Suunnittelun kukkaset

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Sampsa
  • Aloitettu Aloitettu
Lujuusmerkintä löytyy joko ruuvinkannan sivulta tai kannan yläpinnasta. Alle 5-millisiä ruuveja ei välttämättä tarvitse merkitä.

lähde: internet, hakumetodi: google

no pointti oli se että jokaisessa yksittäisessä vastuksessa on merkintä, mutta 99% ruuveissa ei ole mitään merkintää.
 
no pointti oli se että jokaisessa yksittäisessä vastuksessa on merkintä, mutta 99% ruuveissa ei ole mitään merkintää.

99% alle 6mm ruuveissa ei ole mitään merkintää kun ne ei oo mitään speksattuja tuotteita. ja varmaankaan Pakistanissa valmistetuissa ruuveissa ei oo 100% mitään merkintää, mutta Suomessa alan liikkeissä myytävissä isommissa ruuveissa on merkinnät.
 
99% alle 6mm ruuveissa ei ole mitään merkintää kun ne ei oo mitään speksattuja tuotteita. ja varmaankaan Pakistanissa valmistetuissa ruuveissa ei oo 100% mitään merkintää, mutta Suomessa alan liikkeissä myytävissä isommissa ruuveissa on merkinnät.

Googlen kuvahaulla kun haen vaikkapa ”puuruuvi” niin en ainakaan kuvien perusteella näe että yhdessäkään tätä merkintää, mutta ehkä ne kaikki ovat Pakistanista.

 
Googlen kuvahaulla kun haen vaikkapa ”puuruuvi” niin en ainakaan kuvien perusteella näe että yhdessäkään tätä merkintää, mutta ehkä ne kaikki ovat Pakistanista.

Ainakin tuolla haulla löytyy muutama Bauhausin myymä ruuvi jossa näkyy jotain merkintöjä kannassa mutta kuvat ovat niin suttuisia ettei näe mitä siinä lukee. Jotain numeroita ilmeisesti näyttäisi olevan mutta selvää ei saa. Samoin ainakin jossain IKH:n ruuvissa näkyy jotain.

Tosin, nuo puuruuvit ovat monesti niin pieniä että niitä ei tarvitse merkitä.
 
Googlen kuvahaulla kun haen vaikkapa ”puuruuvi” niin en ainakaan kuvien perusteella näe että yhdessäkään tätä merkintää, mutta ehkä ne kaikki ovat Pakistanista.


zoomaa vähän niihin kuviin isommista ruuveissa niin näkyy merkintöjä. siinä heti kolmessa yli 6mm ruuveissa merkinnät.

Screenshot_2023-02-23-21-37-01-97_3aea4af51f236e4932235fdada7d1643.jpgScreenshot_2023-02-23-21-36-30-34_3aea4af51f236e4932235fdada7d1643.jpg
 
en ole ”tavallisissa” ruuveissä tällaisia merkintöjä nähnyt, mutta lienee subjektiivista mikä kenellekin on tavallista.

asian vierestä, milloin ruuvi muuttuu pultiksi? linkin takana olevalla sivulla on tekstin mukaan molempia. se alempi kuva siis.
Konetekniikan lehtoreiden mukaan ei ole olemassa mitään pultteja. On vain ruuveja. Lisäksi rattailla työnnetään vauvaa ja hammaspyörä vetää ketjua.

Joo itse miellän kyllä että pulttiin voi kiertää mutterin.
 
no pointti oli se että jokaisessa yksittäisessä vastuksessa on merkintä, mutta 99% ruuveissa ei ole mitään merkintää.
Tämä taisi lähteä noista värikoodeista, ehdotuksestä että vastuksiin painettaisiin niiden arvot kirjan koodeina.
Käännän toisin päin, ruuveissa (siis ne kone jenka, puu sun muut) niin se ei oikein toimisi, väri ei ehkä mielittyäisi ja huollon kannalta väri merkinnät voisi kadota herkemmin, lisäki pultin koko on arvottavissa harjaantuneella silmällä ilman koko merkintää. ja usein myös ilman purkamatta, ainakin osittan.

Mutta kuten ketjuun on postattu, niin pulteissa on myös viiva merkintöjä, mutta sattuneesta syystä iman värejä.
 
En näe haussa tätä kyseistä ruuvia, mutta oli tai ei niin ei siinäkään käsittääkseni ole mainitsemaasi A.B -notaation mukaista merkintää… taitaa olla joku muu merkintä.

antamastasi linkistä löytyy, mutta nuo suurin osa ovat puukierteellä ja niitä nyt ei tartte speksata murtolujuuden yms mukaan kun materiaalina puu kumminkin ei ole tasalaatuista. speksit on konekierteellisille ruuveille.

google hakulinkin antaminen on siinä suhteessa ongelmallista että tulokset riippuu hakijan laitteista ja asetuksista... näkyy eri lailla eri ihmisille.
 
Tämä taisi lähteä noista värikoodeista, ehdotuksestä että vastuksiin painettaisiin niiden arvot kirjan koodeina.

Melko menneen maailman ongelma nuo vastusten (ja muiden elektroniikan komponenttien) värirengaskoodit ovat. Nykyosissa joko lukee suoraan numeroina arvoja, koodeja jotka joutuu hakemaan erikseen, tai ei sitten mitään ja pitää vaan tietää.
rr1632p2490bt5c249r0125ppm.jpg
 
Melko menneen maailman ongelma nuo vastusten (ja muiden elektroniikan komponenttien) värirengaskoodit ovat. Nykyosissa joko lukee suoraan numeroina arvoja, koodeja jotka joutuu hakemaan erikseen, tai ei sitten mitään ja pitää vaan tietää.
rr1632p2490bt5c249r0125ppm.jpg
Tuo on vähän sama kuin sanoisi autoista, että menneen maailman ongelmia tuollaiset polttomoottorit.

Mutta joo, pintaliitoskomponenteissa merkinnät ovat erilaisia ja ihan syystäkin.
 
Eikä tuo pintaliitoskomponenttien merkintäkään ihan täydellinen ole. Parikin kertaa on osunut sellainen kytkentä kohdalle että jostain syystä esim juuri se vastus on kääntynyt syystä tai toisesta nurin päin mitä pitäisi ihmetellä, merkintä kun ei ole kuin toisella puolella. Toki tuo on paskaa tuuria mutta on omallekin kohdalle sattunut jo useammankin kerran ja on vaatinut "turhaa työtä" kun on joko pitänyt etsiä skema tai juottaa komponentti irti että on voinut varmistua oletetusta arvosta. Toki merkinnän painaminen molemmille puolille komponenttia on ylimääräistä työtä komponenttitehtaalle mutta olisi jo itsenikin pari kertaa päästänyt selvittelyn tuskasta.

Tuli sentään reilu vuosi sitten hankittua lukulasit että ylipäätään näkee noiden hiirenpapanoiden tekstit, alkavat olemaan niin pieniä että tekee tuskaa lukea noita arvoja pintaliitospaloista. Ei tarvitse enää ihan joka kerta ottaa kännykuvaa ja zoomailla.
 
Tuo on vähän sama kuin sanoisi autoista, että menneen maailman ongelmia tuollaiset polttomoottorit.

Mutta joo, pintaliitoskomponenteissa merkinnät ovat erilaisia ja ihan syystäkin.

Hyvä merkkisääntö lienee se että jos et ymmärrä niin jätä ammattilaisille.

Jos vastuksien merkkiarvot tuottavat ongelmaa, niin ennen pitkään saat näpeillesi.
 
Hyvä merkkisääntö lienee se että jos et ymmärrä niin jätä ammattilaisille.

Jos vastuksien merkkiarvot tuottavat ongelmaa, niin ennen pitkään saat näpeillesi.
Mielestäni missään ei ollut mainittu ettenkö olisi itse tietoinen mistä on kyse, vaan että mm. noiden antamieni rautalankamallisten esimerkkien kohdalla ammattilainenkaan ei voisi tietää millaisesta vastuksesta on kyse. Selvitys pitäisi tehdä siksi hankalasti jotain muuta kautta, joka taas on juuri se suunnittelun kukkanen, jota yritin tuoda esille. Todennäköisesti juuri tästä syystä merkintätapaa on uudemmissa pintaliitoskomponenteissa muutettu ja se on mielestäni hyvä asia, vaikka niissäkin on omat ongelmansa.
 
Mielestäni missään ei ollut mainittu ettenkö olisi itse tietoinen mistä on kyse, vaan että mm. noiden antamieni rautalankamallisten esimerkkien kohdalla ammattilainenkaan ei voisi tietää millaisesta vastuksesta on kyse. Selvitys pitäisi tehdä siksi hankalasti jotain muuta kautta, joka taas on juuri se suunnittelun kukkanen, jota yritin tuoda esille. Todennäköisesti juuri tästä syystä merkintätapaa on uudemmissa pintaliitoskomponenteissa muutettu ja se on mielestäni hyvä asia, vaikka niissäkin on omat ongelmansa.
Toisaalta, sitten kun tuollainen pintaliitosvastus hajoaa niin se yleensä sitten kanssa hajoaa niin että siitä ei niitä päälle printattuja numeroitakaan näe kun koko vastus monesti vikatilanteessa kirjaimellisesti katoaa printiltä. Noiden perinteisten vastusten kanssa yleensä sentään jää jotain jämiä joista voi edes veikkailla oikeaa arvoa. Kyllähän läpiladontamalleissakin on ongelmana että lämmetessään värit vaihtuvat joko ihan vanhuuden (pöly, valon vaikutus, ...) tai kuumuuden takia mutta ylensä pystyy edes arvailemaan kokoluokkaa. Monesti joutuu silti tukeutumaan siihen skemaan jos sellainen on saatavilla tai sitten pitää vaan tutkia kuinka kytkentä toimii ja veikailla sen mukaan mikä olisi oikea arvo.

Tulee vaan mieleen eräs kaverin PA-päätteen korjaus jossa kaveri räjäytti ensimmäisen korjausyrityksen jälkeen noin 100e arvosta päätekiviä kun oli vähän muutakin vikaa kuin pelkät kivet. Oli vähän vastusarvot vaihtuneet ja ohjaustrankutkin palaneet ja vähän muutakin. Oli kuulemma aika näyttävä poksahdus kun kyseessä oli joku 10kW 3-vaihe PA-pääte :D
 
Mielestäni missään ei ollut mainittu ettenkö olisi itse tietoinen mistä on kyse, vaan että mm. noiden antamieni rautalankamallisten esimerkkien kohdalla ammattilainenkaan ei voisi tietää millaisesta vastuksesta on kyse. Selvitys pitäisi tehdä siksi hankalasti jotain muuta kautta, joka taas on juuri se suunnittelun kukkanen, jota yritin tuoda esille. Todennäköisesti juuri tästä syystä merkintätapaa on uudemmissa pintaliitoskomponenteissa muutettu ja se on mielestäni hyvä asia, vaikka niissäkin on omat ongelmansa.

Enkä minä syyttänyt sinua muusta kuin siitä että jos ei tiedä mitä tekee niin ei kannata. Tervetuloa kysymään kesken unien värikoodeista ihan keltä vaan paristo-opin käyneeltä. En ole ollut alalla varmaan ~15 vuoteen, mutta kyllä ammattilainen aika nopeasti näkee sen piirilevyltä että minkälainen vastus tai muu komponentti siihen on tarvittu.

 
Enkä minä syyttänyt sinua muusta kuin siitä että jos ei tiedä mitä tekee niin ei kannata. Tervetuloa kysymään kesken unien värikoodeista ihan keltä vaan paristo-opin käyneeltä. En ole ollut alalla varmaan ~15 vuoteen, mutta kyllä ammattilainen aika nopeasti näkee sen piirilevyltä että minkälainen vastus tai muu komponentti siihen on tarvittu.
Northridgefixin videot ovat hyvin tuttuja ja varmaan siellä on "paristo-opin" tunnit käyty. :D

Ammattilainen on ammattilainen, se on selvä. Minä kuitenkin esitin tilanteen, jossa pitää korvata rikkinäinen vastus ilman että on valmiita kaavioita tai ei välttämättä edes mitään piirilevyä jonne se liitetään. Varmasti sen ammattilainen saa hoidettua tavalla tai toisella, mutta ei tässä ollut nyt kyse siitä. En ymmärrä miksi pitää koko ajan yrittää kierrellä ja kaarrella alkuperäistä ongelmaa, joka on esimerkkien kanssa esitetty? Ei kaikkien suunnittelun kukkasten tarvitse olla sellaisia, että koko maailma pysähtyy niiden vuoksi, vaan itse näen ne sellaisena, että on joku tietty asia tai ominaisuus joka olisi voitu toteuttaa paremmin. Perinteisten vastusten merkinnät ovat paikoitellen juuri sellaisia, kuten tässä aiemmin mainitsemassani esimerkissä:

Mulla on esimerkiksi nyt edessä noin 4mm pitkä ja 1mm halkaisijaltaan oleva pikkuvastus. Suurennuslasin kanssa puhdistuksen jälkeen sen epämääräisistä väreistä erottaa tasavälein värit ruskea, ruskea, musta, musta, ruskea, eli 110 ohmia 1% toleranssilla. Tai toiseen suuntaan ruskea, musta, musta, ruskea, ruskea, eli 1k ohmia 1% toleranssilla. Aika iso ero ja jos olisin korvaamassa rikkinäistä vastusta, sitä ei voisi edes mittaamalla tarkistaa. Tässä tapauksessa tiedän että se on noista kahdesta vaihtoehdosta jälkimmäinen, kun ostin sen eilen ja vastus on ehjä. Lisäksi tässä esimerkissä värit olivat kohtuullisen hyvin erotettavissa, mutta monesti noissa eri värit ovat ikävän lähellä toisiaan, erityisesti käytetyissä komponenteissa. Vaikka jättäisi värien sävyongelman pois, olisi vähintään kohtuullista, että vastuksissa olisi jollakin tavalla merkitty että kummasta päästä värikoodeja kuuluisi lukea.
 
Ei kaikkien suunnittelun kukkasten tarvitse olla sellaisia, että koko maailma pysähtyy niiden vuoksi, vaan itse näen ne sellaisena, että on joku tietty asia tai ominaisuus joka olisi voitu toteuttaa paremmin. Perinteisten vastusten merkinnät ovat paikoitellen juuri sellaisia, kuten tässä aiemmin mainitsemassani esimerkissä...
Miten olisit suunnitellut vastusten "koodamisen"?
 
900mm x 2100mm , ilmeisesti ideana se että varmistetaan että ovi karmeineen mahtuu siihen aukkoon, rakentamisen kannalta helpompaa.
No kun se aukko ei edes ole tuota 900x2100 vaan timpuri tekee sen yleensä 920x2110 eli kun 9x21 ovi(karmi) on oikeasti 890x2090 niin noin tehden siihen jää se noin 15mm välys joka puolelle.
Mut tuo ns moduulimitoitus (10cm) on tullut joskus menneinä vuosikymmeninä ja siksi nykyisin esim ovista ja ikkunoista puhutaan desimetreillä.

Ettei totuus unohtuisi niin jokainen rakennus koostuu tuhansista virheistä ;)
 
Viimeksi muokattu:
Miten olisit suunnitellut vastusten "koodamisen"?
Juurihan useampaankin kertaan sanoin, että hyvä alku olisi ollut vähintään merkitä suunta josta värikoodit luetaan ja toisekseen olisi ollut järkevää pyrkiä määrittelemään käytetyt värit niin, että sekaannusten mahdollisuus on mahdollisimman pieni. Varmaan tähän on alunperin pyritty, mutta jostain syystä siitä on lipsuttu.

En osaa sanoa kuinka suuresta kukkasesta on kyse, kun en noiden kanssa päivittäin toimi, mutta komponenetteja juuri viikolla ostaessani myyjän kanssa tuosta epämääräisyydestä muutama sana vaihdettiin ja sitten kotona ihmettelin vielä tarkemmin, että parissa ostamassani vastuksessa ei tosiaan ollut mitään indikaattoria siitä kumpaan suuntaan niissä olleet tasaväliset värirenkaat olisi pitänyt lukea. Ehjässä komponentissa ne toki pystyi mittaamaan, mutta se ei muuta mitään.
 
Ei sulla olisi kuvaa niista vastuksista. Ainakin osassa 4 renkaisissa siina on selkea rako 3 ja 4 renkaan valissa. Jos se rako kuuluu standardiin niin silloin se luku suunta on speksattu.

Kaytannossa noissa myos helppaa se etta kulta ja hopea rinkulat jotka ovat yleisia toleransseja eivat ole koskaan 1 renkaassa.
 
Ei sulla olisi kuvaa niista vastuksista. Ainakin osassa 4 renkaisissa siina on selkea rako 3 ja 4 renkaan valissa. Jos se rako kuuluu standardiin niin silloin se luku suunta on speksattu.

Kaytannossa noissa myos helppaa se etta kulta ja hopea rinkulat jotka ovat yleisia toleransseja eivat ole koskaan 1 renkaassa.
Se on jo käytössä, enkä saa siitä siksi kuvaa, mutta laitoin siihen ensimmäiseen aihetta koskevaan viestiin samantyyppisen esimerkkikuvan (alla). Tosin tuossa esimerkissä tilanne on selvempi kun värit erottuvat niin hyvin, mutta aina näin ei ole ja sitten jos komponentti on jonkun 3-4mm pitkä, 1mm halkaisijaltaan ja värit epämääräiset/haalistuneet, niin onnea matkaan. Tuossa kuvassa arvo on toisesta suunnasta luettuna 100k ohmia 1% toleranssilla ja toisesta 130 ohmia 1% toleranssilla.

1677299165562.png
 
Juurihan useampaankin kertaan sanoin, että hyvä alku olisi ollut vähintään merkitä suunta josta värikoodit luetaan ja toisekseen olisi ollut järkevää pyrkiä määrittelemään käytetyt värit niin, että sekaannusten mahdollisuus on mahdollisimman pieni. Varmaan tähän on alunperin pyritty, mutta jostain syystä siitä on lipsuttu.

En osaa sanoa kuinka suuresta kukkasesta on kyse, kun en noiden kanssa päivittäin toimi, mutta komponenetteja juuri viikolla ostaessani myyjän kanssa tuosta epämääräisyydestä muutama sana vaihdettiin ja sitten kotona ihmettelin vielä tarkemmin, että parissa ostamassani vastuksessa ei tosiaan ollut mitään indikaattoria siitä kumpaan suuntaan niissä olleet tasaväliset värirenkaat olisi pitänyt lukea. Ehjässä komponentissa ne toki pystyi mittaamaan, mutta se ei muuta mitään.
Suunnan olisi voinut merkitä pisteellä/tähdellä yms, kertoo mistä päästä aletaan lukemaa.

*| || |
 
Suunnan olisi voinut merkitä pisteellä tai tähdellä, kertoo mistä päästä aletaan lukemaa.
Rako on paljon halvempi tehda. Kaiken kunniaksi se piste olisi aina vaaralla puolella. Ja se merkkaus kone monimutkaistuisi kun tulisi uuden tyypin merkkaustapa. Piste ja viiva taytyy tehda eri tekniikalla.
 
  • Tykkää
Reactions: PCB
Rako on paljon halvempi tehda. Kaiken kunniaksi se piste olisi aina vaaralla puolella. Ja se merkkaus kone monimutkaistuisi kun tulisi uuden tyypin merkkaustapa. Piste ja viiva taytyy tehda eri tekniikalla.
No jos se olisi päätetty silloin, ne koneet tekisi niitä nyt. Lisäksi se, että kone ei pysty tekemään sitä nyt, ei ole mikään argumentti sille, miksi kehitys ei saisi mennä eteenpäin. Lisäksi sen pisteen voisi korvata 1/3 viivalla, tällöin ne kuvailemasi nykyiset koneet varmaan siihen pystyisi. Toiset haluaa elää menneisyydessä ja toiset miettii, miten asiaa voi parantaa ja kehitys mennä eteenpäin.
 
No jos se olisi päätetty silloin, ne koneet tekisi niitä nyt. Lisäksi se, että kone ei pysty tekemään sitä nyt, ei ole mikään argumentti sille, miksi kehitys ei saisi mennä eteenpäin. Lisäksi sen pisteen voisi korvata 1/3 viivalla, tällöin ne kuvailemasi nykyiset koneet varmaan siihen pystyisi. Toiset haluaa elää menneisyydessä ja toiset miettii, miten asiaa voi parantaa ja kehitys mennä eteenpäin.
Aina kun kehittaa ja ideoi niin taytyy pyytaa kavereita kertomaan miksi oma suunnitelma on paska niin tulee ajateltua asiaa useammalta kantilta. Minun ideani olisi etta ekaan rinkulan variin lisataan glitteria niin voidaan kayttaa samoja koneita.
 
Tuossa on kanssa selkea rako 4 ja 5 rankaan valissa. Eli tama pitaa lukea oikealta vasemmalle.
Selkeä? Jos koko vastus on todellisuudessa jonkin 3-4mm pitkä, niin muutaman kymmenysmillin isompi väli yhdessä välissä on kaikkea muuta kuin selkeä, kun se ei sitä ole edes suurennuksessa. Harmi kun ei ole sitä mun vastusta enää antaa esimerkiksi, niin jokainen olisi voinut katsoa ilman vänkäystä, että miten selkeä se voikin olla.

Pointti oli, että tämän olisi voinut helpolla toteuttaa paremmin ja selvemmin ja siksi se kuuluu tähän ketjuun.
 
No mika se konsti olisi? Muutenkin mulla tunne etta koneet jotka tekevat noita vastuksia ovat tehty 20 vuotta sitten ja uusia ei tulla enaa tekemaan.
Johan niitä on tässä esitetty useampiakin. Keinoja olisi useampia ilman että edes sitä tuotantolaitetta olisi pitänyt merkittävästi muuttaa. Vaikka alkupäähän katkoviiva tai paksumpi raita tai jotain vastaavaa. Jotenkin tuntuu, että tästä pitää ihan vaan vänkäyksen vuoksi yrittää tehdä vaikeampaa.

Ja ei niitä tosiaan enää miksikään muuteta. Se olisi pitänyt jo alunperin toteuttaa paremmin.
 
Suunnan olisi voinut merkitä pisteellä/tähdellä yms, kertoo mistä päästä aletaan lukemaa.

*| || |
No jos se olisi päätetty silloin, ne koneet tekisi niitä nyt. Lisäksi se, että kone ei pysty tekemään sitä nyt, ei ole mikään argumentti sille, miksi kehitys ei saisi mennä eteenpäin. Lisäksi sen pisteen voisi korvata 1/3 viivalla, tällöin ne kuvailemasi nykyiset koneet varmaan siihen pystyisi. Toiset haluaa elää menneisyydessä ja toiset miettii, miten asiaa voi parantaa ja kehitys mennä eteenpäin.
Ketjun on suunnittelun kukkaset.

En tunne merkinnän historiaa, mutta olisin yllättynyt jos suunnittelussa on huomioitu tuotanto.
Ketjussa on tuotu esille tuon merkintä tavan haasteita, sitä ei kai ole ketjussa kiistetty, vaan enemmän siitä onko tuo nerokas, vai umisurkea, epäonnistunut juttu, vai jotain siltä väliltä, mukaan lukien aikaansa jälkeen jäänyt.

Satunnaisena harrastajan arvostaisin sitä että noiden perinteinsten kummasta päästä luetaan lisäksi olisi jokin selvennys asiaan, piste olisi toki hyvin lookinen, Pistettä paljon käytetty merkkaan sitä ensimmäistä "jalkaa". Se olisiko pistee hyvä vai huonoa suunnitelma, pitäisi tietää se valmistus, se miten noita raitoja nykyään käytetään. (piste voisi entistä enemmän tilaa, mikä taasen lisäisi noiden raitojen haastetta)

Jos vain ihmisilmää ja luettavuutta miettiin, niin mielestäni joskus käytetty leveämpää raitaa, ihan jos miettii silmällä katsomista, niin voisi alkaa sieltä päästä, ja jos miettii jollain pensselillä sutimista, sinne päin ei tarvis olla edes niin nanomillin tarkkaa. (eli raitojen tilaa, nyky käyttöä ei vähennettäisi, vaan tila otettaiisin ulkoa, paitsi tietenkin niissä joissa jo nykyisellään mennään reunaan asti)

Sitä en tiedä kuinka helppoa se olisi valmisteknisesti, onko se haaste, onko siitä haastetta itse komponentilla ja komponentin käytölle.

Jos lähdetään siitä että värit ei ole kaikkien luettavissa, ovat surkeita, niin voisi tuon uudistaan kokonaan, koodaus joka sisältäisi lisäksi tarkistuksen, ei tarkoitettu taviksen luettavaksi. mutta olisi koneellisesti luettavissa. Mutta jos vanha on riittävän toimiva, niin uudella tuskin menestystä ja muistettava että tuotanto kehittynyt, joten itse komponentti ei välttämättä tarvi merkintöjä lainkaan.
 
Viimeksi muokattu:
Kyllähän tuo isompi rako nyt on paljon fiksumpi tapa kuin joku pisteen lisääminen. Molemmat vie saman verran tilaa, mutta se piste ei ole luettavissa joka suunnasta. Vaikka niitä olisi useampiakin, niin nuo renkulat vaan toimii paremmin ja vähemmän tulkinnanvaraa. Uskon että myös yhden merkintätavan etua on ajateltu tuotannon kannalta (pelkkiä samanlevyisiä rinkuloita, vain yhdenlainen tekniikka).
 
Kyllähän tuo isompi rako nyt on paljon fiksumpi tapa kuin joku pisteen lisääminen. Molemmat vie saman verran tilaa, mutta se piste ei ole luettavissa joka suunnasta. Vaikka niitä olisi useampiakin, niin nuo renkulat vaan toimii paremmin ja vähemmän tulkinnanvaraa. Uskon että myös yhden merkintätavan etua on ajateltu tuotannon kannalta (pelkkiä renkuloita, vain yhdenlainen tekniikka).
Jos tuota vastusten merkkaamista pisteellä lähdetään kehittään ja miettiin haasteita.

Pisteitä voi olla useita, (ympäri) tosin valmistuksen kannalta vaikeutuu enisestään, ja voi tulla lisää luku haasteita.

Tilanvienti, niin piste voidaan tehdä siihen rinkula maalaukseen, tosin valmistuksen kannalta vaikeutuu entisestään ja voi tulla entistä enemmän lukuhaasteita.

Jos ongelma oli se etteä harrastajalle vastuksen ominaisuuksien selvittäminen vaikeaa. ihan siellä omassa komponentti hyllyssä, että satunnaisen alitteen kytkennässä.


Ensimmäiseen ehdotus, vastuksen nauhaan/pakettiin merkataan isolla fontilla vastuksen ominaisuudet selkokielisenä, QR koodi vielä lisäksi.

Piirilevylle painetaan komponentin yksityiskohtaiset tiedot ihmisilmällä selkokielisesti, lisäksi QR koodi koneluentaa varten, + linkki lisämateriaaliin.
+ NFC

+ ei tarvi tietämystä
+ joustava jos vain vaatimus että ihminen voi lukea
+ toimii niin pienillä kuin isoilla komponenteilla, ei vaikuta tuotantoon, sitä varten voi optimoida erikseen

- Harrastaerieä varten lisäkustannus
- Piirilvevyllä voi olla tila haasteita ja komponnetti päivitykset ja versiot vaatii piirileveyn painatukseen päivitykset.
- Tuskin toteutuu, päinvastoin, aikojen saatossa laitteen mukana halutaan toimittaa enistä vähemmän infoa, jopa nähty vaivaa että komponentien tunnistamisen vaikeuttamiseksi. jopa olemassa olevie merkintä putsattu, tilattu omilla merkinnöillä jne.
 
Kyllähän tuo isompi rako nyt on paljon fiksumpi tapa kuin joku pisteen lisääminen.
Isompi rako olisi ihan ok, jos se vain olisi sellainen, että sen pystyisi erottamaan ilman mikroskooppia ja sopivaa tähtien asentoa. Tuo menetelmä on päätetty aikakaudella, jolloin tuotettavat komponentit olivat 10x nykyistä suurempia, eikä kenellekään tullut mieleen, että toimiikohan tämä alkuunkaan, jos ja kun komponentit pienenevät teknologian kehittyessä. Se tässä on se suunnittelun kukkanen ja on sitten ylimääräistä semantiikkaa, että mikä olisi ollut miltäkin kannalta parempi tapa.

Olisikohan tämä keskustelu vähitellen taputeltu, kun alkaa kiertämään kehää.
 
Isompi rako olisi ihan ok, jos se vain olisi sellainen, että sen pystyisi erottamaan ilman mikroskooppia ja sopivaa tähtien asentoa. Tuo menetelmä on päätetty aikakaudella, jolloin tuotettavat komponentit olivat 10x nykyistä suurempia, eikä kenellekään tullut mieleen, että toimiikohan tämä alkuunkaan, jos ja kun komponentit pienenevät teknologian kehittyessä. Se tässä on se suunnittelun kukkanen ja on sitten ylimääräistä semantiikkaa, että mikä olisi ollut miltäkin kannalta parempi tapa.

Olisikohan tämä keskustelu vähitellen taputeltu, kun alkaa kiertämään kehää.

Jos ne renkulat pystyy ylipäätään erottamaan, niin sen isomman raonkin pystyy erottamaan. Eli kyse ei minusta ole suunnittelun kukkasesta. Vielä ei ole parempaa ehdotusta tullut täällä. Annahan ihmisten keskustella.
 
Jos ne renkulat pystyy ylipäätään erottamaan, niin sen isomman raonkin pystyy erottamaan. Eli kyse ei minusta ole suunnittelun kukkasesta. Vielä ei ole parempaa ehdotusta tullut täällä. Annahan ihmisten keskustella.
No kun ei sitä suurempaa väliä juuri pysty noissa pienissä komponenteissa enää aina erottamaan ja sehän tässä juuri oli se pointti sen lisäksi että muutamat värisävyt sekoittaa helposti toisiinsa.

En minä ole estämässä kenenkään keskustelemista, mutta onhan se vähän typerää jankata edestakaisin samoja asioita. Tämä ketju ei ole myöskään sitä varten, että ratkotaan kaikki maailman ongelmat, jotka täällä on tuotu esille.
 
Työnnänpä lusikkani tähän soppaan: en osaa sanoa mikä olisi se hyvä tapa noiden vastusten merkintään mutta joskus ihmetellyt itsekin tuota vastusarvojen lukusuuntaa.
 
Voisi jatkaa sopivampaan ketjuun, ja tiivistys ongelmasta.
Mahtaakohan noita vastuksia kayttaa enaa kukaa muu kuin arduino harrastelijat. Voisivat itse piirtaa tussilla lukupaahan oman varin helpottamaan lukusuuntaa. Itse olen vastukset ostanut sellaisissa sarjoissa missa kaikkia tulee sen 10 ja siihen nauhaan on kirjoitettu vastuksen koko. Ovat kaiken kunniaksi niin halpoja etta heitan yleensa roskiin jos joku jaa ylitse ja ei ole enaa nauhassa kiinni.
 
Voisit jatkaa sopivampaan ketjuun, ja pieni yhteenveto/tiivistys ongelmasta.
Jatka itse, jos haluat tuosta vielä jankata. Ei minua kiinnosta puida tätä yhtään enempää. Riippumatta parista eriävästä näkemyksestä, mielestäni tuo on suunniteltu lyhytkatseisesti (=huonosti) ja se on siksi tuotu täällä esille. Pelkästään keskustelun määrä osoittaa sen, että ei se ihan turha huomio ollut, vaikka N1kkel tai joku muu kuinka vänkäisi vastaan.
 
Vahan sellainen vakisin keksitty kukkanen nyt etta saan asian vaihtumaan niin bideen termostaatti on vessan kasien pesualtaassa. Varmaan ihan vitusti ulkomaalaisia suomessa jotka luulevat etta ne kaikki bideet on rikki.
 
Jatka itse, jos haluat tuosta vielä jankata. Ei minua kiinnosta puida tätä yhtään enempää. Riippumatta parista eriävästä näkemyksestä, mielestäni tuo on suunniteltu lyhytkatseisesti (=huonosti) ja se on siksi tuotu täällä esille. Pelkästään keskustelun määrä osoittaa sen, että ei se ihan turha huomio ollut, vaikka N1kkel tai joku muu kuinka vänkäisi vastaan.
Vähemmistöä edustaa ne, jotka väittää tota suunnittelun kukkaseksi, mut ihan miten vain. On niitä pirun pieniä ollut jo viime vuosituhannellakin. Ekassa viestissäsi jokaisen esimerkki vastuksen suunnan näki suorilta.
 
Jatka itse, jos haluat tuosta vielä jankata. Ei minua kiinnosta puida tätä yhtään enempää. Riippumatta parista eriävästä näkemyksestä, mielestäni tuo on suunniteltu lyhytkatseisesti (=huonosti) ja se on siksi tuotu täällä esille. Pelkästään keskustelun määrä osoittaa sen, että ei se ihan turha huomio ollut, vaikka N1kkel tai joku muu kuinka vänkäisi vastaan.

Minulle tämä näyttää siltä, että aika myöhään sinulle tässä keskustelussa paljastui, että lukusuunta on luettavissa isommasta välistä, jota et vaan tiennyt. Nyt ongelma on sitten komponentin ja merkinnän pieni koko. Mutta kun ne renkulat ja se isompi rako pienenee ihan suhteessa toisiinsa. Minä testasin viedä tuon kuvan kauas, ja se isompi rako näkyy aina jos renkuloitakin voi tulkita.

Juurihan useampaankin kertaan sanoin, että hyvä alku olisi ollut vähintään merkitä suunta josta värikoodit luetaan ja toisekseen olisi ollut järkevää pyrkiä määrittelemään käytetyt värit niin, että sekaannusten mahdollisuus on mahdollisimman pieni.
 
Minulle tämä näyttää siltä, että aika myöhään sinulle tässä keskustelussa paljastui, että lukusuunta on luettavissa isommasta välistä, jota et vaan tiennyt. Nyt ongelma on sitten komponentin ja merkinnän pieni koko. Mutta kun ne renkulat ja se isompi rako pienenee ihan suhteessa toisiinsa. Minä testasin viedä tuon kuvan kauas, ja se isompi rako näkyy aina jos renkuloitakin voi tulkita.
Tottakai tiesin sen ja se on useimmissa nelirenkaisissa itsestäänselvä, mutta noissa useampirenkaisissa pikkukomponenteissa se ei ole aina nähtävillä ilman mikroskooppia/valokuvan suurentamista ja lisäksi värirenkaiden maalauksissa itsessään on paikoitellen niin isot toleranssit, että nekin ovat omiaan sekoittamaan. Toinen edellisestä erillinen pointti oli tuossa, ettei niitä värisävyja erota aina toisistaan (harmaa/hopea jne).

Minun rautalangan paksuus ei riitä tämän pidemmälle, joten sovitaan että tuo on täydellinen toteutus, jossa ei ole mitään parannettavaa.

Summa summarum: sokeankin pitäisi nähdä ero viivojen etäisyyksissä...

1677320437811.png
 
Viimeksi muokattu:
Vahan sellainen vakisin keksitty kukkanen nyt etta saan asian vaihtumaan niin bideen termostaatti on vessan kasien pesualtaassa. Varmaan ihan vitusti ulkomaalaisia suomessa jotka luulevat etta ne kaikki bideet on rikki.
Koska niissä ei ole termostaattia?
Suurin osa ulkomaalaisista enemmänkin ihmettelee että mikä vittu tuo mini-suihku on.
 
Vastuksen lukusuuntaa voisi merkata esim maalaamalla aloituspään, ensimmäinen rinkulan värillä, tai jollain värillä mikä ei ole ennestään käytössä.
 
Vinkki: Hopeanvärinen kerroinrengas voi olla vain toisessa päässä.
Vinkki: Sanoin jo aiemmin, ettei tuokaan auta, kun värit voivat olla jokaisessa renkaassa sellaisia, jotka esiintyvät missä tahansa kohdassa. Tuossa esimerkissä se hopea tietenkin auttaa ja tiesin jo kuvaa lisätessä, että varmasti joku tulee besserwisseröimään siitä aiemmat keskustelut ohittaen.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
279 731
Viestejä
4 810 428
Jäsenet
77 975
Uusin jäsen
Zode

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom