Nyt on käytöstä poistettu Cisco purettu pois ja PoE injektori on asennettu tilalle. Koska tasurissa on huonosti pieniä sulakekokoja niin lisäsin tuohon lasiputkisulakkeilla lisäjaon tälläisille "pikkulaitteille", mikäli niitä vielä lisää tulee.
Vaikuttaa muuten olevan oikein jees mutta näyttää saavan vain windowsille.
Eli ilmeisesti kyseisestä softasta löytyy vain osx-versio. Muuten olisi varmaan ihan jees mutta itse etsin ratkaisua linuxille. No tuo netbox lähtee omassa ympäristössäni testiin.
Pitääpä ottaa tuo mainitsemasi softa testiin. Minkäslaista serverikamaa sulta löytyy tai ainakin näin voisi päätellä kun ollaan ketjussa missä siitä suurimmaksi osaksi puhutaan. Itsellä juuri oman ympäristön rakennus menossa neljän dell r710 ja yhden dell r610 päälle. Olisi tarkoitus pystyttää proxmoxilla virtualisointiklusteri. Storagegsi tulee peruspromisen wessraid san näin alkuun kymmenellä levyllä ja luultavasti raid6:lla. Tarkoitus laajentaa jossainkohtaa levypakka täyteen eli 16-levyyn. Pitää löytää jostain vain 2tb levyjä hyvään hintaan.
Eipä mulla mitään varsinaista serverirautaa ole mutta muuten alkaa olemaan IP-laitteita jonkun verran. Ainakin 6kpl Raspberry Pi -purkkia hoitelemassa kodinohjausta/automaatiota, verkon ja laitteiden valvontaa jne. Sitten on muutama eBox-minipc muunmuassa printtiserverinä, verkkolevy, muutama kamera, äänentoistolaitteita kuten nettiradio ja pari dsp:tä, pöytäkone, muutama läppäri jne. Niin, ja pari ethernet-dmx -siltaa, ethernet-serial -palikoita, älyvalaistusta...
Tuohan vaikuttaa siltä että sitä pitää testata. Kiitos vinkistä.
Nyt ei projektissa oikein ole tapahtunut mitään, mutta pistän tämän. Eli toisessa ketjussa loppukesästä värkättyä taustamusiikkijärjestelmän päivitystä tehdessä kämpän vanha räkki, jossa oli myös äänentoistolaitteet, purkautui pois ja korvaantui uudella. Samassa yhteydessä päätin eriyttää IT laitteet omaan kaappiin koska laitetilan tekemisen jälkeen tämän paikan funktio jäi lähinnä kämpän kaapeloinin keskityspisteeksi ja siirtolaitteille.
Yksi kaapeliohjuri tuohon pitää vielä hommata CAT paneelin alle. Tarkoitus on myös jossain vaiheessa tehdä jokunen CAT veto lisää. Kaapissa on alhaalla tuuletin mutta sille pitää vielä termostaatti hommata ja varmasti jonkinlainen pölyfiltteri voisi myöskin olla fiksu ja ylös "poistoilma" reikaan pitää asentaa vaikka sormisuoja.
Ne on sisäverkkoa, "tekkinurkkaan" ja olohuoneeseen menee.
Jep miten minicomia käytettäessä saa selville laitteen vaatimat sarjaportti asetukset ja nopeudet. Minkäänlaista ohjekirjaa meikäläisellä ei tuohon masiinaan ole mistä saisi sarjaportin asetukset selville.
Onko varma että tuo sarjaportin sekava merkkijono ei johdu väärästä portin nopeus asetuksesta? Saattaa aiheuttaa tuollaista.
Siinähän ongelma on kun en tiedä. Missään ei lue masiinalle sopivia sarjaportin asetuksia. Saisikone jotenkin selvitettyä linuxilla?
Niitä nopeuksia ei muistaakseni ole kuin sellaiset 6 eri "nykyaikaista" (20 v sisään käytettyä) joten nuo vaikka kokeilee läpi. Muutenhan ne on sitten yleensä Data 8, Parity none, stop bits 1 ja flow control none. Eli ei muuta kuin kokeilemaan millä nopeus asetuksilla tulee selkotekstiä.
Nyt leikitty eri sarjaportti asetuksilla ja nopeuksilla niin taitaa tuo masiina olla tosiaan tilassa missä ei firmwarea ole. Kokeiltu useammalla koneella ja enää ei anna sarjaportista ulos yhtään mitään. Ilmeisesti firmware jostain idioottimaisesta syystä kovalevyillä ja ilman levyjä joissa firmware masiina ei käynnisty. Kytkettäessä masiinaa verkkoon ei edes yritä lähteä hakemaan ip-osoitetta dhcp:llä tai arp kutsulla ilmoita omaa staattista ip:n. Saisikohan tuosta vielä tosiaan jonkinlaisen levyhyllyn tehtyä servereille vai joutaako serriin? Kuitenkin komponenteiltaan toimiva levyjärjestelmä. Olisi mielenkiintoista tietää miksi firmware on pitänyt laittaa levyasemiin.
Pitääpä ruveta etsimään mistä tuon käyttöjärjestelmä levykuvan voisi saada. Uskoisin että valmistajalta turha sitä kysellä. Vaatiikohan tuo oman käyttöjärjestelmän kaikkiin toimintoihinsa. Mitä lueskelin foorumeita väite oli että systeemi toimisi ulkoisena levyhyllynä ilman firmwarea oikein jees liitettynä palvelimeen. Jollain tyypillä ollut sama ongelma kuin meikäläisellä.
Tuollainen olisi enemmän kuin sata jänistä mutta tosiaan saatavuus voi olla hankala. Ebaystäkin löytyi vain yksi myyjä jolla Actelis ML748-R USAsta joten rahti oli kallis. Tuohon pitäisi sitten pieraista varmaan vielä jostain uudempi versio MetaASSIST viewistä kun nyt käytössä olevien 6xx sarjalaisten versio tuskin toimii noiden kanssa. Mikäli homma menee kuten yleensä näiden kanssa niin softaa ei saa mistään.
Nyt on ihan pakko kyllä kysyä kun ei mulla mene jakeluun KOKO homman idea. Eli sulla on tuon erillisen vuokratun laitetilan ja asunnon välillä vain puhelimen rungon VMOHBUn kautta yksi pari käytössä? Mikä tämän kaiken laitemanian kantava idea on, että ylipäätään miksi? Pyörittääkö tuo systeemi pasianssia Turbovaihteella vai pidätkö jotain nettisivua tmjs????? Ei sillä etteikö olisi pirun mielenkiintoinen systeemi, mutta se tarkoitus eli idea eli järki koko hommalle on...............mikä? Mä ymmärtäisin jos sulla olisi tuosta kaapista runkokuitu tai 50 parinen VMOHBU suoraan Elisan/DNAn/Telian järjestelmiin, mutta yksi puhelinliittymän kuparipari?Nyt se olisi paikallaan ja käyttöönotettuna.
Kaapin alaosaan on tehty akustolle oma pikku soppi. Vaakaan on siis asennettu ritilä joka estää kaapeleita eksymästä akuston lähelle mutta antaa kuitenkin ilman virrata. Boksi oikeassa reunassa ja ohuemmat johdot ovat akustovalvoja sekä sen akustosymmetrian mittauskaapelit.
Tasurin alla on parit syötöt valmiina odottamassa laitteita.
Pitäisi vielä keksiä joku laite millä siirtää hälytykset kätevästi eteenpäin. Ovat kuitenkin jo päätetty rimoille.
Selitän nyt hieman tarkemmin mikä on kyseessä niille joille kyseinen homma ei ole tuttua.
Eli tämä on siis -48VDC järjestelmä. Käytännössä se siis koostuu x määrästä rinnakkain kytkettyjä tasasuuntaajayksiköitä, akustosta mihin sähkö varataan sekä valvojasta joka ohjaa koko systeemiä. Laite siis muuntaa verkkosähkön tasasähköksi jota varataan akustoihin ja syötetään kuormalle (kuten esim reititin, matkapuhelin tukiasema yms tietoliikennelaite).
Valtaosa operaattorien laitetiloissa käyttämistä tietoliikennelaitteista toimii suoraan siis 48v tasasähköllä, myös matkapuhelintukiasemat. Tosin tämä oma järjestelmä on pienimmästä päästä, 800w per moduli on ulostuloteho ja kehikkoon saa neljä modulia. Isot järjestelmät ovat kymmenien kilowattien tehoisia ja akustot kokonaisuudessaan useita satoja ampeeritunteja (minulla vain 22Ah)
Operaattori käytössä on vielä nimenomaan -48V järjestelmä, tarkoittaen sitä että järjestelmä positiivisesti maadoitettu, eli plus on kytketty laitteen runkoon. Tämä on perua ajalta kivi ja kirves kun lankapuhelimet tekivät tuloaan. joku metallien kemiasta paremmin tietävä osaa varmaan selittää tarkemmin mutta positiivista maadoitusta käytettiin sen takia että puhelin verkon kaapeleissa tapahtui näin paljon vähemmän korroosiota kuin jos käytettiin negatiivistä maadoitusta.
Eri jännitteisiä akustojärjestelmiä on telecom käytössä useampia, mm. 24V joissain pienissä järjestelmissä (en ole nähnyt suomessa, ameriikassa ainakin) ja 60V jota ainakin muistaakseni Siemensin lankapuhelinkeskukset käyttämä jännite. 48v taitaa kuitenkin olla se yleisin (ainakin suomessa)
Järjestelmän etuja
-Hyvä sähköverkon häiriöiden suodatustaso, käytännössä online UPS.
-Skaalautuvuus, akustoja ja tasasuuntaajia voidaan lisätä tehotarpeen ja varmistuksen mukaan ilman että siitä aiheutuu katkosta perässä oleville kuormille. Akusto ei myöskään ole sidottu valmistajaan
-48VDC on pienoisjännite joten laitteiden kytkeminen ja purkaminen järjestelmästä ei vaadi sähköasentajan papereita. (Tosin itse järjestelmän asentamiset voivat vaatia mikäli räplätään verkkosähköä, eli kun ei ole pistotulppaliitäntäinen)
-Hyötysuhde parempi verrattuna normi UPS koska jännitettä ei tarvitse nostaa uudelleen ensin 230v ja sitten laskea taas laitteen päässä pienemmäksi.
-Yksinkertainen ja varmatoiminen rakenne vikatilanteissa, kuorma on kytkettynä "suoraan akustoon" ilman aktiivielektroniikkaa välissä.(välissä tosin usein esim akusto kontaktori jolla voidaan irtikytkeä kuorma akustojännitteen pudotessa liian alas. myös kuormien priorisointi mahdollista)
-Isompiin järjestelmiin saatavissa myös inverteri moduleja.
Huonot puolet
-Matala jännite -> Suuri virta -> paksut kaapelit
-Yllämainittavasta syystä myös maadoitukset on tehtävä paksummilla kaapeleilla.
-Pienet järjestelmät kalliita verrattaessa normi UPS laitteisiin
-Jollei käytetä inverteriä, vaatii laitteen jonka poweri tukee järjestelmän jännitettä.
Oliko tälläiselle tarvetta omassa käytössä? No ei varmasti, mutta kun olin tuon kerran ostanut niin samapa se tuonne on ruuvata käyttöön.
Pistän vielä joitain kuvia tuosta käyttöönotosta kunhan tässä kerkeän.
Kaksi paria menee tilan ja asunnon välillä. Internet liittymähän on sitten suoraan tuolla tilassa + mobiili varayhteytenä.
Voi olla, ettei taloyhtiöön noin vaan vedellä vaan mentävä niillä mitkä on kunnes kaikki sähköt ja atk saneerataan.
Milloin tuo olisi sitten pullonkaula?
No "tietysti" siellä on tiedostopalvelin, mutta miksi se yhteys tuottaisi oneglman, miksi niitä tiedostoja pitäisi sieltä palvelimelta siirrellä asuntoon? Jos niitä tiedostja pitää käsitellä jotenkin, niin miksi niitä ei käsittelisi siellä kellarissa?
... No voisin kuvitella että siellä olisi esimerkiksi tiedostopalvelin joka toimisi tiedostojen pääasiallisena varastano ja niitä käytettäisiin yläkerrasta pöytäkoneelta ja mahdollisesti muilta vehkeiltä käsin. Sit voi olla yläkerrassa useempia käyttäjiä jotka haluu päästä moneen tiedostoon käsiksi yhtä aikaa. Eikai niitä tarvii siirtää sinne yläkertaan kokonaan, mutta viehän se pelkkä realiaikainen muokkaaminenkin sitä kaistaa jos kuviteltais että olis vaikkapa videoedioita jolla olisi varasto palvelimella ja 4k laatuista raakamateriaalia pitäisi muokata.Jooh, tuossa tuli annettua ns. "virheellinen lausunto", koska kaksi pariahan siinä puhe-elimen kaapelissa per kämppä on (Si+SiVa ja Or+OrVa). Ja kyllähän tuo on ihan kurantti ja validi meriselitys tuolle järjestelmälle on
Mutta miksi tuo alkoi vaivata kysymiseen asti, oli se että ketjuhan on tunnetusti yhtä vahva kuin sen heikoin lenkki, eli tässä tapauksessa tuo/nuo puhelinrungon kupariparit suhteessa muuhun laitteistoon. Mutta kysyvähän tunnetusti ei koskaan eksy tieltä, mutta joka jättää kysymättä, saattaa hyvinkin eksyä.Tässä voisi olla markkinarakoa, mikä ei (isoja) operaattoreita kiinnosta eikä taloyhtiöillä ole mitään kompetenssia
Kun taloyhtiöön tulee yhden tai useamman operaattorin kuitu, mutta internetyhteydet on toteutettu huoneistokohtaisilla parikaapeleilla (puhelin), niin ainakin niille isoille operaattoreille tuo viimeinen on yksi pullonkaula, alle 100/10 Mbps, kun jopa 1 Gbps kiinnostelisi loppukäyttäjiä.
Taitaa olla tää koko keskustelu melko epäolennainen juttu kun eihän tuo koko homma edes kuulu meille
