Suunnittelun kukkaset

[Tohelo]

No kerran vielä palaan.

Hemmetin hyvin upotettu matkaan nimimerkki

Ps. Yritin olla hyvinkin neutraali tuossa viestissäni, eikä tarkoitus ollu missään nimessä olla hyökkäävä sinua kohtaan @Tonnin Seteli. Jos sen niin koit niin nöyrimmät pahoitteluni

 

[Tonnin Seteli]

Ps. Yritin olla hyvinkin neutraali tuossa viestissäni, eikä tarkoitus ollu missään nimessä olla hyökkäävä sinua kohtaan @Tonnin Seteli. Jos sen niin koit niin nöyrimmät pahoitteluni

Aivan neutraalina sen luinkin. Itse asiassa koko aihe enimmäkseen minuakin naurattaa turhanaikaisuudessaan, mutta noin periaatteessa tuote on riskialtis ainakin tohelosti käytettynä.

 

[Jetula]

Tuollainen ritilä, kunnollinen painava sellainen, on aivan ehdoton apuväline keittiössä.

Minulla se on aina lieden vieressä, se painaa 1.4 kiloa ja hyvät kumitassut pitävät sen aina paikallaan. Kätevä pestä koneessa.

Ainakin ennen tuo ikea oli todella kevyt, sellainen hyvin hento halpa kopio, ja sen kanssa voi olla "ongelmia" liukumisen kanssa. Painavalla pannulla kevyt ritilä voi vähän siirtyä painavan pannun mukana. Mutta ei se nyt mikään oikea ongelma ole, lähinnä ikävä ominaisuus parempaan tottuneelle.

Kätevä tuo ritilä on siksi että siinä voi jäähdyttää ruokaa, kun ilma pääsee kiertämään ritilän alle. Siihen voi laittaa uunipellin tai pannun samalla kun liedellä paistaa. Sen avulla voi laittaa veitsen tai lusikan pöydälle ilman että pöytä likaantuu. Kyllä tuollaisella on paikka ihan jokaisessa keittiössä jossa tilaa on opiskelijaboksia enemmän.

 

[jetblack]

Eli jos joku on eri mieltä, hänellä ei varmasti ole mitään kokemusta. Sittenhän se on just näin.


Kysymyshän oli siitä, että jos huonon lieden takia tarvitaan lisää tasoa, siis vaikkapa halutaan tehdä muusta tasosta kuumankestävä, tuo ei ehkä ole kovin kätevä tuote.

Tarkoittamani kippaaminen tapahtuu siinä vaiheessa, kun tukijalka putoaa tason reunan yli ja tuosta tulee

• Kalteva
• Liukumäki

Jos tuota telinettä pitää vaikkapa lattialla, niin silloin ei tosiaan kippaamisen vaaraa ole.

vuosia ollut jo paikoillaan ja koskaan ei ole liukumäeksi muuttunut. jos kattila liukuu sivun yli niin ei kaadu, jos liukuu eteenpäin niin olisi joka tapauksessa pöydän yli. kattilalla ritilää ei voi vetää reunan yli koska ritilän ja tason välinen kitka on suurempi kuin kattilan ja tason. ja vaikka ritilän jalat menee reunan yli niin kaltevuus on silti vain n. 1.6 astetta ja kattila pysyy ritilällä vielä yli 7 asteen kaltevuudella.

 

[emagdnim]

Kyllä tuollaisella on paikka ihan jokaisessa keittiössä jossa tilaa on opiskelijaboksia enemmän.

Kivitasot heillä, joilla opiskelijaboksia parempi keittiö. Lisäksi hipaisukytkimiä liedeltä ei löydy, koska arvostetaan käytettävyyttä. Jos nyt taas ketjun aiheeseen palaittais.

 

[Tonnin Seteli]

Ainakin ennen tuo ikea oli todella kevyt, sellainen hyvin hento halpa kopio, ja sen kanssa voi olla "ongelmia" liukumisen kanssa. Painavalla pannulla kevyt ritilä voi vähän siirtyä painavan pannun mukana. Mutta ei se nyt mikään oikea ongelma ole, lähinnä ikävä ominaisuus parempaan tottuneelle.

Kunhan sille ritilälle on oikea paikka, jossa se tosiaan ei ole vaarassa joutua minkään reunan yli. Eli taso on riittävän pitkä tai rajoittuu päistä seinään ja/tai lieteen ilman rakoa. Jos taas seuraavana on vastassa tiskiallas tai pudotus lattialle, ongelmaa voi pitää oikeana ongelmana. Ainahan sitä laskualustaa saa vähän työnnettyä toisella kattilalla tai vaikka millä.

Kätevä tuo ritilä on siksi että siinä voi jäähdyttää ruokaa, kun ilma pääsee kiertämään ritilän alle.

Myönnetään, että tuo tekninen hyöty on ihan argumentti tuotteen käytön puolesta. Itse olen kyllä pärjännyt lapuilla ja korkkisilla alustoilla, sikäli kun ei ole kyseessä taso johon lasken ihan suoraan asioita.

vuosia ollut jo paikoillaan ja koskaan ei ole liukumäeksi muuttunut. jos kattila liukuu sivun yli niin ei kaadu, jos liukuu eteenpäin niin olisi joka tapauksessa pöydän yli. kattilalla ritilää ei voi vetää reunan yli koska ritilän ja tason välinen kitka on suurempi kuin kattilan ja tason. ja vaikka ritilän jalat menee reunan yli niin kaltevuus on silti vain n. 1.6 astetta ja kattila pysyy ritilällä vielä yli 7 asteen kaltevuudella.

Täytyy kyllä arvostaa tätä panostusta aiheuttamaani turhanaikaiseen vääntöön.

 

[Antti Alien]

vuosia ollut jo paikoillaan ja koskaan ei ole liukumäeksi muuttunut. jos kattila liukuu sivun yli niin ei kaadu, jos liukuu eteenpäin niin olisi joka tapauksessa pöydän yli. kattilalla ritilää ei voi vetää reunan yli koska ritilän ja tason välinen kitka on suurempi kuin kattilan ja tason. ja vaikka ritilän jalat menee reunan yli niin kaltevuus on silti vain n. 1.6 astetta ja kattila pysyy ritilällä vielä yli 7 asteen kaltevuudella.

Nyt on kunnollista argumentointia oikein mittausten kera. Tietää olevansa oikealla foorumilla

 

[emagdnim]

vuosia ollut jo paikoillaan ja koskaan ei ole liukumäeksi muuttunut. jos kattila liukuu sivun yli niin ei kaadu, jos liukuu eteenpäin niin olisi joka tapauksessa pöydän yli. kattilalla ritilää ei voi vetää reunan yli koska ritilän ja tason välinen kitka on suurempi kuin kattilan ja tason. ja vaikka ritilän jalat menee reunan yli niin kaltevuus on silti vain n. 1.6 astetta ja kattila pysyy ritilällä vielä yli 7 asteen kaltevuudella.

No nyt on kunnon insinöörimeininkiä. Rispekt! Ollaa ehkä vittuna offtopikissa, mut ei haittaa yhtää.

 

[Jote]

Odotan innolla keskustelua IKEAN:n Malm-lipaston ominaisuuksista.

 

[emagdnim]

Odotan innolla keskustelua IKEAN:n Malm-lipaston ominaisuuksista.

Noh, onko jotain ketjuun liittyvää vai mitä? e: vai ihan nollapostaus/keskustelun paskominen?

 

[Tonnin Seteli]

Odotan innolla keskustelua IKEAN:n Malm-lipaston ominaisuuksista.

Onko siinä jokin erityinen paskuus? Ei ole tullut kiinnitettyä huomiota vaikka tuollaista olenkin käyttänyt. En pidä siitä, mutta sehän on asia erikseen. Eikö se ole ihan tavallinen suht toimiva halpishuonekalu?

 

[jetblack]

Onko siinä jokin erityinen paskuus? Ei ole tullut kiinnitettyä huomiota vaikka tuollaista olenkin käyttänyt. En pidä siitä, mutta sehän on asia erikseen. Eikö se ole ihan tavallinen suht toimiva halpishuonekalu?

löytyy kaksi kappaletta kotoa. Ei erityinen paskuus, vaan sama ominaisuus kuin muissakin "korkeissa" lipastoissa. ensimmäinen lapsi sellaisen kaatoi, vaimo onneksi sai lapsen napattua pois alta. Nyt on kaikki lipastot, hyllyköt ja isot peilit sekä taulut pultattuna seinään kiinni. Ei ole vitsiksi ne seinäkiinnikkeet mukana. pelkkiä vaatteita siellä niin lapsi saa helposti kaadettua roikkumalla avoimessa laatikossa.

 

[Zardon]

Onko siinä jokin erityinen paskuus? Ei ole tullut kiinnitettyä huomiota vaikka tuollaista olenkin käyttänyt. En pidä siitä, mutta sehän on asia erikseen. Eikö se ole ihan tavallinen suht toimiva halpishuonekalu?

Olihan tuosta menneinä vuosia juttua vähän väliä, jos uutisotsikot ovat "Jo kahdeksas lapsi menehtyi – Ikea uusi suosittua lipastoa koskevan varoituksensa" on niissä kenties jotain parantamisen varaa turvallisuuden suhten.

 

[juhaa]

Noh, onko jotain ketjuun liittyvää vai mitä? e: vai ihan nollapostaus/keskustelun paskominen?

Se on todistetusti aiheuttanut kuoleman.

 

[petepeluri]

löytyy kaksi kappaletta kotoa. Ei erityinen paskuus, vaan sama ominaisuus kuin muissakin "korkeissa" lipastoissa. ensimmäinen lapsi sellaisen kaatoi, vaimo onneksi sai lapsen napattua pois alta. Nyt on kaikki lipastot, hyllyköt ja isot peilit sekä taulut pultattuna seinään kiinni. Ei ole vitsiksi ne seinäkiinnikkeet mukana. pelkkiä vaatteita siellä niin lapsi saa helposti kaadettua roikkumalla avoimessa laatikossa.

Onhan tuo huono jos se kaatuu roikkumalla, kunnollinen ei kaadu.

 

[Lalas]

Onhan tuo huono jos se kaatuu roikkumalla, kunnollinen ei kaadu.

Ikean lipastot on kevyitä ja sisältä pahvia ja kunnolliset on täyttä puuta ja huomattavasti kalliimpia.

 

[Tonnin Seteli]

löytyy kaksi kappaletta kotoa. Ei erityinen paskuus, vaan sama ominaisuus kuin muissakin "korkeissa" lipastoissa. ensimmäinen lapsi sellaisen kaatoi, vaimo onneksi sai lapsen napattua pois alta. Nyt on kaikki lipastot, hyllyköt ja isot peilit sekä taulut pultattuna seinään kiinni. Ei ole vitsiksi ne seinäkiinnikkeet mukana. pelkkiä vaatteita siellä niin lapsi saa helposti kaadettua roikkumalla avoimessa laatikossa.

Onhan tuo huono jos se kaatuu roikkumalla, kunnollinen ei kaadu.

Ahaa, en muistanutkaan että juuri tuo tuote oli julkisuudessa näiden kämmien takia. Sehän on tosiaan valmistajan puutteellista ohjeistusta sekä jossain määrin user erroria, jos iso kaluste kiinnittämisen puutteesta kaatuu päälle.

Isojen kalusteiden ankkuroinnissa on myös ongelma, vaikka se huomattaisiin tehdä. Pitää osata propata ruuvi seinään kiinni, ja se ei todellakaan ole itsestäänselvyys. Usein näkee kipsilevyyn ja vaikka mihin tehtyjä kiinnityksiä ihan periaatteella "väänsin tohon ruuvin, niinhän se tehdään". Joskus vieläpä niin, että on väännetty muutama kierros lisää "varmuuden vuoksi", jolloin ruuvi ei pidä sitäkään vähää. Eikä sekään vielä mitään takaa, että kiinnitetään siihen levyyn jollain ankkurilla tarvikkeen ohjeiden mukaisesti. Osa niistä on niin huonoja, ettei kiinnitys ole juuri vahvempi kuin suoraan levyyn ruuvaaminen.

Raskaat massiivipuiset lipastot, kaapit ja vaikka mitkä vasta vaarallisia ovatkin kiinnittämättöminä, jos siis ovat korkeita, mittasuhteiltaan riskialttiita ja/tai raskaasti kuormattuja. Painavammankin kalusteen voi saada sellaiseen tasapainoon, että kaatuu melko pienellä vedolla, ja sitten vasta tuleekin jälkeä.

Erilaiset lipastot ja vetolaatikostot voivat toki kiinnittämättöminä(tai kiinnityksen pettäessä) kaatua ilman kiipeilyäkin. Tätä edesauttaa tai kaatumisen väkivaltaisuutta lisää, jos vetolaatikot ovat hyvin laakeroituja ja ulostuvat hyvin ripeästi pienenkin heilahduksen sattuessa. En silti sanoisi hyvää laakerointia suunnittelukukkaseksi. Pyörillä kulkevissa työkaluvaunuissa tuo hieman hirvittää jos ne on raskaasti ladattu; niitähän ei käytännössä voi ankkuroida, teoriassakin voisi vain kun niitä ei rullata.

 

[emagdnim]

Se on todistetusti aiheuttanut kuoleman.

Eli mikä se se sunnittelun kukkanen on? Asian esilletuoja piti asian mysteerinä ja nyt sie vähän valoitit asiaa, mut josko seuraava kertois jo asiaa..

 

[Kautium]

Eli mikä se se sunnittelun kukkanen on? Asian esilletuoja piti asian mysteerinä ja nyt sie vähän valoitit asiaa, mut josko seuraava kertois jo asiaa..

Olisikohan ollut kyseessä tämä vuosien takainen tilanne, jossa pieni lapsi kiipesi Malm-lipastoa pitkin ylöspäin ja lopputuloksena koko paska kaatui päälle? Tottakai vika on vanhempien mielestä kaikkialla muualla kuin heissä tai lapsessa mikäli tuollaista tapahtuu, kun käyttää tuotetta huolimattomasti vastoin sen suunniteltua käyttötarkoitusta, mutta maalaisjärjellä ajatellen tilanne on useimmiten kuitenkin jotain ihan muuta. Vähän sama kuten tuossa pannunalustan tapauksessa, jossa ongelman syntyminen edellyttää vähintään jonkin tason tahallisuutta/huolimattomuutta.

PR-katastrofia välttääkseen Ikea kuitenkin maksoi lopulta vanhemmille $46 miljoonaa dollaria ja lisäsi tuotteen seuraavissa versioissa mukaan kulmaraudat seinään kiinnittämiseksi ihan vaan siltä varalta, ettei tarvitse maksaa korvauksia muiden sellaisten tapausten kohdalla, joissa lapset voivat käyttää kaikkia huonekaluja valvomatta kiipeilytelineenä.

 

[Hyrava]

Olisikohan ollut kyseessä tämä vuosien takainen tilanne, jossa pieni lapsi kiipesi Malm-lipastoa pitkin ylöspäin ja lopputuloksena koko paska kaatui päälle? Tottakai vika on vanhempien mielestä kaikkialla muualla kuin heissä tai lapsessa mikäli tuollaista tapahtuu, kun käyttää tuotetta huolimattomasti vastoin sen suunniteltua käyttötarkoitusta, mutta maalaisjärjellä ajatellen tilanne on useimmiten kuitenkin jotain ihan muuta. Vähän sama kuten tuossa pannunalustan tapauksessa, jossa ongelman syntyminen edellyttää vähintään jonkin tason tahallisuutta/huolimattomuutta.

PR-katastrofia välttääkseen Ikea kuitenkin maksoi lopulta vanhemmille $46 miljoonaa dollaria ja lisäsi tuotteen seuraavissa versioissa mukaan kulmaraudat seinään kiinnittämiseksi ihan vaan siltä varalta, ettei tarvitse maksaa korvauksia muiden sellaisten tapausten kohdalla, joissa lapset voivat käyttää kaikkia huonekaluja valvomatta kiipeilytelineenä.

IKEA taisi lisätä about kaikkiin tuotteisiinsa nuo kulmaraudat, sen verran paljon niitä on itsellenikin ylimääräiseksi jäänyt kun osa kalusteista on kiinnitetty muilla tavoin seinään.

 

[Legacy]

vuosia ollut jo paikoillaan ja koskaan ei ole liukumäeksi muuttunut. jos kattila liukuu sivun yli niin ei kaadu, jos liukuu eteenpäin niin olisi joka tapauksessa pöydän yli. kattilalla ritilää ei voi vetää reunan yli koska ritilän ja tason välinen kitka on suurempi kuin kattilan ja tason. ja vaikka ritilän jalat menee reunan yli niin kaltevuus on silti vain n. 1.6 astetta ja kattila pysyy ritilällä vielä yli 7 asteen kaltevuudella.

Tuo teline muuttuu vielä huomattavan paljon tukevammaksi, jos asettaa nuo muovijalat ohjeen mukaan oikeille paikoilleen reunimmaisten pitkien tankojen ja lyhyiden poikkitankojen risteämiskohtiin.

 

[petepeluri]

Raskaat massiivipuiset lipastot, kaapit ja vaikka mitkä vasta vaarallisia ovatkin kiinnittämättöminä, jos siis ovat korkeita, mittasuhteiltaan riskialttiita ja/tai raskaasti kuormattuja. Painavammankin kalusteen voi saada sellaiseen tasapainoon, että kaatuu melko pienellä vedolla, ja sitten vasta tuleekin jälkeä.

Erilaiset lipastot ja vetolaatikostot voivat toki kiinnittämättöminä(tai kiinnityksen pettäessä) kaatua ilman kiipeilyäkin. Tätä edesauttaa tai kaatumisen väkivaltaisuutta lisää, jos vetolaatikot ovat hyvin laakeroituja ja ulostuvat hyvin ripeästi pienenkin heilahduksen sattuessa. En silti sanoisi hyvää laakerointia suunnittelukukkaseksi. Pyörillä kulkevissa työkaluvaunuissa tuo hieman hirvittää jos ne on raskaasti ladattu; niitähän ei käytännössä voi ankkuroida, teoriassakin voisi vain kun niitä ei rullata.

Ei tuo oma ikea malm lipastoa korkeampi ainakaan kaadu helpolla, turha kiinnittää seinään. No se ei olekkaan ruotsalaista pahvia.

 

[jetblack]

Ei tuo oma ikea malm lipastoa korkeampi ainakaan kaadu helpolla, turha kiinnittää seinään. No se ei olekkaan ruotsalaista pahvia.

vedä ylin tai toiseksi ylin laatikko kokonaan ulos ja katso millä voimalla sitä pitää vetää alaspäin että kaatuu. Kuvittele tilanne että lapsi joka ei ylety näkemään laatikkoon yrittää roikkua siinä nähdäkseen paremmin. ja asiaa vielä pahentaa jos on lastattu kevyitä asioita alalaatikoihin ja painempia ylälaatikoihin. Kuten töissä olivat laittaneet onneksi matalaan laatikostoon useita kymmeniä kiloja työkaluja ylimpään laatikkoon. koska laatikostoa ei ollut pultattu lattiaan kiinni niin pelkästään ylimmän laatikon kokonaan avaaminen riitti kaatamaan sen.

 

[Trans-Late]

Boschin astianpesukoneessa on kätevä toiminto, joka avaa luukun automaattisesti raolleen ohjelman loputtua. Valitettavasti toiminto toimii vain kaikista pisimmän, eli 3-4h kestävän eco-ohjelman kanssa.

Kuningasideana vissin, että eco-ohjelmassa jätetään kuivaus pois, jolloin luukun aukeaminen toimii kuivauksena, mutta olisiko siitä haittaa, että muillakin ohjelmilla luukun saisi automaattisesti aukeamaan tai ainakin asetuksista valittua asian niin?

Ei edes silloin, kun käyttää eco-ohjelmaa lyhennys-toiminnon kanssa, jolloin pesuaika lyhenee puoleen, mutta mikä siinä on, että vain pisimmällä ohjelmalla luukku aukeaa itsestään. Ja asiaa ei ole mahdollista säätää asetuksista.

 

[Age of Computers]

Boschin astianpesukoneessa on kätevä toiminto, joka avaa luukun automaattisesti raolleen ohjelman loputtua. Valitettavasti toiminto toimii vain kaikista pisimmän, eli 3-4h kestävän eco-ohjelman kanssa.

Kuningasideana vissin, että eco-ohjelmassa jätetään kuivaus pois, jolloin luukun aukeaminen toimii kuivauksena, mutta olisiko siitä haittaa, että muillakin ohjelmilla luukun saisi automaattisesti aukeamaan tai ainakin asetuksista valittua asian niin?

Ei edes silloin, kun käyttää eco-ohjelmaa lyhennys-toiminnon kanssa, jolloin pesuaika lyhenee puoleen, mutta mikä siinä on, että vain pisimmällä ohjelmalla luukku aukeaa itsestään. Ja asiaa ei ole mahdollista säätää asetuksista.

Voisiko olla jokin luukusta tulevan höyryn määrän kanssa? Pelaavat varman päälle, ettei kenenkään tamminen kaluste väänny kieroksi?

 

[PornReindeer]

Boschin astianpesukoneessa on kätevä toiminto, joka avaa luukun automaattisesti raolleen ohjelman loputtua. Valitettavasti toiminto toimii vain kaikista pisimmän, eli 3-4h kestävän eco-ohjelman kanssa.

Kuningasideana vissin, että eco-ohjelmassa jätetään kuivaus pois, jolloin luukun aukeaminen toimii kuivauksena, mutta olisiko siitä haittaa, että muillakin ohjelmilla luukun saisi automaattisesti aukeamaan tai ainakin asetuksista valittua asian niin?

Ei edes silloin, kun käyttää eco-ohjelmaa lyhennys-toiminnon kanssa, jolloin pesuaika lyhenee puoleen, mutta mikä siinä on, että vain pisimmällä ohjelmalla luukku aukeaa itsestään. Ja asiaa ei ole mahdollista säätää asetuksista.

Minun Boschissa on luukun avaamiselle valinta napilla ja toimii joka ohjelman kanssa
Eiköhän tuo kuulu luokkaan "halvempaan ja kalliimpaan malliin pitää saada jotain eroa"...

 

[Trans-Late]

Voisiko olla jokin luukusta tulevan höyryn määrän kanssa? Pelaavat varman päälle, ettei kenenkään tamminen kaluste väänny kieroksi?

Koneiden mukana tulee aina se tason alapintaan koneen yläpuolelle ruuvattava peltilätkä, jonka tarkoitus on juuri tuo, mutta jota moni ei jaksa asentaa kun ei tiedä sen tarkoitusta.

Voisi toiminto olla edes valittavissa ja käyttöohjeisiin varoitus tuosta. Suunnittelun kukkanen siis. Saman laillahan ne höyryt tulee sieltä manuaalisestikin avattaessa kun yleensä kone pyritään avaamaan heti ohjelman päätyttyä.

 

[petepeluri]

vedä ylin tai toiseksi ylin laatikko kokonaan ulos ja katso millä voimalla sitä pitää vetää alaspäin että kaatuu. Kuvittele tilanne että lapsi joka ei ylety näkemään laatikkoon yrittää roikkua siinä nähdäkseen paremmin. ja asiaa vielä pahentaa jos on lastattu kevyitä asioita alalaatikoihin ja painempia ylälaatikoihin. Kuten töissä olivat laittaneet onneksi matalaan laatikostoon useita kymmeniä kiloja työkaluja ylimpään laatikkoon. koska laatikostoa ei ollut pultattu lattiaan kiinni niin pelkästään ylimmän laatikon kokonaan avaaminen riitti kaatamaan sen.

En viitsi kokeilla kestääkö vetolaatikko kaataa satakiloista lipastoa.

 

[munse]

Boschin astianpesukoneessa on kätevä toiminto, joka avaa luukun automaattisesti raolleen ohjelman loputtua. Valitettavasti toiminto toimii vain kaikista pisimmän, eli 3-4h kestävän eco-ohjelman kanssa.

Kuningasideana vissin, että eco-ohjelmassa jätetään kuivaus pois, jolloin luukun aukeaminen toimii kuivauksena, mutta olisiko siitä haittaa, että muillakin ohjelmilla luukun saisi automaattisesti aukeamaan tai ainakin asetuksista valittua asian niin?

Ei edes silloin, kun käyttää eco-ohjelmaa lyhennys-toiminnon kanssa, jolloin pesuaika lyhenee puoleen, mutta mikä siinä on, että vain pisimmällä ohjelmalla luukku aukeaa itsestään. Ja asiaa ei ole mahdollista säätää asetuksista.

Mulla on Boschin apk. Ostettu tänä vuonna. Siinä saa valita käytetäänkö avaustoimintoa vai ei. Oletuksena pois päältä.

 

[Age of Computers]

Koneiden mukana tulee aina se tason alapintaan koneen yläpuolelle ruuvattava peltilätkä, jonka tarkoitus on juuri tuo, mutta jota moni ei jaksa asentaa kun ei tiedä sen tarkoitusta.

Voisi toiminto olla edes valittavissa ja käyttöohjeisiin varoitus tuosta. Suunnittelun kukkanen siis. Saman laillahan ne höyryt tulee sieltä manuaalisestikin avattaessa kun yleensä kone pyritään avaamaan heti ohjelman päätyttyä.

OK, en tiennyt. Ei ole ollut tarvetta ostaa tiskikonetta sitten noin kymmeneen vuoteen ja tuo on muutenkin ns. vapaasti seisovana. Vanhanaikainen keittiö kun on.

 

[InarinIhme]

OK, en tiennyt. Ei ole ollut tarvetta ostaa tiskikonetta sitten noin kymmeneen vuoteen ja tuo on muutenkin ns. vapaasti seisovana. Vanhanaikainen keittiö kun on.

Nykysissä(tullu jotain 30 vuotta) tulee myös alumiinitarra mukana jota käytetään samaan asiaan. Harva sitäkään jaksaa kiinnittää

 

[Age of Computers]

Nykysissä(tullu jotain 30 vuotta) tulee myös alumiinitarra mukana jota käytetään samaan asiaan. Harva sitäkään jaksaa kiinnittää

Eipä tuollaista ole vastaan tullut eikä ole ohjekirjassakaan mainintaan. Ehkä jos on kalusteisiin asennettava malli, niin sellainen tulee tai on mallikohtaista. Tämä on Upo merkiltään, viimeisiä Ruotsissa valmistettuja.

 

[jetblack]

Eipä tuollaista ole vastaan tullut eikä ole ohjekirjassakaan mainintaan. Ehkä jos on kalusteisiin asennettava malli, niin sellainen tulee tai on mallikohtaista. Tämä on Upo merkiltään, viimeisiä Ruotsissa valmistettuja.

alumiinitarra, kirkas muovitarra, peltilätkä tulee käytönnössä kaikissa mukana. töissä noita koneita joutuu asentelemaan niin on kokemusta vähän useammasta kuin yhdestä mallista. harvoin niitä laitetaan kun on nykyään paljon kivi yms tasoa mikä ei tartte.

 

[jad]

Digi-tv. Edelleen ohjelman kuvaus katkeaa kohdasta x kesken lauseen. Tuo infojuttu taisi parikymmentä vuotta sitten olla ainut oikea parannus kuvanlaadun lisäksi, eikä se vieläkään toimi. Nykyisessä Samsungin kaukosäätimessä infonappi on alareunassa muiden turhien seassa. Edellisessä kaukkarissa sentään isompi kanava- ja voimakkuussäätöjen vieressä.

Vähän vanhaan vastaan, mutta menkööt.

Tässähän on taas kerran kyse Digitan ja tv-toimijoiden laiskudesta, osaamattomuudesta ja typeryydestä. Ei välttämättä tässä järjestyksessä.
EPG datassa on mahdollisuus käyttää lyhyttä kuvaustekstiä (<254 mekkiä) ja pitkää kuvaustekstiä. TV- toimijat tekevät ohjelmakarttansa yhteen järjestelmään, josta data sitten valuuu niin printtilehtiin kuin muihinkin palveluihin.
Joskus Digi-TV:n käyttöönottovaiheessa kun markkinoilla oli kaikenmaailman vinkuintia-digibokseja, ei kaikki boxit ymmärtäneet tuota pitkää kuvaustekstikenttää, niin TV-toimijat suuressa viisaudessaan päättivät, että Digita sulloo kuvaustekstin tähän lyhyeen kuvauskentään.
Koska sekä lyhyen, että pitkän kuvauskentän käyttö taas aiheuttaisi ylimääräistä työtä TV-toimijan päässä, helpoin ratkaisu on tehdä se yksi pitkä kuvausteksti ja Digitan päässä katkaista pitkästä tekstistä ylimääräinen pois ja tunkea se tuohon lyhyeen kuvauskenttään.

Koko Digi-TV projektihan meni heti ensimetreillä metsään kun piti tehdä oma yhteispohjoismainen NorDigi standardi, vaikka olemassa oli täysin toimiva DVB standardi. Siitä on aikaa kun näitä viimeksi olen pöyhinyt, mutta muistaakseni erot eivät edes ole suuren suuria, NorDigin ollessa lähinnä laajennos tuohon alla olevaan DVB standardiin. Jonkinlaista protektionismia tuo kai oli, yritettiin rajoittaa olemassaolevien (halpojen) DVB laitteiden maahantuontia ja käyttöä pohjoismaissa.

 

[Sonic Empire]

Boschin astianpesukoneessa on kätevä toiminto, joka avaa luukun automaattisesti raolleen ohjelman loputtua. Valitettavasti toiminto toimii vain kaikista pisimmän, eli 3-4h kestävän eco-ohjelman kanssa.

Kuningasideana vissin, että eco-ohjelmassa jätetään kuivaus pois, jolloin luukun aukeaminen toimii kuivauksena, mutta olisiko siitä haittaa, että muillakin ohjelmilla luukun saisi automaattisesti aukeamaan tai ainakin asetuksista valittua asian niin?

Ei edes silloin, kun käyttää eco-ohjelmaa lyhennys-toiminnon kanssa, jolloin pesuaika lyhenee puoleen, mutta mikä siinä on, että vain pisimmällä ohjelmalla luukku aukeaa itsestään. Ja asiaa ei ole mahdollista säätää asetuksista.

Boschin Series 4:ssä on painike avaamiselle. Aukeaa joka ohjelman jälkeen:

 

[Trans-Late]

Boschin Series 4:ssä on painike avaamiselle. Aukeaa joka ohjelman jälkeen:

Series 4 myös täällä mutta ihan eri näköinen. Ei ole kyseistä nappia ja käyttöohjeet luettu kyllä sivu sivulta.

 

[Trans-Late]

Koko Digi-TV projektihan meni heti ensimetreillä metsään kun piti tehdä oma yhteispohjoismainen NorDigi standardi, vaikka olemassa oli täysin toimiva DVB standardi. Siitä on aikaa kun näitä viimeksi olen pöyhinyt, mutta muistaakseni erot eivät edes ole suuren suuria, NorDigin ollessa lähinnä laajennos tuohon alla olevaan DVB standardiin. Jonkinlaista protektionismia tuo kai oli, yritettiin rajoittaa olemassaolevien (halpojen) DVB laitteiden maahantuontia ja käyttöä pohjoismaissa.

+että Suomessa siirryttiin digiin kovalla tohinalla ja jo valmiiksi vanhaan tekniikkaan. Haluttiin taas väkisin olla edelläkävijöitä ja siirrytään vaikka vanhaan tekniikkaan kunhan tehdään se ensimmäisenä.

DVB-T2 oli jo olemassa, mutta kun oli kiire olla se ensimmäinen joka lopettaa analogiset lähetykset, niin kaikki valmistelut oli tehty DVB-T:tä varten. Esim. Virossa odoteltiin rauhassa ja siirryttiin suoraan DVB-T2:een.

Lopputulos Suomessa on se, että vuonna 2022:kaan ei ole päästy kuin maksu- ja Ylen kanavien osalta edelleenkään HD-tasolle eli DVB-T2:een. Tämänkin siirtymän piti tapahtua jo pari vuotta sitten ja edelleen junnataan SD:ssä ilmaisten kaupallisten kanavien osalta. Varmaan taas käy niin, että kun siihen vihdoin päästään, onkin jo uudempi tekniikka taas jo nurkan takana.

 

[Lumimies]

Aivan samalla lailla tuntui olevan rikki nuo epg-tiedot muuallakin, ei pelkästään suomessa.

 

[satgeek]

Ei ollut T2 suunnitelmiakaan kun DVB-T otettiin käyttöön. Muistan kun jossain vaiheessa Englannissa testattiin molempien polarisaatioiden käyttöä samaan aikaan T2 versiota varten, eli antenni oli risti-mallinen.

"Ensimmäiset lähetykset näkyivät pääkaupunkiseudulla, Tampereella ja Turussa 1. syyskuuta 2000 alkaen. Digitaalitelevisio otettiin käyttöön virallisesti Suomessa 27. elokuuta 2001."

"In June 2006, a formal study group named TM-T2 (Technical Module on Next Generation DVB-T) was established by the DVB Group to develop an advanced modulation scheme that could be adopted by a second generation digital terrestrial television standard, to be named DVB-T2."

Virossa otettiin käyttöön DVB-T mpeg4 videokoodauksella kun aikaisemmin digilähetykset aloittaneissa maissa käytettiin standardin mukaista mpeg2 koodausta.
Nykyisin Viron yleisradion HD kanavat käyttävät DVB-T2 mpeg4 videokoodauksella ja maksulliset HD-kanavat hevc-koodausta DVB-T2 kanssa (samoin Saksassa hevc käytössä kaikilla T2 HD-kanavilla). Minulla oli aikanaan Sony FHD telkkari, jossa oli DVB-C/T virittimet, mutta mpeg4 dekoodaus oli. Aikanaan DNA lähetti jotkut talviolympialaiset testiverkossa Oulunkylän ja Lahden lähettimistä FHD DVB-T mpeg4 formaatissa.

 

[jad]

"In June 2006, a formal study group named TM-T2 (Technical Module on Next Generation DVB-T) was established by the DVB Group to develop an advanced modulation scheme that could be adopted by a second generation digital terrestrial television standard, to be named DVB-T2."

Ja jo heinäkuussa 2009 NorDig sai oman versionsa DVB-T2:sta julki.

 

[Rokka]

NorDig ei ole mikään "oma versio" DVB:stä vaan speksi joka määrittää mitä DVB:n ominaisuuksista vastaanottimen tulee vähimmillään tukea kyseisellä alueella. Esimerkiksi DVB-tekstitys on tälläinen ominaisuus joka ei läheskään kaikkialla ole käytössä tai jokaisessa DVB-vastaanottimessa tuettuna.

Wikipedian mukaan ensimmäiset DVB-T2 testilähetykset tehtiin 2010 Genevessä ja suomessa lähetykset alkoivat 2011. Kymmenisen vuotta ehti siis DVB-T olla eksklusiivinen digitaalisen tv:n siirtotapa, mielestäni aika pitkä aika kun huomioi millaista vauhtia teknologia on tuona aikana kehittynyt.

 

[Jonaz]

alumiinitarra, kirkas muovitarra, peltilätkä tulee käytönnössä kaikissa mukana. töissä noita koneita joutuu asentelemaan niin on kokemusta vähän useammasta kuin yhdestä mallista. harvoin niitä laitetaan kun on nykyään paljon kivi yms tasoa mikä ei tartte.

Jos asennat vain uudisrakennuksiin, niin osassa voi olla kivitaso. Muissa "normaaleissa" kohteissa kivitaso on enemmänkin poikkeus (sitä kivitason näköistä laminoinitia ei lasketa kivitasoksi).
Toki kiveä voi löytyä mistä vain, on silti valehtelua sanoa että harvoin on muuta kuin kivitaso?

 

[jetblack]

Jos asennat vain uudisrakennuksiin, niin osassa voi olla kivitaso. Muissa "normaaleissa" kohteissa kivitaso on enemmänkin poikkeus (sitä kivitason näköistä laminoinitia ei lasketa kivitasoksi).
Toki kiveä voi löytyä mistä vain, on silti valehtelua sanoa että harvoin on muuta kuin kivitaso?

no joo, ei ole gigantti tyylistä tiskikoneen vaihtoa vaan pääasiassa remontteja, ja vähän vielä laadukkaammin kuin ikean keittiöitä. Mutta niissä neukkuluutioissa ja muissa joissa tiskikone vaihdetaan niin suoja on jo paikoillaan tai sitten jos se on jo kestänyt sen 10 vuotta ilman niin eiköhän kestä jatkossakin...

 

[jad]

NorDig ei ole mikään "oma versio" DVB:stä vaan speksi joka määrittää mitä DVB:n ominaisuuksista vastaanottimen tulee vähimmillään tukea kyseisellä alueella. Esimerkiksi DVB-tekstitys on tälläinen ominaisuus joka ei läheskään kaikkialla ole käytössä tai jokaisessa DVB-vastaanottimessa tuettuna.

En nyt ala vänkäämään, kun en ihan 100% varmasti muista, mutta kyllä tuossa mielestäni oli mukana myös laajennoksia perus DVB standardin päälle, ei pelkästään pakollisia ominaisuuksia DVB:stä. Mutta jokatapauksessa hyvä rahastusautomaatti siitä saatiin aikaiseksi.

 

[Lumimies]

30sek hakukoneella ja olisit virkistänyt muistia.

This document specifies a set of minimum equipment requirements for reception of DVB-based and related services from cable, satellite and/or terrestrial broadcast networks; in addition, it includes requirements for reception via IP-based networks. This NorDig specified receiver is hereafter denoted as an IRD (Integrated Receiver Decoder) and target consumer (viewer) usage.
The NorDig IRD technical specifications are established with the aim to ensure that IRDs in the Nordic and Irish market satisfy a common set of minimum requirements, independent of operator/service provider and transmission media.

 

[Corle]

Vaikka kodinkoneliikkeiden valikoimasta voisi muuta päätellä, hipaisukytkimet eivät tietenkään ole mikään edellytys induktiotasolle. Meillä on Gramin induktioliesi ihan tavallisilla väännettävillä nupeilla. Se oli ehdoton edellytys valinnalle.

Piti ihan vilkaista, ovatko viimeisestkin nupilliset liedet poistuneet valikoimista, mutta ilokseni havaitsin, että ainakin Electroluxilla on useampikin nupillinen malli. Tilanne on selvästi parantunut vajaan kymmenen vuoden takaisesta.

Meillä on Rosenlewin induktio liesi joka ketjun aiheeseen sopiva. Siinä on liesille väännettävät nupit, mutta silti siinä on lisäksi kosketusnapit lisänä. Eli normaalisti säädetään nupeista 0-9 mutta lieden pinnasta saa vielä lisätehoa veden keittämiseen ja saa lieden paussille ja muita turhia säätöjä. Ongelma on vain siinä että nupit on todella löysät joita tulee vahingossa väännettyä ohimennessä (induktiossa ei tosin niin vaarallista). Ja jos vettä roiskuu kosketusnäppäimille niin alkaa piippailemaan ja sammuttaa lieden jos ei tarpeeksi nopeasti kuivaa. En ymmärrä mitä suunnittelija on oikein miettinyt.

 

[jad]

30sek hakukoneella ja olisit virkistänyt muistia.

Mene jo pilkunnypläämiseksi, mutta jos standardi A sanoo, että asia B on valinnainen ja standardi C sanoo, että B on pakollinen, niin onko kyseessä sama standardi, vai onko C A:n laajennos.
Ja jos A:ssa määritellään tiettyjä datarakenteita, jotka ovat vapaasti operaattorin sovellettavissa ja C:ssä sitten määritellään tälläiseen pakollinen datarakenne, kyllähän tuo on A:n mukainen, mutta itse kuitenkin nimittäisin standardin laajennokseksi. (Taisi olla mm. joku kanavalistauksiin liittyvä descriptor tälläinen)

 

[Antw]

Meillä on Rosenlewin induktio liesi joka ketjun aiheeseen sopiva. Siinä on liesille väännettävät nupit, mutta silti siinä on lisäksi kosketusnapit lisänä. Eli normaalisti säädetään nupeista 0-9 mutta lieden pinnasta saa vielä lisätehoa veden keittämiseen ja saa lieden paussille ja muita turhia säätöjä. Ongelma on vain siinä että nupit on todella löysät joita tulee vahingossa väännettyä ohimennessä (induktiossa ei tosin niin vaarallista). Ja jos vettä roiskuu kosketusnäppäimille niin alkaa piippailemaan ja sammuttaa lieden jos ei tarpeeksi nopeasti kuivaa. En ymmärrä mitä suunnittelija on oikein miettinyt.

Itsellä taas alle vuoden vanha Electrolux-induktio, josta löytyy perinteiset nupit. Ei ole näitä hipaisukytkimien normaaleja haittapuolia, muttei tämäkään mikään täydellinen ole:

- kunkin levyn teho (0-9/P) näkyy liesitason pinnalla Led-numeroina. Ainoa asia jonka voit hipaisupinnalta tehdä, on asettaa levy täysille eli P-asentoon. Täysin turha feature, kun saman voit tehdä myös siitä perinteisestä nupista

- tämä em. "tehonäyttörivi" syö pinta-alaltaan merkittävän kaistaleen keraamisesta pinnasta, eli tähän et voi kattilaa lyödä päälle. Asia korostuu entisestään, kun kyseessä on 50cm leveä liesi.

- lieden nuppien tuntuma on ihan hyvä, plus ne saa työnnettyä/lukittua sisään. Sen sijaan uunin käyttömoodin nuppi on jostain syystä aivan käsittämättömän jäykkä! Sitä saa oikeasti voimalla kääntää, että saa valittua tasalämmön, kiertoilman jne välillä. Jos on märät kädet niin ei toivoakaan saada tuosta otetta. Vedin tuon nupin kokonaan irti, niin ihan perus-potikkaa se tuntuu kääntelevän, eli nupin rasvauskaan ei tähän auta. Ongelma on syvemmällä.

 

[Trans-Late]

Netflixin "näytönsäästäjästä" eli tuosta esittelyruletista joka lähtee pyörimään kun ei ole vähään aikaan koskenut kapulaan, ei voi merkitä leffoja/sarjoja suoraan suosikkilistalle.

 

[Tonnin Seteli]

Mene jo pilkunnypläämiseksi, mutta jos standardi A sanoo, että asia B on valinnainen ja standardi C sanoo, että B on pakollinen, niin onko kyseessä sama standardi, vai onko C A:n laajennos.
Ja jos A:ssa määritellään tiettyjä datarakenteita, jotka ovat vapaasti operaattorin sovellettavissa ja C:ssä sitten määritellään tälläiseen pakollinen datarakenne, kyllähän tuo on A:n mukainen, mutta itse kuitenkin nimittäisin standardin laajennokseksi. (Taisi olla mm. joku kanavalistauksiin liittyvä descriptor tälläinen)

Joku voisi sanoa, että kyseessä on varsinaisen standardin velvoittava tulkintaohje. Ensimmäisen ollessa tekninen dokumentti ja jälkimmäisen byrokraattinen pamfletti. En tiedä erehdynkö täysin, mutta näin voisin rohjeta sanailla.