai 90x210. Olis paljon selkeämpää tavikselle.
Napsauta laajentaaksesi...
Se toki totta että taviksille kun markkinoidaan niin ne mitat monesti uupuu, tosin taasen osa verkko myyjistä kertoo selkeästi mitä ne meinaan, minkä kokoiseen aukkoon paketti sopii. Mutta normaalisti kai se tavis lähtee hakemaan sitä ovea timpurin ohjeiden mukaan, tai ilman niitä sitten myyjä kysymyksillä yrittää arpoa, onko millainen vakio aukko.
 
munse sanoi:
Sähköinsinöörit olisivat voineet ottaa mallia koneinsinööreistä. :)

Ruuvin lujuusluokka ilmoitetaan muodossa A.B, missä A ilmaisee murtolujuuden satoina megapascaleina. B jaettuna luvulla 10 ilmaisee murtolujuuden ja myötölujuuden suhteen. Esimerkiksi lujuusluokka 8.8 -> murtolujuus noin 800 MPa, myötölujuus noin 640 MPa.

Maximum information, minimum expression. :cool:

Edit: typo
Napsauta laajentaaksesi...

missä kohtaa yksittäistä ruuvia tämä A ja B lukee?
 
teppo mörkö sanoi:
missä kohtaa yksittäistä ruuvia tämä A ja B lukee?
Napsauta laajentaaksesi...
Tosta voit katsella

www.ruuvi.fi

Mitä kiinnikkeen kanta kertoo?

Kiinnikkeen käyttökohteen mukaisella valinnalla voidaan säästä kustannuksissa. Jos käyttökohteeseen käy lujuudeltaan alhaisempi kiinnike, on järkevää valita silloin alhaisemmalla lujuudella oleva kiinnike. Lujuutta määritettäessä, on syytä tehdä lujuuslaskelmat venymä- ja leikkaavan voimien...
www.ruuvi.fi www.ruuvi.fi
 
Kautium sanoi:
No jaa. Ei ole ensimmäinen kerta, kun jossakin keskustelussa (erityisesti täällä) vedetään laput silmillä ja sivuutetaan kaikki sellaiset seikat, jotka eivät tue juuri sitä omaa näkemystä. Yksittäisten sivuseikkojen poiminta kokonaisuus sivuuttaen on juuri sellaista.
Napsauta laajentaaksesi...
Viittaatko nyt kenties minun viesteihini? Muiden syyttely ei mielestäni ole asiallista keskustelua. Esimerkiksi ilmaisu "eikä ymmärrä lukemaansa" on jo aika väsynyttä...

Kautium sanoi:
Etkö ole samaa mieltä edes siitä, etteikö olisi järkevää jos vastuksissa olisi merkittynä suunta josta värikoodeja luetaan? Nythän näin ei ole, joten tasavälein olevissa värirenkaissa suuntaa ei voi tietää mistään. Se ei vaikeuttaisi edes valmistusprosessia, kun merkinnän voisi lisätä samalla kuin ne muutkin värikoodit. Vai onko tämä sellainen asia, että pitää vaan olla "osaava kaveri", joka haistaa vastuksen arvot silmät kiinni?

Ja sitten vielä päälle se, että värisävyt voisivat olla selkeämmin toisistaan erottuvia. Toki näissäkin on varmaan valmistajakohtaisia eroja ja toisilla värit ovat selkeämpiä, mutta silti.
Napsauta laajentaaksesi...
Tottakai selkeät merkinnät ovat etu. Ei tuo nykyinen värikoodaus systeemikään mielestäni ole varsinaisesti suunnittelun kukkanen, vaan ihan harkittu merkintätapa jossa on sekä etuja että haittoja.

Kautium sanoi:
Ja mitä ihmeen piirin toimintaa pitäisi lukea? Jos sinulla on kädessä pelkkä vastus, niin ei siinä mitään piirejä analysoida. Vai kuvitteletko nyt vain jotain yhtä tiettyä skenaariota kaiken muun keskustelun ohi?
Napsauta laajentaaksesi...
No siis tarkoitin, että osaava kaveri kyllä ymmärtää kokonaisuudesta merkintöjä enemmän ja tietää mitä varten jokin vastus siellä on, onko se esim. jännitteen jakoa tai virran rajoittamista varten ja pystyy päättelemään kuuluuko sen vastuksen olla 10 vai 1000 ohmia.
 
Josef sanoi:
Tosta voit katsella

www.ruuvi.fi

Mitä kiinnikkeen kanta kertoo?

Kiinnikkeen käyttökohteen mukaisella valinnalla voidaan säästä kustannuksissa. Jos käyttökohteeseen käy lujuudeltaan alhaisempi kiinnike, on järkevää valita silloin alhaisemmalla lujuudella oleva kiinnike. Lujuutta määritettäessä, on syytä tehdä lujuuslaskelmat venymä- ja leikkaavan voimien...
www.ruuvi.fi www.ruuvi.fi
Napsauta laajentaaksesi...

en ole ”tavallisissa” ruuveissä tällaisia merkintöjä nähnyt, mutta lienee subjektiivista mikä kenellekin on tavallista.

asian vierestä, milloin ruuvi muuttuu pultiksi? linkin takana olevalla sivulla on tekstin mukaan molempia. se alempi kuva siis.
 
munse sanoi:
Sähköinsinöörit olisivat voineet ottaa mallia koneinsinööreistä. :)

Ruuvin lujuusluokka ilmoitetaan muodossa A.B, missä A ilmaisee murtolujuuden satoina megapascaleina. B jaettuna luvulla 10 ilmaisee murtolujuuden ja myötölujuuden suhteen. Esimerkiksi lujuusluokka 8.8 -> murtolujuus noin 800 MPa, myötölujuus noin 640 MPa.

Maximum information, minimum expression. :cool:

Edit: typo
Napsauta laajentaaksesi...
No jaa, tuossakin pitää kyllä tietää miten merkintöjä tulkitaan ja tekstiin perustuva merkintä vastuksen kyljessä ei liene kaikista soveltuvin vaihtoehto.
 
Mikkos sanoi:
Mua taas ihmetyttää ovien mitoitus. Miks se on joku 9x21 eikä selkeesti 900mmX2100mm? Turhaa vaan sotkeen tommoset lyhennykset.
Napsauta laajentaaksesi...

Tuo (1M=100 mm:n) moduulimitoitus on vain merkintätapa, jolla saadaan lyhyempi luku esim pohjapiirrokseen, mahtuu siihen piirustukseen ja taulukoihin paremmin.

Ja itse ovihan on 9x21M ovessa karmimitaltaan 890x2090 mm, ja oviaukko seinärungossa yleensä 910x2110 tai 920x2120 mm. Ovilehti taas usein esim. 840x2050 ja vapaa kulkuaukko vaakasuunnassa esim. 810 mm.

Hyvä ja toimiva systeemi.
 
teppo mörkö sanoi:
en ole ”tavallisissa” ruuveissä tällaisia merkintöjä nähnyt, mutta lienee subjektiivista mikä kenellekin on tavallista.

asian vierestä, milloin ruuvi muuttuu pultiksi? linkin takana olevalla sivulla on tekstin mukaan molempia. se alempi kuva siis.
Napsauta laajentaaksesi...
Itse olen aina kuvitellut, että pultti on sellainen johon voi mutterin kiertää ja tarvitsee valmiin kolon.
 
jetblack sanoi:
Lujuusmerkintä löytyy joko ruuvinkannan sivulta tai kannan yläpinnasta. Alle 5-millisiä ruuveja ei välttämättä tarvitse merkitä.

lähde: internet, hakumetodi: google
Napsauta laajentaaksesi...

no pointti oli se että jokaisessa yksittäisessä vastuksessa on merkintä, mutta 99% ruuveissa ei ole mitään merkintää.
 
teppo mörkö sanoi:
no pointti oli se että jokaisessa yksittäisessä vastuksessa on merkintä, mutta 99% ruuveissa ei ole mitään merkintää.
Napsauta laajentaaksesi...

99% alle 6mm ruuveissa ei ole mitään merkintää kun ne ei oo mitään speksattuja tuotteita. ja varmaankaan Pakistanissa valmistetuissa ruuveissa ei oo 100% mitään merkintää, mutta Suomessa alan liikkeissä myytävissä isommissa ruuveissa on merkinnät.
 
jetblack sanoi:
99% alle 6mm ruuveissa ei ole mitään merkintää kun ne ei oo mitään speksattuja tuotteita. ja varmaankaan Pakistanissa valmistetuissa ruuveissa ei oo 100% mitään merkintää, mutta Suomessa alan liikkeissä myytävissä isommissa ruuveissa on merkinnät.
Napsauta laajentaaksesi...

Googlen kuvahaulla kun haen vaikkapa ”puuruuvi” niin en ainakaan kuvien perusteella näe että yhdessäkään tätä merkintää, mutta ehkä ne kaikki ovat Pakistanista.

 
teppo mörkö sanoi:
Googlen kuvahaulla kun haen vaikkapa ”puuruuvi” niin en ainakaan kuvien perusteella näe että yhdessäkään tätä merkintää, mutta ehkä ne kaikki ovat Pakistanista.

Napsauta laajentaaksesi...
Ainakin tuolla haulla löytyy muutama Bauhausin myymä ruuvi jossa näkyy jotain merkintöjä kannassa mutta kuvat ovat niin suttuisia ettei näe mitä siinä lukee. Jotain numeroita ilmeisesti näyttäisi olevan mutta selvää ei saa. Samoin ainakin jossain IKH:n ruuvissa näkyy jotain.

Tosin, nuo puuruuvit ovat monesti niin pieniä että niitä ei tarvitse merkitä.
 
teppo mörkö sanoi:
en ole ”tavallisissa” ruuveissä tällaisia merkintöjä nähnyt, mutta lienee subjektiivista mikä kenellekin on tavallista.

asian vierestä, milloin ruuvi muuttuu pultiksi? linkin takana olevalla sivulla on tekstin mukaan molempia. se alempi kuva siis.
Napsauta laajentaaksesi...
Konetekniikan lehtoreiden mukaan ei ole olemassa mitään pultteja. On vain ruuveja. Lisäksi rattailla työnnetään vauvaa ja hammaspyörä vetää ketjua.

Joo itse miellän kyllä että pulttiin voi kiertää mutterin.
 
teppo mörkö sanoi:
no pointti oli se että jokaisessa yksittäisessä vastuksessa on merkintä, mutta 99% ruuveissa ei ole mitään merkintää.
Napsauta laajentaaksesi...
Tämä taisi lähteä noista värikoodeista, ehdotuksestä että vastuksiin painettaisiin niiden arvot kirjan koodeina.
Käännän toisin päin, ruuveissa (siis ne kone jenka, puu sun muut) niin se ei oikein toimisi, väri ei ehkä mielittyäisi ja huollon kannalta väri merkinnät voisi kadota herkemmin, lisäki pultin koko on arvottavissa harjaantuneella silmällä ilman koko merkintää. ja usein myös ilman purkamatta, ainakin osittan.

Mutta kuten ketjuun on postattu, niin pulteissa on myös viiva merkintöjä, mutta sattuneesta syystä iman värejä.
 
teppo mörkö sanoi:
En näe haussa tätä kyseistä ruuvia, mutta oli tai ei niin ei siinäkään käsittääkseni ole mainitsemaasi A.B -notaation mukaista merkintää… taitaa olla joku muu merkintä.
Napsauta laajentaaksesi...

antamastasi linkistä löytyy, mutta nuo suurin osa ovat puukierteellä ja niitä nyt ei tartte speksata murtolujuuden yms mukaan kun materiaalina puu kumminkin ei ole tasalaatuista. speksit on konekierteellisille ruuveille.

google hakulinkin antaminen on siinä suhteessa ongelmallista että tulokset riippuu hakijan laitteista ja asetuksista... näkyy eri lailla eri ihmisille.
 
pulatunnus sanoi:
Tämä taisi lähteä noista värikoodeista, ehdotuksestä että vastuksiin painettaisiin niiden arvot kirjan koodeina.
Napsauta laajentaaksesi...

Melko menneen maailman ongelma nuo vastusten (ja muiden elektroniikan komponenttien) värirengaskoodit ovat. Nykyosissa joko lukee suoraan numeroina arvoja, koodeja jotka joutuu hakemaan erikseen, tai ei sitten mitään ja pitää vaan tietää.
rr1632p2490bt5c249r0125ppm.jpg
 
calm sanoi:
Melko menneen maailman ongelma nuo vastusten (ja muiden elektroniikan komponenttien) värirengaskoodit ovat. Nykyosissa joko lukee suoraan numeroina arvoja, koodeja jotka joutuu hakemaan erikseen, tai ei sitten mitään ja pitää vaan tietää.
rr1632p2490bt5c249r0125ppm.jpg
Napsauta laajentaaksesi...
Tuo on vähän sama kuin sanoisi autoista, että menneen maailman ongelmia tuollaiset polttomoottorit.

Mutta joo, pintaliitoskomponenteissa merkinnät ovat erilaisia ja ihan syystäkin.
 
Eikä tuo pintaliitoskomponenttien merkintäkään ihan täydellinen ole. Parikin kertaa on osunut sellainen kytkentä kohdalle että jostain syystä esim juuri se vastus on kääntynyt syystä tai toisesta nurin päin mitä pitäisi ihmetellä, merkintä kun ei ole kuin toisella puolella. Toki tuo on paskaa tuuria mutta on omallekin kohdalle sattunut jo useammankin kerran ja on vaatinut "turhaa työtä" kun on joko pitänyt etsiä skema tai juottaa komponentti irti että on voinut varmistua oletetusta arvosta. Toki merkinnän painaminen molemmille puolille komponenttia on ylimääräistä työtä komponenttitehtaalle mutta olisi jo itsenikin pari kertaa päästänyt selvittelyn tuskasta.

Tuli sentään reilu vuosi sitten hankittua lukulasit että ylipäätään näkee noiden hiirenpapanoiden tekstit, alkavat olemaan niin pieniä että tekee tuskaa lukea noita arvoja pintaliitospaloista. Ei tarvitse enää ihan joka kerta ottaa kännykuvaa ja zoomailla.
 
Kautium sanoi:
Tuo on vähän sama kuin sanoisi autoista, että menneen maailman ongelmia tuollaiset polttomoottorit.

Mutta joo, pintaliitoskomponenteissa merkinnät ovat erilaisia ja ihan syystäkin.
Napsauta laajentaaksesi...

Hyvä merkkisääntö lienee se että jos et ymmärrä niin jätä ammattilaisille.

Jos vastuksien merkkiarvot tuottavat ongelmaa, niin ennen pitkään saat näpeillesi.
 
tjkoo sanoi:
Hyvä merkkisääntö lienee se että jos et ymmärrä niin jätä ammattilaisille.

Jos vastuksien merkkiarvot tuottavat ongelmaa, niin ennen pitkään saat näpeillesi.
Napsauta laajentaaksesi...
Mielestäni missään ei ollut mainittu ettenkö olisi itse tietoinen mistä on kyse, vaan että mm. noiden antamieni rautalankamallisten esimerkkien kohdalla ammattilainenkaan ei voisi tietää millaisesta vastuksesta on kyse. Selvitys pitäisi tehdä siksi hankalasti jotain muuta kautta, joka taas on juuri se suunnittelun kukkanen, jota yritin tuoda esille. Todennäköisesti juuri tästä syystä merkintätapaa on uudemmissa pintaliitoskomponenteissa muutettu ja se on mielestäni hyvä asia, vaikka niissäkin on omat ongelmansa.
 
Kautium sanoi:
Mielestäni missään ei ollut mainittu ettenkö olisi itse tietoinen mistä on kyse, vaan että mm. noiden antamieni rautalankamallisten esimerkkien kohdalla ammattilainenkaan ei voisi tietää millaisesta vastuksesta on kyse. Selvitys pitäisi tehdä siksi hankalasti jotain muuta kautta, joka taas on juuri se suunnittelun kukkanen, jota yritin tuoda esille. Todennäköisesti juuri tästä syystä merkintätapaa on uudemmissa pintaliitoskomponenteissa muutettu ja se on mielestäni hyvä asia, vaikka niissäkin on omat ongelmansa.
Napsauta laajentaaksesi...
Toisaalta, sitten kun tuollainen pintaliitosvastus hajoaa niin se yleensä sitten kanssa hajoaa niin että siitä ei niitä päälle printattuja numeroitakaan näe kun koko vastus monesti vikatilanteessa kirjaimellisesti katoaa printiltä. Noiden perinteisten vastusten kanssa yleensä sentään jää jotain jämiä joista voi edes veikkailla oikeaa arvoa. Kyllähän läpiladontamalleissakin on ongelmana että lämmetessään värit vaihtuvat joko ihan vanhuuden (pöly, valon vaikutus, ...) tai kuumuuden takia mutta ylensä pystyy edes arvailemaan kokoluokkaa. Monesti joutuu silti tukeutumaan siihen skemaan jos sellainen on saatavilla tai sitten pitää vaan tutkia kuinka kytkentä toimii ja veikailla sen mukaan mikä olisi oikea arvo.

Tulee vaan mieleen eräs kaverin PA-päätteen korjaus jossa kaveri räjäytti ensimmäisen korjausyrityksen jälkeen noin 100e arvosta päätekiviä kun oli vähän muutakin vikaa kuin pelkät kivet. Oli vähän vastusarvot vaihtuneet ja ohjaustrankutkin palaneet ja vähän muutakin. Oli kuulemma aika näyttävä poksahdus kun kyseessä oli joku 10kW 3-vaihe PA-pääte :D
 
Kautium sanoi:
Mielestäni missään ei ollut mainittu ettenkö olisi itse tietoinen mistä on kyse, vaan että mm. noiden antamieni rautalankamallisten esimerkkien kohdalla ammattilainenkaan ei voisi tietää millaisesta vastuksesta on kyse. Selvitys pitäisi tehdä siksi hankalasti jotain muuta kautta, joka taas on juuri se suunnittelun kukkanen, jota yritin tuoda esille. Todennäköisesti juuri tästä syystä merkintätapaa on uudemmissa pintaliitoskomponenteissa muutettu ja se on mielestäni hyvä asia, vaikka niissäkin on omat ongelmansa.
Napsauta laajentaaksesi...

Enkä minä syyttänyt sinua muusta kuin siitä että jos ei tiedä mitä tekee niin ei kannata. Tervetuloa kysymään kesken unien värikoodeista ihan keltä vaan paristo-opin käyneeltä. En ole ollut alalla varmaan ~15 vuoteen, mutta kyllä ammattilainen aika nopeasti näkee sen piirilevyltä että minkälainen vastus tai muu komponentti siihen on tarvittu.

 
tjkoo sanoi:
Enkä minä syyttänyt sinua muusta kuin siitä että jos ei tiedä mitä tekee niin ei kannata. Tervetuloa kysymään kesken unien värikoodeista ihan keltä vaan paristo-opin käyneeltä. En ole ollut alalla varmaan ~15 vuoteen, mutta kyllä ammattilainen aika nopeasti näkee sen piirilevyltä että minkälainen vastus tai muu komponentti siihen on tarvittu.
Napsauta laajentaaksesi...
Northridgefixin videot ovat hyvin tuttuja ja varmaan siellä on "paristo-opin" tunnit käyty. :D

Ammattilainen on ammattilainen, se on selvä. Minä kuitenkin esitin tilanteen, jossa pitää korvata rikkinäinen vastus ilman että on valmiita kaavioita tai ei välttämättä edes mitään piirilevyä jonne se liitetään. Varmasti sen ammattilainen saa hoidettua tavalla tai toisella, mutta ei tässä ollut nyt kyse siitä. En ymmärrä miksi pitää koko ajan yrittää kierrellä ja kaarrella alkuperäistä ongelmaa, joka on esimerkkien kanssa esitetty? Ei kaikkien suunnittelun kukkasten tarvitse olla sellaisia, että koko maailma pysähtyy niiden vuoksi, vaan itse näen ne sellaisena, että on joku tietty asia tai ominaisuus joka olisi voitu toteuttaa paremmin. Perinteisten vastusten merkinnät ovat paikoitellen juuri sellaisia, kuten tässä aiemmin mainitsemassani esimerkissä:

Kautium sanoi:
Mulla on esimerkiksi nyt edessä noin 4mm pitkä ja 1mm halkaisijaltaan oleva pikkuvastus. Suurennuslasin kanssa puhdistuksen jälkeen sen epämääräisistä väreistä erottaa tasavälein värit ruskea, ruskea, musta, musta, ruskea, eli 110 ohmia 1% toleranssilla. Tai toiseen suuntaan ruskea, musta, musta, ruskea, ruskea, eli 1k ohmia 1% toleranssilla. Aika iso ero ja jos olisin korvaamassa rikkinäistä vastusta, sitä ei voisi edes mittaamalla tarkistaa. Tässä tapauksessa tiedän että se on noista kahdesta vaihtoehdosta jälkimmäinen, kun ostin sen eilen ja vastus on ehjä. Lisäksi tässä esimerkissä värit olivat kohtuullisen hyvin erotettavissa, mutta monesti noissa eri värit ovat ikävän lähellä toisiaan, erityisesti käytetyissä komponenteissa. Vaikka jättäisi värien sävyongelman pois, olisi vähintään kohtuullista, että vastuksissa olisi jollakin tavalla merkitty että kummasta päästä värikoodeja kuuluisi lukea.
Napsauta laajentaaksesi...
 
Kautium sanoi:
Ei kaikkien suunnittelun kukkasten tarvitse olla sellaisia, että koko maailma pysähtyy niiden vuoksi, vaan itse näen ne sellaisena, että on joku tietty asia tai ominaisuus joka olisi voitu toteuttaa paremmin. Perinteisten vastusten merkinnät ovat paikoitellen juuri sellaisia, kuten tässä aiemmin mainitsemassani esimerkissä...
Napsauta laajentaaksesi...
Miten olisit suunnitellut vastusten "koodamisen"?
 
pulatunnus sanoi:
900mm x 2100mm , ilmeisesti ideana se että varmistetaan että ovi karmeineen mahtuu siihen aukkoon, rakentamisen kannalta helpompaa.
Napsauta laajentaaksesi...
No kun se aukko ei edes ole tuota 900x2100 vaan timpuri tekee sen yleensä 920x2110 eli kun 9x21 ovi(karmi) on oikeasti 890x2090 niin noin tehden siihen jää se noin 15mm välys joka puolelle.
Mut tuo ns moduulimitoitus (10cm) on tullut joskus menneinä vuosikymmeninä ja siksi nykyisin esim ovista ja ikkunoista puhutaan desimetreillä.

Ettei totuus unohtuisi niin jokainen rakennus koostuu tuhansista virheistä ;)
 
Viimeksi muokattu:
atobee sanoi:
Miten olisit suunnitellut vastusten "koodamisen"?
Napsauta laajentaaksesi...
Juurihan useampaankin kertaan sanoin, että hyvä alku olisi ollut vähintään merkitä suunta josta värikoodit luetaan ja toisekseen olisi ollut järkevää pyrkiä määrittelemään käytetyt värit niin, että sekaannusten mahdollisuus on mahdollisimman pieni. Varmaan tähän on alunperin pyritty, mutta jostain syystä siitä on lipsuttu.

En osaa sanoa kuinka suuresta kukkasesta on kyse, kun en noiden kanssa päivittäin toimi, mutta komponenetteja juuri viikolla ostaessani myyjän kanssa tuosta epämääräisyydestä muutama sana vaihdettiin ja sitten kotona ihmettelin vielä tarkemmin, että parissa ostamassani vastuksessa ei tosiaan ollut mitään indikaattoria siitä kumpaan suuntaan niissä olleet tasaväliset värirenkaat olisi pitänyt lukea. Ehjässä komponentissa ne toki pystyi mittaamaan, mutta se ei muuta mitään.
 
Ei sulla olisi kuvaa niista vastuksista. Ainakin osassa 4 renkaisissa siina on selkea rako 3 ja 4 renkaan valissa. Jos se rako kuuluu standardiin niin silloin se luku suunta on speksattu.

Kaytannossa noissa myos helppaa se etta kulta ja hopea rinkulat jotka ovat yleisia toleransseja eivat ole koskaan 1 renkaassa.
 
chrisekh sanoi:
Ei sulla olisi kuvaa niista vastuksista. Ainakin osassa 4 renkaisissa siina on selkea rako 3 ja 4 renkaan valissa. Jos se rako kuuluu standardiin niin silloin se luku suunta on speksattu.

Kaytannossa noissa myos helppaa se etta kulta ja hopea rinkulat jotka ovat yleisia toleransseja eivat ole koskaan 1 renkaassa.
Napsauta laajentaaksesi...
Se on jo käytössä, enkä saa siitä siksi kuvaa, mutta laitoin siihen ensimmäiseen aihetta koskevaan viestiin samantyyppisen esimerkkikuvan (alla). Tosin tuossa esimerkissä tilanne on selvempi kun värit erottuvat niin hyvin, mutta aina näin ei ole ja sitten jos komponentti on jonkun 3-4mm pitkä, 1mm halkaisijaltaan ja värit epämääräiset/haalistuneet, niin onnea matkaan. Tuossa kuvassa arvo on toisesta suunnasta luettuna 100k ohmia 1% toleranssilla ja toisesta 130 ohmia 1% toleranssilla.

1677299165562.png
 
Kautium sanoi:
Juurihan useampaankin kertaan sanoin, että hyvä alku olisi ollut vähintään merkitä suunta josta värikoodit luetaan ja toisekseen olisi ollut järkevää pyrkiä määrittelemään käytetyt värit niin, että sekaannusten mahdollisuus on mahdollisimman pieni. Varmaan tähän on alunperin pyritty, mutta jostain syystä siitä on lipsuttu.

En osaa sanoa kuinka suuresta kukkasesta on kyse, kun en noiden kanssa päivittäin toimi, mutta komponenetteja juuri viikolla ostaessani myyjän kanssa tuosta epämääräisyydestä muutama sana vaihdettiin ja sitten kotona ihmettelin vielä tarkemmin, että parissa ostamassani vastuksessa ei tosiaan ollut mitään indikaattoria siitä kumpaan suuntaan niissä olleet tasaväliset värirenkaat olisi pitänyt lukea. Ehjässä komponentissa ne toki pystyi mittaamaan, mutta se ei muuta mitään.
Napsauta laajentaaksesi...
Suunnan olisi voinut merkitä pisteellä/tähdellä yms, kertoo mistä päästä aletaan lukemaa.

*| || |
 
Brooke Logan sanoi:
Suunnan olisi voinut merkitä pisteellä tai tähdellä, kertoo mistä päästä aletaan lukemaa.
Napsauta laajentaaksesi...
Rako on paljon halvempi tehda. Kaiken kunniaksi se piste olisi aina vaaralla puolella. Ja se merkkaus kone monimutkaistuisi kun tulisi uuden tyypin merkkaustapa. Piste ja viiva taytyy tehda eri tekniikalla.
 
  • Tykkää
Reactions: PCB
chrisekh sanoi:
Rako on paljon halvempi tehda. Kaiken kunniaksi se piste olisi aina vaaralla puolella. Ja se merkkaus kone monimutkaistuisi kun tulisi uuden tyypin merkkaustapa. Piste ja viiva taytyy tehda eri tekniikalla.
Napsauta laajentaaksesi...
No jos se olisi päätetty silloin, ne koneet tekisi niitä nyt. Lisäksi se, että kone ei pysty tekemään sitä nyt, ei ole mikään argumentti sille, miksi kehitys ei saisi mennä eteenpäin. Lisäksi sen pisteen voisi korvata 1/3 viivalla, tällöin ne kuvailemasi nykyiset koneet varmaan siihen pystyisi. Toiset haluaa elää menneisyydessä ja toiset miettii, miten asiaa voi parantaa ja kehitys mennä eteenpäin.
 
Brooke Logan sanoi:
No jos se olisi päätetty silloin, ne koneet tekisi niitä nyt. Lisäksi se, että kone ei pysty tekemään sitä nyt, ei ole mikään argumentti sille, miksi kehitys ei saisi mennä eteenpäin. Lisäksi sen pisteen voisi korvata 1/3 viivalla, tällöin ne kuvailemasi nykyiset koneet varmaan siihen pystyisi. Toiset haluaa elää menneisyydessä ja toiset miettii, miten asiaa voi parantaa ja kehitys mennä eteenpäin.
Napsauta laajentaaksesi...
Aina kun kehittaa ja ideoi niin taytyy pyytaa kavereita kertomaan miksi oma suunnitelma on paska niin tulee ajateltua asiaa useammalta kantilta. Minun ideani olisi etta ekaan rinkulan variin lisataan glitteria niin voidaan kayttaa samoja koneita.
 
chrisekh sanoi:
Tuossa on kanssa selkea rako 4 ja 5 rankaan valissa. Eli tama pitaa lukea oikealta vasemmalle.
Napsauta laajentaaksesi...
Selkeä? Jos koko vastus on todellisuudessa jonkin 3-4mm pitkä, niin muutaman kymmenysmillin isompi väli yhdessä välissä on kaikkea muuta kuin selkeä, kun se ei sitä ole edes suurennuksessa. Harmi kun ei ole sitä mun vastusta enää antaa esimerkiksi, niin jokainen olisi voinut katsoa ilman vänkäystä, että miten selkeä se voikin olla.

Pointti oli, että tämän olisi voinut helpolla toteuttaa paremmin ja selvemmin ja siksi se kuuluu tähän ketjuun.
 
Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi tänne.

Uutiset

Uutisia lyhyesti

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjuista
258 498
Viestejä
4 498 257
Jäsenet
74 215
Uusin jäsen
Fd3

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom