Suunnittelun kukkaset

[satgeek]

Ei ollut T2 suunnitelmiakaan kun DVB-T otettiin käyttöön. Muistan kun jossain vaiheessa Englannissa testattiin molempien polarisaatioiden käyttöä samaan aikaan T2 versiota varten, eli antenni oli risti-mallinen.

"Ensimmäiset lähetykset näkyivät pääkaupunkiseudulla, Tampereella ja Turussa 1. syyskuuta 2000 alkaen. Digitaalitelevisio otettiin käyttöön virallisesti Suomessa 27. elokuuta 2001."

"In June 2006, a formal study group named TM-T2 (Technical Module on Next Generation DVB-T) was established by the DVB Group to develop an advanced modulation scheme that could be adopted by a second generation digital terrestrial television standard, to be named DVB-T2."

Virossa otettiin käyttöön DVB-T mpeg4 videokoodauksella kun aikaisemmin digilähetykset aloittaneissa maissa käytettiin standardin mukaista mpeg2 koodausta.
Nykyisin Viron yleisradion HD kanavat käyttävät DVB-T2 mpeg4 videokoodauksella ja maksulliset HD-kanavat hevc-koodausta DVB-T2 kanssa (samoin Saksassa hevc käytössä kaikilla T2 HD-kanavilla). Minulla oli aikanaan Sony FHD telkkari, jossa oli DVB-C/T virittimet, mutta mpeg4 dekoodaus oli. Aikanaan DNA lähetti jotkut talviolympialaiset testiverkossa Oulunkylän ja Lahden lähettimistä FHD DVB-T mpeg4 formaatissa.

 

[jad]

"In June 2006, a formal study group named TM-T2 (Technical Module on Next Generation DVB-T) was established by the DVB Group to develop an advanced modulation scheme that could be adopted by a second generation digital terrestrial television standard, to be named DVB-T2."

Ja jo heinäkuussa 2009 NorDig sai oman versionsa DVB-T2:sta julki.

 

[Rokka]

NorDig ei ole mikään "oma versio" DVB:stä vaan speksi joka määrittää mitä DVB:n ominaisuuksista vastaanottimen tulee vähimmillään tukea kyseisellä alueella. Esimerkiksi DVB-tekstitys on tälläinen ominaisuus joka ei läheskään kaikkialla ole käytössä tai jokaisessa DVB-vastaanottimessa tuettuna.

Wikipedian mukaan ensimmäiset DVB-T2 testilähetykset tehtiin 2010 Genevessä ja suomessa lähetykset alkoivat 2011. Kymmenisen vuotta ehti siis DVB-T olla eksklusiivinen digitaalisen tv:n siirtotapa, mielestäni aika pitkä aika kun huomioi millaista vauhtia teknologia on tuona aikana kehittynyt.

 

[Jonaz]

alumiinitarra, kirkas muovitarra, peltilätkä tulee käytönnössä kaikissa mukana. töissä noita koneita joutuu asentelemaan niin on kokemusta vähän useammasta kuin yhdestä mallista. harvoin niitä laitetaan kun on nykyään paljon kivi yms tasoa mikä ei tartte.

Jos asennat vain uudisrakennuksiin, niin osassa voi olla kivitaso. Muissa "normaaleissa" kohteissa kivitaso on enemmänkin poikkeus (sitä kivitason näköistä laminoinitia ei lasketa kivitasoksi).
Toki kiveä voi löytyä mistä vain, on silti valehtelua sanoa että harvoin on muuta kuin kivitaso?

 

[jetblack]

Jos asennat vain uudisrakennuksiin, niin osassa voi olla kivitaso. Muissa "normaaleissa" kohteissa kivitaso on enemmänkin poikkeus (sitä kivitason näköistä laminoinitia ei lasketa kivitasoksi).
Toki kiveä voi löytyä mistä vain, on silti valehtelua sanoa että harvoin on muuta kuin kivitaso?

no joo, ei ole gigantti tyylistä tiskikoneen vaihtoa vaan pääasiassa remontteja, ja vähän vielä laadukkaammin kuin ikean keittiöitä. Mutta niissä neukkuluutioissa ja muissa joissa tiskikone vaihdetaan niin suoja on jo paikoillaan tai sitten jos se on jo kestänyt sen 10 vuotta ilman niin eiköhän kestä jatkossakin...

 

[jad]

NorDig ei ole mikään "oma versio" DVB:stä vaan speksi joka määrittää mitä DVB:n ominaisuuksista vastaanottimen tulee vähimmillään tukea kyseisellä alueella. Esimerkiksi DVB-tekstitys on tälläinen ominaisuus joka ei läheskään kaikkialla ole käytössä tai jokaisessa DVB-vastaanottimessa tuettuna.

En nyt ala vänkäämään, kun en ihan 100% varmasti muista, mutta kyllä tuossa mielestäni oli mukana myös laajennoksia perus DVB standardin päälle, ei pelkästään pakollisia ominaisuuksia DVB:stä. Mutta jokatapauksessa hyvä rahastusautomaatti siitä saatiin aikaiseksi.

 

[Lumimies]

30sek hakukoneella ja olisit virkistänyt muistia.

This document specifies a set of minimum equipment requirements for reception of DVB-based and related services from cable, satellite and/or terrestrial broadcast networks; in addition, it includes requirements for reception via IP-based networks. This NorDig specified receiver is hereafter denoted as an IRD (Integrated Receiver Decoder) and target consumer (viewer) usage.
The NorDig IRD technical specifications are established with the aim to ensure that IRDs in the Nordic and Irish market satisfy a common set of minimum requirements, independent of operator/service provider and transmission media.

 

[Corle]

Vaikka kodinkoneliikkeiden valikoimasta voisi muuta päätellä, hipaisukytkimet eivät tietenkään ole mikään edellytys induktiotasolle. Meillä on Gramin induktioliesi ihan tavallisilla väännettävillä nupeilla. Se oli ehdoton edellytys valinnalle.

Piti ihan vilkaista, ovatko viimeisestkin nupilliset liedet poistuneet valikoimista, mutta ilokseni havaitsin, että ainakin Electroluxilla on useampikin nupillinen malli. Tilanne on selvästi parantunut vajaan kymmenen vuoden takaisesta.

Meillä on Rosenlewin induktio liesi joka ketjun aiheeseen sopiva. Siinä on liesille väännettävät nupit, mutta silti siinä on lisäksi kosketusnapit lisänä. Eli normaalisti säädetään nupeista 0-9 mutta lieden pinnasta saa vielä lisätehoa veden keittämiseen ja saa lieden paussille ja muita turhia säätöjä. Ongelma on vain siinä että nupit on todella löysät joita tulee vahingossa väännettyä ohimennessä (induktiossa ei tosin niin vaarallista). Ja jos vettä roiskuu kosketusnäppäimille niin alkaa piippailemaan ja sammuttaa lieden jos ei tarpeeksi nopeasti kuivaa. En ymmärrä mitä suunnittelija on oikein miettinyt.

 

[jad]

30sek hakukoneella ja olisit virkistänyt muistia.

Mene jo pilkunnypläämiseksi, mutta jos standardi A sanoo, että asia B on valinnainen ja standardi C sanoo, että B on pakollinen, niin onko kyseessä sama standardi, vai onko C A:n laajennos.
Ja jos A:ssa määritellään tiettyjä datarakenteita, jotka ovat vapaasti operaattorin sovellettavissa ja C:ssä sitten määritellään tälläiseen pakollinen datarakenne, kyllähän tuo on A:n mukainen, mutta itse kuitenkin nimittäisin standardin laajennokseksi. (Taisi olla mm. joku kanavalistauksiin liittyvä descriptor tälläinen)

 

[Antw]

Meillä on Rosenlewin induktio liesi joka ketjun aiheeseen sopiva. Siinä on liesille väännettävät nupit, mutta silti siinä on lisäksi kosketusnapit lisänä. Eli normaalisti säädetään nupeista 0-9 mutta lieden pinnasta saa vielä lisätehoa veden keittämiseen ja saa lieden paussille ja muita turhia säätöjä. Ongelma on vain siinä että nupit on todella löysät joita tulee vahingossa väännettyä ohimennessä (induktiossa ei tosin niin vaarallista). Ja jos vettä roiskuu kosketusnäppäimille niin alkaa piippailemaan ja sammuttaa lieden jos ei tarpeeksi nopeasti kuivaa. En ymmärrä mitä suunnittelija on oikein miettinyt.

Itsellä taas alle vuoden vanha Electrolux-induktio, josta löytyy perinteiset nupit. Ei ole näitä hipaisukytkimien normaaleja haittapuolia, muttei tämäkään mikään täydellinen ole:

- kunkin levyn teho (0-9/P) näkyy liesitason pinnalla Led-numeroina. Ainoa asia jonka voit hipaisupinnalta tehdä, on asettaa levy täysille eli P-asentoon. Täysin turha feature, kun saman voit tehdä myös siitä perinteisestä nupista

- tämä em. "tehonäyttörivi" syö pinta-alaltaan merkittävän kaistaleen keraamisesta pinnasta, eli tähän et voi kattilaa lyödä päälle. Asia korostuu entisestään, kun kyseessä on 50cm leveä liesi.

- lieden nuppien tuntuma on ihan hyvä, plus ne saa työnnettyä/lukittua sisään. Sen sijaan uunin käyttömoodin nuppi on jostain syystä aivan käsittämättömän jäykkä! Sitä saa oikeasti voimalla kääntää, että saa valittua tasalämmön, kiertoilman jne välillä. Jos on märät kädet niin ei toivoakaan saada tuosta otetta. Vedin tuon nupin kokonaan irti, niin ihan perus-potikkaa se tuntuu kääntelevän, eli nupin rasvauskaan ei tähän auta. Ongelma on syvemmällä.

 

[Trans-Late]

Netflixin "näytönsäästäjästä" eli tuosta esittelyruletista joka lähtee pyörimään kun ei ole vähään aikaan koskenut kapulaan, ei voi merkitä leffoja/sarjoja suoraan suosikkilistalle.

 

[Tonnin Seteli]

Mene jo pilkunnypläämiseksi, mutta jos standardi A sanoo, että asia B on valinnainen ja standardi C sanoo, että B on pakollinen, niin onko kyseessä sama standardi, vai onko C A:n laajennos.
Ja jos A:ssa määritellään tiettyjä datarakenteita, jotka ovat vapaasti operaattorin sovellettavissa ja C:ssä sitten määritellään tälläiseen pakollinen datarakenne, kyllähän tuo on A:n mukainen, mutta itse kuitenkin nimittäisin standardin laajennokseksi. (Taisi olla mm. joku kanavalistauksiin liittyvä descriptor tälläinen)

Joku voisi sanoa, että kyseessä on varsinaisen standardin velvoittava tulkintaohje. Ensimmäisen ollessa tekninen dokumentti ja jälkimmäisen byrokraattinen pamfletti. En tiedä erehdynkö täysin, mutta näin voisin rohjeta sanailla.

 

[pulatunnus]

Keskustelua liesitason nappuloista ja lähinnä iduktiotasosta ja siitä että sammuttaminen hankalaa.

Voi myös nostaa pannun/kattilan pois hellalta ja muutamassa sekunnissa sammuu.

Tuo on totta, mutta on esimerkki huonosta suunnittelusta joka voi johtaa vaaralliseen toimintatapaan. Vaarallisuutta perustelen sillä että ihmiselle tuosta tulee nopeasti niin rutiinin omainen tapa että sitä edes tiedosta. Ja se tekee siitä hengenvaarallisen.

Ei ole lainkaan harvinaisia tulipalot jotka ovat lähtenee liedestä ja nimenomaan siitä että levy on jäänyt päälle, tai levylle on jäänyt jotain.

Jos ja kun ihminen tottuu sammutus tapaan, siirrän kattilan/pannun pois, niin riski kasvaa että tekee niin myös tasoilla joissa ei ole automatiikka. Sen kotitason lisäksi.

 

[Tonnin Seteli]

Ei ole lainkaan harvinaisia tulipalot jotka ovat lähtenee liedestä ja nimenomaan siitä että levy on jäänyt päälle, tai levylle on jäänyt jotain.

Monet jättämisen tai unohtamisen lisäksi tahallaan laskevat kaikenlaisia asioita liedelle. Myös palavaa ja erittäin tulenarkaa materiaalia. Esimerkiksi muovinen moppiämpäri(joka ei muutenkaan kuulu pöydälle) rättien ohella täynnä siivouskemikaaleja ml. aerosoleja. Toistuvasti, sanomisesta huolimatta. Sanojahan on varmaankin joku hintti tai nössö tai tyhymä. Määhän tien että toi levy on pois päältä ja vieläpä kylmä. Ei se syty tuleen ellei sitä laita päälle. Toisille riittää että täystuhoa ei ole vielä tapahtunut, vitut siitä että se on aina vain yhden virheen päässä. Samaa touhua voi jatkaa, vaikka yksi pyyhe on hiiltynyt koiran käynnistämän levyn päällä, eikä tämäkään tapaus ole vammainen, dementti, alkoholisti tai vähälahjainen. Jostain syystä juuri tämän asian kanssa ihan normaalin oloiset usein perseilevät.

Tästäkin syystä induktioliesi on liki mullistava turvallisuusvaruste ja sellaisten pilaaminen paskalla käyttöliittymällä todellinen kukkanen. Etenkin dementeille sun muille kalluille sopisi kuin nyrkki nenään älykäs induktioliesi, jonka käyttöliittymä kuitenkin näyttää normaaleilta mekaanisilta nupeilta. Sitä en äkkiseltään tiedäkään, miten suuri murhe moisessa keittiössä on sydämentahdistin, joka nykyään asennetaan joka toiselle.

 

[Esterhaus]

Tuli joku aika sitten ostettua induktioliesi (Gram). Valintaperusteena oli halvin mahdollinen hinta kun ei nykyiseen kämppään ole tarkoitus investoida enää yhtään enempää kuin on pakko. Hipaisunappuloista en minäkään tykkää niiden hitauden takia mutta halvin normaaleilla nappuloilla oleva olisi maksanut melkein tuplat. Gramin nappulat kyllä toimii märilläkin käsillä ihan hyvin. Tuosta laitteesta keittotason virta myös sammuu itsekseen jos 10 minuuttiin ei keittolevyllä ole ollut sopivaa astiaa, eli sen verran on turvallisuutta mietitty.

 

[Hyrava]

Tuosta laitteesta keittotason virta myös sammuu itsekseen jos 10 minuuttiin ei keittolevyllä ole ollut sopivaa astiaa, eli sen verran on turvallisuutta mietitty.

Kylläpäs pysyy pitkään päällä, meillä jos ei ole levyllä kattilaa niin muutaman sekunnin päästä rupeaa vilkuttelemaan levyn näyttöä ja varmaan minuutin päästä jo piippaa ja sammuu. Joskus tuo on jopa ärsyttävän lyhyt aika jos esim ottaa kattilan liedeltä, kaataa vedet pois ja laittaa takaisin levylle että jatkaa kokkailua niin meinaa keritä jo siinä välissä sammumaan.

 

[Boulder]

Kylläpäs pysyy pitkään päällä, meillä jos ei ole levyllä kattilaa niin muutaman sekunnin päästä rupeaa vilkuttelemaan levyn näyttöä ja varmaan minuutin päästä jo piippaa ja sammuu. Joskus tuo on jopa ärsyttävän lyhyt aika jos esim ottaa kattilan liedeltä, kaataa vedet pois ja laittaa takaisin levylle että jatkaa kokkailua niin meinaa keritä jo siinä välissä sammumaan.

Sama homma ärsyttää itseäkin. Hitto kun nostaa astiaa liedeltä niin jo meinaa välillä laittaa levyn kokonaan pois päältä. Olisko meillä joku viiden sekunnin varoaika siinä.

 

[Antw]

Sama homma ärsyttää itseäkin. Hitto kun nostaa astiaa liedeltä niin jo meinaa välillä laittaa levyn kokonaan pois päältä. Olisko meillä joku viiden sekunnin varoaika siinä.

Itsellä electroluxissa tuo toimii ainakin niin että kun astian ottaa liedeltä, niin levy sammuu about välittömästi. Mutta menee kyllä takaisin päälle heti kun sopiva astia laitetaan sammuneen levyn päälle. Virrat sammuvat sitten kokonaan muutaman minyytin päästä, jos ei astiaa ole levyllä.

 

[Boulder]

Itsellä electroluxissa tuo toimii ainakin niin että kun astian ottaa liedeltä, niin levy sammuu about välittömästi. Mutta menee kyllä takaisin päälle heti kun sopiva astia laitetaan sammuneen levyn päälle. Virrat sammuvat sitten kokonaan muutaman minyytin päästä, jos ei astiaa ole levyllä.

Meillä tekee tuota samaa, mutta viiden sekunnin jälkeen on tökkäistävä hipaisukoskettimella tehot taas oikealle asetukselle. Sammuu itsekseen sitten jonkun minuutin päästä jos ei reagoi mitenkään.

 

[Antti Alien]

Vessat Liettuassa. Oikea läjä suunnittelun kukkasia ja joka paikassa toteutettu tasan samalla tavalla. Lentokentällä, hotellissa, kauppakeskuksessa, ravintoloissa, työpaikalla, kaikkialla samanlaiset vessat.

Ensinnäkin vessan valon katkaisija on ulkopuolella. En keksinyt syytä. Pistorasioita kuitenkin oli sisäpuolella. Lukosta ei näe, onko se lukossa vai ei. Kätevästi sijoitetun valokatkaisijan asennostakaan ei asiaa voi päätellä, koska ylhäällä = päällä ei näyttänyt olevan mikään sääntö tuolla. Lukossa on jostain syystä kolme asentoa: lukon kieli sisällä, ulkona tai vielä enemmän ulkona. Sisäpuoleltakaan lukosta ei näe, missä asennossa se on, vaan se pyörii useamman kierroksen ympäri. Vääntämissuunta tietenkin vaihtelee oven kätisyyden mukaan. Yhdessäkään hanassa ei ollut toimivaa poresuutinta, vaan joku harva ritilä, josta vettä roiskui vähän joka suuntaan. Yhdestäkään vessasta ei löytynyt käsipaperia, vaan poikkeuksetta pelkkä kuivain.

 

[Francis Ford Mondeo]

Ulkomailla ovien lukot ovat kyllä melkoisia insinöörityön näytteitä. Suomessa lukkomekanismit Abloy etunenässä ovat loogisia ja ennen kaikkea toimivia. Keski- ja Etelä-Eurooppa ovat täynnä näitä käsittämättömiä virityksiä, jossa avaimen asettamisen jälkeen saa alkaa arpomaan minne suuntaan tätä nyt pitää kääntää. Lopulta kun lukko aukeaa tai menee kiinni, avain ei välttämättä sitten enää irtoakaan lukosta. Ja jälleen lukkoa saa pyörittää kuin rulettia.

Ovien avausmekanismitkin saattavat olla aivan naurettavia. Alas painettavan kahvan sijaan kahvanupissa saattaa olla painike. Perinteisessä kahvassa saa avaukseen tarvittaessa kunnolla vipuvoimaa, jolloin hiukan jumissakin oleva mekanismi antautuu. Sama ei näillä painikemekanismeilla onnistu.

 

[Kautium]

Ulkomailla ovien lukot ovat kyllä melkoisia insinöörityön näytteitä. Suomessa lukkomekanismit Abloy etunenässä ovat loogisia ja ennen kaikkea toimivia. Keski- ja Etelä-Eurooppa ovat täynnä näitä käsittämättömiä virityksiä, jossa avaimen asettamisen jälkeen saa alkaa arpomaan minne suuntaan tätä nyt pitää kääntää. Lopulta kun lukko aukeaa tai menee kiinni, avain ei välttämättä sitten enää irtoakaan lukosta. Ja jälleen lukkoa saa pyörittää kuin rulettia.

On meilläkin aika laajasti asennettu mm. iLOQ-lukkoja, jotka toimivat vähän miten sattuu. Avain ei aina mene lukkoon ja jos meneekin, se ei välttämättä tee mitään, jolloin avain pitää ottaa ulos ja laittaa uudestaan sisään. Lukon avaamisen jälkeen avain ei aina meinaa lähteä irti lukosta ilman pientä houkuttelua. Lisäksi jos lukkomekanismia kääntää jollakin toisella esineellä, se menee helposti jonkinlaiseen vikatilaan, eikä sitä saa välttämättä palautettua toimintakuntoon kuin lukkosepän toimesta. Hyvä puoli noissa on se, että kadonneen avaimen toiminnan saa estettyä ohjelmallisesti, eikä tarvitse tehdä kalliita uudelleensarjoituksia.

 

[Jebaus]

Ulkomailla ovien lukot ovat kyllä melkoisia insinöörityön näytteitä. Suomessa lukkomekanismit Abloy etunenässä ovat loogisia ja ennen kaikkea toimivia. Keski- ja Etelä-Eurooppa ovat täynnä näitä käsittämättömiä virityksiä, jossa avaimen asettamisen jälkeen saa alkaa arpomaan minne suuntaan tätä nyt pitää kääntää. Lopulta kun lukko aukeaa tai menee kiinni, avain ei välttämättä sitten enää irtoakaan lukosta. Ja jälleen lukkoa saa pyörittää kuin rulettia.

Ovien avausmekanismitkin saattavat olla aivan naurettavia. Alas painettavan kahvan sijaan kahvanupissa saattaa olla painike. Perinteisessä kahvassa saa avaukseen tarvittaessa kunnolla vipuvoimaa, jolloin hiukan jumissakin oleva mekanismi antautuu. Sama ei näillä painikemekanismeilla onnistu.

Tämä on varmasti totta sellaisen ihmisen mielestä joka on elänyt koko ikänsä maassa jossa ylihintaisella abloylla on lähes monopoliasema. Sama pätee aika monessa muussakin, jos on tottunut yhteen asiaan, muiden, vaihtoehtoisten asioiden sisäistäminen voi olla vaikeaa.

Ovenkahvoja ja lukituksia on kuitenkin maailmassa todella paljon erilaisia ja normaalisti ihmisellä on vapaus valita niistä mieleinen. Kun niitä on tottunut käyttämään, ei ole ongelma käännetäänkö avainta oikealle/vasemmalle tai pitääkö kääntää kahvaa/nuppia, ja missä kohtaa painetaan nappia.

Yhtälaisena suunnittelun kukkasena voisi pitää esimerkiksi auton käynnistystä. Ainakin kymmeniä erilaisia avaimia, mihin ne laitetaan, painetaanko, käännetäänkö, käytetäänkö nappia vai eikö avainta tarvita ollenkaan? Ja jokaiselle useampaa autoa ajaneelle nämä kaikki tavat ovat ihan normaaleja.

 

[Tonnin Seteli]

Vessat Liettuassa. Oikea läjä suunnittelun kukkasia ja joka paikassa toteutettu tasan samalla tavalla.

Suppealla kokemuksella siltä suunnalta ja paskomatta kertaakaan Liettuassa esitän seuraavaa.

Hiukan samaa kuvailemaasi venäläisen kyberpunkin tunnelmaa oli Latviassa ja Puolassa, mutta ei joka paikassa vaan osa vessoista oli normaaleja tai eurooppalaisittain kämäisiä. Virossa puutteet ovat erilaisia, ja yhä useampi vessa on normaalisti eurooppalainen tai jopa skanditasoinen. Venäjällä taas vessat ovat muuten vaan kelvottomia vaihtelevin - kaikin mahdollisin - tavoin ja satunnaisesti ok.

 

[Francis Ford Mondeo]

Tämä on varmasti totta sellaisen ihmisen mielestä joka on elänyt koko ikänsä maassa jossa ylihintaisella abloylla on lähes monopoliasema. Sama pätee aika monessa muussakin, jos on tottunut yhteen asiaan, muiden, vaihtoehtoisten asioiden sisäistäminen voi olla vaikeaa.

Ovenkahvoja ja lukituksia on kuitenkin maailmassa todella paljon erilaisia ja normaalisti ihmisellä on vapaus valita niistä mieleinen. Kun niitä on tottunut käyttämään, ei ole ongelma käännetäänkö avainta oikealle/vasemmalle tai pitääkö kääntää kahvaa/nuppia, ja missä kohtaa painetaan nappia.

Yhtälaisena suunnittelun kukkasena voisi pitää esimerkiksi auton käynnistystä. Ainakin kymmeniä erilaisia avaimia, mihin ne laitetaan, painetaanko, käännetäänkö, käytetäänkö nappia vai eikö avainta tarvita ollenkaan? Ja jokaiselle useampaa autoa ajaneelle nämä kaikki tavat ovat ihan normaaleja.

En oikein hahmota miten nämä argumenttisi liittyvät siihen, että looginen ja toimiva lukkomalli (oli se sitten "ylihintainen Abloy" tai joku muu vaihtoehto) on parempi kuin toiminnaltaan epämääräinen rulettilukko.

 

[Antti Alien]

Suppealla kokemuksella siltä suunnalta ja paskomatta kertaakaan Liettuassa esitän seuraavaa.

Hiukan samaa kuvailemaasi venäläisen kyberpunkin tunnelmaa oli Latviassa ja Puolassa, mutta ei joka paikassa vaan osa vessoista oli normaaleja tai eurooppalaisittain kämäisiä. Virossa puutteet ovat erilaisia, ja yhä useampi vessa on normaalisti eurooppalainen tai jopa skanditasoinen. Venäjällä taas vessat ovat muuten vaan kelvottomia vaihtelevin - kaikin mahdollisin - tavoin ja satunnaisesti ok.

Jännintä noissa vessoissa oli se, että ne olivat muutoin aivan priimaa. Puhtaita, ehjiä, suomalaisperseelle tuttu pönttömalli (yhtä amerikkalaista sontahyllymallia lukuunottamatta), kunnollista vessapaperia eikä muutenkaan valittamista varsinaisissa fasiliteeteissa. Lukitussysteemikin näytti ihan uudelta. Yhdessä oli jopa Oraksen automaattihana, ja silti vettä suihkusi mihin sattuu. Ei ollut siis mitään Neuvostoliiton perintöä.

 

[Frankie]

Laajennan matkailumaailmaa suihkujen toimintaan. Siinähän yrität keksiä, millä sadetanssilla saat lämmintä tai parhaassa tapauksessa sopivan lämmintä vettä. Hauskinta virpominen on 24 h samoilla silmillä matkustuksen jälkeen. Lopputuloksena yleensä jääkylmä suihku.

 

[Tinke82]

En oikein hahmota miten nämä argumenttisi liittyvät siihen, että looginen ja toimiva lukkomalli (oli se sitten "ylihintainen Abloy" tai joku muu vaihtoehto) on parempi kuin toiminnaltaan epämääräinen rulettilukko.

Ja abloy classsic on ollut tuotannossa vuodesta 1919 ja edelleen varsin käyttökelpoinen lukko.
Eikä kyllä mielestäni edes ylihintainen.
Toki tämä nykyinen patenteilla/mallisuojalla kikkailu on harmillista

 

[Tonnin Seteli]

Tämä on varmasti totta sellaisen ihmisen mielestä joka on elänyt koko ikänsä maassa jossa ylihintaisella abloylla on lähes monopoliasema. Sama pätee aika monessa muussakin, jos on tottunut yhteen asiaan, muiden, vaihtoehtoisten asioiden sisäistäminen voi olla vaikeaa.

Onhan se myös tottumuskysymys, mutta ei muuta miksikään yhden tilanteen paremmuutta toisen yli. Se nyt vaan on parempi, että käytetään laadukkaita lukkoja, asennuksissa on poistumisturvallisuus kunnossa ja bonuksena suuri osa lukoista on vielä käyttölogiikaltaan lähes samoja. Se taas on huonoa, jos jokaisesta päivästä tehdään seikkailu ja jokaisesta ovesta este tai ansa, kun talot ovat ihmeellisiä metkuloita ja pakohuonepelejä, joissa täytyy ratkaista aivopähkinöitä alkaen siitä, että tunnistaa mikä on kahva.

Yhtälaisena suunnittelun kukkasena voisi pitää esimerkiksi auton käynnistystä. Ainakin kymmeniä erilaisia avaimia, mihin ne laitetaan, painetaanko, käännetäänkö, käytetäänkö nappia vai eikö avainta tarvita ollenkaan? Ja jokaiselle useampaa autoa ajaneelle nämä kaikki tavat ovat ihan normaaleja.

Ei, eivät kaikki ole ihan normaaleja. Niistä erottuu järkevät, hyväksyttävät ja täysin älyttömät. Paskimmat ovat kivenä kengässä vaikka niihin miten tottuisi, ja aloittelevalle mysteeri.

Sama juttu koskee auton ovenkahvoja. Niitä on hyviä(fiksuja, intuitiivisia, kestäviä), tavallisia ja täysin kelvottomia(piilotettuja, vaarallisia, jäätyviä, outoja).

 

[asentaja1]

Sama juttu koskee auton ovenkahvoja. Niitä on hyviä(fiksuja, intuitiivisia, kestäviä), tavallisia ja täysin kelvottomia(piilotettuja, vaarallisia, jäätyviä, outoja).

Tähän liittyen kaikkein mystisin systeemi oli n 20 vuotta sitten, kun piti Viperiin rattiin päästä ensimmäistä kertaa, avaimet oli kyllä kädessä, mutta missä lukko mistä ovi avataan..? Jäi menemättä ennen kuin soitin auton omistajalle, kun ei ollut youtubekaan silloin taskussa.
Vastaus: Tämä oli siis kovakattoinen auto, sivuikkunassa oli liukuva kilpurimallinen "kioskinluukku". Se piti vetää käsin sivuun ja sitten kädellä kurkottaa siitä ikkunasta sisälle ja avata lukko käsin sieltä sisäpuolelta. Avainta ei siihen tarvita ollenkaan. Avomallisessa sama juttu, ovessa ei ole lukkopesää lainkaan ulkopuolella, pitää vain kurkottaa oven yli ja avata lukko sieltä oven sisäpuolelta.

 

[Mawerick]

Tämä kuuluu ehdottomasti tänne.

 

[kjns]

Tämä kuuluu ehdottomasti tänne.

Tää fiasko se vaan jatkaa antamistaan. Vähän niinku funikulaari ja Logomon siltakin. Turku ja sen rakennushankkeet

 

[Kautium]

Tämä kuuluu ehdottomasti tänne.

Se hissihän oli tuonkin jutun mukaan kyllä sopimuksen mukaan tulossa sinne, mutta joku on kämmännyt ja jättänyt sen pois, eikä kukaan ole sitten tajunnut noin olennaista puutetta ennen kuin nyt. Taitaa olla melkein enemmän tyhmät ihmiset -ketjun tavaraa.

Turku on kovaa vauhtia nostamassa imagoaan Suomen typerimpien ja huonoiten hoidettujen rakennushankkeiden kärkikaupunkina. Ei sillä, etteivätkö osaisi muuallakin, mutta Turussa nämä on osattu viedä ihan uudelle tasolle.

 

[Rullakebab]

Mikroaaltouunit: miksi niiden pitää jäädä hurisemaan ja pahimmillaan piipittämään kun ovat valmiita, tai ylipäätänsä pitää mitään "olen valmis" ääntä?
En ole vielä törmännyt niin hiljaiseen mikroon ettei sen pysähtymistä muuten huomaisi, ei varmaan kuluttaisi paljoakaan sormia koodata edes firmikseen valinta jolla se vaan sammuisi valmistuttuaan

 

[ikuhappy]

Mikroaaltouunit: miksi niiden pitää jäädä hurisemaan ja pahimmillaan piipittämään kun ovat valmiita, tai ylipäätänsä pitää mitään "olen valmis" ääntä?
En ole vielä törmännyt niin hiljaiseen mikroon ettei sen pysähtymistä muuten huomaisi, ei varmaan kuluttaisi paljoakaan sormia koodata edes firmikseen valinta jolla se vaan sammuisi valmistuttuaan

Koska en mikrossa ruokaa laita vaan lämmitän, niin käytössä on edelleen ekaan omaan kotiin hankittu halpa "aikarulla ja tehorulla" mallinen vekotin jossa kello kilahtaa kerran loppuessaan. Tästä en kyllä ole luopumassa - yksinkertainen on todellakin kaunista.

Ei ole ihan 1 tai 2 kertaa kun on jotain "hienoa digitaalimikroa" käyttäessä joutunut kysymään joltain, että miten tämä nyt toimii. Niistä todellakin löytyy suunnittelun kukkasia tuon mainitun "piippaa minuutin lopetettuaan" lisäksi.

 

[asentaja1]

Mikroaaltouunit: miksi niiden pitää jäädä hurisemaan ja pahimmillaan piipittämään kun ovat valmiita, tai ylipäätänsä pitää mitään "olen valmis" ääntä?
En ole vielä törmännyt niin hiljaiseen mikroon ettei sen pysähtymistä muuten huomaisi, ei varmaan kuluttaisi paljoakaan sormia koodata edes firmikseen valinta jolla se vaan sammuisi valmistuttuaan

Tai voisi edes olla "mute" nappula kyljessä. Koko kämppä herää pimpelipompeliin kun käy iltapalaa lämmittämässä digidigi samsungilla kun muut jo nukkuu.
Sellainen vanha vieterikellomalli on kyllä paras, ääntä sekin pitää, mutta kyllä yksinkertainen on kaunista ja toimivaa tässä lajissa.

 

[Hyrava]

Tai voisi edes olla "mute" nappula kyljessä. Koko kämppä herää pimpelipompeliin kun käy iltapalaa lämmittämässä digidigi samsungilla kun muut jo nukkuu.
Sellainen vanha vieterikellomalli on kyllä paras, ääntä sekin pitää, mutta kyllä yksinkertainen on kaunista ja toimivaa tässä lajissa.

Juu, edellisessä mikrossa sentään piipitys loppui heti kun oven avasi ja toiminnot olivat loogisia, nykyinen piippaa 10 kertaa vaikka heti avaisi oven. Samoin nykyisessä on muitakin idioottimaisuuksia kuten jos lähtee kiertämään loogisesti myötäpäivään niin rupeaa tulemaan pikavalintoja "A1, A2, ...". Jos haluaa laittaa tietyn ajan niin pitää kääntää ensin yksi naksu vastapäivään ja sitten vasta myötäpäivään että saa ajan määritettyä. Samoin nykyisessä saa lämmityksen ollessa päällä aikaa vain lisättyä 30sek portaissa, edellisessä sai sentään vapaasti säädetyä aikaa rullalla enemmän/vähemmän mikron ollessa päällä 5sek portain.

 

[Tonnin Seteli]

Koska en mikrossa ruokaa laita vaan lämmitän, niin käytössä on edelleen ekaan omaan kotiin hankittu halpa "aikarulla ja tehorulla" mallinen vekotin jossa kello kilahtaa kerran loppuessaan. Tästä en kyllä ole luopumassa - yksinkertainen on todellakin kaunista.

Ei ole ihan 1 tai 2 kertaa kun on jotain "hienoa digitaalimikroa" käyttäessä joutunut kysymään joltain, että miten tämä nyt toimii. Niistä todellakin löytyy suunnittelun kukkasia tuon mainitun "piippaa minuutin lopetettuaan" lisäksi.

Useamman tällaisen haistapaskamikron nähtyäni, koettuani ja pari omistettuani ostin verkkokaupasta hintaan 19,90 kusisimman mahdollisen veivivenkulan. Toimii.

Jos nyt laittaisin koko keittiön viimeisen päälle integroiduilla vehkeillä, pitäisi varmaan tilata säädettävä rööri halpismikrolle, jolle kuuluu olla paikkansa. Ehkä oikein porsastellen se pitäisi sijoittaa tähän ns. aamiaiskaappiin, jotta ei vaan mikään kone näy.

Toisaalta jotkut edelleen asentavat liesiuunilaatikoita, joissa on ainakin uuni ja joskus myös liesi aivan älyvapaalla korkeudella. Pitäisi kenties statementtina näiden osalta asentaa mikro ihan lattiaan tällaisten viereen, ja kaikki mahdollisimman rumaa 80-luvun DDR-paskaa. Jos vielä saisi tiskarin ja ehkä myös pesukoneen 1,5 metrin korkeuteen ja kuivausrummun myös lattiaan, niin siinä vasta olisikin vittuilua itselle.

 

[Kaaaapo]

En ole ikinä ymmärtänyt näitä "uusia" mikroja. Täynnä toimintoja joita kukaan ei käytä, kauhea veivaaminen saada se lämmittämään ruokaa normaalisti kuten mikron kuuluu, ja se loputon piipitys lopussa. Koskaan en ole tavannut henkilöä, joka ei suosisi vanhaa yksinkertaista mikroa yli näiden "uusien".

Duunissa meillä on ehkä paras mikro mihin olen koskaan törmännyt. Siinä on kanssa vaikka mitä toimintoja, mutta alhaalla kaksi nappia +10 sec ja +30 sec. Kummastakin napista mikro käynnistyy heti ja aikaa voi lisätä kummalla tahansa napilla. Aika kun loppuu, kuuluu yhden ainoan kerran "bling" eikä jää pimputtelemaan enää sen jälkeen. Jos kelloon jää aikaa kun oven avaa, niin 10 sekunnin päästä se nollaantuu.

Seuraavan kerran kun pitää mikroa hankkia, katson mistä sellaisen voisi hankkia, maksoi mitä maksoi.

 

[Kautium]

Tai voisi edes olla "mute" nappula kyljessä.

Niinpä, mutta ei niissä ole. Siksi purin meidän talouden mikron ja eristin sen piirikortilla olevan piipperin. Ai että kun on mukavan hiljainen ollut sittemmin.

Pitäisi varmaan tehdä pesukoneelle sama.

 

[Trespasser]

Niinpä, mutta ei niissä ole. Siksi purin meidän talouden mikron ja eristin sen piirikortilla olevan piipperin. Ai että kun on mukavan hiljainen ollut sittemmin.

Yllättävän monessa mikrossa se mute on piilotettu johonkin start/stop tai numeronapin taakse. Joissain malleissa nappia kun pitää pohjassa niin piippaukset hiljenee, ja joissain taas pitää kikkailla niin, että pitää nappia pohjassa kun ovi on auki. Joistain sentään löytyy ihan selvä mute-nappi.

Just jouduin ostamaan uuden mikron pari päivää sitten ja vitutti kun monessa oli ihan järjetön määrä nappeja ja pahimmissa +100 eri ohjelmaa. Tuntui myös varastot olevan tyhjillään kun suurin osa malleista oli lähes kaikkialta loppu, eikä mitkään gigantin 50€ logik -paskeet kiinnosta. Päädyin sit Smegin mikroon, vaikutti huonoista vaihtoehdoista vähiten huonolta. Tässä oli ainoastaan neljä leveää nappia ja kiertonuppi. Tosin, teknisesti nappeja taitaa olla 7, kun kolmessa napissa on eri toiminto eri reunassa. Miinusta tulee turhasta grillitoiminnosta / grillivastuksesta mikron yläosassa.

Vehje lähtee käyntiin suoraan täydellä teholla kun painaa start (+30s joka painallus), tai jos haluaa suoraan pitkän ajan, vääntää ensin nupista aikaa ja sit painaa starttia. Mutta se hiton piipitys rasittaa tässäkin mallissa, valmistuessaan piippaa kolme kertaa mut joka napin painallus piippaa sillä täydellä volyymilla. Nyt yritän löytää jotain näppäinyhdistelmää piipin hiljentämiseen.

Vanha mikro ehtikin täyttää 40 vuotta just ennen hajoamistaan, uudelle ennustan maks. 10 vuoden ikää. Eikä sekään olis varmaan kaivannut kuin uuden suurjännitekonkan ja yleisen putsauksen sisältä, koska lautanen pyöri, valot palo, ajastimet/tehosäädin "toimi", mut lämpö puuttui. Kytkentäkaaviokin oli kotelon sisäpuolella korjausta varten. Päädyin kuitenkin viemään kierrätykseen.

 

[Frankie]

No nyt päästiin asiaan. Meillä on duunissa pitkä rivi mikroja. Yritin muutama viikko sitten lämmittää pari karjalanpiirakkaa. Ekan yrityksen jälkeen katselin ympärilleni, että eikö missään ole tosiaan käyttöohjetta niille. Heuristiikka tasan 0, kun sitä ohjauspaneelia tuijotti.

Suvun mökillä ei ole ihan niin avaruusajan malli, mutta sitäkin osasin käyttää samaan tarkoitukseen vain siksi, että mutsi tökkäsi aina sitä yhtä painiketta ja hämärästi muistin, että toi se varmaan oli. En luultavasti olisi osannut laittaa jotain vartin osateho-ohjelmaa siinäkään päälle.

 

[kjns]

Mikroaaltouunit: miksi niiden pitää jäädä hurisemaan ja pahimmillaan piipittämään kun ovat valmiita, tai ylipäätänsä pitää mitään "olen valmis" ääntä?
En ole vielä törmännyt niin hiljaiseen mikroon ettei sen pysähtymistä muuten huomaisi, ei varmaan kuluttaisi paljoakaan sormia koodata edes firmikseen valinta jolla se vaan sammuisi valmistuttuaan

Omalla kohdalla en ole tuota ”jäähdyttelyä”, eli jälkihurinaa, nähnyt muissa kuin integroiduissa mikrossa. Muut tavismikrot ovat lopettaneet hurinan kun tulevat valmiiksi, joten olen kuvitellut sen olevan joku integroitujen mikrojen paloturvallisuusjuttu kun ovat tiukemmin koteloituja…

Ikuisuuksien herroille kiitos, että omassa halpis Samsungissa on mahdollisuus mutettaa näppäinäänet ja loppupiippaukset, painamalla stop ja start nappulat pariksi sekunniksi pohjaan samanaikaisesti mykistyy mikron kaikki ääniviestit.


Mikrojen käyttölogiikkaan liittyen, itse en enää ikinä osta muita kuin sellaisia mistä löytyy se ”+30sek” nappi, eli (yleensä start) nappia näpyttämällä mikro starttaa 30sek lämmitykselle ja joka painalluksella saa 30 sek lisää. Oikeasti ehkä kerran tai kaksi vuodessa tarvitsen mitään muuta kuin tuota yhtä lämmitystapaa mikrossani.

 

[pulatunnus]

Mikroaaltouunit: miksi niiden pitää jäädä hurisemaan ja pahimmillaan piipittämään kun ovat valmiita, tai ylipäätänsä pitää mitään "olen valmis" ääntä?

En ole vielä törmännyt niin hiljaiseen mikroon ettei sen pysähtymistä muuten huomaisi, ei varmaan kuluttaisi paljoakaan sormia koodata edes firmikseen valinta jolla se vaan sammuisi valmistuttuaan

Jos joko tai, niin äänimerkki kun homma on valmis. Kannatan toki "mute" toimintoa (ja näppis äänten taso ja hälytys äänten taso/valinta), varmaa iso lisäarvo nykyiaikaisissa kerrostalo kämpissä. Ja olisi pitkältä koodaamisesta kiinni.

Huriseminen taasen johtuu laitteen hurisevista komponenteista, laitten välillä on eroa kuinka kovaa meteliä pitää ja miten esim jäähdytys ja ilmanvaihto toteutettu. Mutta se mikrotuksen jälkeinen hurina kuuluu leitteen suunniteltuun toimintaan (ei moka, vaan ihan ajatuksella suunniteltu)

 

[PCB]

Tuo mikrouunien Olen valmis -piippaaminen on kyllä tämän ketjun aatelia. Aivan käsittämätön toiminto, että se on oletuksena päällä, tai vieläpä pakotettuna päällä. Arvailen, että 99% käyttötapauksissa uunia käyttävä henkilö on 2-3 metrin etäisyydellä, jolloin hän kuulee kun toiminto on valmis. Lopuista tapauksissa 90% ei tarvitse erikseen tarkkaa tietoa, että nyt tuli valmista. Monet kerrat tästä juteltu eri henkilöiden kanssa, kukaan ei ole vielä keksinyt omalle kohdalleen tarvetta piippaukselle/kilahdukselle.

 

[Miksuu]

Ton prkleen piipauksen takia koitan kerkee aina ite painaa stoppia sekuntti kaks ennen ko valmis... Samaa mieltä monen kanssa kahden veivattavan napin mikrot ovat parhautta

 

[Hyrava]

Juu, "vanhanaikainen" veivattavilla säätimillä oleva mikro riittäisi ainakin itselleni, emäntä ilmeisesti joskus harvoin käyttää jotain muitakin ohjelmia kuin "täysillä x minuuttia".

Kodinkoneliikkeissä voisi olla esillä noita mikroja vaikka magnetroni disabloituna että pääsisi testailemaan käyttölogiikkaa, nyt saa ostaa ihan sikaa säkissä kun ei yhtään voi etukäteen tietää onko käyttöliittymä ärsyttävä vai todella ärsyttävä. Tietenkin manuaalistahan nuo idioottimaisuudet varmaan suurimmaksi osaksi näkisi mutta rupea nyt kahlaamaan jokaisen laitteen manuaalia ennen ostoa.

Meilläkin varmaan alkaisi kohtapuoliin olemaan mikron osto taas edessä, nykyinen on toiminnoiltaan niin ärsyttävä, lamppu ollut palaneena jo varmaan pari vuotta ("ei itse vaihdettavissa" ja varaosalamppu maksaa enemmän kuin mikro kun on joku el speciale) ja se pyörivä aluslautanen on tuossa idioottimainen, pomppaa suunnilleen ajatuksen voimalla pois paikoiltaan ja sitten sitä saa asetella ikuisuuden takaisin paikalleen.

 

[PCB]

Nyt kun mikrouunit tapetilla, niin sanokaapa miksi edelleen tehonsäätö tehdään niin, että vain katkotaan lämmitystä välissä kokonaan? Tuntuu ihmeelliseltä, että sitä ei tehdä säteilytehoa portaattomasti säätäen niin, että koko ajan kuitenkin lämmittää. Alkeellista tekniikkaa vuodelle 2022 ja toimii huonosti.

 

[PornReindeer]

Itse kun vaihdoin mikroa niin pyysin liikkeessä lyömään sähköihin että pääsin testaamaan.
Valinta osui digitaalinen kahden kiertokytkimen ja kahden napin Upoon, lähentelee täydellistä käyttöliittymää eli toinen kiertokytkin valitsee tehon ja toinen ajan. Napit ovat start ja stop, joista start toimii myös +30s pikastarttina. Toki sisältää perusturhat piippailut, mutta ohjaus toimii hyvin.

 

[PornReindeer]

Nyt kun mikrouunit tapetilla, niin sanokaapa miksi edelleen tehonsäätö tehdään niin, että vain katkotaan lämmitystä välissä kokonaan? Tuntuu ihmeelliseltä, että sitä ei tehdä säteilytehoa portaattomasti säätäen niin, että koko ajan kuitenkin lämmittää. Alkeellista tekniikkaa vuodelle 2022 ja toimii huonosti.

Löytyy sellaisiakin jossa on magnetronin tehonsäätö, ratkaisuna monimutkaisempi (eli kalliimpi) niin 50€ mikrossa turha ominaisuus kun 99% ei tuosta välitä