Suomi - kuituyhteyksien kehitysmaa

Tuosta KSVV-liittymän laadusta, muistin vasta nyt että PFSensen Status-Monitoring välilehdeltä saa WANin statsit näkyviin. Aika tasainen laatu ollut, isompaa heittoa isompien siirtojen kohdalla.

delayloss.jpg
 
Tuosta KSVV-liittymän laadusta, muistin vasta nyt että PFSensen Status-Monitoring välilehdeltä saa WANin statsit näkyviin. Aika tasainen laatu ollut, isompaa heittoa isompien siirtojen kohdalla.

delayloss.jpg

Tässä vertailu pohjaa omasta 100/10Mbps valokuitu/ethernet liittymästä:
wan_laatu.JPG
 
Tässä vertailu pohjaa omasta 100/10Mbps valokuitu/ethernet liittymästä:

Aijai, packet loss average 0.13% ja max 4.5%
Pistän tuota omaa dataa tikettiin jahka vastaavat ensimmäiseen viestiin, mielenkiinnolla odotan miten tämä etenee. Speedtest taitaa valita Multi-optiota käytettäessä 4 lähintä serveriä ja mittaa niillä nopeuden. 33 mittauksesta 9 ylittää sen liittymän luvatun alimman nopeuden, 780 Mbit/s.
 
Tuosta nopeudesta ei kannata ehkä ensimmäisenä vääntää, vaan selvittää/selvityttää mistä tuo packet loss johtuu. Se on myös nopeuden surma

Packet loss lisääntyy aina isojen siirtojen aikana, Steam-pelia ladattaessa isoimmillaan 20%. Steam kyllä sitä ilmeisesti aiheuttaakin. On tuossa nopeudessakin jotain outoa, loggasin graafia joulun aikana. Nopeudet on hitaanlaiset, mutta jotain ihmeellistä tapahtuu uploadille:

speed.jpg

Säännöllisin väliajoin tippuu alas, kunnes taas hetken toimii nopeasti. Päätelaite Calix 844G sillattiin, siinäkin jotain outoa. Power- ja Broadband-ledit palaa, Service ei. Tuon pitäisi palaa vaikka siltaus tai hybridi-siltaus päällä.
 
Viimeksi muokattu:
Sinällään tyhmää ettei sähköyhtiöitä vaadita vetämään uuden kaapelin kanssa myös kuitua. Kesällä kytkivät amkan tilalle mcmk (suomeksi ilmalinjan tilalle maakaapelin) niin oisivat voineet samalla vetää myös kuidun talouksiin.
 
Sinällään tyhmää ettei sähköyhtiöitä vaadita vetämään uuden kaapelin kanssa myös kuitua. Kesällä kytkivät amkan tilalle mcmk (suomeksi ilmalinjan tilalle maakaapelin) niin oisivat voineet samalla vetää myös kuidun talouksiin.

Varmasti vetäisivät ilomielin jos sille ylimääräiselle työlle löytyisi maksaja. Täällä teki osuuskunta yhteistyötä paikallisen sähköyhtiön kanssa ja näin toimittiin. Ominpäin se sähköyhtiö ei kyllä rupea vetämään metrin metriä kuitua, elleivät sitten ole aikeissa ryhtyä operaattoriksi.
 
Sinällään tyhmää ettei sähköyhtiöitä vaadita vetämään uuden kaapelin kanssa myös kuitua.
Sähköyhtiöillä ei enään ole johtoja, siirtofirmat on erikseen ja se mitä linja saa maksaa on hinnoiteltu valtion puolesta.
Siihen on vaikea lisätä muita kuluja.

Ilmeisesti Ruotsissa on vielä paljon kunnallisia firmoja jotka voivat toimia vapaammin.
 
Sähköverkkoyhtiöt kyllä vetävät muuntamoillensa aika järeät kuidut. Mullakin mökin tontin reunalla menee 96-kuituinen kaapeli 1kV maakaapelin kanssa muuntamolle, 8km taajamasta aika keskellä metsää. Että sinänsä hyvät runkoverkot olisi valmiina monessa paikkaa, jos operaattorit ja sähköverkkoyhtiöt vaan pääsee sopuun vuokrauksista.
 
Tämä voisi viitata MTU-ongelmiin: Troubleshooting — Troubleshooting Low Interface Throughput | pfSense Documentation
MTU:ta voi säätää vähän alemmaksi (esim. 1480). IPv6:n kanssa pitää sallia ainakin ICMPv6 packet too big subtype.
Wireshark tai muu pakettilogi näyttää näitä aika helposti.
EDIT: IPv6 PMTUD-testi sisältyy: Test your IPv6.

Kokeilin pienemmällä MTUlla, ei vaikutusta. IPV6sta ei ole jaossa KSVVllä, tai ainakaan PFSense ei sitä vastaanota millään valinnalla. Taisi näyttää Calix myös että "IPV4 Connected" ja IPV6-kenttä tyhjä.
 
Sinällään tyhmää ettei sähköyhtiöitä vaadita vetämään uuden kaapelin kanssa myös kuitua. Kesällä kytkivät amkan tilalle mcmk (suomeksi ilmalinjan tilalle maakaapelin) niin oisivat voineet samalla vetää myös kuidun talouksiin.

Hauska knoppitieto: on olemassa sähkö+kuitu-yhdistelmäkaapeleita. Käytetään mm. merikaapeleissa.

Tosin ei se ole pelkkää autuutta se sähkön ja kuidun sekoittaminen.
 
Hauska knoppitieto: on olemassa sähkö+kuitu-yhdistelmäkaapeleita. Käytetään mm. merikaapeleissa.

Tosin ei se ole pelkkää autuutta se sähkön ja kuidun sekoittaminen.

Ja noissa merivalokaapeleissa saattaa löytyä myös vahvistimia eli myös tätä varten sähköä tarvitaan.
 
Hauska knoppitieto: on olemassa sähkö+kuitu-yhdistelmäkaapeleita. Käytetään mm. merikaapeleissa.

Tosin ei se ole pelkkää autuutta se sähkön ja kuidun sekoittaminen.
Kyllä tässä tapauksessa on täysin varmaa että kuitua ei ole. Nimim. sähkäri ja olin itse paikalla kun kaapeli kytkettiin.
 
Sain kerättyä viime yönä tarkemmalla (testi 1 min välein, testin kesto 45-50 sek.) otannalla lisää tietoa oman kuidun upload-kaistan heittelystä:

grafana_speedtestplus_cli.jpg

Tuossa näkyy kuinka UL on aina 10 min kerrallaan urku auki ja toiset 10 min matelee reilussa 100 Mbit/s. En osaa varmasti sanoa mistä johtuu, mutta heitän veikkauksen GPON-kuituverkon DBA-ominaisuuteen. Dynamic bandwidth allocation jakaa GPON-verkon rajattua 1,25 Gbit/s UL-kaistaa aina tietyn aikaa tietylle käyttäjälle. DL-kaistaa on tarjolla 2,5 Gbit/s ja tuokin jaetaan riippuen jakosuhteesta. Kaista jaetaan splitterillä 1:8, 1:16, 1:32 tai 1:64, jälkimmäisen numeron ollessa käyttäjämäärä. Onko paikalla joku joka tietää enemmän näiden verkkojen toiminnasta? Kaikki splitterit on kuulemma käytössä nyt uusien liittymien myötä.

Verkon tomintaan olen tyytyväinen, mutta nyt tullaan siihen palvelukuvaukseen:

Saapuvan liikenteen nopeusLähtevän liikenteen nopeusSaapuvan liikenteen vaihteluväliLähtevän liikenteen vaihteluväli
1000 Mbit/s1000 Mbit/s780-1000 Mbit/s780–1000 Mbit/s

DL-kaistalla tuo keskiarvo ylittää juuri tuon miniminopeuden, UL jää jonkun verran alle. Ja nämä on mitattu keskellä yötä, 24 tunnin keskiarvot jää kauaksi tuosta 780 Mbit/s nopeudesta.
 
Kysymys kuidusta.

Jos X firma rakentaa, kaivaa yms kuidun omaan taloon (otetaan esimerkiksi LPO, joka toimii omalla kotikaupungissa) niin voiko muut operaattorit tai firmat käyttää kyseistä kuitua vai olenko sidottuna kuidun rakentaneeseen firmaan ja heidän hintoihin / nopeuksiin?
 
Kyllä Suomessa on kuidun vuokrausvelvollisuus. Koitin kysyä tästä aikaisemmin ketjussa, mutta silloin ei oikein tullut vastakaikua, joten joku varmaan kohta korjaa. Vuokra määritellään ilmeisesti per kuitumetri -periaatteella. Eli täällä maaseudulla ei käytännössä ole kovin realistista ajatella toisen operaattorin tulevan ja rupeavan tarjomaan toisen verkossa palveluita (kuidun lisäksi esim. räkkipaikoista joutuu maksamaan sen verran ettei ihan yksittäisen kuluttaja-asiakkaan takia kannata vaivautua). Kaupungissa vuokraus voi sitten onnistuakin.
 
Kysymys kuidusta.

Jos X firma rakentaa, kaivaa yms kuidun omaan taloon (otetaan esimerkiksi LPO, joka toimii omalla kotikaupungissa) niin voiko muut operaattorit tai firmat käyttää kyseistä kuitua vai olenko sidottuna kuidun rakentaneeseen firmaan ja heidän hintoihin / nopeuksiin?

Se vähän riippuu. Jos on rakennettu openconnect periaatteella, eli sinne minne se rakentajan kuituverkko päättyy tulee useamman operaaattorin runkoa niin sitten voi saada varsin kilpailukykyiseen hintaan muiltakin operaattoreilta diilin. Mutta jos se valitsemasi operaattorin tarttee vuokrata sitä kuitua enemmänkin, niin sitten voi hinta pompsahtaa sen verran korkeaksi että ei ole järkevää.

Täällä ainakin silloin yrittivät houkutella noita suurimpia operaatteroita vetämään laitetilaan omat runkonsa jotta toi openconnect toteutuisi. Sitä en sitten tiedä että tapahtuiko näin.
 
Jos X firma rakentaa, kaivaa yms kuidun omaan taloon (otetaan esimerkiksi LPO, joka toimii omalla kotikaupungissa) niin voiko muut operaattorit tai firmat käyttää kyseistä kuitua vai olenko sidottuna kuidun rakentaneeseen firmaan ja heidän hintoihin / nopeuksiin?

Ellei kyseessä ole joku "Avoin kuitu" -tyyppinen toteutus niin käytännössä et sinne järkevällä hinnalla saa muuta liittymää kuin sen verkon rakentajan tarjoaman.
Kuten edellä mainittiin, kuidussa on vuokrausvelvollisuus, mutta kuidun vuokrahinta muine liittyvine kustannuksineen toiselle operaattorille tekee siitä useimmissa tapauksissa niin kallista, etteivät operaattorit edes lähde tarjoamaan liittymien toimittamista vuokrakuituun muille kuin yrityksille ja kovaa rahaa vastaan.
 
Kyllä Suomessa on kuidun vuokrausvelvollisuus. Koitin kysyä tästä aikaisemmin ketjussa, mutta silloin ei oikein tullut vastakaikua, joten joku varmaan kohta korjaa.
Ainakin joillakkin operaattoreilla on vuokrausvelvollisuus ns HMV alueilla.

Jos "määrätty" noi tuo mieleen että niin ei olisi kaikilla kaikkialla , säädeltyyn hintaan.

Jossain operaattorien HMV hinnastoissa lähimpään ristiinkkytkentään oli "kpl" hinnoittelu, ja hinta luokka sitä tasoa että jos ns omalta ei saa haluttua palvelua ja tuolla ristiinkytkenässä tyrkyllä haluttua palvelua tarjoava niin voi vaativaa yksityistäkin ehkä auttaa. No tuossa se mutta että siellä olisi tarjolla palvelua ja vielä sellaista jota kuluttajille myydään (kuluttajasuoja aika miina).

Osa operaattoreista on vetänyt PON verkkoja (missä ei omaa suoraa kuitua päästä päähän, vaan jaettu matkalla).


Viimeisestä metreistä voi toki olla vielä pitkämatka vaihtoehtoiseen yhteyteen.

Kysyjä oli mysö hinnan perään, jos kuvitellaan että kympin netti ja siihen fyysinen yhteys päälle, niin onko se kympin netti operaattorille tuotteistamisen arvoinen, olisiko se kilpailukykyinen verkkooperaattorin omiin tuotteisiin.

Satasen netti + fyysinen yhteys kunnon liittymismaksulla voisi useammin olla, jos se olisi niin paljon parempi että alueella sille olisi kysyntää ja kuvitella ettei verkkoäoperaattori itse innosituis vastaavasta palvelusta.
 
Sain kerättyä viime yönä tarkemmalla (testi 1 min välein, testin kesto 45-50 sek.) otannalla lisää tietoa oman kuidun upload-kaistan heittelystä:

grafana_speedtestplus_cli.jpg

Tuossa näkyy kuinka UL on aina 10 min kerrallaan urku auki ja toiset 10 min matelee reilussa 100 Mbit/s. En osaa varmasti sanoa mistä johtuu, mutta heitän veikkauksen GPON-kuituverkon DBA-ominaisuuteen. Dynamic bandwidth allocation jakaa GPON-verkon rajattua 1,25 Gbit/s UL-kaistaa aina tietyn aikaa tietylle käyttäjälle. DL-kaistaa on tarjolla 2,5 Gbit/s ja tuokin jaetaan riippuen jakosuhteesta. Kaista jaetaan splitterillä 1:8, 1:16, 1:32 tai 1:64, jälkimmäisen numeron ollessa käyttäjämäärä. Onko paikalla joku joka tietää enemmän näiden verkkojen toiminnasta? Kaikki splitterit on kuulemma käytössä nyt uusien liittymien myötä.

Verkon tomintaan olen tyytyväinen, mutta nyt tullaan siihen palvelukuvaukseen:

Saapuvan liikenteen nopeusLähtevän liikenteen nopeusSaapuvan liikenteen vaihteluväliLähtevän liikenteen vaihteluväli
1000 Mbit/s1000 Mbit/s780-1000 Mbit/s780–1000 Mbit/s

DL-kaistalla tuo keskiarvo ylittää juuri tuon miniminopeuden, UL jää jonkun verran alle. Ja nämä on mitattu keskellä yötä, 24 tunnin keskiarvot jää kauaksi tuosta 780 Mbit/s nopeudesta.
Miten suoritat nuo testit ja keräät login?
 
Miten suoritat nuo testit ja keräät login?

core-Ubuntu asennettuna virtuaalikoneeksi NASsiin, oma 1Gb NIC, josta kaapeli pfSense-palomuurille omalle NICille. Yhteydellä oma aliverkko, jossa ei muita osoitteita jaossa. Ubuntuun asensin tiedonkeruun näitä ohjeita muokkaamalla: Raspberry Pi Internet Speed Monitor - Pi My Life Up Tuo ohjeissa mainittu speedtest-cli ei toimi kunnolla, tällä tulee parempaa dataa: GitHub - taganaka/SpeedTest: Yet another unofficial speedtest.net client cli interface

edit: Laitetaas OTksi.
 
tällä tulee parempaa dataa
"SpeedTest++
It supports the new (undocumented) raw TCP protocol for better accuracy.
Features
4. Test supported: ... Packet loss (UDP)."

Ei nyt järin vakuuttavalta kuulosta. Packet loss -mittaus UDP:lla?
 
Onhan sillä monessa palvelussa oleellista merkitystä.
Niin millä? UDP:lla?
On tokl, se on kevyt verrattuna TCP:hen. Tosin pakettien perillemenosta ei ole mitään takeita, eikä siitä (perillemenosta tai packet lossista) tule suoraan mitään tietoa. Tämä kaikki pitää tehdä sovelluksen puolella
 
"SpeedTest++
It supports the new (undocumented) raw TCP protocol for better accuracy.
Features
4. Test supported: ... Packet loss (UDP)."

Ei nyt järin vakuuttavalta kuulosta. Packet loss -mittaus UDP:lla?

Tässähän ei olekaan tarkoitus packet lossia varsinaisesti mitata, loggaan vaan nopeuden muutosta. Packet lossin mittaan WinMTR-ohjelmalla. Tuolla näkee missä lossia tapahtuu.
 
Niin millä? UDP:lla?

On tokl, se on kevyt verrattuna TCP:hen. Tosin pakettien perillemenosta ei ole mitään takeita, eikä siitä (perillemenosta tai packet lossista) tule suoraan mitään tietoa. Tämä kaikki pitää tehdä sovelluksen puolella
En nyt ihan ymmärtänyt mitä kritisoit.

UDP protokollalla on käyttäjille merkitystä, Se sitten riippuu sovelluksesta kuinka paljon saa kadota että alkaa haittaamaan.

Joten ajatteline että sen takia juuri olisi jollekkin ilo että voi arvioida oman yhteyden varmuutta tuolta osin,
(no katoaako noita joissain yhteyksissä, tulee mieleen ne missä ei ole virheenkorjausta)

Kuvaavampi helpomki kai UDPllä mitata kuin TCPllä. (paremmin löytyy ne kadonneet)


Ensimmäinen hop on paikallinen palomuuri, seuraavat 3 on KSVVn sisäisiä.

winmrt1.jpg


Odotan edelleen asiakaspalvelun vastausta tikettiin.

Ihan mutuna, mitä protokollaa tuo käyttää, pingiä / traceroute, eikä siinä ole vaarana se että kaikki ei vastaa, tai vastaavat vain osaan, ja hukuneita paketteja saataetaan uudelleen lähettää, ilman että asiakas saa siitä tietoa ?

En löytänyt sopiviia ketjua, kaikki ytheystesti/ongelma on jotain spesiaali ei näin yleistä kuin tämätä
 
Viimeksi muokattu:
Ensimmäinen hop on paikallinen palomuuri, seuraavat 3 on KSVVn sisäisiä.
Toistuuko sama jos kytket WinMTR:n suoraan siihen ethernet-"nousuun"? Jos kyllä, niin operaattorilla loppuu kaista ja tiputtelevat paketteja. Jos ei, niin pfSense-raudassa ongelmaa. Onko offloadit pois päältä, esim. checksum-offloading? Realtekin vai Intelin NIC?
 
Sopinee paremmin tähän kejuun.
Toisessa ketjussa sanottua:
Kiinteistöjen sisäverkot on toteutettava Traficomin määräyksen 65 mukaan, myös niitä päivitettäessä. Pitäisi rakentaa kotijakamot ja kaikki, eli halvalla ei saisi tehdä vaikka olisi huomattava parannus aiempaan verrattuna.
Tässä onkin sellainen pieni kevennys, että vanhemmissa taloyhtiöissä, jossa on toimiva puhelinsisäverkko ei ole pakko rakentaa ethernet-yleiskaapelointia. Pelkkä valokuitu riittää huoneistoon. Ja täällä on saneerattu valokuidulla,
mutta ei ole kotijakamoa ollenkaan vaan kuitupäätelaite asennettu suoraan seinään. Eikä ole ethernettiä asennettuna
Omassa taloyhtiössä (4 erillis rivitaloa) ollut kuitu käytössä nyt muutaman vuoden, rajoittavana tekijänä kaapelointi, eli VDSL2 tekniikalla mennään talojakamosta huoneistoihin.

Olen tässä pikkuhiljaa miettinyt, että alkaisin ajamaan jonkinlaista verkkosaneerausta, jotta saataisiin kuitu joka huoneistoon. Kuten yleensä pienissä taloyhtiöissä ongelmaksi todennäköisesti muodostuu vanhat jäärät joille 10M liittymä on riittävä, eikä mikään saisi maksaa mitään.

Yritin jonkin aikaa sitten hieman selvitellä mitä tälläinen saneeraus tulisi maksamaan, jotta olisi edes vähän kättä pidempää siinä kohtaa kun saneerauksen ottaa yhtiökokouksessa/hallituksen kanssa puheksi, mutta en juurikaan löytänyt referenssejä vastaavista tapauksista.

@kurkimies sinulla kun näyttää tälläisestä saneerauksesta olevan kokemusta, niin voitko heittää jotain suuntaa-antavaa kustannusta, mitä tämä teillä tuli maksamaan ? Ja minkä kokoisesta taloyhtiöstä kyse ?

Jonkinlaisena backup-planina olen miettinyt @Algron28 räpellysketjun hengessä pyytää taloyhtiöltä lupaa rakentaa jakamon ja oman kämpän välille nopean langattoman linkin esim. tälläisellä UniFi Building-to-Building Bridge mutta tässäkin on vielä epäselvää se, että suostuuko operaattori (Elisa) vaihtamaan jakamossa vain yhden huoneiston osalta tekniikkaa. Ymmärtääkseni jakamossa kuitenkin on 19" räkki, jossa jokaista huoneistoa kohden on yksi VDSL2 'kortti' jonka voisi ainakin teknisesti vaihtaa kuitu<>ethernet malliseksi.
 
@kurkimies sinulla kun näyttää tälläisestä saneerauksesta olevan kokemusta, niin voitko heittää jotain suuntaa-antavaa kustannusta, mitä tämä teillä tuli maksamaan ? Ja minkä kokoisesta taloyhtiöstä kyse ?

Ei ole omaa kokemusta/tietoa noin "pienistä" verkoista. MUTTA riippuen paikkakunnasta, löytyisikö joku amis/amk toteuttamaan tuota?

Extra HUOM! sitten tähän, että kyllä valitettavan usein vaatii että olet sitten itse vahtimassa työtä. Se ~10mm reikä rakenteissa, palokatkot tekemättä + halvinta paskaa kiinakaapelia käyttäen, palo leviää "kauniisti" välikatossa.

Edit: Kaapeli vaatimuksena ihan vähintään Eca, hyvin mielellään Dca. Piti oikein tarkistaa mitä "meillä" käytetään (Cca ja Dca).
 
Viimeksi muokattu:
Mikä on "monimoodivalokuitu". Ihan uusi termi, vaikka aika kauan seuraillut tätä aihetta.
Onko tämä normaali yksimuotokuitu ollenkaan? Niitä, joita on suomessakin viime vuosina kylvetty.

Onko tuossa testissä siis ollut monimuotokuitu?

Olisiko tämä ennätys sitten lähempänä sitä, mihin suomessa viime vuosina kylvetyillä kuiduilla voitaisiin päästä.
 
Viimeksi muokattu:
Eiköhän tuo monimoodi ole vain tönkkö suomennos multimodesta.
 
Viimeksi muokattu:
Yhtä hyvin voitais uutisoida, että vesille on laskettu uusi entistä isompi konttilaiva. Uutisella ei ole mitään merkitystä uutta autoa etsivälle, vaikka sekä autolla että laivalla voi kuljettaa tavaraa.
 
Yhtä hyvin voitais uutisoida, että vesille on laskettu uusi entistä isompi konttilaiva. Uutisella ei ole mitään merkitystä uutta autoa etsivälle, vaikka sekä autolla että laivalla voi kuljettaa tavaraa.
Meniko nyt oikeen ketjuun ? vai miten laiva busines tänne liittyy ?

Vai kuituuutisiako kommentoit ?

Kuitu-uutiset koskettaa kuituyhteyksien kehitysmaa ketjua, ja kuitu yhtetyksien suorituskyky uutiset (jos sitä kommentoit) on hyvin oleellinen juttu ja valinta peruste kuituyhteydelle vs muut yhteydet.


Epäkauppallisen kuidun vetoa perustellaan sillä että vaikka investointi ei ole järkevä <5v katsannalle, mutta kuitu on pitkäikäistä perusinfraa, joka ei mätäne siellä ojassa.

Automailman vertausta en tuolle keksi, miten kuvailla auto joka tänäpäivänä maksaa vähän enemmän, mutta on sekä urheilu, diesel, kaasu, sähköauto, että konttilaiva, ja 50v päästä autoa ei tarvi vaihtaa ja se on silti sen ajan huipputuote suorituskyvyltään.

Kuidulle on olemassa kuvitteellisia syrjäyttäviä tekniikoita, mutta ennusteet aika hiljaisia verrattuna fuusiovoimaloihin, kavanttitietokoneiseen jne.
 
Mikä on "monimoodivalokuitu". Ihan uusi termi, vaikka aika kauan seuraillut tätä aihetta.
Onko tämä normaali yksimuotokuitu ollenkaan? Niitä, joita on suomessakin viime vuosina kylvetty.

Onko tuossa testissä siis ollut monimuotokuitu?

Olisiko tämä ennätys sitten lähempänä sitä, mihin suomessa viime vuosina kylvetyillä kuiduilla voitaisiin päästä.

Kyseessä lienee tämä tekniikka ja siitä jokin käännöskukkanen.

 
Eikös nuo moniväriset siirtotavat olleet hankalia monimuotokuidussa, se kimpoilu aiheuttaa jotain värin sirontaa tjsp? Ainakin aluksihan koko systeemi toimi vain yksimuotokuidussa.
 
Posti toi omalla nimellä dnan tarjouksen kiinteästä 5G:stä. Liityntämaksu tais olla 400€ ja 1G netti 40€/kk määräajan.
Onneksi on jo kuitu käytössä (Ellun) niin tartte tohon tarttua. Kun vielä sais sen 1G/1G:n kuituun tai ton 5G:n mökille...
 
Posti toi omalla nimellä dnan tarjouksen kiinteästä 5G:stä. Liityntämaksu tais olla 400€ ja 1G netti 40€/kk määräajan.
Onneksi on jo kuitu käytössä (Ellun) niin tartte tohon tarttua. Kun vielä sais sen 1G/1G:n kuituun tai ton 5G:n mökille...

Joko yritysliittymää Elisalta, niin saat vaikka 10/10Gbit/s tai sitten pieneltä operaattorilta/osuuskunnalta saa korkeampaa uppia kuin 100Mbit/s.
 
Jos kaupunki tai kunta on rakentamassa uutta asuinaluetta, johon tulee pääsäätöisesti okt tai paritaloja, niin vetääkö kaupunki tai kunta esimerkiksi valokuitua automattisesti sinne samalla kun tekee muita töitä vai tuleeko sinne X yritys myöhemmin tekemään niitä? Onko kokemuksia?
 
Jos kaupunki tai kunta on rakentamassa uutta asuinaluetta, johon tulee pääsäätöisesti okt tai paritaloja, niin vetääkö kaupunki tai kunta esimerkiksi valokuitua automattisesti sinne samalla kun tekee muita töitä vai tuleeko sinne X yritys myöhemmin tekemään niitä? Onko kokemuksia?
Ei kait kaupungilla/kunnalla ole mitään roolia teletoiminnassa? Niissäkin tapauksissa missä kaupunki/kunta omistaa verkkoyhtiön, niin kyllä toiminta kanavoidaan sitten sen kautta. Fiksuahan se olisi tietty vetää nyt ainakin joku kaapeliputki valmiiksi, mutta jonkun yhtiön omaisuutta sekin sitten on. Sähköyhtiö tuo sähkön, teleyhtiö tietoliikenteen ja kunta veden+viemärin.

Onkohan selllaista ikinä tapahtunut että uuden alueen asukkaat lähtisivät omatoimisesti perustamaan verkko-osuuskuntaa tai vastaavaa? Eli samalla kun muuta infraa kaivetaan, laittaisivat omat kuidut monttuihin.
 

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjuista
257 649
Viestejä
4 480 284
Jäsenet
73 964
Uusin jäsen
poppi75

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom