- Liittynyt
- 21.10.2016
- Viestejä
- 12 760
Noh, onko jotain ketjuun liittyvää vai mitä? e: vai ihan nollapostaus/keskustelun paskominen?
Viimeksi muokattu:
Suunnittelun kukkaset
- Keskustelun aloittaja Sampsa
- Aloitettu
- Liittynyt
- 18.10.2016
- Viestejä
- 13 700
Onko siinä jokin erityinen paskuus? Ei ole tullut kiinnitettyä huomiota vaikka tuollaista olenkin käyttänyt. En pidä siitä, mutta sehän on asia erikseen. Eikö se ole ihan tavallinen suht toimiva halpishuonekalu?
löytyy kaksi kappaletta kotoa. Ei erityinen paskuus, vaan sama ominaisuus kuin muissakin "korkeissa" lipastoissa. ensimmäinen lapsi sellaisen kaatoi, vaimo onneksi sai lapsen napattua pois alta. Nyt on kaikki lipastot, hyllyköt ja isot peilit sekä taulut pultattuna seinään kiinni. Ei ole vitsiksi ne seinäkiinnikkeet mukana. pelkkiä vaatteita siellä niin lapsi saa helposti kaadettua roikkumalla avoimessa laatikossa.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 508
Olihan tuosta menneinä vuosia juttua vähän väliä, jos uutisotsikot ovat "Jo kahdeksas lapsi menehtyi – Ikea uusi suosittua lipastoa koskevan varoituksensa" on niissä kenties jotain parantamisen varaa turvallisuuden suhten.
Se on todistetusti aiheuttanut kuoleman.
- Liittynyt
- 18.10.2016
- Viestejä
- 8 886
Onhan tuo huono jos se kaatuu roikkumalla, kunnollinen ei kaadu.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 175
Ikean lipastot on kevyitä ja sisältä pahvia ja kunnolliset on täyttä puuta ja huomattavasti kalliimpia.
- Liittynyt
- 18.10.2016
- Viestejä
- 13 700
Ahaa, en muistanutkaan että juuri tuo tuote oli julkisuudessa näiden kämmien takia. Sehän on tosiaan valmistajan puutteellista ohjeistusta sekä jossain määrin user erroria, jos iso kaluste kiinnittämisen puutteesta kaatuu päälle.
Isojen kalusteiden ankkuroinnissa on myös ongelma, vaikka se huomattaisiin tehdä. Pitää osata propata ruuvi seinään kiinni, ja se ei todellakaan ole itsestäänselvyys. Usein näkee kipsilevyyn ja vaikka mihin tehtyjä kiinnityksiä ihan periaatteella "väänsin tohon ruuvin, niinhän se tehdään". Joskus vieläpä niin, että on väännetty muutama kierros lisää "varmuuden vuoksi", jolloin ruuvi ei pidä sitäkään vähää. Eikä sekään vielä mitään takaa, että kiinnitetään siihen levyyn jollain ankkurilla tarvikkeen ohjeiden mukaisesti. Osa niistä on niin huonoja, ettei kiinnitys ole juuri vahvempi kuin suoraan levyyn ruuvaaminen.
Raskaat massiivipuiset lipastot, kaapit ja vaikka mitkä vasta vaarallisia ovatkin kiinnittämättöminä, jos siis ovat korkeita, mittasuhteiltaan riskialttiita ja/tai raskaasti kuormattuja. Painavammankin kalusteen voi saada sellaiseen tasapainoon, että kaatuu melko pienellä vedolla, ja sitten vasta tuleekin jälkeä.
Erilaiset lipastot ja vetolaatikostot voivat toki kiinnittämättöminä(tai kiinnityksen pettäessä) kaatua ilman kiipeilyäkin. Tätä edesauttaa tai kaatumisen väkivaltaisuutta lisää, jos vetolaatikot ovat hyvin laakeroituja ja ulostuvat hyvin ripeästi pienenkin heilahduksen sattuessa. En silti sanoisi hyvää laakerointia suunnittelukukkaseksi. Pyörillä kulkevissa työkaluvaunuissa tuo hieman hirvittää jos ne on raskaasti ladattu; niitähän ei käytännössä voi ankkuroida, teoriassakin voisi vain kun niitä ei rullata.
- Liittynyt
- 21.10.2016
- Viestejä
- 12 760
Eli mikä se se sunnittelun kukkanen on? Asian esilletuoja piti asian mysteerinä ja nyt sie vähän valoitit asiaa, mut josko seuraava kertois jo asiaa..
- Liittynyt
- 16.10.2016
- Viestejä
- 21 553
Olisikohan ollut kyseessä tämä vuosien takainen tilanne, jossa pieni lapsi kiipesi Malm-lipastoa pitkin ylöspäin ja lopputuloksena koko paska kaatui päälle? Tottakai vika on vanhempien mielestä kaikkialla muualla kuin heissä tai lapsessa mikäli tuollaista tapahtuu, kun käyttää tuotetta huolimattomasti vastoin sen suunniteltua käyttötarkoitusta, mutta maalaisjärjellä ajatellen tilanne on useimmiten kuitenkin jotain ihan muuta. Vähän sama kuten tuossa pannunalustan tapauksessa, jossa ongelman syntyminen edellyttää vähintään jonkin tason tahallisuutta/huolimattomuutta.
PR-katastrofia välttääkseen Ikea kuitenkin maksoi lopulta vanhemmille $46 miljoonaa dollaria ja lisäsi tuotteen seuraavissa versioissa mukaan kulmaraudat seinään kiinnittämiseksi ihan vaan siltä varalta, ettei tarvitse maksaa korvauksia muiden sellaisten tapausten kohdalla, joissa lapset voivat käyttää kaikkia huonekaluja valvomatta kiipeilytelineenä.
IKEA taisi lisätä about kaikkiin tuotteisiinsa nuo kulmaraudat, sen verran paljon niitä on itsellenikin ylimääräiseksi jäänyt kun osa kalusteista on kiinnitetty muilla tavoin seinään.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 122
Tuo teline muuttuu vielä huomattavan paljon tukevammaksi, jos asettaa nuo muovijalat ohjeen mukaan oikeille paikoilleen reunimmaisten pitkien tankojen ja lyhyiden poikkitankojen risteämiskohtiin.
- Liittynyt
- 18.10.2016
- Viestejä
- 8 886
Ei tuo oma ikea malm lipastoa korkeampi ainakaan kaadu helpolla, turha kiinnittää seinään. No se ei olekkaan ruotsalaista pahvia.
vedä ylin tai toiseksi ylin laatikko kokonaan ulos ja katso millä voimalla sitä pitää vetää alaspäin että kaatuu. Kuvittele tilanne että lapsi joka ei ylety näkemään laatikkoon yrittää roikkua siinä nähdäkseen paremmin. ja asiaa vielä pahentaa jos on lastattu kevyitä asioita alalaatikoihin ja painempia ylälaatikoihin. Kuten töissä olivat laittaneet onneksi matalaan laatikostoon useita kymmeniä kiloja työkaluja ylimpään laatikkoon. koska laatikostoa ei ollut pultattu lattiaan kiinni niin pelkästään ylimmän laatikon kokonaan avaaminen riitti kaatamaan sen.
- Liittynyt
- 11.12.2018
- Viestejä
- 841
Boschin astianpesukoneessa on kätevä toiminto, joka avaa luukun automaattisesti raolleen ohjelman loputtua. Valitettavasti toiminto toimii vain kaikista pisimmän, eli 3-4h kestävän eco-ohjelman kanssa.
Kuningasideana vissin, että eco-ohjelmassa jätetään kuivaus pois, jolloin luukun aukeaminen toimii kuivauksena, mutta olisiko siitä haittaa, että muillakin ohjelmilla luukun saisi automaattisesti aukeamaan tai ainakin asetuksista valittua asian niin?
Ei edes silloin, kun käyttää eco-ohjelmaa lyhennys-toiminnon kanssa, jolloin pesuaika lyhenee puoleen, mutta mikä siinä on, että vain pisimmällä ohjelmalla luukku aukeaa itsestään. Ja asiaa ei ole mahdollista säätää asetuksista.
Kuningasideana vissin, että eco-ohjelmassa jätetään kuivaus pois, jolloin luukun aukeaminen toimii kuivauksena, mutta olisiko siitä haittaa, että muillakin ohjelmilla luukun saisi automaattisesti aukeamaan tai ainakin asetuksista valittua asian niin?
Ei edes silloin, kun käyttää eco-ohjelmaa lyhennys-toiminnon kanssa, jolloin pesuaika lyhenee puoleen, mutta mikä siinä on, että vain pisimmällä ohjelmalla luukku aukeaa itsestään. Ja asiaa ei ole mahdollista säätää asetuksista.
Age of Computers
Wololo
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 1 887
Voisiko olla jokin luukusta tulevan höyryn määrän kanssa? Pelaavat varman päälle, ettei kenenkään tamminen kaluste väänny kieroksi?
- Liittynyt
- 19.10.2016
- Viestejä
- 2 698
Minun Boschissa on luukun avaamiselle valinta napilla ja toimii joka ohjelman kanssa
Eiköhän tuo kuulu luokkaan "halvempaan ja kalliimpaan malliin pitää saada jotain eroa"...
- Liittynyt
- 11.12.2018
- Viestejä
- 841
Koneiden mukana tulee aina se tason alapintaan koneen yläpuolelle ruuvattava peltilätkä, jonka tarkoitus on juuri tuo, mutta jota moni ei jaksa asentaa kun ei tiedä sen tarkoitusta.
Voisi toiminto olla edes valittavissa ja käyttöohjeisiin varoitus tuosta. Suunnittelun kukkanen siis. Saman laillahan ne höyryt tulee sieltä manuaalisestikin avattaessa kun yleensä kone pyritään avaamaan heti ohjelman päätyttyä.
- Liittynyt
- 18.10.2016
- Viestejä
- 8 886
En viitsi kokeilla kestääkö vetolaatikko kaataa satakiloista lipastoa.
Mulla on Boschin apk. Ostettu tänä vuonna. Siinä saa valita käytetäänkö avaustoimintoa vai ei. Oletuksena pois päältä.
Age of Computers
Wololo
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 1 887
OK, en tiennyt. Ei ole ollut tarvetta ostaa tiskikonetta sitten noin kymmeneen vuoteen ja tuo on muutenkin ns. vapaasti seisovana. Vanhanaikainen keittiö kun on.
- Liittynyt
- 01.01.2019
- Viestejä
- 340
Nykysissä(tullu jotain 30 vuotta) tulee myös alumiinitarra mukana jota käytetään samaan asiaan. Harva sitäkään jaksaa kiinnittää
Age of Computers
Wololo
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 1 887
Eipä tuollaista ole vastaan tullut eikä ole ohjekirjassakaan mainintaan. Ehkä jos on kalusteisiin asennettava malli, niin sellainen tulee tai on mallikohtaista. Tämä on Upo merkiltään, viimeisiä Ruotsissa valmistettuja.
alumiinitarra, kirkas muovitarra, peltilätkä tulee käytönnössä kaikissa mukana. töissä noita koneita joutuu asentelemaan niin on kokemusta vähän useammasta kuin yhdestä mallista. harvoin niitä laitetaan kun on nykyään paljon kivi yms tasoa mikä ei tartte.
Vähän vanhaan vastaan, mutta menkööt.
Tässähän on taas kerran kyse Digitan ja tv-toimijoiden laiskudesta, osaamattomuudesta ja typeryydestä. Ei välttämättä tässä järjestyksessä.
EPG datassa on mahdollisuus käyttää lyhyttä kuvaustekstiä (<254 mekkiä) ja pitkää kuvaustekstiä. TV- toimijat tekevät ohjelmakarttansa yhteen järjestelmään, josta data sitten valuuu niin printtilehtiin kuin muihinkin palveluihin.
Joskus Digi-TV:n käyttöönottovaiheessa kun markkinoilla oli kaikenmaailman vinkuintia-digibokseja, ei kaikki boxit ymmärtäneet tuota pitkää kuvaustekstikenttää, niin TV-toimijat suuressa viisaudessaan päättivät, että Digita sulloo kuvaustekstin tähän lyhyeen kuvauskentään.
Koska sekä lyhyen, että pitkän kuvauskentän käyttö taas aiheuttaisi ylimääräistä työtä TV-toimijan päässä, helpoin ratkaisu on tehdä se yksi pitkä kuvausteksti ja Digitan päässä katkaista pitkästä tekstistä ylimääräinen pois ja tunkea se tuohon lyhyeen kuvauskenttään.
Koko Digi-TV projektihan meni heti ensimetreillä metsään kun piti tehdä oma yhteispohjoismainen NorDigi standardi, vaikka olemassa oli täysin toimiva DVB standardi. Siitä on aikaa kun näitä viimeksi olen pöyhinyt, mutta muistaakseni erot eivät edes ole suuren suuria, NorDigin ollessa lähinnä laajennos tuohon alla olevaan DVB standardiin. Jonkinlaista protektionismia tuo kai oli, yritettiin rajoittaa olemassaolevien (halpojen) DVB laitteiden maahantuontia ja käyttöä pohjoismaissa.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 2 520
- Liittynyt
- 11.12.2018
- Viestejä
- 841
Series 4 myös täällä mutta ihan eri näköinen. Ei ole kyseistä nappia ja käyttöohjeet luettu kyllä sivu sivulta.Boschin Series 4:ssä on painike avaamiselle. Aukeaa joka ohjelman jälkeen:
- Liittynyt
- 11.12.2018
- Viestejä
- 841
+että Suomessa siirryttiin digiin kovalla tohinalla ja jo valmiiksi vanhaan tekniikkaan. Haluttiin taas väkisin olla edelläkävijöitä ja siirrytään vaikka vanhaan tekniikkaan kunhan tehdään se ensimmäisenä.
DVB-T2 oli jo olemassa, mutta kun oli kiire olla se ensimmäinen joka lopettaa analogiset lähetykset, niin kaikki valmistelut oli tehty DVB-T:tä varten. Esim. Virossa odoteltiin rauhassa ja siirryttiin suoraan DVB-T2:een.
Lopputulos Suomessa on se, että vuonna 2022:kaan ei ole päästy kuin maksu- ja Ylen kanavien osalta edelleenkään HD-tasolle eli DVB-T2:een. Tämänkin siirtymän piti tapahtua jo pari vuotta sitten ja edelleen junnataan SD:ssä ilmaisten kaupallisten kanavien osalta. Varmaan taas käy niin, että kun siihen vihdoin päästään, onkin jo uudempi tekniikka taas jo nurkan takana.
Ei ollut T2 suunnitelmiakaan kun DVB-T otettiin käyttöön. Muistan kun jossain vaiheessa Englannissa testattiin molempien polarisaatioiden käyttöä samaan aikaan T2 versiota varten, eli antenni oli risti-mallinen.
"Ensimmäiset lähetykset näkyivät pääkaupunkiseudulla, Tampereella ja Turussa 1. syyskuuta 2000 alkaen. Digitaalitelevisio otettiin käyttöön virallisesti Suomessa 27. elokuuta 2001."
"In June 2006, a formal study group named TM-T2 (Technical Module on Next Generation DVB-T) was established by the DVB Group to develop an advanced modulation scheme that could be adopted by a second generation digital terrestrial television standard, to be named DVB-T2."
Virossa otettiin käyttöön DVB-T mpeg4 videokoodauksella kun aikaisemmin digilähetykset aloittaneissa maissa käytettiin standardin mukaista mpeg2 koodausta.
Nykyisin Viron yleisradion HD kanavat käyttävät DVB-T2 mpeg4 videokoodauksella ja maksulliset HD-kanavat hevc-koodausta DVB-T2 kanssa (samoin Saksassa hevc käytössä kaikilla T2 HD-kanavilla). Minulla oli aikanaan Sony FHD telkkari, jossa oli DVB-C/T virittimet, mutta mpeg4 dekoodaus oli. Aikanaan DNA lähetti jotkut talviolympialaiset testiverkossa Oulunkylän ja Lahden lähettimistä FHD DVB-T mpeg4 formaatissa.
"Ensimmäiset lähetykset näkyivät pääkaupunkiseudulla, Tampereella ja Turussa 1. syyskuuta 2000 alkaen. Digitaalitelevisio otettiin käyttöön virallisesti Suomessa 27. elokuuta 2001."
"In June 2006, a formal study group named TM-T2 (Technical Module on Next Generation DVB-T) was established by the DVB Group to develop an advanced modulation scheme that could be adopted by a second generation digital terrestrial television standard, to be named DVB-T2."
Virossa otettiin käyttöön DVB-T mpeg4 videokoodauksella kun aikaisemmin digilähetykset aloittaneissa maissa käytettiin standardin mukaista mpeg2 koodausta.
Nykyisin Viron yleisradion HD kanavat käyttävät DVB-T2 mpeg4 videokoodauksella ja maksulliset HD-kanavat hevc-koodausta DVB-T2 kanssa (samoin Saksassa hevc käytössä kaikilla T2 HD-kanavilla). Minulla oli aikanaan Sony FHD telkkari, jossa oli DVB-C/T virittimet, mutta mpeg4 dekoodaus oli. Aikanaan DNA lähetti jotkut talviolympialaiset testiverkossa Oulunkylän ja Lahden lähettimistä FHD DVB-T mpeg4 formaatissa.
Ja jo heinäkuussa 2009 NorDig sai oman versionsa DVB-T2:sta julki.
NorDig ei ole mikään "oma versio" DVB:stä vaan speksi joka määrittää mitä DVB:n ominaisuuksista vastaanottimen tulee vähimmillään tukea kyseisellä alueella. Esimerkiksi DVB-tekstitys on tälläinen ominaisuus joka ei läheskään kaikkialla ole käytössä tai jokaisessa DVB-vastaanottimessa tuettuna.
Wikipedian mukaan ensimmäiset DVB-T2 testilähetykset tehtiin 2010 Genevessä ja suomessa lähetykset alkoivat 2011. Kymmenisen vuotta ehti siis DVB-T olla eksklusiivinen digitaalisen tv:n siirtotapa, mielestäni aika pitkä aika kun huomioi millaista vauhtia teknologia on tuona aikana kehittynyt.
Wikipedian mukaan ensimmäiset DVB-T2 testilähetykset tehtiin 2010 Genevessä ja suomessa lähetykset alkoivat 2011. Kymmenisen vuotta ehti siis DVB-T olla eksklusiivinen digitaalisen tv:n siirtotapa, mielestäni aika pitkä aika kun huomioi millaista vauhtia teknologia on tuona aikana kehittynyt.
Jos asennat vain uudisrakennuksiin, niin osassa voi olla kivitaso. Muissa "normaaleissa" kohteissa kivitaso on enemmänkin poikkeus (sitä kivitason näköistä laminoinitia ei lasketa kivitasoksi).
Toki kiveä voi löytyä mistä vain, on silti valehtelua sanoa että harvoin on muuta kuin kivitaso?
no joo, ei ole gigantti tyylistä tiskikoneen vaihtoa vaan pääasiassa remontteja, ja vähän vielä laadukkaammin kuin ikean keittiöitä. Mutta niissä neukkuluutioissa ja muissa joissa tiskikone vaihdetaan niin suoja on jo paikoillaan tai sitten jos se on jo kestänyt sen 10 vuotta ilman niin eiköhän kestä jatkossakin...
En nyt ala vänkäämään, kun en ihan 100% varmasti muista, mutta kyllä tuossa mielestäni oli mukana myös laajennoksia perus DVB standardin päälle, ei pelkästään pakollisia ominaisuuksia DVB:stä. Mutta jokatapauksessa hyvä rahastusautomaatti siitä saatiin aikaiseksi.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 957
Meillä on Rosenlewin induktio liesi joka ketjun aiheeseen sopiva. Siinä on liesille väännettävät nupit, mutta silti siinä on lisäksi kosketusnapit lisänä. Eli normaalisti säädetään nupeista 0-9 mutta lieden pinnasta saa vielä lisätehoa veden keittämiseen ja saa lieden paussille ja muita turhia säätöjä. Ongelma on vain siinä että nupit on todella löysät joita tulee vahingossa väännettyä ohimennessä (induktiossa ei tosin niin vaarallista). Ja jos vettä roiskuu kosketusnäppäimille niin alkaa piippailemaan ja sammuttaa lieden jos ei tarpeeksi nopeasti kuivaa. En ymmärrä mitä suunnittelija on oikein miettinyt.
Viimeksi muokattu:
Mene jo pilkunnypläämiseksi, mutta jos standardi A sanoo, että asia B on valinnainen ja standardi C sanoo, että B on pakollinen, niin onko kyseessä sama standardi, vai onko C A:n laajennos.
Ja jos A:ssa määritellään tiettyjä datarakenteita, jotka ovat vapaasti operaattorin sovellettavissa ja C:ssä sitten määritellään tälläiseen pakollinen datarakenne, kyllähän tuo on A:n mukainen, mutta itse kuitenkin nimittäisin standardin laajennokseksi. (Taisi olla mm. joku kanavalistauksiin liittyvä descriptor tälläinen)
- Liittynyt
- 28.12.2019
- Viestejä
- 4 106
Itsellä taas alle vuoden vanha Electrolux-induktio, josta löytyy perinteiset nupit. Ei ole näitä hipaisukytkimien normaaleja haittapuolia, muttei tämäkään mikään täydellinen ole:
- kunkin levyn teho (0-9/P) näkyy liesitason pinnalla Led-numeroina. Ainoa asia jonka voit hipaisupinnalta tehdä, on asettaa levy täysille eli P-asentoon. Täysin turha feature, kun saman voit tehdä myös siitä perinteisestä nupista
- tämä em. "tehonäyttörivi" syö pinta-alaltaan merkittävän kaistaleen keraamisesta pinnasta, eli tähän et voi kattilaa lyödä päälle. Asia korostuu entisestään, kun kyseessä on 50cm leveä liesi.
- lieden nuppien tuntuma on ihan hyvä, plus ne saa työnnettyä/lukittua sisään. Sen sijaan uunin käyttömoodin nuppi on jostain syystä aivan käsittämättömän jäykkä! Sitä saa oikeasti voimalla kääntää, että saa valittua tasalämmön, kiertoilman jne välillä. Jos on märät kädet niin ei toivoakaan saada tuosta otetta. Vedin tuon nupin kokonaan irti, niin ihan perus-potikkaa se tuntuu kääntelevän, eli nupin rasvauskaan ei tähän auta. Ongelma on syvemmällä.
- Liittynyt
- 11.12.2018
- Viestejä
- 841
Netflixin "näytönsäästäjästä" eli tuosta esittelyruletista joka lähtee pyörimään kun ei ole vähään aikaan koskenut kapulaan, ei voi merkitä leffoja/sarjoja suoraan suosikkilistalle.
- Liittynyt
- 18.10.2016
- Viestejä
- 13 700
Joku voisi sanoa, että kyseessä on varsinaisen standardin velvoittava tulkintaohje. Ensimmäisen ollessa tekninen dokumentti ja jälkimmäisen byrokraattinen pamfletti. En tiedä erehdynkö täysin, mutta näin voisin rohjeta sanailla.
- Liittynyt
- 10.01.2019
- Viestejä
- 21 840
Keskustelua liesitason nappuloista ja lähinnä iduktiotasosta ja siitä että sammuttaminen hankalaa.
Ei ole lainkaan harvinaisia tulipalot jotka ovat lähtenee liedestä ja nimenomaan siitä että levy on jäänyt päälle, tai levylle on jäänyt jotain.
Jos ja kun ihminen tottuu sammutus tapaan, siirrän kattilan/pannun pois, niin riski kasvaa että tekee niin myös tasoilla joissa ei ole automatiikka. Sen kotitason lisäksi.
Tuo on totta, mutta on esimerkki huonosta suunnittelusta joka voi johtaa vaaralliseen toimintatapaan. Vaarallisuutta perustelen sillä että ihmiselle tuosta tulee nopeasti niin rutiinin omainen tapa että sitä edes tiedosta. Ja se tekee siitä hengenvaarallisen.
Ei ole lainkaan harvinaisia tulipalot jotka ovat lähtenee liedestä ja nimenomaan siitä että levy on jäänyt päälle, tai levylle on jäänyt jotain.
Jos ja kun ihminen tottuu sammutus tapaan, siirrän kattilan/pannun pois, niin riski kasvaa että tekee niin myös tasoilla joissa ei ole automatiikka. Sen kotitason lisäksi.
- Liittynyt
- 18.10.2016
- Viestejä
- 13 700
Monet jättämisen tai unohtamisen lisäksi tahallaan laskevat kaikenlaisia asioita liedelle. Myös palavaa ja erittäin tulenarkaa materiaalia. Esimerkiksi muovinen moppiämpäri(joka ei muutenkaan kuulu pöydälle) rättien ohella täynnä siivouskemikaaleja ml. aerosoleja. Toistuvasti, sanomisesta huolimatta. Sanojahan on varmaankin joku hintti tai nössö tai tyhymä. Määhän tien että toi levy on pois päältä ja vieläpä kylmä. Ei se syty tuleen ellei sitä laita päälle. Toisille riittää että täystuhoa ei ole vielä tapahtunut, vitut siitä että se on aina vain yhden virheen päässä. Samaa touhua voi jatkaa, vaikka yksi pyyhe on hiiltynyt koiran käynnistämän levyn päällä, eikä tämäkään tapaus ole vammainen, dementti, alkoholisti tai vähälahjainen. Jostain syystä juuri tämän asian kanssa ihan normaalin oloiset usein perseilevät.
Tästäkin syystä induktioliesi on liki mullistava turvallisuusvaruste ja sellaisten pilaaminen paskalla käyttöliittymällä todellinen kukkanen. Etenkin dementeille sun muille kalluille sopisi kuin nyrkki nenään älykäs induktioliesi, jonka käyttöliittymä kuitenkin näyttää normaaleilta mekaanisilta nupeilta. Sitä en äkkiseltään tiedäkään, miten suuri murhe moisessa keittiössä on sydämentahdistin, joka nykyään asennetaan joka toiselle.
- Liittynyt
- 31.07.2019
- Viestejä
- 2 188
Tuli joku aika sitten ostettua induktioliesi (Gram). Valintaperusteena oli halvin mahdollinen hinta kun ei nykyiseen kämppään ole tarkoitus investoida enää yhtään enempää kuin on pakko. Hipaisunappuloista en minäkään tykkää niiden hitauden takia mutta halvin normaaleilla nappuloilla oleva olisi maksanut melkein tuplat. Gramin nappulat kyllä toimii märilläkin käsillä ihan hyvin. Tuosta laitteesta keittotason virta myös sammuu itsekseen jos 10 minuuttiin ei keittolevyllä ole ollut sopivaa astiaa, eli sen verran on turvallisuutta mietitty.
Kylläpäs pysyy pitkään päällä, meillä jos ei ole levyllä kattilaa niin muutaman sekunnin päästä rupeaa vilkuttelemaan levyn näyttöä ja varmaan minuutin päästä jo piippaa ja sammuu. Joskus tuo on jopa ärsyttävän lyhyt aika jos esim ottaa kattilan liedeltä, kaataa vedet pois ja laittaa takaisin levylle että jatkaa kokkailua niin meinaa keritä jo siinä välissä sammumaan.
Sama homma ärsyttää itseäkin. Hitto kun nostaa astiaa liedeltä niin jo meinaa välillä laittaa levyn kokonaan pois päältä. Olisko meillä joku viiden sekunnin varoaika siinä.
- Liittynyt
- 28.12.2019
- Viestejä
- 4 106
Itsellä electroluxissa tuo toimii ainakin niin että kun astian ottaa liedeltä, niin levy sammuu about välittömästi. Mutta menee kyllä takaisin päälle heti kun sopiva astia laitetaan sammuneen levyn päälle. Virrat sammuvat sitten kokonaan muutaman minyytin päästä, jos ei astiaa ole levyllä.
Meillä tekee tuota samaa, mutta viiden sekunnin jälkeen on tökkäistävä hipaisukoskettimella tehot taas oikealle asetukselle. Sammuu itsekseen sitten jonkun minuutin päästä jos ei reagoi mitenkään.
- Liittynyt
- 05.11.2016
- Viestejä
- 3 826
Vessat Liettuassa. Oikea läjä suunnittelun kukkasia ja joka paikassa toteutettu tasan samalla tavalla. Lentokentällä, hotellissa, kauppakeskuksessa, ravintoloissa, työpaikalla, kaikkialla samanlaiset vessat.
Ensinnäkin vessan valon katkaisija on ulkopuolella. En keksinyt syytä. Pistorasioita kuitenkin oli sisäpuolella. Lukosta ei näe, onko se lukossa vai ei. Kätevästi sijoitetun valokatkaisijan asennostakaan ei asiaa voi päätellä, koska ylhäällä = päällä ei näyttänyt olevan mikään sääntö tuolla. Lukossa on jostain syystä kolme asentoa: lukon kieli sisällä, ulkona tai vielä enemmän ulkona. Sisäpuoleltakaan lukosta ei näe, missä asennossa se on, vaan se pyörii useamman kierroksen ympäri. Vääntämissuunta tietenkin vaihtelee oven kätisyyden mukaan. Yhdessäkään hanassa ei ollut toimivaa poresuutinta, vaan joku harva ritilä, josta vettä roiskui vähän joka suuntaan. Yhdestäkään vessasta ei löytynyt käsipaperia, vaan poikkeuksetta pelkkä kuivain.
Ensinnäkin vessan valon katkaisija on ulkopuolella. En keksinyt syytä. Pistorasioita kuitenkin oli sisäpuolella. Lukosta ei näe, onko se lukossa vai ei. Kätevästi sijoitetun valokatkaisijan asennostakaan ei asiaa voi päätellä, koska ylhäällä = päällä ei näyttänyt olevan mikään sääntö tuolla. Lukossa on jostain syystä kolme asentoa: lukon kieli sisällä, ulkona tai vielä enemmän ulkona. Sisäpuoleltakaan lukosta ei näe, missä asennossa se on, vaan se pyörii useamman kierroksen ympäri. Vääntämissuunta tietenkin vaihtelee oven kätisyyden mukaan. Yhdessäkään hanassa ei ollut toimivaa poresuutinta, vaan joku harva ritilä, josta vettä roiskui vähän joka suuntaan. Yhdestäkään vessasta ei löytynyt käsipaperia, vaan poikkeuksetta pelkkä kuivain.
- Liittynyt
- 28.07.2022
- Viestejä
- 694
Ulkomailla ovien lukot ovat kyllä melkoisia insinöörityön näytteitä. Suomessa lukkomekanismit Abloy etunenässä ovat loogisia ja ennen kaikkea toimivia. Keski- ja Etelä-Eurooppa ovat täynnä näitä käsittämättömiä virityksiä, jossa avaimen asettamisen jälkeen saa alkaa arpomaan minne suuntaan tätä nyt pitää kääntää. Lopulta kun lukko aukeaa tai menee kiinni, avain ei välttämättä sitten enää irtoakaan lukosta. Ja jälleen lukkoa saa pyörittää kuin rulettia.
Ovien avausmekanismitkin saattavat olla aivan naurettavia. Alas painettavan kahvan sijaan kahvanupissa saattaa olla painike. Perinteisessä kahvassa saa avaukseen tarvittaessa kunnolla vipuvoimaa, jolloin hiukan jumissakin oleva mekanismi antautuu. Sama ei näillä painikemekanismeilla onnistu.
Ovien avausmekanismitkin saattavat olla aivan naurettavia. Alas painettavan kahvan sijaan kahvanupissa saattaa olla painike. Perinteisessä kahvassa saa avaukseen tarvittaessa kunnolla vipuvoimaa, jolloin hiukan jumissakin oleva mekanismi antautuu. Sama ei näillä painikemekanismeilla onnistu.
Uutiset
-
Motorola julkaisi edullisemman pään moto g86- ja g56 -älypuhelimensa
30.5.2025 15:30
-
AMD julkaisi AMD Software 25.5.2 -ajurit näytönohjaimilleen ja prosessoreilleen
30.5.2025 14:55
-
DeepCoolin Computex-uutuuksiin kuului coolereita ja kaksi koteloa integroidulla nestejäähdytyksellä
30.5.2025 14:25
-
Live: io-techin Tekniikkapodcast (21-22/2025)
30.5.2025 14:20
-
Uusi artikkeli: Testissä NVIDIA GeForce RTX 5060
29.5.2025 19:20
