Suomi - kuituyhteyksien kehitysmaa

[jk12765]

Jaha, siihen loppui sitten Oulun Seudun laajakaistan (OLKA) yhteyksien toimivuus. Tähän asti (isällä) ollut OLKA ja siinä ylöspäin Cinia (Netplaza), ja nyt vaihtui Louneaksi.

1. Julkinen IPv4-osoite muuttui privaatiksi carrier-grade NAT
2. Ei edelleenkään IPv6:tta vuonna 2024
3. Aiemmin terminointi oli Oulussa, ja Oulu-Oulu yhteydet nopeita (Valoo-Cinia < 2ms). Aiemmin Helsinkiin pingit oli jotain 10ms luokkaa, nyt 12 ms.

Ei äkkiseltään vakuuta? Olkan nettisivutkin näyttävät pitkälti hylätyiltä. Lieköhän aika seurailla alueen kilpailua…

 

[terpaa]

Jaha, siihen loppui sitten Oulun Seudun laajakaistan (OLKA) yhteyksien toimivuus. Tähän asti (isällä) ollut OLKA ja siinä ylöspäin Cinia (Netplaza), ja nyt vaihtui Louneaksi.

1. Julkinen IPv4-osoite muuttui privaatiksi carrier-grade NAT
2. Ei edelleenkään IPv6:tta vuonna 2024
3. Aiemmin terminointi oli Oulussa, ja Oulu-Oulu yhteydet nopeita (Valoo-Cinia < 2ms). Aiemmin Helsinkiin pingit oli jotain 10ms luokkaa, nyt 12 ms.

Ei äkkiseltään vakuuta? Olkan nettisivutkin näyttävät pitkälti hylätyiltä. Lieköhän aika seurailla alueen kilpailua…

Lounealta pitäs kyllä pyytämällä saada ipv4 ja ipv6.

 

[kurkimies]

Jaha, siihen loppui sitten Oulun Seudun laajakaistan (OLKA) yhteyksien toimivuus. Tähän asti (isällä) ollut OLKA ja siinä ylöspäin Cinia (Netplaza), ja nyt vaihtui Louneaksi.

1. Julkinen IPv4-osoite muuttui privaatiksi carrier-grade NAT
2. Ei edelleenkään IPv6:tta vuonna 2024
3. Aiemmin terminointi oli Oulussa, ja Oulu-Oulu yhteydet nopeita (Valoo-Cinia < 2ms). Aiemmin Helsinkiin pingit oli jotain 10ms luokkaa, nyt 12 ms.

Ei äkkiseltään vakuuta? Olkan nettisivutkin näyttävät pitkälti hylätyiltä. Lieköhän aika seurailla alueen kilpailua…

IP-osoitteet | Lounea

Eli Lounealta saa omaan verkkoonsa IPv4/6-osoitteet käyttöönsä pyytämällä asiakaspalvelusta, mutta en tiedä miten tuossa onnistuu ku jos teillä on tuo Oulun Seudun laajakaista OLKA

 

[jk12765]

Joo kaipa nuo osoitteet saa kuntoon kun laitan isän laittamaan viestiä. Tosiaanko Lounea keräilee koko Suomen yhteydet etelässä vai onko vielä toivoa? Ja miksi ihmeessä IPv6 ei tule oletuksena vaan pyynnöstä vuonna 2024?

 

[vesas]

Joo kaipa nuo osoitteet saa kuntoon kun laitan isän laittamaan viestiä. Tosiaanko Lounea keräilee koko Suomen yhteydet etelässä vai onko vielä toivoa? Ja miksi ihmeessä IPv6 ei tule oletuksena vaan pyynnöstä vuonna 2024?

Natti lienee yhdessä paikassa, muuten Lounella on Fixiin useampikin entry ja suoria yhteyksiä Ruotsiin. Lounealla IPv6 on tullut pyytämällä jo jostain kultaiselta 90-luvulta kun nimenä oli Salon seudun puhelin.

 

[jk12765]

Eipä näy Louneaa Oulussa (Ficix3). Julkinen IPv4 tilattu ja tulossa.
Edit: toimii, samana päivänä tuli käyttöön.

 

[Pakana]

Joo kaipa nuo osoitteet saa kuntoon kun laitan isän laittamaan viestiä. Tosiaanko Lounea keräilee koko Suomen yhteydet etelässä vai onko vielä toivoa? Ja miksi ihmeessä IPv6 ei tule oletuksena vaan pyynnöstä vuonna 2024?

Onko sille julkiselle ip:lle sitten jotain todellista tarvetta? Ne nyt kuitenkin ovat rajallisia.

Sitä en kyllä tiedä miksi tuo ipv6 on erillisen tiöauksen takana.

 

[jk12765]

WireGuard VPN - toisessa päässä ei mahdollista saada julkista IP:tä. Myös Tailscale oli sitä mieltä että vaikea NAT eikä saanut suoria yhteyksiä NAT traversalilla - kiersi Amsterdamin kautta sen takia. Jos olisi ollut IPv6 niin sekin olisi kelvannut kyllä.

 

[vesas]

Elisakin aktivoitui tilatun valokuidun suhteen. Kyseessä siis tälläinen alue jossa valokuidun kaivuu ja kytkentä 0-eur. Iloinen myynnin sähköposti siis kehotti ottamaan yhteyttä myyntiin ja tilaamaan ajoissa valokuituun myös internet liittymän. Mainostivat myös Elisa viihdettä. Viestiin oli päätynyt mukaan myös tieto pikaisesti tulevasta valokuidusta ja pahoittelivat että vielä ei pysty varaamaan tonttikatselmusta, kuitu kun tulee jo ehkä 2026.

No en ajatellut vieläkään tilata liittymää Elisalta, kattellaan sitten kun kuitu on että mikä on tilanne IPv6 kanssa tai miten se symmetrinen yhteys tuolloin sujuu Elisalta. Nyt siis Lounean kuitu symmetrisellä yhteydellä ja natiivilla IPv6. Tulee myös se /56.

 

[Ministeri101]

Symmetrisiä yhteyksiä tuskin tulee Elisalta tai keneltäkään kolmelta isolta niin kauan ku myyvät yritysliittymiä. Eiköhän se uppi noissa isommissa liittymissä aina ole sen korkeintaan 50% downista. Kukaan peruskäyttäjä ei tälläistä osaa vaatiakaan kun ei useimmille ole käyttöä.

 

[Ogeli]

Aamun lukemisena Hesarissa arvioita kuidusta:

Valokuitu | Sijoittajat tulivat Suomeen, ja nyt omakotitaloon saa jopa 5 000 euron valokuituliittymän nollalla eurolla

Pääomasijoittajien tulo Suomeen laittoi valokuituverkon rakentamiseen vauhtia ja mullisti kuluttajahinnoittelua.

www.hs.fi

Lue tiivistelmä
Valokuituverkkojen rakentaminen etenee nopeasti Suomessa.
Uudet toimijat ovat synnyttäneet tiukan hintakilpailun.
Valokuituyhtiöt rakentavat verkkoja tappiolla pääomasijoittajien kasvustrategian vuoksi.
Valokuituliittymän kytkeminen omakotitaloihin on halvimmillaan silloin, kun kaivinkoneet pyörivät alueella.

Arvioina että ilmaisen kuidun viimeinen kesä sekä pääomasijoittajien tuleva toiminta.

 

[Gotler]

Aamun lukemisena Hesarissa arvioita kuidusta:

Valokuitu | Sijoittajat tulivat Suomeen, ja nyt omakotitaloon saa jopa 5 000 euron valokuituliittymän nollalla eurolla

Pääomasijoittajien tulo Suomeen laittoi valokuituverkon rakentamiseen vauhtia ja mullisti kuluttajahinnoittelua.

www.hs.fi

Arvioina että ilmaisen kuidun viimeinen kesä sekä pääomasijoittajien tuleva toiminta.

Yhtiöt käyvät eräänlaista kilpajuoksua siitä, kuka ehtii kuiduttamaan pientaloalueen ensimmäisenä, koska päällekkäisiä verkkoja ei useinkaan rakenneta.

Eikös täälläkin ole näitä jotka ovat kertoneet että useampi tarjoaja on kaivanut kuidun samalle kadulle. Onko tämä siis lähinnä Lounean näkemys tilanteesta?

 

[tavallinen viikari]

Eikös täälläkin ole näitä jotka ovat kertoneet että useampi tarjoaja on kaivanut kuidun samalle kadulle. Onko tämä siis lähinnä Lounean näkemys tilanteesta?

Meidän kadulle on tänä kesänä kaivanut kuidut peräkkäisinä päivinä Valokuitunen, Valoo ja Global Connect.

Olihan tuossa sanottu että "useinkaan" muttaa täällä nyt näin ja varmaan muuallakin on ollut tänä kesänä samanlaista hommaa.

 

[finblue]

Tänne vetää kaapelia Valokuitunen ja Global Connect. Onkohan näissä yhteyden laadussa mitään eroa?

 

[mailman]

Tänne vetää kaapelia Valokuitunen ja Global Connect. Onkohan näissä yhteyden laadussa mitään eroa?

Tuskin.
Tosin kuitusella on monta opraattoria josta valita, gcllä vain yksi?

 

[kalkkuna]

Tänne vetää kaapelia Valokuitunen ja Global Connect. Onkohan näissä yhteyden laadussa mitään eroa?

GlobalConnectilla on käytössä CGNAT. Lisäksi voi olla GPON tai XGS-PON joka on hieman suuriviiveisempi. Valokuitusella kait aina Ethernet-pohjainen yhteys, joka on parempi kuin PON. Valokuitusella useimmat tarjoajat antaa oikean julkisen IPv4-osoitteen. Osa antaa (muttei Telia) myös IPv6 osoitteen. Valokuitusella sekä GlobalConnectilla maksiminopeus on 1Gbit ylös ja alas, joka on hieman vanhanaikaista.

Valokuitusella viiveet ja kaista kauemmas nettiin riippuvat palveluntarjoajasta. Telialla molemmat tuntuvat olevan todella hyviä, esim olen pystynyt siirtämään dataa gigabitillä helposti Yhdysvaltojen länsirannikolta. GlobalConnect on tuntematon itselle.

 

[finblue]

"GlobalConnectilla on käytössä GCNAT. Lisäksi voi olla GPON tai XGS-PON joka on hieman suuriviiveisempi."

Nää ei sano mulle mitään. GC:n sais paljon halvemmalla nyt kuin Kuitusen, mitähän tässä tekis.

 

[jessenic]

"GlobalConnectilla on käytössä GCNAT. Lisäksi voi olla GPON tai XGS-PON joka on hieman suuriviiveisempi."

Nää ei sano mulle mitään. GC:n sais paljon halvemmalla nyt kuin Kuitusen, mitähän tässä tekis.

Molemmilla voi valita palveluntarjoajan vapaasti useasta vaihtoehdosta, joita kuitusella enemmän. PON-verkko on passiivinen verkko, jossa siellä samassa kuidussa kulkee muidenkin alueen asukkaiden data, mistä päätelaite suodattaa sitten muut pois, kaapelitv-tyyliin. Viivettä hieman (muttei merkittävästi) enemmän kun data joutuu odottamaan vuoroaan siellä kuidussa.

Mutta itse pitäisin Valokuitusta aina aivan viimeisenä vaihtoehtona, heidän ansaintamallinsa on pitkälti Caruna-tyylinen, turha välikäsi rahastamassa.

 

[kalkkuna]

Mutta itse pitäisin Valokuitusta aina aivan viimeisenä vaihtoehtona, heidän ansaintamallinsa on pitkälti Caruna-tyylinen, turha välikäsi rahastamassa.

Mitäs tarkoitat? Kuidun rakentaja on tietenkin rahastamassa aina joltain taholta, eihän kuitua ilmaiseksi rakenneta kuitenkaan.

 

[jessenic]

Mitäs tarkoitat? Kuidun rakentaja on tietenkin rahastamassa aina joltain taholta, eihän kuitua ilmaiseksi rakenneta kuitenkaan.

Jep, mutta jos kuidun omistaja on myös palveluntarjoaja, on mahdollisuus parempiin tarjoushintoihin yms. kun on rahastavia välikäsiä vähemmän. Kuitusen tapauksessa verkon omistaa Valokuitunen, sitä operoi Telia ja nettiyhteyden tarjoaa valittu operaattori. Tässä on kolme välikättä, joiden kaikkien on saatava voittonsa jostain.

 

[finblue]

PON-verkko on passiivinen verkko, jossa siellä samassa kuidussa kulkee muidenkin alueen asukkaiden data,

Toihan kuulostaa 5G liittymältä.

 

[Algron28]

Ja kuitusen raha tulee ainoastaan sen fyysisen verkon pitämisestä joten sieltä ne voitot on pääomasijoittajalle nyhdetyävä.

 

[jessenic]

Toihan kuulostaa 5G liittymältä.

No ei nyt kuitenkaan, 5G:ssä radiotaajuuskapasiteetti on hyvin rajattu ja siihen vaikuttaa säätilat ja häiriöt. Kuituun mahtuu loputtomasti eri valon aallonpituuksia ja ulkopuolisia häiriöitä ei juuri ole. Että sen puoleen on kyllä ihan luotettava ja nopea yhteys, JOS operaattori on jakanut sen tarpeeksi pieniin segmentteihin. Mutta tämä sama mitoitus on myös tärkeää tavallisissa P2P-kuituverkoissa, nimittäin kytkimille tuotavien runkoyhteyksien kapasiteetin mitoituksen muodossa.

PON-verkon hyöty on siinä, että operaattori tarvitsee sähköä vaan yhteen laitetilaan mihin kaikki yhteydet tulee muutamassa kuidussa, P2P-kuitu tarvitsee sähkön jokaiseen jakokaappiin siinä välillä, joissa dataa keskitetään yhteen kuituun asiakasliittymiltä.

 

[kalkkuna]

No ei nyt kuitenkaan, 5G:ssä radiotaajuuskapasiteetti on hyvin rajattu ja siihen vaikuttaa säätilat ja häiriöt. Kuituun mahtuu loputtomasti eri valon aallonpituuksia ja ulkopuolisia häiriöitä ei juuri ole. Että sen puoleen on kyllä ihan luotettava ja nopea yhteys, JOS operaattori on jakanut sen tarpeeksi pieniin segmentteihin. Mutta tämä sama mitoitus on myös tärkeää tavallisissa P2P-kuituverkoissa, nimittäin kytkimille tuotavien runkoyhteyksien kapasiteetin mitoituksen muodossa.

Joo, useimmiten jako on Suomessa kait 1/32, eli jaat sen yhden 10G linkin (olettaen XGS-PON) 32 asiakkaan kanssa. Tämä on erittäin paljon parempi kuin mitä 5G on.

PON-verkon hyöty on siinä, että operaattori tarvitsee sähköä vaan yhteen laitetilaan mihin kaikki yhteydet tulee muutamassa kuidussa, P2P-kuitu tarvitsee sähkön jokaiseen jakokaappiin siinä välillä, joissa dataa keskitetään yhteen kuituun asiakasliittymiltä.

Ainakin Valokuitusen verkossa lähes kaikki jakokaapit vaan bundlaa kuituja yhteen ja ovat täysin passiivisia. Aktiivilaitteet sijaitsee aika kaukana, tyyliin 2-3 km päässä. Niihin on helppo vetää riittävän isot yhteydet.

 

[jessenic]

Joo, useimmiten jako on Suomessa kait 1/32, eli jaat sen yhden 10G linkin (olettaen XGS-PON) 32 asiakkaan kanssa. Tämä on erittäin paljon parempi kuin mitä 5G on.

Lienee samaa suuruusluokkaa P2P-verkoilla, yksi 10G runko tuodaan per 24 tai 48 asiakkaan kytkin.

Ainakin Valokuitusen verkossa lähes kaikki jakokaapit vaan bundlaa kuituja yhteen ja ovat täysin passiivisia. Aktiivilaitteet sijaitsee aika kaukana, tyyliin 2-3 km päässä. Niihin on helppo vetää riittävän isot yhteydet.

Tuo on hieman kalliimpi tapa rakentaa, kun joutuu kuituja kaivamaan, päättämään ja kytkemään huomattavasti enemmän mitä PON-verkossa joutuisi. Ja teknisestikin P2P-verkot on parempia, sitä tilaajakuitua ei jaa kukaan muu, mutta ei ne PON-verkot ainakaan tällä hetkellä nopeuksia rajoita.

 

[Ministeri101]

Juu kyllä kuidussa on ihan eri tavalla kapasiteettia, asun isohkossa kerrostalossa jossa on FTTB-toteutus ja koskaan ei 300M-yhteyden nopeus laske alle 296, edes pahimpaan ruuhka-aikaan. Talossa myös taloyhtiösoppari eli yhteyden käyttäjiä kyllä riittää kun on halpaa. 5G:llä saa monissa paikoissa vaan haaveilla tuollaisesta vakaudesta.

 

[kurkimies]

PON-verkon hyöty on siinä, että operaattori tarvitsee sähköä vaan yhteen laitetilaan mihin kaikki yhteydet tulee muutamassa kuidussa, P2P-kuitu tarvitsee sähkön jokaiseen jakokaappiin siinä välillä, joissa dataa keskitetään yhteen kuituun asiakasliittymiltä.

Itsellä on Lounean valokuitulaajakaista, niin P2P-kuitu ja kaksi jakokaappia ainakin matkalla nykyiseen asuntoon ja kummassakaan ei ole ainuttakaan sähköä sekä eikä ole talojakamossakaan aktiivilaitteita vaan passiivisena menee koko matkan. Mitä useampi jakamo pitkin pitäjää, niin yhteenkään ei taida tulla sähköjä

 

[Obi-Lan]

Valokuitunen kaivoi mikroputken kaivurilla talon seinään (suurin osa matkasta pihatietä) n. 50cm syvyyteen mitä kattelin, aika pian sen jälkeen puhalsivat ja hitsasivat kuidun. Nyt palaa WAN valo n. 2kk aloituksen jälkeen, muttei ole tullut vielä viestiä valmistumisesta. Ihan ok jälkeä, asfaltin vierestä jäi vähän epätasaiseksi.

Elisakin ilmoitti, että tulevat sitten ensi kesänä kaivamaan oman kuitunsa. Viime vuonna kaupunki kaivoi kadut auki sadevesiputki remppojen takia auki ja silloin katoin että 70-luvulla tms laitetut suojaputket oli jo aika riekaleina.

 

[jessenic]

Itsellä on Lounean valokuitulaajakaista, niin P2P-kuitu ja kaksi jakokaappia ainakin matkalla nykyiseen asuntoon ja kummassakaan ei ole ainuttakaan sähköä sekä eikä ole talojakamossakaan aktiivilaitteita vaan passiivisena menee koko matkan. Mitä useampi jakamo pitkin pitäjää, niin yhteenkään ei taida tulla sähköjä

Kyllä tämäkin ihan normaali rakennustapa, mutta vaatii paksumpia kuitunippuja sitten aina jakamolta seuraavalle verrattuna PON-verkkoon, jossa parhaimmillaan (/pahimmillaan) yksi kuitu riittää. Eli operaattorille enemmän rakennuskustannuksia.

 

[pulatunnus]

Lienee samaa suuruusluokkaa P2P-verkoilla, yksi 10G runko tuodaan per 24 tai 48 asiakkaan kytkin.


Tuo on hieman kalliimpi tapa rakentaa, kun joutuu kuituja kaivamaan, päättämään ja kytkemään huomattavasti enemmän mitä PON-verkossa joutuisi. Ja teknisestikin P2P-verkot on parempia, sitä tilaajakuitua ei jaa kukaan muu, mutta ei ne PON-verkot ainakaan tällä hetkellä nopeuksia rajoita.

PON on halvempi, siinä samaa mieltä että kaistaa vaativassa kulutajakäytössä se ei ole ongelma, eikä nyky kuluttajatuotteissa se pieni viivelisäys. Operaattori voi toki sössiä nuo asiat, mutta se onnistuu ihan p2p yhteksilläkin.

Ehkä merkittävin juttu voisi olla se että jos mustaa kuitua vuokrataan, niin se että se kuidun pää helposti vuokralaisensaavutettavissa ja siellä on ne muutki päätä, niin se on iso juttu, vs se että siellä on joku PON verkko, jossa yhteys pitäisi rakentaa sinne lähimpään jakajaan mistä löytyy tilaajan kuidun pää.

Eli kilometrien säteellä tilaajien päät samassa tilassa, missä tilaa muille, mihin sähköt, mihin yhteykiä, vs joku sähkötön kortteli kaappi. jossa jokunen kymmenen päätä, jos sitäkään .

Jotain voi hämätä PON yhteuksissä että se oma saapu liikenne tuutaan joka haaraan, , mutta sama se on ollut kaapelimodeemissa, ja ei ne ole naapurin selkokielisesti luettavissa IP/TCP kerroksen osalta.

 

[kalkkuna]

PON on halvempi, siinä samaa mieltä että kaistaa vaativassa kulutajakäytössä se ei ole ongelma, eikä nyky kuluttajatuotteissa se pieni viivelisäys. Operaattori voi toki sössiä nuo asiat, mutta se onnistuu ihan p2p yhteksilläkin.

Ehkä merkittävin juttu voisi olla se että jos mustaa kuitua vuokrataan, niin se että se kuidun pää helposti vuokralaisensaavutettavissa ja siellä on ne muutki päätä, niin se on iso juttu, vs se että siellä on joku PON verkko, jossa yhteys pitäisi rakentaa sinne lähimpään jakajaan mistä löytyy tilaajan kuidun pää.

Eli kilometrien säteellä tilaajien päät samassa tilassa, missä tilaa muille, mihin sähköt, mihin yhteykiä, vs joku sähkötön kortteli kaappi. jossa jokunen kymmenen päätä, jos sitäkään .

Jotain voi hämätä PON yhteuksissä että se oma saapu liikenne tuutaan joka haaraan, , mutta sama se on ollut kaapelimodeemissa, ja ei ne ole naapurin selkokielisesti luettavissa IP/TCP kerroksen osalta.

Olisi hyvä tietää kuinka paljon tämä viiveen lisäys oikeasti on. En ole löytänyt oikein mitään hyviä lähteitä mikä on PON-verkon latenssi vrt Ethernet, käytännön toteutuksissa.

Olen myös hieman skeptinen tuon suhteen että "viivelisäys ei ole ongelma kuluttajatuotteissa". Käytännössähän, kun puhutaan normaalista verkkosurffailusta, viive vaikuttaa enemmän käytön nopeuteen kuin verkon kaista. Lisäksi, on mahdollista ja todennäköistäkin että tyypillistä verkkosivua ladatessa, joudutaan tekemään kymmeniä round-trippejä koneen ja palvelimien välillä, moninkertaistaen latenssin aiheuttamat ongelmat. Toisaalta, kun viive alkaa menemään selkeästi alle millisekuntiluokkaan, tulee valonnopeus ongelmaksi, sillä useimmiten verkkosivun CDN-cache ei ole riittävän lähellä käyttäjää.

 

[pulatunnus]

Olisi hyvä tietää kuinka paljon tämä viiveen lisäys oikeasti on. En ole löytänyt oikein mitään hyviä lähteitä mikä on PON-verkon latenssi vrt Ethernet, käytännön toteutuksissa.



Olen myös hieman skeptinen tuon suhteen että "viivelisäys ei ole ongelma kuluttajatuotteissa". Käytännössähän, kun puhutaan normaalista verkkosurffailusta, viive vaikuttaa enemmän käytön nopeuteen kuin verkon kaista. Lisäksi, on mahdollista ja todennäköistäkin että tyypillistä verkkosivua ladatessa, joudutaan tekemään kymmeniä round-trippejä koneen ja palvelimien välillä, moninkertaistaen latenssin aiheuttamat ongelmat. Toisaalta, kun viive alkaa menemään selkeästi alle millisekuntiluokkaan, tulee valonnopeus ongelmaksi, sillä useimmiten verkkosivun CDN-cache ei ole riittävän lähellä käyttäjää.

En nyt uskalla sanoa mitä luokkaa, jotain kuvauksia tuosta aikajakoisesta joskus lueskellut, niin jäi olo ettei ole tämänpäivän kuluttajayhteyksissä merkitystä. maalikkona toki voinut ymmärtää ihan väärin.

Jos mutu väitän alle 2ms viive lähimpään vastaavaan operaattori rautaan, tai jos käyttää joidenkin alueen operaattorien välisiä eroja joissa eroa ollut enemmän, mutta ne taitaa johtua osittain myös muusta (vaikka ymmärtääkseni PON toteutuksissa on prosenttuaalisesti merkittäviä eroja)

Olen myös hieman skeptinen tuon suhteen että "viivelisäys ei ole ongelma kuluttajatuotteissa". Käytännössähän, kun puhutaan normaalista verkkosurffailusta, viive vaikuttaa enemmän käytön nopeuteen kuin verkon kaista. Lisäksi, on mahdollista ja todennäköistäkin että tyypillistä verkkosivua ladatessa, joudutaan tekemään kymmeniä round-trippejä koneen ja palvelimien välillä, moninkertaistaen latenssin aiheuttamat ongelmat. Toisaalta, kun viive alkaa menemään selkeästi alle millisekuntiluokkaan, tulee valonnopeus ongelmaksi, sillä useimmiten verkkosivun CDN-cache ei ole riittävän lähellä käyttäjää.

Jos se palvelin on jossain toisella laidalla eurooppaa, niin viivettä tulee, ja on vähän perus surffailussa sivun toteutuksen moka jos sisältöä ladataan peräkkäin, jos nyt voi vaikka suoratoistopelata jostain ruotsin palvelimelta, niin ehkä nettisivuju toteutus ei ole ihan onnistunut, jos se selailukokemus kaatuu 10ms viiveisiin, saati 1ms. Ei se pelaaminenkaan niihin kaadu.

Suuri osa surffaa kupari yhteksillä joissa siitä viivettä tulee 5ms-15ms.

 

[kalkkuna]

Jos se palvelin on jossain toisella laidalla eurooppaa, niin viivettä tulee, ja on vähän perus surffailussa sivun toteutuksen moka jos sisältöä ladataan peräkkäin, jos nyt voi vaikka suoratoistopelata jostain ruotsin palvelimelta, niin ehkä nettisivuju toteutus ei ole ihan onnistunut, jos se selailukokemus kaatuu 10ms viiveisiin, saati 1ms.

Jos mietitään normaalia verkkosivun arkkitehtuuria, niin yhteys viedään jonkun CDN cachen läpi (AWS Cloudfront, Fastly, Akamai jne.). Kaikki content, joka on näiden edge-lokaation välimuistissa, palvellaan sieltä. Viive näihin lokaatioihin riippuu pääosin tilaajayhteyden viiveestä, erityisesti jos tilaaja on isommalla kaupunkiseudulla.

Jos liikenne vaatii käyttäjäspesifistä kustomointia, eikä siten ole cachetettävissä, yhteys viedään (CDN:n läpi, CDN/Cloud-tarjoajan omaa privaverkkoa pitkin) serverille, joka vastaa käskyyn. Tämä voi olla lähempänä tai kauempana riippuen sivusta. Voisin olettaa esimerkiksi, että pääosa suomalaisista sivuista on pystytetty Suomeen tai Ruotsiin, joten viiveet näiden servereille on kohtalaisen pienet (5-10 ms lisää vrt. CDN PoP).

Suuri osa surffaa kupari yhteksillä joissa siitä viivettä tulee 5ms-15ms.

Suurin osa ostaa ja käyttää muutenkin halpaa roskaa, pätien siihen 500 euron marketti-PC:hen, tarjoustelkkuihin jne. Se, mitä tavallinen pulliainen käyttää, ei todellakaan ole benchmark johon pitää tähdätä. Lisäksi se, mitä tavallinen henkilö käyttää, ei vaikuta siihen onko paremmalla merkitystä. Lähinnä se indikoi mikä on halvinta, ja käyttökokemus on sen mukaista.

 

[aapeli]

GlobalConnectilla on käytössä CGNAT. Lisäksi voi olla GPON tai XGS-PON

Kaikilla operaattoreilla tulisi lähtökohtaisesti olla CGNAT. IPv4-osoitteet ovat loppu eikä valtaosa asiakkaista tarvitse julkista osoitetta.

Onko GlobalConnect toteuttanut PON-verkkoa jossain? Niin pitkälle kuin minä tiedän heidän toteutuneista verkoistaan tai edustajiltaan kuulluista puheista, kaikki tehdään P2P-toteutuksina.

 

[pulatunnus]

Jos mietitään normaalia verkkosivun arkkitehtuuria, niin yhteys viedään jonkun CDN cachen läpi (AWS Cloudfront, Fastly, Akamai jne.). Kaikki content, joka on näiden edge-lokaation välimuistissa, palvellaan sieltä. Viive näihin lokaatioihin riippuu pääosin tilaajayhteyden viiveestä, erityisesti jos tilaaja on isommalla kaupunkiseudulla.

Jos liikenne vaatii käyttäjäspesifistä kustomointia, eikä siten ole cachetettävissä, yhteys viedään (CDN:n läpi, CDN/Cloud-tarjoajan omaa privaverkkoa pitkin) serverille, joka vastaa käskyyn. Tämä voi olla lähempänä tai kauempana riippuen sivusta. Voisin olettaa esimerkiksi, että pääosa suomalaisista sivuista on pystytetty Suomeen tai Ruotsiin, joten viiveet näiden servereille on kohtalaisen pienet (5-10 ms lisää vrt. CDN PoP).

En nyt ihan varma mitä halut sanoa, jos sitä että pitkät viiveet tulee ihan muualla kuin kuitutilaajayhteydestä, niin joo, samaa mieltä

Suurin osa ostaa ja käyttää muutenkin halpaa roskaa, pätien siihen 500 euron marketti-PC:hen, tarjoustelkkuihin jne. Se, mitä tavallinen pulliainen käyttää, ei todellakaan ole benchmark johon pitää tähdätä. Lisäksi se, mitä tavallinen henkilö käyttää, ei vaikuta siihen onko paremmalla merkitystä. Lähinnä se indikoi mikä on halvinta, ja käyttökokemus on sen mukaista.

Joo, mutta noiden kuparien päässä ihan kotitehokasta tavaraa, ja surffailu ja pelaaminen sujuu. Vähän mittasuhteena GPON viiveeseen.

 

[kalkkuna]

En nyt ihan varma mitä halut sanoa, jos sitä että pitkät viiveet tulee ihan muualla kuin kuitutilaajayhteydestä, niin joo, samaa mieltä

Mun pointti oli että viive tulee yllättävän suurelta osin tilaajayhteydestä.

Joo, mutta noiden kuparien päässä ihan kotitehokasta tavaraa, ja surffailu ja pelaaminen sujuu. Vähän mittasuhteena GPON viiveeseen.

Riippuu käyttäjästä. Ja mun kysymys oli "Olisi hyvä tietää kuinka paljon tämä viiveen lisäys oikeasti on". Siinä ei ole mitään mainintaa normaalista kotikäytöstä, serveriarkkitehtuurista jne, joten spekulointi sillä miten X vaikuttaa välinpitämättömän kotikäyttäjän surffailuun, on turhaa. On myös kotikäyttäjiä jotka välittää yhteytensä laadusta.