Suomi - kuituyhteyksien kehitysmaa

Ongelman ydin on se, että matkapuhelinverkkoa yritetään käyttää kiinteisiin yhteyksiin ja kapasiteetti loppuu kesken. Tähän on yksikertainen ja helppo ratkaisu: kiinteä liikenne kiinteään verkkoon ja liikkuva liikenne matkapuhelinverkkoon.

On aivan totta, että mobiiliverkon väärinkäyttöä on paljonkin. Mobiiliverkon hyvin rajallisen kapasiteettin tuhlaaminen "kiinteän korvikkeena" on turhaa haaskausta, mikäli valittavissa on kunnollinen kiinteä yhteys.
 

Käykää ihmiset lueskelemassa ja kirjottamassa halunne ja ajatuksenne symmetrisiin kuituihin teliallekkin.. Väittävät ettei kyselyitä oli tullut tarpeeksi että kokevat että symmetriseen pitäisi tällä hetkellä panostaa sen enempää kun ei toiveita ole tullut..
 

Käykää ihmiset lueskelemassa ja kirjottamassa halunne ja ajatuksenne symmetrisiin kuituihin teliallekkin.. Väittävät ettei kyselyitä oli tullut tarpeeksi että kokevat että symmetriseen pitäisi tällä hetkellä panostaa sen enempää kun ei toiveita ole tullut..
En usko, että edes parikymmentä kyselyä nostaa aihetta kovinkaan korkealle prioriteetille. Väittäisin samalla, että 99% laajakaista-asiakkaista eivät saa symmetrisestä yhteydestä mitään hyötyä. Itse toki ottaisin sellaisen käyttön heti, vaikka en itsekään tee sillä mitään:)
 
Ei näillä toimenpiteillä ole mitää tekemistä paikallisuuden kanssa. Eivät operaattorit räplää verkkojansa sillä tasolla, ainoastaan liittymätyyppikohtaisesti.
Jos operaattori ei saa tarjota taattua kaistaa, niin ei ne voi niin tehdä.

Jotta operaattori voisi myydä paremman lupauksen langatonta liittymää johonkin kiinteään kohteeseen, niin operaattorilla pitää olla lupa se toteuttaa. Jos se liittymä on yhden vertainen muoden saman nopeuksisien liittymien kanssa, niin se ei voi sitä hinnoitella paikallisesti, eikä toteuttaa paikallisesti.

No tämä nyt ei mitenkään pidä paikkaansa. Kiinteille langattomille yhteyksille on ihan omat taajuudet, käyttäisivät niitä.
Tuossa tarkoitin valtakkunnallisten operaattorien myymiä liittymiä kiinteään käyttöön. Siis niitä liittymiä mitkä hankitaan esim kotireittimeen. ja käytetään ihan tuo normaalia valtakunnalista verkkoa.

Markkinoilla on toki ollut LTE 4G liittymiä jotka toimivat paikallisesti, joissa ei ole käytetty valtakunnallista verkkoa, silloin operaattorilla helpompaa, se voi hinnoitella tuotteen paikallisesti, se voi myydä ja mitoittaan myydyn tarpeen mukaan.

Mistä sinä nyt tämän mielipiteen keksit? Jokaisella operaattorilla on sivuillaan se pakollinen taulukko, missä he määrittelevät jokaiselle liittymälle minimilaadun.
Neutraliteetti esti operaattoreita tarjomasta parempaa lupausta.

Se operaattori voisi luvata sinne haja-astusalueelle praempilaatuisen yhteyden, mutta nyky mallissa se ei onnistu.

Paikallisesti osa oli kyllä valmiitama maksamaan enemmän jos palvelu olisi parempaa, mutta operaattori ei sitä pysty tekemään.
Jos operaattori markkinoisi paikallisesti kalliimpia liittymiä, joihin se ei voi kuitenkaan luvata parempaa palvelua, niin kuinka moni niitä ostaisi.

Verkkooperaattorit kyllä mainostaa teknisiä ratkaisuja joilla parempi laatu onnistuu ja viestivät että tulevaisuudessa pystyvät myös toteuttamaan tarvittavia palveluita kustannustehokkaasti.

Toki niille parempilaatuisille yhteyksillä pitää olla kysyntää.


Ei se matkapuhelinverkko koskaan ihmeitä tarjonnutkaan, vaikka oli priorisointi käytössä.
Kyllä se ainakin osalla operaattoreita toimi, ja tuntuu toimivan tänäpäivänäkin.

Ongelman ydin on se, että matkapuhelinverkkoa yritetään käyttää kiinteisiin yhteyksiin ja kapasiteetti loppuu kesken. Tähän on yksikertainen ja helppo ratkaisu: kiinteä liikenne kiinteään verkkoon ja liikkuva liikenne matkapuhelinverkkoon.
Kiinteä ei ole kaikkiin tarpeisiin kohtuu rahaan saatavilla, tämäkin keskustelu nousi pinnalle jälleen sen takia ettei olla valmiita maksamaan kiinteästä, vaikka puoli-ilman tyrkytetään.

Mobiili on monessa kohteessa kustannustehokas ratkaisu, ja laadukaskin, jos edelltykset ja tekniikka toteuttaa tehokaasti paikallisesti.

Aika vahva väite kun koskaan ennen ei ole mobiilidatabittiä liikkunut näin paljon.
Ei se ole ristiriidassa, ratkaisu poisti valikoimista tarpeelisia tuotteita tai teki osasta vaikeasti saatavia.

Mobiiverkot on kehittynyt, laajentuneet jne vahvasti senkin jälkeen, se ei ole neutraliteetin vika.

Neutraliteetti toki estää operaattoreita mielivaltaiseen priorisointiin, eli on tärkeää turvata palveluiden monipuolisuus, mutta myös se ettei sitä käytetä väärin.
 
En usko, että edes parikymmentä kyselyä nostaa aihetta kovinkaan korkealle prioriteetille. Väittäisin samalla, että 99% laajakaista-asiakkaista eivät saa symmetrisestä yhteydestä mitään hyötyä. Itse toki ottaisin sellaisen käyttön heti, vaikka en itsekään tee sillä mitään:)

Pointtihan on siinä että ne jotka sitä tartteevat, saisivat sen.. Koska rajoitus on ainoastaan keinotekoinen eikä millään tavalla enään 2020 asiallinen... Eihän perus naapurin Erkki joka lukee mailia tai lapsenlapsi käy vähä luukuttaa verkkopelei sillon kun ovat mummolassa ni tarttee mitään symmetristä yhteyttä.. Mutta se että maailmassa on paljon ihmisiä kuitenkin joilla se tarve sille olisi ja voisivat maksaa hieman extraa siitä että semmosen saisivat.. Ihan tottahan se kuitenkin on että ei niille pitkälle pötkitä noillakaan vielä koska Teliakin senverran iso ja itsekeskeinen lafka Suomessa jossa johdossa vanhoja dinosauruksia jotka eivät tällästen asioiden päälle niin paljoa ymmärrä tai näe tarpeelliseski ymmärtää..
 
Ison toimijan katehan tulee siitä että se kopioi samaa konseptia riittävästi, jolloin se tuotto tulee määrästä. Pienelle kohderyhmälle ei ole järkevää tarjota mitään, koska se korkeampi yksikköhinta ei kata siitä muodostuvia kustannuksia.

Siksi ne erikoisemmat palvelut jäävät käytännössä pienten toimijoiden vastuulle. Ne saavat sen paremman yksikköhinnan, mutta pienemmän toimintaympäristön takia ne kustannukset ovat myös pienemmät ja homma on kannattavaa.

Kyllähän oikeasti symmetristä yhteyttä tarvitsevat sen saavat, kun sellaisen tilaavat.
 
Jos operaattori ei saa tarjota taattua kaistaa, niin ei ne voi niin tehdä.

Jotta operaattori voisi myydä paremman lupauksen langatonta liittymää johonkin kiinteään kohteeseen, niin operaattorilla pitää olla lupa se toteuttaa. Jos se liittymä on yhden vertainen muoden saman nopeuksisien liittymien kanssa, niin se ei voi sitä hinnoitella paikallisesti, eikä toteuttaa paikallisesti.

Tuossa tarkoitin valtakkunnallisten operaattorien myymiä liittymiä kiinteään käyttöön. Siis niitä liittymiä mitkä hankitaan esim kotireittimeen. ja käytetään ihan tuo normaalia valtakunnalista verkkoa.

Markkinoilla on toki ollut LTE 4G liittymiä jotka toimivat paikallisesti, joissa ei ole käytetty valtakunnallista verkkoa, silloin operaattorilla helpompaa, se voi hinnoitella tuotteen paikallisesti, se voi myydä ja mitoittaan myydyn tarpeen mukaan.

Neutraliteetti esti operaattoreita tarjomasta parempaa lupausta.

Se operaattori voisi luvata sinne haja-astusalueelle praempilaatuisen yhteyden, mutta nyky mallissa se ei onnistu.

Paikallisesti osa oli kyllä valmiitama maksamaan enemmän jos palvelu olisi parempaa, mutta operaattori ei sitä pysty tekemään.
Jos operaattori markkinoisi paikallisesti kalliimpia liittymiä, joihin se ei voi kuitenkaan luvata parempaa palvelua, niin kuinka moni niitä ostaisi.

Verkkooperaattorit kyllä mainostaa teknisiä ratkaisuja joilla parempi laatu onnistuu ja viestivät että tulevaisuudessa pystyvät myös toteuttamaan tarvittavia palveluita kustannustehokkaasti.

Toki niille parempilaatuisille yhteyksillä pitää olla kysyntää.



Kyllä se ainakin osalla operaattoreita toimi, ja tuntuu toimivan tänäpäivänäkin.


Kiinteä ei ole kaikkiin tarpeisiin kohtuu rahaan saatavilla, tämäkin keskustelu nousi pinnalle jälleen sen takia ettei olla valmiita maksamaan kiinteästä, vaikka puoli-ilman tyrkytetään.

Mobiili on monessa kohteessa kustannustehokas ratkaisu, ja laadukaskin, jos edelltykset ja tekniikka toteuttaa tehokaasti paikallisesti.


Ei se ole ristiriidassa, ratkaisu poisti valikoimista tarpeelisia tuotteita tai teki osasta vaikeasti saatavia.

Mobiiverkot on kehittynyt, laajentuneet jne vahvasti senkin jälkeen, se ei ole neutraliteetin vika.

Neutraliteetti toki estää operaattoreita mielivaltaiseen priorisointiin, eli on tärkeää turvata palveluiden monipuolisuus, mutta myös se ettei sitä käytetä väärin.

Voisiko nämä 4g ja 5g keskustelut käydä niille kuuluvissa ketjuissa?
Nämä vaikuttavat operaattori mainoksilta ja 4/5g yhteyksien puollustelulta ketjussa joka on tarkoitettu kuituyhteyksille.

Operaattoreita ei ole pakotettu huonontamaan verkkojaan, rahaa lisää niin ruuhkan sieto paranee.
 
Ison toimijan katehan tulee siitä että se kopioi samaa konseptia riittävästi, jolloin se tuotto tulee määrästä. Pienelle kohderyhmälle ei ole järkevää tarjota mitään, koska se korkeampi yksikköhinta ei kata siitä muodostuvia kustannuksia.

Siksi ne erikoisemmat palvelut jäävät käytännössä pienten toimijoiden vastuulle. Ne saavat sen paremman yksikköhinnan, mutta pienemmän toimintaympäristön takia ne kustannukset ovat myös pienemmät ja homma on kannattavaa.

Kyllähän oikeasti symmetristä yhteyttä tarvitsevat sen saavat, kun sellaisen tilaavat.

Onneksi pienemmät operaattorit ovat jo ymmärtäneet siirtyä tarjoamaan symmetrisiä yhteyksiä myös gigan nopeuksiin.
Netplaza operaattorina alueellamme ja up kaista oli n.950 mbps, kun eräs tuttu sitä testasi.
Oma yhteys kytketään alustavan suunnitelman mukaan maalis- huhtikuun aikana.
 
Sipilän hallituksesta, ja koko kepusta jäi niin paska maku, että en lähtisi luottamaan kepun sanomisiin. Enkä yhteenkään puolueeseen joka ko. hallituksessa oli.
 
Olenko ymmärtänyt väärin onko tuo symmetrisyys ollut kriteerinä tuella rannettujen verkkojen tarjontaan?
Tuosta uudesta esityksestä sai sellaisen käsityksen. Varsinkin, kun isot operaattorit siitä kovasti haluaa eroon.
 
Ou jee, kohta näkee mökillä formulat UHD:na iptv:n kautta. Mahtaako ehtiä vielä kauden alkuun ;)

Jep jep.
Mutta vakavasti ottaen, nämä on yleensä aika pitkän kuusen hankkeita.
Olikohan vuosi n. 2010 kun alettiin puhumaan "laajakaista kaikille", vai mikä se alkuperäisen projektin nimi olikaan.
Naureskelin tuohon aikaan, ettei varmasti tule mitään kuitua koskaan tälle kylälle. Noh, 2012-2013 alkoi osuuskunta nousemaan, sittemmin se jouduttiin muuttamaan kuntien Oy:ksi.
Rakentaminen alkoi 2014, ja yhteys oli omassa tapauksessa käytössä 2015. On nämä vähän eri mittakaavan, ja aikatalulun hankkeita kuin joku kerrostalon kytkeminen "kuidun päähän".
 
Eilen kävi asentajat vetämässä kaapelin kivijalasta kellarin laitetilaan, päätelaitteeksi tuli Calix 844G. Palvelu nousi ylös 20 minsaa päätelaitteen kytkemisestä, tosin väärällä nopeusprofiililla. Soitto aspaan ja 1000/1000 kytkettiin päälle. Nopeudet tosin ei ihan vastaa gigan symmetristä, pitää tänään vielä soittaa että muuttavat Calixin reitittävästä sillattuun tilaan.

10630448691.png
 
Jep jep.
Mutta vakavasti ottaen, nämä on yleensä aika pitkän kuusen hankkeita.
Olikohan vuosi n. 2010 kun alettiin puhumaan "laajakaista kaikille", vai mikä se alkuperäisen projektin nimi olikaan.
Naureskelin tuohon aikaan, ettei varmasti tule mitään kuitua koskaan tälle kylälle. Noh, 2012-2013 alkoi osuuskunta nousemaan, sittemmin se jouduttiin muuttamaan kuntien Oy:ksi.
Rakentaminen alkoi 2014, ja yhteys oli omassa tapauksessa käytössä 2015. On nämä vähän eri mittakaavan, ja aikatalulun hankkeita kuin joku kerrostalon kytkeminen "kuidun päähän".
5 vuotta suunnittelusta käyttöönotettuun yhteyteen ei kyllä ole kovin pitkä projekti. Näin kerrostaloasujana saanut odottaa paljon pidempään esim. kaapelimodeemia, joka hyödyntänyt asuntoihin vanhaa kaapelointia. Pelkästään siitä että taloyhtiö lopulta nuiji päätöksen meni vielä hyvän aikaa että kotiin saatiin boksi ja vielä eka meni tietenkin vaihtoon kun pätki jatkuvasti. Kun on katsellut asuntotarjontaa esim. vanhassa pääkaupungissa, tilanne on vielä 404 valtaosassa myyntiin tulevia osoitteita. Lounea on ryhdistäytynyt tosin niin että verkotettu alue leviää kohtalaista tahtia, mutta usein vanhoissa tonteissa/rakennuksissa kaiken muun ylläpidon lisäksi kuitu jätetty hankkimatta. Jos alue kuuluukin Telialle, avoimen kuidun ehdot saada ovat sen verran tiukat, että muutamakin tuttu epäonnistunut markkinoimaan hanketta naapurustolle ja jääty adsl2+/4g-hybridin varaan. Tietysti gigainen kuitu olisi aika absurdi ajatus kun rakennuskantakin on homeista 60-luvun rintamamiestaloa.
 
On se melko pitkä projekti siihen nähden, että moni kuvittelee näiden asioiden tapahtuvan hetkessä. Aika yleinen stoori on myös että liittymän tilannut valittelee kun ei se kuitu tullutkaan luvatusti elokuussa, vaan meni joulukuulle, tai joskus seuraavalle vuodellekin. Näissä projekteissa ei kannattaisi luvata yhtään mitään aikatauluja, ne tuppaa venymään ja viivästymään.
 
Eilen kävi asentajat vetämässä kaapelin kivijalasta kellarin laitetilaan, päätelaitteeksi tuli Calix 844G. Palvelu nousi ylös 20 minsaa päätelaitteen kytkemisestä, tosin väärällä nopeusprofiililla. Soitto aspaan ja 1000/1000 kytkettiin päälle. Nopeudet tosin ei ihan vastaa gigan symmetristä, pitää tänään vielä soittaa että muuttavat Calixin reitittävästä sillattuun tilaan.

10630448691.png
JOtain ruuhkaa, hidas reititin tms..? Tuo pingikin on surkea.
 
JOtain ruuhkaa, hidas reititin tms..? Tuo pingikin on surkea.

Ruuhkaa on, aamulla nopeampi kuin illalla, raudasta nyt vaikea sanoa. Asentajalta kuulin sen ainakin että operaattorin paikallisen laitetilan monimuotolähettimen patchpaneeli on täynnä liittymiä, eli käyttäjiä on. Täytyy tänään päätelaitteen siltauspyynnön yhteydessä jättää vikailmoitus, jos saisivat trunkkia nopeammaksi.

Kokonaisuudessa maksan ilomielin sen 60€/kk tästä liitymästä, 4G oli sellaista syöpää käyttää. Pingi on mitä on, sillä ei niin väliä. Mutta tietysti parannettavaa on.
 
Muistetaan taas se että pingi riippuu mistä mitataan ja mihin, ja mitä reittiä data kulkee.

1ms ping ei sinänsä kerro yhtään mitään, eikä myöskään 300ms. Ping tulee suhteuttaa matkaan/reitityksen mukaan.
Pingi Keski-Suomesta Helsinkiin on n.6-8ms, eli pieni parannus tuossa voisi olla, muttei kyllä surkea ole.

Kuitu kiertelee parinkin taajaman kautta ennen kuin osuu Jyväskylään, josta uskoisin olevan nopeampi yhteys Etelä-Suomeen päin. KSVVn omalle Speedtest-palvelimelle pingi on 3-4ms. Kaikin puolin olen tyytyväinen liittymään.
 
Eilen kävi asentajat vetämässä kaapelin kivijalasta kellarin laitetilaan, päätelaitteeksi tuli Calix 844G. Palvelu nousi ylös 20 minsaa päätelaitteen kytkemisestä, tosin väärällä nopeusprofiililla. Soitto aspaan ja 1000/1000 kytkettiin päälle. Nopeudet tosin ei ihan vastaa gigan symmetristä, pitää tänään vielä soittaa että muuttavat Calixin reitittävästä sillattuun tilaan.

10630448691.png

Kannattaa ottaa iltaisin nopeustulokset ylös, ja toimittaa ne verkkoyhtiölle/operaattorille. Tämä siis oletuksella että omat laitteet eivät ole rajoitteena.
Lievästi alhaiselta tuo DL näyttää. Normaalisti siinä ei suurta vaihtelua ole, ainakaan täällä Netplazan operoimassa verkossa.
 
Kannattaa ottaa iltaisin nopeustulokset ylös, ja toimittaa ne verkkoyhtiölle/operaattorille. Tämä siis oletuksella että omat laitteet eivät ole rajoitteena.
Lievästi alhaiselta tuo DL näyttää. Normaalisti siinä ei suurta vaihtelua ole, ainakaan täällä Netplazan operoimassa verkossa.

Speedtest-tulokset jääkin katseltavaksi heidän sivuilleen, täytyy sitä ajella tänään. Omat laitteet ei rajoita, iperf-testit antaa sisäverkolle täyden gigabittinopeuden PFSenseltä tähän pöytäkoneelle. DL taisi eilen illalla olla pahimmillaan 325 megaa sisään.
 
Eilen kävi asentajat vetämässä kaapelin kivijalasta kellarin laitetilaan, päätelaitteeksi tuli Calix 844G. Palvelu nousi ylös 20 minsaa päätelaitteen kytkemisestä, tosin väärällä nopeusprofiililla. Soitto aspaan ja 1000/1000 kytkettiin päälle. Nopeudet tosin ei ihan vastaa gigan symmetristä, pitää tänään vielä soittaa että muuttavat Calixin reitittävästä sillattuun tilaan.

10630448691.png
Tuo Calix 844G onkin GPON-tekniikaa käyttävä päätelaite. Eli jaettua kuitukapasiteettia siis on tarjolla.
 
Eikö sitä GPON:issakin tule runkoa ajaa sillä nopeudella että yksittäinen käyttäjä saa sen minkä pitää.
 
Eikö sitä GPON:issakin tule runkoa ajaa sillä nopeudella että yksittäinen käyttäjä saa sen minkä pitää.
Runkoa kyllä, mutta keskittimeltä jaetaan max. 2,4Gbps kapasiteetti maksimissaan 128 käyttäjän kesken.
Kyllähän tuo useimmissa tapauksissa riittää, aivan kuten kaapelimodeemiratkaisuissakin (joissa tosin jaettua kapasiteettia on 3.1/4.0 -ratkaisuissa max 10Gbps).
Mutta jos heavy-käyttäjiä on paljon, saattaa se näkyä hetkittäin nimenomaan latausnopeuksissa.
The bandwidth of the single connection between the OLT (Optical line termination) and the ONTs (Optical Network Terminals) is 2.4 Gb/s down, 1.2 Gb/s up, or rarely symmetric 2.4 Gb/s,[1] shared between up to 128 ONTs using a Time Division Multiple Access (TDMA) protocol, which the standard defines
 
Mikäs rajoitus tuo 2,4Gbps on muka tänä päivänä? Joku vanhojen gponien rajoitus? Eikös nämäkin nykyisin rakenneta jo suoraan 10gbps.
 
Mikäs rajoitus tuo 2,4Gbps on muka tänä päivänä? Joku vanhojen gponien rajoitus? Eikös nämäkin nykyisin rakenneta jo suoraan 10gbps.

Eiköhän se ole sen tekniikan rajoitus ja tuossa ekassa linkissä on enemmänkin juttua

https://www.naficon.fi/gpon.html

Lyhenteen PON edessä olevalla kirjaimella ilmaistaan tarkemmin, minkä tyyppisestä PON-verkosta on kysymys. Tunnetuimmat PON-verkot ovat:

  • GPON (Gigabit-capable PON); 2,5 Gbit/s / 1,2 Gbit/s
  • XG-PON (10 Gigabit-capable PON); 10 Gbit/s / 2,5 Gbit/s
  • EPON (Ethernet-PON); 1 Gbit/s / 1 Gbit/s
  • 10G-EPON; 10 Gbit/s / 1 Gbit/s ja 10 Gbit/s / 10 Gbit/s
  • WDM-PON
Näistä tekniikoista GPON, XG-PON, EPON ja 10G-PON perustuvat TDM- eli aikajakotekniikkaan, jossa paluusuunnan liikenteessä kukin verkkopääte (ONU) lähettää vuorollaan vain tiettyinä aikaväleinä. WDM-PON -verkoissa jokainen ONU vastaanottaa ja lähettää omalla aallonpituudellaan. Tällä hetkellä PON-tekniikoista GPON on yleisin, mutta muutkin edellä mainitut tekniikat ovat yleistymässä, kun niille oleva laitetarjonta kehittyy ja halpenee. Varsinkin XG-PON -tekniikka on herättänyt Suomessa runsaasti kiinnostusta ja sitä jo jonkin verran käytetäänkin, koska se on selkeä hyppäys ja päivitys GPON-tekniikasta suurempiin siirtonopeuksiin.

GPON
GPON-tekniikka tukee suurta joukkoa digitaalisia tietoliikennesovellutuksia. Tekniikan keskeisimmät ominaisuudet ovat seuraavat:

  • Siirtonopeudet 1,2 ja 2,5 Gbit/s myötäsuuntaan ja paluusuuntaan 0,16, 0,62, 1,24 tai 2,5 Gbit/s
  • Aallonpituudet: 1260…1360 nm paluusuuntaan ja 1480…1500 nm myötäsuuntaan
  • Liikennetyypit: Kaksisuuntainen digitaalinen tietoliikenne
  • Kuitumäärä: 1 tai 2 kuitua
  • Jakosuhde: Enintään 1:64 riippuen verkon kokonaisvaimennuksesta
  • Verkon kokonaisvaimennus välillä OLT – ONU sisältäen kuidun, jatkokset, liittimet ja jaottimet:
  • Class A: 5…20 dB
  • Class B: 10…25 dB
  • Class B+: 13…28 dB
  • Class C: 15…30 dB
  • Class C+: 17…32 dB
  • Maksimietäisyys: 20 km DFB-laserilla, 10 km Fabry-Perot -laserilla
Vaikka GPON-tekniikka on määritelty vain digitaalisille sovellutuksille, voidaan verkossa tarjota myös kaapeli-tv -palvelut käyttäen aallonpituusaluetta 1550…1560 nm. Tällöin data- ja kaapeli-tv -signaalien yhdistämiseksi ja erottamiseksi samasta kuidusta käytetään WWDM-tekniikkaa. Kuvassa 2 on esitetty kaapeli-tv -signaalin siirtoperiaate GPON-verkossa.

How GPON Works - Gigabyte Passive Optical Network (GPON)

A GPON network is capable of transmitting ethernet, TDM (Time Division Multiplexing) as well as ATM traffic. A GPON network consists of OLT (Optical Line Terminals), ONU (Optical Network Unit), and a splitter. The splitter will divide the signal when needed. The OLT takes in all of the optical signals in the form of beams of light from ONUs and will convert it to an electrical signal. OLTs normally support up to 72 ports. An ONU connects to end users and will send their signals back to the OLT. A GPON network can reach up to 20 km and provide service up to 64 end users. GPON utilizes both upstream and downstream data by means of Optical Wavelength Division Multiplexing (WDM).

1608638700128.png

In downstream transmission, the lasers wavelength measures 1490 nm while the upstream wavelength measures 1550 nm. A single mode optical fiber coming from a central office, runs to a passive optical power splitter located near end users’ locations. The optical splitter will then divide power into separate paths which can range from two to sixty four. From the optical splitter, separate single mode fiber strands will run directly to the end user’s home, business, school, etc. This transmission can reach up to 20 km starting from the central office running to the user. With GPON transmitting downstream in a broadcast manner and upstream in a TDMA (time division multiple access) manner, different bit rates are possible with 1.2 Gbit/s in upstream and 2.4 Gbit/s in downstream is most common.

1608638736970.png
 
Vaikea uskoa että isolla rahalla rakennetaan kuituverkko, jolla on tavoite tarjota nettiyhteydet seuraavat >50 vuotta, että sinne tyrkättäisiin joku 2,5gbps "purkki" joka on tukossa jo tänä päivänä...
tai jos tyrkätään, niin operaattorilla tulee varautua päivittämään laitteistoaan liikennemäärien kasvaessa.

Vialtahan tuollainen 350mbps vaikuttaa vahvasti, se ei täytä edes sitä vaadittua 500mbps minimiä, joka 1gbps yhteydellä tulee toteutua.
 
Vaikea uskoa että isolla rahalla rakennetaan kuituverkko, jolla on tavoite tarjota nettiyhteydet seuraavat >50 vuotta, että sinne tyrkättäisiin joku 2,5gbps "purkki" joka on tukossa jo tänä päivänä...
tai jos tyrkätään, niin operaattorilla tulee varautua päivittämään laitteistoaan liikennemäärien kasvaessa.

Vialtahan tuollainen 350mbps vaikuttaa vahvasti, se ei täytä edes sitä vaadittua 500mbps minimiä, joka 1gbps yhteydellä tulee toteutua.

Ei se valokuitu ole se ongelma vaan operaattorit haluavat säästää ja jossain on ollut laskelmia, että aktiivisella ethernetillä toteutettuun valokuituun nähden tuolla PON-tekniikalla operaattori säästäisi jopa 30% kustannuksista.
Finnet-ryhmän operaattorit vuosien aikana investoivat 500miljoonaa kuituverkkoon, Teliakin pientaloalueille satoja miljoonia. Niin eihän se pienissä summissa tunnu, mutta se tuntuukin sitten, kun mennään vähän isompiin summiin.
Ja eihän se kuitu vanhene mihinkään, tarvittaessa siinäkin voidaan päivittää tekniikkaa.

Finnet-ryhmä aikoo investoida 500 miljoonaa euroa Suomen valokuituyhteyksiin vuoteen 2030 mennessä

Valokuitunen Oy aikoo rakentaa valokuituverkon 200 000 kotitaloudelle jopa 300 miljoonalla eurolla
 
Vaikea uskoa että isolla rahalla rakennetaan kuituverkko, jolla on tavoite tarjota nettiyhteydet seuraavat >50 vuotta, että sinne tyrkättäisiin joku 2,5gbps "purkki" joka on tukossa jo tänä päivänä...
tai jos tyrkätään, niin operaattorilla tulee varautua päivittämään laitteistoaan liikennemäärien kasvaessa.

Vialtahan tuollainen 350mbps vaikuttaa vahvasti, se ei täytä edes sitä vaadittua 500mbps minimiä, joka 1gbps yhteydellä tulee toteutua.

Sain aspan kiinni ja tein siltauspyynnön, samalla kerroin vajavaisista nopeuksista. Tiketti tulille ja just vastasin heille, pyysivät mm. Speedtest-tuloksia. Katsellaan miten jatkuu...
 
Sain aspan kiinni ja tein siltauspyynnön, samalla kerroin vajavaisista nopeuksista. Tiketti tulille ja just vastasin heille, pyysivät mm. Speedtest-tuloksia. Katsellaan miten jatkuu...

Aivan oikein. Tiketti pitää tehdä jos moista ongelmaa ilmenee toistuvasti. Operaattorit korjaavat vian, tai päivittävät runkoon ja laitteisiin lisää potkua, jos sitä tarvitaan.
En edelleenkään jaksa uskoa että joku gpon rakennettaisiin siten, että iltaisin nopeus matelee. Tai jos näin tehtäisiin, niin on kyllä säästetty rankasti väärässä paikassa.
 
Huomaa että käyttäjiä alkaa olemaan enemmän näin iltaa kohti, UL näköjään saturoituu vielä pahemmin kuin tuo DL.

10632483252.png

10632409411.png

10632405417.png


Välillä toki parempia nopeuksia:

10632425991.png

Kyllähän tässä ainekset oli siihen tikettiin, odotellaan vastausta KSVVn päästä.
 
Ei, desktop-aplarilla näkyisi: Speedtest Help

Jos osaat iperf:iä käyttää, niin luulisi myös ping:inkin onnistuvan komentorivillä.

Toki perus-pingaus onnistuu. ;) Pingasin pitempään nopeusserveriä ja 0% loss. Desktopilla tein testejä ja jitter on 0-1ms, loss aina 0%. Viittaisi että laadullisesti on kunnossa.
 
Pingasin pitempään nopeusserveriä ja 0% loss. Desktopilla tein testejä ja jitter on 0-1ms, loss aina 0%. Viittaisi että laadullisesti on kunnossa.
Siltä vaikuttaa eli se lienee poissuljettu. Joss lossia olisi, niin se heikentäisi kaikkia kolmea, keskimääräistä: jitteriä, latenssia ja nopeutta
 
Kannattaa myös testata eri speedtest servereitä... Niissä on joskus ihmeellisiä eroja, samalla paikkakunnallakin.

Esim. äsken kokeilin helsinkiin nebulan ja netplazan servereitä, uploadissa n. 700mbps ero...
 
Kannattaa myös testata eri speedtest servereitä... Niissä on joskus ihmeellisiä eroja, samalla paikkakunnallakin.

Esim. äsken kokeilin helsinkiin nebulan ja netplazan servereitä, uploadissa n. 700mbps ero...

Mitäs mulla viime joulun aikaan Lounean joululahjana 1000/500Mbit/s, niin Netplazan kanssa latausnopeuksissa jotain kummallisuutta eli useamman sadan Mbit/s ero vertattuna Nebulaan.
 
Mitäs mulla viime joulun aikaan Lounean joululahjana 1000/500Mbit/s, niin Netplazan kanssa latausnopeuksissa jotain kummallisuutta eli useamman sadan Mbit/s ero vertattuna Nebulaan.

Ne on milloin mitenkin. Tuo vain yhtenä esimerkkinä. Testatkaa jos mahdollista, niin useammalla serverillä.
 
Muistetaan taas se että pingi riippuu mistä mitataan ja mihin, ja mitä reittiä data kulkee.

1ms ping ei sinänsä kerro yhtään mitään, eikä myöskään 300ms. Ping tulee suhteuttaa matkaan/reitityksen mukaan.

Eikö tuo speedtest valitse pingin perusteella sen käytettävän serverin?

Tai ainakin kun mä olen tuota kokeillut, niin se automaattisesti valituksi tuleva antaa aina parhaan pingin, itse valitsemalla voi löytää paremman nopeuden:





Okei, en nyt tähän hätään jaksa selata selvästi nopeampaa, mutta hitaammin pingiin vastaavaa serveriä, tuo 2ms vs 3ms ei nyt tee mitään oikeeta eroa, kuten ei tuo pieni muutos nopeudessakaan, koska ollaan jokatapauksessa ihan liittymän maksimissa. Tosin ei noista automaattisesti valittavista tulevista servereistä mikään anna yli 3ms pingiä näin aamupäivällä.
 
Eikö tuo speedtest valitse pingin perusteella sen käytettävän serverin?

Tai ainakin kun mä olen tuota kokeillut, niin se automaattisesti valituksi tuleva antaa aina parhaan pingin, itse valitsemalla voi löytää paremman nopeuden:





Okei, en nyt tähän hätään jaksa selata selvästi nopeampaa, mutta hitaammin pingiin vastaavaa serveriä, tuo 2ms vs 3ms ei nyt tee mitään oikeeta eroa, kuten ei tuo pieni muutos nopeudessakaan, koska ollaan jokatapauksessa ihan liittymän maksimissa. Tosin ei noista automaattisesti valittavista tulevista servereistä mikään anna yli 3ms pingiä näin aamupäivällä.
Tuo ensimmäinen testi on 4 serverille yhtä aikaa, mitä speedtest tekee hitaiden servereiden pois karsimiseksi.
 
Eikö tuo speedtest valitse pingin perusteella sen käytettävän serverin?

Valitsee, mutta joissain tapauksissa se lähin serveri voi olla kaukana, jolloin ei mitään 1ms pingejä saa.
Niin kuin kirjoitin, se 1ms, tai vaikkapa 300ms ping ei sinänsä kerro vielä mitään, vaan se kannattaa suhteuttaa välimatkaan ja mahdollisiin reitityksen "mutkiin".

Enemmän tuosta pingin tarkastelusta on hyötyä jos pingataan sinne missä käytettävät palvelut sijaitsee.
 
Viimeksi muokattu:

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjuista
262 450
Viestejä
4 551 583
Jäsenet
74 986
Uusin jäsen
jujo15

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom